Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin
|
|
- Jutta Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäalan verkostoitumismatka Minskiin Elina Välkky ja Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitoksen koordinoima Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hanke KIEMET järjesti verkostoitumismatkan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat Valko-Venäjän metsäsektorin toimintaympäristöön sekä luoda uusia kontakteja. Valko-Venäjä ja puistojen kaupunki Minsk ylittivät odotukset toimivuudellaan, siisteydellään ja ystävällisillä ihmisillään. Kuva 1. Matkalle osallistui suomalaisten yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä tiede- ja yrityspuiston edustajia ja Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja. 1 (6)
2 Su VIERAILU LÄHETYSTÖNEUVOS ILKKA RÄISÄSEN LUONA Suomen ulkoministeriö on perustanut Minskiin diplomaattisen yhteystoimiston Vilnan suurlähetystön alaista yhden hengen toimistoa vetää lähetystöneuvos Ilkka Räisänen. Suomen yhteystoimisto sijaitsee Ruotsin suurlähetystön tiloissa. Yhteystoimiston perustaminen tukee Euroopan unionin itäisen kumppanuusohjelman tavoitteiden toteutumista, ja sen keskeisiin käytännön tehtäviin kuuluu yhteydenpidon tiivistäminen Valko-Venäjälle sekä kaupan edistäminen ja suomalaisten yritysten auttaminen maan markkinoille. Kuva 2.I l l a n v l i ä et e h t y t -s o t ön eu vo s Ilkka Räisäsen luona. Suomi-t u n n e l m i s s a emäntä Tamara ja Elina Välkky. Kuva 3. Suomalaisdelegaatio kuuntelee, kun johtaja Vasili Romanov kertoo kauppa- ja teollisuuskamarista ja sen tarjoamista palveluista. Tämän jälkeen Juhani Marttila esitteli Kiemet-hanketta, ja Sinikka Mynttinen sekä Timo Eklund kertoivat Aaltoyliopiston toiminnasta. Metsäministeriön edustajat kertoivat perustietoja maan metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Yhteenvetona rennoissa tunnelmissa vietetyn illan keskusteluista voidaan todeta, että ryhmämme oli yhteystoimiston toiminta-aikana ensimmäinen suomalainen yritysryhmä tutustumiskäynnillä Valko- Venäjällä. Ilkka Räisäsen viesti paikalla olleille yrittäjille oli, että Valko-Venäjällä on potentiaalia ja markkinoita suomalaisille tuotteille ja palveluille Suomella on maassa hyvä maine. Toimintaympäristö ei aina ole helppo, mutta maa on mielenkiintoinen ja sen mahdollisuuksiin kannattaa tutustua. Ma S U O M A L A I S-VALKOVENÄLÄINEN SEMINAARI METSÄALAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Matkan virallinen ohjelma alkoi maanantain Valko- Venäjän kauppa- ja teollisuuskamarin tiloissa järjestetyllä seminaarilla ja yrityskontaktitapahtumalla. Ennen tilaisuuden alkua verkostoitumistapahtuma oli saanut uutisaikaa myös kansalliselta televisiokanavalta. Aluksi kauppa- ja teollisuuskamarin johtaja Vasili Romanov kertoi kamarin toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Kamari tarjoaa muun muassa patentti-, sertifiointi- ja investointipalveluita sekä muita liiketoiminnallisia palveluita. Romanovin mukaan suomalaisten investointien määrä Valko-Venäjälle vuonna 2009 oli 12,2 miljoonaa euroa. Ulkomaisia yrityksiä kamarin jäseninä on kahdeksan. VALKO-VENÄJÄ Valko-Venäjä itsenäistyi viimeisten Neuvostotasavaltojen joukossa, ja siitä tuli Valko-Venäjän tasavalta 25. elokuuta Maassa on asukkaita 9,5 miljoonaa, joista 1,8 miljoonaa asuu pääkaupunki Minskissä. Maa on jaettu kuuteen hallinnolliseen piiriin (Brest, Vitebsk, Gomel, Grodno, Minsk, Mogiljov). Virallisia kieliä ovat valkovenäjä ja venäjä. Valko-Venäjä on melko tasainen sisämaavaltio, jonka sijainti on otollinen EU:n ja Venäjän välissä. Maan tärkeimpiä elinkeinoja ovat metalli- ja konepajateollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, polttoaine- ja energiateollisuus sekä elintarvike-, metsä-, rakennus- ja tekstiiliteollisuus. Metsäalalla tunnettuja konepajateollisuuden tuotteita ovat erilaiset traktorit, joita valmistavat muun muassa Minskin traktoritehdas Belarustuotenimellä sekä Amkodor. Taloudellisesti Valko-Venäjä on pärjännyt hyvin muiden Itä-Euroopan maiden joukossa. Uudistukset ovat olleet hitaampia ja paremmin kontrolloituja kuin Venäjällä, ja Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen sekasorto on vältetty. Maan talouskehitys on ollut varsin hyvää, ja palkat ja eläkkeet on maksettu ajallaan. 2 (6)
3 SORAINEN OY Co-Managing Partner Maksim Salahub Sorainen Oy:n Valko-Venäjän toimistosta esitteli yrityksen toimintaa maassa sekä antoi käytännön ohjeista investointeja Valko-Venäjälle harkitseville. Yritys on laatinut englanninkielisen investointioppaan Valko-Venäjälle: Belarus Investment Guide YRITYSKONTAKTITAPAHTUMA Iltapäivällä järjestettiin yrityskontaktitapahtuma, johon osallistui suomalaisten yritysten lisäksi 32 valkovenäläistä yritystä. Suomalaisilla ja valkovenäläisillä yrityksillä oli mahdollisuus keskustella yhteistyöstä kahdenvälisissä neuvotteluissa. Lista valkovenäläisyrityksistä yhteystietoineen on liitteenä. Kuva 5. Kiemet-seurue ministeriövierailulla. METSÄTALOUS VALKO-VENÄJÄLLÄ Valko-Venäjällä valtio omistaa kaikki metsät. Metsät peittävät lähes 40 % maan pinta-alasta: metsien kokonaispinta-ala on 9,4 milj. ha ja -tilavuus 1,5 mrd. m 3. Ylintä päätösvaltaa metsäasioissa käyttää Metsätalousministeriö, jonka vastuulla on metsäpolitiikan toimeenpano ja lainsäädännön kehittäminen. Alueellisesti metsätaloudesta vastaa 95 metsätalouspiiriä, leshoosia. Niiden vastuulla on ohjata metsien käyttöä, suojelua ja uudistamista omilla alueillaan. Kuva 4. MHG Systems Oy:n Ruslan Pisarenko keskustelee yhteistyömahdollisuuksista. VIERAILU VALKO-VENÄJÄN METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ V a lk o-ve n ä j ä n m e t s ä t a lo u s mi n i st e r i M ih a i l Am e lj a n o v it š vieraili marraskuun alussa Helsingissä ja kutsui tuolloin Kiemet-hankkeen yritysvaltuuskunnan vierailulle Valko- Venäjän metsätalousministeriöön. Valitettavasti ministeri ei itse päässyt nyt järjestettyyn tapaamiseen, mutta mukana tilaisuudessa oli joukko ministeriön muita korkeimpia viranhaltijoita: Lisitsa, Fjodor Denisovitš Korbut, Aleksandr Nikolaevitš Šatravko, Valentin Gennadevitš Malaševitš, Igor Igorevitš Surta, Aleksandr Aleksejevitš Zajats, Nikolai Aleksandrovitš Zubko, Vladimir Georgijevitš Ensimmäinen varaministeri Varaministeri (vastuussa investoinneista) Metsätalouden hallintoviraston johtaja Talous- ja investointihallintoviraston johtaja Metsätuote- ja markkinointiosaston johtaja Metsäteollisuusosaston varajohtaja Riistanhoito-osaston varajohtaja Metsiä hakkaavat sekä ministeriön alaiset leshoosit että Bellesbumprom-konserniin kuuluvat hakkuuyritykset. Leshoosien hakkuut olivat vuonna 2009 yli 7,7 milj. m 3, kun kokonaishakkuut Valko-Venäjällä ovat vuosittain noin 14 milj. m 3. Arvio leshoosien vuoden 2010 viennin arvosta on 100 miljoonaa $. Valko-Venäjällä käytetään noin % vuotuisesta sallitusta hakkuumäärästä. Ministeriön alaisuudessa toimii 73 sahaa, jotka jalostavat vuosittain noin m 3 puuta. Maa on panostanut viime vuosina puunkorjuukaluston uus i m is e e n. Vu o s it t a in k ä yt e t ä ä n milj. ruplaa uusiin koneisiin. Pääsääntönä on, että pyritään suosimaan kotimaista teknologiaa aina silloin, kun mahdollista. Esimerkiksi harvennushakkuisiin sopivaa kalustoa ei Valko-Venäjällä kuitenkaan valmisteta. Puusta 89 % korjataan tavaralajimenetelmällä. Valko-Venäjä on panostanut metsänuudistamiseen, ja viime vuosina on metsitetty muun muassa vähätuottoisia maatalousmaita. Tämän ansiosta maan metsätalouskäytössä oleva maa-ala on lisääntynyt viimeisen 20 vuoden aikana 1,35 milj. hehtaaria. Pääasiassa metsiä on uudistettu istuttamalla ( ha vuonna 2009), ja muita keinoja ovat olleet kylvö (1 500 ha) ja luontainen uudistaminen (6 100 ha). 3 (6)
4 Valko-Venäjällä on käytössä PEFC:n hyväksymä oma kansallinen sertifiointijärjestelmä sekä FSC. Kaikki metsät on sertifioitu kansallisen järjestelmän ja sitä kautta PEFC:n vaatimusten mukaisesti, ja puolella metsistä on myös FSC-sertifikaatti. Valko-Venäjä on onnistunut metsäpalojen torjunnassa Venäjää paremmin. Kesä 2010 oli myös Valko-Venäjällä kuiva. Paloja olikin lukumääräisesti kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta paloalueen suuruus oli kuitenkin vain kolmannes vuonna 2009 palaneesta metsäalasta. Metsien valvontaan käytetään myös videokameroita. Viime vuosina metsäteollisuudessa on panostettu pellettien ja brikettien valmistukseen. Maan ainoa sellutehdas Svetlogorskissa käyttää pelkästään pyöreää puuta. Sahat eivät myy haketta sellutehtaalle, vaan hake menee energiaksi. Bioenergian käyttöä on edelleen tarkoitus lisätä. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vuosittain energiantuotantoon käytettäisiin 1,5 miljoonaa m³. leshoosi harjoittaa riistataloutta, ja sillä on hehtaaria metsästysmaita. Leshoosilla on tällä hetkellä käytössä yksi hakkuuketju. Harvesteri on yhdistelmä valkovenäläistä ja suomalaista teknologiaa: paikallinen Amkodorin traktori on varustettu suomalaisen Keslan hakkuupäällä. Harvesteri on ollut käytössä neljä kuukautta, ja sen tuotos on noin 90 m³/8 h. Kuormatraktorina on käytössä valkovenäläinen ML-131-traktori. Kuormatraktoria on käytetty kuusi vuotta, ja sen tuottavuus on m³/8 h. Keskimääräinen kuljetusmatka metsästä käyttökohteeseen on 30 kilometriä. Vuotuinen hakkuumäärä on ollut keskimäärin noin m³. Vuonna 2009 leshoosi korjasi m 3 puuta ja tuotti m 3 sahatavaraa. Valtaosa puusta tulee harvennuksilta. Leshoosin alueella ei ole omaa käyttöä kaikelle puulle. Viennin arvo vuonna 2009 oli $. Kuitupuu viedään ulkomaille. Kuitupuun vuotuinen hakkuumäärä on noin m³. Keskusteluja ministeriössä käytiin hyvässä hengessä ja suomalaistoimijat kyselivät aktiivisesti. Metsäministeriön vierailu avasi mahdollisuuksia myös tiedonvaihtoyhteistyölle. Ti Tiistaina matka jatkui tutustumisella Vileikan leshoosin eli metsätalouspiirin sekä paikallisen lämpölaitoksen toimintaan. Vileika on noin asukkaan kaupunki Minskin alueella, pääkaupungista noin 100 km luoteeseen. VILEIKAN KOKEELLINEN LESHOOSI Leshoosi- eli metsätalouspiirijärjestelmä periytyy neuvostoajoilta. Leshoosit huolehtivat oman alueensa metsätaloudesta: myöntävät metsänkäyttöoikeuksia, suorittavat metsänuudistamista, taimikonhoitoa ja harvennuksia, ja tekevät myös päätehakkuita. Leshoosit jakautuvat pienemmiksi metsänhoitoalueiksi eli lesnitšestvoiksi, joita Vileikassa on 11. Vileikan leshoosin johtajan Pavel Kosjakin mukaan metsätalouspiiri sai vuonna 2008 kokeellisen leshoosin (opytnyi leshoz) statuksen, mikä tarkoittaa sitä, että leshoosilla on myös tutkimus- ja koetoimintaa. Kokeellisia leshooseja on Valko-Venäjällä kaikkiaan kymmenen. Vileikan leshoosin pinta-ala on ha ja metsävarat 19,1 milj. m 3. Puuston keskimääräinen tilavuus on 203 m 3 /ha ja keski-ikä 56 vuotta. Työntekijöitä on kaikkiaan 520, joista 360 työskentelee metsänhoitotöissä ja 160 hakkuissa. Metsätalouden lisäksi Kuva 6. Valko-Venäjä on kärsinyt pahoista myrskyistä vuonna Parhaillaan leshoosin harvesteri raivasi myrskytuhoja. Kaikkiaan puuta kaatui leshoosin alueella 430 ha, noin m³. Muutaman vuoden ajan leshoosi on toimittanut runkopuusta tehtyä energiahaketta Vileikan kaupungissa sijaitsevalle CHP-laitokselle. Leshoosi kaipasi tietoa harmaalepän käyttömahdollisuuksista, sillä nykyään sille ei ole käyttöä. VILEIKAN CHP-LAITOS Vileikan CHP-laitos on osa valtiollista Minskenergoyritystä, joka tuottaa noin neljänneksen maassa käytettävästä sähköenergiasta ja Belenergon verkkoon syötettävästä lämpöenergiasta. Vileikan laitos on rakennettu vuonna 2007, ja se käyttää raaka-aineenaan haketta. Haketettavaa puuta varastoidaan noin 3 4 kuukautta. Leshoosilta CHP-laitokselle myytävän hakkeen myyntihintaan vaikuttaa myös kosteus. Käytössä on hakkuri Jenz HEM (6)
5 -teollisuuden tiedekunta, orgaanisten aineiden teknologian (puun kemiallisen jalostamisen) tiedekunta, kemianteollisuuden tiedekunta, teknistaloudellinen tiedekunta (metsäekonomia) ja polygrafinen tiedekunta. Kuva 7. Vileikan CHP-laitoksen sähköteho on 2 MW ja lämpöteho 15 MW. Laitos tuottaa noin puolet Vileikan kaupungin lämpöenergian tarpeesta. Kuva 8. Lämpölaitoksella on noin kiintokuutiometrin varmuusvarasto haketta lähellä Vileikan kaupungin keskustaa. Se riittää kaupungin tarpeisiin noin kuukaudeksi. TUTUSTUMINEN METSÄALAN YLIOPISTOIHIN Pitkän päivän päätteeksi Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU oli kutsunut koolle metsäja ympäristöalan koulutusta antavien yliopistojen edustajia yhteiseen miniseminaariin, jossa sekä suomalaiset että valkovenäläiset organisaatiot esittelivät omaa toimintaansa. Paikalla oli Valko- Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU, Valko- Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU ja Kansainvälinen valtiollinen A. D. Saharovin ekologinen yliopisto. Näistä varsinaisena metsäyliopistona pidetään BGTU:a. Toinen varsinainen metsäyliopisto Valko- Venäjällä on Gomelin valtiollinen Frantsysk Skarynan yliopisto. Pitkän matkan takia Gomelista ei kuitenkaan ollut ketään paikalla. Valko-Venäjän valtiollinen teknillinen yliopisto BGTU ( BGTU on Valko-Venäjän vanhin metsäopetusta antavat yliopisto, jossa on opiskelijaa ja 650 opettajaa. Metsäalan opiskelijoita on noin Yliopistossa on mm. metsätalouden tiedekunta, metsäteknologian ja Valko-Venäjän kansallinen teknillinen yliopisto BNTU ( BNTU:lla on kuusitoista tiedekuntaa liittyen erilaisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun ja valmistukseen, rakentamiseen, markkinointiin, energia-asioihin jne. Opiskelijoita on ja henkilökuntaa Yliopiston alaisuudessa toimii Tiede- ja teknologiapuisto BNTU Polytechnic, joka edistää innovaatio- ja tutkimustoimintaa sekä tuottaa tietoa ja markkinoi Opetusministeriön alaisten laitosten tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Opetusministeriön informaatioja markkinointikeskuksesta on lisätietoa sivustolla ja yliopistojen välisestä markkinointikeskuksesta sivustolla Kansainvälinen valtiollinen A.D. Saharovin ekologinen yliopisto ( Saharovin ekologinen yliopisto on pieni Minskissä sijaitseva yliopisto, joka keskittyy ympäristötieteisiin. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on yksi keskeisiä teemoja. Yliopisto on mm. kehittänyt päätöksentekotyökaluja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Itä-Suomen yliopiston vetämä Cross-Border University -hanke sai aikaan kiinnostusta yliopistojoukossa samoin kuin Metlan julkaisemat venäjänkieliset raportit. Lisäksi mm. Aalto-yliopiston Start-Up Centerin ja BNTU:n toimintamalleista löytyi yhteneväisyyksiä. Ke Lähtöpäivänä ryhmä vieraili Valko-Venäjän raakaainepörssissä. VALKO-VENÄJÄN RAAKA-AINEPÖRSSI Valko-Venäjän raaka-ainepörssi on maan ainoa ja tavaramäärällä mitattuna Itä-Euroopan suurin raakaainepörssi. Raaka-ainepörssi välittää metallituotteita, puuta, maataloustuotteita sekä teollisuus- ja kulutustavaroita. Raaka-ainepörssi on pääosin valtioomisteinen yritys, joka toimi jo ennen vallankumousta. Nykyisen raaka-ainepörssin toiminta alkoi vuonna Tällä hetkellä pörssiin on rekisteröityneenä yli yritystä, joista suomalaisia metsäalan yrityksiä on kolme. Raaka-ainepörssillä on oma välimiestuomioistuimensa. 5 (6)
6 EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTA- MAHDOLLISUUDET Kaikkinensa ekskursion nelipäiväinen varsin tiivis ohjelma tarjosi kattavan läpileikkauksen Valko-Venäjän metsäsektorista niin hallinnon kuin käytännönkin tasolla. Yhteistyöavauksia saatiin tehtyä sekä tutkimustiedonvaihtoon että liiketoimintaan liittyen. Kuva 9. Kaupankäyntiä raaka-ainepörssissä. Nykyään suurin osa kaupoista käydään netin välityksellä. Raaka-ainepörssin välityspalkkio on 0,1 0,3 % kaupasta, ja sen muut palvelut kuten rekisteröityminen ja jäsenyys ovat ilmaisia. Raaka-ainepörssi valvoo sen kautta kauppaa tekeviä yrityksiä, joten yritykset, jotka eivät hoida velvoitteitaan, menettävät oikeuden käydä kauppaa sen kautta. Jos suomalainen yritys haluaa käydä kauppaa raakaainepörssin välityksellä, se voi tehdä sopimuksen paikallisen brokerin kanssa, joka käy kauppaa yrityksen puolesta (oma välityspalkkio). Toinen vaihtoehto on: 1. rekisteröityä raaka-ainepörssiin (akkreditointi): vie noin 3 päivää, tarkoituksena on todistaa, että rekisteröitävä yritys on olemassa 2. käydä koulutus, jossa opetetaan käyttämään tarvittavaa tietokoneohjelmaa (ilmaisen ohjelman saa käyttöönsä koulutuksen jälkeen) 3. käydä huutokauppaa verkossa (vientikauppoja käydään noin kerran kuussa) Toistaiseksi vain harvalla suomalaisyrityksellä on toimintaa Valko-Venäjällä. Valtiolla on kuitenkin tavoitteet panostaa etenkin bioenergiasektoriin, minkä vuoksi bioenergiaan liittyvälle asiantuntemukselle on kysyntää. Lisäksi pääosa maan sahatavaratuotannosta tehdään vanhoilla ja kapasiteetiltaan pienillä sahoilla, mikä voi tarjota tilaisuuksia laitetoimituksille sahateollisuuteen. Nykyiset metsänkäsittelymallit ovat esimerkiksi Venäjään verrattuna melko nykyaikaisia, minkä vuoksi myös suomalaisvalmisteisen metsäteknologian omaksuminen käyttöön saattaa olla helpompaa ja nopeampaa kuin Venäjällä. Tarkoituksena on jatkaa opintomatkoja vuoden 2011 aikana. Seuraava matka suuntautuu Ukrainaan. Kuva 10.M a t k a n- j o h t a j a T i m o E k l u n d j a Be l a r u -traktori. s Pienin ostettava määrä on yksi kuorma-autollinen tai junanvaunullinen. Kauppoja tehtäessä vaaditaan etumaksu. Ostettavaan erään on mahdollista tutustua etukäteen. Raaka-ainepörssin viesti suomalaisille yrittäjille oli, että he ovat valmiita kehittämään toimintaansa vastaamaan suomalaisyritysten tarpeita. Tällä hetkellä suuri osa suomalaisfirmoista käyttää ostoissaan välittäjiä Baltian maista, mutta raaka-ainepörssi kannustaa ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Käydyssä keskustelussa nousi esiin muutama suomalaisyrityksiä hiertävä kysymys: suomalaiset yritykset eivät monesti halua maksaa etumaksuja ja haluavat kiistatilanteissa käydä oikeutta Suomessa eikä Valko-Venäjällä. Ongelmana pidettiin sitä, että raaka-ainepörssistä tai sen tarjoamista palveluista ei ole juuri tietoa. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että palvelu olisi saatavana sellaisella kielellä, jota suomalaiset yritykset käyttävät. Tällä hetkellä vain muutama suomalainen yritys on raakaainepörssin jäsenenä. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 6 (6)
Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa
Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa KIEMET Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu Mikkeli 27.9.2011 Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMetsäalan verkostoitumismatka Kiovaan
Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka
LisätiedotMetsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi
Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja
LisätiedotAsiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat
Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi
LisätiedotPEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana
PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä
LisätiedotMonikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen
Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotUudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?
Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotBiomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen
GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotPuun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola
Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotVenäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan
Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen
LisätiedotPuuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotPEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry
PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,
LisätiedotVenäjä metsänaapurina
Venäjä metsänaapurina Päättäjien 31. Metsäakatemia, Majvik 14.9.211 Erityisasiantuntija Timo Leinonen, Moskovan suurlähetystö Venäjän metsätalous Valtavat metsävarat ja mahdollisuudet Venäjä Suomi Metsäala,
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotMetsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008
Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotKohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6,
Kohti edistyvää metsäsektoria Luoteis-Venäjällä -tutkimushankkeen loppuseminaari 28. marraskuuta 2007 Suomen Akatemian juhlasali Vilhovuorenkatu 6, Helsinki politiikka Metsien käsittely ja puunkojuu Kansainvälinen
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotSuomalais-venäläinen Energiaklubi ry
Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki
LisätiedotMetsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi
Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut
LisätiedotVenäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan
Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotCEMAT pähkinänkuoressa
Liiketoimintaympäristö- ja yrityskartoitus Valko-Venäjällä Timo Eklund Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu CEMAT (Center for Markets in Transition) Timo Eklund A CEMAT pähkinänkuoressa Aalto-yliopiston
LisätiedotRiittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?
Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille? Eugene Lopatin, erikoistutkija, Talous ja yhteiskunta yksikkö, kansainvälinen biotalous tiimi eugene.lopatin@luke.fi 1 Teppo Tutkija mln. m3 Venäjän metsävarojen
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotVenäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla
Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotMarkkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella
Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti
LisätiedotVenäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:
Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi
Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotLatvian metsäsektori. Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu Mika Mustonen
Latvian metsäsektori Venäjän ja itäisen Euroopan metsätietopalvelu 14.11.216 Mika Mustonen Metsävarat ja metsänomistus Latvian pinta-alasta on metsää hieman yli puolet, mikä tekee maasta Euroopan neljänneksi
LisätiedotAines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet
Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotTervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue
Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen
LisätiedotMetsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi
Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotTutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset
Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen
Lisätiedot22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011
22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean
LisätiedotMetsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi
Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotTukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin
Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotFinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI
FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotTuntematon yritysrahoitus Jyväskylä Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs
Tuntematon yritysrahoitus Jyväskylä 5.3.2018 Team Finland-verkosto maailmalla yritysten tukena Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs Tavoitteenamme on pk-yritysten viennin tuplaaminen vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotTeam Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015
Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme
LisätiedotLADEC. Kestävän kasvun vauhdittaja. Nastolan Teollisuusryhmä
LADEC Kestävän kasvun vauhdittaja Nastolan Teollisuusryhmä 28.09.2017 Sisällysluettelo Elinkeino-/kehittämisyhtiön rooli kansallisessa yrityspalveluverkostossa Yhteenveto Ladecin palveluista - Perustamis-
LisätiedotVastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER
Vastuullisesti tuotettua, aina tasalaatuista sahatavaraa liiketoimintasi tueksi UPM TIMBER UPM TIMBER Sinun ykkösvalintasi Nykyaikaiset ja tehokkaat sahamme sekä ammattitaitoinen henkilöstömme ovat avainasemassa,
LisätiedotMhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija
Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotHEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA
HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä
Lisätiedot