Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin Elina Välkky ja Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hanke KIEMET järjesti verkostoitumismatkan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat Valko-Venäjän metsäsektorin toimintaympäristöön sekä luoda uusia kontakteja. Valko-Venäjä ja puistojen kaupunki Minsk ylittivät odotukset toimivuudellaan, siisteydellään ja ystävällisillä ihmisillään. Kuva 1. Matkalle osallistui suomalaisten yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä tiede- ja yrityspuiston edustajia ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja. 1 (6)

2 Su VIERAILU LÄHETYSTÖNEUVOS ILKKA RÄISÄSEN LUONA Suomen ulkoministeriö on perustanut Minskiin diplomaattisen yhteystoimiston Vilnan suurlähetystön alaista yhden hengen toimistoa vetää lähetystöneuvos Ilkka Räisänen. Suomen yhteystoimisto sijaitsee Ruotsin suurlähetystön tiloissa. Yhteystoimiston perustaminen tukee Euroopan unionin itäisen kumppanuusohjelman tavoitteiden toteutumista, ja sen keskeisiin käytännön tehtäviin kuuluu yhteydenpidon tiivistäminen Valko-Venäjälle sekä kaupan edistäminen ja suomalaisten yritysten auttaminen maan markkinoille. Kuva 2.I l l a n v l i ä et e h t y t -s o t ön eu vo s Ilkka Räisäsen luona. Suomi-t u n n e l m i s s a emäntä Tamara ja Elina Välkky. Kuva 3. Suomalaisdelegaatio kuuntelee, kun johtaja Vasili Romanov kertoo kauppa- ja teollisuuskamarista ja sen tarjoamista palveluista. Tämän jälkeen Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta, ja Sinikka Mynttinen sekä Timo Eklund kertoivat Aaltoyliopiston toiminnasta. Metsäministeriön edustajat kertoivat perustietoja maan metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Yhteenvetona rennoissa tunnelmissa vietetyn illan keskusteluista voidaan todeta, että ryhmämme oli yhteystoimiston toiminta-aikana ensimmäinen suomalainen yritysryhmä tutustumiskäynnillä Valko- Venäjällä. Ilkka Räisäsen viesti paikalla olleille yrittäjille oli, että Valko-Venäjällä on potentiaalia ja markkinoita suomalaisille tuotteille ja palveluille Suomella on maassa hyvä maine. Toimintaympäristö ei aina ole helppo, mutta maa on mielenkiintoinen ja sen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Ma S U O M A L A I S-VALKOVENÄLÄINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Matkan virallinen ohjelma alkoi maanantain Valko- Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin tiloissa järjestetyllä seminaarilla ja yrityskontaktitapahtumalla. Ennen tilaisuuden alkua verkostoitumistapahtuma oli saanut uutisaikaa myös kansalliselta televisiokanavalta. Aluksi kauppa- ja teollisuuskamarin johtaja Vasili Romanov kertoi kamarin toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Kamari tarjoaa muun muassa patentti-, sertifiointi- ja investointipalveluita sekä muita liiketoiminnallisia palveluita. Romanovin mukaan suomalaisten investointien määrä Valko-Venäjälle vuonna 2009 oli 12,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisia yrityksiä kamarin jäseninä on kahdeksan. VALKO-VENÄJÄ Valko-Venäjä itsenäistyi viimeisten Neuvostotasavaltojen joukossa, ja siitä tuli Valko-Venäjän tasavalta 25. elokuuta Maassa on asukkaita 9,5 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa asuu pääkaupunki Minskissä. Maa on jaettu kuuteen hallinnolliseen piiriin (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno, Minsk, Mogiljov). Virallisia kieliä ovat valkovenäjä ja venäjä. Valko-Venäjä on melko tasainen sisämaavaltio, jonka sijainti on otollinen EU:n ja Venäjän välissä. Maan tärkeimpiä elinkeinoja ovat metalli- ja konepajateollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, polttoaine- ja energiateollisuus sekä elintarvike-, metsä-, rakennus- ja tekstiiliteollisuus. Metsäalalla tunnettuja konepajateollisuuden tuotteita ovat erilaiset traktorit, joita valmistavat muun muassa Minskin traktoritehdas Belarustuotenimellä sekä Amkodor. Taloudellisesti Valko-Venäjä on pärjännyt hyvin muiden Itä-Euroopan maiden joukossa. Uudistukset ovat olleet hitaampia ja paremmin kontrolloituja kuin Venäjällä, ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen sekasorto on vältetty. Maan talouskehitys on ollut varsin hyvää, ja palkat ja eläkkeet on maksettu ajallaan. 2 (6)

3 SORAINEN OY Co-Managing Partner Maksim Salahub Sorainen Oy:n Valko-Venäjän toimistosta esitteli yrityksen toimintaa maassa sekä antoi käytännön ohjeista investointeja Valko-Venäjälle harkitseville. Yritys on laatinut englanninkielisen investointioppaan Valko-Venäjälle: Belarus Investment Guide YRITYSKONTAKTITAPAHTUMA Iltapäivällä järjestettiin yrityskontaktitapahtuma, johon osallistui suomalaisten yritysten lisäksi 32 valkovenäläistä yritystä. Suomalaisilla ja valkovenäläisillä yrityksillä oli mahdollisuus keskustella yhteistyöstä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Lista valkovenäläisyrityksistä yhteystietoineen on liitteenä. Kuva 5. Kiemet-seurue ministeriövierailulla. METSÄTALOUS VALKO-VENÄJÄLLÄ Valko-Venäjällä valtio omistaa kaikki metsät. Metsät peittävät lähes 40 % maan pinta-alasta: metsien kokonaispinta-ala on 9,4 milj. ha ja -tilavuus 1,5 mrd. m 3. Ylintä päätösvaltaa metsäasioissa käyttää Metsätalousministeriö, jonka vastuulla on metsäpolitiikan toimeenpano ja lainsäädännön kehittäminen. Alueellisesti metsätaloudesta vastaa 95 metsätalouspiiriä, leshoosia. Niiden vastuulla on ohjata metsien käyttöä, suojelua ja uudistamista omilla alueillaan. Kuva 4. MHG Systems Oy:n Ruslan Pisarenko keskustelee yhteistyömahdollisuuksista. VIERAILU VALKO-VENÄJÄN METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ V a lk o-ve n ä j ä n m e t s ä t a lo u s mi n i st e r i M ih a i l Am e lj a n o v it š vieraili marraskuun alussa Helsingissä ja kutsui tuolloin Kiemet-hankkeen yritysvaltuuskunnan vierailulle Valko- Venäjän metsätalousministeriöön. Valitettavasti ministeri ei itse päässyt nyt järjestettyyn tapaamiseen, mutta mukana tilaisuudessa oli joukko ministeriön muita korkeimpia viranhaltijoita: Lisitsa, Fjodor Denisovitš Korbut, Aleksandr Nikolaevitš Šatravko, Valentin Gennadevitš Malaševitš, Igor Igorevitš Surta, Aleksandr Aleksejevitš Zajats, Nikolai Aleksandrovitš Zubko, Vladimir Georgijevitš Ensimmäinen varaministeri Varaministeri (vastuussa investoinneista) Metsätalouden hallintoviraston johtaja Talous- ja investointihallintoviraston johtaja Metsätuote- ja markkinointiosaston johtaja Metsäteollisuusosaston varajohtaja Riistanhoito-osaston varajohtaja Metsiä hakkaavat sekä ministeriön alaiset leshoosit että Bellesbumprom-konserniin kuuluvat hakkuuyritykset. Leshoosien hakkuut olivat vuonna 2009 yli 7,7 milj. m 3, kun kokonaishakkuut Valko-Venäjällä ovat vuosittain noin 14 milj. m 3. Arvio leshoosien vuoden 2010 viennin arvosta on 100 miljoonaa $. Valko-Venäjällä käytetään noin % vuotuisesta sallitusta hakkuumäärästä. Ministeriön alaisuudessa toimii 73 sahaa, jotka jalostavat vuosittain noin m 3 puuta. Maa on panostanut viime vuosina puunkorjuukaluston uus i m is e e n. Vu o s it t a in k ä yt e t ä ä n milj. ruplaa uusiin koneisiin. Pääsääntönä on, että pyritään suosimaan kotimaista teknologiaa aina silloin, kun mahdollista. Esimerkiksi harvennushakkuisiin sopivaa kalustoa ei Valko-Venäjällä kuitenkaan valmisteta. Puusta 89 % korjataan tavaralajimenetelmällä. Valko-Venäjä on panostanut metsänuudistamiseen, ja viime vuosina on metsitetty muun muassa vähätuottoisia maatalousmaita. Tämän ansiosta maan metsätalouskäytössä oleva maa-ala on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana 1,35 milj. hehtaaria. Pääasiassa metsiä on uudistettu istuttamalla ( ha vuonna 2009), ja muita keinoja ovat olleet kylvö (1 500 ha) ja luontainen uudistaminen (6 100 ha). 3 (6)

4 Valko-Venäjällä on käytössä PEFC:n hyväksymä oma kansallinen sertifiointijärjestelmä sekä FSC. Kaikki metsät on sertifioitu kansallisen järjestelmän ja sitä kautta PEFC:n vaatimusten mukaisesti, ja puolella metsistä on myös FSC-sertifikaatti. Valko-Venäjä on onnistunut metsäpalojen torjunnassa Venäjää paremmin. Kesä 2010 oli myös Valko-Venäjällä kuiva. Paloja olikin lukumääräisesti kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta paloalueen suuruus oli kuitenkin vain kolmannes vuonna 2009 palaneesta metsäalasta. Metsien valvontaan käytetään myös videokameroita. Viime vuosina metsäteollisuudessa on panostettu pellettien ja brikettien valmistukseen. Maan ainoa sellutehdas Svetlogorskissa käyttää pelkästään pyöreää puuta. Sahat eivät myy haketta sellutehtaalle, vaan hake menee energiaksi. Bioenergian käyttöä on edelleen tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vuosittain energiantuotantoon käytettäisiin 1,5 miljoonaa m³. leshoosi harjoittaa riistataloutta, ja sillä on hehtaaria metsästysmaita. Leshoosilla on tällä hetkellä käytössä yksi hakkuuketju. Harvesteri on yhdistelmä valkovenäläistä ja suomalaista teknologiaa: paikallinen Amkodorin traktori on varustettu suomalaisen Keslan hakkuupäällä. Harvesteri on ollut käytössä neljä kuukautta, ja sen tuotos on noin 90 m³/8 h. Kuormatraktorina on käytössä valkovenäläinen ML-131-traktori. Kuormatraktoria on käytetty kuusi vuotta, ja sen tuottavuus on m³/8 h. Keskimääräinen kuljetusmatka metsästä käyttökohteeseen on 30 kilometriä. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut keskimäärin noin m³. Vuonna 2009 leshoosi korjasi m 3 puuta ja tuotti m 3 sahatavaraa. Valtaosa puusta tulee harvennuksilta. Leshoosin alueella ei ole omaa käyttöä kaikelle puulle. Viennin arvo vuonna 2009 oli $. Kuitupuu viedään ulkomaille. Kuitupuun vuotuinen hakkuumäärä on noin m³. Keskusteluja ministeriössä käytiin hyvässä hengessä ja suomalaistoimijat kyselivät aktiivisesti. Metsäministeriön vierailu avasi mahdollisuuksia myös tiedonvaihtoyhteistyölle. Ti Tiistaina matka jatkui tutustumisella Vileikan leshoosin eli metsätalouspiirin sekä paikallisen lämpölaitoksen toimintaan. Vileika on noin asukkaan kaupunki Minskin alueella, pääkaupungista noin 100 km luoteeseen. VILEIKAN KOKEELLINEN LESHOOSI Leshoosi- eli metsätalouspiirijärjestelmä periytyy neuvostoajoilta. Leshoosit huolehtivat oman alueensa metsätaloudesta: myöntävät metsänkäyttöoikeuksia, suorittavat metsänuudistamista, taimikonhoitoa ja harvennuksia, ja tekevät myös päätehakkuita. Leshoosit jakautuvat pienemmiksi metsänhoitoalueiksi eli lesnitšestvoiksi, joita Vileikassa on 11. Vileikan leshoosin johtajan Pavel Kosjakin mukaan metsätalouspiiri sai vuonna 2008 kokeellisen leshoosin (opytnyi leshoz) statuksen, mikä tarkoittaa sitä, että leshoosilla on myös tutkimus- ja koetoimintaa. Kokeellisia leshooseja on Valko-Venäjällä kaikkiaan kymmenen. Vileikan leshoosin pinta-ala on ha ja metsävarat 19,1 milj. m 3. Puuston keskimääräinen tilavuus on 203 m 3 /ha ja keski-ikä 56 vuotta. Työntekijöitä on kaikkiaan 520, joista 360 työskentelee metsänhoitotöissä ja 160 hakkuissa. Metsätalouden lisäksi Kuva 6. Valko-Venäjä on kärsinyt pahoista myrskyistä vuonna Parhaillaan leshoosin harvesteri raivasi myrskytuhoja. Kaikkiaan puuta kaatui leshoosin alueella 430 ha, noin m³. Muutaman vuoden ajan leshoosi on toimittanut runkopuusta tehtyä energiahaketta Vileikan kaupungissa sijaitsevalle CHP-laitokselle. Leshoosi kaipasi tietoa harmaalepän käyttömahdollisuuksista, sillä nykyään sille ei ole käyttöä. VILEIKAN CHP-LAITOS Vileikan CHP-laitos on osa valtiollista Minskenergoyritystä, joka tuottaa noin neljänneksen maassa käytettävästä sähköenergiasta ja Belenergon verkkoon syötettävästä lämpöenergiasta. Vileikan laitos on rakennettu vuonna 2007, ja se käyttää raaka-aineenaan haketta. Haketettavaa puuta varastoidaan noin 3 4 kuukautta. Leshoosilta CHP-laitokselle myytävän hakkeen myyntihintaan vaikuttaa myös kosteus. Käytössä on hakkuri Jenz HEM (6)

5 -teollisuuden tiedekunta, orgaanisten aineiden teknologian (puun kemiallisen jalostamisen) tiedekunta, kemianteollisuuden tiedekunta, teknistaloudellinen tiedekunta (metsäekonomia) ja polygrafinen tiedekunta. Kuva 7. Vileikan CHP-laitoksen sähköteho on 2 MW ja lämpöteho 15 MW. Laitos tuottaa noin puolet Vileikan kaupungin lämpöenergian tarpeesta. Kuva 8. Lämpölaitoksella on noin kiintokuutiometrin varmuusvarasto haketta lähellä Vileikan kaupungin keskustaa. Se riittää kaupungin tarpeisiin noin kuukaudeksi. TUTUSTUMINEN METSÄALAN YLIOPISTOIHIN Pitkän päivän päätteeksi Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU oli kutsunut koolle metsäja ympäristöalan koulutusta antavien yliopistojen edustajia yhteiseen miniseminaariin, jossa sekä suomalaiset että valkovenäläiset organisaatiot esittelivät omaa toimintaansa. Paikalla oli Valko- Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU, Valko- Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU ja Kansainvälinen valtiollinen A. D. Saharovin ekologinen yliopisto. Näistä varsinaisena metsäyliopistona pidetään BGTU:a. Toinen varsinainen metsäyliopisto Valko- Venäjällä on Gomelin valtiollinen Frantsysk Skarynan yliopisto. Pitkän matkan takia Gomelista ei kuitenkaan ollut ketään paikalla. Valko-Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU (www.bstu.unibel.by) BGTU on Valko-Venäjän vanhin metsäopetusta antavat yliopisto, jossa on opiskelijaa ja 650 opettajaa. Metsäalan opiskelijoita on noin Yliopistossa on mm. metsätalouden tiedekunta, metsäteknologian ja Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU (www.bntu.by) BNTU:lla on kuusitoista tiedekuntaa liittyen erilaisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, rakentamiseen, markkinointiin, energia-asioihin jne. Opiskelijoita on ja henkilökuntaa Yliopiston alaisuudessa toimii Tiede- ja teknologiapuisto BNTU Polytechnic, joka edistää innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä tuottaa tietoa ja markkinoi Opetusministeriön alaisten laitosten tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Opetusministeriön informaatioja markkinointikeskuksesta on lisätietoa sivustolla ja yliopistojen välisestä markkinointikeskuksesta sivustolla Kansainvälinen valtiollinen A.D. Saharovin ekologinen yliopisto (www.iseu.by) Saharovin ekologinen yliopisto on pieni Minskissä sijaitseva yliopisto, joka keskittyy ympäristötieteisiin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi keskeisiä teemoja. Yliopisto on mm. kehittänyt päätöksentekotyökaluja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Itä-Suomen yliopiston vetämä Cross-Border University -hanke sai aikaan kiinnostusta yliopistojoukossa samoin kuin Metlan julkaisemat venäjänkieliset raportit. Lisäksi mm. Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja BNTU:n toimintamalleista löytyi yhteneväisyyksiä. Ke Lähtöpäivänä ryhmä vieraili Valko-Venäjän raakaainepörssissä. VALKO-VENÄJÄN RAAKA-AINEPÖRSSI Valko-Venäjän raaka-ainepörssi on maan ainoa ja tavaramäärällä mitattuna Itä-Euroopan suurin raakaainepörssi. Raaka-ainepörssi välittää metallituotteita, puuta, maataloustuotteita sekä teollisuus- ja kulutustavaroita. Raaka-ainepörssi on pääosin valtioomisteinen yritys, joka toimi jo ennen vallankumousta. Nykyisen raaka-ainepörssin toiminta alkoi vuonna Tällä hetkellä pörssiin on rekisteröityneenä yli yritystä, joista suomalaisia metsäalan yrityksiä on kolme. Raaka-ainepörssillä on oma välimiestuomioistuimensa. 5 (6)

6 EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET Kaikkinensa ekskursion nelipäiväinen varsin tiivis ohjelma tarjosi kattavan läpileikkauksen Valko-Venäjän metsäsektorista niin hallinnon kuin käytännönkin tasolla. Yhteistyöavauksia saatiin tehtyä sekä tutkimustiedonvaihtoon että liiketoimintaan liittyen. Kuva 9. Kaupankäyntiä raaka-ainepörssissä. Nykyään suurin osa kaupoista käydään netin välityksellä. Raaka-ainepörssin välityspalkkio on 0,1 0,3 % kaupasta, ja sen muut palvelut kuten rekisteröityminen ja jäsenyys ovat ilmaisia. Raaka-ainepörssi valvoo sen kautta kauppaa tekeviä yrityksiä, joten yritykset, jotka eivät hoida velvoitteitaan, menettävät oikeuden käydä kauppaa sen kautta. Jos suomalainen yritys haluaa käydä kauppaa raakaainepörssin välityksellä, se voi tehdä sopimuksen paikallisen brokerin kanssa, joka käy kauppaa yrityksen puolesta (oma välityspalkkio). Toinen vaihtoehto on: 1. rekisteröityä raaka-ainepörssiin (akkreditointi): vie noin 3 päivää, tarkoituksena on todistaa, että rekisteröitävä yritys on olemassa 2. käydä koulutus, jossa opetetaan käyttämään tarvittavaa tietokoneohjelmaa (ilmaisen ohjelman saa käyttöönsä koulutuksen jälkeen) 3. käydä huutokauppaa verkossa (vientikauppoja käydään noin kerran kuussa) Toistaiseksi vain harvalla suomalaisyrityksellä on toimintaa Valko-Venäjällä. Valtiolla on kuitenkin tavoitteet panostaa etenkin bioenergiasektoriin, minkä vuoksi bioenergiaan liittyvälle asiantuntemukselle on kysyntää. Lisäksi pääosa maan sahatavaratuotannosta tehdään vanhoilla ja kapasiteetiltaan pienillä sahoilla, mikä voi tarjota tilaisuuksia laitetoimituksille sahateollisuuteen. Nykyiset metsänkäsittelymallit ovat esimerkiksi Venäjään verrattuna melko nykyaikaisia, minkä vuoksi myös suomalaisvalmisteisen metsäteknologian omaksuminen käyttöön saattaa olla helpompaa ja nopeampaa kuin Venäjällä. Tarkoituksena on jatkaa opintomatkoja vuoden 2011 aikana. Seuraava matka suuntautuu Ukrainaan. Kuva 10.M a t k a n- j o h t a j a T i m o E k l u n d j a Be l a r u -traktori. s Pienin ostettava määrä on yksi kuorma-autollinen tai junanvaunullinen. Kauppoja tehtäessä vaaditaan etumaksu. Ostettavaan erään on mahdollista tutustua etukäteen. Raaka-ainepörssin viesti suomalaisille yrittäjille oli, että he ovat valmiita kehittämään toimintaansa vastaamaan suomalaisyritysten tarpeita. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisfirmoista käyttää ostoissaan välittäjiä Baltian maista, mutta raaka-ainepörssi kannustaa ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin muutama suomalaisyrityksiä hiertävä kysymys: suomalaiset yritykset eivät monesti halua maksaa etumaksuja ja haluavat kiistatilanteissa käydä oikeutta Suomessa eikä Valko-Venäjällä. Ongelmana pidettiin sitä, että raaka-ainepörssistä tai sen tarjoamista palveluista ei ole juuri tietoa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että palvelu olisi saatavana sellaisella kielellä, jota suomalaiset yritykset käyttävät. Tällä hetkellä vain muutama suomalainen yritys on raakaainepörssin jäsenenä. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,

Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Venäjä metsänaapurina

Venäjä metsänaapurina Venäjä metsänaapurina Päättäjien 31. Metsäakatemia, Majvik 14.9.211 Erityisasiantuntija Timo Leinonen, Moskovan suurlähetystö Venäjän metsätalous Valtavat metsävarat ja mahdollisuudet Venäjä Suomi Metsäala,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

CEMAT pähkinänkuoressa

CEMAT pähkinänkuoressa Liiketoimintaympäristö- ja yrityskartoitus Valko-Venäjällä Timo Eklund Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu CEMAT (Center for Markets in Transition) Timo Eklund A CEMAT pähkinänkuoressa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan

Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen neljäs verkostoitumismatka järjestettiin 24.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA

Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä. Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA Metsänkäyttöön liittyvä lainsäädäntö Venäjällä Infotilaisuus EU:n puutavara-asetuksesta Joensuu 20.3.2013 Sari Karvinen, tutkija, METLA milj. Taustaa Tuonti Venäjältä pääasiassa raakapuuta, puutuotteiden

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi?

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi? Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi? Tutkija MMT Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Seminaari Kokkolassa 3.11.2011 Kyselytutkimuksilla taustatietoa Voisitko tehdä korjuu

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä

WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä WOODPOLIS www.woodpolis.fi 2.12.2014, Puroja-hankkeen päätösseminaari Järvenpäässä Lämmin tervehdys Kuhmosta! Tuulikki Huusko, hankepäällikkö Woodpolis Puh. 044-725 5300, tuulikki.huusko@woodpolis.fi Kuhmo

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.

Suomi-talon keskeisiä toimijoita viennin ja tunnettuuden edistämiseksi ovat Finnpro, Tekes sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari. HYVINVOINTIMATKAILUVERKOSTOISTA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HANKE MATKARAPORTTI VERKOSTOYHTEISTYÖ PIETARI 9. 10.10.2013 Hanke järjesti verkostoyhteistyömatkan Pietariin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot