Länsi-Uudenmaan maakunnallinen kokoelmakeskushanke TARVESELVITYS Katariina Ockenström arkkitehti SAFA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan maakunnallinen kokoelmakeskushanke TARVESELVITYS. 20.12.2012 Katariina Ockenström arkkitehti SAFA"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan maakunnallinen kokoelmakeskushanke TARVESELVITYS Katariina Ockenström arkkitehti SAFA

2 KANSIKUVA: Ylhäältä Hangon museo, Karkkilan ruukkimuseo Senkka, Lohjan museo, Vihdin museo, Fiskarsin museo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. KUVA: Eva Tordera Nuno, Nina Andersson.

3 SISÄLLYS KOKOELMAKESKUSHANKKEEN TAUSTAA 2 NYKYISTEN SÄILYTYSTILOJEN HAASTEET JA RISKIT 3 Museoiden nykyiset säilytystilat SÄILYTYSTILOILTA VAADITTAVAT OMINAISUUDET 7 KOKOELMAKESKUKSEEN LIITTYVÄT TOIMINNOT JA PALVELUT 7 Museoiden kokoelmahuollon tarvitsemat tilat Konservointipalvelut Yleisölle avoimet varastot ja kokoelmat Vuokrattavat säilytystilat KOKOELMAKESKUKSEN SIJOITTUMINEN OLEMASSA OLEVAAN KIINTEISTÖÖN 9 Kestävän kehityksen periaatteet korjaussuunnittelussa Kokoelmakeskuksen käyttöön soveltuvia kiinteistöjä Länsi-Uudellamaalla UUDISRAKENTAMISEN SUUNTAVIIVOJA 13 Uudisrakentamiselle soveltuvia sijaintivaihtoehtoja eri paikkakunnilla RAHOITUKSEEN TUKEA 14 HALLINTOMALLIT 15 Osakeyhtiömalli Vastuukuntamalli Yhden kunnan tai kaupungin omistama kokoelmakeskus HANKESUUNNITELMAA VARTEN TEHTÄVÄT SELVITYKSET 15 LÄHTEET 16 LIITTEET Kiinteistöjen sijainti kartalla Tonttien sijainti kartalla

4 2 KOKOELMAKESKUSHANKKEEN TAUSTAA Länsi-Uudenmaan maakunnallisessa kokoelmakeskus hankkeessa on selvitetty syksyllä 2012 edellytyksiä museoiden yhteisen kokoelmakeskuksen toteuttamiselle. Hankkeessa ovat mukana kuusi alueen ammatillisesti hoidettua museota: Fiskarsin museo, Hangon museo, Karkkilan Ruukkimuseo Senkka, Lohjan museo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Vihdin museo. Uusi yhteinen kokoelmakeskus tulisi tarjoamaan pysyvät ja museovaatimukset täyttävät säilytysolosuhteet museoiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaille kokoelmille ja turvaisi siten länsi-uusimaalaisen kulttuuriperinnön säilymisen tuleville sukupolville. Alueen ammatillisesti hoidetut museot ovat viime vuosina tehneet aktiivista yhteistyötä museokokoelmien hallinnan kehittämiseksi. Alueellinen kokoelmapoliittinen ohjelma valmistui vuoden 2010 alussa. Ohjelma sai ICOM:in Suomen komitean Vuoden museoteko-palkinnon Kokoelmakeskushank on jatkoa tälle yhteistyölle. Hanke edistää myös Museoviraston asettamia tavoitteita museoiden kokoelmahallinnan yhtenäistämisestä. Museoiden välisiä yhteistyöhankkeita on käynnistetty eri puolilla Suomea. Esimerkkejä Suomessa toimivista tai valmisteilla olevista kokoelmakeskuksista löytyy Tampereelta, Jyväskylästä ja Satakunnasta. Länsi-Uudenmaan museoiden yhteinen kokoelmakeskus on kuitenkin hankkeena ainutlaatuinen, sillä yhteistyö kuuden museon kesken kattaa poikkeuksellisen laajan alueen. Esineistön tallentaminen ja hoitaminen kuuluvat museoiden päätehtäviin. Museoiden vastuulla on niiden hallussa olevan kulttuuriperinnön säilyttäminen, mikä edellyttää asianmukaisia kokoelmatiloja. Rakentamisen nykytekniikalla ja ennaltaehkäisevän konservoinnin periaatteet huomioimalla voidaan Länsi-Uudellemaalle saada tarkoituksenmukainen, kokoelmia suojaava ja konservointia helpottava säilytystila, joka on myös ekologisesti kohtuullinen. Sijoittamalla Länsi-Uudenmaan museokokoelmat yhtenäiseen tilaan voidaan parantaa kokoelmahuollon tehokkuutta ja taloudellisuutta. Koko esineistön saaminen saman katon alle helpottaa kokoelmien ylläpitoa, huoltoa, tutkimustyötä ja esineistön näytteillepanoa. Se myös mahdollistaa yhtenäisten työtapojen kehittämisen sekä kokoelmien luokittamisen eri arvotasoihin. Kustannussäästöjä saavutetaan henkilöresurssien oikealla kohdentamisella sekä yhteisten tarvike- ja materiaalihankintojen kautta. Uuden kokoelmakeskuksen myötä voidaan luopua nykyisistä epätarkoituksenmukaisista, pienistä ja hajasijoitetuista kokoelmatiloista, jotka eivät täytä museoesineille asetettuja olosuhdevaatimuksia. Kokoelmakeskuksessa on mahdollista tarjota säilytys- ja konservointipalveluja myös muille kuin Länsi- Uudenmaan ammatillisesti hoidetuille museoille. Esimerkiksi vapaaehtoisvoimin hoidetuilla museoilla, seurakunnilla, säätiöillä tai järjestöillä voi olla hallussaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia, joita voitaisiin säilyttää kokoelmakeskuksen vuokratiloissa. Yleisötoiminnan kehittäminen ja keskuksen optimaalinen sijainti mahdollistavat kokoelmakeskuksen muodostumisen alueen matkailuvaltiksi. Kokoelmakeskushankkeen tarveselvityksessä esitellään Länsi-Uudenmaan kunnissa ja kaupungeissa syksyn 2012 kuluessa kartoitettuja kiinteistöjä, joihin voitaisiin sijoittaa museokokoelmien säilytysja tutkimustilat sekä esineiden konservointitilat. Kokoelmien avaaminen yleisölle ja kokoelmapalveluiden tilantarpeet on huomioitu tilaohjelmassa. Tarveselvityksessä tuodaan lisäksi esiin uudisrakentamisen mahdollisuuksia ja kokoelmakeskukselle sopivia tonttivaihtoehtoja eri paikkakunnilla. Keskuksen toteuttamista ja ylläpitoa on tarkasteltu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mm. energiatehokkuuden ja rakentamisen ekologisuuden vaihtoehtoja tutkimalla. Tarveselvityksen lähtöaineistona ovat olleet Metropolia Ammattikorkeakoulun konservointilinjan laatimat riskikartoitukset museoiden nykyisistä säilytystiloista. Työssä on hyödynnetty myös Satakunnan alueelliseen kokoelmakeskukseen ja Tampereen museoiden kokoelmakeskukseen liittyviä selvitysaineistoja. Konservointia koskevissa kysymyksissä asiantuntijana on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulun konservoinnin lehtori Heikki Häyhä. Tarkasteluun valittujen kiinteistöjen ja tonttien valinnassa on kuultu kuntien ja kaupunkien elinkeinotoiminnasta, kiinteistöistä ja kaavoituksesta vastaavia asiantuntijoita: Kukka-Maaria Luukkonen, kaupungingeodeetti, Hanko Juha Majalahti, kaupunginjohtaja, Karkkila Satu Sarin, kehittämispäällikkö Karkkila Jorma Korhonen, elinkeinojohtaja, Lohja Jan Gröndahl, tekninen johtaja, Raasepori Catharina Lindström, kaupungin sisäisen palvelun päällikkö, Raasepori Roger Nyberg, mittauspäällikkö, Raasepori Simon Store, kaupunkisuunnitteluarkkitehti, Raasepori Otto Härkönen, yrityskehittäjä, Vihti Suvi Lehtoranta, kaavoitusarkkitehti, Vihti

5 Kiinteistöjä koskevissa kysymyksissä on haastateltu kiinteistöjen omistajia tai heidän edustajiaan. Kokemuksia ja käytänteitä muualla toteutetuista kokoelmakeskuksista kerättiin tutustumalla syksyllä 2012 Tampereen kokoelmakeskukseen ja tieliikenteen erikoismuseo Mobiliaan. Tampereen kokoelmakeskuksessa haastateltiin kokoelmakeskuksen päällikkö Tiina Paavolaa ja huonekalukonservaattori Hanna Tuokilaa. Mobiliassa haastateltiin museonjohtaja Heidi Rytkyä, amanuenssi Riina Nurmiota ja museomestari Tommi Aromaata. Tarveselvityksen on laatinut projektitutkija, arkkitehti Katariina Ockenström. Projektityön kesto on ollut neljä kuukautta ajanjaksolla Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Länsi-Uudenmaan ammatillisesti hoidettujen museoiden edustajat puheenjohtajanaan Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon johtaja Dan Lindholm. VIHDIN MUSEO HANGON MUSEO HANGON MUSEO NYKYISTEN SÄILYTYSTILOJEN HAASTEET JA RISKIT Länsi-Uudenmaan ammatillisesti hoidetuilla museoilla on monipuoliset ja laajat kokoelmat, joihin kuuluu runsaat esinettä ja noin valokuvaa. Kokoelmat ovat merkittävä osa Länsi-Uudenmaan kulttuuriperintöä ja muodostavat museotoiminnan tärkeimmän perustan, jonka päälle kaikki muu toiminta, kuten näyttelyt sekä opetus- ja tutkimustoiminta rakentuvat. Tällä hetkellä kokoelmat on sijoitettu tiloihin, jotka eivät vastaa kaikilta osin museoesineille asetettuja säilytysvaatimuksia. Nykyisissä säilytystiloissa eri materiaaleista valmistetut museoesineet ja valokuvakokoelmat on sijoitettu samoihin olosuhteisiin esineryhmittäin määriteltyjen ilmasto-olosuhteiden sijaan. Varastotilat sijaitsevat kunnoltaan vaihtelevissa rakennuksissa, joissa esineet altistuvat vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan muuttuville lämpö- ja kosteusvaihteluille. Osaa esineistöstä joudutaan säilyttämään lämmittämättömissä rakennuksissa, joissa 3

6 esineiden pitempiaikaista säilyvyyttä ei voida taata, ja museoesineet ovat vaarassa tuhoutua vähitellen. Kokoelmien nykyisistä säilytysolosuhteista aiheutuu pitkällä aikavälillä mittavia kustannuksia. Kun kokoelmien kunto huononee ennenaikaisesti, niiden arvo tutkimus- ja näyttelykäytössä laskee ja konservointikulut nousevat. Metropolia Ammattikorkeakoulun konservointilinjan opiskelijat ovat laatineet Länsi-Uudenmaan ammatillisesti hoidetuille museoille riskikartoitukset ( ), jotka kohdistettiin tulen, veden, rikoksen, ilkivallan, tilojen suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vaihtelujen, valon voimakkuuden ja tuholaisten aiheuttamiin riskeihin. Suurimmat puutteet havaittiin säilytystilojen lämpö- ja kosteusolosuhteissa. Mittaustulokset osoittavat, että museoiden kokoelmatiloissa suhteellinen ilmankosteus vaihtelee vuoden mittaan voimakkaasti. Suositusten mukaan esineistö tulisi säilyttää tiloissa, joissa ilman suhteellinen kosteus on %. Tästä poikkeavia mittaustuloksia on saatu Fiskarsin museon (25-61 %), Hangon museon (17-57 %), Karkkilan ruukkimuseo Senkan (21,5-50 %) ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon (35-72 %) kokoelmatiloissa. Museoiden lämmittämättömissä säilytystiloissa kosteusvaihtelu on tätäkin suurempaa. Kosteudesta kärsivät erityisesti puu- ja metalliesineet. Puuesineissä on havaittu paikoin jopa homekasvustoa, metalliesineissä kosteus näkyy korroosiona. Myös nopeat lämpötilamuutokset ovat haitallisia esineistölle. Niitä havaittiin mittauksissa etenkin kevät- ja kesäkuukausina. Mittaustulosten mukaan vuotuinen lämpötilan vaihtelu museoiden pääasiallisissa säilytystiloissa on Hangon museossa C, Fiskarsin museossa 14,5-28 C, Karkkilan ruukkimuseo Senkassa C ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa C. Vain Lohjan museon pääasiallisessa kokoelmatilassa lämpötilavaihtelu on esineistön säilymisen kannalta riittävän pieni C. Vihdin museon säilytystilat on otettu käyttöön riskikartoituksen jälkeen, joten niistä ei ole vastaavaa tutkimusaineistoa. Lämpötilavaihtelut ovat suurimpia ja esineistölle vahingollisimpia museoiden lämmittämättömissä säilytystiloissa, jotka vastaavat olosuhteiltaan ulko-oloja. Riskikartoituksissa todettiin paikoin valon haalistavaa vaikutusta esineisiin. Erityisen haitallista ultraviolettisäteilyn todettiin olevan Hangon museon, Karkkilan ruukkimuseo Senkan ja Fiskarsin museon nykyisissä kokoelmatiloissa sekä Lohjan museon navetan vintillä olevassa näyttelytilassa. Myös Vihdin museon kokoelmatiloissa olevat ikkunat muodostavat nykyisellään riskin esineistölle. Kokoelmatilojen paloturvallisuudessa havaittiin puutteita etenkin palavaa materiaalia olevien rakenteiden, palo-osastoinnin, hälytys- ja sammutusjärjes- 4 LOHJAN MUSEO KARKKILAN RUUKKIMUSEO SENKKA KARKKILAN RUUKKIMUSEO SENKKA

7 telmien sekä sähköjohtojen vanhojen kytkentöjen osalta. Lohjan museon ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon kokoelmatilojen yhteydessä toimii lisäksi ulkopuolisia yrittäjiä, joiden pajatoiminta muodostaa paloturvallisuusriskin. Kokoelmatilat sijaitsevat usein kaukana palolaitoksista, joten sammutustöiden viive on merkittävä riski kokoelmille. Biologisen uhan esineistölle muodostavat hyönteiset, linnut ja tuhoeläimet, joita on havaittu jossain määrin Fiskarsin museon, Karkkilan ruukkimuseo Senkan, Lohjan museon, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon ja Vihdin museon kokoelmatiloissa. Pakastus- ja karanteenimahdollisuudet hyönteisvaurioiden ehkäisemiseksi ovat kokoelmatiloissa puutteelliset. Alun perin muuhun kuin museokäyttöön rakennetuissa varastotiloissa on havaittu paikoin rakenteellisia puutteita. Etenkin lämmittämättömien varastotilojen rakenteissa on havaittu halkeamia ja reikiä, joista lumi, vesi ja pöly pääsevät sisään kokoelmatilaan. Lämpimien varastotilojen riskejä ovat puolestaan vanhat vesi- ja viemäriputket, jotka rikkoutuessaan voivat aiheuttaa suuria vaurioita esineistölle. Museoiden nykyiset säilytystilat ovat ahtaat, mistä aiheutuu fysikaalisia uhkia esineistölle. Esineitä joudutaan säilyttämään paikoin lattioilla ja päällekkäin, jolloin riskinä ovat hankautumat, kolhut ja halkeamat. Riittävä käytävätilan puute, pienet oviaukot ja sokkeloiset tilat voivat aiheuttaa vaurioita esineille niitä siirreltäessä. Käytävillä olevat esineet vaikeuttavat myös mahdollisia sammutustöitä. Lisäksi ahtaissa tiloissa on olemassa henkilökunnan tapaturmariski. Nykyiset liian pienet säilytystilat eivät mahdollista kokoelmien kartuttamista, mistä johtuen uusien esineiden vastaanottamista kokoelmiin joudutaan rajoittamaan. Myöskään esineiden tutkimukselle ei useimmissa museoissa ole riittävää tilaa. LÄNSI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO FISKARSIN MUSEO LÄNSI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO VIHDIN MUSEO 5

8 MUSEOIDEN NYKYISET SÄILYTYSTILAT Länsi-Uudenmaan ammatillisesti hoidettujen museoiden kokoelmatilaa on kaikkiaan m², josta lämmittämätöntä tilaa on yhteensä m². Museoiden säilytystiloista aiheutuu vuokrakuluja yhteensä euroa vuodessa. Lisäksi sähkö-, lämpö-, vesi- ja kiinteistönhoitomaksuja on kaikkiaan euroa vuodessa. MUSEO Fiskarsin museo VARASTO Arkiston esinevarasto SLB varastot Arkistin vintti Liiteri LÄMMIN/KYLMÄ KOKO m² n. 50 n. 30 n.80 n m² Hangon museo Keksi Arkisto Makasiini Venevaja n m² Karkkilan Ruukkimuseo Kirjaston varasto Viljamakasiini Mylly Kotiseutumuseo Rauhalan varasto Tiilitalo /kylmä 238 n. 100 n n m² Lohjan museo Keskusvarasto Tekstiilivarasto Valokuva-arkisto Riihi, aitat Navetan vintti Lohilampi, makasiini Lohilampi, aitat Pieni lämpö m² Maakuntamuseo Tenhola I Tenhola II Lindblad Villa Ormnäs (valokuvat) Lainamakasiini Fokus, Karjaa Museokatu Museohalli Ent. Kaup.talo n n. 30 n. 58 n n m² Vihdin museo Olkkala I Olkkala II m² 6 YHTEENSÄ 5256 m²

9 SÄILYTYSTILOILTA VAADITTAVAT OMINAISUUDET Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:in (International Council of Museums) määrittelemät museotyön eettiset säännöt velvoittavat museoita huolehtimaan asianmukaisista toimitiloista ja museokokoelmien saavutettavuudesta. Säännöissä todetaan kokoelmien muodostavan merkittävän julkisen perinnön. Tämä velvoittaa museoita luomaan ja ylläpitämään käytäntöjä, jotka takaavat kokoelmien ja niihin liittyvän tiedon saatavuuden julkiseen käyttöön ja säilymisen tuleville sukupolville mahdollisimman hyvin ja turvatusti. Jotta kokoelmien säilyminen voidaan varmistaa, niille tarvitaan pysyvä, museaaliset olosuhteet täyttävä säilytystila, jossa huomioidaan etenkin lämmön ja kosteuden säätelymahdollisuudet, helppo siivottavuus, oikeanlaiset rakenteet ja riittävän vankat säilytyskalusteet. Esineitä tulee suojella materiaaleja vaurioittavalta valolta, lialta, ilman epäpuhtauksilta, tuhohyönteisiltä, homeelta ja laholta. Asianmukaiset säilytystilat mahdollistavat ennaltaehkäisevän konservoinnin toteutumisen, minkä ansiosta kokoelmien arvo säilyy ja aktiivisen konservoinnin tarve vähenee. Ennaltaehkäisevä konservointi tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämän esineen tai esineryhmän vaurioituminen ja häviäminen. Ennaltaehkäisevän konservoinnin toimenpiteet kohdistuvat esineiden sijasta niiden ympäristöön, eivätkä näin muuta esineiden ulkonäköä tai vaikuta materiaalien koostumukseen. (Häyhä 2010.) Säilytystilan kosteuden ja lämpötilan säätelyllä tulee pyrkiä hitaisiin olosuhdemuutoksiin. Suhteellisen kosteuden tulee olla museoiden säilytystiloissa %. Kosteuden vaihtelun minimoimisella voidaan ehkäistä muutoksia etenkin orgaanisessa materiaalissa, joka elää kosteusvaihteluiden mukaan. Yli 70 % nouseva ilmankosteus aiheuttaa metallien korroosiota sekä mahdollisesti hometta orgaanisissa materiaaleissa. Korkea lämpötila kiihdyttää puolestaan kemiallisia reaktioita. Rakennuksen ulkovaipan ja tarvittavien väliseinien tulee täyttää lämmöneristys- ja tiiveysvaatimukset tasaisen lämpötilan ja kosteustason saavuttamiseksi tiloissa. Olosuhdevalvonta voidaan toteuttaa osastoimalla säilytystilat esineiden materiaalien mukaan. Kullekin olosuhdeluokalle määritellään oma lämpötila ja kosteusprosentti vaihteluväleineen. Olosuhteet määritellään erikseen metalliesineille, orgaaniselle materiaalille (puuesineet, tekstiilit), viileässä säilytettävälle orgaaniselle materiaalille (kumi, muovi, nahka), epäorgaaniselle materiaalille (lasi, keramiikka), valokuville ja negatiiveille sekä taiteelle. Turvalliset rakennusmateriaalit vaikuttavat osaltaan esineiden olosuhdesuojaukseen. Päivänvalo on eliminoitava varastotiloista, sillä valon haalistava vaikutus on peruuttamatonta. Valon vaikutus esineisiin riippuu valaistusvoimakkuudesta ja valaistusajasta, jotka yhdessä altistavat esineet pysyville muutoksille ja heikentävät pahimmillaan kokoelmien arvoa. Rakennuksen turvajärjestelmiin tulee kiinnittää erityinen huomio. Rakenteellinen palo- ja murtoturvallisuus on huomioitava suunnittelussa. Vesi- ja viemäriputkien tulvimis- ja vuotovaarat on estettävä. Hylly- ja kaappirakenteiden tulee ohjata mahdollinen yläpuolelta valuva vesi esineistä poispäin. Myös kosteushälytysjärjestelmä tarvitaan. Säilytystilan puhtaudesta tulee huolehtia. Ilman tulee päästä kiertämään säilytyshyllyjen välillä. KOKOELMAKESKUKSEEN LIITTYVÄT TOIMINNOT JA PALVELUT Kokoelmakeskukseen sijoitetaan museoiden kokoelmahuollon, konservointipalveluiden ja yleisön tarvitsemia tiloja. Länsi-Uudenmaan maakunnalisen kokoelmakeskuksen tilantarve on yhteensä n m². Pintaalaan on lisättävä hyötyalan ulkopuoliset tilat, kuten käytävät, eteistilat, porras huoneet, tuulikaapit, tekniset tilat ja IV-konehuoneet. MUSEOIDEN KOKOELMAHUOLLON TARVITSEMAT TILAT Olosuhdeluokkiin jaoteltuja osastoituja säilytystiloja tarvitaan vähintään m², mikä vastaa museoiden nykyisten, huonekorkeudeltaan alle 4 m korkeiden säilytystilojen pinta-alaa. Käytettävissä oleva huonekorkeus määrittelee varastojen lopullisen tilantarpeen. Lattiapinta-alan tarvetta voidaan pienentää hyllyjärjestelmiä ja trukkihyllyjä käyttämällä. Tilaohjelmassa tulee huomioida myös riittävä tila kokoelmien kartunnalle. 7

10 8 Osastoidut huonetilat tarvitaan seuraaville esineryhmille: 1) Metalliesinevarastot: suuret metalliesineet, kulkuneuvot, pienet metalliesineet, arvotavara 2) Orgaanisen materiaalin viileävarastot: kumi-, muovi- ja nahkaesineet 3) Orgaanisen materiaalin varastot: kansan- ja tyylihuonekalut, maataloushistoriallinen kokoelma, talousesineet 4) Tekstiilivarastot: taso-, rullattavat ja ripustettava tekstiilit 5) Epäorgaanisen materiaalin varastot: lasi- ja keramiikkaesineet 6) Pienesinevarasto 7) Valokuvien säilytystila 8) Negatiivien säilytystila 9) Taiteen säilytystila Muita säilytystiloja tarvitaan n. 560 m². Niihin lukeutuvat näyttely-, opetus- ja käyttökokoelman säilytystilat, rekvisiittavarasto ja huoltotekninen varasto. Esineprosessin vaatimia tiloja tarvitaan kaikkiaan n. 852 m². Niitä ovat auton lastaustila (50 m²), esineiden vastaanottotilat (347 m²: vastaanottohalli, museoiden toimistopisteet), esineiden esikäsittelytilat (100 m²: museomestareiden työhuoneet, välivarasto), pakastin (25 m²), sulamisvaiheen tila (55 m²), karanteenihuone (60 m²) ja toimistotilat museoammattilaisille (215 m²: toimistot, avokonttori, varastohuone). Muita kokoelmahuoltoon liittyviä tiloja ovat valokuvausstudio (80 m²), kirjasto ja arkisto (150 m²), paperi- ja pakkausmateriaalin säilytystila (150 m²), pesula (40 m²) ja näyttelyrakentamisen pajatilat (120 m²). Lisäksi tarvitaan henkilökunnan tilat (60 m²) ja kokoustila (30 m²). Yhteensä museoiden kokoelmahuollon tarvitsemat tilat ovat vähintään m². KONSERVOINTIPALVELUT Esineiden konservointitarpeen havaitseminen kuuluu museoiden tehtäviin. Konservointi on toimintaa, jonka tarkoituksena on turvata yhteisen kulttuuriperintömme säilyminen tuleville sukupolville esineiden kunto stabiloimalla. Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan ammattimuseoissa ei kuitenkaan konservoida kokoelmia, koska museoissa ei Vihtiä lukuun ottamatta ole ammattikonservaattoria. Kokoelmapoliittisen ohjelman mukaan varsinaista konservointia tehdään tarpeen mukaan mm., kun esineitä tarvitaan näyttelyissä. Konservointi teetetään aina ulkopuolisella ammattikonservaattorilla. Museoiden yhteiseen kokoelmakeskukseen olisikin hyödyllistä sijoittaa konservointikeskus, joka voi tarjota konservointipalveluita alueen ammatillisesti hoidetuille museoille sekä muille museoille ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia omistaville tahoille, kuten säätiöille, seurakunnille, yrityksille tai yksityisille henkilöille. Kokoelmakeskuksessa voisi toimia esimerkiksi konservointiyritys, jolta museot ja muut tahot voivat ostaa palveluita. Konservointikeskuksen tarjoamille palveluille olisi oletettavasti laajempaakin kysyntää, sillä esineiden konservointi koetaan tällä hetkellä haasteelliseksi valtakunnallisesti. Suomen museoliiton ja Valtion taidemuseon laatiman konservointikyselyn (2008) tulosten perusteella museot eivät pysty vastaamaan riittävästi konservointitarpeisiin. Asianmukaiset konservointitilat puuttuvat useimmista museoista. Kokoelmakeskukseen on tarpeen sijoittaa tilat esinekonservoinnille ja tekstiilikonservoinnille. Molemmat konservointitilat ovat kooltaan n. 250 m² ja käsittävät työtilojen lisäksi dokumentointihuoneen ja varastotilat. Työskentelytiloihin sijoitetaan mm. vetokaapit, kohdepoistimet, imupöytä ja kemikaalikaappi. Lisäksi tarvitaan mm. vesipisteitä ja paineilmaputkistot. Tekstiilikonservoinnissa tarvitaan tilaa myös kallistettavalle pesualtaalle ja kuivaushuoneelle. Likainen ja puhdas työskentelytila on hyvä erottaa toisistaan väliseinällä. Tiloissa ei tarvita erikoisolosuhteita, mutta tasainen valomäärä on olennaista työskentelylle. Konservoinnin tilat ovat yhteensä 500 m². Ne voivat sijaita erillään säilytystiloista. YLEISÖLLE AVOIMET VARASTOT JA KOKOELMAT Museolaki määrittelee museoiden tehtäväksi kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuuden edistämisen. Aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja säilyttämisen ohella museoiden tulee harjoittaa tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. ICOM:in museotyön eettiset säännöt velvoittavat museoita niin ikään kehittämään kasvatuksellista rooliaan ja houkuttelemaan laajempia yleisöjä siitä yhteisöstä ja siltä seudulta, jota ne palvelevat. Vuorovaikutus yhteisön kanssa ja sen kulttuuriperinnön vaaliminen muodostavat oleellisen osan museon kasvatuksellisesta tehtävästä. Tiedon välityksen ja kasvatuksellisen työn periaatteet toteutuvat, kun kokoelmavarastot avataan yleisön nähtäviksi ja tilat suunnitellaan asiakaskäynnit huomioiden. Kokoelmien avaaminen yleisölle ei kuitenkaan saa vaarantaa esineiden säilytys olosuhteita tai esineturvallisuutta. Avoimissa kokoelmatiloissa yleisö pääsee tutustumaan säilytystilojen kokoelmiin opastetuilla kier-

11 roksilla, joiden aikana kävijöille kerrotaan museon kokoelmatyöstä esineiden toimiessa havaintomateriaalina. Kävijät pääsevät näkemään museovaraston ja museoesineet sellaisina kuin ne varastoissa säilytetään. Avoimien varastotilojen ohella kokoelmakeskuksessa voi olla erillinen näyttelytila, jossa yleisöä kiinnostavia esineryhmiä on mahdollisuus tuoda esille uusin tavoin. Vaihtuvien näyttelyjen vahvuuksia voivat olla mm. yllätyksellisyys ja kiinnostavista teemoista järjestettävät yleisöaktiviteetit. Yleisön käyttöön suunnitellaan kokoelmakeskukseen sijoitettavat vastaanottotilat (60 m²), kokoontumistilat (120 m²), neuvottelutilat (60 m²) ja tutkijatiloja (25 m²). Yleisön käytössä ovat myös kotiseutuarkiston tilat tutkijahuoneineen (150 m²). Kaikkiaan kokoelmakeskukseen sijoitettavaa yleisötilaa tarvitaan 415 m². Tampereen museoiden kokoelmakeskusta suunniteltaessa on tutkittu avointen kokoelmatilojen toimintaedellytyksiä. Selvitysten perusteella kokoelmavarastossa tulee olla kävijälle nähtävää, koettavaa tai opittavaa. Säilytystilan tulee olla siisti ja järjestyksessä, jotta sitä voidaan esitellä. Liikkuminen varastossa pitää olla turvallista, helppoa ja esteetöntä. Avoin kokoelmavarasto voi olla aina auki yleisölle tai avata ovensa kävijöille tiettyinä aikoina. Kokoelmakeskuksessa voidaan järjestää myös työpajoja ja neuvontapäiviä. Avoimista museovarastoista saatuja hyötyjä ovat mm. avoimuuden lisääntyminen, kokoelmien saavutettavuuden parantuminen ja asiakastyytyväisyyden lisääntyminen uuden palvelumuodon myötä. Avoimet kokoelmat vähentävät pakkausmateriaalin tarvetta ja käyttöä sekä helpottavat esinehuoltoa ja tutkimusta. (Paavola 2010.) Kansainväliset esimerkit osoittavat, että museoiden kokoelmavarastot kiinnostavat uusiakin yleisöjä ja vetävät puoleensa erityyppistä asiakaskuntaa kuin museonäyttelyt. Kynnys tulla kokoelmavarastoon on matalampi kuin museoon tai galleriaan. Natural History Museumin Darwin Centre Lontoossa, Birmingham Museumin Museum Collection Centre Birminghamissa, Eremitaasin The Art Restortion and Storage Centre of the State Hermitage Pietarissa ja Blekinge museumin kokoelmavarasto Rosenholmissa ovat esimerkkejä avoimista varastoista, joissa kokoelmat ovat helposti tutkijoiden saatavilla, mutta myös vierailija saa opastetulla kierroksella hyvän yleiskuvan kokoelmista ja mieleenpainuvan elämyksen. Esineet ovat varastotiloissa esillä niiden koosta riippuen joko hyllyissä, vitriineissä tai lattiatasossa. Suomalainen esimerkki avoimesta kokoelmavarastosta on tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia, jossa yleisö pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla kokoelmatiloissa säilytettäviin ajoneuvoihin. Erillisessä ulkopuolisille vuokrattavassa näyttelytilassa ajoneuvot ja niihin liittyvä informaatio on sijoitettu lasiseinien taakse. VUOKRATTAVAT SÄILYTYSTILAT Kokoelmakeskuksessa on mahdollista tarjota säilytys- ja kokoelmapalveluita myös muille kuin Länsi- Uudenmaan ammatillisesti hoidetuille museoille. Esimerkiksi vapaaehtoisvoimin hoidetuilla museoilla, seurakunnilla, säätiöillä, järjestöillä, yrityksillä tai yksityisillä henkilöillä voi olla hallussaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia, joita voitaisiin säilyttää yhteisessä keskuksessa. Kokoelmakeskuksen säilytystiloista voidaan osoittaa vuokralaisille rajattuja alueita, joihin olosuhdevaatimuksiltaan samankaltaiset esineet sijoitetaan. Esineen vastaanottaminen tapahtuu ammatillisesti hoidettujen museoiden käytänteiden mukaisesti siten, että mahdolliset tuhohyönteiset saadaan eliminoitua. KOKOELMAKESKUKSEN SIJOITTUMINEN OLEMASSA OLEVAAN KIINTEISTÖÖN Kokoelmakeskus voidaan sijoittaa olemassa olevaan kiinteistöön, kun säilytystiloille asetettavat vaatimukset toteutetaan korjaussuunnittelussa. Vanhan rakennuksen kunnostuksessa tulee huomioida ulkovaipan tiiveys ja riittävä lämmöneristys, jotta säilytystiloihin saadaan oikeanlainen lämpötila ja kosteustaso. Erityisolosuhteet edellyttävät peruskorjattavassa kiinteistössä mahdollisesti muutoksia sekä rakenteiden että ilmastoinnin osalta. Rakennusmateriaalien tulee olla esineistön kannalta turvallisia kemiallisten reaktioiden estämiseksi. Säilytystiloissa olevat vesiputket ja viemärit eivät saa muodostaa riskiä esineistölle. Tilojen tulee olla paloturvalliset ja sammutettavissa automaattisesti. Tiloissa tulee olla riittävän suuret kulkuaukot ja niiden tulee olla esteettömiä esineiden siirtelyn mahdollistamiseksi. Rakenteiden kantavuus on oleellista, sillä museoiden kokoelmiin kuuluu myös erittäin painavia esineitä, joita tullaan siirtelemään erikoiskaluston avulla. Suurille kokoelmiin kuuluville koneille ja mm. ajoneuvoille on varattava riittävästi tilaa. Säilytystilojen tulee olla vähintään 4 m korkeat. Hyllyjärjestelmiä käytettäessä tilat voivat olla jopa 6-10 m korkeita. Säilytystiloista tulee eliminoida päivänvalo. Sen sijaan työskentelytiloissa päivänvaloa tarvitaan. 9

12 10 Valittavan kiinteistön tulee sijaita logistisesti keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella kokoelmatyön sujuvuuden takaamiseksi. Keskeinen sijainti ja saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä ovat tärkeitä myös yleisönäkökulmasta. Sijainti asutulla alueella lisää kokoelmakeskuksen turvallisuutta. Ympäristöstä ei kuitenkaan saa aiheutua tärinää, joka voisi vahingoittaa museoesineitä. KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEET KORJAUSSUUNNITTELUSSA Korjaussuunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Suomen museoliiton Museot ja kestävä kehitys -julkaisussa on nostettu esiin museorakennusten suunnitteluperiaatteita kestävän kehityksen näkökulmasta. Rakennusmateriaalien valinnassa tulee tarkastella niiden piiloenergiavirtoja ja hiilijalanjälkeä. Tilojen joustavuuteen, muunneltavuuteen, korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Korjausrakentamisessa tulee pyrkiä valitsemaan paikallisia luonnonmateriaaleja. Luonnon tarjoamia energiavaroja kuten aurinkoenergiaa, rakennuspaikan pienilmastoa, kasvillisuutta ja eri vuodenaikoja tulee pyrkiä hyödyntämään. Talotekniikan tulee olla energiatehokasta. Säilytystilojen olosuhteiden luomisessa tulee pyrkiä energiatehokkaisiin ja kestäviin ratkaisuihin tarkan olosuhdekontrolloinnin sijaan. Kansainvälisten museostandardien suoraa soveltamista tuleekin museoliiton mukaan välttää runsaan energian kulutuksen vähentämiseksi. (KEKE Museot ja kestävä kehitys 2010.) Kiinteistön energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa ulkovaipan termisiä ominaisuuksia parantamalla, hallitulla ilmanvaihtojärjestelmällä ja järjestelmän hyvällä lämmön talteenotolla. Rakennuksen energiatehokkuutta lisäävät myös optimaalinen massoittelu, aukotusten ja aurinkosuojien huolellinen suunnittelu sekä kylmäsiltojen minimoiminen. Uusiutuvaa tai omavaraista energiaa käyttämällä voidaan vähentää kasvihuonepäästöjä ja vaikuttaa kiinteistön ekologiseen kestävyyteen. KOKOELMAKESKUKSEN KÄYTTÖÖN SOVELTUVIA KIINTEISTÖJÄ LÄNSI-UUDELLAMAALLA Länsi-Uudeltamaalta on kartoitettu kuntien ja kaupunkien virkamiesten avustuksella mahdollisia kokoelmakeskuksen käyttöön soveltuvia kiinteistöjä, joita tarkastellaan tässä pääpiirteittäin. Tiedot perustuvat paikan päällä tehtyihin arvioihin ja kiinteistön omistajien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen kunnostustarpeiden ja kustannusten arviointi edellyttää tarkempaa tutkimusta. Rakennusten ottaminen museokäyttöön edellyttää analyysiä mm. rakennusmateriaaleista, rakenteista ja teknisistä järjestelmistä. KONEPAJARAKENNUS Valtatie 26, KARKKILA Högforsin ruukinalueeseen kuuluva entinen konepajarakennus sijaitsee Karkkilan keskustan tuntumassa olevalla teollisuusalueella, joka on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Vuonna 1928 rakennettu ja 1950-luvulla laajennettu tiilirakenteinen konepajarakennus on suojeltu asemakaavassa. Kiinteistön omistavat Karkkilan kaupunki ja Componenta luvun alussa tehdyssä muutostyössä rakennukseen valmistuivat pääkaupunkiseudun museoiden kokoelma- ja konservointitilat sekä kaupungin kirjasto luvun alussa osa tiloista muutettiin oppimiskeskuksen käyttöön. Kiinteistössä toimivat tällä hetkellä lisäksi mm. Karkkilan kaupungintalo, työvoimatoimisto ja KELA. Entisen tehdas- ja konttorirakennuksen tilat ovat pääasiassa kevyin väliseinin erotettuja toimistotiloja ja luokkahuoneita sekä suurikokoisempia varasto- ja hallitiloja. Rakennuksessa on erikoistiloja, kuten videoneuvotteluhuone ja äänitysstudio. Talotekniikkaa on uusittu 2000-luvulla. Kiinteistön pinta-ala on kaikkiaan m². Tilat ovat useassa eri tasossa. Museoiden kokoelmatilat ovat yhteensä m². Niihin liittyvät toimistoiksi myöhemmin muutetut konservointitilat. Säilytystilassa on ilmastointi, kosteudensäätöjärjestelmä ja aerosoli-sammutusjärjestelmä. Huonekorkeus on noin 4,5 m. Säilytystilojen yhteydessä on lastauslaituri. Omistajan mukaan rakennuksesta on mahdollista osoittaa kokoelmakeskuksen käyttöön kaikkiaan m². Kiinteistön tilat ovat tällä hetkellä vajaakäytössä ja uusia toimintoja etsitään. Vapautuvia tiloja ovat tiettävästi museoiden kokoelmatilan vieressä olevat toimisto- ja aulatilat 460 m² sekä oppimiskeskuksen tilat m². Matalassa kellarikerroksessa on tilaa kaikkiaan m². Myös 1950-luvun laajennusosassa oleva korkea varastohalli on mahdollisesti myöhemmin vapautumassa. Halli on pinta-alaltaan m². Lattian kantavuus hallitilassa on 5000 kg/m². Tilassa ei ole kynnyksiä. Kulku hallitilaan tapahtuu pääasiallisesti automaatti-ovista. Tilat soveltuvat kokoelmakeskuksen käyttöön kunnostustöiden jälkeen, mikäli yhtenäistä ja korkeaa säilytystilaa on käytettävissä. Muutostyöt koskevat mm. säilytystiloja varten tehtäviä tilamuutoksia sekä kosteuden ja lämpötilan säätömahdollisuutta. Rakennushistoriallisesti arvokas entinen konepajarakennus on potentiaalinen kohde matkailunäkökulmasta.

13 PLASTEX OY:N KIINTEISTÖT Venteläntie 12, LOHJA 1936 perustetun muoviteollisuusyritys Plastex Oy:n omistamat kiinteistöt sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella, valtatie 25:n ja radan välisellä alueella Lohjan asemalla. Tontin pinta-ala on noin 4 ha. Rinteeseen sijoitetut rakennukset ovat luvuilta. Kiinteistöjen yhteen laskettu pinta-ala on noin m². Betoni- ja tiilirakenteinen, osin kaksikerroksinen tehdasrakennus on rakennettu Tehdasrakennuksen laajennus on 1980-luvulta. Tontilla on lisäksi varastohalleja, autotalli ja konttoritiloja. Asemakaavassa tontti on merkitty keskustatoimintojen alueeksi. Huonekorkeus hallitiloissa on noin 4-7 m. Vanhimman tehdasrakennuksen pohjakerroksessa olevat verstas-, varasto- ja sosiaalitilat ovat huonekorkeudeltaan noin 2,5 m. Ikkunat ovat osin yläikkunoita, osin suurempia ikkuna-aukkoja. Oviaukot ovat leveitä, niiden joukossa on myös lastausovia. Kiinteistössä on öljylämmitys. Kiinteistöstä on ensimmäisessä vaiheessa vuokrattavissa vanhaa tehdastilaa noin m², kylmiä varastohalleja m² ja autohalli 284 m². Myöhemmässä vaiheessa, tehdastoimintojen siirtyessä muualle vapautuvat tehdasrakennuksen laajennusosa m² ja lämmin varastohalli m². Samoin vapautuvat tontilla olevat asuin- ja konttorirakennukset. Tilat soveltuvat kokoelmakeskuksen käyttöön kunnostustöiden jälkeen. Tilojen käyttö edellyttää muutostöitä ilmastoinnin sekä lämmitys- ja sammutusjärjestelmien osalta. t varastotilat tulisi muuttaa lämpimiksi museoesineiden säilytystä varten. Tehtaan toimiminen alkuvaiheessa kiinteistössä samanaikaisesti saattaa muodostaa paloturvallisuusriskin. SAAJOS KIINTEISTÖT OY Puistokatu 17-21, LOHJA Palo-oviin erikoistuneen Saajos Oy:n kiinteistöt sijaitsevat Keskilohjan kaupunginosassa noin 1 km päässä liikekeskuksesta, Lohjanharjun eteläpuolella. Rakennukset sijaitsevat rautatiealueeseen rajoittuvalla tontilla, jonka pinta-ala on 2,03 ha. Viereinen rakentamaton saman omistajan omistama tontti on pinta-alaltaan 1,14 ha. Tontit kuuluvat liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen. Kiinteistöön kuuluvien rakennusten pinta-ala on yhteensä krsm². Vanhin tehdasrakennus on rakennettu useassa eri vaiheessa vuosina Tiili-, teräsbetoni- ja teräsrunkoinen rakennus on tuotanto- ja varastotilojen osalta yksikerroksinen, toimistotilojen osalta kaksikerroksinen. Rakennuksessa olevat tehdashallit ovat yhteensä m². Huonekorkeus vaihtelee hallitiloissa 3-5,7 m:n välillä. Halleissa on useita oviaukkoja nosto-ovineen, joiden korkeus on noin 4 m. Ikkunat ovat paikoin suurikokoisia. Hallitiloissa ei ole lattiakaivoja eikä vesipisteitä. tä varastotilaa on 122 m² ja kylmää varastotilaa 369 m². Rakennuksessa on lisäksi sosiaalitilat, toimistotilaa, hitsaamo ja varasto, joiden yhteispinta-ala on m². Rakennuksessa on öljylämmitys, hallitiloissa puhaltimet ja toimistotiloissa vesikiertopatterit. Konepajahalleissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Vanhempaan tehdashalliin kytkeytyy elementtirakenteinen lämmin halliosa (2008), joka on pinta-alaltaan 525 m². Erillinen teräs- ja kevytbetonirakenteinen tehdashalli on valmistunut vuonna Rakennuksen pinta-ala on m². Rakennuksessa on kaksi vierekkäistä hallitilaa, joiden vapaa huonekorkeus on 5,5-6 m. Rakennuksessa on useita noin 4 m korkeita oviaukkoja nosto-ovineen. Lämmönjako hallitiloihintapahtuu puhaltimin. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, hitsauspisteissä on kohdeimureita. Rakennuksessa on kosteudensäätömahdollisuus. Lattian kantavuus on kg/m². Kiinteistöön kuuluu kaksi lämmittämätöntä Besthallia, joiden pinta-ala on yhteensä m². Vuonna 1977 valmistunut kolmekerroksinen toimistorakennus on kellarikerroksineen yhteensä m². Betonirakenteisessa, lasilevyin vuoratussa rakennuksessa on toimistojen lisäksi väestönsuoja- ja varastotilaa, saunaosasto, keittiö- ja ruokailutilat sekä tekniset tilat. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Kiinteistöön kuuluvat rakennukset ovat tällä hetkellä osin tehdaskäytössä ja osin ulkopuolisille vuokrattuina. Tilaa on omistajan mukaan vapautumassa myyntiin tai vuokrattavaksi mahdollisesti lähiaikoina. Hyväkuntoiset rakennukset soveltuvat museoiden kokoelmakeskuksen käyttöön kunnostustöiden jälkeen. Muutostarpeet liittyvät säilytystilojen kosteudensäätömahdollisuuteen, pintakäsittelyyn ja sammutusjärjestelmiin. Rakennuksissa on palo-osastoinnit ja palo-ovet. KIINTEISTÖ OY TARVONPORTTI Hepolammentie 25, LOHJA Kiinteistö Oy Tarvonportin entinen betonielementtitehdas sijaitsee E18-moottoritien tuntumassa, Muijalan kaupunginosassa lähellä Vihdin rajaa. Toimisto-, näyttely- ja varastokäyttöön myöhemmin muutettu tehdasrakennus on 1970-luvulta. Tontti kuuluu liikeja teollisuusrakennusten korttelialueeseen. Kiinteistön omistaa Matti Jousilahti. 11

14 Kiinteistön pinta-ala on kaikkiaan noin m². Vapaata vuokrattavaa varasto- ja toimistotilaa on tällä hetkellä noin m². Korkeat hallitilat ovat huonekorkeudeltaan noin 5-10 m. Rakennuksessa on useita nosto-ovia. Rakennuksessa on vesikiertoinen öljylämmitysjärjestelmä. Viimeisimmät sisätilamuutokset, joissa on lisätty mm. kevyitä väliseiniä, wc- ja keittiötiloja ja matalaa toimistotilaa, ovat vuodelta Tilat ovat olleet messukäytössä, ja muutostöissä on otettu huomioon suuretkin yleisömäärät. Osa rakennuksen tiloista on tällä hetkellä vuokrattuna ulkopuolisille yrittäjille. Kiinteistö soveltuu kokoelmakeskuksen käyttöön vähäisin kunnostustöin. Nykyinen vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä saattaa muodostaa riskin esineistölle. Rakennuksessa ei ole kosteudensäätöjärjestelmää eikä automaattista sammutusjärjestelmää. Ilmastointijärjestelmä on uusittu Tiloihin on rakennettu matalia palokäytäviä. FINNPILEN TEHDASRAKENNUS Hangontie 940, TAMMISAARI Tekstiilitehtaan käytössä ollut kiinteistö sijaitsee valtatie 25:n varrella Raaseporissa. Betonirakenteinen yksikerroksinen tehdasrakennus on valmistunut Rakennusta on laajennettu 1980-luvulla yksikerroksisella varastohallilla ja 2001 kaksikerroksisella konttorisiivellä. Kiinteistön omistaa Matti Jousilahti. Betonielementtirakenteisessa kiinteistössä on yhteensä noin krsm². Laajennusosan konttoritilat sosiaalitiloineen ovat noin 400 m². Käytettävissä olevaa vapaata tilaa on kaikkiaan m². Huonekorkeus tehdas- ja varastotiloissa on noin 4-5 m. Kiinteistön toisessa päädyssä ovat huonekorkeudeltaan matalammat toimisto-, sosiaali- ja ruokalatilat. Lisäksi rakennuksessa ovat pajatilat. Tehdastiloissa ei ole ikkunoita. Nosto-ovia on kaikkiaan 10 eri puolilla rakennusta. Lattioiden kantavuus on noin kg/m². Tehdas- ja varastotilat ovat samassa tasossa. Kiinteistössä on öljylämmitys. Hallitiloissa lämmönjako on ilmakiertoinen. Osa varastotiloista on tällä hetkellä lämmittämättömiä. Rakennuksessa on erillisiä ilmastointijärjestelmiä, joissa ei ole lämmön talteenottoa. Tehtaan vanhimmassa osassa on sprinklerijärjestelmä. Kiinteistö soveltuu kokoelmakeskuksen käyttöön kunnostustöiden jälkeen. Suurikokoisesta hallitilasta on erotettavissa pienempiä tilayksiköitä. Teollisuuden jäljet, käytetyt aineet ja materiaalit edellyttävät rakenteiden puhdistamista. Kiinteistö sijaitsee kaukana muusta yhdyskuntarakenteesta. POHJAN ENTINEN KUNNANTALO Vanha Turuntie 75, POHJANKURU Pohjan entinen kunnantalo sijaitsee Pohjan keskustassa, keskiaikaisen kivikirkon ja palvelukeskuksen vieressä. Kiinteistö sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä. Vuonna 1979 valmistuneen kaksikerroksisen kunnantalon on suunnitellut Lasse Heikkinen. Pilari-palkkirakenteisen kiinteistön pinta-ala on krsm². Kellarikerros on m², ensimmäinen kerros on m² ja toinen kerros m². Kiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki. Entisen kunnantalon tilat ovat pääasiassa kevyin väliseinin erotettuja toimisto-, aula- ja sosiaalitiloja. Erikoistiloja ovat mm. valtuustosali sekä kellarikerroksen sauna- ja arkistotilat. Rakennuksessa on kaukolämpö. Rakennuksessa on tehty kosteusvauriokorjauksia Pohjan entisen kunnantalon tontti on Raaseporin kaupungin kaavoitusohjelmassa Kaavamuutoksella on mahdollista laajentaa kiinteistöä sen länsipuolelle. Laajennukselle on suunnitteilla rakennusoikeutta krsm². Rinteeseen rakennettava laajennusosa olisi mahdollista toteuttaa osittain maanalaisina tiloina. Pohjan entinen kunnantalo soveltuu kokoelmakeskuksen käyttöön edellyttäen, että rakennusta laajennetaan museoiden säilytystiloiksi sopivalla lisärakennuksella. Olemassa olevan kiinteistön tilat voivat tällöin kunnostustöiden jälkeen soveltua konservointi-, toimisto- ja yleisötiloiksi. Muutostarpeet koskevat mm. tilajakoa, ilmastointia ja sähköjärjestelmiä. Esteetön liikkuminen edellyttää hissin rakentamista. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Pohjan kirkon ympäristössä lisää alueen matkailupotentiaalia ja määrittelee suunnittelun laatutason. Myös lähistöllä sijaitsevat Fiskarsin ja Billnäsin ruukit voivat tuoda synergiaetua matkailunäkökulmasta. 12

15 UUDISRAKENTAMISEN SUUNTAVIIVOJA Vanhan kiinteistön peruskorjaus kokoelmakeskuksen käyttöön ei välttämättä tule edullisemmaksi kuin uudisrakennus, jonka käyttökustannuksiin voidaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa. Kokoelmakeskuksen toiminta asettaa kiinteistölle erityisvaatimuksia, jotka voidaan huomioida uudisrakennuksessa vanhaa kiinteistöä paremmin, ja suunnitella tilat sekä tekniset järjestelmät varta vasten museotoimintaa varten. Uudisrakennuksen innovatiivisella arkkitehtuurilla on mahdollisuus vaikuttaa kokoelmakeskuksen ja museoiden imagoon. Mahdollisen arkkitehtikilpailun avulla voidaan optimoida käytettävyyteen liittyviä tekijöitä ja huomioida mm. rakennuksen pienilmasto, valaistus ja esteetön saavutettavuus. Arkkitehtuurin kautta voidaan vaikuttaa siihen miten museorakennus viestii museokokoelmien ja kokoelmatoiminnan arvostuksesta niin ulospäin yhteiskuntaan kuin sisäänpäin museotyötä tekevälle henkilökunnallekin. Innovatiivisen arkkitehtuurin mahdollisuuksia ovat myös kestävän kehityksen rakenneratkaisut ja ekoteknologian hyödyntäminen. Uusia ympäristönäkökulman huomioivia rakennuksia ovat esimerkiksi Suomen luontokeskus Haltia Nuuksiossa ja energiaa säästävä museovarasto Ribessä, Tanskassa. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelema Suomen luontokeskus Haltia on Suomen ensimmäinen CLT-puuelementtitekniikalla toteutettava julkinen rakennus. Rakennustavan ekologisuus ja taloudellisuus perustuu ristiinlaminoiduista massiivipuulevyistä (CLT, Cross Laminated Timber) valmistettuihin elementteihin, jotka sitovat hiiltä enemmän kuin perinteinen pilari-palkkirakenteinen puurakennus. Puuelementit ovat ympäristövaikutuksiltaan päinvastaiset betonirakenteeseen nähden. Rakennus on kustannustehokas toteuttaa, sillä kantava rakenne ja näkyviin jäävä pinta voivat muodostua samasta massiivilevystä. Myös lämpöeristys ja pintakäsittely on tehtaalla valmiiksi tehty CLTelementteihin. Ulkoseinäelementeissä on CLT-levyn lisäksi tuulensuojalevyt ja mineraalivillaeristeet. CLT-elementeistä rakennettava yläpohja ja ulkoseinät muodostavat sellaisenaan ilmatiiviin rakenteen, johon ei lisätä perinteistä höyrysulkumuovia. Vuonna 2013 valmistuvan luontokeskus Haltian kantavat rakenteet ja verhoilut ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Rakennuksen pyöreähkön muodon ansiosta sen ulkovaipan koko suhteessa sen kuutiomäärään on hyvin pieni, ja alin kerros on kokonaan maan alla. Näin lämmönhukka jää pieneksi. Rakennukseen tulevaa ekoteknologiaa ovat kalliolämpö, aurinkokeräimet, ruohokatteinen katto ja itsesäätyvä ilmastointi ja valaistus. Pinta-alaltaan m²:n suuruiseen keskukseen tulee näyttelytilojen lisäksi ravintola, ympäristökasvatustoimintaa, kokouspalveluja ja retkeilyneuvontaa. Etelä-Tanskassa sijaitsevassaan Ribeen vuonna 2007 rakennetussa museovarastossa sisäilmaston ylläpitämiseen tarvittava energia on ainoastaan 2 kwh/m³ vuodessa. Lämpötilavaihtelujen maltillinen salliminen säilytystilassa ja kosteudenpoiston käyttäminen ilmastoinnin sijaan mahdollistavat merkittävän energiansäästön. Energiankulutuksen minimoiminen perustuu 740 mm paksuun seinärakenteeseen, jossa tilli- ja betonikerrosten välissä on 250 mm mineraalivillaa. Rakennekerrosten välissä on lisäksi ilmaraot. Yläpohjan eristeenä on 300 mm mineraalivillaa. Maanvarainen betonilattia on eristämätön ja toimii ympärivuotisena lämpöpuskurina. Noin m²: suuruinen, pohjakaavaltaan suorakaiteen muotoinen varastorakennus on yksikerroksinen. Huonekorkeus on 6,5 m. Riben museovarastossa sallitaan suhteellisen kosteuden ja lämpötilan vuotuinen lievä vaihtelu. Rakennuksessa ei ole lämmitystä. Lämpötila vaihtelee varastotilassa 9 C -15 C vuoden mittaan. Ilma vaihtuu vain kerran 33 tunnissa. Suhteellinen kosteus pysyy mekaanisesti 45%-55%:ssa. Kosteudenpoistoon käytetään kesäisin aurinkoenergiaa, talven aikainen kosteudenpoistotarve on vähäisempi. Rakenteen toimivuutta kylmemmässä ilmastossa ei kuitenkaan vielä tunneta. UUDISRAKENTAMISELLE SOVELTUVIA SIJAINTI- VAIHTOEHTOJA ERI PAIKKAKUNNILLA Länsi-Uudeltamaalta on kartoitettu kokoelmakeskuksen käyttöön soveltuvia tontteja kaavoituksesta ja elinkeinotoiminnasta vastaavien virkamiesten avustuksella. Etusijalla ovat olleet kuntien ja kaupunkien omistamat ja helposti julkisilla liikennevälineilläkin saavutettavissa olevat tonttivaihtoehdot. Kokoelmakeskuksen toiminta ei aiheuta riskiä pohjavesialueella, mikäli ongelmajätteet käsitellään asianmukaisesti. Konservointilaitoksessa käytettävät kemikaalit ovat enenevissä määrin ympäristöystävällisiä ja määrältään melko pieniä. HANKO: Santalankaari kortteli 1151 Tontit sijaitsevat kantatie 25:n ja radan läheisyydessä, kaupungin sisääntulotien tuntumassa, keskustasta koilliseen. Santalankaaren varressa olevat tontit ovat Hangon kaupungin omistuksessa. Korttelin 1151 tontit 2-4 ovat yhteensä m2. Tont- 13

16 14 titehokkuusluku e= 0,3. Rakennusoikeus on krsm2. Asemakaavassa tontit ovat liikerakennusten korttelialuetta. Tonteille saa sijoittaa myös 40 % tuotantotiloja. LOHJA: Pappilankorpi kortteli 553 Tontti sijaitsee lähellä Lohjan keskustaa Hemmolankadun ja Teollisuuskadun risteyksessä, radan itäpuolella. Tonttitehokkuusluku e=0,50. Rakennusoikeus on krsm². Asemakaavassa tontti on teollisuusrakennusten korttelialuetta. LOHJA: Muijalannummi kortteli 458 Tontti sijaitsee Muijalannummentien varrella, lähellä moottoritien Muijalan liittymää. Rata kulkee korttelin vierestä. Tonttitehokkuusluku e=0,40. Rakennusoikeus on krsm². Tontti sijaitsee toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. LOHJA: Muijalannummi kortteli 459 Tontti sijaitsee Muijalannummentien varrella, lähellä moottoritien Muijalan liittymää. Rata kulkee korttelin vierestä. Tonttitehokkuusluku e=0,40. Rakennusoikeus on krsm². Tontti sijaitsee toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. LOHJA: Virkkala kalkkitehtaan alue Entisen kalkkitehtaan alue sijaitsee Lohjanjärven rannalla, Virkkalan kaupallisen keskustan lounaispuolella, valtatie 25:n läheisyydessä. Yksityisomistuksessa oleva tehdasalue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alue on kaupunkikuvallisesti arvokasta. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on merkitty teollisuustoimintojen alueeksi. Taajamaosayleiskaava-ehdotuksessa alue on merkitty työpaikkaalueeksi, joka voidaan työpaikkakäytön loputtua osoittaa rannan puolelta asuntoalueeksi ja maantien puolelta keskustatoimintojen alueeksi. Laajalta alueelta on osoitettavissa potentiaalisia tonttivaihtoehtoja. VIHTI: Koivissilta Korttelialue sijaitsee Koivissillalla, Vihdin kirkonkylän eteläpuolella, Porintien (vt 2) ja Nummelantien välisellä alueella. Vihdin kunta omistaa noin 6 ha:n alueen. Tieliittymä jakaa alueen kahteen osaan, joista pohjoisempi on noin 4 ha ja eteläisempi noin 1,6 ha. Alueen asemakaava V45 on tulossa vireille Kaava-alueelle tulee kaavoitusohjelman mukaan sijoittumaan niin asutusta kuin työpaikka-alueitakin. VIHTI: Palojärvi Korttelialue sijaitsee noin 5 km Nummelan keskustasta kaakkoon Huhmarin alueella, Turun moottoritien (E18) ja Vanhan Turuntien välisellä alueella. Vihdin kunnan omistamalle noin 5,5 ha:n alueelle on suunniteltu teollisuus- ja varastorakennusten alue, jossa sallittu rakennusoikeus on krsm². Tonttitehokkuusluku e=0,30. Ratavaraus kulkee alueen pohjoispuolella maantien suuntaisesti. Asemakaavasta N134 on vireillä muutoksenhaku. VIHTI: Höytiönummi Korttelialue sijaitsee Nummelan eteläpuolella, Pillistöntien ja Vanhan Turuntien risteyksessä, moottoritien (E18) liittymän läheisyydessä. Vihdin kunnan omistamalle alueelle on suunnitteilla tulevaisuudessa mittavaa rakentamista ja uusia liikennejärjestelyjä. Ratavaraus ja suunniteltu asema sijaitsevat korttelialueen vieressä. Alueen asemakaava N161 on kaavoitusohjelman (2013) mukaan tulossa vireille. RAHOITUKSEEN TUKEA Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia kulttuuritilojen peruskorjauksiin ja perustamishankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää tilojen rakentamiseen, hankkimiseen ja peruskorjaamiseen. Hankkeeseen voi sisältyä mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa. Ensisijaisesti avustuksia myönnetään peruskorjaushankkeisiin. Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille, kuntien hallinnassa oleville yhteisöille, säätiöille sekä valtionosuuslaitoksien ylläpitäjille. Pääsääntöisesti hakijan on omistettava korjattava kiinteistö. Mikäli avustusta myönnetään vuokratilojen korjaamiseen, hakijan tulee hallita vähintään 15 vuoden vuokrasopimuksella tiloja. Hanke voi olla myös yhteishanke, jolla tarkoitetaan useamman toiminnon yhteistä perustamishanketta. Jokaisesta hankkeen osuudesta tehdään oma hakemus. Edellytyksenä avustukselle on hankesuunnitelma, tilantarveselvitys, rakennussuunnitelmat, kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hakuaika on vuosittain vuoden loppuun mennessä. Hanke on aloitettava valtionavustuksen myöntövuotena.

17 HALLINTOMALLIT Kokoelmakeskuksen organisointivaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi osallistuvien kuntien yhteinen osakeyhtiö, vastuukuntamalli tai yhden kunnan omistajuus muiden kuntien vuokratessa tiloja ja tarpeen vaatiessa myös muita palveluita vastuutaholta. Vaihtoehtojen tarkastelu perustuu Satakunnan kokoelmakeskushankkeen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. OSAKEYHTIÖMALLI Osakeyhtiömallissa kukin kunta tai kaupunki sitoutuu hankkeen toteuttamiseen sijoittamalla rahaa yhtiöön. Yhtiö vastaa kokoelmakeskuksen tiloista ja palveluista ja laskuttaa osapuolina olevia kuntia. Kokoelmakeskuksen henkilökunta siirtyy perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Osakeyhtiö noudattaa osakeyhtiölakia ja on liiketoiminnasta tuloverovelvollinen. Osakeyhtiömalli vaatii kaikkien osapuolien sitoutumisen investointiin alusta alkaen. VASTUUKUNTAMALLI Vastuukuntamallissa kunnat tekevät yhteistoimintasopimuksen kokoelmakeskuksen toiminnoista ja yksi kunta tai kaupunki valitaan vastuutahoksi. Yhteistoiminta-alueen tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti isäntäkunnan hoidettaviksi. Tällöin tehtävien hoitamista varten perustetaan alueen kuntien yhteinen toimielin, joka voi olla lautakunta, johtokunta tai toimikunta. Yhteistoiminta-alueen päätöksenteon tulee perustua siihen osallistuvien kuntien asukaslukuun, jolleivät kunnat toisin sovi. Kokoelmakeskuksen osalta voidaan sopia päätöksenteon järjestelystä esimerkiksi kunkin kunnan tilatarpeen mukaisesti. Henkilöstö siirretään vastuukunnan palvelukseen. Vastuukunta tuottaa kaikki tukipalvelut kokoelmakeskukselle. Vastuukuntamallissa kaikki sopimuskunnat budjetoivat talousarvioissaan rahoitusosuutensa yhteistoiminnan toimintamenoihin ja investointeihin sekä pääomarahoituksen erät. Vastuukunta joutuu ottamaan huomioon yhteistoiminnan budjetoinnin muita sopimuskuntia laajemmin. Toiminnan rahoitus toteutuu osapuolten vuosittaisilla maksuosuuksilla ja sen lisäksi mahdollisilla investointiosuuksilla sekä lainanannolla. Yhteistoiminta on periaatteessa itsenäinen suhteessa vastuukuntaan, mutta lainsäädännöllisesti kuitenkin osa kuntaa. YHDEN KUNNAN TAI KAUPUNGIN OMISTAMA KOKOELMAKESKUS Yksi kunta tai kaupunki voi omistaa kokoelmakeskuksen tilat ja vuokrata niitä muille osapuolille. Toiminta voisi olla esimerkiksi Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon alaista. Maakuntamuseo vastaisi käytännön toiminnasta ja Raaseporin kaupunki tuottaisi taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja muiden tukipalvelujen palvelut keskukselle. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo (Raaseporin kaupunki) myisi erikseen sovituilla hinnoilla palveluja muille osallistujakunnille. Raaseporin kaupunki vastaisi mallissa yksin investointikuluista ja kantaisi mahdolliset investointiin liittyvät riskit. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että muut kunnat sitoutuvat heti lähtötilanteessa pitkiin vuokrasopimuksiin. HANKESUUNNITELMAA VARTEN TEHTÄVÄT SELVITYKSET Länsi-Uudenmaan maakunnallisen kokoelmakeskuksen toteutus edellyttää hankesuunnitelmaa, jossa selvitetään kiinteistön valintaan liittyvät kunnostustarpeet ja tulevat kiinteistökustannukset. Vaihtoehtoisesti tutkitaan uudisrakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kokoelmakeskuksen säilytystilojen olosuhteiden kontrollointiin, energiatehokkuuteen ja kokoelmakeskuksen murto- ja paloturvallisuusjärjestelmiin. Hankesuunnitelman yhteydessä selvitetään, mitkä kulttuurivarallisuutta omistavat ja ylläpitävät tahot ovat valmiit osallistumaan kokoelmakeskushankkeeseen, joko ostamalla tai vuokraamalla keskuksen palveluita tai osallistumalla itse investointiin. Selvityksen tueksi on hyvä laatia tiedotusaineistoa. Kokoelmakeskuksen rahoitukseen saatava julkinen tai yksityinen tuki riippuu valittavasta kiinteistövaihtoehdosta. Tukimuotojen selvittämistä jatketaan hankesuunnitelman yhteydessä. Investointihankkeen rahoittamiseen ja hallinnointiin liittyvän yhteistyömallin selvittämiseksi on tarpeen käyttää asiantuntijapalveluita. 15

18 16 LÄHTEET Haapakoski, Satu [et.al] Fiskarsin museon päärakennus. Riskikartoitus, Fiskarsin museo Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haapakoski, Satu [et.al] Lohjan museon kokoelmatilat. Riskikartoitus, Lohjan museo Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haapakoski, Satu [et.al] Riskikartoitus Karkkilan valimomuseo. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Haapakoski, Satu [et.al] Riskikartoitus Tammisaaren museon säilytystila Tenhola. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Hankela, Kirsti Kokoelmakeskus, peruskorjaus, hankesuunnitelma Tampereen kaupunki, tilakeskus, kiinteistökehitys. Häyhä, Heikki Ei koi syö eikä ruoste raiskaa. Museo 1/2010. Jarva, Susanna [et.al] Riskikartoitus Fiskarsin museossa: arkistorakennus kokoelmien säilytys-tilat. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Länsi-Uudenmaan Museoprojekti Jarva, Susanna [et.al] Länsi-Uudenmaan museoprojekti, Riskikartoitus Hangon museon varastolla. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Jarva, Susanna [et.al] Riskikartoitus Karkkilan ruukkimuseo Senkan tiloissa: Varasto 1. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Länsi-Uudenmaan Museoprojekti Jarva, Susanna [et.al] Riskikartoitus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseossa: Karjaan museon kokoelmat (säilytystilat). Metropolia Ammattikorkeakoulu, Länsi-Uudenmaan Museoprojekti KEKE Museot ja kestävä kehitys. Suomen museoliitto, Kestävän kehityksen työryhmä Kinnunen, Anu [et.al] Länsi-Uudenmaan museoprojekti, Fiskars Slaggbyggnaden Kuonarakennus. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kinnunen, Anu [et.al] Länsi-Uudenmaan museoprojekti, Lohjan museo: kivinavetta, tilanhoitajan rakennus, karjakon mökki, pitäjänapulaisen rakennus, luhtiaitta ja maatalousvälinevaja. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kokoelmapoliittinen ohjelma. Länsi-Uudenmaan ammatillisesti hoidetut museot: Fiskarsin museo, Hangon museo, Lohjan museo, Karkkilan Ruukkimuseo Senkka, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ja Vihdin museo Koskivirta, Riitta Valokuvien säilytys teoksessa Kuvansa kullakin. Valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä. Toim. Anne Isomursu. Suomen valokuvataiteen museo. Paavola, Tiina Avoimet varastot mahdollisuus vai uhka kokoelmille. Esitys Rakennusten energiatehokkuus. Määräykset ja ohjeet D3 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto. Suorto, Annika. Satakunnan museo, Alueellinen kokoelmakeskushanke. Oy Audiapro Ab, lausunto Tammelin, Heidi Katsaus Vihdin museon kokoelmahallintaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Vesanto, Anne Neliöistä kuutioihin. Museo 1/2010.

19 INTERNET-SIVUT Birmingham Museums and Art Gallery, The Museum Collections Centre osoitteessa Blekinge museum, Rosenholm osoitteessa Energiatehokkuusvaatimukset, Puuinfo, Tekninen tiedote , osoitteessa energiatehokkuusvaatimukset/energiatehokkuusvaatimukset pdf ICOMin Museotyön eettiset säännöt osoitteessa Museo hanke osoitteessa Museolaki osoitteessa Natural History Museum, Darwin Centre osoitteessa orange-zone/darwin-centre/index.html Ryhl-Svendsen, Morten [et. al]. Ultra-low-energy Museum Storage osoitteessa Suomen puurakentamisessa tehdään parhaillaan historiaa Puurakenteiden pystys käynnissä Suomen luontokeskus Haltiassa. Tiedote osoitteessa SuomenluontokeskusHaltiaanuusipuurakenne.aspx The Art Restoration and Storage Centre of the State Hermitage in Staraya Derevnya osoitteessa Valtakunnallinen konservointikysely 2008 osoitteessa 17

20 LIITE 1 Kiinteistöjen sijainti kartalla Konepajarakennus, Valtatie 26, KARKKILA Pohjan entinen kunnantalo, Vanha Turuntie 75, POHJANKURU 1. Hangon museo 2. Länsi- Uudenmaan maakuntamuseo 3. Fiskarsin museo 4. Lohjan museo 5. Vihdin museo 6. Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Kiinteistö Oy Tarvonportti, Hepolammentie 25, LOHJA Plastex Oy, Venteläntie 12, LOHJA Saajos Kiinteistöt Oy, Puistokatu 17-21, LOHJA Finnpilen tehdasrakennus, Hangontie 940, TAMMISAARI

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9.

VAPAAT YRITYSTONTIT 4. 8. 3. 9. VAPAAT YRITYSTONTIT 11. 6. 10. 7. 5. 4. 8. 3. 9. 2. 1. Pääsette tonttien tarkempiin tietoihin klikkaamalla kyseisen tontin numeroa Leppävirran vapaat yritystontit 1. Pohjukansalon teollisuusalueella, Pöllipolun

Lisätiedot

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2

MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 MYYDÄÄN Meltolan sairaala n. 14 000 m 2 RAASEPORI Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Högbenintie 30, 10350 Meltola Myyntikohde: Sijainti Raaseporissa, sijaitseva 8,337 ha sairaalakiinteistö. Kohde käsittää Meltolan

Lisätiedot

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015

VAPAAT TOIMITILAT JA TONTIT VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT. Tilanne 17.11.2015 VAPAAT TOIMITILAT SEKÄ TEOLLILSUUSTONTIT Tilanne 17.11.2015 TOIMITILAT (kaikki kaupungin omistamien tilojen vuokrat alv 0%) 1. BERGSTRÖMIN KIINTEISTÖ, Keskuskatu 2 Oulainen - Vuokra sisältää veden ja lämmön

Lisätiedot

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT

1/16. Säterintie 8. Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 1/16 Säterintie 8 Tehdasalueella vuokrattavana olevat TOIMISTOTILAT VARASTOTILAT TUOTANTOTILAT 2/16 Silkinkehruu Lämmin tuotantotila / varastotila puukatto jonka yläpuolella toimistotiloja Ikkunat ulos

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ

MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ MYYDÄÄN TEOLLISUUSHALLI HÖYTÄMÖSTÄ JAX-TALO Oy:n koko osakekanta Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi OSOITE SIJAINTI Höytämöntie

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/1 02.10.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2014 1 (7) 1 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle varastotilan (Turvalaaksontie 1, Vantaa) vuokraamiseksi Suomen Pankilta HEL 2014-011125 T 10 01 04 Esitysehdotus

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA Tarkastelussa on kolme 60- - 70-luvun tavallista kerrostalotyyppiä - 60-luvun talo, jossa on 3 kerrosta 5 porraskäytävää

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA

MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA MYYDÄÄN TOIMISTO-/LIIKEHUONEISTOT VALKEAKOSKEN KESKUSTASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI Myytävät

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE

KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE KIINTEISTÖ OY OULUN KARHUNKEDONTIE Karhunkedontie 9, 90420 OULU HALLITILAA SÄILYTTÄMISEEN, HARRASTAMISEEN JA YRITTÄMISEEN MYYNTIESITE 12.6.2012 KARHUNKEDONTIEN HALLITILOISSA SÄILYTÄT OMAISUUTTASI HUOLETTOMASTI

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

MYYDÄÄN KORKEALAATUISTA TUOTANTOTILAA

MYYDÄÄN KORKEALAATUISTA TUOTANTOTILAA MYYDÄÄN KORKEALAATUISTA TUOTANTOTILAA Tykkitie 1 36240 KANGASALA Hämeenkatu 24 B 33200 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 www.catella.fi KOHDE OSOITE SIJAINTI RAKENNUS Kangasalan Vatialassa sijaitseva Pikotec

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19

Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 11.03.2013 Sivu 1 / 1 1191/02.07.00/2013 19 Tontin vuokraaminen Rakennusliike Lehto Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun Karhusuolta liike- ja varastotilojen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

PITKÄMÄENKATU 9 20251, TURKU

PITKÄMÄENKATU 9 20251, TURKU PITKÄMÄENKATU 9 20251, TURKU TURUSSA n. 10,5 ha KIINTEISTÖKEHITYSKOHDE PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena kiinteistökokonaisuus Turun Pitkämäessä Osoite: Pitkämäenkatu 9, 20521 Turku Tontit 853-74-74-28,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari

KIINTEISTÖARVIOINTI. Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari KIINTEISTÖARVIOINTI Kohde: Yrittäjätalo Företagshuset, Näsby, Houtskari Laatinut Ralf Rehnberg 7.4.2014 1. Yleistä Toimeksiantaja Paraisten kaupunki / kaupungingeodeetti Susanna Lönnberg Arvioitsija Kiinteistöarviointitoimisto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Lisätiedot

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä

Pohjoinen Rautatiekatu 25. Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa. Noin 200 työpistettä Moderni toimistotalo Helsingin keskustassa Noin 200 työpistettä Laadukasta toimistotilaa Helsingin ydinkeskustassa Kevan omistama, moderni toimistokiinteistö vapautuu kokonaisuudessaan vuokrattavaksi sopimuksen

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ TEOLLISUUSHALLI IISAKSENTIE 31300 TAMMELA

MYYTÄVÄNÄ TEOLLISUUSHALLI IISAKSENTIE 31300 TAMMELA MYYTÄVÄNÄ TEOLLISUUSHALLI IISAKSENTIE 31300 Myyntiesite Myyntikohde Kunta Kylä Miikatek Oy:n koko osakekanta. Miikatek Oy:n päätoimialana on omistaa ja hallita Tammelan kunnan Tammelan kylässä sijaitsevaa

Lisätiedot

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25.

Kaupunginosa / kylä Kortteli / tila, nimi Tontti / RN:o Punnonmäki Oskunkulma 21-71 Osoite Pinta-ala (m 2 ) Hautolahdentie 215 72100 Karttula 25. 1 Kuopion alueellinen r akennusvalvonta Kuopio Valtuusto-virastotalo, Suokatu 42 (PL 197) 711 Kuopio (7111 KUOPIO) (17) 185 174, fa (17) 185 182 Suonenj oki Kaupungintalo, Herralantie 6 (PL 13) 776 Suonenjoki

Lisätiedot

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com

KOy Elimäenkatu 9. Jaana Takamäki Puh. +358 50 544 1006 jaana.takamaki@capman.com 23.8.2013 Elimäenkatu 9, 00510 Helsinki Kiinteistö Kiinteistön on suunnitellut v. 1929 arkkitehti Aarne Sarvela. Se on alun perin toiminut Helsingin Kutomo ja Kravatti Oy:n tehdas ja toimistorakennuksena

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA

MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA MYYDÄÄN MERIVARTIOASEMA KOKKOLASTA Märaskärintie 111, 68550 Öja Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 www.catella.fi OSOITE MYYTÄVÄ KOHDE Märaskärintie 111,

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 2301 24:012 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 30.03.2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin

Lisätiedot

Rakennuksessa oli alun perin neljä kerrosta mutta ylin kerros on sittemmin.purettu. Rakennuksen kerrosala on 518 m².

Rakennuksessa oli alun perin neljä kerrosta mutta ylin kerros on sittemmin.purettu. Rakennuksen kerrosala on 518 m². KEON LEIPOMO TARVESELVITYS 6.8. 2012 1. Rakennuksen omistus: Rakennuksen omistaa Oy Aimo Latvala Ab 2. Rakennuksen perustiedot Rakennus on valmistunut 1940 Osuusliike Keon varastoksi ja leipomoksi, Teräsbetonirunkoinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN KIINTEISTÖTÖSIJOITUSYHTIÖN OSAKEKANTA

MYYDÄÄN KIINTEISTÖTÖSIJOITUSYHTIÖN OSAKEKANTA MYYDÄÄN KIINTEISTÖTÖSIJOITUSYHTIÖN OSAKEKANTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Jonasson Invest Oy niminen kiinteistösijoitusyhtiö,

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy

Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Ennakkopäätös koskien rakentamisvelvoitteen täyttämistä; Tarkkalan Kuljetus Oy Tekla 25.11.2014 307 Khall. 1.12.2014 465 Khall. 22.12.2014 498 Tekla 24.2.2015 68 Khall. 27.3.2015 141 Tekla 18.8.2015 192

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TOIMISTORAKENNUS TONTTEINEEN Maa pinta-ala: 1,9 ha Rakennukset: 8.300 m 2 KEHITYSKOHDE Kaupan kohteena on kaksi (2) kiinteistöä rakennuksineen Osoite: Tikkutehtaantie

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33 15.04.2013 Sivu 1 / 1 1734/02.07.00/2013 33 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Matti Tausalle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun varastorakennuksen ja tuotantotilan rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847

Heinola lyhyesti. Asukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2. Maakunta Päijät-Häme Asukkaita 200 847 HEINOLN SHNNIEMI Heinola lyhyesti NORJ RUOTSI SUOMI Heinola Helsinki VIRO VENÄJÄ sukkaita 20 500 Yrityksiä 1 131 Perustettu 1839 Pinta-ala 839,4 km 2 Vesialue 158,9 km 2 Koulutuskeskus Salpaus, Heinola

Lisätiedot

KARJAAN PALOASEMAN TARVESELVITYS

KARJAAN PALOASEMAN TARVESELVITYS Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Peljk 24.4.2014 Asia nro 7 LIITE KARJAAN PALOASEMAN TARVESELVITYS 1. LÄHTÖTIEDOT Yleistä Vuonna 2002 allekirjoitetun pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23

Espoon kaupunki Pöytäkirja 23 12.03.2012 Sivu 1 / 1 1134/02.07.00/2012 23 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Näkökulmia museo-olosuhteisiin

Näkökulmia museo-olosuhteisiin Näkökulmia museo-olosuhteisiin Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4.2010 Anne Vesanto Konservointikeskus, Jyväskylä Kokoelmatyö Kokoelmanhallinta luettelot tietokannat kokoelmapoliittiset ohjelmat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) Kiinteistölautakunta To/2 26.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (7) 38 Esitys kaupunginhallitukselle Pasilan konepajan alueen suunnitellun toimistotontin varaamiseksi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnalle (Vallila, tontti 22392/1)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Koivissillan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotus pidettiin

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot