Loppuraportti Lahopuutarha-hanke Risto Sulkava. Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti 12.1.2014. Lahopuutarha-hanke 15.1. 31.12.2013. Risto Sulkava. Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama"

Transkriptio

1 1 Loppuraportti Lahopuutarha-hanke Risto Sulkava Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama HANKKEEN TAUSTA Lahopuu on Suomen luonnossa keskeinen elinympäristö merkittävälle osalle lajistoa. Arvioiden mukaan joka neljäs metsäelinympäristössä elävä laji on tavalla tai toisella riippuvainen tietynlaisen lahoavan puuaineksen olemassaolosta. Lahopuulla elävien lajien elinmahdollisuuksia voidaan turvata monenlaisissa ympäristöissä, missä puiden sallitaan lahoavan: suojelualueilla, talousmetsissä sekä pihoilla ja puistoissa. Lahopuulla elävät lajit viihtyvät elinympäristössä, jossa sopivanlaatuista lahopuuta on jatkuvasti tarjolla lajin yksilöiden tavanomaisen leviämiskyvyn kattavalla alueella. Kaupunkiluonnon ja puutarhojen merkitys lahopuulla elävien lajien elinympäristönä voisi olla paljon nykyistä suurempi, jos lahopuu miellettäisiin nykyistä paremmin osaksi puistojen ja puutarhojen ilmettä. Erityisen tärkeää tämä olisi jalojen lehtipuiden lajiston ja muiden erikoispuulajeilla viihtyvien

2 2 lahopuulajien suojelemiseksi, sillä huomattava osa Suomen jaloista lehtipuista ja muista erikoisista puulajeista kasvaa kaupungeissa ja pihapiireissä. Lahopuilla elävä lajisto on ollut biodiversiteettitutkimuksen kohteena monissa laajoissa tutkimushankkeissa luvulla. Tutkimuksen kautta saavutetun tiedon ja ymmärryksen levittäminen laajemmin yhteiskuntaan on tärkeätä. Tältä taustalta nousi idea Lahopuutarha-hankkeesta. Kun hankkeen rahoittajaksi löytyi Maj & Tor Nesslingin säätiö, voitiin työ viedä Suomen luonnonsuojeluliitossa läpi. Lahopuutarha-hanke pyrki tavoitteisiinsa pääosin viestinnän keinoin, mutta myös kehittämällä uusia innovaatioita lahopuun lisäämismahdollisuuksiksi. Samalla lisättiin kansalaisten tietoisuutta kaupunkiluonnon tarjoamista ekosysteemipalvelusta, sekä taajamien viheralueiden tärkeydestä luonnonvaraisten eliölajien suojelussa. TAVOITTEET Viestinnällisessä hankkeessa pyrittiin nostamaan yleistä ymmärrystä lahopuun merkityksestä, kauneudesta ja etenkin mahdollisuuksista lisätä lahopuuta ja lahopuulajistoa omakoti- ja kaupunkiympäristöissä. Ympäristökasvatuksellinen näkökulma oli vahva. Hankkeen tavoitteena oli myös kytkeä suomalainen design ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kehittämällä keinoja, joilla lahopuun säilyttäminen ja lisääminen toteutuu pihojen, puistojen ja puutarhojen hoidossa. TOTEUTUS JA OHJAUSRYHMÄ Lahopuutarha hankkeen ohjausryhmän muodostivat Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta ja Lauri Saaristo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Hankkeen käytännön toteutuksen teki Risto Sulkava, jolle oli Suomen luonnonsuojeluliitossa varattu hankkeeseen työaikaa noin päivä viikossa, vuoden 2013 ajan. Suunnittelukilpailun osalta tiiviissä yhteistyössä Lahopuutarha-hankkeen kanssa toimivat Jyrki Sinkkilä Aaltoyliopistosta, Jari Niemelä ja Kati Vierikko Helsingin yliopistosta. Lahopuuaitojen teko ei olisi onnistunut, eikä jatkosuunnittelu toimisi, ilman Helsingin kaupungin Tuuli Ylikotilaa ja Sami Kiemaa sekä Aallon Tuula Isohannia ja Meri Löyttyniemeä sekä Helsingin yliopiston Anna-Maija Lukkaria. Luonnonsuojeluliiton toimistolla hankkeen viestinnässä avustivat etenkin Maija Lielahti, Liisa Hulkko ja Matti Nieminen, sekä taloushallinnosta huolehti Pekka Kassila. Myös monet muut, niin Luonnonsuojeluliitosta kuin muualtakin, olivat mukana ja apuna jossakin hankkeen vaiheessa. Kiitos kaikille! KULURAKENNE Lahopuutarha-hanke toteutettiin varsin ohuella rakenteella. Kuluja syntyi lähinnä hankevetäjän palkoista ja joistakin ostopalveluista ja muusta ulkoa hankitusta materiaalista. Hankebudjetti: Lahopuutarha-projekti (kp 865) Maj ja Tor Nesslingin säätiön myöntämä apuraha vuodelle Apurahapäätöksen mukainen kustannuslaskelma Aputyö 14400,00 Palkat+sotukulut 8 900,00 Ostopalvelut (Tapio) 3 000,00 Palkkio (opisk./harj.) 2 000,00 Muut 500,00 Matkat 1000,00 Tarvikkeet 1000,00 Laitteet 300,00 Yleiskustannus 2000,00 YHTEENSÄ 18700,00

3 3 TULOKSET Lahopuutarha-hankkeelle luotiin kevyet nettisivut: Sivuilla on perustietoa aiheesta ja Lahopuutarha-hankkeen esittely (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/lahopuutarha-hanke-esittely) sekä linkit muutamiin aihetta käsitelleisiin esitelmiin ja hankkeen tuotoksiin. Julkisuus Lahopuutarha-hankkeesta kirjoitettiin julkisuudessa melko runsaasti, niin eri lehdissä kuin netissäkin. Kattavaa mediaseurantaa hankkeessa ei ollut mahdollista toteuttaa. Alla kuitenkin poiminta linkeistä, joista Lahopuutarha-juttuja tai vastaavia pikaisella nettihaulla löytyi: ?localLinksEnabled=false https://www.facebook.com/kuopionluonnontieteellinenmuseo https://twitter.com/marttailu/status/ https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/ dnegnvd2zsa1v3n2idvxclggnvdywsa1v3fqidvxcwsgnvdwvia1v25midvxbuygnvdreca1v2t https://fi-fi.facebook.com/suomenluonto/posts/ YLE:n Juha Laaksosen Luontohetki radio-ohjelmassa lahopuuaidan teko sai runsaasti julkisuutta syyskuussa Hanke näkyi ja kuului myös Aalto-yliopiston väistötilojen avajaisissa (paikalla noin 60 hlöä + laaja tiedotus), kahden eri yliopiston opiskelijoiden ja Luonnonsuojeluliiton sähköpostilistoilla (satoja lukijoita kullakin), Luonnonsuojelija-lehdessä 2+3+4/2013, ViherTek-messuilla (noin 50 henkilöä + työt näkyvillä 2

4 4 vrk), muutamissa em. listassa näkymättömissä kolumneissa (ainakin SuurKeuruun Sanomat + Ekoelo), Luontopihanettisivuilla sekä noin kymmenessä Risto Sulkavan esitelmässä/puheenvuorossa erilaisissa tilaisuuksissa, eri puolilla maata (mm. Hämeenkyrön maisemapäivien juhlaesitelmässä ja Saarijärven Luontotuvan avajaisissa). Vähintäänkin muutamia juttuja lahopuutarhoista on myös vielä tulossa. Lahopuutarhan hieman humoristinen nimi toimi muuten erinomaisesti, mutta oli osalle Suomen puutarha-alan lehdistöä ilmeisesti vielä hieman vaikea. Ehkä ajatus lahoavasta puusta, perinteisesti hyvin huolitelluksi ajatellussa puutarhassa, oli vielä liian uusi asia. Suuren yleisön muutamien palautteiden perusteella, lahoava puu on kuitenkin jo tulossa osaksi puutarhoja (kuva 1). Todennäköisesti jatkossa myös puutarhalehdet uskaltavat ajatukseen paremmin tarttua. Ainakin näiden kanssa on suunniteltu kahta artikkelia aiheesta ensi kesäksi. Kaksi opiskelijaa on julkisuudesta saamiensa tietojen pohjalta lähestynyt hankevetäjää ja kertonut olevansa kiinnostunut selvittämään opinnäytetöissään nyt syntyvien/myöhemmin tehtävien Lahopuutarhojen lajistollista merkitystä. Kuva 1. Lahopuu näyttävässä pihasommitelmassa Kauhajoella ja köynnöstukena Espoossa. Kuvat: Teemu Tuovinen ja Risto Sulkava. Lahopuuaidat Puistoista ja puutarhoista kertyy merkittävä määrä lahoavaa puuainesta. Erityisesti erikoispuulajeilla elävän- ja lehtipuulajiston säilyttämisen kannalta määrä on monimuotoisuudelle merkittävä, kunhan tämä puuaines sijoitetaan oikein ja todella jätetään lahoamaan. Puistojen tammipuujätteestä rakennetuilla lahopuuaidoilla on Lontoossa suojeltu tammihärän esiintymispaikkaa. Puistopuiden hoidon yhteydessä syntyvä tammijäte on sijoitettu Thamesjoen rannalla sijaitseviin lahopuuaitoihin ja ne ovat luoneet tammihärälle soveltuvan lahopuujatkumon. Ajatusta haluttiin hankkeessa soveltaa myös Suomeen. Lahopuutarha-hankeen kumppaniksi saatiin Helsingin kaupungin Rakennusvirasto ja puistojen hoidon työstä vastaava Stara. Yhteistyötä hahmoteltiin pienoisseminaarissa keväällä ja hyvä yhteistyö jatkui käytännön töillä ja jatkokeskusteluilla koko hankkeen ajan. Puistopuiden hoidossa syntyneen puujätteen poiskuljetus on usein kallista. Halvin tapa päästä siitä eroon on puuaineksen sijoittaminen lähimaisemaa rajaaviin lahopuuaitoihin, esimerkiksi kävelyteiden varsille. Tätä kokeiltiin Helsingissä käytännössä. Lahopuuaitoja toteutettiin hankkeen aikana yhteistyössä Rakennusviraston ja Staran kanssa kaksi kappaletta: Helsingin Lapinlahden puistoon (kuva 2) ja Pitkäkosken luontopolun varteen. Lahopuuaidat sopivat maisemaan erinomaisesti, eivätkä häiritse silmää edes keskeisellä paikalla ollessaan. Jatkossa lahopuuaitoja kannattaisi sijoittaa useimpiin puistoihin, vaikka jokaisessa Suomen kaupungissa. Ne kannattaisi sijoittaa vielä nyt tehtyjä aitoja keskeisemmille kohdille puistoa, jotta puuaineksen kuljettaminen puiston perällä olevaan aitaan

5 5 ei muodostuisi aidan käyttöä vähentäväksi tekijäksi. Lahopuuaita sopii jopa nk. historialliseen puistoon ja ne sopisivat erinomaisesti myös hautausmaille. Puujäte voi olla ongelma myös kaupunkien omakotitaloalueilla. Yhteisiä lahopuuaitoja olisikin jatkossa hyvä synnyttää myös omakotialueille. Tällaisen suunnittelu ja toteutus onnistuisi esimerkiksi kaupunginosayhdistyksen tai muun paikallisen toimijaryhmän työnä mainiosti. Kuva 2. Lahopuuaitaa rakennetaan Helsingin Lapinlahdella ja toisessa kuvassa aita puoliksi täynnä lahoamaan jätettävää puuainesta. Kuvat: Risto Sulkava. Suunnittelukilpailu Keskeisessä osassa hanketta oli Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty suunnittelukilpailu. Opiskelijoille suunnatun kilpailun tavoitteena oli suunnitella puistoympäristöön sopiva Lahopuutarha. Kilpailuun avattiin juhlallisesti Aallon uusien tilojen avajaisjuhlan yhteydessä (liitteet 1-3). Kilpailuun osallistui lopulta 10 työtä, joista monet olivat erittäin hienosti toteutettuja ja käytännössäkin hyvin toimivia suunnitelmia monimuotoisuutta edistävän Lahopuutarhan rakentamiseen. Kaikki kilpailutyöt ja niiden arviointi löytyy Lahopuutarhan nettisivuilta (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/arvosteluraadin-kommentit-lahopuutarhakilpailutoista). Voittajatyötä, Lahokehää (kuva 3), kuvaavat parhaiten arviointiraadin sanat: Työ on kuin osa Suomi-brändiä, näyteikkuna suomalaisuuteen, metsiin ja hiljaiseen kansanluonteeseen. Lahopuukehä on samalla kertaa veistoksellinen ja kertova työ sekä helppo toteuttaa. Lahokehä kutsuu tutustumaan itseensä ja sopii monenlaisiin hoidettuihin puistoihin, se tuo puistoon uuden ulottuvuuden. Miksei tällaista jo ole jokaisessa Suomen puistossa? Suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin puistoalan ammattilaisille suunnattuilla ViherTek-messuilla Messukseksuksessa, ja siellä Viherympäristöliiton järjestämän puunhoidon seminaarin yhteydessä. Näin tavoitettiin alan ammattilaisia ja levitettiin tietoisuutta aiheesta laajemmin. Tilaisuuden seurauksena myös toinen Lahopuutarha-hankeen innovaatio, QR-koodin käyttö lahopuissa, levisi muutamiin kaupunkeihin.

6 Kuva 3. Näyttäviä ja helposti toteutettavissa olevia yksityiskohtia voittajasuunnitelmasta: Lahokehä (Sofia Tigerstedt ja Kimmo Heikkinen). Lahokehässä keskeinen osa on alueen rajaava lahopuuaita, johon puistonhoidossa syntyviä oksia, risuja ja pölkkyjä sijoitetaan. Sen avulla voidaan vähentää puistonhoidon kustannuksia samalla kun luodaan monimuotoisuudelle hyödyllinen lahopuujatkumo. Kehän sisällä on istumapaikoiksi sopivia tai veistoksellisia lahoamaan jätettäviä pölkkyjä. ideaa on helppo soveltaa jokaisessa tilanteessa tarpeen mukaan. Miksei tällaista tehtäisi vaikka jokaiseen Suomen puistoon? 6

7 7 Lahopuun lisäämisopas Lahopuun lisäämisen menetelmistä ja lahopuiden turvallisesta sijoittelusta tehtiin yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa 12-sivuinen opas kaikkien käyttöön (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omallapihalla/slllahopuutarhaopas.pdf). Opas sisältää kuvien avulla esimerkkejä keinoista, joilla lahopuu voidaan ottaa puutarhaympäristöön sopivalla tavalla osaksi pihoja ja virkistysalueita. Oppaassa tuodaan esille myös esimerkkejä pihojen ja puistojen lahopuulla elävistä hyödyllisistä eliöistä sekä kerrotaan lahopuiden riskit (kuva 4). Oppaan taittoi Kirmo Kivelä ja se on vapaasti saatavissa Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarha-nettisivuilta sekä linkitettynä mm. Tapion ja Luontopihan nettisivuilta. Oppaasta tehtiin lopulta myös painettava versio. Painettua opasta jaetaan Luonnonsuojeluliiton sopivissa tilaisuuksissa tulevina vuosina ja sitä on saatavissa Suomen luonnonsuojeluliitosta niin kauan kuin oppaita riittää. Kuva 4. Opas lahopuun lisäämiseen ja hallittuun käyttöön puutarhoissa, pihoissa ja puistoissa esittelee myös joitakin esimerkkejä lahopuusta riippuvaisista eliöistä. Kansikuvassa on luontokuvaaja Olli Korhosen (www.ollikorhonen.com/) ottama kuva lahopuulla elävästä leipäkorisienestä. Ohjeita lahopuun käyttöön jaettiin myös yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Virpi Sahin vetämän Koulumetsähankkeen kanssa. Esitelmä-käyttöön tuotettiin mm. havainnollistava piirroskuvasarja lahopuuta mahdollisimman vähän rikkovasta käytöstä (kuva 5).

8 8 Taimisuoja Kuva 5. Esimerkkejä Jyri Mikkolan piirtämistä malleista siitä, kuinka käyttää lahoavaa puuta mahdollisimman luonnonmukaisesti. QR-koodit Lahopuun jättäminen puistoon tai kävelyreitin varrelle on kaupunkien puistonhoidossa joskus osoittautunut vaikeaksi, koska tietämättömät ihmiset pitävät lahoja puita rumina tai haitallisina ja haluaisivat ne poistaa. Lahoamaan jätettyjä puita myös pätkitään luvatta polttopuiksi. Joskus puistotyöntekijöille soitellaan, että hakekaa se ruma puu pois tai vain ihmetellään, miksi jotakin paikkaa ei ole siistitty riittävän hyvin. Tätä ongelmaa ratkomaan hankkeessa kehiteltiin idea tarkoituksella puistoon jätettävien lahopuiden merkitsemisestä QR-koodilla (kuva 6). QR-koodi voidaan lukea älypuhelimella. Puhelin siirtää lahopuuhun sijoitetun QR-koodin avulla puusta kiinnostuneen ihmisen lukemaan nettisivua, jossa kerrotaan lahopuusta ja siitä miksi lahopuu on jätetty ja tarpeellinen juuri tässä paikassa; Oletettavaa on, että vaikka kaikki eivät vielä QR-koodia saa auki tai osaa älypuhelinta käyttää, jo pelkkä koodilapun näkeminen lahopuussa kertoo, että sillä on jokin merkitys. Tämä toivottavasti vähentää yleisön lahopuihin kohdistamia negatiivisia tuntemuksia. Kuva 6. Lahopuutarha-hankkeessa käytetty QR-koodi painettiin säänkestävälle alustalle. Sen tyypillinen sijoituspaikka oli näkyvä, mutta ei huomiota herättävä. Kännykkäsovelluksella kiinnostunut ohikulkija pääsee koodin kautta nettisivulle ja näkee miksi lahopuu on juuri tässä. Kuvat: Risto Sulkava.

9 9 QR-koodeja on sijoitettu puistojen ja muiden ympäristöjen lahopuihin erityisesti Helsingissä, jossa Lahopuutarhahankkeen ja kaupungin Rakennusviraston sekä Staran kanssa tehtiin tuloksekasta yhteistyötä. Muualla QR-koodeja ovat vieneet lähinnä Luonnonsuojeluliiton aktiivit. Koodeja löytyy ainakin Heinävedeltä, Imatralta, Jyväskylästä, Kajaanista, Keuruulta, Kuopiosta, Oulusta, Seinäjoelta, Sipoosta, Tampereelta ja Turusta. Esimerkiksi Imatrankosken turistipolun varresta QR-koodit löytyvät seuraavista varsin paljon ohikulkijoita keräävistä paikoista; koivupökkelöstä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=koivup%c3%b6kkel%c3%b6&srs=epsg%3a3067&y= &x=595166&lang=fi) ja mäntymaapuuusta (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=m%c3%a4ntykelo+maapuu&srs=epsg%3a3067&y= &x=595195&lang=fi). Syntyneet lahopuutarhat Lahopuutarhoja, siis puutarhoja, puistoja tai muita paikkoja, jonne koottiin hankkeen innoittamana puuainesta lahoamaan syntyi hankkeen aikana muutamia. Uudet lahopuukertymät löytyvät nyt ainakin Haapamäeltä (4 kpl), Heinävedeltä (4), Joensuusta (1), Kauhajoelta (1), Keuruulta (2), Oulusta (1) ja Tampereelta (2) (kuvat 7 ja 8). On kuitenkin oletettavaa, että läheskään kaikki lahopuuta hankkeen seurauksena pihaansa jättäneet tai sijoittaneet eivät ole siitä hankevetäjälle erikseen kertoneet. Sellaista ei hankkeessa ja siitä kertoneissa artikkeleissa tai haastatteluissa edes pyydetty. On siis mahdotonta arvioida montako pienimuotoista Lahopuutarhaa hanke välillisesti sai aikaan. Kuva 7. Muutaman pölkyn Lahopuutarhoja, lahopuusijoitelmia, eri puolilta Suomea. Kuvat: Ari Aalto ja Risto Sulkava.

10 10 Useimmissa Lahopuutarhoissa on muutamia lahoamaan jätettyjä pölkkyjä sopivassa paikassa. Muutamissa lahopuuta on ollut jo aiemminkin ja sitä on nyt vain lisätty. Yksi suuri lahopuurytö syntyi vahingossa, kun tien levennys tuotti ison kasan kokonaisina kaadettuja puita, jotka vain työnnettiin työmaalta syrjään. Paikka sattui olemaan Luonnonsuojeluliiton omistaman metsiensuojelualueen laita ja näin sai alkunsa noin 30 kuutiometriä lahoamaan jäävää puuainesta sisältävä suuri lahopuurytö (kuva 8). Sen kehitystä seurataan tulevina vuosina. Myös muiden Lahopuutarhojen kehitystä varmasti seurataan pihojen omistajien toimesta ketäpä oman pihan Lahopuutarha ei kiinnostaisi. Kahteen Lahopuutarhaan tehtiin erityinen info-taulu, jossa hankkeesta ja lahopuusta kerrottiin tarkemmin (kuvat 9a ja b). Infotaulut ovat olleet paikoillaan kesäkuusta 2013 alkaen. Kuva 8. Heinäveden suuri lahopuurytö ja Tampereen lahopuusokkelo. Rytö estää kulkemista, sokkelo toimii mainiona leikkipaikkana ja molemmat tuottavat lahopuulajistolle sopivaa syötävää. Kuvat: Risto Sulkava ja Jere Nieminen. Kuva 9a. Lahopuu-infotaulu Keuruun museonmäellä ja Haapamäen Asemanniityllä. Kuvat: Risto Sulkava.

11 11 Kuva 9b. Lahopuun merkityksestä kertova infotaulu. Puistoihin suunnitelluista Lahopuutarhoista toteutuivat vuoden 2013 aikana vain Helsingin kaksi lahopuuaitaa (kuva 2). Suunnittelukilpailun voittajatyön kaltaisia Lahokehä-lahopuutarhoja (kuva 3) on suunnitteilla muutamia. Neuvottelut Lahokehien sijoituspaikoista ovat vieläkin (joulukuun 2013 lopussa) kesken, sillä alueiden omistus-, hallinta- ja hoitosuhteet sekä erilaiset historialliset yms. rajoitteet tekivät sijoituspaikan valinnasta yllättävän monimutkaista. Pisimmällä neuvottelut ovat Helsingin kaupungin sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. On todennäköistä, että ainakin em. kolme Lahokehää syntyvät vuoden 2014 kuluessa pääkaupunkiseudulle. Tarkat paikat ovat kuitenkin toistaiseksi valitsematta, koska lupien saanti on ollut hidasta. Molempien suunnittelukilpailuun

12 12 osallistuneiden yliopistojen kampuksille ja samaan kaupunkikokonaisuuteen melko lähekkäin sijoittuvat Lahokehät mahdollistavat yksittäistä paremmin kaupunkiekologista ja muuta laitosten opetuksellista käyttöä. Lahopuutarhan perustamisesta neuvotellaan myös Porin kaupungin ja Oulun yliopiston kanssa. Jos kiinnostuneita tahoja löytyy, voidaan neuvontaa Lahopuutarhan toteutuksesta aloittaa myös tulevina vuosina. Vaikka varsinainen hanke päättyikin nyt vuoden 2013 loppuun, jatkuu lahopuun merkityksen esilletuonti ja lahopuun lisäämisen edistäminen myös tulevaisuudessa (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla). Olemme sen velkaa ahdinkoon ajamillemme lahopuulajeille. Tästä on hyvä jatkaa. Risto Sulkava Lahopuutarha-hankkeen rahoitti Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja toteutti Suomen luonnonsuojeluliitto.

13 Liite 1. Lahopuutarha suunnittelukilpailun avajaisten ilmoitus. 13

14 Liite 2. Lahopuutarha-suunnittelukilpailun säännöt. 14

15 Liite 3. Lahopuutarha-voittajien julkistustilaisuus, ohjelma. 15

16 Liite 3. Kaksi esimerkkiä Lahopuutarha-jutuista: Luonnonsuojelija-lehden 4-sivuinen juttu ja Lahopuutarha SuurKeuruun niittyartikkelin osana. 16

17 17

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Soittelukierroksen satoa. Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja

Soittelukierroksen satoa. Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja Soittelukierroksen satoa Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja Kemi Puisto olisi laadittu yleiskaavan yhteydessä. Kemissä ei nähty, että puistolla olisi positiivisia vaikutuksia kaupungin kehitykseen.

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta: Lohikosken valtionmaat Lohikosken valtionmaa-alue on Etelä-Suomessa suurin yhtenäinen valtionmaa-alue ja sellaisena erittäin arvokas paitsi virkistyksellisesti myös laajana ekologisena kokonaisuutena.

Lisätiedot

Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja

Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja STKS:n Kausijulkaisupäivä 12.9.08 Tiina Äärilä HY:n kirjastopalveluiden koordinointiyksikkö Yliopiston e-aineistot

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España Perustettu 12.10.1957 SES 15.10.2013 Seuran tunnus Seura järjesti suunnittelukilpailun 25-vuotisjuhlavuonna 1982 Kilpailun voitti Matti Larres ehdotuksella,

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminto 2012 2013 Tampere 27.3.2013 Leena-Maija Talikka, CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita: Ammatillisen koulutuksen vetovoima Ammattitaitokilpailut, Skills

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen Espoon ympäristöyhdistys 14.9.2016 Sini Miettinen Espoon luonnonhoidon toimintamalli Tavoitteet ja ohjeet kaupungin omistamien metsien, peltojen ja niittyjen hoitoon sekä hoidon suunnitteluun Linjaukset

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla

Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Valtion kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Monikulttuurisen liikuntakentän uudistaminen seminaari 3.1.2011 Helsinki Yksikön päällikkö Ismo Myllyaho Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Elina Peuhu ja Juha Siitonen Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle Lahopuu ja monimuotoisuus Perinteisen puuntuotannon rinnalle

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 7/12 1(5) n kokous Aika klo 9.00 15.00 Paikka Läsnä Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, ravintola Liisanpuisto, Seminaari Heino Ulla-Maija Niina Kollar Harju-Vahekoski Elina Rousu Jaakko (paikalla

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KORPILAHDEN SATAMAN LEIKKIPUISTO VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 29.01.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/5 YLEISTÄ Sito

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja

Lisätiedot

Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa

Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa Pekka Helle Luonnonvarakeskus, Oulu Riistapäivät 2015 1 Teppo Tutkija 22.1.2015 Luonnonvarakeskus Missä nyt tutkimuksessa ollaan, miten tähän on tultu Metsäriista

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

M m -2,5 1. Mehenna Kaci Joensuu 13,37. M m -2,5 1. Mikko Perttinä Kuopion Reipas 12,51

M m -2,5 1. Mehenna Kaci Joensuu 13,37. M m -2,5 1. Mikko Perttinä Kuopion Reipas 12,51 Joensuu, Veteraanikansalliset 10.7.2016 M30 100 m -2,5 1. Mehenna Kaci Joensuu 13,37 M35 100 m -2,5 1. Mikko Perttinä Kuopion Reipas 12,51 M35 1500 m 1. Simo Hämäläinen Joensuun Kataja 4.32,61 M35 pituus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO? MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012

SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 SGY:n jäsentyytyväisyyskysely 2012 1 Jäsentyytyväisyyskyselyn tulokset SGY teki jäsenistölleen jäsenkyselyn syksyllä 2012 Vastausaika oli 18.10. - 7.11.2012 Jäsenkyselyyn vastasi 79 jäsentä (n. 15 %) 2

Lisätiedot