Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin Elina Välkky ja Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hanke KIEMET järjesti verkostoitumismatkan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat Valko-Venäjän metsäsektorin toimintaympäristöön sekä luoda uusia kontakteja. Valko-Venäjä ja puistojen kaupunki Minsk ylittivät odotukset toimivuudellaan, siisteydellään ja ystävällisillä ihmisillään. Kuva 1. Matkalle osallistui suomalaisten yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä tiede- ja yrityspuiston edustajia ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja. 1 (6)

2 Su VIERAILU LÄHETYSTÖNEUVOS ILKKA RÄISÄSEN LUONA Suomen ulkoministeriö on perustanut Minskiin diplomaattisen yhteystoimiston Vilnan suurlähetystön alaista yhden hengen toimistoa vetää lähetystöneuvos Ilkka Räisänen. Suomen yhteystoimisto sijaitsee Ruotsin suurlähetystön tiloissa. Yhteystoimiston perustaminen tukee Euroopan unionin itäisen kumppanuusohjelman tavoitteiden toteutumista, ja sen keskeisiin käytännön tehtäviin kuuluu yhteydenpidon tiivistäminen Valko-Venäjälle sekä kaupan edistäminen ja suomalaisten yritysten auttaminen maan markkinoille. Kuva 2.I l l a n v l i ä et e h t y t -s o t ön eu vo s Ilkka Räisäsen luona. Suomi-t u n n e l m i s s a emäntä Tamara ja Elina Välkky. Kuva 3. Suomalaisdelegaatio kuuntelee, kun johtaja Vasili Romanov kertoo kauppa- ja teollisuuskamarista ja sen tarjoamista palveluista. Tämän jälkeen Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta, ja Sinikka Mynttinen sekä Timo Eklund kertoivat Aaltoyliopiston toiminnasta. Metsäministeriön edustajat kertoivat perustietoja maan metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Yhteenvetona rennoissa tunnelmissa vietetyn illan keskusteluista voidaan todeta, että ryhmämme oli yhteystoimiston toiminta-aikana ensimmäinen suomalainen yritysryhmä tutustumiskäynnillä Valko- Venäjällä. Ilkka Räisäsen viesti paikalla olleille yrittäjille oli, että Valko-Venäjällä on potentiaalia ja markkinoita suomalaisille tuotteille ja palveluille Suomella on maassa hyvä maine. Toimintaympäristö ei aina ole helppo, mutta maa on mielenkiintoinen ja sen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Ma S U O M A L A I S-VALKOVENÄLÄINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Matkan virallinen ohjelma alkoi maanantain Valko- Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin tiloissa järjestetyllä seminaarilla ja yrityskontaktitapahtumalla. Ennen tilaisuuden alkua verkostoitumistapahtuma oli saanut uutisaikaa myös kansalliselta televisiokanavalta. Aluksi kauppa- ja teollisuuskamarin johtaja Vasili Romanov kertoi kamarin toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Kamari tarjoaa muun muassa patentti-, sertifiointi- ja investointipalveluita sekä muita liiketoiminnallisia palveluita. Romanovin mukaan suomalaisten investointien määrä Valko-Venäjälle vuonna 2009 oli 12,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisia yrityksiä kamarin jäseninä on kahdeksan. VALKO-VENÄJÄ Valko-Venäjä itsenäistyi viimeisten Neuvostotasavaltojen joukossa, ja siitä tuli Valko-Venäjän tasavalta 25. elokuuta Maassa on asukkaita 9,5 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa asuu pääkaupunki Minskissä. Maa on jaettu kuuteen hallinnolliseen piiriin (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno, Minsk, Mogiljov). Virallisia kieliä ovat valkovenäjä ja venäjä. Valko-Venäjä on melko tasainen sisämaavaltio, jonka sijainti on otollinen EU:n ja Venäjän välissä. Maan tärkeimpiä elinkeinoja ovat metalli- ja konepajateollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, polttoaine- ja energiateollisuus sekä elintarvike-, metsä-, rakennus- ja tekstiiliteollisuus. Metsäalalla tunnettuja konepajateollisuuden tuotteita ovat erilaiset traktorit, joita valmistavat muun muassa Minskin traktoritehdas Belarustuotenimellä sekä Amkodor. Taloudellisesti Valko-Venäjä on pärjännyt hyvin muiden Itä-Euroopan maiden joukossa. Uudistukset ovat olleet hitaampia ja paremmin kontrolloituja kuin Venäjällä, ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen sekasorto on vältetty. Maan talouskehitys on ollut varsin hyvää, ja palkat ja eläkkeet on maksettu ajallaan. 2 (6)

3 SORAINEN OY Co-Managing Partner Maksim Salahub Sorainen Oy:n Valko-Venäjän toimistosta esitteli yrityksen toimintaa maassa sekä antoi käytännön ohjeista investointeja Valko-Venäjälle harkitseville. Yritys on laatinut englanninkielisen investointioppaan Valko-Venäjälle: Belarus Investment Guide YRITYSKONTAKTITAPAHTUMA Iltapäivällä järjestettiin yrityskontaktitapahtuma, johon osallistui suomalaisten yritysten lisäksi 32 valkovenäläistä yritystä. Suomalaisilla ja valkovenäläisillä yrityksillä oli mahdollisuus keskustella yhteistyöstä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Lista valkovenäläisyrityksistä yhteystietoineen on liitteenä. Kuva 5. Kiemet-seurue ministeriövierailulla. METSÄTALOUS VALKO-VENÄJÄLLÄ Valko-Venäjällä valtio omistaa kaikki metsät. Metsät peittävät lähes 40 % maan pinta-alasta: metsien kokonaispinta-ala on 9,4 milj. ha ja -tilavuus 1,5 mrd. m 3. Ylintä päätösvaltaa metsäasioissa käyttää Metsätalousministeriö, jonka vastuulla on metsäpolitiikan toimeenpano ja lainsäädännön kehittäminen. Alueellisesti metsätaloudesta vastaa 95 metsätalouspiiriä, leshoosia. Niiden vastuulla on ohjata metsien käyttöä, suojelua ja uudistamista omilla alueillaan. Kuva 4. MHG Systems Oy:n Ruslan Pisarenko keskustelee yhteistyömahdollisuuksista. VIERAILU VALKO-VENÄJÄN METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ V a lk o-ve n ä j ä n m e t s ä t a lo u s mi n i st e r i M ih a i l Am e lj a n o v it š vieraili marraskuun alussa Helsingissä ja kutsui tuolloin Kiemet-hankkeen yritysvaltuuskunnan vierailulle Valko- Venäjän metsätalousministeriöön. Valitettavasti ministeri ei itse päässyt nyt järjestettyyn tapaamiseen, mutta mukana tilaisuudessa oli joukko ministeriön muita korkeimpia viranhaltijoita: Lisitsa, Fjodor Denisovitš Korbut, Aleksandr Nikolaevitš Šatravko, Valentin Gennadevitš Malaševitš, Igor Igorevitš Surta, Aleksandr Aleksejevitš Zajats, Nikolai Aleksandrovitš Zubko, Vladimir Georgijevitš Ensimmäinen varaministeri Varaministeri (vastuussa investoinneista) Metsätalouden hallintoviraston johtaja Talous- ja investointihallintoviraston johtaja Metsätuote- ja markkinointiosaston johtaja Metsäteollisuusosaston varajohtaja Riistanhoito-osaston varajohtaja Metsiä hakkaavat sekä ministeriön alaiset leshoosit että Bellesbumprom-konserniin kuuluvat hakkuuyritykset. Leshoosien hakkuut olivat vuonna 2009 yli 7,7 milj. m 3, kun kokonaishakkuut Valko-Venäjällä ovat vuosittain noin 14 milj. m 3. Arvio leshoosien vuoden 2010 viennin arvosta on 100 miljoonaa $. Valko-Venäjällä käytetään noin % vuotuisesta sallitusta hakkuumäärästä. Ministeriön alaisuudessa toimii 73 sahaa, jotka jalostavat vuosittain noin m 3 puuta. Maa on panostanut viime vuosina puunkorjuukaluston uus i m is e e n. Vu o s it t a in k ä yt e t ä ä n milj. ruplaa uusiin koneisiin. Pääsääntönä on, että pyritään suosimaan kotimaista teknologiaa aina silloin, kun mahdollista. Esimerkiksi harvennushakkuisiin sopivaa kalustoa ei Valko-Venäjällä kuitenkaan valmisteta. Puusta 89 % korjataan tavaralajimenetelmällä. Valko-Venäjä on panostanut metsänuudistamiseen, ja viime vuosina on metsitetty muun muassa vähätuottoisia maatalousmaita. Tämän ansiosta maan metsätalouskäytössä oleva maa-ala on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana 1,35 milj. hehtaaria. Pääasiassa metsiä on uudistettu istuttamalla ( ha vuonna 2009), ja muita keinoja ovat olleet kylvö (1 500 ha) ja luontainen uudistaminen (6 100 ha). 3 (6)

4 Valko-Venäjällä on käytössä PEFC:n hyväksymä oma kansallinen sertifiointijärjestelmä sekä FSC. Kaikki metsät on sertifioitu kansallisen järjestelmän ja sitä kautta PEFC:n vaatimusten mukaisesti, ja puolella metsistä on myös FSC-sertifikaatti. Valko-Venäjä on onnistunut metsäpalojen torjunnassa Venäjää paremmin. Kesä 2010 oli myös Valko-Venäjällä kuiva. Paloja olikin lukumääräisesti kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta paloalueen suuruus oli kuitenkin vain kolmannes vuonna 2009 palaneesta metsäalasta. Metsien valvontaan käytetään myös videokameroita. Viime vuosina metsäteollisuudessa on panostettu pellettien ja brikettien valmistukseen. Maan ainoa sellutehdas Svetlogorskissa käyttää pelkästään pyöreää puuta. Sahat eivät myy haketta sellutehtaalle, vaan hake menee energiaksi. Bioenergian käyttöä on edelleen tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vuosittain energiantuotantoon käytettäisiin 1,5 miljoonaa m³. leshoosi harjoittaa riistataloutta, ja sillä on hehtaaria metsästysmaita. Leshoosilla on tällä hetkellä käytössä yksi hakkuuketju. Harvesteri on yhdistelmä valkovenäläistä ja suomalaista teknologiaa: paikallinen Amkodorin traktori on varustettu suomalaisen Keslan hakkuupäällä. Harvesteri on ollut käytössä neljä kuukautta, ja sen tuotos on noin 90 m³/8 h. Kuormatraktorina on käytössä valkovenäläinen ML-131-traktori. Kuormatraktoria on käytetty kuusi vuotta, ja sen tuottavuus on m³/8 h. Keskimääräinen kuljetusmatka metsästä käyttökohteeseen on 30 kilometriä. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut keskimäärin noin m³. Vuonna 2009 leshoosi korjasi m 3 puuta ja tuotti m 3 sahatavaraa. Valtaosa puusta tulee harvennuksilta. Leshoosin alueella ei ole omaa käyttöä kaikelle puulle. Viennin arvo vuonna 2009 oli $. Kuitupuu viedään ulkomaille. Kuitupuun vuotuinen hakkuumäärä on noin m³. Keskusteluja ministeriössä käytiin hyvässä hengessä ja suomalaistoimijat kyselivät aktiivisesti. Metsäministeriön vierailu avasi mahdollisuuksia myös tiedonvaihtoyhteistyölle. Ti Tiistaina matka jatkui tutustumisella Vileikan leshoosin eli metsätalouspiirin sekä paikallisen lämpölaitoksen toimintaan. Vileika on noin asukkaan kaupunki Minskin alueella, pääkaupungista noin 100 km luoteeseen. VILEIKAN KOKEELLINEN LESHOOSI Leshoosi- eli metsätalouspiirijärjestelmä periytyy neuvostoajoilta. Leshoosit huolehtivat oman alueensa metsätaloudesta: myöntävät metsänkäyttöoikeuksia, suorittavat metsänuudistamista, taimikonhoitoa ja harvennuksia, ja tekevät myös päätehakkuita. Leshoosit jakautuvat pienemmiksi metsänhoitoalueiksi eli lesnitšestvoiksi, joita Vileikassa on 11. Vileikan leshoosin johtajan Pavel Kosjakin mukaan metsätalouspiiri sai vuonna 2008 kokeellisen leshoosin (opytnyi leshoz) statuksen, mikä tarkoittaa sitä, että leshoosilla on myös tutkimus- ja koetoimintaa. Kokeellisia leshooseja on Valko-Venäjällä kaikkiaan kymmenen. Vileikan leshoosin pinta-ala on ha ja metsävarat 19,1 milj. m 3. Puuston keskimääräinen tilavuus on 203 m 3 /ha ja keski-ikä 56 vuotta. Työntekijöitä on kaikkiaan 520, joista 360 työskentelee metsänhoitotöissä ja 160 hakkuissa. Metsätalouden lisäksi Kuva 6. Valko-Venäjä on kärsinyt pahoista myrskyistä vuonna Parhaillaan leshoosin harvesteri raivasi myrskytuhoja. Kaikkiaan puuta kaatui leshoosin alueella 430 ha, noin m³. Muutaman vuoden ajan leshoosi on toimittanut runkopuusta tehtyä energiahaketta Vileikan kaupungissa sijaitsevalle CHP-laitokselle. Leshoosi kaipasi tietoa harmaalepän käyttömahdollisuuksista, sillä nykyään sille ei ole käyttöä. VILEIKAN CHP-LAITOS Vileikan CHP-laitos on osa valtiollista Minskenergoyritystä, joka tuottaa noin neljänneksen maassa käytettävästä sähköenergiasta ja Belenergon verkkoon syötettävästä lämpöenergiasta. Vileikan laitos on rakennettu vuonna 2007, ja se käyttää raaka-aineenaan haketta. Haketettavaa puuta varastoidaan noin 3 4 kuukautta. Leshoosilta CHP-laitokselle myytävän hakkeen myyntihintaan vaikuttaa myös kosteus. Käytössä on hakkuri Jenz HEM (6)

5 -teollisuuden tiedekunta, orgaanisten aineiden teknologian (puun kemiallisen jalostamisen) tiedekunta, kemianteollisuuden tiedekunta, teknistaloudellinen tiedekunta (metsäekonomia) ja polygrafinen tiedekunta. Kuva 7. Vileikan CHP-laitoksen sähköteho on 2 MW ja lämpöteho 15 MW. Laitos tuottaa noin puolet Vileikan kaupungin lämpöenergian tarpeesta. Kuva 8. Lämpölaitoksella on noin kiintokuutiometrin varmuusvarasto haketta lähellä Vileikan kaupungin keskustaa. Se riittää kaupungin tarpeisiin noin kuukaudeksi. TUTUSTUMINEN METSÄALAN YLIOPISTOIHIN Pitkän päivän päätteeksi Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU oli kutsunut koolle metsäja ympäristöalan koulutusta antavien yliopistojen edustajia yhteiseen miniseminaariin, jossa sekä suomalaiset että valkovenäläiset organisaatiot esittelivät omaa toimintaansa. Paikalla oli Valko- Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU, Valko- Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU ja Kansainvälinen valtiollinen A. D. Saharovin ekologinen yliopisto. Näistä varsinaisena metsäyliopistona pidetään BGTU:a. Toinen varsinainen metsäyliopisto Valko- Venäjällä on Gomelin valtiollinen Frantsysk Skarynan yliopisto. Pitkän matkan takia Gomelista ei kuitenkaan ollut ketään paikalla. Valko-Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU (www.bstu.unibel.by) BGTU on Valko-Venäjän vanhin metsäopetusta antavat yliopisto, jossa on opiskelijaa ja 650 opettajaa. Metsäalan opiskelijoita on noin Yliopistossa on mm. metsätalouden tiedekunta, metsäteknologian ja Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU (www.bntu.by) BNTU:lla on kuusitoista tiedekuntaa liittyen erilaisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, rakentamiseen, markkinointiin, energia-asioihin jne. Opiskelijoita on ja henkilökuntaa Yliopiston alaisuudessa toimii Tiede- ja teknologiapuisto BNTU Polytechnic, joka edistää innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä tuottaa tietoa ja markkinoi Opetusministeriön alaisten laitosten tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Opetusministeriön informaatioja markkinointikeskuksesta on lisätietoa sivustolla ja yliopistojen välisestä markkinointikeskuksesta sivustolla Kansainvälinen valtiollinen A.D. Saharovin ekologinen yliopisto (www.iseu.by) Saharovin ekologinen yliopisto on pieni Minskissä sijaitseva yliopisto, joka keskittyy ympäristötieteisiin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi keskeisiä teemoja. Yliopisto on mm. kehittänyt päätöksentekotyökaluja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Itä-Suomen yliopiston vetämä Cross-Border University -hanke sai aikaan kiinnostusta yliopistojoukossa samoin kuin Metlan julkaisemat venäjänkieliset raportit. Lisäksi mm. Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja BNTU:n toimintamalleista löytyi yhteneväisyyksiä. Ke Lähtöpäivänä ryhmä vieraili Valko-Venäjän raakaainepörssissä. VALKO-VENÄJÄN RAAKA-AINEPÖRSSI Valko-Venäjän raaka-ainepörssi on maan ainoa ja tavaramäärällä mitattuna Itä-Euroopan suurin raakaainepörssi. Raaka-ainepörssi välittää metallituotteita, puuta, maataloustuotteita sekä teollisuus- ja kulutustavaroita. Raaka-ainepörssi on pääosin valtioomisteinen yritys, joka toimi jo ennen vallankumousta. Nykyisen raaka-ainepörssin toiminta alkoi vuonna Tällä hetkellä pörssiin on rekisteröityneenä yli yritystä, joista suomalaisia metsäalan yrityksiä on kolme. Raaka-ainepörssillä on oma välimiestuomioistuimensa. 5 (6)

6 EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET Kaikkinensa ekskursion nelipäiväinen varsin tiivis ohjelma tarjosi kattavan läpileikkauksen Valko-Venäjän metsäsektorista niin hallinnon kuin käytännönkin tasolla. Yhteistyöavauksia saatiin tehtyä sekä tutkimustiedonvaihtoon että liiketoimintaan liittyen. Kuva 9. Kaupankäyntiä raaka-ainepörssissä. Nykyään suurin osa kaupoista käydään netin välityksellä. Raaka-ainepörssin välityspalkkio on 0,1 0,3 % kaupasta, ja sen muut palvelut kuten rekisteröityminen ja jäsenyys ovat ilmaisia. Raaka-ainepörssi valvoo sen kautta kauppaa tekeviä yrityksiä, joten yritykset, jotka eivät hoida velvoitteitaan, menettävät oikeuden käydä kauppaa sen kautta. Jos suomalainen yritys haluaa käydä kauppaa raakaainepörssin välityksellä, se voi tehdä sopimuksen paikallisen brokerin kanssa, joka käy kauppaa yrityksen puolesta (oma välityspalkkio). Toinen vaihtoehto on: 1. rekisteröityä raaka-ainepörssiin (akkreditointi): vie noin 3 päivää, tarkoituksena on todistaa, että rekisteröitävä yritys on olemassa 2. käydä koulutus, jossa opetetaan käyttämään tarvittavaa tietokoneohjelmaa (ilmaisen ohjelman saa käyttöönsä koulutuksen jälkeen) 3. käydä huutokauppaa verkossa (vientikauppoja käydään noin kerran kuussa) Toistaiseksi vain harvalla suomalaisyrityksellä on toimintaa Valko-Venäjällä. Valtiolla on kuitenkin tavoitteet panostaa etenkin bioenergiasektoriin, minkä vuoksi bioenergiaan liittyvälle asiantuntemukselle on kysyntää. Lisäksi pääosa maan sahatavaratuotannosta tehdään vanhoilla ja kapasiteetiltaan pienillä sahoilla, mikä voi tarjota tilaisuuksia laitetoimituksille sahateollisuuteen. Nykyiset metsänkäsittelymallit ovat esimerkiksi Venäjään verrattuna melko nykyaikaisia, minkä vuoksi myös suomalaisvalmisteisen metsäteknologian omaksuminen käyttöön saattaa olla helpompaa ja nopeampaa kuin Venäjällä. Tarkoituksena on jatkaa opintomatkoja vuoden 2011 aikana. Seuraava matka suuntautuu Ukrainaan. Kuva 10.M a t k a n- j o h t a j a T i m o E k l u n d j a Be l a r u -traktori. s Pienin ostettava määrä on yksi kuorma-autollinen tai junanvaunullinen. Kauppoja tehtäessä vaaditaan etumaksu. Ostettavaan erään on mahdollista tutustua etukäteen. Raaka-ainepörssin viesti suomalaisille yrittäjille oli, että he ovat valmiita kehittämään toimintaansa vastaamaan suomalaisyritysten tarpeita. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisfirmoista käyttää ostoissaan välittäjiä Baltian maista, mutta raaka-ainepörssi kannustaa ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin muutama suomalaisyrityksiä hiertävä kysymys: suomalaiset yritykset eivät monesti halua maksaa etumaksuja ja haluavat kiistatilanteissa käydä oikeutta Suomessa eikä Valko-Venäjällä. Ongelmana pidettiin sitä, että raaka-ainepörssistä tai sen tarjoamista palveluista ei ole juuri tietoa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että palvelu olisi saatavana sellaisella kielellä, jota suomalaiset yritykset käyttävät. Tällä hetkellä vain muutama suomalainen yritys on raakaainepörssin jäsenenä. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla POROT-seminaari 14.5.2012 Juhani Karjalainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata 1,4 milj. ha (ei metsätalouskäytössä)

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille Yli 100 miljoonaa vuodessa suomalaisille Monikäyttö hyvinvointia 55 milj. 55 miljoonaa euroa metsien monimuotoisuuden, virkistyskäytön, porotalouden, saamelaiskulttuurin sekä työllisyyden edistämiseen

Lisätiedot

Latvian metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen

Latvian metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen Latvian metsäsektori Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu 14.11.216 Mika Mustonen Metsävarat ja metsänomistus Latvian pinta-alasta on metsää hieman yli puolet, mikä tekee maasta Euroopan neljänneksi

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma

Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma Vastuullinen hankintaketju - kemikaalijakelijan näkökulma 19.10.2012 Tuula Sokka Algol Chemicals Oy ALGOL: KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN. Teknisen kaupan ja terveydenhuollon monialakonserni, jolla pitkät

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin kehityssuuntia. Metla -seminaari Joensuussa Hannu Kivelä

Venäjän metsäsektorin kehityssuuntia. Metla -seminaari Joensuussa Hannu Kivelä Venäjän metsäsektorin kehityssuuntia Metla -seminaari Joensuussa 1.3.2006 Hannu Kivelä Sisältö Metsäpolitiikan painopisteet Metsähallinnon organisointi Metsälain kehitys Metsäsektorin kehitysohjelmat ENA

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari 17.2.2011 Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas Valtion liikelaitos Metsähallitus 1/3 Suomea (12,5 milj. ha) Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha Kitu-

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot