Digitaalinen dokumenttipalvelu terveydenhuollon (B2C MED) TP5: Tulosten analysointi. Versio

Transkriptio

1 TEKES / FinnWell teknologiaohjelma Digitaalinen dokumenttipalvelu terveydenhuollon asiakkaille (B2C MED) TP5: Tulosten analysointi Versio Copyright VTT Tietotekniikka

2 1 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA DOKUMENTTIPALVELUN KUVAUS YLEISKUVAUS DOKUMENTTIPALVELIN SELAINSOVELLUS ASIAKASOHJELMISTOT MATKAPUHELINSOVELLUS PROJEKTIN TULOSTEN ANALYSOINNIN LÄHTÖKOHTA PROJEKTISSA TEHDYT KÄYTTÖKOKEET KOEKÄYTTÖTAPAUKSET KÄYTTÖKOKEITTEN AIKATAULUT JA LAAJUUDET KÄYTTÖKOKEITTEN TOIMEENPANO TULOKSET SAADUT PALAUTTEET YLEISKUVA PALVELUJEN JA OHJELMISTOJEN KÄYTÖSTÄ TARVE HENKILÖKOHTAISEN TIEDON HALLINNALLE JA KÄSITTELYLLE PIR CASE OHJELMISTON KÄYTTÖ PIR MAILER OHJELMISTON KÄYTTÖ SELAINSOVELLUKSEN KÄYTTÖ ASTMAPOTILAAN SEURANTA (POTILAS) ASTMAPOTILAAN SEURANTA (LÄÄKÄRI) VERENPAINEPOTILAAN SEURANTA (POTILAS) VERENPAINEPOTILAAN SEURANTA (LÄÄKÄRI) KUNTOLIIKUNNAN SEURANTA (POTILAS) KUNTOLIIKUNNAN SEURANTA (KUNTO OHJAAJA) TERVEYSDOKUMENTTIEN SIIRTO (POTILAS) TERVEYSDOKUMENTTIEN SIIRTO (LÄÄKÄRI) TIETOTURVALLISUUSNÄKÖKOHTIA YHTEENVETO TULOKSISTA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN YLEISTÄ ARVOVERKKO KAUPALLISEN DOKUMENTTIPALVELUN TOTEUTTAMINEN EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI YHTEENVETO LIITTEET I. TOIMINTAOHJEET II. HAVAINNEKUVAT III. KÄYTTÖTAPAUSKOHTAISET KYSELYKAAVAKKEET IV. TULOKSET: TESTAUSJAKSON KUVAUS JA YLEISVAIKUTELMA V. TULOKSET: TOIMINNALLISUUKSIEN JA PIIRTEIDEN HYÖDYLLISYYS Copyright VTT Tietotekniikka

3 1 Projektin lähtökohta Tekesin Finwell ohjelmaan kuuluvaa B2C MED hanketta (Digitaalinen dokumenttipalvelu terveydenhuollon asiakkaille) vetää VTT Tietotekniikka. Muut yhteistyöosapuolet ja rahoittajat projektissa ovat Suomen Posti, Diacor terveyspalvelut Oy, Elisa Oyj, Fujitsu Services Oy, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Medivire Työterveyspalvelut Oy, Mehiläinen Oyj, Nokia Oyj, Pohjois Karjalan sairaanhoitopiiri, Sitra, Suomen Terveystalo Oyj, Suunto Oyj, Tekes ja TietoEnator Oyj,. Hankkeen julkiset esittelysivut ovat B2C MED hankkeen yleisenä tavoitteena on tutkia ja vertailla eri teknologioiden soveltuvuutta terveysja hyvinvointitiedon turvalliseen toimittamiseen asiakkaan ja terveyspalvelun tarjoajan välillä. Projekti tähtää erityisesti tiedon toimittamiseen rakenteisessa muodossa siten, että tiedon jatkokäsittely ja yhdistely vastaanottajan tarpeiden mukaisesti on mahdollista. Projektissa on toteutettu käyttökokeita varten asiakas palvelinratkaisut terveydenhuollon dokumenttien toimitukseen palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Ratkaisut perustuvat kolmeen erityyppiseen asiointitapaan (www selain, viestipohjainen asiointi ja mobiilisovellus), joita on pyritty vertailemaan käyttökokeissa. Ratkaisuja on käytetty neljässä eri käyttötapauksessa. Käyttäjiä on pyydetty täyttämään koekäytön jälkeen kyselykaavakkeet. Kyselykaavakkeet ja muu koekäytön aikana tullut palaute on ollut pohjana tulosten analysoinnille. 2 Dokumenttipalvelun kuvaus 2.1 Yleiskuvaus Dokumenttipalvelun palvelukomponentit on esitetty alla (Kuva 1). Keskeisenä tiedon välittäjänä asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä toimii dokumenttipalvelin. Dokumenttipalvelimen PIR Server ohjelmisto mahdollistaa sekä viestipohjaisen (PIR Case ja PIR Mailer asiakasohjelmat) että selainpohjaisen liitynnän dokumentteihin. Molemmissa tapauksissa tietoa siirretään HTTPS protokollan avulla dokumenttipalvelimen kautta asiakkaalle tai vastaavasti asiakkaalta palveluntarjoajalle. Lisäksi dokumenttipalvelin ottaa vastaan MMS viesteinä lähetettyjä mittauksia (Nokian mobiilisovellus) sekä lähettää asiakkaalle tekstiviesti ilmoituksen saapuneista viesteistä. Copyright VTT Tietotekniikka

4 Asiakkaan ohjelmistot PIR Case Formfiller CDAGraph Selainsovellus Mobiilisovellus (Nokia) Training manager (Suunto) Piko Trend Tunnistuspalvelin Mobiilitunnistus (Fujitsu) TUPAS tunnistus (Nordea) Mittalaitteet Suunto T6 Piko Verenpainemittari Dokumenttipalvelin PIR Server MMS ja SMS toiminnot Tunnistus kiinteillä tunnuksilla Palveluntarjoajan ohjelmistot PIR Mailer Selainsovellus Formfiller CDAGraph Kuva 1. Dokumenttipalvelun komponentit Palvelusuhde asiakkaan ja palveluntarjoajan välille syntyy, kun asiakas tunnistautuu tunnistuspalvelun (projektissa käytettävissä Fujitsun mobiilitunnistuspalvelu tai Nordean TUPAS) tai erikseen toimitetun salasanan avulla. Tieto tunnistautumisesta välittyy palveluntarjoajalle dokumenttipalvelun välityksellä. Tämän jälkeen dokumenttien siirto molempiin suuntiin on mahdollista. Osapuolten välillä voidaan toimittaa sekä tekstimuotoisia viestejä että muita dokumentteja, kuten kuvia. PIR Case ja PIR Mailer asiakasohjelmistoja käytettäessä HTTPS yhteyksien lisäksi myös tietosisältö on salattu (end to end). Keskeisenä tavoitteena on siirtää mahdollisimman suuri osa tiedoista rakenteisessa muodossa, jolloin ne ovat automaattisesti käsiteltävissä ja yhdistettävissä muihin järjestelmiin. Projektissa on sovellettu HL7/CDA R2 standardia tiedon mallinnukseen. Toinen tärkeä ominaisuus on tiedon säilytys siten, että se jää sekä palveluntarjoajan, että asiakkaan itsensä käyttöön ja hyödynnettäväksi. Lähestymistapaa havainnollistaa Kuva 2. Copyright VTT Tietotekniikka

5 tulokset Standardinmukaiset tietomallit yhteensopivuus Terveydenhuollon tietojärjestelmät Asiakas Palvelupiste verenpaine HL7 / CDA R2 Mittaustiedot PEF/FEV Palautteet kunto PIR DB Terveystiedot rakenteisessa muodossa asiakkaan käyttöön Kuva 2. Terveys ja kuntotiedon siirto rakenteisessa muodossa 2.2 Dokumenttipalvelin Dokumenttipalvelu toimii osoitteessa "dokumenttijakelu.fi" ajamalla Apache Tomcat webpalvelinohjelmistoa. Dokumenttipalvelua käytetään portin 443 kautta jota varten palvelimelle on luotu sertifikaatti. Koekäyttöjä varten palvelimella on valmiiksi luotuna 20 palveluhakemistoa ja niissä kussakin 50 asiakashakemistoa. Kyseisiin hakemistoihin pääsee yksilöllisillä käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla (Basic Authentication). Puolet palveluhakemistoista on varattu selainsovelluksen ja puolet asiakasohjelmistojen käyttöön. Hakemistojen allokoinnista ja tunnusten jakelusta huolehtii Java Servletohjelmisto (CIA), joka keskustelee XML viesteillä selainsovelluksen ja asiakasohjelmistojen kanssa yli. Hakemistojen allokoinnin lisäksi viesteillä välitetään parametritietoja käyttäjistä (profiilitietoa) ja dokumenteista (vahtikoira ja SMS tiedotteen lähetys uusista dokumenteista). Tiedot allokoinneista ja parametritiedoista säilytetään MySQL tietokannassa. Lisäksi palvelimella toimii Jamessähköpostipalvelin, jota hyödyntää asiakasohjelma saapuvien sähköpostiviestien (s.o. matkapuhelimen mittausohjelman lähettämät MMS viestit) seulomiseen. Käyttäjien kytkeytyminen tunnistuspalvelimiin (Fujitsu, Nordea) kulkee dokumenttipalvelimen kautta, koska dokumenttipalvelin viime kädessä säilöö tiedon tunnistautumisen onnistumisesta. Copyright VTT Tietotekniikka

6 2.3 Selainsovellus Java Servletinä toteutettu selainsovellus toimii osoitteessa "dokumenttijakelu.fi" ja käyttää Apache Tomcat palvelinta, ts. selainsovellus toimii tällä hetkellä samassa ympäristössä kuin varsinainen dokumenttipalvelin. Sovellusta käytetään ja siihen päästään rekisteröitymisen jälkeen kirjautumalla sisään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Palvelupisteellä (lääkäri, kunto ohjaaja) ja asiakkaalla (potilas, kuntoilija) ovat omat hieman erilaiset selainkäyttöliittymät ja toiminnallisuudet. Kumpikin pystyy lähettämään ja vastaanottamaan vapaamuotoisia viestejä ja muita dokumentteja, kuten mittalaitteitten logi tiedostoja. Mittaustietojen käsittelyssä palvelupiste esitäyttää CDA muotoisen lomakkeen omilla tiedoillaan ja ohjeilla ennen kuin lähettää sen asiakkaalle. Asiakas käyttää saamaansa esitäytettyä lomaketta pohjana täydentämällä siihen mittaustietojaan, ja lähettämällä täydennetyn lomakkeen palvelupisteelle. Samaa esitäytettyä lomaketta käytetään monta kertaa. Täydennetyistä lomakkeista voidaan piirtää yhteenvetokäyriä. 2.4 Asiakasohjelmistot PIR Case ja PIR Mailer asiakasohjelmistot ovat asennusohjelmiston avulla asennettavia Windowssovelluksia. Sovellukset on dokumentoitu tarkemmin ohjelmistomanuaaleissa. Mittaustietojen siirtoa varten on toteutettu lomakesovellus, joka käynnistyy PIR Case ja PIR Mailer sovelluksista. Palveluntarjoaja luo lomakkeen, joka toimitetaan asiakkaan täytettäväksi. Asiakas täyttää lomakkeen esim. raportoidakseen verenpainearvoja lääkärille. Tiedot tallennetaan HL7/CDA R2 muodossa, mikä mahdollistaa tiedon automaattisen jatkokäsittelyn. CDA muotoisten mittaustulosten tarkastelua varten on toteutettu grafiikkasovellus, jonka avulla voi esimerkiksi tarkastella raportoituja verenpainearvoja ajan funktiona. 2.5 Matkapuhelinsovellus Käyttäjäkokeitten ("Verenpainepotilaan seuranta") aikana matkapuhelimissa eli käytännössä 6600 kännyköissä ajettiin Nokian toteuttamaa ohjelmistoa mittaustietojen keräämiseen. VTT:llä asetettiin valmiiksi parametritiedot: sähköpostiosoite, johon mittaustiedot lähetetään MMS viesteinä (kts. edellä 2.2.), ja UID eli yksilöllinen tunnistetieto kullekin kännykälle käyttäjän identifioimiseksi. Kännykät identifioitiin myös puhelinnumeronsa avulla, mutta lisäksi UID yksilöi käyttäjän tarkemmin. Käyttäjä (potilas) täyttää kännykän mittauslomakkeen säännöllisesti, sopimuksen mukaan. Täytetty lomake tallennetaan kännykän omaan kalenteriohjelmaan ja käyttäjä voi halutessaan piirtää kännykkään tallennetuista mittaustiedoista käyrän. Erikseen halutessaan käyttäjä voi lähettää kaikki tallennetut mittaustiedot sähköpostin asiakasohjelmalle (kts. 2.2.), joka rakentaa viestin tiedoista CDA muotoiset mittaustulokset edelleen palvelupisteelle ja myös asiakkaan omaan kansioon (kts. 2.4.). 3 Projektin tulosten analysoinnin lähtökohta Analysoinnissa pyritään antamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o Asiakas palvelinratkaisu: Toteutuksen toimivuuden arviointi käyttökokeissa o Käyttäjävaatimukset terveysdokumenttien jakeluun ja käsittelyyn liittyen käyttäjän tarpeisiin henkilökohtaisessa tiedonhallinnassa: Käyttövaatimusten täydentäminen käyttökokeitten perusteella o Erilaisten asiointitapojen (www selain, viestipohjainen asiointi, mobiilisovellus) vertailu käyttökokeissa terveysdokumenttien jakeluun sekä tiedonsiirtoon asiakkaalta palveluntarjoajalle: Eri teknologiavaihtoehtojen käyttökelpoisuus käyttökokeissa, sekä oikeudelliset ja tietoturvaan liittyvät näkökohdat o Käyttökokeista käyttäjäpalautetta palvelukonsepteihin sekä dokumenttien informaatiosisältöön ja esitystapaan liittyen: Palvelukonseptien käytettävyys ja toiminnallisuus käyttökokeissa Copyright VTT Tietotekniikka

7 o Palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä toimitettavat dokumentit ja dokumenttisisällöt: Käyttökokeissa käytetyt dokumentit ja niitten sähköinen toimitustapa palveluntarjoajan ja loppuasiakkaan kannalta o Organisaatioiden väliseen tiedonvaihtoon tarkoitettujen tietomallien ja tietosisältöjen muokkaus asiakkaalle sopivaan muotoon sekä tietomallien saattaminen kotimaisen ja kansainvälisen standardoinnin piiriin: Käyttökokeisiin toteutettujen tietomallien toimivuus tarpeellisten tietosisältöjen siirrossa ja käsittelyssä o Käyttäjän tarvitsemat näkymät henkilökohtaiseen tietoon (esitys, raportointi ja yhdistämistavat): Käyttökokeisiin toteutettujen näkymien hyödyllisyys, havainnollisuus ja toiminnallisuus o Yhteenveto hyödynnettävyydestä: Johtopäätökset operatiivisen dokumenttipalvelun toteuttamiseksi Tulosten analysoinnin tulokset ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi esitellään niin ikään tässä dokumentissa. 4 Projektissa tehdyt käyttökokeet Dokumenttien sähköisen siirron ja käsittelyn testauksessa käytettiin terveyspalvelujen asiakkaita sekä toisaalta asiakaspalvelun työntekijöitä. Asiakaskäyttäjiksi valittiin mahdollisuuksien mukaan terveyspalvelujen aktiivikäyttäjiä eri ikäryhmistä. 4.1 Koekäyttötapaukset Koekäyttötapauksia sovittiin käyttäjävaatimusten perusteella toteutettavaksi neljä ja niitten mukaisesti valittiin testikäyttöön potentiaaliset siirrettävien dokumenttien tyypit: 1. astmapotilaan seuranta: vapaamuotoiset spontaanit viestit, valmiit ohjedokumentit, mittalaitteen generoimat logi tiedostot, pöytätietokoneella tai kännykällä täytettävät sähköiset mittauslomakkeet 2. verenpainepotilaan seuranta: vapaamuotoiset spontaanit viestit, valmiit ohjedokumentit, pöytätietokoneella tai kännykällä täytettävät sähköiset mittauslomakkeet 3. kuntoliikunnan seuranta: vapaamuotoiset spontaanit viestit, valmiit ohjedokumentit, mittalaitteen generoimat logi tiedostot, pöytätietokoneella tai kännykällä täytettävät sähköiset mittauslomakkeet 4. terveysdokumenttien siirto: vapaamuotoiset spontaanit viestit, valmiit ohjedokumentit Tietoa siirretään palvelupisteen (lääkärin, kunto ohjaajan) ja asiakkaan (potilaan, kuntoilijan) välillä kumpaankin suuntaan. Koekäyttäjät joutuvat käymään läpi järjestelmän käytössä seuraavat vaiheet: kirjoittamaan vapaamuotoisia viestejä, siirtämään valmiita dokumenttitiedostoja järjestelmään ja sieltä pois, täyttämään mittaustietoja sähköisiin lomakkeisiin, lähettämään ja vastaanottamaan viestejä ja dokumentteja järjestelmän sisällä. Periaatteena kolmessa ensimmäisessä koekäyttötapauksessa on, että palvelupiste lähettää asiakkaalle tyhjän lomakkeen ja samalla osallistumiskutsun. Asiakas täyttää tyhjää lomaketta hyödyntäen mittaustietoja omiin arkistoihinsa ja lähettää täytettyjä mittauslomakkeita palvelupisteelle. Sen lisäksi koekäyttäjillä on mahdollisuus tehdä yhteenvetoja täytetyistä mittauslomakkeista. Tapauksissa astmapotilaan seuranta ja kuntoliikunnan seuranta koekäyttäjät (sekä palvelupisteet että asiakkaat) joutuvat lisäksi tekemisiin vastaavien telakkaohjelmien, PikoTrend ja T6 TrainingManager/Suunto, kanssa. 4.2 Käyttökokeitten aikataulut ja laajuudet Koekäytön totutteluvaihe alkoi toukokuussa Totutteluvaiheessa koekäyttöjen ohjaajan johdolla palvelupisteitten haltijat ja koekäyttäjiksi lupautuneet asiakkaat tutustuivat järjestelmän komponenttien asentamiseen ja käyttöön tapauskohtaisesti. Totutteluvaiheen jälkeen seurasivat varsinaiset koekäytöt seuraavassa järjestyksessä, alkaen toukokuussa 2005: kuntoliikunnan seuranta (11 asiakasta; Suunnon liikuntamittaustietoja lähetettiin n. 160 kpl, vies Copyright VTT Tietotekniikka

8 tejä ja lomakkeita n. 125), verenpainepotilaan seuranta (3 asiakasta; kännykkälomakkeita 19 kpl), astmapotilaan seuranta (5 asiakasta valittuina; käyttöskenaario käytiin läpi asiantuntijalääkärin kanssa, mutta varsinaiset käyttökokeet jäivät kesken), terveysdokumenttien seuranta (asiakkaat valittuina; käyttöskenaariota ja mockup demoa käytiin läpi asiantuntijalääkärin kanssa, mutta niitten työstäminen ja varsinaiset käyttökokeet jäivät kesken). Varsinaisessa koekäytössä ensin palvelupiste asentaa oman sovelluksensa ja rekisteröi kyseisen palvelun käyttöönsä ja sitten asiakkaat asentavat omat sovelluksensa ja liittyvät olemassa olevaan jo rekisteröityyn palveluun. Koekäytön aikana asiakkaat saattoivat halutessaan olla liittyneitä useisiin palveluihin. Koekäytöt loppuivat syyskuussa Käyttökokeitten toimeenpano Koekäyttöjen ohjaajan Joensuussa toimi LL Esa Korkeela. Palvelupisteitten haltijat olivat ei teknisiä henkilöitä: kunto ohjaaja Paula Irmeli Halonen (Kuntoliikunnan seuranta), työterveyslääkäri Pertti Lukkarinen (Verenpainepotilaan seuranta), LKT Tuomo Kava (Astmapotilaan seuranta) ja LL Esa Korkeela (Terveysdokumenttien lähetys). Totutteluvaiheesta alkaen käyttäjille pyrittiin antamaan tukea asentamisessa ja varsinaisessa käytössä. Ensisijaisina tukimuotoina olivat kahdenkeskinen puhelinkonsultaatio (Hannu Kaijanranta ja Juha Leppänen) ja sähköpostiosoite Toissijaisesti oli käytettävissä myös sähköinen palautelomake, johon pääsi käsiksi koekäyttäjien www portaalissa. Koekäyttäjät raportoivat käyttökokemuksistaan kokeitten päätyttyä kyselykaavakkeella, joka oli mahdollista täyttää sähköisesti tai paperimuodossa. Kyselykaavakkeet oli ladattavissa koekäyttäjien www portaalista. Lisäksi koekäytön aikana tukea annettaessa kerättiin asennukseen, käyttöön ja toimintaan liittyviä ongelmatilanteita. Pieniä parannuksia voitiin tehdä vielä kokeitten aikana, koska mahdolliset uudelleen asennukset eivät hävittäneet vanhoja tietoja. Elokuun 31. päivänä pidettiin Joensuussa ns. atk päivä, jolloin VTT:n edustaja (Hannu Kaijanranta) piti pääasiassa kahdenkeskisiä opastusistuntoja (palvelupisteen ja asiakaspisteen) käyttäjien kanssa. Lääkärit osoittautuivat hyvin kiireisiksi, joten yhteistä infotilaisuutta ja kokemusten vaihtoa ei ehditty järjestää. Sen sijaan tehtiin kahdenkeskisiä neuvontatuokioita sekä testikäytön asiakkaiden että palvelupisteen ylläpitäjien kanssa. Näissä tuokioissa ratkottiin ongelmia, asennettiin ohjelmia ja neuvottiin ohjelmien käyttöä. Yhdessä tapauksessa sairaalajärjestelmien virheelliset käyttöoikeudet estivät ohjelmien käytön ja tämän ongelman ratkaisu vaati paikallisen tuen apua, samoin kuin ohjelmien asentaminen. Palvelun ylläpitäjille neuvottiin tietojen siirtoa Piko Trend laitteilta PIR ohjelmiin ja lähetystä sekä vastaanottoa. Samoin neuvottiin mobiiliohjelman käyttöä. Päivä oli hyvin hyödyllinen molemmin puolin. Testikäyttäjät saivat apua ongelmiinsa ja järjestelmän kehitykseen saatiin hyvää palautetta ja tietoa sairaalaympäristöstä tällaisissa koekäytöissä. 5 Tulokset 5.1 Saadut palautteet Lomakkeita saatiin 23 henkilöltä, joista 3 oli palvelupisteen ylläpitäjiä (kunto ohjaaja, lääkärit). Palautteista suurin osa koski asiakkaan/potilaan roolissa olleita PIR Case ohjelman käyttäjiä. Nokian mobii Copyright VTT Tietotekniikka

9 liohjelman käyttäjiä oli palautteen antaneista 3. Myös selainversion käyttäjiltä saatiin muutama palautelomake. 5.2 Yleiskuva palvelujen ja ohjelmistojen käytöstä Liitteen IV taulukossa on esitetty testihenkilöittäin yleistiedot testijaksosta sekä käyttäjän yleisvaikutelma palvelun käytöstä (helppo/vaikea). Lisäksi on esitetty todennäköisyys sille, että testihenkilö käyttäisi palvelua, jos se olisi saatavissa. Keskeiset tulokset on esitetty myös kuvassa 3. Havaitaan, että 48 50% piti palvelua helppona tai melko helppona käyttää ja 73 76% mahdollisesti tai varmasti käytäisi palvelua, jos se olisi saatavissa. Oleellista vaikutusta tuloksiin ei ole sillä saivatko henkilöt henkilökohtaista apua vai eivät. Käyttökokeiden yhteydessä kävi kuitenkin ilmeiseksi, että monet käyttäjät vierastavat teknisiä ratkaisuja, joissa joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Apua ei välttämättä pyydetty tai ehditty pyytää, vaikka se olisi ollut tarpeen. Palvelu pitäisikin saada niin helppokäyttöiseksi, että ulkopuolinen apu ei ole tarpeen. 100 % Yleisvaikutelma / halukkuus käyttää 90 % 80 % 70 % Käyttö väh."melko helppoa" / käyttäisin väh." mahdollisesti" Käyttö "helppoa" / "käyttäisin varmasti" 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yleisvaikutelma käytön helppoudesta/vaikeudesta Käyttäisi palvelua, jos se olisi saatavissa Kuva 3. Yleisvaikutelma ja halukkuus käyttää palvelua. Suurimmat vaikeudet palvelun käytössä ilmenivät asiakasohjelmistojen asennusvaiheessa ja palvelujen tilaamisen (rekisteröitymisen) yhteydessä. Erityisesti sertifikaatin asennus oli ongelmallinen käyttöjärjestelmän generoimien varoitusviestien vuoksi käyttäjä ei uskalla asentaa tarvittavaa sertifikaattia tai ei täysin ymmärrä, mitä pitäisi tehdä). Todettakoon, että erillinen sertifikaatin asennusoperaatio ei ole tarpeen operatiivisessa palvelussa, jossa on käytössä kaupallinen palvelinsertifikaatti (esim. Verisign). Havaittuja ongelmia käsitellään tarkemmin luvuissa Copyright VTT Tietotekniikka

10 Etenkin tutkimukseen osallistuneet eläkeläiset (3 henkilöä) totesivat, että palvelun käyttöönotto ei olisi onnistunut ilman henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista ohjausta ohjelmiston käytössä annettiin 11 tapauksessa. Yleisenä havaintona todettiin, että käyttäjät eivät halua tai ehdi lukea käyttöohjeita. Palvelut ja ohjelmistot on siten suunniteltava siten, että niitä voidaan käyttää ilman erillistä ohjetta. Toiveena on, että ainakin perusominaisuudet toimivat intuitiivisesti. Erikoistoimintojen tulee olla optioita, joiden käyttöä ei ole pakko opetella. Käyttäjät ovat tottuneet julkisen tiedon vaivattomaan hakuun www sivuilta. He selvästi odottavat, että käytettävyys on samaa luokkaa siirryttäessä henkilökohtaisen ja luottamuksellisen tiedon käsittelyyn. Tietoturvavaatimukset kuitenkin väistämättä johtavat jonkin verran mutkikkaampaan palvelulogiikkaan. 5.3 Tarve henkilökohtaisen tiedon hallinnalle ja käsittelylle Liitteen V taulukossa on esitetty testihenkilöiden vastaukset tiedon hallintaan ja käsittelyyn liittyviin kysymyksiin. Keskeiset tulokset on lisäksi koottu kuvaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Terveystietojen graafinen tarkastelu Terveystietojen säilytys omassa tietokoneessa Ehdottomasti tai mahdollisesti hyödyllinen/tärkeä Ehdottomasti hyödyllinen/tärkeä Liikuntatietojen graafinen tarkastelu Terveydenhallinta (tietojen yhdistely) Liikuntatietojen säilytys omassa tietokoneessa Nopea tietoihin käsiksi pääsy kotona Nopea tietoihin käsiksi pääsy kaikkialla Kommunikaatio kuntoharjoitteluun liittyen Kommunikaatio hoitohenkilökunnan kanssa Kotitietokoneen käyttö tiedon käsittelyssä Matkapuhelimen käyttö tiedon käsittelyssä Etäterveydenhoito (esim. verenpainemittaukset) Palvelujen ja ohjlemistojen oltava ilmaisia Kodin ulkopuolella olevan tietokoneen käyttö Kuva 4. Tarpeet henkilökohtaisen terveys ja liikuntatiedon käyttöön. On huomattava, että suppea kysely mahdollistaa ainoastaan hyvin alustavia johtopäätöksiä. Yleisvaikutelmana havaitaan selkeä tarve terveys ja liikuntatiedon käsittelylle ja siirrolle sähköisessä muodossa. Niiden vastaajien osuus, jotka pitivät tiettyä toimintoa hyödyllisenä/tärkeänä vähintäänkin mahdollisesti vaihteli 65 96%. Jopa 35% vastaajista näki mahdollisen tai selkeän tarpeen kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa. Kaikille vastaajille ainakin jotkut esitetyistä vaihtoehdoista olivat hyödyllisiä. Copyright VTT Tietotekniikka

11 Vastaajista 96% piti kotitietokoneen käyttöä vähintäänkin mahdollisena terveys ja liikuntatiedon käsittelyssä. Useimmat pitivät mahdollisena myös tiedon säilytystä omassa tietokoneessa (82%). Myös matkapuhelin nähtiin mahdollisena vaihtoehtona (70%) terveys ja liikuntatiedon käsittelyssä, mutta vain 4% piti sitä ehdottomasti hyödyllisenä. Syy voi olla mm. siinä, että vain osa testikäyttöön osallistuneista sai käyttöönsä matkapuhelinsovelluksen ja ajatus matkapuhelimen käytöstä jäi siten etäisemmäksi. Kuitenkin 43% piti ehdottomasti hyödyllisenä terveys ja liikuntatietoihin pääsyä paikasta riippumatta, joten matkapuhelinsovellukselle löytynee selkeä kohderyhmä. Tiedon hyödyntämiselle tuntuu olevan selkeää tarvetta. Terveystietojen graafinen tarkastelu, terveystiedon hallinta ja tietoon käsiksi pääsy kotona olivat suosituimpia. Näitä pitivät vähintään mahdollisesti hyödyllisinä 91 96% vastaajista. Vastauksissa ilmeni selkeästi myös tarve käyttäjälle ilmaisiin ratkaisuihin. Puolet vastaajista piti ehdottomasti tärkeänä, että ohjelmistot ja palvelut ovat ilmaisia. 5.4 PIR Case ohjelmiston käyttö PIR Case ohjelmiston asennus koettiin hankalaksi, tosin osa piti sitä helppona. Periaatteessa asennus oli tyypillinen Windows sovelluksen asennus, mutta osa testiryhmän jäsenistä harvemmin itse asentelee (tai edes saa asentaa) omia ohjelmistoja, vaan organisaation mikrotuki tai vastaava hoitaa asennukset. Tällöin asennus voi tuntua turhauttavalta lisätyöltä. Erityisiä lisäongelmia asennusvaiheessa aiheutti sertifikaatin asennus. Kommunikointi dokumenttipalvelimen kanssa kulkee suojatulla yhteydellä ( ja se edellyttää palvelimen sertifikaatin hyväksymistä asiakassovelluksessa. Dokumentti palvelun sertifikaatti oli asennettava hyväksymisen yhteydessä pysyvästi. Testien alkuvaiheessa sertifikaatin asennus oli monen valinnan takana ja tällöin oli monta kohtaa, jossa asennus saattoi mennä väärille poluille eikä sovellusta saatu kunnolla käyntiin. Uusimmassa versiossa sertifikaatin asennus on yksinkertaisempaa ja yhden valinnan takana, mutta alkuvaiheen mutkikkuus näkyy vastauksissa: varhemman version käyttäjät pitävät asennusta hankalana ja myöhemmän version käyttäjät helppona. Operatiivisessa käytössä voidaan hankkia kaupallinen sertifikaatti, jolloin käyttäjältä ei edellytetä enää minkäänlaista toimenpidettä sertifikaatin suhteen. Joillekin käyttäjille ei ollut itsestään selvää, että PIR Case oli tarkoitettu käytettäväksi vain siinä ympäristössä (PC, Windows käyttäjätunnus), johon se alun perin asennettiin, mikä aiheutti jonkin verran sekaannusta testikäytön aikana. PIR Case asiakkailla oli kolme tapaa tunnistautua rekisteröidyttäessä haluttuun palveluun: matkapuhelimella (Fujitsu: sovittu puhelinnumero ja PIN), Tupas palvelulla (Nordea: omat Solo tunnukset) tai kiinteällä etukäteen annetulla käyttäjäkohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Solo tunnusten toimivuus testattiin projektiryhmän sisällä, mutta niitä ei hyödynnetty varsinaisissa käyttökokeissa. Enimmäkseen käytössä olivat käyttäjäkohtaiset tunnukset ja salasana. Rekisteröinnissä oli tunnistautumisen lisäksi tehtävä useita muitakin valintoja, minkä takia sinällään helppokäyttöinen matkapuhelintunnistautuminen ei riittänyt tekemään koko rekisteröintitapahtumaa houkuttelevammaksi kuin kiinteillä tunnuksilla tapahtunut tunnistautuminen. Palautteitten perusteella oli kuitenkin selvää, että käyttäjät olivat tyytymättömiä useiden salasanojen hallintaan ja käyttöön. Testeissä tarvittiin pahimmillaan kolmet tunnukset: asennettavan ohjelman hakemiseen projektin testisivuilta, palveluun rekisteröimiseen kiinteillä tunnuksilla ja PIR Case ohjelman käynnistämiseen itse valituilla omilla tunnuksilla. Testiportaalille vaadittiin salasanaa, jotta testitilanne ja testikäyttäjät olisivat paremmin kontrollissa. Operatiivisessa käytössä tähdätään kuitenkin ohjelmistoon (kuten esim. Acrobat Reader), joka on ilmaiseksi vapaasti ladattavissa esim. palveluntarjoajien webbisivuilta. Tunnistautuminen ei muutenkaan ole sen hankalampaa kuin pankkipalveluun tunnistautuminen, mutta näiden lyhyiden testien aikana käyttäjille ei välttämättä ollut Copyright VTT Tietotekniikka

12 aivan selvää, että henkilökohtaisia tietoja verkosta haettaessa tunnistautuminen on yhtä lailla tärkeää kuin pankkiasioinnissa. Vapaamuotoisten viestien luominen ja siirto sekä muitten dokumenttien ml. mittalaitteilla tehtyjen logitiedostojen lähetys oli pääsääntöisesti mutkatonta, kun alkuvaikeuksista oli päästy eroon (Suunnon ohjelmasta siirrettiin aluksi vääriä tiedostoja ohjeistuksesta huolimatta). Jonkin verran kaivattiin parannusta dokumenttien tuomisessa PIR Case kansioon: ohjelman olisi muistettava kansio, josta edellinen dokumentti tuotiin; lisäksi olisi oltava mahdollisuus usean dokumentin tuomiseen samanaikaisesti. Noin puolet testikäyttäjistä ei käyttänyt PIR Casen lomakeohjelmaa, vaan ainoastaan mittalaitteitten omia ohjelmistoja. PIR Casen lomakeohjelmalla mittaustietojen täyttäminen, tallentaminen, lähettäminen ja yhteenvedon tekeminen PIR Mailerilta saadulla lomakepohjalla koettiin usein hankalaksi. Lomakekonseptin toiminta (valmiit lomakemallit, lomakkeen esitäyttö lääkärissä, omien tietojen täyttö esitäytetylle lomakkeelle, lomakkeen viimeistely) jäi ilmeisesti hieman epäselväksi, vaikka sen toteutuksessa pyrittiin matkimaan paperimuotoisen lomakkeen käsittelyä. Kaiken kaikkiaan testikäytössä ongelmia aiheutti se, että osalla koekäyttäjiä oli liian vähän aikaa ("viisi minuuttia") kerrallaan käytettävissä testeihin. Sen vuoksi heillä ei ollut aikaa kahlata usean sivun käyttöohjeita, vaan toiminnan olisi pitänyt olla intuitiivisempaa. Suuressa mittakaavassa tämä huomio vastannee sitä, miten ns. tavallinen käyttäjä toimii: käyttöohjeita luetaan vasta sitten, kun ohjelmaa ei saada toimimaan. 5.5 PIR Mailer ohjelmiston käyttö PIR Mailer ohjelmiston asennus tehtiin periaatteessa samalla lailla kuin PIR Case ohjelmiston. Myös sertifikaatin asennus oli tällöin mukana ja toimi samalla tavalla kuin PIR Case tapauksessa. Kommentit olivat samantyyppisiä. Jotta PIR Mailerin palvelupiste näkyi mahdollisille asiakkaille, sen oli rekisteröidyttävä. Ainoa mahdollisuus tunnistautua rekisteröinnissä oli käyttää ennalta nimenomaan tietyn palvelun rekisteröintiä varten annettua käyttäjätunnusta ja salasanaa. Käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttö rekisteröinnissä oli hankalaa aivan kuten PIR Casella. Osa hankaluuksista johtui esim. käyttäjätunnuksen ja salasanan hukkumisesta. Vapaamuotoisten viestien luominen ja siirto sekä muitten dokumenttien ml. mittalaitteilla tehtyjen logitiedostojen vastaanotto oli pääsääntöisesti mutkatonta. PIR Mailerin lomakeohjelma oli käytettävissä mittaustietojen kyselyyn ja analysointiin mittalaitteitten omien ohjelmistojen lisäksi. PIR Mailerin lomakeohjelmalla täytettävän lomakepohjan luominen koettiin vaikeaksi, mutta valmiiden täytettyjen lomakkeitten vastaanotto PIR Caselta ja tarkastelu eivät tuottaneet ongelmia. 5.6 Selainsovelluksen käyttö Selainsovelluksessa ei ollut asennusvaihetta, vaan käyttäjät pääsivät omalla selaimellaan suoraan käyttämään asiakas tai palveluohjelmistoja. Yhteydenpito dokumenttipalvelimeen meni suojatulla yhteydellä (HTTPS), kuten PIR Case ja PIR Mailer ohjelmistoillakin, mutta varsinaista sertifikaatin asennusta ei edellytetty, vaan sertifikaatin hyväksyminen kulloisenkin selainistunnon ajaksi tilapäisesti oli riittävä ja hyväksymismenettely ilmeisesti riittävän helppo (periaatteessa yksi klikkaus). Copyright VTT Tietotekniikka

13 Uuden palvelupisteen rekisteröinnissä tarvitaan tunnistautumista varten samaa kiinteää käyttäjätunnusta ja salasanaa kuin PIR Mailerilla. Hankaluudet olivat myös samantyyppisiä. Asiakkaan on puolestaan ensin luotava uusi asiakaspiste, jotta hän pääsee rekisteröitymään palvelupisteisiin. Asiakaspisteen luominen oli sallittua vain tietylle joukolle sovittuja henkilönimiä, mitä rajoitusta ei operatiivisessa tapauksessa välttämättä olisi. Asiakaspisteen luonnissa käyttäjä valitsee oman mieleisensä käyttäjätunnuksen ja salasanan varsinaista käyttöä varten. Tarkoituksena oli antaa käyttäjälle mahdollisuus valita itse tunnuksensa, mutta tässäkin oli jonkin verran väärinkäsityksiä, jotka tekivät asian turhan hankalaksi. Asiakkaan rekisteröityminen valittuun palveluun oli periaatteessa samanlainen kuin PIR Casella, joten todennäköiset ongelmatkin olivat samanlaiset. Vapaamuotoisten viestien luominen ja siirto sekä muitten dokumenttien ml. mittalaitteitten logi tiedostojen siirto oli pääsääntöisesti mutkatonta. Selainversiossa lomakepohjan valmistelu ja lomakkeitten täyttö oli periaatteessa samanlaista kuin PIR Mailerilla ja PIR Casella. Se koettiin myös samalla lailla hankalaksi. Lomakkeen täytön prosessointia ja sen eri vaiheita on jatkossa syytä selventää. 5.7 Astmapotilaan seuranta (potilas) Astmapotilailla oli käytössä Piko mittalaitte ja PikoTrend telakkaohjelmisto, joiden varsinaista testikäyttöä ei kuitenkaan ehditty suorittaa astmalääkärin kiireiden johdosta. 5.8 Astmapotilaan seuranta (lääkäri) "Astmapotilaan seuranta" palvelupiste asennettiin ja palvelupisteen ylläpitäjä testasi toiminnan ja Piko Trend laitteen tietojen siirron laitteesta PIR Case ohjelmalla PIR Mailer ohjelmaan, mutta resurssiongelmien vuoksi varsinainen potilaskäyttö ei ehtinyt alkaa. Käyttö kuitenkin käytiin läpi lääkärin kanssa, jolloin saatiin hyödyllistä palautetta palvelun toteutusta ajatellen. PikoTrend telakkaohjelmiston käsittely (tietojen siirto, yhteenvetojen tekeminen) jäi hyvin pienelle käytölle, joten palautetta sen toimivuudesta ei saatu. Alustavien kokeilujen perusteella muutamassa tapauksessa oli teknisiä ongelmia Piko mittalaitteen kytkemisessä PC:hen ja PikoTrend ohjelmistoon, mutta se oli enemmän PC:n USB liitännän kuin Piko laitteen ongelma. 5.9 Verenpainepotilaan seuranta (potilas) Resurssi ja aikapulan vuoksi potilaat käyttivät PIR järjestelmää ainoastaan 6600 älypuhelimella, jossa toimi esiasennettuna Nokian tekemä ohjelmisto mittaustietojen tallentamiseksi kännykällä, yhteenvetojen tekemiseksi niistä ja tietojen lähettämiseksi MMS:llä PIR järjestelmään. Järjestelmän toiminnallisuus edellytti, että PIR Case ohjelmisto oli jossain asennettuna, joten VTT:llä asennettiin kännyköiden käyttäjiä vastaavat asiakasohjelmistot, jotka liitettiin PIR Mailerilla tehtyyn palvelupisteeseen "Verenpainepotilaan seuranta". Näin ollen käyttäjillä ei ollut omaa PIR Case ohjelmistoa käytettävissään ts. sähköinen palautekanava hoitavalta lääkäriltä potilaalle puuttui, mikä mahdollisesti koettiin puutteeksi tässä testijärjestelyssä. Toisaalta yhteenvetopylväiden tekeminen kännykällä siihen tallennetuista mittaustiedoista oli kaikille helppoa ja ilmeisesti motivoivaa. Palvelun käyttö oli koehenkilöitten mielestä helppoa; tosin yhden käyttäjällä oli vaikeuksia tietojen tallentamisessa ja lähetyksessä, minkä yhtenä syynä voisi olla, että mittauksissa käytettävä kännykkä (6600) oli luultavasti muu kuin mihin testikäyttäjä oli itse tottunut (kuten kommunikaattori). Pitemmän päälle toivottiin suomenkielistä käyttöliittymää ja hieman hämäsi mittaustulosten tallennuksessa annettava kuittaus ("Note Saved", joka helposti luetaan "Not saved"). Copyright VTT Tietotekniikka

14 5.10 Verenpainepotilaan seuranta (lääkäri) Käyttö tapahtui siten, että lääkärille perustettiin palvelupiste "Verenpainepotilaan seuranta" PIR Mailerohjelmistolla, jolla lääkäri seurasi potilailta tulevia verenpaineen mittaustietoja. Testijakso alkoi vasta pari viikkoa aiemmin, joten kirjallista arviointia varsinaisesta käytöstä ei ollut vielä saatavilla. Suullisissa arvioissa kuitenkin esim. yhteenvetokäyrien piirtoa pidettiin hyvänä piirteenä, jollaista nykyjärjestelmistä ei löydy. Lääkärin vastaanottaessa mittaustuloksia jonkin verran hämäännystä voi aiheuttaa se, että potilaalta tulevat mittaustulokset kumuloituvat eli aina saadaan uusien mittausten lisäksi kaikki vanhatkin mittaukset, koska potilaat ilman muuta keräävät mittauksia kännykkäänsä jatkuvasti tuhoamatta vanhoja. Kumuloituvat mittaukset lisäävät (tarpeettomasti) tulevien dokumenttien listaa PIR Mailerilla, koska järjestelmä nykyisellään ei suodata uudestaan toistuvia "vanhoja" dokumentteja pois. Matkapuhelintoteutus kokonaisuudessaan on vielä testiversio, eikä kaikkia piirteitä ole vielä ohjelmoitu Kuntoliikunnan seuranta (potilas) Testiryhmällä oli käytössään Suunnon t6 sykemittari ja PC:hen asennettava Suunto TrainingManager ohjelma, jonka asentamista käyttäjät pitivät helppona. T6 laitteen käyttöönottoa pidettiin melko helppona, mutta käyttö koettiin jossakin määrin hankalaksi, koska tarvittiin ohjekirjaa käytön opettelussa, ja joillakin käytössä ollut FootPod nopeus/matkamittari oli vaikea kalibroida. Laitteen tuottamat ja TrainingManager ohjelmalla tuotetut tiedot koettiin hyödyllisiksi, tosin ilmanpaine lämpötila ja korkeustiedoille ei nähty merkittävää käyttöä. Aikaisemmin Polarin sykemittaria käyttäneet pitivät joitakin ominaisuuksia Suunnon laitteessa parempina, etenkin tietojen analysointia, kellon ja lähetinvyön synkronisointia. Sen sijaan kellon ja lähetinvyön yhteydestä oltiin kahta mieltä, toisten mielestä toimi paremmin ja toisten huonommin kuin Polarin. Suunto TrainingManager ohjelman antamia tietoja kehuttiin, mutta EPOC arvojen käytännöllinen hyöty jäi usealle epäselväksi. Yleisesti ottaen jotakin sykemittaria aikaisemmin käyttäneet pitivät t6:n käyttöönottoa helppona. Harjoittelutietojen siirtoa ja katselua TrainingManager ohjelmalla pidettiin helppona tai melko helppona. Harjoittelutietojen siirto PIR Case ohjelmalla vaihteli helposta vaikeaan. Kaavakkeiden käyttö mittaustietojen lähetyksessä koettiin melko vaikeaksi tai vaikeaksi (ainoastaan osa testiryhmästä kokeili tätä tapaa tietojen siirrossa). Omien harjoitteluohjelmien luominen ja niiden hyödyntäminen käytännössä oli melko helposta vaikeaan, tosin suurin osa testaajista ei osannut sanoa kantaansa (ilmeisesti ei luonut harjoitteluohjelmia). Yhdellä henkilöllä ilmeni koekäytön aikana yhteysongelma t6:n ja PC:n välillä ja hän joutui vaihtamaan PC:tä. Asiakasohjelman ja selainversion käyttö koettiin yhtä vaikeaksi Kuntoliikunnan seuranta (kunto ohjaaja) Kunto ohjaaja piti t6:n ja Suunto TrainingManagerin antamia tietoja turhan laajoina tavalliselle kuntoilijalle (esim. ilmanpaine, korkeus). Toisaalta hän piti sykemittaria hyvänä kuntoilun motivoijana. Tavalliselle kuntoilijalle hän piti t6 käyttöönottoa ehkä liian vaikeana. TrainingManagerin tuottaman mittaustiedon ja kaavakkeen vastaanottoa hän piti melko helppona. Kaavakkeen alustus oli kuitenkin vaikeaa. Yleisvaikutelma palvelun käytöstä oli melko helppokäyttöinen Terveysdokumenttien siirto (potilas) Potilaskäyttäjät olivat jo valittuina, mutta resurssi ja aikapulan vuoksi käyttäjäkokeita ei saatu käynnistettyä tämän hankkeen aikana. Käyttötestit olisivat edellyttäneet pitkähköä seurantajaksoa tilanteissa, joissa lääkäri olisi lähettänyt kommentoituja terveydentilaraportteja potilaille, jotka olisivat vastaavasti lähettäneet kommentteja ja kyselyjä lääkärille sekä tehneet yhteenvetoja terveydentilaraporteistaan. Copyright VTT Tietotekniikka

15 5.14 Terveysdokumenttien siirto (lääkäri) Tavoitteena oli terveysdokumenttien siirto ja käsittely sähköisessä muodossa lääkärin ja potilaitten välillä käyttämällä PIR järjestelmää. Koska kyseessä oli todellinen hoitotilanne, jossa ensisijaisesti käsiteltiin oikeita terveysdokumentteja olemassa olevassa sairaalajärjestelmässä, dokumenttien siirto sähköisessä muodossa PIR järjestelmään olisi edellyttänyt testien aikana kahden järjestelmän käyttöä samanaikaisesti. PIR rinnakkaisjärjestelmän ja siinä siirrettävien dokumenttien sisältöjen määrittäminen ja dokumenttien toivottava rakenteistaminen HL7 muotoon jäivät resurssipulan vuoksi viemättä loppuun tässä lyhyessä hankkeessa. Alustavia keskusteluja käytettävien dokumenttien rakenteistamiseksi, käsittelemiseksi ja visualisoimiseksi ehdittiin käydä Tietoturvallisuusnäkökohtia Projektin puitteissa ei ollut mahdollista toteuttaa kokonaisvaltaista tietoturvan ja tietosuojan arviointia dokumenttipalvelulle. Tällaisen toteuttamisesta kuitenkin keskusteltiin alustavasti Stakesin kanssa ja sovittiin asiaan palattavaksi myöhemmin. Lisäksi projektin sisältö esiteltiin Tietosuojavaltuutetulle, jolta saatiin hyödyllistä palautetta operatiivista toteutusta ajatellen. Tietosuojavaltuutettu piti kannatettavana valittua lähestymistapaa, jossa asiakas saa haluamiaan tietoja aikaisempaa helpommin hallintaansa. Hän kuitenkin korosti dokumenttipalvelun ylläpitäjän vastuuta ja roolia luotettavana osapuolena. Henkilökohtaisten dokumenttien välityksessä on oleellista käyttäjän luotettava tunnistaminen. Lainsäädäntö ei selkeästi määrittele, mitkä tunnistamismenetelmät tulevat kyseeseen. Esimerkiksi Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa suosittelee laatuvarmenteeseen perustuvaa tunnistamista, mutta sallii muutkin tunnistautumistekniikat, jos ne ovat "tietoturvallisia ja todisteellisia". Projektissa oli käytössä kolme menetelmää: asiakkaalle luovutettu salasana, pankkisalasanat ja mobiilitunnistus. Tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta operatiivista käyttöä ajatellen vaikuttaa mobiilitunnistautuminen, joka myös käyttökokeissa todettiin helppokäyttöiseksi. Kotimaiset teleoperaattorit ovat vuoden 2006 alussa tuomassa markkinoille SIM kortille asennetun Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteen, jolloin matkapuhelimella tehty tunnistautuminen on selkeästi lain suosituksen mukainen (laatuvarmenne). Kansalaisvarmenne on tarkoitus ottaa käyttöön projektille suunnitellussa jatkohankeessa (B2C HEALTH). Tunnistautumisen luotettavuuden arvioinnissa on lisäksi huomioitava se, miten tunnistautumistieto välitetään palveluntarjoajalle. Tunnistautumistieto välitetään suojattua yhteyttä (HTTPS) käyttäen, jolloin siirtotapahtumaa voidaan pitää luotettavana. PIR arkkitehtuurissa tiedon välittää dokumenttipalvelimen ylläpitäjä, joka projektissa on ollut VTT. Myös operatiivisessa toteutuksessa ylläpitäjän on oltava luotettu osapuoli, jotta palveluntarjoaja voi luottaa saamaansa tunnistustietoon. Arkkitehtuuri sallii kuitenkin myös mahdollisuuden, että palveluntarjoajalla on oma dokumenttipalvelin, eikä kolmatta osapuolta tällöin tarvita. Tiedon välityksen tietoturvassa on huomioitava Web Services tyyppisestä arkkitehtuurista johtuvat vaatimukset. Kun tieto siirtyy kolmannen osapuolen palvelimen kautta, on tärkeää, että myös sisältö on suojattu, sillä HTTPS protokolla suojaa vain yhteydet. PIR arkkitehtuurissa toteutettu tietosisällön suojaus parantaa oleellisesti tietosuojaa. Lisäksi tieto voidaan pitää salattuna myös käyttäjän tietokoneessa, jolloin muut tietokoneen käyttäjät eivät pääse siihen käsiksi. Kännykkäsovelluksen osalta sisällön suojausta ei ole vielä toteutettu. Teknistä estettä tähänkään ei ole. Jatkossa on syytä harkita PIR Casen toiminnallisuuden toteuttamista kokonaisuudessaan myös matkapuhelinympäristössä. Copyright VTT Tietotekniikka

16 Tietojen säilyvyyden kannalta ratkaisu, jossa kaikki tieto säilytetään päätelaitteen lisäksi myös palvelimella, on välttämätön, koska omassa päätelaitteessa säilyvyyttä ei voida taata. On kuitenkin tärkeää huomata periaatteellinen ero siinä, kuka saa vastaanottaa ja käsitellä henkilökohtaisia tietoja. Jotta kolmannen osapuolen palvelin voisi prosessoida henkilökohtaisia tietoja ja muodostaa niihin näkymiä, tarvittaisiin monimutkainen suostumusten hallintaproseduuri. Tutkittavana oleva arkkitehtuuri, jossa tiedon ensisijainen vastaanottaja (ja säilyttäjä) on käyttäjä itse, välttää suostumuksen hallintaan liittyvät ongelmat, sillä tunnistautumisen yhteydessä voidaan pyytää myös käyttäjän suostumus tiedon välitykseen. Teknistä estettä ei myöskään ole tiedon säilyttämiseen dokumenttipalvelimilla, jolloin asiakassovellus voi hakea tiedon uudestaan, jos se häviää Yhteenveto tuloksista Kokonaisuudessaan käyttökokeet jäivät jonkin verran suunniteltua suppeammiksi (vastauskaavakkeen palauttaneita testikäyttäjiä oli kaiken kaikkiaan 23). Suurimpana syynä tähän olivat tekniset ongelmat, joiden vuoksi ohjelmistojen käytössä ilmeni ongelmia. Tekniset ongelmat liittyivät lähinnä PIR asiakasohjelmistojen käyttöönottoon ja palvelujen rekisteröintiin. Joitakin ongelmia johtui palomuuriongelmista, kun ohjelmistoja asennettiin tietokoneisiin työpaikoilla. Lisäksi ongelmia aiheutui siitä, että sama käyttäjä rekisteröityi useita kertoja eri tietokoneilta tai eri Windows käyttäjätunnuksilla. Oleellisimmat ongelmatilanteet saatiin ratkaistua projektin kuluessa, mutta kaikilla testihenkilöillä ei ollut enää riittävästi aikaa ja motivaatiota testikäyttöön osallistumiseen projektin loppuvaiheessa. Tämä vaikutti toisaalta testikäyttäjien määrään sekä toisaalta siihen, että kaikkia piirteitä ei ehditty kokeilla. Esimerkiksi selainsovelluksen ja lomakkeiden käyttö jäi vähäiseksi. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, koska huomattava osa käyttökokeeseen osallistujista oli lääkäreitä, jotka osallistuivat käyttökokeisiin varsin rajallisen aikataulun puitteissa. Koekäyttäjiä pyydettiin aluksi kokeilemaan asennettavaa PIRasiakasohjelmistoa, jolloin aikaa ei välttämättä enää riittänytkään selainsovelluksen kokeiluun. Asiakasohjelmistoja pidetään helposti vaikeina käyttää, mikä johtunee käyttäjien tottumisesta helppokäyttöisiin selainsovelluksiin. On kuitenkin huomattava, että asiakasohjelmien turvataso on korkeampi, kun myös sisällön suojaus voidaan toteuttaa. Toisaalta myös mahdollisuudet graafisiin esityksiin ja tiedon paikalliseen tallennukseen ovat huomattavasti selainsovelluksia paremmat. Paikallisesti asennetun ohjelmiston etuna on yksinkertainen käyttö (mm. nopeat vasteajat) sen jälkeen, kun ohjelmistojen asennus ja käyttöönotto on suoritettu. Tämä näkyi myös käyttökokeissa: osalla käyttäjistä asennus ja käyttöönotto sujuivat ongelmitta ja näissä tapauksissa myös varsinaiseen käyttöön oltiin tyytyväisiä. Käyttökokeen tulosten perusteella ei voida päätellä, mikä lähestymistapa (selain, asiakasohjelma vai mobiili) on tarkoituksenmukaisin. Lienee niin, että kullekin lähestymistavalle on omat kannattajansa (ja tilanteensa). Jatkossa tulisikin varmistaa, että asiointiratkaisu tukee kaikkia vaihtoehtoja. Joka tapauksessa tarvitaan uusia ja laajempia käyttökokeita, jotta käyttäjätarpeet saadaan vielä selvemmin esille. Testikäyttäjät suhtautuivat positiivisesti erilaisiin terveys ja liikuntatiedon käyttöskenaarioihin. Useimmat näkivät tarvetta sekä terveys että liikuntatietojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Myös etäterveydenhoito nähtiin potentiaalisena alueena. Testien aikana ei tullut esille toiveita muunlaisista dokumenttityypeistä kuin mitä jo oli käytössä (viestit, logi tiedostot, lomakkeet, yhteenvetotiedostot). HL7/CDAmääritysten pohjalta sovelletut tietomallit osoittautuivat riittäviksi kuvaamaan mittaustietojen siirrossa ja käsittelyssä tarpeelliset tietosisällöt. Huomattava työpanos käytettiin testiportaalin luomiseen ja muihin käyttötestien suorittamiseen liittyvien rakenteiden kehittämiseen. Näin on luotu hyvät valmiudet vastaavien ja laajempien käyttökokeiden to Copyright VTT Tietotekniikka

17 teuttamiseen jatkossa. Projektissa tarkasteltuihin neljään käyttöskenaarioon palataan alkavassa jatkohankkeessa. Tavoitteena on, että ainakin osaa käyttökokeista tullaan tällöin jatkamaan. Myös käyttöohjeiden kehittämiseen panostettiin. Projektin kuluessa kuitenkin osoittautui, että useimmat käyttäjät eivät ehdi perehtyä käyttöohjeisiin, vaan ohjelmien oletetaan olevan käytettävissä ilman käyttöohjetta. 6 Tulosten hyödyntäminen 6.1 Yleistä Projektin kuluessa ja osallistujien kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena on todettu selkeä tarve ratkaisulle, jolla terveyspalvelut voivat olla yhteydessä asiakkaisiinsa ja joka tukee aikaisempaa paremmin myös asiakkaan omia tiedonkäsittely ja arkistointitarpeita. Sähköisen asiointiratkaisun hyödyt eri projektiosapuolille ovat: Terveydenhoitopalvelut: säästöt, tehokkuus ja palvelun parantaminen terveydenhuollossa IT palvelutalot: uusi liiketoiminta tiedon välitykseen, hallinnointiin ja tunnistuspalveluihin liittyen Hyvinvointiin liittyvien laitteiden ja ohjelmistojen toimittajat: tuotteilta saatavan hyvinvointitiedon tehokkaasta hyödyntämisestä koituva lisäarvo ja asiakkaalle tarjottavat tuotteisiin liittyvät palvelut Terveydenhoitopalveluissa säästöjä voidaan saavuttaa: Kroonisia sairauksia sairastavat potilaat, voivat tehdä hoitoon liittyviä mittauksia kotona, jolloin käyntejä terveyspalvelussa voidaan oleellisesti vähentää Rutiiniluonteisten tietojen, kuten laboratoriotulosten, toimittaminen voidaan monissa tapauksissa tehdä sähköisesti, jolloin tarve hoitokäyntiin, postitukseen tai puhelinasiointiin vähenee Erilaiset tukitoiminnot (laskunlähetys, ajanvaraus, dokumentaation toimitus asiakkaalle) voidaan siirtää sähköiseen muotoon Keskusteluissa on myös todettu, että asiointiratkaisun tulisi olla geneerinen, ts. sen tulisi soveltua myös muuhun, kuin terveyspalvelun kanssa tapahtuvaan asiointiin. Näin asiakas tulee käyttäneeksi asiointiratkaisua useammin ja omaksuu sen käytön. Etuna on tällöin lisäksi mahdollisuus vielä laaja alaisempaan tiedon hyödyntämiseen. Esimerkiksi henkilökohtaisen talous ja verotustiedon liittäminen samaan tietovarastoon voisi olla hyödyllistä. 6.2 Arvoverkko Projektissa tutkittu dokumenttipalvelu on todettu kaikin tavoin hyödylliseksi eri osapuolille. On kuitenkin oleellista pohtia myös, miten palvelu tulisi organisoida eri osapuolia hyödyttäväksi liiketoiminnaksi. Kuva 5 esittää dokumenttipalveluun liittyvää arvoverkkoa. Palveluntarjoaja (terveys tai muu palvelu) saa taloudellista hyötyä säästöjen ja tuottavuuden kasvun kautta. Lisäksi osa palveluista voi olla myös maksullisia loppuasiakkaalle, etenkin yksityisen sektorin puolella. Projektiin osallistuvien tahojen aikaisempien kokemusten perusteella (mm. NetPosti) on kuitenkin ilmeistä, että loppuasiakasta on erittäin vaikeaa saada maksamaan Internet palveluista. Copyright VTT Tietotekniikka

18 Palveluntarjoaja maksaa dokumenttipalvelun operoinnista IT palveluntarjoajalle. IT palveluntarjoaja hankkii edelleen varmennuspalveluita ja ohjelmistoalihankintaa muilta toimijoilta. Henkilökohtaisten hyvinvointilaitteiden toimittajat myyvät tuotteista ja palveluita asiakkaalle ja hankkivat ohjelmistokehitystä alihankintana. Asiakas säästöt, tuottavuuden kasvu Palveluntarjoaja (yksityinen/julkinen) sähköiset asiointipalvelut Varmentaja tunnistuspalvelu Hyvinvointilaitteiden valmistajat laitteet oheispalvelut Ohjelmistotalot dokumenttipalvelun ja tiedonkäsittelyn ohjelmistot Kuva 5. Dokumenttipalveluun liittyvä arvoverkko. IT palveluntarjoajat ja operaattorit dokumenttipalvelu varmuuskopiointipalvelu mobiilipalvelut 6.3 Kaupallisen dokumenttipalvelun toteuttaminen Edellä kuvattu arvoverkko istuu hyvin käynnissä olevaan suuntaukseen, jossa yritykset erikoistuvat omaan ydinosaamiseensa. Tämä on johtanut useissa tapauksissa IT toimintojen ulkoistamiseen. Dokumenttipalvelu on tässä toimintamallissa yksi ulkoistettu palvelu muiden joukossa. Terveys tai muun palveluntarjoajan kannalta ehdotetun dokumenttipalveluratkaisun etuna on avoimuus. Sisällön kuvaamisessa käytetään avoimia standardeja (HL7) ja myös dokumenttipalvelimen palvelurajapinnat tullaan julkaisemaan. Näin palveluntarjoaja voi valita, miltä IT palveluntarjoajalta hän dokumenttipalvelun tilaa. Ehdotettu keveä dokumenttipalveluratkaisu mahdollistaa pientenkin yritysten toiminnan dokumenttipalvelimen operaattorina. Pienen yrityksen toimintaa tässä roolissa helpottaa se, että dokumenttien sisältö salataan, jolloin dokumenttipalvelun operaattori ei ole tietoinen välitettyjen dokumenttien sisällöstä. Copyright VTT Tietotekniikka

19 7 Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Projektin kuluessa on noussut esiin erilaisia jatkokehitystarpeita. Monet liittyvät ohjelmistojen integroimiseen muihin järjestelmiin sekä käytettävyyden parantamiseen. On selvää, että operatiivisessa käytössä dokumenttipalvelu ei voi olla erillinen järjestelmä, vaan sen on saumattomasti liityttävä palveluntarjoajan hoitoprosesseihin. Toisaalta etäterveydenhoidon sovelluksissa on päästävä korkeampaan automaatioasteeseen: käyttäjä ei ole halukas suorittamaan työläitä päivittäin toistuvia operaatioita manuaalisesti. Jatkokehitystä varten on jo laadittu jatkoprojektihakemus ("Asiakkaan dokumenttipalvelun jatkokehitys", B2C HEALTH), joka on jätetty Finnwell ohjelmaan. Tekes on hyväksynyt projektin rahoitushakemuksen. Projektin tavoitteena on toteuttaa: Integrointi potilastietojärjestelmiin Tietomalli potilaan hoitoviestille Kotona tehtyjen mittausten siirron automatisointi Integroinnissa keskeisenä ajatuksena on hyödyntää palveluntarjoajien olemassa olevia viestinvälitysmekanismeja, joita toistaiseksi käytetään lähinnä organisaatioiden sisäiseen ja organisaatioiden väliseen viestintään. Keskeinen komponentti on viestikeskus, johon voidaan liittyä erilaisilla rajapinnoilla. Jatkoprojektin yhtenä tavoitteena on toteuttaa dokumenttipalveluadapteri, joka liittää dokumenttipalvelun potilastietojärjestelmään. Arkkitehtuuri on kuvattu alla olevassa kuvassa potilastietojärjestelmä muut organisaatiot ja tietojärjestelmät viestipalvelin laboratoriojärjestelmä ajanvarausjärjestelmä potilasrekisteri potilaskertomus rokotusrekisteri HL7 Finland soap rajapinta HL7 CDA tunnistuspalvelu (TUPAS, sähk. henkilökortti, mobiilivarmenne,...) adapteri PIR Mailer sovellus dokumenttipalvelin INTERNET GSM/UMTS verkko PIR Case sovellus asiakkaan dokumenttipalvelu Copyright VTT Tietotekniikka

20 Kuva 6. Dokumenttipalvelun liittyminen potilastietojärjestelmään Toisena jatkokehitystyön tavoitteena on kehittää potilaan käyttöön sovitettu hoitoviestin tietomalli. Työssä hyödynnetään HL7 CDA määritysten mukaista lähete hoitopalaute dokumenttia, joka on tarkoitettu terveydenhuollon organisaatioiden väliseen viestinvaihtoon. Tavoitteena on saada aikaan uusi asiakkaan omia tarpeita palveleva hoitoviesti dokumentti. Asiakkaan hoitoviesti olisi geneerinen malli, josta hyödynnetään kulloinkin tarvittava osa (mm. riippuen sairauden laadusta). Samaa dokumenttia käytetään myös asiakkaalta palveluntarjoajalle toimitettavalle tiedolle, mm. etäterveydenhoidon mittaustietojen siirtoon. Kolmas jatkokehityskohde liittyy kotona tehtävien mittausten automatisointiin. Tehdyissä käyttökokeissa on tullut selkeästi esiin, että käyttäjät haluavat mittaustulosten siirron olevan mahdollisimman automaattista. Projektissa tullaan soveltamaan uusia langattomia tiedonsiirtoratkaisuja mittaustiedon toimittamiseksi mittalaitteilta (mm. verenpainemittari) dokumenttipalveluun. B2C HEALTH projektiin esitettyjen kehityskohteiden lisäksi on noussut esiin myös ajatus terveys ja liikuntatietojen laajemmasta hyödyntämisestä. Tähän liittyen on Tekesiin toimitettu myös toinen projektiehdotus: "Capturing of life data for personal and business use", LIFEDATA). Tässä projektissa on tavoitteena kehittää tietojen jälkikäsittelyä tukemaan henkilön omaa terveydenhallintaa sekä toisaalta (anonyymissä muodossa) myös kaupallisia ja kansanterveydellisiä sovelluksia. Käyttäjän hallinnassa olevaan tietovarastoon perustuva lähestymistapa soveltuu hyvin tiedon yhdistämiseen ja jakamiseen, koska käyttäjä voi itse päättää mitä tiedoillaan tekee. Terveys ja liikuntatietojen yhdistämistä havainnollistaa Kuva 7. LIFEDATA projektille ei myönnetty rahoitusta Finnwell ohjelmasta, mutta sen käynnistämiseen pyritään löytämään rahoitusta muista lähteistä. Copyright VTT Tietotekniikka