Loppuraportti Lahopuutarha-hanke Risto Sulkava. Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti 12.1.2014. Lahopuutarha-hanke 15.1. 31.12.2013. Risto Sulkava. Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama"

Transkriptio

1 1 Loppuraportti Lahopuutarha-hanke Risto Sulkava Luonnonsuojelija-lehden Lahopuutarha-artikkelin aloitusaukeama HANKKEEN TAUSTA Lahopuu on Suomen luonnossa keskeinen elinympäristö merkittävälle osalle lajistoa. Arvioiden mukaan joka neljäs metsäelinympäristössä elävä laji on tavalla tai toisella riippuvainen tietynlaisen lahoavan puuaineksen olemassaolosta. Lahopuulla elävien lajien elinmahdollisuuksia voidaan turvata monenlaisissa ympäristöissä, missä puiden sallitaan lahoavan: suojelualueilla, talousmetsissä sekä pihoilla ja puistoissa. Lahopuulla elävät lajit viihtyvät elinympäristössä, jossa sopivanlaatuista lahopuuta on jatkuvasti tarjolla lajin yksilöiden tavanomaisen leviämiskyvyn kattavalla alueella. Kaupunkiluonnon ja puutarhojen merkitys lahopuulla elävien lajien elinympäristönä voisi olla paljon nykyistä suurempi, jos lahopuu miellettäisiin nykyistä paremmin osaksi puistojen ja puutarhojen ilmettä. Erityisen tärkeää tämä olisi jalojen lehtipuiden lajiston ja muiden erikoispuulajeilla viihtyvien

2 2 lahopuulajien suojelemiseksi, sillä huomattava osa Suomen jaloista lehtipuista ja muista erikoisista puulajeista kasvaa kaupungeissa ja pihapiireissä. Lahopuilla elävä lajisto on ollut biodiversiteettitutkimuksen kohteena monissa laajoissa tutkimushankkeissa luvulla. Tutkimuksen kautta saavutetun tiedon ja ymmärryksen levittäminen laajemmin yhteiskuntaan on tärkeätä. Tältä taustalta nousi idea Lahopuutarha-hankkeesta. Kun hankkeen rahoittajaksi löytyi Maj & Tor Nesslingin säätiö, voitiin työ viedä Suomen luonnonsuojeluliitossa läpi. Lahopuutarha-hanke pyrki tavoitteisiinsa pääosin viestinnän keinoin, mutta myös kehittämällä uusia innovaatioita lahopuun lisäämismahdollisuuksiksi. Samalla lisättiin kansalaisten tietoisuutta kaupunkiluonnon tarjoamista ekosysteemipalvelusta, sekä taajamien viheralueiden tärkeydestä luonnonvaraisten eliölajien suojelussa. TAVOITTEET Viestinnällisessä hankkeessa pyrittiin nostamaan yleistä ymmärrystä lahopuun merkityksestä, kauneudesta ja etenkin mahdollisuuksista lisätä lahopuuta ja lahopuulajistoa omakoti- ja kaupunkiympäristöissä. Ympäristökasvatuksellinen näkökulma oli vahva. Hankkeen tavoitteena oli myös kytkeä suomalainen design ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kehittämällä keinoja, joilla lahopuun säilyttäminen ja lisääminen toteutuu pihojen, puistojen ja puutarhojen hoidossa. TOTEUTUS JA OHJAUSRYHMÄ Lahopuutarha hankkeen ohjausryhmän muodostivat Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta ja Lauri Saaristo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Hankkeen käytännön toteutuksen teki Risto Sulkava, jolle oli Suomen luonnonsuojeluliitossa varattu hankkeeseen työaikaa noin päivä viikossa, vuoden 2013 ajan. Suunnittelukilpailun osalta tiiviissä yhteistyössä Lahopuutarha-hankkeen kanssa toimivat Jyrki Sinkkilä Aaltoyliopistosta, Jari Niemelä ja Kati Vierikko Helsingin yliopistosta. Lahopuuaitojen teko ei olisi onnistunut, eikä jatkosuunnittelu toimisi, ilman Helsingin kaupungin Tuuli Ylikotilaa ja Sami Kiemaa sekä Aallon Tuula Isohannia ja Meri Löyttyniemeä sekä Helsingin yliopiston Anna-Maija Lukkaria. Luonnonsuojeluliiton toimistolla hankkeen viestinnässä avustivat etenkin Maija Lielahti, Liisa Hulkko ja Matti Nieminen, sekä taloushallinnosta huolehti Pekka Kassila. Myös monet muut, niin Luonnonsuojeluliitosta kuin muualtakin, olivat mukana ja apuna jossakin hankkeen vaiheessa. Kiitos kaikille! KULURAKENNE Lahopuutarha-hanke toteutettiin varsin ohuella rakenteella. Kuluja syntyi lähinnä hankevetäjän palkoista ja joistakin ostopalveluista ja muusta ulkoa hankitusta materiaalista. Hankebudjetti: Lahopuutarha-projekti (kp 865) Maj ja Tor Nesslingin säätiön myöntämä apuraha vuodelle Apurahapäätöksen mukainen kustannuslaskelma Aputyö 14400,00 Palkat+sotukulut 8 900,00 Ostopalvelut (Tapio) 3 000,00 Palkkio (opisk./harj.) 2 000,00 Muut 500,00 Matkat 1000,00 Tarvikkeet 1000,00 Laitteet 300,00 Yleiskustannus 2000,00 YHTEENSÄ 18700,00

3 3 TULOKSET Lahopuutarha-hankkeelle luotiin kevyet nettisivut: Sivuilla on perustietoa aiheesta ja Lahopuutarha-hankkeen esittely (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/lahopuutarha-hanke-esittely) sekä linkit muutamiin aihetta käsitelleisiin esitelmiin ja hankkeen tuotoksiin. Julkisuus Lahopuutarha-hankkeesta kirjoitettiin julkisuudessa melko runsaasti, niin eri lehdissä kuin netissäkin. Kattavaa mediaseurantaa hankkeessa ei ollut mahdollista toteuttaa. Alla kuitenkin poiminta linkeistä, joista Lahopuutarha-juttuja tai vastaavia pikaisella nettihaulla löytyi: ?localLinksEnabled=false https://www.facebook.com/kuopionluonnontieteellinenmuseo https://twitter.com/marttailu/status/ https://www.facebook.com/helsinginyliopisto/posts/ dnegnvd2zsa1v3n2idvxclggnvdywsa1v3fqidvxcwsgnvdwvia1v25midvxbuygnvdreca1v2t https://fi-fi.facebook.com/suomenluonto/posts/ YLE:n Juha Laaksosen Luontohetki radio-ohjelmassa lahopuuaidan teko sai runsaasti julkisuutta syyskuussa Hanke näkyi ja kuului myös Aalto-yliopiston väistötilojen avajaisissa (paikalla noin 60 hlöä + laaja tiedotus), kahden eri yliopiston opiskelijoiden ja Luonnonsuojeluliiton sähköpostilistoilla (satoja lukijoita kullakin), Luonnonsuojelija-lehdessä 2+3+4/2013, ViherTek-messuilla (noin 50 henkilöä + työt näkyvillä 2

4 4 vrk), muutamissa em. listassa näkymättömissä kolumneissa (ainakin SuurKeuruun Sanomat + Ekoelo), Luontopihanettisivuilla sekä noin kymmenessä Risto Sulkavan esitelmässä/puheenvuorossa erilaisissa tilaisuuksissa, eri puolilla maata (mm. Hämeenkyrön maisemapäivien juhlaesitelmässä ja Saarijärven Luontotuvan avajaisissa). Vähintäänkin muutamia juttuja lahopuutarhoista on myös vielä tulossa. Lahopuutarhan hieman humoristinen nimi toimi muuten erinomaisesti, mutta oli osalle Suomen puutarha-alan lehdistöä ilmeisesti vielä hieman vaikea. Ehkä ajatus lahoavasta puusta, perinteisesti hyvin huolitelluksi ajatellussa puutarhassa, oli vielä liian uusi asia. Suuren yleisön muutamien palautteiden perusteella, lahoava puu on kuitenkin jo tulossa osaksi puutarhoja (kuva 1). Todennäköisesti jatkossa myös puutarhalehdet uskaltavat ajatukseen paremmin tarttua. Ainakin näiden kanssa on suunniteltu kahta artikkelia aiheesta ensi kesäksi. Kaksi opiskelijaa on julkisuudesta saamiensa tietojen pohjalta lähestynyt hankevetäjää ja kertonut olevansa kiinnostunut selvittämään opinnäytetöissään nyt syntyvien/myöhemmin tehtävien Lahopuutarhojen lajistollista merkitystä. Kuva 1. Lahopuu näyttävässä pihasommitelmassa Kauhajoella ja köynnöstukena Espoossa. Kuvat: Teemu Tuovinen ja Risto Sulkava. Lahopuuaidat Puistoista ja puutarhoista kertyy merkittävä määrä lahoavaa puuainesta. Erityisesti erikoispuulajeilla elävän- ja lehtipuulajiston säilyttämisen kannalta määrä on monimuotoisuudelle merkittävä, kunhan tämä puuaines sijoitetaan oikein ja todella jätetään lahoamaan. Puistojen tammipuujätteestä rakennetuilla lahopuuaidoilla on Lontoossa suojeltu tammihärän esiintymispaikkaa. Puistopuiden hoidon yhteydessä syntyvä tammijäte on sijoitettu Thamesjoen rannalla sijaitseviin lahopuuaitoihin ja ne ovat luoneet tammihärälle soveltuvan lahopuujatkumon. Ajatusta haluttiin hankkeessa soveltaa myös Suomeen. Lahopuutarha-hankeen kumppaniksi saatiin Helsingin kaupungin Rakennusvirasto ja puistojen hoidon työstä vastaava Stara. Yhteistyötä hahmoteltiin pienoisseminaarissa keväällä ja hyvä yhteistyö jatkui käytännön töillä ja jatkokeskusteluilla koko hankkeen ajan. Puistopuiden hoidossa syntyneen puujätteen poiskuljetus on usein kallista. Halvin tapa päästä siitä eroon on puuaineksen sijoittaminen lähimaisemaa rajaaviin lahopuuaitoihin, esimerkiksi kävelyteiden varsille. Tätä kokeiltiin Helsingissä käytännössä. Lahopuuaitoja toteutettiin hankkeen aikana yhteistyössä Rakennusviraston ja Staran kanssa kaksi kappaletta: Helsingin Lapinlahden puistoon (kuva 2) ja Pitkäkosken luontopolun varteen. Lahopuuaidat sopivat maisemaan erinomaisesti, eivätkä häiritse silmää edes keskeisellä paikalla ollessaan. Jatkossa lahopuuaitoja kannattaisi sijoittaa useimpiin puistoihin, vaikka jokaisessa Suomen kaupungissa. Ne kannattaisi sijoittaa vielä nyt tehtyjä aitoja keskeisemmille kohdille puistoa, jotta puuaineksen kuljettaminen puiston perällä olevaan aitaan

5 5 ei muodostuisi aidan käyttöä vähentäväksi tekijäksi. Lahopuuaita sopii jopa nk. historialliseen puistoon ja ne sopisivat erinomaisesti myös hautausmaille. Puujäte voi olla ongelma myös kaupunkien omakotitaloalueilla. Yhteisiä lahopuuaitoja olisikin jatkossa hyvä synnyttää myös omakotialueille. Tällaisen suunnittelu ja toteutus onnistuisi esimerkiksi kaupunginosayhdistyksen tai muun paikallisen toimijaryhmän työnä mainiosti. Kuva 2. Lahopuuaitaa rakennetaan Helsingin Lapinlahdella ja toisessa kuvassa aita puoliksi täynnä lahoamaan jätettävää puuainesta. Kuvat: Risto Sulkava. Suunnittelukilpailu Keskeisessä osassa hanketta oli Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty suunnittelukilpailu. Opiskelijoille suunnatun kilpailun tavoitteena oli suunnitella puistoympäristöön sopiva Lahopuutarha. Kilpailuun avattiin juhlallisesti Aallon uusien tilojen avajaisjuhlan yhteydessä (liitteet 1-3). Kilpailuun osallistui lopulta 10 työtä, joista monet olivat erittäin hienosti toteutettuja ja käytännössäkin hyvin toimivia suunnitelmia monimuotoisuutta edistävän Lahopuutarhan rakentamiseen. Kaikki kilpailutyöt ja niiden arviointi löytyy Lahopuutarhan nettisivuilta (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla/arvosteluraadin-kommentit-lahopuutarhakilpailutoista). Voittajatyötä, Lahokehää (kuva 3), kuvaavat parhaiten arviointiraadin sanat: Työ on kuin osa Suomi-brändiä, näyteikkuna suomalaisuuteen, metsiin ja hiljaiseen kansanluonteeseen. Lahopuukehä on samalla kertaa veistoksellinen ja kertova työ sekä helppo toteuttaa. Lahokehä kutsuu tutustumaan itseensä ja sopii monenlaisiin hoidettuihin puistoihin, se tuo puistoon uuden ulottuvuuden. Miksei tällaista jo ole jokaisessa Suomen puistossa? Suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin puistoalan ammattilaisille suunnattuilla ViherTek-messuilla Messukseksuksessa, ja siellä Viherympäristöliiton järjestämän puunhoidon seminaarin yhteydessä. Näin tavoitettiin alan ammattilaisia ja levitettiin tietoisuutta aiheesta laajemmin. Tilaisuuden seurauksena myös toinen Lahopuutarha-hankeen innovaatio, QR-koodin käyttö lahopuissa, levisi muutamiin kaupunkeihin.

6 Kuva 3. Näyttäviä ja helposti toteutettavissa olevia yksityiskohtia voittajasuunnitelmasta: Lahokehä (Sofia Tigerstedt ja Kimmo Heikkinen). Lahokehässä keskeinen osa on alueen rajaava lahopuuaita, johon puistonhoidossa syntyviä oksia, risuja ja pölkkyjä sijoitetaan. Sen avulla voidaan vähentää puistonhoidon kustannuksia samalla kun luodaan monimuotoisuudelle hyödyllinen lahopuujatkumo. Kehän sisällä on istumapaikoiksi sopivia tai veistoksellisia lahoamaan jätettäviä pölkkyjä. ideaa on helppo soveltaa jokaisessa tilanteessa tarpeen mukaan. Miksei tällaista tehtäisi vaikka jokaiseen Suomen puistoon? 6

7 7 Lahopuun lisäämisopas Lahopuun lisäämisen menetelmistä ja lahopuiden turvallisesta sijoittelusta tehtiin yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa 12-sivuinen opas kaikkien käyttöön (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omallapihalla/slllahopuutarhaopas.pdf). Opas sisältää kuvien avulla esimerkkejä keinoista, joilla lahopuu voidaan ottaa puutarhaympäristöön sopivalla tavalla osaksi pihoja ja virkistysalueita. Oppaassa tuodaan esille myös esimerkkejä pihojen ja puistojen lahopuulla elävistä hyödyllisistä eliöistä sekä kerrotaan lahopuiden riskit (kuva 4). Oppaan taittoi Kirmo Kivelä ja se on vapaasti saatavissa Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarha-nettisivuilta sekä linkitettynä mm. Tapion ja Luontopihan nettisivuilta. Oppaasta tehtiin lopulta myös painettava versio. Painettua opasta jaetaan Luonnonsuojeluliiton sopivissa tilaisuuksissa tulevina vuosina ja sitä on saatavissa Suomen luonnonsuojeluliitosta niin kauan kuin oppaita riittää. Kuva 4. Opas lahopuun lisäämiseen ja hallittuun käyttöön puutarhoissa, pihoissa ja puistoissa esittelee myös joitakin esimerkkejä lahopuusta riippuvaisista eliöistä. Kansikuvassa on luontokuvaaja Olli Korhosen (www.ollikorhonen.com/) ottama kuva lahopuulla elävästä leipäkorisienestä. Ohjeita lahopuun käyttöön jaettiin myös yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Virpi Sahin vetämän Koulumetsähankkeen kanssa. Esitelmä-käyttöön tuotettiin mm. havainnollistava piirroskuvasarja lahopuuta mahdollisimman vähän rikkovasta käytöstä (kuva 5).

8 8 Taimisuoja Kuva 5. Esimerkkejä Jyri Mikkolan piirtämistä malleista siitä, kuinka käyttää lahoavaa puuta mahdollisimman luonnonmukaisesti. QR-koodit Lahopuun jättäminen puistoon tai kävelyreitin varrelle on kaupunkien puistonhoidossa joskus osoittautunut vaikeaksi, koska tietämättömät ihmiset pitävät lahoja puita rumina tai haitallisina ja haluaisivat ne poistaa. Lahoamaan jätettyjä puita myös pätkitään luvatta polttopuiksi. Joskus puistotyöntekijöille soitellaan, että hakekaa se ruma puu pois tai vain ihmetellään, miksi jotakin paikkaa ei ole siistitty riittävän hyvin. Tätä ongelmaa ratkomaan hankkeessa kehiteltiin idea tarkoituksella puistoon jätettävien lahopuiden merkitsemisestä QR-koodilla (kuva 6). QR-koodi voidaan lukea älypuhelimella. Puhelin siirtää lahopuuhun sijoitetun QR-koodin avulla puusta kiinnostuneen ihmisen lukemaan nettisivua, jossa kerrotaan lahopuusta ja siitä miksi lahopuu on jätetty ja tarpeellinen juuri tässä paikassa; Oletettavaa on, että vaikka kaikki eivät vielä QR-koodia saa auki tai osaa älypuhelinta käyttää, jo pelkkä koodilapun näkeminen lahopuussa kertoo, että sillä on jokin merkitys. Tämä toivottavasti vähentää yleisön lahopuihin kohdistamia negatiivisia tuntemuksia. Kuva 6. Lahopuutarha-hankkeessa käytetty QR-koodi painettiin säänkestävälle alustalle. Sen tyypillinen sijoituspaikka oli näkyvä, mutta ei huomiota herättävä. Kännykkäsovelluksella kiinnostunut ohikulkija pääsee koodin kautta nettisivulle ja näkee miksi lahopuu on juuri tässä. Kuvat: Risto Sulkava.

9 9 QR-koodeja on sijoitettu puistojen ja muiden ympäristöjen lahopuihin erityisesti Helsingissä, jossa Lahopuutarhahankkeen ja kaupungin Rakennusviraston sekä Staran kanssa tehtiin tuloksekasta yhteistyötä. Muualla QR-koodeja ovat vieneet lähinnä Luonnonsuojeluliiton aktiivit. Koodeja löytyy ainakin Heinävedeltä, Imatralta, Jyväskylästä, Kajaanista, Keuruulta, Kuopiosta, Oulusta, Seinäjoelta, Sipoosta, Tampereelta ja Turusta. Esimerkiksi Imatrankosken turistipolun varresta QR-koodit löytyvät seuraavista varsin paljon ohikulkijoita keräävistä paikoista; koivupökkelöstä (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=koivup%c3%b6kkel%c3%b6&srs=epsg%3a3067&y= &x=595166&lang=fi) ja mäntymaapuuusta (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=m%c3%a4ntykelo+maapuu&srs=epsg%3a3067&y= &x=595195&lang=fi). Syntyneet lahopuutarhat Lahopuutarhoja, siis puutarhoja, puistoja tai muita paikkoja, jonne koottiin hankkeen innoittamana puuainesta lahoamaan syntyi hankkeen aikana muutamia. Uudet lahopuukertymät löytyvät nyt ainakin Haapamäeltä (4 kpl), Heinävedeltä (4), Joensuusta (1), Kauhajoelta (1), Keuruulta (2), Oulusta (1) ja Tampereelta (2) (kuvat 7 ja 8). On kuitenkin oletettavaa, että läheskään kaikki lahopuuta hankkeen seurauksena pihaansa jättäneet tai sijoittaneet eivät ole siitä hankevetäjälle erikseen kertoneet. Sellaista ei hankkeessa ja siitä kertoneissa artikkeleissa tai haastatteluissa edes pyydetty. On siis mahdotonta arvioida montako pienimuotoista Lahopuutarhaa hanke välillisesti sai aikaan. Kuva 7. Muutaman pölkyn Lahopuutarhoja, lahopuusijoitelmia, eri puolilta Suomea. Kuvat: Ari Aalto ja Risto Sulkava.

10 10 Useimmissa Lahopuutarhoissa on muutamia lahoamaan jätettyjä pölkkyjä sopivassa paikassa. Muutamissa lahopuuta on ollut jo aiemminkin ja sitä on nyt vain lisätty. Yksi suuri lahopuurytö syntyi vahingossa, kun tien levennys tuotti ison kasan kokonaisina kaadettuja puita, jotka vain työnnettiin työmaalta syrjään. Paikka sattui olemaan Luonnonsuojeluliiton omistaman metsiensuojelualueen laita ja näin sai alkunsa noin 30 kuutiometriä lahoamaan jäävää puuainesta sisältävä suuri lahopuurytö (kuva 8). Sen kehitystä seurataan tulevina vuosina. Myös muiden Lahopuutarhojen kehitystä varmasti seurataan pihojen omistajien toimesta ketäpä oman pihan Lahopuutarha ei kiinnostaisi. Kahteen Lahopuutarhaan tehtiin erityinen info-taulu, jossa hankkeesta ja lahopuusta kerrottiin tarkemmin (kuvat 9a ja b). Infotaulut ovat olleet paikoillaan kesäkuusta 2013 alkaen. Kuva 8. Heinäveden suuri lahopuurytö ja Tampereen lahopuusokkelo. Rytö estää kulkemista, sokkelo toimii mainiona leikkipaikkana ja molemmat tuottavat lahopuulajistolle sopivaa syötävää. Kuvat: Risto Sulkava ja Jere Nieminen. Kuva 9a. Lahopuu-infotaulu Keuruun museonmäellä ja Haapamäen Asemanniityllä. Kuvat: Risto Sulkava.

11 11 Kuva 9b. Lahopuun merkityksestä kertova infotaulu. Puistoihin suunnitelluista Lahopuutarhoista toteutuivat vuoden 2013 aikana vain Helsingin kaksi lahopuuaitaa (kuva 2). Suunnittelukilpailun voittajatyön kaltaisia Lahokehä-lahopuutarhoja (kuva 3) on suunnitteilla muutamia. Neuvottelut Lahokehien sijoituspaikoista ovat vieläkin (joulukuun 2013 lopussa) kesken, sillä alueiden omistus-, hallinta- ja hoitosuhteet sekä erilaiset historialliset yms. rajoitteet tekivät sijoituspaikan valinnasta yllättävän monimutkaista. Pisimmällä neuvottelut ovat Helsingin kaupungin sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. On todennäköistä, että ainakin em. kolme Lahokehää syntyvät vuoden 2014 kuluessa pääkaupunkiseudulle. Tarkat paikat ovat kuitenkin toistaiseksi valitsematta, koska lupien saanti on ollut hidasta. Molempien suunnittelukilpailuun

12 12 osallistuneiden yliopistojen kampuksille ja samaan kaupunkikokonaisuuteen melko lähekkäin sijoittuvat Lahokehät mahdollistavat yksittäistä paremmin kaupunkiekologista ja muuta laitosten opetuksellista käyttöä. Lahopuutarhan perustamisesta neuvotellaan myös Porin kaupungin ja Oulun yliopiston kanssa. Jos kiinnostuneita tahoja löytyy, voidaan neuvontaa Lahopuutarhan toteutuksesta aloittaa myös tulevina vuosina. Vaikka varsinainen hanke päättyikin nyt vuoden 2013 loppuun, jatkuu lahopuun merkityksen esilletuonti ja lahopuun lisäämisen edistäminen myös tulevaisuudessa (www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/omalla-pihalla). Olemme sen velkaa ahdinkoon ajamillemme lahopuulajeille. Tästä on hyvä jatkaa. Risto Sulkava Lahopuutarha-hankkeen rahoitti Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja toteutti Suomen luonnonsuojeluliitto.

13 Liite 1. Lahopuutarha suunnittelukilpailun avajaisten ilmoitus. 13

14 Liite 2. Lahopuutarha-suunnittelukilpailun säännöt. 14

15 Liite 3. Lahopuutarha-voittajien julkistustilaisuus, ohjelma. 15

16 Liite 3. Kaksi esimerkkiä Lahopuutarha-jutuista: Luonnonsuojelija-lehden 4-sivuinen juttu ja Lahopuutarha SuurKeuruun niittyartikkelin osana. 16

17 17

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Lahopuusta elämää. Opas puutarhan hoitoon. Tervetuloa lahopuutarhaan

Lahopuusta elämää. Opas puutarhan hoitoon. Tervetuloa lahopuutarhaan Lahopuusta elämää Opas puutarhan hoitoon OLLI KORHONEN Tervetuloa lahopuutarhaan Puutarha on parhaimmillaan monipuolinen luonto keidas, jossa on nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Lahoava puu hoitaa puutarhaa

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus 44 Vastaus valtuutettu Sirkku Ingervon kysymykseen siitä, miten kaupungin vuokra-asukkaiden vaikuttamismahdollisuutta lähiympäristöönsä voitaisiin kehittää HEL 2012-013277 T 00 00 03 Kaupunkisuunnittelu-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu 12.10.1957

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu 12.10.1957 Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España Perustettu 12.10.1957 SES 15.1.2014 Seuran tunnus Seura järjesti suunnittelukilpailun 25-vuotisjuhlavuonna 1982 Kilpailun voitti Matti Larres ehdotuksella,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen Helsingin puistojen kääpiä, ja Kaarina Heikkonen 1 Useimmat käävät ovat lahottajia Käävät ovat sieniä, jotka koostuvat sienirihmastosta ja itiöemistä. Rihmasto on näkymättömissä puun sisällä tai maaperässä.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa Terhi Koskela Harri Hänninen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari 14.2.2008 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

MONTA-YHTEISTUTKIMUS MONTA-YHTEISTUTKIMUS Talousmetsän uudistamisen taloudelliset ja ekologiset vaikutukset Markus Monta-kokeiden Strandström perusteella Metsäteho iltapäiväseminaari 26.9.2007 Markus Strandström Metsäteho

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus LUMO-ohjelma Lauri Kivekäs 27.10.2015 Rudus Oy Historia ulottuu Suomessa yli 110 vuoden taakse. Kiviainestoiminta aloitettiin 1931 ja valmisbetonitoiminta 1958. Liiketoiminnot: Valmisbetoni Betonituotteet

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta: Lohikosken valtionmaat Lohikosken valtionmaa-alue on Etelä-Suomessa suurin yhtenäinen valtionmaa-alue ja sellaisena erittäin arvokas paitsi virkistyksellisesti myös laajana ekologisena kokonaisuutena.

Lisätiedot

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen

Lisätiedot

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu

Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España. Perustettu Suomi-Espanja Seura ry Sociedad Finlandia España Perustettu 12.10.1957 SES 15.10.2013 Seuran tunnus Seura järjesti suunnittelukilpailun 25-vuotisjuhlavuonna 1982 Kilpailun voitti Matti Larres ehdotuksella,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus Bioenergia, lisääntyvät Lisää kasvua vai hakkuut ja monimuotoisuus kestävämpää politiikkaa? 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 27.04.2017 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen

Lisätiedot

Soittelukierroksen satoa. Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja

Soittelukierroksen satoa. Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja Soittelukierroksen satoa Muiden kaupunkien kaupunkipuistoprosesseja Kemi Puisto olisi laadittu yleiskaavan yhteydessä. Kemissä ei nähty, että puistolla olisi positiivisia vaikutuksia kaupungin kehitykseen.

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit lukiolaisille

Mobiilit luontorastit lukiolaisille Mobiilit luontorastit lukiolaisille Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablet-tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio:

Lisätiedot

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010

Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto

NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto NCC Green, KIELO Kiviaineksen elävä luonto 2 NCC GREEN KIELO NCC GREEN KIELO 3 NCC ja luonnon Kiviainesalueet ovat yleensä laajoja alueita, joilta pintamaa on kuorittu pois. Alueet ovat siis karuja ja

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob

Metsäkulttuurihanke 2009 2011. 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Metsäkulttuurihanke 2009 2011 30.9.2010 Haarajoki TTS Tea Elstob Tausta ja tavoitteet Taustana Kansallisen metsäohjelman 2015 linjaukset: yksityismetsissä (kulttuuriperintökohteiden) tiedonkeruu aloitetaan.

Lisätiedot

Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja

Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja Case: Elektronisten aineistojen käytön tehostaminen - HY:n kirjastojen posterikampanja STKS:n Kausijulkaisupäivä 12.9.08 Tiina Äärilä HY:n kirjastopalveluiden koordinointiyksikkö Yliopiston e-aineistot

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa YLIOPETTAJA EEVA AARREVAARA 1 Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio hanke Hankkeen kesto 01/2012 06/2014 EAKR-rahoitus Tavoite: tutkimuksellisena

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime

Perinteisen puuntuotannon rinnalle on viime Metsätieteen aikakauskirja 1/2011 Elina Peuhu ja Juha Siitonen Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle Lahopuu ja monimuotoisuus Perinteisen puuntuotannon rinnalle

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Endurance Ultrarunning Team Finland ry

Endurance Ultrarunning Team Finland ry Aika: klo 14.00 Paikka: Urheiluopisto Solvalla, Espoo 1. Arto Ahola avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Arto Ahola sihteeriksi Mikael Heerman pöytäkirjan tarkastajiksi Tero Hyppölä

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja

Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille. Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Luonnon-ja ympäristönsuojelu, ajankohtaista opettajille Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto? Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

TaitajaPLUS Oulussa 2010 Kuopiossa 2011

TaitajaPLUS Oulussa 2010 Kuopiossa 2011 TaitajaPLUS Oulussa 2010 Kuopiossa 2011 TaitajaMästare 2010 Oulu Ideasta syntyy kädenjälki TaitajaPLUS (MästarePLUS) lajiperhe mukana ensimmäisen kerran Taitaja kisoissa Aiemmin kansallisia kisoja Abilympics

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Open Arctic Challenge - kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Open Arctic Challenge - kilpailu. Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Open Arctic Challenge - kilpailu Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat www.ouka.fi/oac Idea Digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen alueella.

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot