pakettia rakentaessaan se joutui toimimaan toivottoman ahtaassa raossa. Hallituksen tarkoitus on lainsäädännöllä

Transkriptio

1 Uutiskirje 3/2015 Lokakuu Kilpailukyky kuntoon TÄSSÄ UUTISKIRJEESSÄ 2 Riippumaton liiketoiminta-arvio 3 Mitä säätiölain uudistus tuo tullessaan? 4 Asiakashaastattelu: Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Suomi ei ole toipunut vuonna 2008 alkaneesta talouden perustan murenemisesta, ja olemme jo pitkään eläneet yhtä maamme taloushistorian heikointa aikakautta. Suomen kustannuskilpailukyky on heikko verrattuna useisiin muihin Euroopan maihin, ja se on vaikuttanut vientiin negatiivisesti. Teollisuustuotantomme on supistunut jo noin 2,5 vuoden ajan, ja viennin ongelmat näkyvät myös yt-neuvotteluina ja työntekijöiden irtisanomisina. Ensi vuonna valtion velka kasvaa arviolta noin 106 miljardiin euroon. Jotain tarttis siis tehdä. Kilpailukyvyn parantamista yritettiin ensin työmarkkinaosapuolten kesken yhteiskuntasopimuksella, joka kuitenkin kariutui. Tämän johdosta hallitus joutui etsimään muita poikkeuksellisia toimia työn yksikkötyökustannusten alentamiseksi, ja kustannuskilpailukykyä parantavaa pakettia rakentaessaan se joutui toimimaan toivottoman ahtaassa raossa. Hallituksen tarkoitus on lainsäädännöllä muun muassa laskea sunnuntaiylityökorvausta ja alentaa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua. Näillä toimilla tavoitellaan noin viiden prosentin alennusta työn yksikkötyökustannuksiin. Esitykset herättivät myrskyn työntekijöiden ammattiliitoissa, ja edessä lienee pitkä levoton kausi työmarkkinoilla ennen kuin työehtosopimusneuvotteluissa päästään eri järjestöjen kesken jälleen normaaliin olotilaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työpaikat Suomessa ovat syntyneet pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. On hienoa, että tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pienten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovatkin aiempaa positiivisempia. Pk-yrityksistä lähes joka kolmas arvioi suhdanteiden paranevat seuraavien 12 kuukauden aikana ja enää vajaa viidennes pelkää niiden edelleen heikkenevän. Talouskasvun odotetaan siis lähtevän vähitellen käyntiin ja myös viennin vetoon uskotaan. On oletettavaa, että tulevaisuudessa yhä useampi meistä työllistää itse itsensä tai toimii yhdessä muiden kanssa muutaman hengen yrityksissä. Suuret yritykset voisivatkin entistäkin tehokkaammin hyödyntää pk-yritysten ketteryyttä, innovatiivisuutta ja joustavuutta. Näin yrityskentästä muodostuisi entistä enemmän verkottunut, toisiaan tukeva ekosysteemi, jossa asioita toteutettaisiin tehokkaasti ja yhdessä. Tulevaisuuden menestyviä yrityksiä ovat ne, jotka löytävät tai ovat löytäneet vahvan osaamisalueen ja kehittävät sitä voimakkaasti eteenpäin. Niidenkin menestys edellyttää, että yritys jaksaa jatkuvasti kehittää toimintaansa ja hakea kasvua myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Yksi tällainen yritys esitellään tässä julkaisussa. Suomen talouden suunnan kääntämiseksi maahamme tarvitaan nyt toimintaympäristö, jossa yritykset voivat antaa parhaat panoksensa työllisyyden, innovaatioiden, investointien ja menestystarinoiden luomiseksi. Mikäli hallitus onnistuisi kaikissa hallitusohjelmassa mainituissa kärkihankkeissa, tällainen toimintaympäristö olisi saavutettavissa. Tähän pääsemiseksi meiltä kaikilta kuitenkin tarvitaan joustavuutta, muutosta, suvaitsevaisuutta, ahkeruutta, osallistumista ja yhteistyötä. Myrskytöntä syksyä toivottaen Marko Vehniä, KHT

2 Jonni Leporanta KHT Riippumaton liiketoimintaarvio tehokas työkalu yrityksen tervehdyttämisessä Lakisääteiset konkurssi- ja saneerausmenettelyt ovat perinteisesti olleet pääasialliset vaihtoehdot yrityksille vakavissa talousvaikeuksissa. Rahoittajat ovat kuitenkin enenevissä määrin avoimempia myös uusille vaihtoehdoille, ja vapaaehtoisilla tervehdyttämistoimilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Jo usean vuoden jatkunut heikko taloustilanne Suomessa ja euroalueella on pakottanut usean yrityksen sopeuttamaan toimintansa vallitsevaan tilanteeseen. Valitettavasti myös monen yrityksen toiminta on muuttunut pysyvämmin kannattamattomaksi, eikä läheskään kaikki ole selviytyneet veloistaan ja velvoitteistaan. Suomessa lakisääteiset konkurssi- ja saneerausmenettelyt ovat perinteisesti olleet pääasialliset vaihtoehdot yrityksille huomattavissa ja pitkään kestäneissä taloudellisissa vaikeuksissa. Viime vuosina näiden menettelyjen määrä on pysytellyt noin konkurssimenettelyssä ja 500 saneerausmenettelyssä vuosittain. Vapaaehtoisten tervehdyttämistoimenpiteiden yhteydessä ulkopuolinen riippumaton asiantuntija voi auttaa saavuttamaan onnistuneen lopputuloksen esimerkiksi seuraavilla tavoilla: tuottamalla tietoa taloudellisesta informaatiosta jota tarvitaan päätöksentekoa varten tuomalla riippumattoman näkemyksen taloudellisten vaikeuksien syistä mallintamalla ja arvioimalla käytettävissä olevia vaihtoehtoja hahmottamalla kompromissiratkaisuja eri rahoittajien välille auttamalla toimeksiannon hallinnoinnissa ja kommunikoinnissa osapuolten välillä. Monella yrityksellä on tehostamismahdollisuuksia käyttöpääomansa hallinnassa ja seurannassa. Käyttöpääoman optimointi onkin usein yritykselle edullisin rahoitusvaihtoehto, joka pääoman vapauttamisen lisäksi tuo muitakin hyötyjä samalla. Käyttöpääoman optimointia tehdään usein erillisinä hankkeina myös muissa kuin vaikeuksissa olevissa yrityksissä. Yrityksen oman liiketoiminnan ja siihen liittyvän taloudellisen analyysin lisäksi on paikallaan kiinnittää huomiota myös yrityksen asemaan markkinoilla ja sen strategiaan huomioiden myös markkina kokonaisuudessaan sekä analysoitavan yrityksen kilpailijat. Uusia vaihtoehtoja, käytännön työvälineitä Perinteisen pankkirahoituksen rinnalla esimerkiksi pääomarahastot ja tervehdyttämiskohteisiin erikoistuneet rahastot ovat ottaneet aktiivisemman roolin yritysrahoituksessa myös silloin kun taloudellisia vaikeuksia ilmenee. Tämän myötä rahoittajat ovat olleet myös avoimempia uusille vaihtoehdoille edellä mainittujen lakisääteisten menettelyjen rinnalla. Useampi onnistuneesti toteutettu vapaaehtoinen menettely on pystynyt tervehdyttämään yrityksen varsinaisen liiketoiminnan ja palauttamaan yritysten velanmaksukyvyn, luoden näin aitoa arvoa yrityksen sidosryhmille kokonaisuutena. Riippumaton liiketoiminta-arvio apuna tavoitteiden saavuttamisessa Toimiva käytännön työväline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on riippumaton liiketoiminta-arvio (Independent Business Review). Liiketoiminnan arvioinnissa vaikeuksissa olevan yrityksen taloudellinen nykytilanne analysoidaan, ja ennusteita ja näihin liittyviä oletuksia arvioidaan. Liiketoiminta-arvion tarkempi sisältö on aina tapauskohtainen, mutta sisältää tyypillisesti ainakin seuraavien osa-alueiden läpikäyntiä: historiallinen tuloskehitys ja taloudellinen asema tulos- ja kassavirtaennusteet käyttöpääoman analyysi ja tehostamismahdollisuudet rahoitusrakenne ja korollinen velka. Onnistunut tervehdyttäminen edellyttää avointa kommunikointia Onnistuneille tervehdyttämisille yleinen yhteinen piirre on avoin kommunikointi eri sidosryhmien kuten pankkien, muiden rahoittajien, omistajien, asiakkaiden, johdon, työntekijöiden ja toimeksiantoon osallistuvien ulkopuolisten neuvonantajien kesken. On selvää, että asianmukainen ja hyvin analysoitu informaatio helpottaa tätä kommunikointia ja auttaa eri osapuolia saavuttamaan yhteisesti hyväksyttäviä päätöksiä, sisältäen usein myös vaikeita toimenpiteitä jotka täytyy tehdä. Hyvin tehty liiketoiminta-arvio myös auttaa säästämään tervehdyttämisprosessin vaatimaa aikaa, mikä on tärkeää koska päätöksiä on pääsääntöisesti tehtävä varsin nopealla aikataululla. 2 Uutiskirje 3/2015

3 Camilla Viherlaakso KHT Mitä säätiölain uudistus tuo tullessaan? Säätiölain uudistukselle asetettiin useita tavoitteita kuten avoimuuden ja luottamuksen lisääminen sekä valvonnan tehostaminen. Uusia sääntöjä tulee noudattaa jo päättyvän tilikauden tilinpäätöslaadinnassa. Hyvin keskeisenä uudistuksena voidaan pitää liiketoiminnan sallimista toki liiketoiminnan pitää vahvasti liittyä säätiön tarkoitukseen sen toiminnan rahoittamiseksi. Säätiön toiminnan tarkoitus on aina oltava hyödyllinen. Säätiön päätarkoitus ei voi kuitenkaan olla liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle (poikkeuksina tukisäätiöt ja sukusäätiöt). Lakiuudistuksen myötä ollaan siirtymässä noudattamaan samankaltaisia periaatteita ja normistoja hallinnossa kuten aikaisemmin osakeyhtiöissä ja etenkin listayhtiöissä. Jatkossa hallituksen huolellisuusvelvoite korostuu. Uusia säännöksiä päätösvaltaa käyttäviin toimielimiin liittyen Uusi säätiölaki sisältää säännökset säätiön hallintoon kuuluvien päätösvaltaa käyttävien toimielinten vähimmäistehtävistä, päätöksenteosta, esteellisyydestä ja vastuusta. Hallitus on edelleen säätiön ainoa pakollinen toimielin. Säätiössä voi myös olla hallintoneuvosto ja/tai toimitusjohtaja. Hallituksen lisäksi voi säätiöissä olla toimikuntia, valiokuntia, johtoryhmiä tai muita vastaavia elimiä. Nämä toimivat kuitenkin aina hallituksen, hallintoneuvoston tai toimitusjohtajan valvonnassa ja vastuulla. Jos säätiössä on esim. sijoitustoimikunta, jolle on annettu tehtäväksi hallinnoida säätiön varoja ja sijoituskohteita, tämä kyseinen toimikunta voi toimia hallituksen ohjeiden mukaisesti ja olla toimeenpaneva elin, mutta lopullinen taloudellinen ja juridinen vastuu toimista on aina hallituksella. Uutena asiana lähipiirikäsite Lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, johtoryhmä, mahdollinen hallintoneuvosto, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Lähipiiriin kuuluvat myös näiden ihmisten perheenjäsenet, muu lähisukulainen ja näiden ihmisten määräysvallassa oleva yhteisö ja säätiö. Lähipiirin kanssa kanssa voi olla taloudellisia toimia, mutta ehdot eivät saa millään tavalla poiketa normaalista hinnoittelusta tai tavanomaisten korvausten määrästä. Haasteena hallitukselle ja toimivalle johdolle tulee olemaan lähipiirin tunnistaminen ja sen dokumentoiminen. Lienee monessa tapauksessa lähes mahdotonta laatia kattavaa lähipiirirekisteriä tai vastaavaa dokumentointia. Konsernirakenteesta ja tapahtuneista muutoksista on kerrottava Lähtökohtaisesti kaikkien konsernin emosäätiönä toimivien säätiöiden tulee jatkossa laatia konsernitilinpäätös. Mikäli konsernitilinpäätöksen laatiminen ei ole tarpeen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi, on mahdollista jättää konsernitilinpäätös laatimatta. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon säätiölain säännökset säätiön tarkoituksesta ja toiminnasta, ja säätiön tulee tilinpäätöksessä perustella, miksi se ei laadi konsernitilinpäätöstä. Lähipiiriin liittyvät taloudelliset toi- met tilikauden aikana, kuten esimerkiksi hallituksen ja toimitusjohtajan palkat, pitää esittää toimintakertomuksessa tai vaihtoehtoisesti tapauskohtaisesti liitetiedoissa. Lähipiirille myönnetyt lainat, vastuusitoumukset ja vakuudet kuuluu esittää tilinpäätöksessä. Esittämistapa tullee olemaan samankaltainen kuin tänä päivänä listayhtöiden tilinpäätöksissä. Uusi säätiölaki on huomattavan paljon laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin vanha voimassa oleva lakimme. Uudet säännöt muun muassa hallituksen ja muiden toimielinten tehtävistä ja vastuista sekä tilinpäätöksen laadintaan vaikuttavista säännöistä vaikuttavat varmasti siihen, että säätiö säilyy käyttökelpoisena ja tärkeänä yhteisömuotona yhtiöiden ja yhdistysten rinnalla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Haluatko kuulla lisää? Järjestämme marraskuussa Helsingissä ja Tampereella säätiöille ja yleishyödyllisille yhdistyksille tietoiskun liittyen säätiölain uudistukseen sekä yleishyödyllisten säätiöiden ja yhdistysten verotukseen. Tampere, keskiviikkona Helsinki, torstaina Lisätietoa Tervetuloa! Uutiskirje 3/2015 3

4 Toimitusjohtaja Matti Arpiainen ja johtaja Aleksi Arpiainen, Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Tiivistealan osaamista jo kolmannessa polvessa Tampereen Tiivisteteollisuus Oy on yritys, jossa yhdistyvät yli 70-vuotinen historia sekä vahva halu kasvaa, kehittyä ja investoida uuteen teknologiaan. Laadukkaat, asiakkaan tarpeen mukaiset tiivistysratkaisut ja kokonaisvaltainen, ammattitaitoinen palvelu ovat johtaneet onnistuneeseen yhteistyöhön monilla eri teollisuuden aloilla. Tampereen Tiivisteteollisuus Oy, TT-Gaskets, on yksi Pohjoismaiden johtavista teollisten tasotiivisteiden, sovitelevyjen, asennusvalmiiden eristeiden sekä muiden laser- ja vesileikkeiden valmistajista. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1943, jolloin Suomen armeijan palveluksessa ollut Jussi Arpiainen sai tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa erilaisten teknisten ja teknokemiallisten korvike- Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Johtaja Aleksi Arpiainen ja toimitusjohtaja Matti Arpiainen tuotteiden valmistusta puolustuslaitoksen tarpeisiin. Tämän seurauksena Jussi Arpiainen, jolla oli diplomi-insinöörin koulutus sekä kemian että paperitekniikan alalta, perusti Tammelaan yhdessä veljensä Eino Arpiaisen sekä Väinö Kustaa Järvisen kanssa Tampereen Tiivisteteollisuuden. Jo ensi metreiltä lähtien tavoitteena oli löytää sellaisia markkinoita, joilla yrityksen osaaminen ja konekanta pää- sisivät oikeuksiinsa. Vähitellen tuotanto jakaantui kahteen päälinjaan: tiivisteisiin ja arkistokansioihin. Jälkimmäisten valmistus olikin yhtiölle vahva tukijalka aina vuoteen 1987 saakka, jolloin mappilinjasto myytiin ruotsalaiselle Esselte-konsernille. Sen jälkeen yritys on keskittynyt tiiviste- ja eristeratkaisujen kehittämiseen, valmistamiseen ja myyntiin. Perheyritys jo kolmannessa polvessa Tampereen Tiivisteteollisuus Oy on aina ollut perheyritys. Perustaja Jussi Arpiaisen poika ja nykyinen pääomistaja Matti Arpiainen on työskennellyt siellä pienestä pitäen, joskin perheyrityksen pyörittäminen ei alkuun ollut mikään itsestäänselvyys. Olin suunnitellut meneväni muualle töihin kauppakorkeakoulun jälkeen. Lopulta kuitenkin päätin palata tänne. Se oli ratkaisu, jota en ole koskaan katunut, kertoo Matti Arpiainen, joka on toiminut yrityksen toimitusjohtajana vuodesta 1987 lähtien. Nyt yrityksessä on mukana jo kolmas sukupolvi, kun Matin poika Aleksi Arpiainen työskentelee isänsä rinnalla ja omistaa osan yrityksestä. Olin nuorena täällä kesäisin töissä. Kauppakorkeakoulun jälkeen lähdin

5 Pariisin kautta Geneveen, jossa työskentelin rahoitusalalla kolmisen vuotta. Koko ajan minulla kuitenkin kyti halu osallistua jossain vaiheessa enemmän perheyrityksemme toimintaan. Kaksi vuotta sitten palasin vaimoni kanssa Sveitsistä Suomeen ja tulin tänne töihin, muistelee Aleksi Arpiainen Laadukkaita tiivisteratkaisuja teollisuuden tarpeisiin Yrityksen pääasiakkuudet löytyvät moottori- ja prosessiteollisuudesta sekä raskaasta konepajateollisuudesta. Valmistettavat tuotteet voivat olla yksittäisiä tiivisteitä tai valmiita varaosasarjoja, ja määrät vaihtelevat yhdestä kappaleesta sataan tuhanteen. Suomen korkean kustannustason takia emme juurikaan voi valmistaa standarditiivisteitä, vaan meidän on pakko erikoistua. Esimerkiksi isoille moottoritehtaille pyrimme tarjoamaan kokonaisratkaisuja, jotka kattavat kaikki moottorissa tarvittavat tiivisteet polttonesteen syötöstä pakoputkistoon asti, Matti Arpiainen kertoo. Kokonaisvaltainen palvelu ja asiakaslähtöisyys ovat vahvuuksiamme. Emme vain valmista ja myy tuotteita, vaan teemme läheistä suunnittelutyötä yhdessä asiakkaidemme kanssa. Asiakkaallamme on jokin ongelma, jonka me ratkaisemme. Valmis tuote on vain yksi osa tätä ratkaisua, joka sisältää muun muassa teknistä koulutusta. Asiakkaillamme ei yleensä ole laajaa tiivisteosaamista, joten meidän tehtävänämme on laittaa kaikki osaamisemme peliin palvellaksemme heitä mahdollisimman hyvin, Aleksi Arpiainen kuvailee. Asiakaslähtöisyyden, joustavuuden ja vankan osaamisen lisäksi Tampereen Tiivisteteollisuuden keskeinen menestystekijä on edistyksellinen tekniikka. Konekantamme on eurooppalaisellakin tasolla tarkasteltuna huippuluokkaa. Kehitämme sitä jatkuvasti, ja esimerkiksi vuodenvaihteessa teemme lähes miljoonan euron investoinnin metallien leikkaamiseen, kun alamme hyödyntää uutta kuitulaserteknologiaa, sanoo Matti Arpiainen. Puolet tuotannosta menee vientiin Tampereen Tiivisteteollisuus Oy panostaa vahvasti vientiin. Ensimmäisiä vientiyrityksiä tehtiin jo 1960-luvun puolivälissä Ruotsiin ja Hollantiin. Alkuun menestys oli suhteellisen vaatimatonta, mutta tinkimätön työskentely asian eteen on tuottanut tuloksia. Nykyisin vientiin menee jo noin puolet tuotannosta. Tärkeimpiä kohdemaita ovat tällä hetkellä Ranska, Hollanti, Sveitsi sekä Ruotsi, ja uusia etsitään jatkuvasti. Halu kasvaa, työllistää ja investoida Nykyinen taloustilanne näkyy yrityksen toiminnassa lähinnä ennustamisen haastavuutena. Asiakkaiden projektit saattavat venyä, ja tilaukset tulevat vaihtelevilla aikatauluilla. Markkinoilla vallitsee kaksinapaisuus toisilla menee hyvin ja toisilla huonosti. Epävarmoja aikoja on ollut ennenkin, ja olen itse nähnyt nousuja ja laskuja useammankin kerran. Me uskomme vahvasti siihen, että Suomessa kannattaa edelleen yrittää ja tehdä töitä. Olemme aiemminkin näissä suhdannevaihtelutilanteissa tehneet tuotantoon liittyviä investointeja, ja näin toimimme nytkin, Matti Arpiainen toteaa. Tampereen Tiivisteteollisuuden kehitys on vastoin yleistä trendiä ollut nousujohteinen myös viime vuosina. Yrityksen halu kasvaa, työllistää, kansainvälistyä sekä investoida uusimpaan tuotantoteknologiaan palkittiin tänä syksynä Tampereen Vuoden Yrittäjä palkinnolla. Antoisaa yhteistyötä jo vuosikymmenten ajan Olemme tehneet Grant Thorntonin kanssa yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan. Vain miehet ja naiset ovat välillä vaihtuneet, Matti Arpiainen kiteyttää. Yhteistyömme on aina ollut hyvin miellyttävää. Olemme saaneet Grant Thorntonilta tukea muun muassa perheenjäsenten välillä tapahtuneissa isoissa omistusjärjestelyissä sekä nyt käynnissä olevassa sukupolvenvaihdoksessa. Käynnissä on lisäksi kansainvälistymishankkeita, joissa Grant Thornton on ollut apunamme. Olemme pohtineet heidän kanssaan muun muassa kansainvälistymisstrategioitamme ja sitä, missä juridisessa muodossa voisimme jatkossa toimia myös ulkomailla. Grant Thorntonin asiantuntijoiden puoleen on aina helppo kääntyä. He tuntevat ja tietävät meidät, joten asiat sujuvat jouheasti eteenpäin ilman ylimääräisiä selittelyitä, Aleksi Arpiainen toteaa. Tampereen Tiivisteteollisuus Oy Tasotiivisteiden ja sovitelevyjen valmistaja Perustamisvuosi: 1943 Liikevaihto: noin 15 MEUR Henkilöstö: noin 70 vakituista työntekijää Omistajat: Matti ja Aleksi Arpiainen Uutiskirje 3/2015 5

6 Katsaus tuoreisiin tutkimustuloksiin Maailmanlaajuinen International Business Report (IBR) -tutkimuksemme osoittaa, että hyväksyttäviä verosuunnittelukeinoja koskevaan ohjeistukseen kaivataan käytäntöjen selkeyttämistä. Tutkimustulos osoittaa selkeästi, että laaja enemmistö jopa kolme neljäsosaa yritysjohtajista olisi valmiita maksamaan enemmän veroja, jos veroviranomaiset tarjoaisivat vastineeksi selkeämpiä linjauksia hyväksyttävän verosuunnittelun osalta. Tuloksesta on tulkittavissa kasvava tarve käytäntöjen selkeyttämiselle kansainvälisen liiketoiminnan tilanteissa, kertoo Grant Thorntonin Tax Partner Jan-Erik Rae. Kyselytutkimuksen mukaan yritysjohtajat eivät kuitenkaan ole toiveikkaita maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamisen suhteen. Ainoastaan 23 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi, että OECD:n suunnitelma maailmanlaajuisista veromuutoksista (BEPS, Base Erosion and Profit Shifting) toteutetaan menestyksekkäästi. Määrä on laskenut hieman edellisvuoden 24 prosentin tasolta. Vastanneista enemmistö (71 %) on kuitenkin valmis tukemaan yksipuolisia, yksittäisen valtion toimia maailmanlaajuisen sopimuksen sijasta. Tuki alueellisille toimille oli voimakkainta Intiassa (95 %), Hyväksyisi korkeammat verot, jos vastineena on selkeämpiä linjauksia hyväksyttävän verosuunnittelun osalta % % USA:ssa (82 %), Iso-Britanniassa (79 %) sekä Kiinassa (67 %). Kansainvälisen verotuksen standardeihin kohdistuu selkeä tarve sääntelyn purkamiselle sekä uudelleenjärjestelylle, jotta ne vastaisivat paremmin nykypäivän vaatimuksiin. Tutkimustulos osoittaa, että yritykset kaipaavat yksityiskohtaisempaa ohjausta, jotta ne pystyisivät vastaamaan uusiin, digitaalisen talouden tuomiin haasteisiin, Jan-Erik Rae jatkaa. Uskoo OECD:n suunnitteleman maailmanlaajuisen veromuutoksia koskevan sopimuksen toteutuvan. 24 % 23 % Lähde: Grant Thornton IBR Kyselytutkimuksessa haastateltiin yritystä 35 eri maasta. Syysseminaari Tampere-talossa Torstaina klo Grant Thorntonin seminaarissa kuulet asiantuntijoiden esityksiä ajankohtaisista aiheista. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kertoo Pirkanmaan ajankohtaisista talousluvuista sekä edunvalvonnallisista tavoitteista. Johtaja Matti Apunen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta paljastaa meille viisi suosituinta väärinkäsitystä taloudesta. Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta selvittää veromuutoksia vuodelle 2016 ja kertoo tulevaisuuden veronäkymistä. Lisäksi Grant Thorntonin veroasiantuntija Juha Matti Luojus pitää esityksen yrittäjän verotuksen kipupisteistä ja veroasiantuntija Katariina Sorvanto luo katsauksen ajankohtaisiin arvonlisäveroaiheisiin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Terhi Kivinen terhi.kivinen@fi.gt.com tai Tervetuloa! Kansainväliseen Grant Thornton -ketjuun kuuluvan suomalaisomisteisen Grant Thornton Finlandin taustalla ovat Tampereella ja Porissa toimiva 85-vuotias Idman Vilén Grant Thornton Oy, helsinkiläinen Revico Grant Thornton Oy sekä Turussa, Salossa ja Helsingissä toimiva Advico Grant Thornton Oy. Suomen Grant Thorntonin palveluksessa on yli 70 asiantuntijaa, jotka tarjoavat tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluja Grant Thornton. All rights reserved. Toimitus ja taitto: Oy Preesens Ab Paino: Jyväskylän Siirto-Paino Oy Helsinki Revico Grant Thornton Oy Paciuksenkatu 27, PL Helsinki Puhelin (09) Grant Thornton Finnish member of Grant Thornton International Tampere Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie Tampere Puhelin Pori Idman Vilén Grant Thornton Oy Isolinnankatu 21 E Pori Puhelin Turku Advico Grant Thornton Oy Veistämönaukio Turku Puhelin Salo Advico Grant Thornton Oy Salorankatu Salo