4 Matkailu nousukiidossa 6

Transkriptio

1 2013 Kauhavan kaupungin KEHITYSKESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 4 Matkailu nousukiidossa 6 Työ tuo lisää asukkaita! o g 8 Yritykset, mitä kuuluu Kauhavalle?

2 2013 go! JULKAISIJA Kauhavan kaupungin Kehityskeskus Kauppatie 109, Kauhava SISÄLLYS pääkirjoitus kehityskeskus työ kutsuu matkailu yritykset s. liiketontteja tarjolla 8 11 p. (06) , fax (06) kehityskeskus@kauhava.fi Hannu Mars kehitysjohtaja (06) , hannu.mars@kauhava.fi Juha-Martti Kuoppala elinkeino- ja markkinointipäällikkö (06) , juha-martti.kuoppala@kauhava.fi Ulla Kari yrityspalvelusihteeri (06) , ulla.kari@kauhava.fi Katja Norrgård projektipäällikkö, matkailun kehityshanke (06) , katja.norrgard@kauhava.fi Alfiya Khafizova maahanmuuttokoordinaattori alfiya.khafizova@kauhava.fi Kari Levä teknologia-asiamies kari.leva@seamk.fi TOTEUTUS I-print plus Toimitus Outi Myllymäki, Anne Kohtala Kuvat Arttu Laitala Kannen kuva Mikko Lehtimäki Ulkoasu ja taitto Satu Haavisto PAINO I-print Oy Joutsenmerkitty painolaitos lupanumero PÄÄKIRJOITUS Kohti uutta kasvua Globaalista taantumasta huolimatta Kauhavalla uskotaan tulevaisuuteen. Eikä syyttä, sillä kaupungin kehityskeskuksen tekemän kartoituksen mukaan yritysten investointisuunnitelmat lupaavat voimakasta kasvua. Kymmenet yritykset kertovat, että seuraavien kahden vuoden aikana toteutuu yhteensä noin 26 miljoonan euron investointipaketti. Kuten tästä lehdestä saat lukea, osaa näistä investoinneista on ryhdytty jo toteuttamaan. Merkittävää on, että kaikki investoijat ovat joko mikrotai pk-yrityksiä. Lisäksi Kauhavalla on aloitettu uuden päiväkodin ja pelastusaseman rakentaminen. Ensi keväänä valmistuvien investointien työllisyys tulee olemaan lähes sata työpaikkaa. Kauhavan perinteisiin kuuluu yrittäjyys. Yhteensä yrityksen joukossa suuri osa on perheyrityksiä, mikä heijastuu kauhavalaiseen elämänmenoon. Kaupungin yhtenä painopistealueena on yrittäjyyden edellytysten tukeminen. Erinomaiset mahdollisuudet tähän luo kaupungin sijainti: hyvät maantieyhteydet, vilkkaasti liikennöity junarata ja vain 80 kilometrin päässä sijaitseva Vaasan satama. Kauhava kokee vastoinkäymiset mahdollisuutena. Suomen puolustusvoimauudistus vei meiltä perinteikkään sotilaslentäjäkoulutuksen ja kolmesataa työpaikkaa. Me emme siitä lannistu, vaan täytämme tyhjenevät tilat uusilla mahdollisuuksilla. Yksityistämisen myötä meillä on täällä tarjolla tilat, jossa yritysideoille ei ole edes taivas kattona. Siitä pitää huolen kolme kilometriä pitkä lentorahtitoiminnan mahdollistava kenttä. Tervetuloa kääntämään tuuli myötäiseksi! Hannu Mars, kehitysjohtaja

3 3 TERVEISIÄ MEILTÄ Kehityskeskus yrityksen tukena Kauhavalla elinkeinoasioita hoitaa Kehityskeskus. Tarjoamme elinkeinotoimen yrityspalveluita ja tuotamme maaseututoimen hallinto- ja kehittämispalvelut. Pidämme yhteyttä kansallisiin ja alueellisiin kehittäjäorganisaatioihin sekä vastaamme kaupungin markkinointiviestinnästä ja matkailun kehittämisestä. Kehityskeskuksen tavoitteena on kaupungin ja yritysten välisen yhteistoiminnan edistäminen. Tuemme Kauhavalla toimivia yrityksiä kasvuun ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Jos mietit uuden yrityksen perustamista Kauhavalle, ota meihin rohkeasti yhteyttä. Tervetuloa kehittämään Kauhavan yrityselämää. Kehityskeskus toimii yrittäjien, kaupungin ja yrityspalveluorganisaatioiden rajapinnassa. tarjoaa elinkeinotoimen palveluita ja yritystoiminnan neuvontaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa osana YritysSuomi / Seinäjoen seutupalvelukokonaisuutta. avustaa yrityksiä toimitila- ja tonttiasioissa sekä infrahankkeiden toteutuksessa yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. neuvoo ja avustaa alkavia ja toimivia yrityksiä yrityskohtaisten koulutus- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa, rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa sekä asiantuntijapalveluiden ja julkisen rahoituksen hankinnassa. järjestää ajankohtaisia koulutusja infotilaisuuksia alkaville ja toimiville yrityksille. Koordinoi paikkakunnalta ja maakunnasta löytyvää yrityspalvelutarjontaa ja tuo siitä tietoa kauhavalaisille yrityksille. Monipuolinen yrityspalvelutarjonta Yrityspalvelutarjontaa on Kauhavalla saatavilla monipuolisesti yritystoiminnan aloittamiseen, investointeihin, kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, henkilöstön kouluttamiseen, työntekijöiden palkkaamiseen ja muuhun yrityksen kehittämiseen. Kehityskeskuksessa yrittäjiä palvelevat Ulla Kari, Juha-Martti Kuoppala, Hannu Mars, Janne Lahnalampi (maaseutupäällikkö), Sirkka Kronqvist (lomituspalveluvastaava), Kari Levä ja Katja Norrgård. Kuvasta puuttuu maahanmuuttokoordinaattori Alfiya Khafizova. Kuva: Arttu Laitala vapaat tilat Toimitilatori.fi -sivustolta näet Kauhavan alueella vapaana olevia liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastotiloja. Maksuttoman palvelun avulla voit myös itse ilmoittaa tiloja vuokrattavaksi tai myytäväksi rekisteröitymällä ja hankkimalla käyttäjätunnukset palveluun. TALOUDEN SUUNNITTELUUN Yritystulkista löydät oppaat, työkirjat ja laskentaohjelmat omatoimiseen yrityksen liiketoiminnan ja talouden suunnitteluun niin uudelle kuin toimivallekin yritykselle. Lisäksi Yritystulkki sisältää laajan lomakkeiston ja sopimuspohjat yrityksen arjen tilanteisiin.

4 4 Työ kutsuu Kauhavalle Työperusteinen maahanmuutto on kasvanut Kauhavalla viime vuosina samaa vauhtia kuin työvoiman tarve. Deniss Martjusovs on jääkiekkoileva rakennusmies, jonka perhe tuli kaupunkiin Latviasta. Teksti: Anne Kohtala, KuVA: Arttu Laitala Koti on siellä, missä on perhe. Tällä mielellä saapuivat Deniss Martjusovs ja Viktorija Martjusova Latvian toiseksi suurimmasta kaupungista Daugavpilsistä Härmän maille elokuussa Martjusovs sai töitä kauhavalaisesta rakennusliike Kruunusaneerauksesta ja vaimo seurasi perässä perheen esikoisen, silloin yksivuotiaan Leon kanssa. Minun piti irtisanoutua sosiaalityöntekijän töistäni, mutta se ei ollut varsinaisesti ongelma, sillä olin raskaana ja minun olisi pitänyt lähteä sieltä joka tapauksessa. Tärkeintä oli pitää perhe yhdessä, Martjusova sanoo. Niinpä he asettuivat asumaan Ylihärmään ja kuopus Sonja-Marija syntyi joulupäivänä Suomessa. Ovet auki koputtelemalla Perheen tarina on tavallinen Kauhavalla, jossa työperusteinen maahanmuutto on viime vuosina kasvanut samaa tahtia kuin työvoiman tarve. Kauhavalla asuvista maahanmuuttajista noin 70 prosenttia on työperusteisia. Esimerkiksi Skaala Oy:ssä työskentelee yli 80 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajia on työllistynyt varsinkin metalli- ja rakennusalan yrityksiin, mutta myös turkisalalle ja maatalouteen. Useimmiten perheet saapuvat juuri niin, että mies saa ensin töitä, luonnehtii kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Alfiya Khafizova. Maahanmuuttajat löytävät Kauhavan yleensä julkisessa haussa olevan työpaikan perusteella, mutta Khafizovan mukaan harvinaista ei ole sekään, että työtä etsitään yritysten ovia koputtelemalla. Hän on pannut merkille, että ovelta-ovelle-menetelmä toimii täällä hyvin, sillä kasvokkain epäluulot karisevat molemmin puolin. Martjusovs tiesi hakea avoimia työpaikkoja juuri Kauhavalta jääkiekkoseura Hela-Kiekossa pelaavan ystävänsä vanavedessä. Martjusovs on opiskellut Latviassa urheiluyliopistossa ja pelannut jääkiekkoa kansallistasolla ammattilaisenakin. Mahdollisuus pelata oli hänelle siis työpaikan jälkeen tärkeintä uudessa kotikaupungissa ja tokihan ammattilaiselle hyökkääjän paikka Kauhavan Hela-Kiekon nelosdivisioonassa avautui. Kaikki voittavat Vuonna 2011 säädetyn kotoutumislain mukaisesti kaikille Kauhavalle asettuville maahanmuuttajille tarjotaan kotoutumispalveluja jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan: tietoa yhteiskunnasta, työ- ja opiskelumahdollisuuksista, asioinnista ja kielikursseista. Lakimuutoksen jälkeen kotoutumispalvelut laajenivat koskemaan myös työperusteisia maahanmuuttajia perheenjäsenineen. Se on erittäin tärkeää työtä, jolla ennaltaehkäisemme mahdollisia sopeutumiseen liittyviä ongelmia. Perheenjäsenet voivat esimerkiksi hakeutua työkokeiluun. On kaikille win-win-tilanne, jos vaikkapa kotimaassaan opettajan töitä tehnyt venäläinen saadaan työkokeiluun kouluun, jossa tarvitaan venäjän kielen osaajaa, Khafizova heittää esimerkin. Martjusovs on kotiutunut paikkakunnalle hyvin työn ja harrastuksen kautta, vaan miten on tämän perheen kotiäidin laita kahden pienen lapsen kanssa? Meillä ei ollut mitään odotuksia tai vaatimuksia tänne tullessamme. Kaikki on siis ollut pelkkää positiivista yllätystä: yhteiskunta on ottanut hyvin vastaan ja ihmiset ovat olleet myönteisiä. Kotiäitinä hän myöntää toki tuntevansa olonsa välillä hiukan sidotuksi ja yksinäiseksi. Jos olisi aikaa harrastaa, olisi helpompi tutustua paikallisiin ihmisiin. Kunhan Sonja-Marija täyttää yksi vuotta, haen lapsille päiväkotipaikan ja lähden suomen kielen kurssille. Olisi upeaa oppia suomea hyvin ja vielä jonain päivänä työllistyä täällä omalle alalle, sosiaalialalta ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut nainen haaveilee.

5 Viktorija Martjusova ja Deniss Martjusovs tulivat työn perässä Kauhavalle vuosi sitten. Kuva: Arttu Laitala 5 MAAHANMUUTTAJAT Kauhavalla asui vuoden 2012 lopussa 298 maahanmuuttajaa. Tammi-elokuussa 2013 heitä on saapunut 66 lisää. Maahanmuuttajat edustavat 28 kansalaisuutta, eniten on virolaisia ja venäläisiä. 70 prosenttia perheistä on työperäisiä maahanmuuttajia.

6 6 Matkailualan ammattilainen Katja Norrgård näkee alueen mahdollisuudet valtavina. Hänestä nyt on vasta raapaistu hiukan pintaa. Teksti: OUTI MYLLYMÄKI, KuVA: Arttu Laitala mat KAI LU Uusia avauksia kansainväliseen matkailuun S ilja Linen kansainvälisten matkojen myynnissä ja muualla useissa kehitysprojekteissa toiminut Katja Norrgård katselee Kauhavan seutua ammattilaisen silmin. Kaksivuotisen matkailun kehittämishanke Härpäkkeen projektipäällikkö tietää tarkalleen, mitä kansainväliset turistit tahtovat. Ja myös sen, kuinka tätä aluetta olisi markkinoitava. Meillä on täällä vetovoimaiset tuotteet eli on, mitä myydä. Kehittämisen varaa on osaamisessa, palvelujen paketoinnissa ja siinä, että matkailualan työvoimaa ei ole riittävästi. Kaupunki tarvitsisi ehdottomasti esimerkiksi matkailusihteerin kunnalle, jotta pitkäjänteinen matkailun kehittäminen olisi turvattu jatkossakin, hän luettelee. Kauhavan viime kesä oli melko lailla täyteen buukattu. Tulijoita olisi niin paljon, että majoituskapasiteettia tarvittaisiin lisää erityisesti kesätapahtumien aikana. Norrgårdin mukaan suurempi haaste on välikauden matkailu. Siellä olisi mahdollisuuksia vielä monelle uudelle jutulle, joka houkuttelisi väkeä Kauhavalle virkistäytymään. Matkailuhankkeen yhtenä tavoitteena on edistää noiden uusien tuoteideoiden syntymistä pienyrityksille. Uumajasta löytyi virtaa Norrgårdin vetämä matkailuhanke on saanut aikaan päänavauksia Uumajan suuntaan. Tunnetusti haastava matkailualue Merenkurkun toisella puolen on pikkuhiljaa alkanut kiinnostua Härmänmaan lakeuksien tarjonnasta. Uumajassa pyritään herättämään tietoisuutta, että näin upea matkailukohde on vain muutaman tunnin matkan päässä. Tänä kesänä tulivat ensimmäiset matkailijat. Ensi vuonna sieltä tulisi varmasti lisää, mikäli markkinointiin satsattaisiin enemmän. Toinen mielenkiintoinen suunta on Venäjä. Siellä olisi paljon mahdollisuuksia. Olemme viritelleet sinne yhteismarkkinointia mm. Lapuan ja Ähtärin kanssa ja työ jatkuu edelleen, hän jatkaa. Markkinointi huippukuntoon Matkailun kehittämishankkeessa järjestetään myös koulutusta alan yrittäjille. Kansainvälisyyden kehittäminen on yksi tärkeä osa, mutta toinen yhtä merkittävä on muu markkinointi ja tuotteistaminen. Norrgård toteaa, että työ lähtee monessa tilanteessa kotisivujen päivittämisestä. Sen jälkeen vuorossa ovat vasta sosiaalinen media ja verkkokauppa. Toivon, että saamme aikaiseksi mielenkiintoisia uusia yhteistyökuvioita eri yrittäjien kesken. Meillä on työn alla myös vuoteen 2020 ulottuva Master Plan -kehittämissuunnitelma, hän listaa tavoitteita. Viimeksi Seinäjoella alueellista matkailuhanketta vetänyt, Jepualla asuva Norrgård viihtyy töissä Kauhavalla, jossa hänet on otettu hyvin vastaan. Suurin osa matkailuyrittäjistä oli minulle tuttuja Seinäjoen ajoilta. Tykkään tehdä töitä täällä, missä asiat sanotaan suoraan niin kuin ne ovat, hän tuumii hymyillen. Pitkään matkailualalla toiminut Katja Norrgård katselee Kauhavan seutua ammattilaisen silmin.

7 7 POWERPARK Kuvat: yritysten kuva-arkistot vi Hunurijär Matkailukeskus Matkailun kärjet Kauhavalta löytyy useita matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä. Se on hienoa, sillä isojen ja pienien yritysten yhteistoiminnalla saadaan aikaan vetovoimainen kokonaisuus. Suuret vetävät puoleensa turisteja, joille myös pieni on kaunista. POWERPARK laajenee vauhdilla. Monella superlatiivilla kuvailtu elämyspuisto ulottaa nyt lonkeronsa Härmäntien vierelle. Sinne valmistuu vuonna 2014 uusi liikekeskus ja camping-alue. Keskelle peltoa perustettu aito härmäläinen elämysmaailma tarjoaa juuri sellaisen yllätyksellisyyden, mitä turistit kaipaavat. Etelä-Pohjanmaalle matkaava saa kokea yhdellä visiitillä monen maan tunnelman, sillä Suomen erikoisin huvipuisto ja sen lähiympäristö viestivät vaikutteita ympäri maailmaa. PowerPark on rakennettu viihdyttämään kaikenikäisiä. HÄRMÄN KYLPYLÄ polskii mainiosti eteenpäin. Käyttöasteet hipovat huippulukuja ja kuntouttava keidas kehittää jatkuvasti toimintojaan. Lähialueen tuottajiin luottava Härmän Kylpylä on laatinut ravintolaansa upeat, kausittain vaihtuvat Lähiruokamenut. Härmän Kylpylässä on tarjolla kaikki, mitä ihminen virkistyäkseen toivoo: herkullista ruokaa, liikuntamahdollisuuksia, kaunis miljöö, ystävällinen palvelu ja erilaisia tapahtumia. Tämän ovat huomanneet yhä useammat matkailijat, jotka ovat valinneet kohteeksensa Härmän Kylpylän. Matkailukeskus Hunurijärvi on onnistunut kohderyhmän valinnassa. Keskelle korpea rakennettu lappimainen keidas on keskittynyt suomalaisten yritysten ja niiden kansainvälisten liikevieraiden palvelemiseen. Itse tehdyn erämaajärven rannoille ja saarille rakennetut viihtyisät tilat vetävät väkeä ympäri Pohjanmaata. Keloravintola Himmeli sopii loistavasti myös juhlien ja tapahtumien pitopaikaksi. HÄRMÄN KYLPYLÄ HAKUJEN KÄRKEÄ Hotels.comissa 16,6 % Yöpymiset kasvoivat Kauhavalla alkuvuodesta Samos Town, Kreikka (257 %) 2. Soul, Etelä-Korea (188 %) 3. Venetsia, Italia (146 %) 4. Kauhava, Suomi (133 %) 5. Tel Aviv, Israel (128 %) Hotels.com julkaisi listan kohteista, joiden suosio on kasvanut eniten viime vuoden kesäkuuhun verrattuna.

8 8 Vuonna 2013 YRITYKSET, MITÄ KUULUU? TYÖNTEKIJÄÄ Kestopalkki vahvistaa vientiä 20 Vuonna 2013 Kauhavan Kortesjärvellä toimiva Kestopalkki Lpj Oy kerää osakeannilla lisää pääomaa turvatakseen viennin rahoituksen. Toimitusjohtaja Markku Herrala kertoo uuden kohdemaan olevan TYÖNTEKIJÄÄ Kazakstan, jossa kasvuluvut ovat lupaavia. Nykyisiä tärkeitä vientimaita ovat Venäjä, Ranska ja Ukraina. Konserniin kuuluu Kestopalkin lisäksi hirsitaloja valmistava tytäryhtiö Maanhonka. Yritykset työllistävät yhdessä kausivaihtelusta riippuen 20 työntekijää. Tavoitteenamme on laajentaa toimintaamme vientiin kotimaita unohtamatta. Viennin kasvu vaikuttaa positiivisesti myös työntekijöiden määrään, Herrala toteaa. Vuonna 1997 perustettu Kestopalkki toimittaa liimapuupalkkeja muun muassa Honkarakenteelle. Asiakaskuntaan kuuluu talotehtaita, rakennusliikkeitä, keskusliikkeitä sekä maatilarakentajia. Liimapuu on paloturvallinen ja monipuolinen runkorakennemateriaali sekä moderni sisutusmateriaali. Liimapuun raaka-aineena käytetään tiheäsyistä kuusta, joka täyttää vaaditut lujuusluokitukset ja takaa hyvän visuaalisen lopputuloksen. 335 Kuva: Arttu Laitala Finn-Power on kansainvälinen teknologian osaamiskeskus Levytyötekniikasta tunnettu kauhavalainen Finn-Power Oy, jonka nykyinen tuotetunnus on Prima Power, on mukavassa kehitysvireessä. Italialaiseen Prima Industrie -konserniin kuuluvalle yritykselle on uskottu merkittäviä vastuita. Kauhava on useiden avainteknologioiden osaamiskeskus, jonka rooli kattaa koko maailman. Vastuullamme ovat muun muassa levytyökeskukset, joustavat valmistussolut ja -järjestelmät, runsaasti ohjelmistotuotteita sekä globaalin palveluliiketoiminnan johto, Finn-Powerin toimitusjohtaja Juha Mäkitalo kertoo. Yritys työllistää Kauhavalla 335 henkeä. Mäkitalo muistuttaa, että pitkä ja monipolvinen tuotan- toprosessi tuo lisää töitä myös muille kuin Finn-Powerin henkilökunnalle. Hyvä esimerkki toimivasta kumppanuudesta on naapuriin nouseva Tampereen Keskustekniikan uusi tehdas. Finn-Powerilla on otettu tuotekehityksessä jo pitkään huomioon ekologiset näkökohdat. Yritys on tuottanut maailmalle huomattavan määrän Green Means -teknologiaa, joka täyttää samalla kertaa tuotantotalouden ja kestävän kehityksen vaatimukset. Asiakkaat toivovat ja osaavat vaatia ekologisesti hyväksyttäviä tuotteita. Esimerkiksi sähköservotekniikka auttaa säästämään selvää rahaa ja on myös ekologisesti parempi, Mäkitalo toteaa. Domretor laajentaa toimitilojaan Vuonna 2013 Kauhavalaisen ruokatuotantoyritys Domretor Oy:n kasvu jatkuu lupaavana TYÖNTEKIJÄÄ Elintarviketeollisuudelle ja leipomoille ruoan raaka-ainekomponentteja valmistava Domretor laajentaa tuotantotilojaan neljättä kertaa. Toimitusjohtaja Åsa Alanko kertoo, että valmisruokayksikköä varten rakennetaan lisätilaa neliön verran. Laajennus tuo tarpeen palkata myös uutta henkilökuntaa viiden henkilön verran. Yritys työllistää tällä hetkellä 15 ja joulusesonkina jopa 50 henkeä. Yritykselle on ensiarvoisen tärkeää, että henkilökunta on pysyvää, motivoitunutta ja ammattitaitoista. Se on pohja, minkä varaan voi toimintaa laajentaa, Alanko painottaa. Domretor valmistaa tuotteita elintarviketeol- lisuuden lisäksi myös keskus- ja tukkuliikkeille, jotka toimittavat niitä edelleen ammattikeittiöiden käyttöön sekä vähittäiskaupan hyllyihin. Toimme markkinoille ensimmäisenä Suomessa lisäaineettomat, suomalaiset porkkana- ja lanttusoseet. Ne helpottavat kotona kokkaavia muun muassa laatikoiden, leivonnaisten ja vauvanruokien valmistuksessa, Alanko esittelee. Yrityksellä on elintarviketurvallisuuden ISO sertifikaatti. Valmistuksessa tuotteisiin ei lisätä säilöntä- tai lisäaineita, ja ne valmistetaan laktoosittomina tai vähälaktoosisina sekä tarvittaessa myös gluteenittomina. Raaka-aineina käytetään laatuvalvottua perunaa, juureksia, vihanneksia, lihaa ja kalaa.

9 9 28+ Vuonna 2013 Maan eturivin sähköjärjestelmien ja palveluiden toimittajiin kuuluva Tampereen Keskustekniikka Oy on laajentunut viimeisen vuoden aikana merkittävästi. Kaksi yritysostoa, United Project Group Oy ja CLS-Engineering Oy, TYÖNTEKIJÄÄ ovat tehneet siitä entistä vahvemman, kansainvälisesti verkottuneen järjestelmätoimittajan. Yhtiöiden yhdistymisen myötä sähköjärjestelmätoimittaja ja osaava insinööritoimisto lyötiin saamaan pakettiin. Muodostamme hyvän kokonaisuuden, toimitusjohtaja Harri Lamminen kertoo. Tampereen lisäksi yhtiöllä on toimintaa Kauhavalla, Raumalla, Turussa, Vaasassa ja Espoossa. Kauhavan Härmässä työskentelee tällä hetkellä 28 henkeä. Uusi neliön tehdas nousee Finn-Powerin naapuriin. Ensi keväänä valmistuvan tehtaan myötä henkilöstömäärä nousee asteittain: pitkän tähtäimen tavoitteena on noin viisikymmentä työntekijää. Haluamme työyhteisöömme lisää innovatiivisia ja ennakkoluulottomia tekijöitä. Asiakkaitamme ovat energiasektori sekä globaalit kone- ja laitevalmistajat, joiden kumppanina toimiminen vaatii oman toiminnan jatkuvaa kehittämistä. Arvostamme hyvän koulutuksen lisäksi työkokemusta ja Lean Management -filosofian sisäistämistä: ongelmat täytyy tunnistaa ja ratkaista maalaisjärkeä käyttäen. Yrityksen tämän vuoden liikevaihto tulee olemaan noin 40 miljoonaa euroa. Lammisen mukaan viisivuotissuunnitelmissa on tavoittaa sadan miljoonan euron liikevaihto. Näkymät liiketoiminnan kasvulle ovat positiiviset. Myös uudet yritysostot ovat mahdollisia. Ne ovat hyvä tapa hankkia resursseja myös orgaanisesta kasvusta aiheutuviin haasteisiin. > TYÖNTEKIJÄÄ Perustaja Ville Isosaaren lapsenlapsi, hallintojohtaja Nanna Hietala kertoo, että tämän vuoden tavoitteena on rakentaa konsernille pitkän tähtäimen työhyvinvointiohjelma. Kuva: Arttu Laitala MSK Group aikoo maailman parhaaksi työpaikaksi Maaseudun Kone Oy:sta on kasvanut viidessä vuosikymmenessä konserni, joka tuo leivän yli viidellesadalle ihmiselle. Kauhavan Ylihärmässä toimiva yritysrypäs on sidosryhmäkartoituksen mukaan vakavarainen, luotettava, vastuullinen ja perinteinen perheyhtiö, jolla on kasvot. Perustaja Ville Isosaaren lapsenlapsi, hallintojohtaja Nanna Hietala kertoo, että tämän vuoden tavoitteena on rakentaa konsernille pitkän tähtäimen työhyvinvointiohjelma. Olemme koonneet työhyvinvoinnin ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina kaikki konserniyritykset ja henkilöstöryhmät. Tavoitteena on ottaa vastaan ja kerätä yhdessä ideoita työhyvinvoinnin kehityshankkeista sekä auttaa henkilöstöstrategian viemisessä käytännön tasolle työpaikoille. En halua nähdä tätä johonkin lyhyeen ajanjaksoon sidottuna projektina, vaan pitkäjänteisenä ja! W E N Kuva: Arttu Laitala 500 Vuonna 2013 Tampereen Keskustekniikka investoi Kauhavalle uudistuvana oppimis- ja kehittämisprosessina, joka saa meidät toimimaan ja ajattelemaan hyvinvoinnista ja henkilöstöjohtamisesta uudella tavalla, Hietala jatkaa. Hyvän vastaanoton ovat saaneet vuoden alussa startanneet kuntoremontit ja Suurin Pudottaja -kampanja. Työntekijät ovat innostuneet liikkumaan ja painonhallintaan, millä on tutkitusti työssä jaksamista lisäävä vaikutus. Hietala on asettanut henkilöstöjohtamiselle kunnianhimoiset tavoitteet. Mielestäni ei enempää tai vähempää kuin se, että tulevaisuudessa olemme Elämäni paras työpaikka, johon kaikki osaavat ja hyvät työntekijät haluavat tulla ja nykyinen henkilöstö ei taloon päästyään halua lähteä talosta pois. Tavoitteeseen joudumme varmasti jumppaamaan aika tavalla puolin ja toisin, hän toteaa hymyillen. Tiesitkö, että Kauhavalla perustetaan jopa sata uutta yritystä joka vuosi? x 100

10 10 YRITYKSET, MITÄ KUULUU? luottaa alueen vetovoimaan Skaala satsaa puhtaaseen teknologiaan Suomalainen toimitiloihin keskittyvä kiinteis- tösijoitus- ja kiinteistövarainhoitopalveluja tuottava yritys Trevian Asset Management etsii potentiaalisia kiinteistösijoituskohteita makrotasolta. Toimitusjohtaja Reima Södervall kertoo, että yritys pitää Kauhava-Seinäjoki-akselia erittäin kiinnostavana alueena Suomessa. Olemme tutkineet laajemmin eri alueita. Kauhavan ja Seinäjoen alue nousee kehitysmahdollisuuksiltaan pääkaupunkiseudun lisäksi muiden suurimpien maakuntakeskusten rinnalle, hän arvioi. Trevianin palvelut on suunnattu erityisesti institutionaalisille sijoittajille, pankeille ja muille ammattimaisille sijoittajille. Södervallin mukaan merkittävä asiakaskunta ovat eläkevakuutusyhtiöt, jotka haluavat hajauttaa sijoituksensa. Trevian Asset Managementilla on hoidettavanaan yli 400 miljoonan euron kiinteistövarallisuus. Kauhavalla sen omistuksessa on entisen Lillbackan konepajan kiinteistö, jossa nykyään toimii Finn-Power. Vuonna 2013 Trevian Asset Management 280 TYÖNTEKIJÄÄ Skaala Oy:n toimitusjohtaja Markku Hautanen pitää tärkeänä, että toiminta tulee jatkumaan vahvasti nykytuotteiden ja niiden edelleen kehittämisen pohjalta. Samalla jo lähivuosina tuotteemme ja palvelut tulevat asteittain uudistumaan, radikaalistikin. Vastuullinen toiminta ja ympäristöteknologisten ratkaisujen tuominen tuotteisiimme ja toimintaamme niin valmistuksessa kuin kentällä, vie kohti puhtaan teknologian Cleantech-liiketoimintaa. Cleantech-tuotteiden osuus on jo nykyisellään merkittävä. Esimerkiksi Skaalan Alfa-ikkunat kuluttavat vain 30 prosenttia energiaa Suomen uusien tiukennettujen energiamääräysten sallimasta tasosta, hän näkee. Cleantech-liiketoiminta oli vuonna 2012 yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Suunnitellut uudet teknologiset ratkaisut tuovat aivan uusia mahdollisuuksia materiaalien hyödyntämiseen. Tehtaiden seiniäkin joudutaan rakentamaan, mutta tulemme uudistamaan tehtaat ennen kaikkea sisältä toimintamallien kautta. Kansainvälisen toiminnan osuus kasvaa edelleen. Skaalassa lanseerattiin oma nuorisotakuujärjestelmä jo paljon ennen Suomen hallitusta. Pyrimme toistaiseksi rekrytoimaan pääosin nuoria, aina silloin kun se on mahdollista. Tulos on puhutteleva: vuoden 2012 aikana Skaala-konserni työllisti yli 40 alle 30-vuotiasta. Henkilöitä on ympäri Suomea eri tehtävissä, mutta ennen kaikkea Kauhavan Härmissä. Konsernin asemaa markkinoilla vahvisti entisestään Skaala Parveketekniikka Oy:n ostaminen. Tällä hetkellä Skaala-konserni työllistää yhteensä 480 henkilöä. Heistä 280 työskentelee Kauhavalla. Kuva: Arttu Laitala

11 11 LIIKETONTIT JA -KIINTEISTÖT KAUHAVALLA AO Mietitkö uudelle yritykselle toimitilaa vai haluaisitko laajentaa nykyistä yritystäsi? Ota yhteyttä Kehityskeskukseen, niin etsimme sinun tarpeisiisi parhaan paikan yrittää. Saharankaari Saharankuja Louhikontie AO Saharanjuntu Saharanvainiontie Saharavainionkuja Saharanvainiontie AO ALAHÄRMÄ KORTESJÄRVI YLIHÄRMÄ 63 KAUHAVA Halpa-Halli Härmän Ässä Liikekeskus Jylhäntie Härmänportti Liikennemyymälä Härmäntie Palotie Katsastusasema Kalliokoskentie Halpa- Kauppa Saharavainion liikekeskusalue Metallitie Laajentuva Saharavainion liikekeskusalue Alahärmän kaupunginosassa valtatie 19 varrella ja huvipuisto PowerParkin läheisyydessä. Kauppapassi Kauhavantie Finn-Power Kuparikuja Tampereen Keskustekniikka 63 Peltopassi Kauppapassi Lämpöpassi Alueelle kaavoitetaan 7 liiketonttia. Tonttien koko m² 2 ha. UUSI KAUPPAKESKUSALUE Uusi kauppakeskusalue Kauhavan kaupunginosassa Ylivieskan tien varrella ja Kauhavan keskustan tuntumassa. Alueelle kaavoitetaan liike- ja teollisuustontteja. Tonttien koko m² 5 ha. Kysy lisää Kehityskeskuksesta! Vaskitie Leppäpolku Tukialueen mahdollisuudet Lentosotakoulun mennessä tapahtuvan lakkauttamisen takia Kauhavasta tuli tukialue vuosiksi Tukialueella yritysten investointi- ja kehityshankkeita, esimerkiksi yritysten kone- ja laitehankintoja sekä tuotantotilojen rakentamista, voidaan tukea lakisääteisellä maksimiprosentilla. Lisätietoja Kehityskeskuksesta ja Etelä-Pohjanmaan Ely-Keskuksen yritysrahoitusyksiköstä. II-tukialuetta (Kortesjärvi) mikroyritys 25 % pieni yritys 25 % keskisuuri yritys 15 % suuri yritys 10 % III-tukialuetta (Kauhava, Ylihärmä ja Alahärmä) mikroyritys 20 % pieni yritys 20 % keskisuuri yritys 10 % suuri yritys -

12 ouluun n. 3 h MAAILMALTA KAUHAVALLE 4,5 n. 9 PIETARISTA n. HELSINGISTÄ LÄHIN LENTOASEMA 50 n. n. 5 RUOTSISTA KORTESJÄRVI ALAHÄRMÄ 19 YLIHÄRMÄ 63 TAMPEREelle n. 1,5 h HELSINKIin n. 3 h KAUHAVA KAUHAVAN KAUPUNKI % asukasta yritystä maatilaa työpaikkaomavaraisuus Graafinen ohjeisto YLI työpaikoista: 14 % alkutuotanto 32 % jalostus 53 % palvelut taan etrin aalia gon ä on iselle tar- Kauhavan kaupungin Kehityskeskuksen tiedotuslehti on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön ja Etelä-Pohjanmaan liiton osarahoittamassa Koordinaattori-hankkeessa, jonka tavoitteena on Lentosotakoulun lakkauttamisen vaikutusten lieventäminen.