Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka Matka suuntautui Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan ja sen ympäristössä oleville Kiovan, Tšernihivin ja Žytomyrin alueille. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat Ukrainan metsäsektorin toimintaympäristöön sekä luoda uusia kontakteja. Matka osoitti, että Ukrainan metsäsektorin modernisoituminen on varsin pitkäaikainen prosessi. Kuva 1. Malynin metsäyrityksen portaalinosturi Žytomyrin alueella. 1 (6)

2 Tiistai YLIOPISTOVIERAILUT Ensimmäisen matkapäivän iltapäivälle oli järjestetty yliopistotapaamisia. Metlan ja Pohjois-Karjalan AMK:n edustajat kävivät tutustumassa Ukrainan kansallisen bio- ja ympäristötieteiden yliopiston (Natsionalnyi universitet bioresursiv i pryrodokorystuvannja Ukrajiny, NuBiP) metsätieteiden ja maisemanhoidon instituutin toimintaan. Aalto-yliopiston edustajat vierailivat Ukrainan kansallisen teknillisen yliopiston Kiovan polyteknillisessä instituutissa (Natsionalnyi tehnitšnyi universitet Ukrajiny, Kyjivskyi politehnitšnyi instytut, NTUU KPI). Samanaikaisesti yrityksille oli sovittu tapaamisia. Mahdollisia aiheita, joissa bio- ja ympäristötieteiden yliopisto oli kiinnostunut yhteistyöstä, liittyivät paikkatietojärjestelmiin, yksityismetsänomistajien tukemisen lainsäädäntöön, bioenergiaan, metsänhoitomenetelmiin, metsätalouden koneellistamiseen ja biodiversiteetin suojeluun. Keskustelussa tulivat lisäksi esille lämpöpuuhun liittyvät tutkimukset. Kansainvälisten asioiden päällikkö Serhi Zibtsev mainitsi lisäksi meneillään olevista hankkeista, jotka liittyivät Tšernobylin ydinvoimalan lähialueiden metsien tutkimukseen. Alueella on mm. pystyyn kuolleita metsiä, joihin on tavoitteena rakentaa palokujia estämään laajamittaisia metsäpaloja ja niiden aiheuttamaa säteilyn leviämistä. Näiden metsien käsittelyyn toivotaan kansainvälistä yhteistyötä. Ukrainan kansallinen bio- ja ympäristötieteiden yliopisto NUBiP ( Bio- ja ympäristötieteiden yliopisto on yksi Ukrainan merkittävimmistä yliopistoista. Opiskelijoita on kaikkiaan yli ja henkilökuntaa yli Yliopiston itsenäinen historia alkaa vuodesta Metsätieteiden ja maisemanhoidon instituutti on Ukrainan johtava metsätieteiden koulutuslaitos. Siinä on kaksi tiedekuntaa (metsätieteiden tiedekunta ja maisemanhoidon tiedekunta) sekä erillinen tutkimuslaitos. Yliopistolla on merkittävä metsäkoeasema Kiovan alueen Bojarkassa, jossa mm. käytännön harjoittelu toteutetaan. Yliopistoa olivat esittelemässä mm. instituutin johtaja Petro Lakyda ja Serhi Zibtsev. Ukrainan kansallinen teknillinen yliopisto NTUU, Kiovan polyteknillinen instituutti KPI ( Teknillinen yliopisto perustettiin vuonna Yliopisto on Ukrainan suurin, ja opiskelijoita siellä on Akateemista henkilökuntaa on Teknillinen yliopisto on Ukrainan johtava oppilaitos muun muassa seuraavilla aloilla: informaatioteknologia, elektroniikka, sähkö-oppi, materiaalitiede, mittausoppi ja kemianteknologia. Keskiviikko SUOMALAIS-UKRAINALAINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Ukrainan kansallisen kauppa- ja teollisuuskamarin tiloissa järjestettiin liiketoimintaseminaari ja yrityskontaktitapahtuma. Seminaarin avasi kauppa- ja teollisuuskamarin varajohtaja Viktor Janovskyi. Avauspuheenvuorossaan hän käsitteli Ukrainan teollisuutta: maan tärkeimpiä luonnonvaroja ovat mustanmullan viljelymaa ja mineraalivarat. Tärkeimpiä toimialoja ovat maanviljely, metallinjalostus ja lannoitteiden tuotanto. Maatalouden asema on vahva: maassa toimii noin maatalousyritystä ja kaikkiaan maatalouden parissa työskenteleviä henkilöitä on 3,8 miljoonaa. UKRAINA Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta 24. elokuuta Maassa on 46 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on km². Ukraina on Euroopan valtioista pinta-alaltaan 2. suurin ja väkiluvultaan 7. suurin. Maa jakautuu hallinnollisesti 24 alueeseen, Krimin autonomiseen tasavaltaan sekä 2 kaupunkiin: Kiovaan ja Sevastopoliin. Ukraina on maan ainoa virallinen kieli, mutta myös venäjää puhutaan yleisesti. Maantieteellisesti Ukraina on enimmäkseen tasankoa ja ylänköä, joihin kuuluu maan pohjois- ja länsiosan metsäaro. Maan läntisimmässä osassa Karpaateilla ja eteläosassa Krimillä on vuoristoa. Itsenäinen Ukraina on kärsinyt vaikeasta siirtymisestä markkinatalouteen. Merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja viljatuotteet. Poliittisesti Ukrainassa ovat kamppailleet eri ryhmittymät, joiden suhtautumisessa yhteistyöhön Venäjän kanssa on eroja. Valtionyritysten yksityistäminen on johtanut tuloerojen suureen kasvuun. Ongelmia on myös byrokratiassa ja korruptiossa. Ukrainan bruttokansantuote on kuitenkin kasvanut luvulla vuosittain ja rahayksikkö hryvnia (grivna) on pysynyt suhteellisen vakaana. 2 (6)

3 Janovskyi otti esille myös ulkomaalaisille yrityksille suunnattuja investointiohjelmia, etuuksia ja investointitakuita. Avauspuheenvuoron jälkeen Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta ja Natalia Narits kertoi Aaltoyliopiston toiminnasta. Serhi Malynovskyi esitteli Finpron näkökulmasta seikkoja, joita suomalaisten yritysten tulisi ottaa Ukrainan-toiminnassaan esille. Serhi Zibtsev piti esityksen bio- ja ympäristötieteiden yliopiston toiminnasta. Tutkimuslaitospuheenvuorojen jälkeen yritykset pitivät esityksiä. Seminaarissa oli ongelmallista, että ohjelmassa olleet valtiollisen metsähallinnon ja energia- ja teollisuusministeriön edustajien puheenvuorot jäivät puuttumaan ilman ennakkovaroitusta. Stora-Enson Kiovan-toimiston edustaja oli aikaisemmin perunut tulonsa. YRITYSKONTAKTITAPAHTUMA Seminaarin jälkeen järjestettiin yrityskontaktitapahtuma. Suomalaisdelegaatiossa oli mukana osanottajia kolmesta yrityksestä. Sen lisäksi edustettuna oli koko Lahden seudun metsäteollisuuden yritysklusteri, kuten marraskuussa 2010 järjestetyllä Valko-Venäjän matkallakin. jossain määrin tukemassa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä maassa. Torstai Torstaina osallistujille järjestettiin paikallinen tutustuminen alueen metsätalouteen ja metsäsektorin yrityksiin. INNOVATSIONNYJE TEHNOLOGII Ensimmäisenä kohteena oli Tšernihivin alueella Ladynkassa (Kiovasta noin 100 km pohjoiseen) sijaitseva Innovatsionnyje tehnologii -yritys. Yritys toimii entisen suuren kolhoosin tiloissa ja tuottaa sahatavaraa. Omistajana yrityksellä on kiovalainen Kwin-Swig, joka valmistaa mm. ikkunoita ja ovia. Yritystä esitteli johtaja Dennis Androsov. Yrityksellä oli käytössä kaksi vanhaa pientä sahaa, joiden kuukausituotanto yhteensä on noin 300 m³ (3 600 m³/vuosi). Toinen sahalaite oli peräisin armeijasta. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tuotanto. Yritys valmistaa myös höylälistaa, liimahirttä ja liimalevyä. Osanottajalistan mukaan ukrainalaisia yritysosallistujia oli kaikkiaan 27, enimmäkseen Kiovan ja Žytomyrin alueelta. Useat yrityksistä olivat kuitenkin varsin pieniä, minkä vuoksi vain harvoissa tapauksissa päästiin todellisiin neuvotteluihin. Kuva 3. Innovatsionnyje tehnologii -yrityksessä Ladynkassa sahat olivat kapasiteetiltaan pieniä. Kuva 2. Yritysneuvotteluja Ukrainan kauppa- ja teollisuuskamarissa seminaarin jälkeen. Yritysneuvottelujen jälkeen Suomen Ukrainansuurlähettiläs Christer Michelsson tapasi kauppakamarin tiloissa suomalaisdelegaation ja joitain ukrainalaisosanottajia. Michelsson piti puheessaan ajankohtaiskatsauksen Ukrainan nykytilanteesta ja otti esille, että suurlähetystö voi valtion edustajana olla Yritysryhmässä valmistetaan myös tammiparkettia. Pääosin lautaparketti myydään Ukrainan sisällä, mutta vientipyrkimyksiä Yhdysvaltoihin oli ollut. Alliance Parquet -tavaramerkillä myytävän parketin paksuus on 15 mm ja neliöhinta 20 $. Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin ongelmana ovat olleet standardierot. Männyn ja tammen lisäksi yrityksen tuotannossa käytetään tarvittaessa leppää. 3 (6)

4 Kuva 4. Yritysryhmän laadukkaimmalta tuotteelta vaikutti tammiparketti, jota myydään pääosin Ukrainan alueelle. Sahauksen sivutuotteet ovat tyypillinen ongelma Ukrainassa. Tällä hetkellä prosessissa syntyvä puutähde poltetaan lämpökattilassa, mutta tavoitteena on käynnistää pellettilinja, kun sahausmäärä kasvaa. Kuva 6 (ylh.). Männikön uudistushakkuu on tehty Ladynkassa metsurityönä. Alalta kerätään pois myös oksat. Kuva 7 (vas.). Venäjän tapaan myös Ukrainassa käytetään leimikkotolppia. MALYNIN METSÄYRITYS Valtion metsäyritykset (lisovi gospodarstvo) perustuvat neuvostojärjestelmän aikaisiin leshooseihin. Metsäyritykset huolehtivat oman alueensa metsätaloudesta. Osa entisistä valtiollisista leshooseista on muutettu yksityisyrityksiksi. Ukrainassa valtiollisia metsäyrityksiä eli leshooseja on kaikkiaan 294. Kuva 5. Sahauksen sivutuotteita. Alueen hakkuut tehdään pitkälti metsurityönä. Yritys sijaitsee 10 kilometrin päässä lähimmästä valtion metsäyrityksestä, josta puuta ostetaan. Puu hanktaan kilometrin etäisyydeltä. Yrityksen edustajien mukaan Tšernihivin alueella mänty on tiheämpää ja pihkaisuudeltaan vähäisempää kuin muilla Ukrainan alueilla. Ladynkasta jatkettiin Tšernihivin kautta Žytomyrin alueen Malynin kaupungissa sijaitsevalle valtion yritykselle. Vierailukohdeyritys korjaa ja jalostaa puuta sekä huolehtii myös muun muassa metsien uudistamisesta, hoidosta, suojelusta ja palontorjunnasta. Yrityksen toimialueen koko on ha. Yrityksellä on oma taimitarha, joka kasvattaa vuosittain 3 miljoonaa tainta omaan käyttöön ja myyntiin. Kasvatettavia puulajeja ovat mänty ja tammi. 4 (6)

5 UKRAINAN METSÄTALOUS Metsät peittävät noin 17 % Ukrainan maapintaalasta: metsien kokonaispinta-ala on 9,7 milj. ha. Puuston määrä on noin 2,1 miljardia kuutiometriä. Viimeisen 50 vuoden aikana metsäala on noin 1,5- kertaistunut ja puuston määrä 2,5-kertaistunut. Puuntuotannossa hyödynnettävissä olevan metsän osuus on 55 %, josta lehtimetsävaltaista on 47 % ja havumetsävaltaista 41 %. Loput on sekametsää. tehtiin m³. Käytössä on perinteinen runkomenetelmä. Puut kaadetaan moottorisahalla ja kuljetetaan valkovenäläisillä MTZ-juontotraktoreilla käsiteltäväksi. Metsistä 98 % on valtion ja 2 % kuntien omistuksessa. Yksityisesti omistetun metsän osuus on vähemmän kuin 0,1 %. Keskeisiin metsäalan haasteisiin kuuluvat esimerkiksi lainsäädännön puutteellinen kehitys, vähäinen puun kotimainen kysyntä, metsien hoidon puutteellisuus ja laajat radioaktiivisen säteilyn saastuttamat metsäalueet. Metsänkäsittelymenetelmät ovat varsin tehottomia. Metsäpolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat metsien määrän lisääminen, niiden tuottavuuden ja laadun parantaminen. Valtion metsäkomitea etsii aktiivisesti metsänkäsittelymalleja ulkomailta. Vuonna 2009 puustoa hakattiin 17 miljoonaa m³. Sahatavaran tuotanto oli 2,3 miljoonaa m³ ja puulevyjen 1,9 miljoonaa m³. Metsäsektorin arvonlisäys on vain 1,1 % bruttokansantuotteesta. Puutuoteteollisuuden osuus tästä on merkittävä maassa tuotetaan etenkin sahatavaraa ja levyjä. Metsäsektorin työllisten osuus on 0,9 % kaikista työllisistä. Puun ja metsäteollisuustuotteiden osuus viennistä on 2,6 %. Kuva 8. Malynin metsäyrityksen taimitarhan tammentaimia. Yrityksen sahaosasto käyttää tukkia m³/vuodessa, vuosituotanto on kaikkiaan noin m³. Vuoden 2010 yrityksen liikevaihto oli 33 miljoonaa hryvniaa (noin 3 miljoonaa euroa). Yrityksessä työskentelee 350 henkilöä ja keskipalkka on hryvniaa (noin 230 euroa). Malynin metsäyrityksen alueella hakattua puuta myydään neljännesvuosittain huutokaupassa. Ylijäävä osuus viedään ulkomaille. Vuonna 2010 Ukrainan metsätaloudessa toteutettiin eräitä uudistuksia. Uudistusten tavoitteena on erottaa metsäteollisuus metsätaloudesta valtion omistamissa metsäkomitean alaisissa yrityksissä. Joitain entisiä leshooseja on muutettu yksityisiksi yrityksiksi. Pyrkimyksenä on saada investointeja metsäteollisuuteen ja nostaa jalostusastetta. Männyn istutustiheys on alueella erityisen suuri: kpl/ha. Ensimmäinen taimikonhoito tehdään 5 vuoden iässä. Tämän jälkeen käsittelyjä ovat alueella normaalisti taimikon harvennus vuotiaana, ensiharvennus vuotiaana, tarvittaessa toinen harvennus ja lopuksi päätehakkuu männiköissä 80- vuotiaana ja tammimetsissä 110-vuotiaana. Päätehakkuussa poistuma on noin m³/ha. Hakkuutyöstä ostetaan alihankkijoilta noin 70 %. Vuotuinen kasvu on noin m³. Vuotuinen päätehakkuusuunnite on m³ ja harvennussuunnite m³. Vuonna 2010 hakkuita Kuva 9. Kuorittuja mäntytukkeja. Saheista noin 70 % menee vientiin, ja tärkeimpiä vientikohteita ovat Turkki, Puola, Itävalta ja Baltian maat. Tuotannon sivutuotteet käytetään lämmitykseen sekä kahden kuivaamon energiaksi. Sahatavaran lisäksi yrityksen tuotteita ovat höylälistat ja lattialauta. 5 (6)

6 Yrityksen toiminta on varsin työvoimavaltaista. Niin puun kuljetuksessa, käsittelyssä kuin sahauksessakin automaatio on vähäistä. Ekskursio osoitti, että maan toimintaympäristö on haastava. Vain harvalla suomalaisyrityksellä on toimintaa Ukrainassa, eikä metsätalouden osalta ole oletettavaa, että suomalaisten kannalta merkittäviä investointeja tulisi lähiaikoina. Bioenergian käytön lisääntymiseen voisi olla mahdollisuuksia: muihin käyttötarkoituksiin soveltumatonta huonolaatuista puuta on paljon, eikä maassa ole selluteollisuutta, joka kilpailisi puun käytöstä. Toisaalta bioenergiasektorin tulevaisuus riippuu pitkälti Venäjän kanssa harjoitettavasta energiapolitiikasta, ja tällä hetkellä halvan kaasun saatavuus ei kannusta suuriin bioenergiainvestointeihin. Hankkeessa jatketaan opintomatkoja vuoden 2011 aikana. Kuva 10. Tšernihivin alueen mäntytukki on keskimäärin varsin järeää, mutta usein myös oksaista ja lenkoa. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. Kuva 11. Raakapuun kuljetukseen Malynin metsäyrityksessä käytetään puutavaranosturein varustettuja ZIL-kuorma-autoja. INTERBUDEXPO-MESSUT Ukrainan-matkan aikana saatiin tieto siitä, että Kiovassa on meneillään rakennusalan InterBudExpomessut ( ). Valtaosa yritysedustajista osallistui messuille torstaina EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET Ekskursio tarjosi otoksen Pohjois-Ukrainan metsäsektorista käytännön tasolla. Valtionhallinnon edustajien seminaariesitysten jäätyä väliin Ukrainan metsäsektorin kokonaiskuvasta jäi hieman hatara käsitys, mutta tietämystä paikattiin suomalaisten järjestäjien etukäteen jakamilla infopaketeilla. 6 (6)