turvavalaistus Järjestelmät, sovellukset ja tuotteet

Transkriptio

1 turvavalaistus Järjestelmät, sovellukset ja tuotteet

2 Turvavalaistus Kiinteistön turvavalaistus voidaan ratkaista monella tavalla. Tämän esitteen tarkoituksena on tarjota ideoita sopivan järjestelmän valitsemiseksi. Esitteessä käsitellään myös muita turvavalaistukseen liittyviä asioita, jotka suunnitteluvaiheessa on hyvä tietää. Henkilöturvallisuus Turvavalaistusjärjestelmän tehtävänä on viime kädessä ihmishenkien pelastaminen. Sen tulee mahdollistaa turvallinen poistuminen tilasta silloin, kun normaalin valaistuksen sähkönsyöttö häiriintyy. Sen tulee myös helpottaa pelastusvälineiden, kuten palonsammuttimien ja paloletkujen löytymistä. Silloin kun tiloissa on käynnissä vaarallisia prosesseja, turvavalaistuksen tehtävänä on mahdollistaa näiden prosessien hallittu pysäyttäminen ennen kuin pelastushenkilöstö menee sisään. Turvavalaistus luokitellaan turvalaitteistoksi ja sen vuoksi se edellyttää hyvää suunnittelua. Suunnitelman tulee sisältää tuotteiden lisäksi koko järjestelmän dokumentointi niin tarkasti, että järjestelmän kokoonpano on helposti hahmotettavissa säännöllistä tarkastusta ja kunnossapitoa varten. Rakenne Koska turvavalaistus luokitellaan turvalaitteistoksi, sen toimintavarmuudelta vaaditaan paljon. Järjestelmän on siirryttävä automaattisesti turvavalotilaan, kun virransaanti katkeaa. Lisäksi eri turvavaloalueiden valaistuksen tulee olla riittävä ja estohäikäisyn rajoittamiseen on kiinnitettävä riittävää huomiota. Turvavalotilassa on toiminnassa vähemmän valopisteitä kuin normaalikäytössä. Liian tehokkaiden valonlähteiden käyttö voi aiheuttaa turvavalaistusjärjestelmässä ongelmia, koska silmä sopeutuu aina ympäristön kirkkaimman kohdan mukaan. Jos valoisimpien ja pimeimpien osien välinen ero on liian suuri, häikäistyminen voi vaikeuttaa poistumista, koska ihmiset eivät hahmota ympäristöä riittävän hyvin. Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa turvavalaistusjärjestelmässä on otettu huomioon kaikki edellä mainittu. Turvavalaistusjärjestelmät koostuvat yleensä sekä poistumisopasteista että yleisvalaisimista, joissa on turvavalotoiminto. Järjestelmä voi toimia joko keskitetysti tai hajautetusti eli käyttövoima tulee joko keskusyksiköstä tai 2

3 kuhunkin valaisimeen sijoitetusta turvavaloyksiköstä. Asetus edellyttää, että keskusakustojärjestelmässä jokaiselle alueelle tuodaan turvavalaistusta varten (vähintään) kaksi eri sähkönsyöttöä. Fagerhultilla on laaja valikoima turvavalotuotteita, jotka vastaavat voimassa olevia vaatimuksia. Testit ja tarkastukset Turvavalaistusjärjestelmä on testattava ja tarkastettava säännöllisesti, jotta sen toimintakyvystä hätätilanteessa voidaan olla varmoja. Testien tulokset on dokumentoitava testipäiväkirjaan tai lokitiedostoon. Testipäiväkirjaan tulee merkitä myös tiedot tehdyistä huoltotoimenpiteistä, kuten akkujen ja valonlähteiden vaihdoista. Järjestelmän testaus voidaan suorittaa manuaalisesti. Silloin rakennuksen virransaanti katkaistaan käsin ja kaikkien turvavalovalaisimen toiminta tarkastetaan silmämääräisesti. Mikäli valaisimissa on itsetestaustoiminto, sen voi antaa huolehtia testauksesta ohjelmoidun määräaikaissuunnitelman mukaisesti. Useimmissa järjestelmissä kannattaa käyttää jälkimmäistä menetelmää. Itsetestaustoiminto varmistaa, että välttämättömät testit todella tehdään ja lisäksi se pienentää järjestelmän ylläpitokustannuksia. Erilaisista itsetestausjärjestelmistä kerrotaan tarkemmin myöhemmin tässä esitteessä. Määräykset ja standardit Turvavalaistusta koskevia määräyksiä löytyy seuraavista julkaisuista: Sisäasiainministeriön asetus SMa 805/2005, Pelastuslaki 468/2003, Laitelaki 562/1999, Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMK osat A2, E1 ja F2, Valtioneuvoston päätös turvamerkeistä ja niiden käytöstä /976 sekä standardit SFS-EN 1838, SFS-EN 50171, SFS-EN ja SFS-EN Tämän esitteen tarkoituksena ei ole kertoa yksityiskohtaisesti, koska tai missä turvavalaistusta tarvitaan. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan aina tietoa tilasta ja sen käyttötavasta. Tässä esitteessä annetaan ratkaisuesimerkkejä turvavalaistusta yleensä vaativiin tiloihin. 3

4 Standardi SFS-EN 1838 Turvavalaistusstandardi SFS-EN 1838 on Sisäasiainministeriön asetuksessa esitetty noudatettavaksi soveltuvin osin. Standardi SFS-EN 1838 antaa valaistusvaatimukset turvavalaistusjärjestelmille, joita asennetaan sellaisiin tiloihin ja paikkoihin, joihin näitä järjestelmiä vaaditaan. Standardi määrittää poistumisreittien, aivomien alueiden ja riskialttiiden työalueiden turvavalaistukselle asetetut vaatimukset. Poistumisreitit Poistumisreitit valaistaan tavalla, joka mahdollistaa niiden turvallisen käytön. Enintään 2 m leveällä poistumisreitillä vaakasuoran valaistusvoimakkuuden on oltava lattian tasossa poistumisreitin keskilinjalla vähintään 1 lx ja keskivyöhykkeellä (puolet poistumisreitin leveydestä) vähintään 50% keskilinjan kohdalla olevasta valaistusvoimakkuudesta. Lisävalaistusta tarvitaan riskialttiissa kohdissa, kuten lattiatason muutoskohdissa, käytävien risteyskohdissa, porraskäytävissä, hätäpoistumiseen tarkoitettujen uloskäytävien ovilla ja kulkusuunnan muutospaikoissa. Ensiapupisteiden, palosammutuskaluston ja palohälytyspisteiden lähialueella valaistusvoimakkuuden tulee olla vähintään 5 lx. Lähialueella tarkoitetaan normaalisti 2m etäisyyttä vaakasuunnassa. Valoisimman ja pimeimmän alueen välinen valaistussuhde saa olla enintään 40:1. Sen vuoksi poistumisreitin turvavalaistusta ei voi toteuttaa pienellä määrällä suuritehoisia valopisteitä. Pelkät poistumisopasteet eivät yleensä riitä poistumisvalaistukselle asetettujen vaatimusten täyttämiseen, vaan niiden lisäksi tarvitaan oikein sijoitettuja, turvavalokäytössä oikean valovirran antavia turvavalaisimia. Avoimet alueet ja paniikin estäminen Avoimen alueen valaistuksen tarkoituksena on vähentää paniikin todennäköisyyttä sekä mahdollistaa turvallinen siirtyminen poistumisreitille. Tällaiselle alueelle vaaditaan vähintään 0,5 lx valaistusvoimakkuutta ja sen tasaisuuden tulee olla parempi kuin 40:1. Riskialttiit alueet Riskialttiille alueille vaaditaan turvavalotilassa huomattavasti enemmän valoa kuin poistumisreiteille ja avoimille alueille. Valaistusvaatimus on vähintään 15 lx tai 10 % tilan normaalista valaistusvoimakkuudesta ja tasaisuuden tulee olla parempi kuin 10:1. Jos normaalikäytössä valaistusvaatimus on 1500 lx, tarvitaan turvavalotilassa vähintään 150 lx. Poistumisreitit. Avoin tila. Riskialtis työalue. Vaatimusten taustalla on näillä alueilla tapahtuvat vaaralliset prosessit ja vaaraa aiheuttavat laitteet, kuten pyörivät koneet, jotka on voitava sammuttaa oikealla tavalla ennen poistumista ja pelastushenkilöstön saapumista. Riskialttiilla alueilla riittävä valaistusteho saadaan normaalisti vain keskitetyn järjestelmän avulla. 4

5 Muut turvavalaistusta koskevat standardit Sisäasiainministeriön asetus SMa 805/2005 rakennusten postumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta viittaa stadardeihin. On kuitenkin huomattava, että standardit eivät ole keskenään samanarvoisia. Asetuksessa on velvoittavaksi määritelty vain keskitetyn tehonsyötön järjestelmiä käsittelevä standardin SFS-EN ja valaisinstandardi SFS-EN Velvoittavaksi on asetuksessa määritelty myös Valtioneuvoston turvamerkkipäätös 976/1994. Standardi SFS-EN 1838 on asetuksessa esitetty noudatettavaksi soveltuvin osin ja standardi SFS-EN on vain suositusluontoinen. EN Järjestelmät keskitettyä tehonsyöttöä varten Standardi määrittää perusturvalaitteiden riippumattomaan energiansyöttöön tarkoitettujen keskitettyjen tehonsyöttöjärjestelmien rakenteelle ja toiminnalle asetetut vaatimukset. Esimerkiksi oikosulkusuojaus, siirtymisaika normaalitilasta turvavalotilaan sekä akkujen latausjärjestelmän rakenne on määritetty tarkoin. Myös turvavalokeskuksen lämmön- ja palonkestävyys on määritelty. EN Poistumisvalaistusjärjestelmät Standardi määrittelee mm. vaatimukset poistumisreittien valaistukselle ja turvallisuuskilville normaalin sähkönsyötön häiriötilanteessa, turvavalaistuksen vähimmäisvaatimukset tilojen koon, tyypin ja käytön perusteella sekä turvavalaistusjärjestelmän kunnossapidosta. EN Akkukäyttöisten poistumisreittivalaisinten automaattiset testausjärjestelmät Standardi määrittää, kuinka ja koska itsetestaus on suoritettava. Itsetestausjärjestelmä varmistaa, että tarvittavat testit todella tehdään. Monia asennettuja turvavalaistusjärjestelmiä ei valitettavasti koskaan testata ja se voi todellisessa vaaratilanteessa aiheuttaa hengenvaaran. Jos järjestelmää ei testata säännöllisesti, tyhjentyneitä akkuja tai palaneita lamppuja ei huomata. Säännölliset testaukset pidentävät myös akkujen käyttöikää (koskee pääasiassa järjestelmiä, jotka toimivat NiCd-akulla). Itsetestaus on tärkeää myös taloudelliselta kannalta. Vaikka itsetestaustoiminnolla varustettu järjestelmä on investointina jonkin verran kalliimpi, se maksaa itsensä takaisin suhteellisen nopeasti. Se ei sido henkilökuntaa jokaisen yksittäisen turvavalovalaisimen säännöllisiin tarkastuksiin. Monia itsetestausjärjestelmiä voidaan lisäksi monitoroida, joitakin jopa internetin kautta. EN Erityisvaatimukset turvavalaistukseen käytettäville valaisimille EN sisältää muun muassa määräyksiä elektroniikan ja akkujen maksimilämpötiloista, sillä molempien komponenttien käyttöikä riippuu pääasiassa lämpötilasta. Myös siirtymisaika normaalitilan ja turvavalotilan välillä on määritetty. Jos valaisinta käytetään turvavalaistukseen, tietyt muovimateriaalit voivat aiheuttaa ongelmia. Turvavalovalaisimille asetetut lämmön- ja palonkestävyysvaatimukset ovat tiukemmat kuin tavallisilla valaisimilla. Tämän vuoksi kaikkia tavallisia valaisimia ei voi muuttaa turvavalovalaisimiksi. EN Radiohäiriöt (EMC) Kun tavalliseen valaisimeen on asennettu turvavalotoiminto, siihen on lisätty turvavaloelektroniikkaa ja sen johdotusta valonläheisiin on muutettu. On tärkeää tarkastaa, että valaisin täyttää edelleen voimassa olevat EMC-vaatimukset. Vaatimusten vastainen tuote voi aiheuttaa ongelmia heikentämällä tai jopa estämällä muiden sähköisten järjestelmien toimintaa. Tarkastus tehdään radiohäiriömittauksella standardin EN mukaan. Vaatimusten täyttämiseksi joudutaan usein hienosäätämään komponenttien sijoittelua ja johdotusta. Opasvalaisimet/turvallisuuskilvet Opasvalaisimille on omat erityisvaatimuksensa. Ne on kuvattu tuotestandardissa EN Asetuksen 805/2005 mukaan poistumisopasteiden on oltava selkeitä. Opasteet on pystyttävä havaitsemaan ja niiden merkitys on kyettävä ymmärtämään vaivatta. Poistumisopasteiden on oltava aina valaistuja. Opasvalaisimet on sijoitettava poistumisreitin kriittisiin kohtiin. Opasvalaisimia on kahta eri tyyppiä: läpivalaistuja tai edestä valaistuja. Läpivalaistut kilvet erottuvat helpommin, joten niiden suurin havaintoetäisyys on kaksinkertainen samankokoiseen edestä valaistuun kilpeen verrattuna. Suurin havaintoetäisyys lasketaan kaavalla d = s x p, jossa d on havaintoetäisyys, p on kuvion (kilven) korkeus ja s on vakio, joka edestä valaistuille kilville on 100 ja läpivalaistuille opasteille

6 Turvavalaistusjärjestelmät Hajautettu vai keskitetty järjestelmä? Turvavalaistusjärjestelmän valinta ei välttämättä ole helppoa. Pääasiassa valinnan ratkaisee tilojen rakenne, turvavalaistuksen toimintaympäristön lämpötila ja valaisimien asennuskorkeus. Valintaan vaikuttaa myös turvavalaisimien tyyppi. Suurissa tiloissa kannattaa usein käyttää molempia järjestelmiä, koska näiden ominaisuudet ovat hyvin erilaisia. 3 6 Alla on esitetty ratkaisuja tyypillisessä rakennuksessa oleviin erilaisiin tiloihin: 1. Kapea poistumisreitti Kapealla poistumisreitillä tarkoitetaan poistumisreittiä, jonka leveys on korkeintaan 2 metriä. Se suunnitellaan standardin EN 1838 mukaan. Suunnan muutokset on merkittävä selvästi. Tilassa voidaan käyttää sekä hajautettua että keskitettyä järjestelmää. Sivulla 10 on kolme esimerkkiä erilaisista valaistusratkaisuista Leveä poistumisreitti Leveä poistumisreitti saadaan suunnittelemalla kaksi tai useampia kapeita poistumisreittejä vierekkäin. Sivulla 11 on kaksi esimerkkiä leveän poistumisreitin valaistusratkaisuista. 3. Avotoimisto Avotoimisto suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Tilassa voidaan käyttää sekä hajautettua että keskitettyä järjestelmää. Sivulla 12 on esimerkkinä kaksi eri valaistusratkaisua Neuvotteluhuone Neuvotteluhuone suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Jos neuvotteluhuoneessa on porrastettu katsomo (luentoasli), erityistä huomiota on kiinnitettävä askelmiin. Tilassa voidaan käyttää sekä keskitettyä että hajautettua järjestelmää. Keskitetty järjestelmä saattaa soveltua porrastettuun luentosaliin paremmin, koska valaisimien asennuskorkeus on siellä suurempi. Sivulla 13 on esitetty kaksi kaksi vaihtoehtoista valaistusratkaisua. 5. Pysäköintihalli Pysäköintihallit suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Pienissä ja maanpäälisissä halleissa riittänee opasvalaistus, mutta suurissa ja maanalaisissa halleissa vaaditaan lisäksi poistumisreitin valaistus. Hallin lämpötila on usein alhainen vuoden kylmien kuukausien aikana. Sen vuoksi keskitetty järjestelmä soveltuu tänne parhaiten. Sivulla 15 on esitetty yksi esimerkkiratkaisu. 6. Ulkoalueet Standardin EN 1838 mukaan turvavalaistuksella pitää korostaa rakennuksen ulkopuolelle johtavia poistumisovia. Ovien ulkopuolelle tulee asentaa valaistus vain, jos uloskäynnin ulkopuolinen alue on vaikeakulkuinen tai vaarallinen. Valinnassa on otettava huomioon myös talvi ja siksi keskitetty järjestelmä soveltuu tänne parhaiten. 6

7 Varjopuolet: Loistevalaisimien suhteellisen alhainen valotehokkuus turvavalotilassa (~5-25 % nimellistehokkuudesta) Akkujen vaihtoon voi suurissa järjestelmissä kulua paljon aikaa Järjestelmän kunnossapito vie aikaa, mikäli itsetestausta ei ole (valittu) Ei toimi kylmissä olosuhteissa. Hajautetut järjestelmät Edut: Luotettavuuden kannalta erittäin turvallinen järjestelmä, koska jokaisessa turvavalaisimessa on oma varavoimansa Turvaa myös tilanteet, jossa sähkönjakeluhäiriö on tilakohtainen Järjestelmää on helppo laajentaa tai täydentää Kriittisten komponenttien (valonlähteiden ja akkujen) toimintaa on mahdollista valvoa hyvin toimivan itsetestaustoiminnon avulla Keskitetyt järjestelmät Edut: Akkuja tarvitsee vaihtaa vain muutamaan paikkaan Loistevalaisimien hyvä valotehokkuus turvavalotilassa (~ % nimellistehokkuudesta) Keskitetyn osan kunnossapito on yksinkertaisempaa Ulkonäöltään tyylikkään valaistusjärjestelmän rakentaminen on helpompaa Voidaan käyttää myös kylmiin olosuhteisiin sijoitettujen valaisimien kanssa. Varjopuolet: Keskuksen vioittuminen voi jättää suuria alueita pimeäksi Asentaminen ja kaapelointi on monimutkaisempaa. Järjestelmä saattaa vaatia palosuojatun asennuksen tai palosuojatun kaapeloinnin. Turvavalokeskuksen testaus on tehtävä manuaalisesti tai jonkintyyppisen valvontajärjestelmän kautta. 7

8 Hajautettu turvavalaistusjärjestelmä Hajautetussa valaistusjärjestelmässä valaisinten varavoima on sijoitettu paikallisesti kuhunkin turvavalaisimeen. Se tarkoittaa, että jokaisessa turvavalaisimessa on elektroninen turvavaloyksikkö ja ladattava akku. Tällaisen järjestelmän etuna on se, että turvavalaisimet toimivat toisistaan riippumatta eikä sen asennus edellytä monimutkaisempia ratkaisuja, kuten palosuojattua kaapelointia. Varjopuolena ovat kuitenkin kunnossapitokustannukset, jotka voivat nousta jonkin verran korkeammaksi useampien huollettavien akkujen vuoksi. Hajautetun (omavaraisen) turvavalaisimen toiminta perustuu elektronisen turvavaloyksikön liittämiseen normaalin liitäntälaitteen ja valonlähteen väliin. Turvavaloyksikkö käsittää valonlähteen ohjausyksikön, toimintatilan vaihtajan sekä akkulaturin. Osat on koottu yhdeksi yksiköksi. Normaalikäytössä valonlähde toimii valaisimen normaalin liitäntälaitteen välityksellä ja turvavaloelektroniikan tehtävänä on pitää akku hyvin ladattuna. Turvavalotilassa (kun verkkojännite katkeaa) normaali liitäntälaite kytkeytyy automaattisesti piiristä ja lamppu kytkeytyy turvavaloelektroniikan ohjaukseen. Kun verkkovirta palautuu, piiri kytkeytyy automaattisesti normaalitilaan. Nykyaikaisella elektroniikalla kytkeytymisessä on lyhyt viive (0,5 s), jotta EL-liitäntälaite ei saa jännitettä ennen kuin lamppupiiri on ehtinyt palautua sataprosenttisesti normaalin liitäntälaitteen ohjaukseen. Jos kytkeytyminen tapahtuu liian nopeasti, EL-liitäntälaitteen valvontapiiri saattaa ehtiä toteamaan loistelamput vialliseksi ja siirtyä valmiustilaan itseään suojatakseen. Fagerhultilla on erilaisia turvavalaisinmalleja hajautettuihin järjestelmiin: 1. Sisäänrakennettu emled 2. Perusmalli ilman itsetestausta. 3. Turvavalaisin integroidulla Autotest IV -toiminnolla. Useimmat EL-liitäntälaitteella varustetut Fagerhult-valaisimet voidaan muuntaa hajautettuun järjestelmään tarkoitetuiksi turvavalaisimiksi. Koska osa turvavalokomponenteista (esimerkiksi akut) ovat herkkiä lämmölle, toteutustapa voi vaihdella valaisimittain. Jotkut valaisimet voidaan toteuttaa vain niin, että akut tai sekä akut että turvavaloelektroniikka asennetaan valaisimen rungon ulkopuolelle erilliseen koteloon (akkukotelo tai turvavaloyksikkö). Elektroniikkayksikön sisältävän turvavaloyksikön etäisyys valaisimesta voi turvallisuussyistä olla enintään 0,5 metriä, sillä lampulle menevien johtimien liiallinen pituus vaikuttaa EL-liitäntälaitteen toimintaan tai estää valaisimen toiminnan turvavalotilanteessa. Akkukotelo voidaan sen 230 V sijaan sijoittaa metrinkin päähän valaisimesta. Nykyisen tuotestandardin (EN ) mukaan etäisyys ei kuitenkaan saa olla yhtä metriä pitempi. 230 V Hajautettuun järjestelmään tarkoitettu turvavalaisin liitetään normaalisti verkkoon nelinapaisella johdolla (suojamaadoitus, nolla, latausvaihe ja sytytysvaihe). Tällainen kytkentä mahdollistaa valaisimen sytyttämisen 230 V ja sammuttamisen normaaliin tapaan sekä turvavalaistuksen automaattisen käyttöönoton verkkovirran katketessa. Lataus- ja sytytysvaiheen on aina tultava samasta ryhmäsulakkeesta. Jos turvavalaisimen halutaan toimivan vain turvavalotilassa tai jos valaisimen tulee palaa jatkuvasti, kolminapaien syöttö riittää. Jos järjestelmään halutaan myös keskitetty valvonta, tarvitaan kaksi johdinta lisää. Myös näiden johdinten tulee olla 230V-eristettyjä ja asennusteknisesti niitä käsitellään verkkojännitejärjestelmänä. Hajautettuun järjestelmään tarkoitetut turvavalaisimet eli valaisimet, joissa on sisäänrakennettu tai lähelle sijoitettu turvavaloyksikkö ja akusto, soveltuvat yleensä vain normaaliin huoneenlämpötilaan. LEDit voivat toimia myös hieman alhaisemmissa lämpötiloissa. Käyttöä rajoittaa se, että kylmä valonlähde syttyy huonosti alennetulla turvavaloteholla. Myös akkuteho laskee voimakkaasti lämpötilan laskiessa, jolloin turvavalotoiminnan käynnistämiseen tarvittava energia saattaa puuttua kokonaan. Hyvin kylmässä on lisäksi riskinä akun jäätyminen ja rikkoutuminen. Monissa tapauksissa järjestelmien yhdistäminen on paras ratkaisu: sisätiloihin hankitaan hajautetut turvavalaisimet ja keskitettyä ratkaisua käytetään esimerkiksi ulkona silloin, kun turvavalaistusta vaaditaan poistumisovien ulkopuolelle. 8

9 Keskitetyt turvavalaistusjärjestelmät Keskitetyn turvavalaistusjärjestelmän varavoima tulee turvavalokeskuksesta, joka käynnistyy verkkojännitteen katkettua. Turvavalokeskukseen kytketään osa rakennuksen normaalista valaistusjärjestelmästä tai erilliset turvavalaisimet, kuten esimerkiksi emled-sc. Keskitetty turvavalaistusjärjestelmä on yleensä paras ratkaisu silloin, kun valaisimet sijaitsevat korkealla. Hajautetun ratkaisun valotehokkuus ei yleensä näissä tapauksissa riitä, koska valonlähteet toimivat turvavalaistustilanteessa normaalia paljon alemmalla teholla. Keskitetyssä järjestelmässä valotehokkuus on turvavalotilassa lähes yhtä suuri kuin normaalikäytössä ja lisäksi vältytään hankalilta akunvaihdoilta. Riskialttiilla alueilla tarvitaan myös suurempaa valaistusvoimakkuutta, joten keskitetty turvavalaistusjärjestelmä toimii hajautettua paremmin. Keskitetty turvavalaistusjärjestelmä sopii hyvin myös kylmiin tiloihin ja ulos edellyttäen, että turvavalokeskus sijaitsee normaalissa huonelämmössä (sisällä). Keskitetyssä järjestelmässä on hyvä huomata, etteivät kaikki valonlähteet sovellu turvavalaistuskäyttöön. Jotta keskitetyn turvavalaistusjärjestelmän koko ei nousisi turhan suureksi, on järjestelmien yhdistäminen usein hyvä ratkaisu. Esimekiksi sisätiloihin hankitaan pääasiassa hajautettu järjestelmä ja keskitettyä ratkaisua käytetään korkeissa tiloissa ja ulkona, jos uloskäynnin ulkopuolinen alue on vaikeakulkuinen tai vaarallinen. 9

10 Kapea poistumisreitti Enintään 2 metriä leveät poistumisreitit vaativat vähintään 1 lx vaakasuuntaisen valaistusvoimakkuuden poistumisreitin keskilinjalla. Keskivyöhykkeellä (vähintään 1/2 käytävän leveydestä) valaistustason tulee olla vähintään puolet keskilinjan valaistusvoimakkuudesta. Keskilinjalla suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde saa olla enintään 40:1. Keskivyöhykkeen ulkopuolella valaistusvoimakkuudeelle ei ole asetettu vaatimuksia. Näin kirjahyllyjen, muiden huonekalujen muodostamia varjoja ja esteitä ei tarvitse ottaa huomioon, kunhan ne eivät muiden näkökohtien vuoksi ole määräysten vastaisia ja estä poistumisreitin käyttöä. Turvavalaistusta laskettaessa kannattaa laskentaruudukon laskentapisteväliksi asettaa 0,2, jotta erityisesti leveyssuunnassa saadaan riittävä määrä laskentapisteitä. Pleiad Compact G2 1x18 W c/c 5,0 m 5 lx 3 5 lx 2 3 lx 1,5 2 lx wall zone emled-s c/c 5,6 m 1,5 lx 1 1,5 lx 0,5 1 lx wall zone emled-s2 c/c 8,0 m 5 lx 3 5 lx 2 3 lx Käytävän leveys on 2,0 m ja valaisimien asennuskorkeus 2,7 m. Laskentatulokset ovat oheisesta sivukäytävästä. 1,5 2 lx 1 1,5 lx wall zone 1,0 m 2,0 m 10

11 Leveä poistumisreitti Leveää poistumisreittiä on helpoin käsitellä useana enintään 2 metriä leveänä ja samansuuntaisena poistumisreittinä. Jokaisen kapean poistumisreitin keskilinjalle vaaditaan 1 lx ja muualla aivan reunoja lukuun ottamatta vähintään puolet keskilinjan valaistusvoimakkuudesta. Leveä poistumisreitti voidaan myös käsitellä avoimena alueena, jolloin valaistus suunnitellaan standardin EN1838 avoimen alueen vaatimusten mukaan. Sen vähimmäisvalaistusvoimakkuus on 0,5 lx ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Ks. kappale "avoimet alueet". Turvavalaistusta laskettaessa kannattaa laskentaruudukon laskentapisteväliksi asettaa 0,2, jotta erityisesti leveyssuunnassa saadaan riittävä määrä laskentapisteitä. Pleiad Compact G2 1x18 W c/c 4,8 m 7 lx 5 7 lx 3 5 lx 2 3 lx wall zone Laskentatulokset ovat oheisesta pääkäytävästä. emled-s c/c 5,6 m 3 lx 2 3 lx 1 2 lx wall zone Käytävän leveys on 3,6 m ja valaisinten asennuskorkeus 2,7 m. 1,0 m 1,0 m 3,6 m 11

12 Avotoimisto Indigo Combo 2x24 W Avotoimistossa turvavalaistus on suunniteltava avoimen alueen vaatimusten mukaan. Lattiatasossa vaaditaan vähintään 0,5 lx valaistusvoimakkuus ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa seinästä 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä mainitut vaatimukset eivät koske. Ylemmässä valaistuslaskelmassa turvavalaistus on integroitu yleisvalaisimiin. Neljä tilan 28:sta Indigo-valaisimesta on varustettu turvavaloyksiköllä. Alempi laskelma esittää tilannetta silloin, kun turvavalaistus hoidetaan neljällä emled-s2 -valaisimella. Fagerhultin emled-s2 on hajautettuun järjestelmään tarkoitettu pienikokoinen yksikköturvavalaisin. 4 lx 3 4 lx 2 3 lx 1 2 lx 0,5 1 lx wall zone emled-s2 2 3 lx 1,5 2 lx 1 1,5 lx 0,5 1 lx wall zone Tilan koko on 10,0 m x 12,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 3,1 m. 12

13 Kokoustila MultiFive Beta 3x14 W Esimerkki kuvaa tavanomaista kokous- ja luentotilaa. Tilan turvavalaistus suunnitellaan standardin EN 1838 asettamien avoimen alueen vaatimusten mukaan. Vaatimuksena on vähintään 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa seinästä 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä mainitut vaatimukset eivät koske. Viereisissä kuvissa on kaksi esimerkkiä turvavalaistuksen toteuttamisesta. Ylemmässä esimerkissä turvavalaistus on integroitu kuuteen valaisimeen kahdestakymmenestä, joita käytetään tilan valaisemiseen normaalikäytössä. Kuvien valaistusvoimakkuudet esittävät turvavalaistustilannetta. Alempi kuva esittää tilannetta silloin, kun turvavalaistus hoidetaan neljällä emled-s2 -valaisimella. Fagerhultin emled-s2 on hajautettuun järjestelmään tarkoitettu pienikokoinen yksikköturvavalaisin. Jos kokoustilassa on porrastettu katsomo, askelmien valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokoustiloissa voidaan periaatteessa käyttää sekä keskitettyä että hajautettua järjestelmää. Porrastetuissa tiloissa keskitetty järjestelmä voi kuitenkin olla parempi, sillä näissä tiloissa tilan korkeus on suurempi ja hajautetun järjestelmän kunnossapito on hankalampaa. 4 lx emled-s 3 4 lx 2 3 lx 1 2 lx wall zone 1 lx 0,75 1 lx 0,5 0,75 lx wall zone Tilan koko on 9,6 m x 12,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 3,5 m. 13

14 Liikuntasali Myös voimistelusali kuuluu avoimiin alueisiin, joissa vaatimuksena on 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Poikkeuksen muodostaa seinästä 0,5 m etäisyydelle ulottuva vyöhyke, jota edellä mainitut vaatimukset eivät koske. Liikuntasalissa turvavalaistus kannattaa integroida yleisvalaisimiin tilan korkeuden vuoksi. Esimerkissämme turvavalaistukseen käytetään neljää yhteensä 58:sta Excis-valaisimesta (4x49 W). Tilan korkeuden vuoksi kannattaa harkita keskitettyä järjestelmää, koska kunnossapito on hankalaa korkean sijoituspaikan vuoksi. Kuvan valaistusvoimakkuudet esittävät turvavalaistustilannetta. wall zone 1,5 2 lx 2 5 lx 5 10 lx lx 30 lx Salin koko on 42,0 m x 22,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 7,0 m. 14

15 Pysäköintihalli Pysäköintihallit tavitsevat aina poistumisopasteet ja lisäksi poistumisreitin valaistuksen silloin, kun halli on sijoitettu maan alle tai tilat ovat monessa kerroksessa. Pysäköintihalli kuuluu avoimiin alueisiin, joissa vaatimuksena on 0,5 lx lattiatasossa ja tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 40:1. Ympäristölämpötila hallissa vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja hajautetussa järjestelmässä on vaarana akkujen toimimattomuus kylmään vuodenaikaan. Siksi pysäköintihallien turvavalaistus kannattaa suunnitella keskitetyn järjestelmän varaan. Tässä esimerkissä turvavalaistuksessa on käytetty AllFive 1x28 W -valaisimia. wall zone 1,5 2 lx 2 5 lx 5 10 lx lx 30 lx Hallin koko on 70,0 m x 29,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 2,7 m. 15

16 Riskialttiit alueet Riskialttiille alueille vaaditaan huomattavasti enemmän valoa turvavalotilassa kuin poistumisreitille ja avoimelle alueelle. Vaadittava valaistusvoimakkuus on vähintään 15 lx tai 10 % tilan normaalista valaistusvoimakkuudesta. Lisäksi tasaisuuden (suurimman ja pienimmän valaistusvoimakkuuden suhde) tulee olla parempi kuin 10:1. Jos työalueella vaaditaan normaalikäytössä 1500 lx, on valaistusvoimakkuuden turvavalokäytössä oltava vähintään 150 lx. Vaatimusten taustalla on näillä alueilla tapahtuvat vaaralliset prosessit ja vaaraa aiheuttavat laitteet, kuten pyörivät koneet, jotka on voitava sammuttaa oikealla tavalla ennen poistumista ja pelastushenkilöstön saapumista. Riskialttiille työalueelle riittävä valaistusteho saadaan normaalisti aikaan vain keskitetyn järjestelmän avulla. Esimerkissä on käytetty Inducon 2x49 W -valaisimia, joissa on keskileveä valonjako. wall zone 4,5 10 lx lx lx lx 100 lx Tilan koko on 40,0 m x 25,0 m ja valaisinten asennuskorkeus 6,0 m. 16

17 Itsetestaus Autotest IV ja EN Minimivaatimukset automaattisten testausjärjestelmien toiminnalle määritetään standardissa EN Autotest IV on tämän standardin mukainen itsetestausjärjestelmä, joka voidaan asentaa useisiin Fagerhulti-valaisimiin. Autotest IV -järjestelmä perustuu hajautettuun älykkyyteen eli järjestelmän turvavaloyksiköt toimivat täysin sekä toisistaan että keskitetystä valvontajärjestelmästä riippumatta. Hajautetun järjestelmän Autotest IV -valaisimet voidaan kuitenkin liittää keskitettyyn valvontajärjestelmään potentiaalivapailla valvontasilmukan liittimillä. Jos turvavaloyksiköitä halutaan vielä ohjata tai valvoa testien suorituksen aikana, suosittelemme DALI-liitännällä varustettuja Autotest IV -yksiköitä. Automaattisesti suoritettavat testit Järjestelmä tarkastaa, että: verkkojännite on päällä akku on liitetty elektroniseen turvavaloyksikköön akun kapasiteetti on riittävä akun lataus toimii turvavalossa käytettävä valonlähde on ehjä elektroniikka toimii moitteettomasti ja itse turvavalolaite on ehjä. Asennustesti Koska turvavalaistusjärjestelmän oikein toteutettu asennus on tärkeää, standardi EN edellyttää asennustestin tekemistä. Sen ansiosta uuden turvavalojärjestelmän omistaja voi olla täysin varma, että kaikki toimii vaatimusten mukaan. Autotest IV suorittaa tämän testin automaattisesti heti, kun järjestelmä on liitetty verkkoon ja akku on täysin latautunut eli 24 tunnin kuluttua. Testissä turvavalaistus kytketään päälle koko säädetyksi käyttöajaksi, joka on 1-3 tuntia tuotteesta riippuen. Tämän jälkeen akkua ladataan uudelleen 24 tuntia. Kun koko tämä prosessi on suoritettu loppuun eikä virheitä ole havaittu, järjestelmä katsotaan käyttöön otetuksi. Kuukausitesti Kerran kuukaudessa tehdään lyhyempi toimintatesti. Tämä testi kestää 30 sekuntia. Kuukausitesti voidaan käynnistää tarvittaessa myös manuaalisesti katkaisemalla verkkojännite kaksi kertaa viiden sekunnin aikana tai DALI-liitännän kautta, mikäli se on käytössä. Vuositesti Vuositestissä toistetaan asennustestin vaiheet. Tämän testin suorittaminen on hyvin tärkeää, koska niin valonlähteet kuin akutkin vanhentuvat. Turvavalojärjestelmän mahdolliset kunnossapitotarpeet havaitaan yleensä juuri tässä testissä. Toimintatilan näyttö merkkivalo Kussakin turvavalaisimessa on kaksivärinen merkkivalo, joka ilmoittaa toimintatilan vaihtamalla väriä vihreän ja punaisen välillä. Merkkivalon ilmoittamat toimintatilat näkyvät oheisesta taulukosta. Toimintatila Normaali toiminta Asennus- tai vuositesti käynnissä Kuukausi- tai toimintatesti käynnissä Vika akun toiminnassa Vika valonlähteessä Lyhyt vilkahdus joka 10. sekunti Hidas vilkunta (0,5 Hz) Nopea vilkunta (2,5 Hz) 17

18 Jos valvonnassa käytetään valvontasilmukkaa (potentiaalivapaa kytkin) tai DALI-yhteyttä, hälytys annetaan myös valvontajärjestelmään. Järjestelmä ilmoittaa viasta myös äänimerkillä joka 35. minuutti (ei toiminnassa, jos DALI-yhteys on liitetty). Vikailmoitus jatkuu, kunnes virhe korjataan. Palauttaminen itsetestausjärjestelmän kuittaaminen Kun vika on korjattu, itsetestaus on palautettava normaalitilaan katkaisemalla verkkojännite kaksi kertaa viiden sekunnin aikana. Tämän jälkeen järjestelmä suorittaa automaattisesti lyhyen toimintotestin. Järjestelmän voi palauttaa normaalitilaan myös DALI-komennolla, jolloin verkkojännitettä ei tarvitse katkaista. Autotest IV -järjestelmän kolme versiota Järjestelmä ilman tiedonsiirtoyhteyttä Soveltuu hyvin pieniin asennuksiin. Testit tehdään automaattisesti, mutta valvonta on hoidettava manuaalisesti. Potentiaalivapaa kytkin (yksisuuntainen tiedonsiirto) Turvavalaisimet voidaan liittää ulkoiseen valvontajärjestelmään valvontasimukkaan liitetyn potentiaalivapaan kytkimen avulla. Kytkin on normaalitilassa suljettu (NC). Järjestelmä tekee testit oman sisäisen kalenterin mukaan. DALI (kaksisuuntainen tiedonsiirto) Tiedonsiirto DALI-protokollan välityksellä. Järjestelmä liitetään joko erilliseen DALI-ohjauspaneeliin (esim. e- touchbox), ohjauspaneelien (esim. e-touchpanel) kautta tietokoneeseen tai suurempaan järjestelmään (esim. Jokaiselle turvavalaisimelle annetaan DALI-järjestelmässä oma osoite, joten siihen liitettyjen yksiköiden tunnistaminen ja nimeäminen on helppoa. DALI-järjestelmään liitettyjä valaisimia voidaan myös ohjelmallisesti ryhmitellä, jolloin esimerkiksi tietyssä käytävässä olevia turvavalaisimia voidaan valita erikseen testattavaksi. Silloin rakennusta ei tarvitse tyhjentää testauksen ajaksi. Toisin kuin potentiaalivapaaseen kytkimeen perustuvassa järjestelmässä DALI-järjestelmässä tiedonsiirto on kaksisuuntaista, jolloin myös vian syy välittyy valvontajärjestelmään. DALIn kautta voidaan myös käynnistää toimintatestaus ja kuitata testausjärjestelmä. Testit tehdään joko turvavaloyksiköiden sisäisen kalenterin mukaan tai valvontajärjestelmään syötettyinä ajankohtina. Valvontajärjestelmä toimii ilman liitäntää Myös sellaiset turvavaloyksiköt, jotka on suunniteltu liitettäväksi ulkoiseen valvontaan potentiaalivapaan kytkimen tai DALI-yhteyden kautta, eivät ole riippuvaisia valvontajärjestelmän toiminnasta. Tarvittavat testit suoritetaan joka tapauksessa turvavaloyksikön oman sisäisen kalenterin mukaan. Tämä koskee myös DALI-versiota. L1 L2 N DALI /pot. free 1 Turvavalaisin 2 emled-s3 3 Yleisluontoinen DALI- kytkentäkaavio turvavalaistukselle. 1. Turvavalaisin, joka toimii normaalikäytössä tavallisena sytytettävänä/sammutettavana valaisimena ja turvavalotilassa turvavalaisimena 2. emled-s3, joka toimii vain turvavalotilassa 3. Jatkuvassa toiminnassa oleva poistumisopaste. 18

19 MCB L1 L2 N DALI 1 DALI 2 Merkitty osa suurempana kuvasta 1. Indigo Combo 2x24 W L1 L2 N Turvavalaisin DALI 1 DALI 2 4 lx 3 4 lx 2 3 lx 1 2 lx 0,5 1 lx wall zone Kuva 1: Avotoimiston turvavalaistus. Esimerkki valvotusta hajautetusta järjestelmästä Verkkoliitäntään käytetään nelijohdinjärjestelmää, jossa vaihe L1 on varattu valaisinten sytyttämiseen tai sammuttamiseen esimerkiksi normaalilla seinäkytkimellä. Vaihe L2 on jatkuvajännitteinen latausvaihe, jota käytetään turvavalaisinten akkujen ylläpitolataukseen. Huomaa, että L1:n ja L2:n on kuuluttava samaan ryhmäsulakkeeseen. Turvavalaisimissa on siis nelinapainen kytkentärima. Valvontasilmukka voi perustua DALI-tiedonsiirtoon (kuvan esimerkki) tai valvontasilmukkaan (potentiaalivapaat kytkimet). Potentiaalivapaat kytkimet kytketään sarjaan valvontasilmukaksi johdotuksen yksinkertaistamiseksi ja valvontajärjestelmään liitettävien yksiköiden lukumäärän lisäämiseksi. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei silmukoista tule liian pitkiä ja ettei yksittäiseen silmukkaan liitetä liian monta yksikköä. Muuten voi syntyä epäselvyyksiä siitä, onko silmukka ehjä vai katkennut. Liian pitkissä silmukoissa virtapiirin resistanssi eli kaapelin vastus voi normaalikäytössä nousta liian korkeaksi, jolloin silmukka saatetaan tulkita avoimeksi ja seurauksena on väärä hälytys. 19

20 Virransyöttö ja lamppu, hajautettu järjestelmä Turvavalaisimen valonlähde (useimmiten loistelamppu) saa energiansa turvavalolaitteen kautta akusta normaalin liitäntälaitteen sijaan. Turvavalolaite on siis kytketty normaalin liitäntälaitteen ja valonlähteen väliin ja verkkovirran katketessa tai testauksen aikana turvavalolaite kytkeytyy automaattisesti turvavalotilaan. Turvavalolaitteen on oltava sopiva sekä valonlähteelle että normaalille liitäntälaitteelle, sillä muuten se voi lyhentää loistelampun elinikää ja järjestelmä saattaa olla epävakaa esimerkiksi testien tai jännitekatkosten aikana. Turvavalotilassa valonlähteet toimivat alhaisemmalla teholla, joka on yleensä 5-30 % normaalitehosta. Se asettaa suuria vaatimuksia turvavalolaitteen tavalle huolehtia valonlähteen virransaannista. Virheellinen toimintatapa voi johtaa loistelampun loppuunpalamiseen jopa yhdellä käyttökerralla. Kun verkkojännite palaa, ei loistelamppu enää syty uudelleen, koska normaali EL-liitäntälaite pitää lamppua viallisena. Jos turvavalolaite sopii lampulle ja EL-liitäntälaitteelle, tätä ongelmaa ei esiinny. EL-liitäntälaitteille sopivissa turvavalolaitteissa on lisäksi rele, joka viivästyttää virransyöttöä liitäntälaitteelle. EL-liitäntälaitteen virransaannin on tapahduttava turvavalolaitteen kautta sen vuoksi, että liitäntälaitteen ja valonlähteen välisen lamppupiirin on ehdittävä varmasti palautua normaalitilaan ennen kuin EL-liitäntälaite kytkeytyy takaisin verkkovirtaan. Jos kytkeytyminen tapahtuu liian nopeasti, EL-liitäntälaitteen valvontapiiri saattaa ehtiä toteamaan loistelamppupiirin vialliseksi ja siirtyä valmiustilaan elektroniikkaa suojatakseen. Amalgaamilamput ja T5-loistelamput Amalgaamitekniikalla toteutetut pienloistelamput ja T5-loistelamput on kehitetty tuottamaan paras valovirta korkeammassa ympäristölämpötilassa kuin perinteisillä elohopeatäytteisillä loistelampuilla. Amalgaamitäytteisiä pienoisloistelamppuja käytetään downlight-valaisimissa sekä monissa sisustusvalaisimissa. Amalgaamilampun rakenne vaatii erikoistekniikkaa myös turvavalolaitteelta. Kylmä amalgaamilamppu tarvitsee lisätehoa, kunnes se on lämmennyt riittävästi. Muutaman minuutin kuluttua tehoa voidaan alentaa normaalille tasolle. Lampun katodien lämpötilan on myös pysyttävä hyväksyttävällä tasolla. Sen vuoksi turvavalolaite säätelee katodien läpi kulkevaa virtaa. Jos amalgaamilamppua käytetään turvavalaistukseen ilman tällaista tekniikkaa, sen käyttöikä lyhenee merkittävästi eikä turvavalotilassa saavuteta riittävää valovirtaa. Amalgaamilampuille suunniteltu turvavalolaite soveltuu myös perinteisille elohopeatäytteisille loiste- ja pienloistelampuille. T5-loistelamppujen tekninen rakenne vaatii tarkempaa käyttö- ja sytytysvalvontaa kuin T8-loistelamput. Jotta valonlähteen kuluminen olisi mahdollisimman vähäistä, on turvavalolaitteessa oltava toiminto, joka esilämmittää loistelampun katodit ja antaa valonlähteelle sen vaatimusten mukaisen virran. Näitä toimintoja ei ole kaikissa markkinoilla olevista turvavaloyksiköissä. Normaalikäytön liitäntälaite EL-liitäntälaitteen edut perinteisiin liitäntälaitteisiin verrattuna ovat myös turvavalaistuksessa merkittäviä. Liitäntälaite pitää esimerkiksi akun lämpötilan alhaisempana. Siksi Fagerhult ei tarjoa turvavalaisimiin muita vaihtoehtoja. Keskitetyn järjestelmän valaisimet Keskitetyissä järjestelmissä käytettävien valaisimien on sovelluttava sille jännitteelle ja käyrämuodolle, jota turvavalaistuksen keskusyksikkö tuottaa turvavalotilassa. Yleensä jännite on 230 V vaihtojännite tai vastaava tasajännite. Useimmat EL-liitäntälaitteella varustetut valaisimet voidaan liittää tällaiseen järjestelmään. Soveltuvuus on kuitenkin tarkastettava, ennen kuin valaisimiin kytketään 20

21 EL-liitäntälaite Ohjattu vaihe Turvavalolaite Latausvaihe Akku Hajautetun turvavalaisimen rakennekaavio. jännite. Keskitetyissä järjestelmissä ei saa käyttää valonlähteitä, joissa on sisäänrakennettu sytytin. Tällaisia ovat esimerkiksi kaksinastaisella kannalla varustetut pienloistelamput. Myöskään ulkoisella sytyttimellä varustettuja loistelamppuja ei saa käyttää, ellei sytytin ole elektroninen ja lisäksi suojattu luvattomalta poistamiselta. Jos sytytin poistetaan, koko turvavalotoiminto lakkaa toimimasta. Perinteisissä sytyttimissä ei toteudu maks. 0,5 sekunnin kytkentäviive normaalin ja turvavalotilan välillä. Suosittelemme keskitettyihin järjestelmiin ainoastaan EL-liitäntälaitteella varustettuja loiste- ja pienloistelamppuja sekä LED-, hehku- tai halogeenilamppuja. Akut Turvavalaisimissa käytetään lähes poikkeuksetta NiCd- tai NiMH-akkuja. NiCd-akkujen ympäristökuormitus on suuri ja siksi niitä tulisi käyttää vain silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Useissa maissa NiCd-tuotteille on lisäksi määrätty ympäristövero. Toiminnan kannalta NiCd- ja NiMH-akkujen tärkein ero on NiMH:n heikompi lämmön kestävyys. Sen vuoksi jotkin tuotteet ovat saatavissa vain NiCd-akulla. NiCd:n käyttöä voidaan kuitenkin vähentää muiden ratkaisujen avulla. Jos valaistusjärjestelmän joihinkin valaisimiin halutaan integroitu turvavalotoiminto ja ympäristön lämpötila vaatii NiCd-akkujen käyttämistä, vastaava toiminto voidaan toteuttaa käyttämällä tavallisia valaisimia ja erillisiä emledyksikköturvavalaisimia, jotka toimivat NiMH-akuilla. Jälkimmäisessä toteutuksessa ympäristöä kuormittavien aineiden käyttö on Lamppu vähäisempää ja valaistusjärjestelmä on useimmiten parempi, ylläpito yksinkertaisempaa ja halvempaa ja henkilöturvallisuuskin parantuu. Kokonaiskustannuksiltaan tällainen järjestelmä on samanhintainen tai jopa edullisempi kuin ensiksi mainittu. Lisäksi LEDien pitkän eliniän ansiosta myös luotettavuus paranee. Akkujen lataaminen Akkujen käyttöiän optimoimiseksi latauksen on tapahduttava akkutyypille sopivalla tavalla. Jos akku ladataan väärin, se saattaa menettää hyvin nopeasti kykynsä varastoida energiaa. Uudenaikaisia NiMH-akkuja ei voi ladata oikein NiCd-akuille suunnitelluissa turvavaloyksiköissä. Täyteen varattu akku vaatii lisäksi oikeantyyppisen ylläpitolatauksen. Uudenaikaisissa turvavaloyksiköissä siirrytään akun täyttyessä pulssilataukseen. Tämän tyyppinen ylläpitolataus on erittäin sopiva akun käyttöiän kannalta. Akkujen vaihtaminen Akun normaali käyttöikä on vähintään neljä vuotta. Se edellyttää, että tuotetta käytetään oikein ja testaussuosituksia noudatetaan. NiCd-akkuja on liikuteltava, jotta niiden energianvarastointikyky pysyy riittävänä. Vuosittaisen testauksen aikana tapahtuva liikuttelu on riittävä. Akku on vaihdettava silloin, kun turvakäyttöaika lyhentyy. Fagerhultin turvavalaisimissa akkujen vaihto on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Akun vaihtaminen on pyritty suunnittelemaan niin, ettei valaisinta tarvitse ottaa alas. Erilliset kannelliset akkutilat ovat yksi älykäs ratkaisu, joka helpottaa akkujen vaihtamista. Seikka on tärkeä, sillä kunnossapitokustannuksiin tulee myös kiinnittää huomiota. 21

22 Valotehokkuus turvavalotilassa, BLF Valaisimen valotehokkuus turvavalotilassa ilmoitetaan valovirtakertoimella (Ballast Lumen Factor). Erilaisten valonlähteiden, turvavaloyksiköiden ja akkujen yhdistelmät vaikuttavat valaisimen valovirtakertoimeen. BLF on tyypillisesti välillä 0,05 0,30. Se tarkoittaa, että valonlähteen valovirta on turvavalotilassa 5 30 % normaaliarvosta. Turvavalojärjestelmässä korkea BLF ei ole tärkein tekijä. Tärkeämpää on, että suunnitellulla valaisinsijoituksella saavutetaan riittävä valaistusvoimakkuus ja valo jakautuu mahdollisimman tasaisesti. Jos järjestelmässä käytetään valaisimia, joiden valovirtakerroin on erittäin korkea, riittävän valaistusvoimakkuuden tasaisuuden saavuttaminen voi osoittautua ongelmalliseksi. Esimerkiksi poistumisreitille sijoitettu liian voimakas valonlähde saattaa olla ongelmallinen, koska valaistusvoimakkuus jakautuu lattiatasossa epätasaisesti ja silmän on vaikea sopeutua siihen. Valaisinrakenne elinikäistä elektroniikkaa Turvavaloyksikkö on rakenteellisesti hyvin lähellä tavallista EL-liitäntälaitetta. Elektroniikka on muun muassa herkkä korkeille lämpötiloille. Fagerhult kehittää turvavalaisimia saman periaatteen mukaisesti kuin muitakin elektronisia tuotteitaan. Elektroniikkavalmistajien ilmoittamassa viitelämpötilassa (tc) saavutetaan tunnin käyttöikä enintään 10 % kuolleisuudella. Fagerhult käyttää mitoituksessa 5 C:n turvamarginaalia, joka puolitoistakertaistaa normaaliosouhteissa liitäntälaitteen ja turvavalolaitteen eliniän. Lisäksi se tuo turvamarginaalia tilanteisiin, joissa ympäristön lämpötila on yllättäen normaalia korkeampi. Lämpötila ja muu sähköturvallisuus tarkastetaan Fagerhultin omassa SMTA-sertifioidussa valaisinlaboratoriossa. Lisätietoja EL-liitäntälaitteiden eliniästä löytyy Fagerhultin valaisinluettelosta. Esimerkkejä joidenkin loistelamppuvalonlähteiden valovirtakertoimista Valonlähde BLF (%) 28 W T W T W T W FSM-E W FSM-E W FSQ-E W FSQ-E W T W T8 8 22

23 23

24 Turvavalaistusjärjestelmän vianhakuohjeita Kuten muutkin sähköiset laitteistot ja järjestelmät, myös turvavalaistusjärjestelmät voivat toimia virheellisesti tai lakata toimimasta kokonaan. Useimmat turvavalaistuksen viat voidaan johtaa vialliseen valonlähteeseen, loppuunkäytettyyn akkuun tai virheelliseen tai muutettuun asennukseen. Valaisimen itsetestausjärjestelmä ilmoittaa useimmista esiintyvistä vioista automaattisesti, jolloin turvallisuus pysyy aina korkealla tasolla. Olemme listanneet alle yleisimmät viat ja kuinka ne useimmiten voidaan ratkaista. Keskitettyjen turvavalaisinten vian etsintä Jos valonlähde ei syty tai jos valaisin ei siirry valmiustilasta käyttötilaan: Tarkasta, että valaisimeen tulee virta Tarkasta, että valonlähde on ehjä Tarkasta, että verkkojännite ei ole liian alhainen. Huomaa, että jatkuva käyttö alijännitteellä voi vioittaa elektronista liitäntälaitetta Kylmyys voi vaikuttaa komponenttien ominaisuuksiin niin paljon, ettei elektroniikka toimi luotettavasti. Se vaikuttaa hyvin todennäköisesti joko laitteen kykyyn sytyttää valonlähde tai aiheuttaa EL-liitäntälaitteen siirtymisen suoraan valmiustilaan. Tämän syyn voi poissulkea tarkastamalla valaisimen toiminta huoneenlämpötilassa. Jos valonlähde vilkkuu, ei syty tai sammuu ennakoimatta: Valaisimen valonlähteen teho on väärä Ilmiö voi syntyä ylijännitteestä. Mittaa valaisimen verkkojännite Jokin johtimista on irti tai löysällä. Tarkasta valaisimen liitännät. Jos loistelampun katodit hehkuvat, mutta lamppu ei syty: Verkkojännite on liian alhainen. Mittaa valaisimen verkkojännite Valaisimen loistelampun teho on väärä. Jos loistelampun päät tummuvat tai katodit vilkkuvat: Tarkasta, että loistelamppu on ehjä. Hajautettujen turvavalaisimien vianetsintä Uuden tuotteen toimimattomuus johtuu yleensä seuraavista syistä: Jos valonlähde toimii normaalikäytössä, mutta ei turvavalotilassa: Akkua ei ole liitetty turvavaloyksikköön. Akku on aina liitettävä ennen kuin tuotteeseen kytketään jännite Kiinteä latausvaihe on väärin kytketty. Jotta akku voi latautua oikein, kiinteä vaihe on liitettävä liittimeen L ladd /. L unswitched. Varmista sen jälkeen, että akunlatauksen merkkivalo palaa Valonlähde on vioittunut. Aivan uusikin valonlähde voi olla viallinen. Tarkasta valonlähde. Jos valonlähde ei toimi normaalikäytössä, vaan pelkästään turvavalotilassa: Sytytys/sammutusvaihe on väärin kytketty. Tämän vaiheen on oltava samassa ryhmäsulakkeessa kuin kiinteä latausvaihe EL-liitäntälaite on viallinen tai havaitsee loistelamppupiirin kytkennässä virheen. Tarkasta valaisimen kaikki liitäntäpisteet. Jokin johdin voi olla irronnut kuljetuksen aikana Toinen loistelamppu puuttuu tai on viallinen kaksilamppuisessa valaisimessa. Silloin EL-liitäntälaite siirtyy valmiustilaan. Vanhemmat järjestelmät Yleisimmät viat ovat: Turvavalaistukseen käytettävä valonlähde on viallinen tai hyvin kulunut. Tätä esiintyy vain tuotteissa, joiden valonlähteitä käytetään sekä normaalikäytössä että turvavalotilassa. Ongelma voi esiintyä myös muulloin, mutta silloin se johtuu yleensä valonlähteen puuttumisesta tai rikkoutumisesta. Vaihda viallinen valonlähde Akku on viallinen. Vika tulee ilmi yleensä vuositestauksen yhteydessä, jolloin asetettu turvakäyttöaika ei täyty. Akut kestävät melko pitkään (n. 4 vuotta tai enemmän) sellaisissa järjestelmissä, jotka testataan säännöllisesti ja joissa on käytetty oikealla tavalla toteutettuja valaisimia. Jos järjestelmää ei testata koskaan eivätkä akut siis koskaan pura lataustaan, akkujen käyttöikä lyhentyy. Jos toimintaaika turvavalotilassa on liian lyhyt, akku on vaihdettava. Oikeat akkutiedot saat jälleenmyyjältä. Vääränlainen akku voi vioittaa turvavaloyksikön elektroniikan. 24

25 emled Fagerhultin emled oli markkinoiden ensimmäinen poistumisreittivalaistukseen tarkoittu LED-valaisin. Näitä on saatavilla useina eri malleina, kuten emled-s, -s2, -s3 ja -sc. Ne voidaan asentaa joko suoraan kattopintaan tai upottaa alakattoon. Uusi emled-μ on upotettava malli, josta näkyviin jää vain valonlähteen sisältävä osa ja ohjausyksikkö sekä akku jäävät piiloon alakaton yläpuolelle. Sähkökatkon aikana emled-s, -s2, -s3 ja - μ toimivat sisäänrakennetun akun varassa, kun taas emled-sc saa syöttönsä turvavalokeskuksesta. valaistukseen että turvavalaistukseen, joten kriisitilanteissa saattaa käydä ilmi, että valonlähde ei enää toimi. Sama em-led -tekniikka voidaan integroida myös useisiin Fagerhult-valaisimiin, koska komponentit (LED-valonlähde, ohjausyksikkö ja akku) vievät vain vähän tilaa. Aikaisemmin turvavalaisimina ei ole voinut käyttää epäsuoraan valaistukseen tarkoitettuja valaisimia tai purkauslamppuvalaisimia. Integroitava emled mahdollistaa turvavalaistuksen myös näihin valaisimiin, mikäli sen komponenteille löytyy tilaa. Valaisimeen integroitavaa emlediä voidaan käyttää myös T5-valaisimissa, joissa yleensä käytetään perinteistä, valaisimen omaa lamppua käyttävää turvavalolaitetta. Parempaa henkilöturvallisuutta Esimerkkejä, joissa emled on integroitu valaisimeen. Fagerhultilla on useita valaisimia, joissa on emled-tekniikka vakiona. Muista malleista voi kysyä asiakaspalvelustamme. Fagerhultin emled-konsepti perustuu tehokkaaseen LEDvalonlähteeseen, jota käytetään ainoastaan turvavalaistuksessa. LED-valonlähde on käytännössä ikuinen, koska sitä käytetään vain turvavalotilassa ja testausjaksojen aikana. Konsepti lisää henkilöturvallisuutta merkittävästi, koska se eliminoi lähes täysin valonlähdeviat. Perinteisessä ratkaisussa samaa valonlähdettä käytetään sekä normaaliin Ympäristöä säästävä ja pitkäkestoinen akku Akkuina emled-valaisimissa käytetään nikkelimetallihybridiakkuja (NiMH), jotka ovat ympäristölle parempi vaihtoehto kuin tähän asti yleisimmin käytetyt nikkelikadmiumakut (NiCd). Turvavalaisinten akut on vaihdettava säännöllisesti. Vaihtoväli riippuu monista tekijöistä, esimerkiksi akkujen lataustavasta, ympäristön lämpötilasta ja järjestelmän yleisestä kunnossapidosta. Fagerhultin emled-valaisimessa akun ympäristön lämpötila on erittäin alhainen (< 35 C), mikä pidentää akun käyttöikää. Kun emledin NiMH-akku on täysin latautunut, laturi siirtyy ylläpitolataukseen ja varmistaa siten, että akussa on aina riittävästi tehoa. Kunnossapito Kaikki erillisinä toimivat emled-mallit on suunniteltu niin, että tarvittavat kunnossapitotyöt voidaan tehdä helposti. Sekä akku että elektroniikkayksikkö sijaitsevat erillisessä osassa, joka voidaan irrottaa helposti järjestelmän jännitteensyöttöä katkaisematta. Näin muu turvavalaistus on koko ajan käyttökunnossa. Kaikki jännitteelliset osat on suojattu kosketukselta. Tämän ansiosta emled-turvavalaistusjärjestelmän kunnossapito on helppoa. Myös henkilöturvallisuus pysyy korkealla tasolla kunnossapitotöiden aikana. Tavallisesti tilat joudutaan tyhjentämään, kun perinteisiä turvavalaistusjärjestelmiä huolletaan. 25