Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan"

Transkriptio

1 Metsäalan verkostoitumismatka Puolaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoiman Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeen neljäs verkostoitumismatka järjestettiin Matka suuntautui Puolan pääkaupunkiin Varsovaan sekä Łódźin seudulle. Mukana oli joukko suomalaisten metsäalan yritysten edustajia sekä muita maan mahdollisuuksista kiinnostuneita. Kuva 1. Hakkuualue yliopiston koemetsässä (kuva: Elina Välkky). 1 (6)

2 Tiistai VIERAILU PUOLAN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEEN Verkostoitumismatka alkoi hanketoimijoiden osalta vierailulla Puolan metsäntutkimuslaitokseen (Instytut Badawczy Leśnictwa, IBL). IBL on vuonna 1930 perustettu valtion laitos, joka toimii Puolan ympäristöministeriön ohjauksessa. Henkilökuntaa laitoksessa on noin 200, joista tohtoreita on 48 ja professoreita 25. Tutkimusaiheet kattavat koko metsäsektorin siementuotannosta lopputuotteen käyttöön. Laitoksessa aloitettiin valtakunnan metsien inventointi vuonna 2005 ja se valmistui Kenttätyön on tehnyt erillinen valtionyritys, ja IBL on vastannut menetelmien kehittämisestä. Tutkimuksen lisäksi laitos kouluttaa myös tohtoreita ja vastaa Puolan PEFC-sertifioinnin hallinnoinnista. Kansainvälisissä projekteissa painopiste on ollut muun muassa metsien valvonnassa ja suojavaikutuksissa sekä metsäpaloissa. Puunkorjuun tutkimukselle ei ole ollut rahoitusta, minkä vuoksi sitä ei tehdä. Puuteknologiainstituutti (Instytut Technologii Drewna) Poznańissa tutkii puuaineen ominaisuuksia. IBL:llä on yhteistyötä myös Metlan kanssa: se toimii partnerina COST Action -hankkeessa Development and harmonisation of new operational research and assessment procedures for sustainable forest biomass supply (FP0902). Ajankohtaisia tutkimusaiheita IBL:n edustajien mukaan Puolassa ovat puuntuotannon kannattavuuden lisäys ja ensiharvennukset, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja metsien kestävyys tuhoja vastaan, luontainen uudistaminen sekä erikoispuulajien käyttö. Keskusteluissa tuli esille puun korjuuseen ja käyttöön liittyviä seikkoja. Puolassa valtio ostaa puunkorjuun palveluna aliurakoitsijoilta (95 % puusta) ja myy puun tienvarressa ostajille. Suomeen verrattuna puutavaraauton maksimikuorma on huomattavasti pienempi: vain 25 tonnia. Bioenergian käyttöön liittyvät seikat ovat olivat vahvasti esillä keskusteluissa. Bioenergian käytölle ei ole tukia, ja maassa on jännitteitä liittyen pieniläpimittaisen puun käyttöön. Vaikka mekaaninen metsäteollisuus on maassa laajamittaisempaa kuin muissa Kiemet-alueen maissa, pääosa sahoista on pieniä. Vain yksittäisten sahojen vuosituotanto ylittää kuutiometriä. Yhteensä sahoja on 3 000, joista toimivia on vain Hakkuissa tavaralajimenetelmän osuus on %, loput puusta korjataan runkomenetelmällä. Yksityisissä metsissä on tilastoimatonta hakkuuta ja todelliset hakkuut ovat 2 3 kertaa virallisesti ilmoitettuja suuremmat. Keskiviikko SEMINAARI LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA ROGÓWISSA Toisena matkapäivänä järjestettiin aluksi Varsovan luonnontieteiden yliopiston koeasemalla Rogówissa seminaari Metsäalan liiketoimintaympäristö Puolassa. Koeaseman toimintaan kuuluvat koulutus, taimituotanto, arboretumin ylläpito ja metsämessujen järjestäminen, ja sillä on 51 työntekijää. Finpron esityksessä esiteltiin Puolan tilannetta suomalaisten investointien kannalta. Puolassa, erityisesti maan lounaisosissa, talouskasvu on Euroopan nopeinta. Alueiden välinen tilanne kuitenkin vaihtelee paljon. Puola on EU:n seitsemänneksi suurin talous, ja sen etuja ovat suuri työvoimapotentiaali ja suhteellisen halpa kustannustaso. Infrastruktuurin parantamiseen liittyen on suuria hankkeita. Suomalaisinvestoinneista tulossa on mm. Metsä Groupin taloushallintokeskus. Łódźin voivodikunnan marsalkan toimiston yritysosaston esityksessä Janusz Baranowski esitteli voivodikuntaa. Hyviksi puoliksi lueteltiin sijainti Euroopan keskellä, koulutettu työvoima ja kehittyvä infrastruktuuri. Tekstiiliteollisuus työllistää noin 30 % työvoimasta. Myös puunjalostusteollisuus alueella on vahva, ja siellä toimii esimerkiksi Swedwood. Osasto tarjoaa yrityksille tukea sijoittumisessa alueelle. Polish Wood Clusterin (PWC) Jacek Nowak piti esityksen klusterin toiminnasta. Klusteri kokoaa eri alan yrityksiä partnereiksi, tarjoaa konsultointi-, tutkimusja kehityspalveluita, toimii edunvalvojana, järjestää yhteisiä markkinointitoimia ja koulutusta. Tärkein klusterin palvelu on investointihankkeiden toteuttaminen. Klusterin toiminnassa on mukana 60 eri yritystä tai muuta organisaatiota. Rahoitus tulee jäsenmaksujen, EU:n ja lainojen kautta. Tulevat tuotannolliset kehittämishankkeet liittyvät pelletöintiin, biomassan kuivaukseen, agrobiomassan käyttöön, teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen ja lämpöpuuhun. TAVOITTEENA LISÄTÄ HAKKUITA, BIOENERGIAAN LIITTYVÄT TAVOITTEET RISTIRIITAISIA Valtion metsähallinnon puolesta Janusz Wesołowski esitteli valtion metsäpolitiikkaa, jonka tavoitteena on löytää tasapaino puuntuotannon, muiden metsänkäyttömuotojen ja ympäristönsuojelun välillä. Toiminnan kulut katetaan puunmyyntituloilla. 2 (6)

3 Puolassa hakatun puun määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990, mikä on seurausta intensiivisestä metsien uudistamisesta. Valtion metsissä on tarkoituksena lisätä hakkuita edelleen nykyisestä 32 miljoonasta kuutiometristä miljoonaan kuutiometriin. Tällä hetkellä yritysten jalostuskapasiteetti on 40 miljoonaa kuutiometriä ja kapasiteetti kasvaa, joten suuremmalle puumäärälle on kysyntää. Osittain voidaan korvata myös tuontipuuta. Uusiutuvien energialähteiden käytölle ei ole strategiaa, koska valtion metsähallinnon edustajan mukaan asia ei kuulu metsähallinnon hallinnonalaan. Poltettavaksi menee noin 2 miljoonaa kuutiometriä eli 6 % puusta. Metsäbioenergian käytölle vaaditaan rajoituksia, koska tavoitteena on kasvattaa jalostusta. Puolan metsänomistajien liiton (Utworzenie Polskiego Związku Zrzeszeń Leśnych) esityksen piti Adam Taraś. Liitto perustettiin pitkällisen prosessin jälkeen vuonna Valtiolta ei saatu tukea käytännön toimiin. Perustajajäseninä oli 6 yksityisten metsänomistajien yhdistystä. Taraśin mukaan suurin osa yksityisten metsien hakkuista menee polttopuuksi. Ongelmia on useita: pienet pinta-alat, metsäsuunnitelmien puute, rahoituksen vähäisyys, neuvonnan puuttuminen, epävarmuus tulevaisuudesta, metsien luokittelu jne. Liiton edustajan mukaan metsissä haaskataan paljon puuta, valtion metsissä jopa 5 miljoonaa kuutiometriä, joka pitäisi saada käyttöön bioenergiaksi, mutta säännöt eivät salli tätä. PUOLA JA PUOLAN METSÄTALOUS Puola itsenäistyi vuonna Vuoden 1990 talousmuutosten jälkeen Puola siirtyi markkinatalouteen. Maassa on 38,4 miljoonaa asukasta. Hallinnollisesti maa jakautuu 16 voivodikuntaan. Puolan naapurimaita ovat Saksa, Tšekki, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Liettua ja Venäjä. Maa liittyi EU:hun vuonna Sudeettien ja Karpaattien vuoristoja lukuun ottamatta Puola on tasankoa. Puolan merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rikki, kupari ja maakaasu. Merkittävimpiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuvälineet. Metsävaroja maassa on 9,3 miljoonaa hehtaaria, joka on 30 % maa-alasta. Puuston tilavuus on 2,3 miljardia kuutiometriä. Männyn osuus puustosta on 70 %. Metsävarat keskittyvät läntisiin ja pohjoisiin osiin sekä Karpaateille. Metsien ikärakenne on epätasapainoinen: eniten metsiä kuuluu vuotiaiden luokkaan. Vuotuiset hakkuut ovat noin 35 miljoonaa kuutiometriä, josta 95 % tulee valtion metsistä. Etenkin lastulevyn ja kuitulevyn tuotanto sekä huonekaluteollisuus on vahvaa. Research Innovation Groupin Jan Bocian esitteli Puolan bioenergiasektoria. Potentiaalisimmaksi energiamuodoiksi Bocian arvioi lyhytkiertoviljelyn, eikä pitänyt harvennuspuuta todellisena vaihtoehtona. Agrobiomassan käytössä ongelmana on erityisesti korjuukaluston kalleus. Biomassaa käytetään vuosittain 8 12 miljoonaa tonnia. Tämä vuonna on rakennettu myöskin uusia boilereita, jotka tarvitsevat haketta 2 miljoonaa tonnia. Puolassa on kuitenkin vain 2 3 modernia pellettilaitosta. Uusille teknologioille onkin tarvetta koko ketjun hallinnassa korjuusta logistiikkaan. Parhaan potentiaalin Bocian arvioi olevan puuta käyttävillä pienillä lämpölaitoksilla. Keskiviikon ohjelmaan kuuluivat myös yritysten välinen match making -tilaisuus sekä vierailu koeaseman yhteydessä olevaan arboretumiin. Kuva 2. Yliopiston arboretum (kuva: Juhani Marttila). 3 (6)

4 Torstai VIERAILU YLIOPISTON KOEMETSISSÄ Torstain ekskursiopäivänä tutustuttiin aluksi paikalliseen metsänhoitoon yliopiston yhteydessä olevassa koemetsässä. Koemetsissä on tavoitteena palauttaa alueelle lehtipuita ja sekametsiä. Alueelle on istutettu mäntyä kaksi sukupolvea, mutta se ei kasva alueen metsissä luontaisesti. Lehtikuusi on alueella nopeakasvuinen ja sen kiertoaika on 80 vuotta. Koemetsässä sijainneella tammen harvennuskokeella tavoiteltiin optimaalista tiheyttä vaneritukin tuottamiseksi. Tavoitteena on, että luston leveys olisi 2 3 mm ja tavoiteläpimitta on cm. Normaalisti hyvän vaneritukin kasvatukseen menee 200 vuotta, mutta harvennuksilla päästään 120 vuoteen. Optimitiheytenä on puuta hehtaarilla. Harvennuksia käyttäen alueelta saadaan parasta tukkilaatua kuutiometriä/hehtaari. Toisena kerroksena kasvatetaan esimerkiksi valkopyökkiä tai lehmusta runkovesojen synnyn estämiseksi. Luontaisessa uudistamisessa tehdään suojuspuuhakkuu ja keinollisessa uudistamisessa ryhmähakkuu tai joskus avohakkuu. Männyn päätehakkuuikänä on alueella vuotta ja päätehakkuukertymä on noin 300 kuutiometriä/hehtaari. Harvennuksia tehdään 10 vuoden välein, nuorissa metsissä useamminkin. Esimerkiksi 50 vuoden iässä harvennus on 10 % pohjapinta-alasta. Istutustiheys alueella on männylle peräti kpl/ha. Männiköissä avohakkuiden korjuukustannus on złotya/m³ (4 5 euroa) ja metsäkuljetuskustannus złotya/m³ (n. 4 euroa). Harvennushakkuissa kustannukset ovat hieman korkeampia. Puun hinta on keskimäärin 250 złotya/m³ (n. 60 euroa). Harvennukset tehdään yleensä tavaralajimenetelmällä ja päätehakkuut runkomenetelmällä. Manuaalisen korjuun osuus on 80 %, mutta koneellistaminen lisääntyy jatkuvasti. Puolassa on tällä hetkellä 250 harvesteria. Koemetsissä käytiin hakkuukohteella, jonka pääpuulajina oli mänty. Tilavuus oli 360 m³/ha ja päätehakkuuikä 115 vuotta. Aluksi alueelta oli hakattu aaria, joka oli 30 % kuvion koko pinta-alasta. Tämän jälkeen, noin 10 vuoden päästä, hakattiin loput puustosta. Oksat myydään paikallisille polttopuiksi hintaan 10 euroa/m³. Tavoitteena alueella on minimoida kerralla avohakkuita. Alue istutetaan tammelle. Istutusriviväli on 1,5 metriä ja tiheys kpl/ha, joka on tavallista istutustiheyttä pienempi. VALTION PUUNMYYNTIJÄRJESTELMÄ Puolan metsistä on valtion omistuksessa noin 80 %. Vuoteen 2006 saakka valtion metsähallinto myi puut suorilla neuvotteluilla. Korruption ja väärinkäytösten vähentämiseksi vuonna 2007 perustettiin puukauppaan nettiportaali, Portal Leśno- Drzewny ( Valtion puunmyyntitapoja ovat seuraavat: Rajoitettu kauppa portaalissa, johon voivat osallistua vain yritykset, jotka ovat ostaneet valtiolta puuta aiemmin. Rajoitettuja kauppoja järjestetään vuodessa kaksi. Systeeminen nettihuutokauppa e-drewnossa ( jossa myydään rajoitetussa kaupassa myymättä jäänyt puu sekä lisäksi tietty osa puolen vuoden myyntimäärästä. Nettihuutokauppoja järjestetään vuodessa kaksi, ja niihin voivat osallistua kaikki yritykset. Ostajan tarvitsemista tavaralajeista riippuen on osallistuttava lukuisiin huutokauppoihin päivittäin, mihin tarvitaan paljon ostohenkilökuntaa. Tavallinen nettihuutokauppa e-drewnossa, jossa kaupataan edellisissä vaiheissa myymättä jäänyt puu sekä hakkuiden ylijäämä, esimerkiksi myrskytuhojen takia korjattu puu. Tavallisia nettihuutokauppoja järjestetään tarvittaessa. Muut kilpailutukset ja suorat kauppaneuvottelut, joissa myydään pieniä puumääriä, minkä vuoksi niillä on pieni merkitys teollisuudelle. Vähittäismyynti listahinnoilla. Yksittäiset metsäinspektoraatit myyvät puuta, suurimman osan siitä polttopuuksi paikallisille. Rajoitettujen kauppojen puumäärien laskentatapa on monimutkainen, minkä vuoksi osallistuminen ja tarjousten teko lähenee veikkausta. Rajoitetun kaupan ja systeemisen nettihuutokaupan välillä voi olla suuri hintaero. Käytännössä korkean kysynnän vallitessa puuta saa ostettua vain rajoitetulla kaupalla tai systeemisellä nettihuutokaupalla. Huutokauppajärjestelmä ei kuitenkaan vastaa teollisuuden tarpeita eikä täytä metsäpolitiikan vaatimuksia. Se on myös johtanut puun hinnan nousuun. Ostajan kannalta hankaluutena on, että ostettavan erän laatua ei pysty arvioimaan. Aloittavilla yrittäjillä on oltava riittävästi rahoitusta raakaaineen hankintaan. Raaka-ainesaanti on epätasaista. Varsovan luonnontieteiden yliopiston edustajan mukaan 90 % valtion puusta myydään nettihuutokaupalla % puusta myydään pitkäaikaisille asiakkaille ja loput uusille tulokkaille. Yrityksille ongelmana on etenkin puunhankintasopimusten lyhytaikaisuus. 4 (6)

5 Valtion edustajien mukaan Puolassa on hakkuusuunnite noin 70 % kasvusta ja metsätalouden tuotto vain 1,0 1,5 %. Osa metsähallinnosta toimii tappiolla, ja valtio tukee alaa metsärahastosta. Kokonaisuudessaan kuitenkin valtion metsätalouden tulot kattavat kulut. Valtion metsissä on töissä työntekijää. Viimeisten 15 vuoden aikana hallinnosta on vähennetty henkilöä. DALKIA ŁÓDŹ ON SIIRTYNYT OSITTAIN BIOENERGIAN KÄYTTÖÖN Koemetsän jälkeen vierailtiin Łódźissa sijaitsevassa Dalkian CHP-laitoksessa EC-4. Laitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 735 MW (hetkellisesti 840 MW) ja sähköntuotantokapasiteetti 200 MW. Laitos on otettu käyttöön vuonna Metso on muuttanut laitoksessa vuonna 2010 yhden hiilipölyä käyttäneen kattilan biomassaa käyttäväksi leijupetikattilaksi. EKSKURSION ANTI JA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Ekskursio antoi kuvan Puolan metsäsektorista. Valitettavasti kuitenkaan seminaarissa ei saatu kuvausta metsäsektorin toimintaympäristön päättäjätasolta, eivätkä kaikki suunnitellut vierailukohteet toteutuneet. KIE-maista Puola on metsäsektoriltaan selvästi kehittynein. Etenkin mekaaninen metsäteollisuus on kasvanut nopeasti, ja maa on merkittävimpiä puulevytuottajia Euroopassa. Hakkuut ovat kasvaneet ja luvulla nopeasti, ja kasvua odotetaan edelleen. Metsäsektori nojaa vahvasti männyn käyttöön, ja muiden puulajien osuus jalostuksessa on vähäinen. Puunkorjuu on voimakkaasti koneellistumassa, ja kehitys vaikuttaa jatkuvan. Vaikka metsien kansallistamista ei ole tapahtunut Puolassa samassa mitassa kuin muissa siirtymätalousmaissa ja maassa on katkeamaton yksityisen metsänomistuksen perinne, yksityisessä metsänomistuksessa on kuitenkin paljon ongelmia. Metsälöt ovat pieniä, eikä yksityismetsien puuta käytännössä juuri päädy jalostukseen saakka. Valtiotasolla metsäbiomassan käyttöä ei pyritä edistämään. Toisaalta Puolalla on tarve voimakkaasti muuttaa lähes yksinomaan hiileen perustuvaa energiantuotantoaan. Maatalousbiomassalla lieneekin jatkossa merkitystä energiantuotannossa. Puolan-matka oli Kiemet-verkostoitumismatkoista viimeinen. Kuva 3. Dalkia Łódź EC-4 (kuva: Elina Välkky). Vastaanottomittauksessa rekisteröidään kuorman tiedot. Kuorman siirtyessä purkupaikalta siiloon biomassasta otetaan automaattisesti näytteet. Yhdelle toimittajalle määritetään päiväkohtaiset keskiarvot kosteudelle ja lämpöarvo. Raaka-ainetta tulee 23 rekkaa päivässä viitenä päivänä viikossa. Materiaalin hankkii erillinen hankintayksikkö. Poltossa käytetään 80 % haketta ja 20 % muuta. Raakaaineesta tuodaan Ukrainasta ja Valko-Venäjältä 20 %. Tuhkan poistosta huolehtii alihankkija. Tuhkaa menee tienrakennukseen ja kaivosten täytteeksi. Perjantai Perjantaina ohjelmassa oli paluu takaisin Suomeen. Maisemakuvassa näkyivät suuret tietyöt. Kiemet-hanke toimii vuosina Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Mikkelin kaupunki, Iivari Mononen Oy, Kesla Oyj, MHG Systems Oy ja Veisto Oy. 5 (6)

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa

Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa Metsäsektorin toimintaympäristö Romaniassa KIEMET Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu Mikkeli 27.9.2011 Juhani Marttila Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan

Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Metsäalan verkostoitumismatka Kiovaan Juhani Marttila ja Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksen koordinoimassa Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu -hankkeessa järjestettiin toinen verkostoitumismatka

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Biohiilestä lisätienestiä

Biohiilestä lisätienestiä Biohiilestä lisätienestiä Lahti 06.06.2013 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Risto Juntunen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 10.6.2013 1 Bioenergiaportaali ja metsävarakartta Bioenergiaportaali

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles»

ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» ОАО «Ladenso» ОАО «Olonetsles» 19.10.2011 1 Organisaatiokaavio Pääjohtaja Tuotantojohtaja Logistiikkajohtaja Tuotantovarajohtaja Kuljetuksenohjaus keskus Operaatiopäällikkö korjuu Tienrakennustyönjohtaja

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos - mahdollisuus vai uhka maataloudelle ja metsille Königstedt 21.5.2008 Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos Risto Seppälä Esityksen sisältö Metsäalan globaalit muutosajurit Suomen metsäsektorin

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,

Lisätiedot

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys MetsäBio-seminaari, Kajaani Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Ajankohtaista puumarkkinoilta Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot