Metsäalan strategisen ohjelman (MSO:n) tilanneraportti. Lokakuu 2014
|
|
- Hannu-Pekka Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Metsäalan strategisen ohjelman (MSO:n) tilanneraportti Lokakuu 2014
2
3 1 Metsäalan tilanne ja metsäala osana biotaloutta 1.1 Metsäalan yleistilanne Metsäalan tilanne on parantunut merkittävästi edellisvuosiin verrattuna, joskin moni toimintaympäristöön liittyvä rasite huolestuttaa alan toimijoita. Suomen sellu-, pakkaus- ja sahateollisuuden kannattavuus parani ja vienti lisääntyi viime vuonna toistakymmentä prosenttia. Suomen paperiteollisuuden vienti jatkoi laskuaan ja kannattavuus oli edelleen heikko. Metsäteollisuuden viennin arvo on tammi-heinäkuussa tänä vuonna noussut prosentilla viime vuoteen verrattuna. Sahatavaran alkuvuoden viennin arvo kasvoi viime vuodesta 13 prosenttia. Myös vanerin (+19 %), sellun (+4 %) ja kartongin (+2 %) viennin arvo kasvoi. Aikakauslehti- ja hienopaperin vienti väheni kolmella prosentilla. Metsäteollisuuden loppuvuoden suhdannetilanne on heikentynyt alkuvuoteen verrattuna. Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti kasvaa tänä vuonna tuoreiden Pellervon taloustutkimuksen ja Metsätutkimuslaitoksen ennusteiden mukaan. Ainoastaan paperin vienti vähenee. Investointien seurauksena massa-, kartonki- ja sahateollisuuden tuotantokapasiteetit kasvavat ensi vuonna. Alkuvuoden hyvän kehityksen ansiosta sahatavaran tuotannon ja viennin arvioidaan tänä vuonna kasvavan noin 3 prosenttia. Sahatavaran tuotanto noussee tänä vuonna 10,7 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna noin 11 miljoonaan kuutiometriin. Myös vanerin tuotannon ja viennin ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna merkittävästi. Kysynnän vähentyessä ja talouskasvun ollessa edelleen heikkoa paperin tuotanto ja vienti jää Suomessa tänä vuonna viime vuotta vähäisemmäksi. Vuonna 2014 Suomen paperin tuotannon ja viennin ennakoidaan alenevan 1 3 prosenttia ja ensi vuonna 2 4 prosenttia. Kartongin tuotanto ja viennin kasvu jatkuu tänä vuonna. Ensi vuonna lisääntyvän tuotantokapasiteetin ja melko tasaisten kysyntänäkymien seurauksena tuotanto kasvaa 3 4 prosenttia verrattuna tähän vuoteen. Sellun maailmanmarkkinakysyntää pitävät yllä pehmopaperien kasvava käyttö, kierrätyspaperin saatavuuden heikkeneminen, liukosellun lisääntynyt tarve sekä vanhan sellukapasiteetin sulkemiset Kiinassa ja Kanadassa. Vuonna 2014 sekä sellun tuotanto että vienti kasvavat 2 prosenttia. Ensi vuonna tuotannon kasvu hidastuu prosenttiin tuotantokapasiteetin ollessa jo lähes täyskäytössä. Raakapuuta käytettiin vuonna 2013 kaikkiaan 73,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina Metsäteollisuudessa raakapuuta kului 64,5 miljoonaa kuutiometriä. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin runkopuusta valmistettua metsähaketta ennätykselliset 4,1 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden raaka-aineeksi ja energiantuotantoon hakatusta runkopuusta muodostuva hakkuukertymä nousi vuonna 2013 Metsäntutkimuslaitoksen laskelmien mukaan 65 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuukertymä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoden tammi-elokuussa markkinahakkuumäärä on noussut prosentilla viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Ennustejaksolla hakkuut nousevat tukki- ja kuitupuun kysynnän lisäyksen myötä ja ylittävät 58 miljoonan kuutiometrin rajan. Suurin kysynnän lisäys kohdistuu kuitenkin ennustejakson jälkeisiin vuosiin. 2
4 Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2013 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 18,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävimpänä puupolttoaineena säilyi metsähake, jota kului 8,0 miljoonaa kiintokuutiometriä, 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen käyttö noussee tasaisesti tänä ja ensi vuonna, mutta vuodelle 2015 asetetusta tavoitteesta jäädään niukasti. Viime vuonna metsäteollisuuden investoinnit Suomessa olivat yli 900 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investoinnit ovat EK:n tekemän kyselyn ja Metsäteollisuus ry:n arvion mukaan samalla tasolla. Arvion mukaan 26 prosenttia on kapasiteetin lisäämiseen tähtääviä. Useita erilaisia uusia biojalostamohankkeita on valmisteilla, mutta lisää investointeja tarvitaan. Suurimmat metsäbiotalouden investoinnit ovat tänä vuonna valmistuva UPM:n liikennepolttoaineita valmistava laitos Lappeenrantaan, vuonna 2013 valmistunut Fortumin bioöljylaitos Joensuuhun ja Metsä Groupin biokaasulaitos Joutsenoon. Stora Enson Uimaharjun sellutehtaassa on alkanut liukosellun valmistus tekstiiliteollisuuden tarpeisiin ja Sunilan sellutehtaan yhteyteen rakennetaan ligniiniä jalostava biojalostamo. Stora Enson Varkauden paperitehtaan konvertointi kartonkitehtaaksi ja siihen liittyvät sellutehtaan muutostyöt on myös aloitettu. Varkauden tehtaiden investoinnin on määrä valmistua vuoden 2015 syksyllä. Kuhmon CrossLam on aloittanut kotimaisen CLT-tuotannon (Cross Laminated Timber - ristiinliimattu puulevy) lokakuussa Myös Stora Ensolla on suunnitteilla oma kotimainen CLT-tuotantolinja tyydyttämään puukerrostalorakentamisen lisääntyviä tarpeita. Keväällä 2014 Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,3 mrd euron biotuotetehtaan investointia Äänekoskelle. Puurakentamisen kohteita valmistui useita viime vuoden aikana. Tänä vuonna on rakenteilla 450 puukerrostaloasuntoa. Vuonna 2015 on käynnistymässä noin uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen, mikä tarkoittaa sitä, että puukerrostalojen markkinaosuus kerrostalorakentamisessa on nousemassa tavoiteltuun 10 prosenttiin. Uusia lähivuosina toteutusvaiheeseen tulevia puukerrostalokohteita on vireillä MSOn hankekartoituksen mukaan kaikkiaan noin asunnon verran. Suomesta viedään metsäalan koneita ja laitteita yli miljardin euron arvosta vuosittain. Melkein kaksi kolmasosaa on sellun ja paperin jalostuksen koneita ja laitteita. Metsäkoneita on alle 20 prosenttia sekä energia- ja mekaanisen metsäteollisuuden laitteita noin 10 prosenttia kumpaakin. Metsäkoneita tuotetaan noin konetta vuodessa, josta puolet on hakkuukoneita ja puolet metsätraktoreita. 1.2 Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Biotalous syntyy globaaleista tarpeista. Maailman väestön kasvu ja siitä johtuva kasvava tuotteiden, ruoan, energian ja veden kysyntä aiheuttavat luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Ilmastomuutos, huoli ympäristöstä ja uusiutumattomien raaka-aineiden niukkeneminen kannustavat biomassojen laajenevaan käyttöön taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Biotaloudesta odotetaan fossiilitalouden jälkeen talouden uutta aaltoa. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian- ja palvelujen tuottamiseen. Biotalouteen siirtyminen vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja ehkäisee luonnon ekosysteemien köyhtymistä, sekä samaan aikaan luo talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävällä tavalla. Kasvavat globaalit markkinat tarjoavat uusia mahdollisuuksia sekä biotaloustuotteiden että -osaamisen viennille. Suomen mahdollisuutena nähdään kyky tarjota kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen. Runsaiden uusiutuvien luonnonvarojensa, korkeatasoisen osaamisensa ja teollisten vahvuuksiensa ansiosta Suomella on erinomaiset edellytykset olla biotalouden edelläkävijä maailmassa. Biotaloudella voidaan parantaa Suomen taloutta ja työllisyyttä sekä suomalaisten hyvinvointia. 3
5 Tulevaisuudessakin puusta on moneksi. On kehitetty älypakkauksia, jotka seuraavat lääkkeiden ottoa tai ruoan syömäkelpoisuutta. Puusta voidaan tehdä biohajoavia pakkausmateriaaleja. Puukomposiitista valmistetaan laadukkaita äänentoistolaitteita ja autojen osia. Suomessa on paljon biomassojen käsittelyyn liittyvää kemian, biokemian ja prosessien osaamista. Puusta tehdään edistyneitä liikenteen biopolttoaineita. Elintarvikkeissa käytetään sellupohjaisia sakeuttamisaineita, pesuaineissa on puupohjaisia entsyymejä ja liimoissa jalostettua mäntyöljyä. Marjojen ainesosia hyödynnetään kosmetiikassa. Sellun tuotannon sivuvirroista valmistetaan ksylitolia, joka vähentää hampaiden reikiintymistä ja lasten korvatulehduksia. Puun pihkasta tehdään voiteita ihon haavojen hoitoon. Koivun tuohi sisältää betuliinia, joka alentaa HI-viruksen aktiivisuutta. Uusiutuvalla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita ja hillitään ilmastonmuutosta. Suomi on globaali edelläkävijä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Tämä mahdollistaa puupohjaisten polttoaineiden laajamittaisen ja energiatehokkaan käytön. Uusi teknologia biomassojen jalostamiseksi pyrolyysiöljyksi, biokaasuksi ja biohiileksi lisää huomattavasti bioenergian hyödyntämisen mahdollisuuksia. Suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla. Puun käyttö rakentamisessa lisää hyvinvointia. Puuta sisältävä rakennettu ympäristö lisää tutkitusti ihmisen hyvinvointia. Puurakentamisella voidaan saavuttaa % tavanomaista pienempi hiilijalanjälki. Uusien innovaatioiden ansiosta puusta voidaan tehdä entistä monipuolisempia ratkaisuja sisustamisessa ja talonrakennuksessa sekä piha- ja ympäristörakentamisessa. Yhteistyö toimialojen välillä ja teknologioiden yhdistäminen tekevät Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Metsäalan lisäksi Suomessa on vahva teknologian, rakentamisen, energian, kemian ja terveystieteiden osaaminen. Näiden alojen innovaatiot, yhteistyö ja teknologioiden yhdistäminen tekevät Suomesta todellisen biotalouden edelläkävijän. Suomi hakee myös kansainvälisiä kumppaneita globaalin biotalouden kehittämisessä 1.3 Suomen valtioneuvosto edistää biotaloutta Valtioneuvosto on määritellyt biotalouden, cleantechin ja digitaalisen liiketoiminnan Suomen talouden kasvun kärjiksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vauhditetaan Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla. Suomen biotalousstrategian tavoitteena on nostaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja synnyttää uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Viennin kasvun ohella fossiiliraaka-aineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Suomen biotalousstrategiaa toteutetaan valtionhallinnossa työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Työ toteutetaan TEM:n johdolla ja sitä koordinoi MSO. Muut vastuutahot mainittujen ministeriöiden lisäksi ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö. Ministeriöiden hallinnonalojen organisaatiot osallistuvat toteuttamiseen laajasti. Toimeenpanossa hyödynnetään tämän vuoden loppuun mennessä perustettavaa, alan toimijoista koostuvaa kansallista biotalouspaneelia. Biotalous on myös priorisoitu korkealle Team Finland-strategiassa ja biotaloutta on jo edistetty usealla ministerin vienninedistämismatkalla tämän vuoden aikana. 4
6 1.4 Biotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan lisää resursseja Julkista rahoitusta suunnataan Tekesille ja Suomen Teollisuussijoitukselle biotalouden kehittämisen vauhdittamiseksi. Julkisen rahoituksen tarkoituksena on myös edistää yksityisen rahoituksen hakeutumista alalle. Valtioneuvoston kasvupaketti sisältää Suomen Teollisuussijoituksen lisäpääomitusta tälle ja ensi vuodelle yhteensä 100 miljoonaa euroa biotalouden ja muiden kasvualueiden kehittämiseksi. Tekesille on kasvupaketissa 20 miljoonan pysyvä vuotuinen valtuuden lisäys biotaloudelle ja cleantechille. Myös Finveran vientirahoituksen valtuudet on lisätty. Biotalous sisältyy Tekesin strategisiin painopisteisiin osana luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kohteena on koko arvoketju raaka-ainetuotannosta tuotteisiin ja palveluihin sekä näihin tarvittavat prosessit, koneet ja laitteet. Myös aineettomat ratkaisut esimerkiksi luonnon ekosysteemipalveluihin liittyen ovat kohdealueita. Tekesin biotalouden kokonaisrahoitus oli vuonna 2013 noin 162 milj. euroa. Biotalous tulee myös jatkossa kuulumaan Tekesin strategisiin valintoihin. Tekesin, Sitran, Suomen Akatemian, Finnveran ja VTT:n yhteinen Suunta-strategia valitsi luonnonvarat yhdeksi teemakseen ja sen puitteissa organisaatiot lähtevät yhdessä rakentamaan uutta toimintamallia ekosysteemin muodostamiseksi teemalla Monimuotoinen biojalostamo. Tekesin hallinnoiman INKA-ohjelman tarkoituksena on vauhdittaa houkuttelevien innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä, joilla nopeutetaan uusien ratkaisujen kaupallistumista ja liiketoimintojen luomista. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Yksi valituista teemoista on biotalous, josta vastuussa on Joensuun kaupunkiseutu. Biotalouden SHOK, eli FIBIC (Finnish Bioeconomy Cluster) tarjoaa yrityksille ja tutkimusorganisaatioille uuden tavan tiiviiseen ja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön sekä kestävän kilpailuedun kehittämiseen. Tutkimusohjelmat ovat FIBICin toiminnan ydin. Ohjelmissa tapahtuva vuorovaikutus kuluttajien, yritysten ja tutkijoiden välillä auttaa tunnistamaan uusia kehitysmahdollisuuksia. Yhteisesti tehtävä tutkimus lisää myös mahdollisuuksia riskinottoon tutkimuksessa ja sen aihevalinnassa. FIBI- Cin tavoite on, että sen tutkimusohjelmat ovat maailman innovatiivisin biotalouden kehitysympäristö. VTT:n kolmesta liiketoiminta-alueesta yksi, Solutions for natural resources and environment (n 550 htv), on pääosin biotalouteen ja osin cleantechiin keskittynyt. Liiketoiminta-alueen toiminta kattaa innovaatioprosessin strategisesta tutkimuksesta tutkimuksen kaupallistamiseen. VTT:llä on merkittävää pilotointitoimintaa bioenergian, kaasutuksen, pyrolyysin, bioteknisten prosessien, prosessikemian sekä kuitutuotteiden alueilla. Nämä pilotointiympäristöt palvelevat kotimaisia ja ulkomaisia asiakkaita ja niiden avulla on kehitetty mm. nopean pyrolyysin prosessi, josta ensimmäinen kaupallinen laitos on käynnissä Joensuussa. Uusia avauksia, joilla on merkittävää kaupallistamispotentiaalia, ovat mm. vaahtoteknologia ja kuitulanka. Näiden avulla voidaan tehdä täysin uudentyppisiä kuitutuotteita, kuten tekstiilejä. 5
7 2 MSO:n tavoitteet ja tilanne Metsäalan strategisen ohjelman tehtävänä on alan kilpailukyvyn ja uudistumisen edistäminen. Ohjelman painopistealueet ovat: 1. Biotalouden uuden liiketoiminnan kehittäminen 2. Puurakentamisen lisääminen 3. Alan kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 4. EU- ja kansainvälisen vaikuttamisen vahvistaminen Vuoden 2011 lopussa ja seuraavan vuoden alussa määriteltiin asiantuntijaryhmissä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Edellä mainitut painopisteet määriteltiin MSO:n neuvottelukunnassa kesällä Painopisteitä ja toimenpiteitä on tarkennettu ohjelman toimeenpanon yhteydessä muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Ohjelmasta on jäljellä vajaa vuosi ja tämän vuoden toimenpiteet ovat käynnissä. Tempo Economics Oy on käynnistänyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta TEM:n strategisten ohjelmien arvioinnin II-vaiheen. Työ toteutetaan syys-marraskuussa 2014 ja se sisältää ohjelmien vaikuttavuuden arvioinnin sekä strateginen ohjelmat-toimintamallin kokonaisarvioinnin. Arviointityön ensimmäinen vaihe (tavoiteasetannan ja toteutustavan arviointi) toteutettiin syksyllä MSO:ssa asetettujen alan yleisten kehittämistavoitteiden seuranta 1. tavoite: Puukerrostalojen markkinaosuus 10 prosenttiin ja jalostettujen puutuotteiden vienti +0,5 mrd euroa vuodessa Puurakentaminen etenee tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna puukerrostalojen markkinaosuus on noin 4 prosenttia. Ensi vuonna osuus näyttäisi nousevan tavoiteltuun 10 prosenttiin. Jalostettujen puutuotteiden vienti on valitettavasti ollut laskussa, eikä tehokkaita keinoja viennin alan kasvun ja viennin lisäämiseksi ole löytynyt. 2. tavoite: Metsäteollisuuden viennin arvo 13 mrd euroa vuodessa Metsäteollisuuden vienti on uudestaan lähtenyt kasvuun, joskin vienti ei ole kasvanut kokonaisuudessaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2013 viennin arvo oli 11,2 mrd. euroa (+3 %). Tänäkin vuonna vienti on kasvanut. Positiivisena asiana voidaan todeta sellun, sahatavaran ja kartongin viennin voimakas kasvu viime vuonna. Kasvu on jatkunut myös tänä vuonna. Paperin viennin arvo ei ole tänä vuonna enää laskenut niin jyrkästi kuin edellisvuosina. 3. tavoite: Uusien tuotteiden liikevaihto + 1 mrd euroa Uusia tuotteita on tullut markkinoille, esimerkiksi liukosellu, bioöljy, biokaasu, puukomposiitit, CLT-puulevyt ja mäntyöljystä valmistettu liikennepolttoaine. Maakaasua korvaava kuivattu ligniini on tulossa ensi vuonna. Tarkkaa tietoa uuden liiketoiminnan liikevaihdosta ei ole, mutta todennäköisesti kokonaisliikevaihto lienee yli 200 miljoona euroa. 4. tavoite: Kotimaisen puun käyttö milj. kuutiometriä vuodessa Kotimaisen aines- ja energiapuun käyttö on lisääntynyt merkittävästi, mutta ainespuun käyttö ei ole kehittynyt kuitenkaan asetetun tavoitteen mukaisesti. Viime vuonna käytettiin kuitenkin 65 miljoonaa kuutiometriä kotimaan metsistä hakattua aines- ja energiapuuta yhteensä. Hakkuukertymä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. 6
8 2.2 Biotalouden uuden liiketoiminnan kehittäminen Metsien hyödyntämiseen perustuvan biotalouden uuden liiketoiminnan kehittämisen pohjaksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä tulevaisuudenkuvaa ja selkeitä strategisia linjauksia. Tätä kuvaa ja yhteisiä linjauksia on määritelty Suomen biotalousstrategiassa, TEM:n teollisuuspolitiikkatyössä ja materiaalitehokkuusohjelmassa, MMM:n metsäpoliittisessa selonteossa ja metsästrategiassa sekä FIBIC OY:n koordinoimassa CrossCluster -hankkeessa. MSO on osallistunut näihin kaikkiin hankkeisiin. Osana MSO:n toimintaa toteutetaan Suomen biotalousstrategiaa sekä biotalouteen liittyvän valtioneuvoston periaatepäätöksen ja teollisuuspolitiikkaohjelman biotaloutta koskevat toimet. Biotalousstrategiaa toteutetaan TEM:n johdolla yhteistyössä MMM:n ja YM:n kanssa. Biotaloustrategian toteuttamisen ensimmäiset toimenpiteet koskevat uusien investointien synnyttämistä ja EU-vaikuttamista. Biotalouden uuden liiketoiminnan ja investointien edistämiseksi on TEM:ssä käynnistetty kansainvälinen biojalostamokilpailu. Kilpailulla vauhditetaan lähivuosien erilaisia kaupallisen mittakaavan ja demonstraatiovaiheen innovatiivisia biojalostamoinvestointeja. MSO:ssa on toimenpideohjelman mukaisesti mietitty yritysten kehitys- ja rahoitusmalleja sekä ratkaisuja investointien toteuttamiseksi. Kasvuyritysten vauhdittamiseksi on käynnistetty kokeiluja suurten yritysten ja pk-yritysten uusista yhteistyömalleista. Keskeisimmät esimerkit tästä toiminnasta liittyvät edellä mainittuun biojalostamokilpailuun sekä Äänekosken ja Varkauden tehtaiden investointeihin. Aalto- yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kanssa selvitetään mahdollisuuksia opiskelijalähtöisten liiketoimintamallien, yritystoiminnan ja yrittäjyyskoulutusohjelman kehittämiseksi biotalousalalla. MSO oli viime vuonna myös mukana koordinoimassa metsäalan OSKE-toimintaa ja auttamassa biotalousinkan perustamisessa. Syksyllä 2013 pidettiin yhteistyönä OSKE-verkoston kanssa seminaarisarja metsäbiotalouden pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksista kahdeksalla paikkakunnalla. Seminaareihin osallistui kaikkiaan noin 600 henkilöä. MSO on myös edistänyt biotaloutta mm. osallistumalla Fibic Oy:n tutkimusvaliokuntaan, TEMin Itä- ja Pohjois-Suomi-ohjelmaan, VNK:n niukkuuden ja vihreän kasvun mahdollisuudet teeman ohjausryhmään, metsäalan OSKE:n johtoryhmään ja VTT:n tekstiiliselluhankkeen ohjausryhmään. VNK:n rahoituksella on käynnistymässä selvitys biotalouden lainsäädännöllisistä ja hallinnollisista esteistä, jonka pitäisi valmistua ensi syksyyn mennessä. 2.3 Puurakentamisen lisääminen MSO:n valtakunnallisen puurakentamisohjelman toimenpiteet liittyvät uusien puurakentamiskohteiden käynnistämiseen, osaamisen parantamiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Useissa puurakentamisen hankkeissa on Tekesin rahoitus. Neuvottelut rakentamisen sidosryhmien kanssa ovat jatkuneet ja uusia kohteita on saatu suunnitteluvaiheeseen. Merkittävimmät tänä vuonna rakenteilla olevat kohteet sijaitsevat Vantaalla, Jyväskylässä, Kuopiossa, Saarijärvellä ja Helsingissä. Useita puukouluhankkeita on vireillä eri puolille Suomea ja Kajaaniin suunnitellaan puusairaalaa. Ensi vuonna on määrä käynnistyä uudet laajat puukerrostalokohteet Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Ouluun, Raumalle ja Seinäjoelle. Puurakentamisen osaamisen lisäämiseen on panostettu roadshow-tilaisuuksilla, joihin on osallistunut noin henkilöä. Uusi puukerrostalorakentamisen oppikirja Suomalainen puukerrostalo Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen julkaistiin syksyllä Oppikirjaan on koottu uusin tieto ja kokemukset teollisesti rakennettavien suurimittakaavaisten puurakennusten toteuttamiseksi. Aalto Pro järjesti viime vuonna puukerrostalojen rakennesuunnittelijoiden täydennyskoulutuksen. AA-pätevyystasoon tähtäävää 7
9 koulutusta järjestetään tänä vuonna sekä Aalto Pron että Puuinfon järjestämänä. Tavoitteena on lähivuosina täydennyskouluttaa noin 30 uutta AA-pätevyystason rakennesuunnittelijaa vuosittain. Puurakentamisen tutkimuksen ja kehityksen tehostamiseen käynnistettiin viime vuoden lopussa Integroitu Teollinen Puutalotoimitus -hanke (ITP-hanke). Hankkeen tarkoituksena on ollut koota yhteen puurakentamisen rakennuttajia, suunnittelutoimistoja, rakennusliikkeitä ja puutuoteyrityksiä sekä puurakentamisen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita, jotka yhteistyössä tehostavat koko puurakentamisprosessia projektien tilauksesta niiden valmistumiseen. Tavoitteena on kehittää puurakentamisen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Kiinnostuneiden rakennuttajien puutteen vuoksi, hanketta on päätetty viedä eteenpäin rakennuttajien omilla erillisillä Tekes-hankkeilla eikä yhteishankkeena. Yhteistyössä Liikenneviraston, Metsähallituksen ja Suomen Tieyhdistyksen kanssa on tämän vuoden alussa käynnistetty puusiltojen rakentamisen kehittämishanke. Puusiltarakentamisen edistämisen toimenpiteitä suuntaava taustaselvitys valmistui syyskuun alussa. Metsähallituksen Pilke-talo- ja Suomen luontokeskus Haltia -hankkeissa sekä suunnitteilla olevissa Guggenheim-, Helsingin keskuskirjasto- ja olympiastadion-hankkeissa, joissa MSO on myös ollut mukana, pyritään puurakentamisohjelman tavoitteiden mukaisesti korkeatasoiseen muotoiluun ja ympäristöystävälliseen rakentamiseen. Guggenheim-kilpailun 1-vaiheeseen saapui ehdotusta, mikä on arkkitehtikilpailujen osallistumisen maailmanennätys. Kilpailun jatkoon 2-vaiheeseen valitut kuusi työtä julkistetaan Voittajatyö on selvillä kesäkuussa Puurakentamisen yhteistyö on myös ollut Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission metsäteollisuuden työryhmän, Suomen Venäjän metsähuippukokouksen sekä MSO ja Venäjän kaupallisen edustuston yhteisen seminaarin agendalla. 2.4 Kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Kilpailukyky Kilpailukyvyn edistämisen toimenpiteet liittyvät puukauppaan, logistiikkaan sekä alan imagon, vetovoimaisuuden ja vaikuttamisen parantamiseen. FOEX on tänä vuonna aloittanut kaupallisten indeksien julkaisemisen Suomen kuitupuun ja havutukin hinnoista. Indeksit perustuvat MSO:n viime vuoden lopussa valmistuneeseen selvitykseen. Indeksejä voidaan hyödyntää puukaupassa hintariskin pienentämiseksi ja hintojen ennustettavuuden parantamiseksi. Metsäteollisuus ry ja MTK kehittävät yhteistyössä MMM:n puumarkkinatyöryhmän kanssa nettipohjaista markkinapaikkaa ja uutta hinnoittelujärjestelmää. MMM:n puumarkkinatyöryhmä toimii keskustelufoorumina puumarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. MSO oli mukana vaikuttamassa logistiikkaa tehostavaan kuorma-autojen mittojen ja painojen korottamiseen. Pääosa puutavara-autoista on muutettu uuden lainsäädännön mukaisesti 60 tonnin kokonaispainosta 76 tonniin. Trafille on tehty kuusi lupahakemusta noin 100 tonnin kokeiluista. Metsäteho tekee MSO:n rahoittamana esiselvityksen kokeiluihin liittyvistä reitityksistä ja kustannusperusteista ja Oulun yliopisto tutkii liikenneturvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on joutunut rajoittamaan liikennettä noin 400 sillalla korotettujen kokonaispainojen takia. Painorajoitettujen siltojen ja korkeutta rajoittavien alikulkujen korjaaminen on työn alla. MSO: n biotalouden ja alan imagon edistämiseen sekä vaikuttamisen tehostamiseen tähtäävän Puun Tarinat -hankkeen toteuttamisen ensimmäinen vaihe on saatu päätökseen. Hankkeessa on uudistettu 8
10 Biotalous.fi sivustoa, tuotettu kolme filmiä sekä esitteitä, tuotesalkku ja esitysmateriaalia yhdessä sidosryhmien sekä MMM:n, UM:n ja YM:n kanssa. Materiaali on myös tehty englanninkielellä. Osa materiaaleista löytyy osoitteesta; MSO on myös osallistunut Suomen Metsäyhdistyksen Metsä Puhuu-hankkeeseen sekä Työterveylaitoksen Metsätyöhyvinvointi-hankkeeseen. Kasvu ja kansainvälistyminen Maa- ja metsätalousministeri on isännöinyt Team Finland mallin mukaisesti yhden MSO:n ja Finpron järjestämä alan viennin edistämismatkan Turkkiin ja kaksi Kiinaan. Turkin matkaan osallistui kymmenkunta puualan yritystä ja noin sata turkkilaisten yritysten edustajaa oli mukana seminaarissa ja seminaarin jälkeisessä match making tilaisuudessa. Turkkiin suunnitellaan lisää viennin edistämistoimia alkuvuodelle ja keväälle Maa- ja metsätalousministeri isännöi myös syksyllä sahatavaran vienninedistämismatkan Kiinan. Matkalle osallistui 12 saha-alan yritystä ja delegaatiolla oli yhteinen Team Finland logon alla oleva näyttelytila Shanghain kansainvälisillä Furniture China 2014 messuilla. Lisäksi järjestettiin Team Finland seminaari The Role and Opportunities of Wood in the Future Bioeconomy. Tilaisuuteen osallistui noin 120 kiinalaista puutuotealan toimijaa. Elinkeinoministeri teki syksyllä vienninedistämismatkan Chileen ja Peruun. Matkan yhtenä tavoitteena oli metsäalan koneiden ja laitteiden sekä metsäkoulutukseen viennin edistäminen. Metsävaltuuskunta järjesti matkalla kaksi seminaaria, teki useita yritys- ja ministeriövierailua sekä tapasi kohdemaiden koulutuksen ja tutkimuksen edustajia. Osana puutuoteteollisuuden viennin edistämistä Puuinfo on tehnyt nettipohjaisen puutuotteiden markkinapaikan. Markkinapaikalla yritykset voivat markkinoida tuotteitaan ja asiakkaat voivat tehdä tilauksiaan useilla eri kielillä. Tekesin Kasvuväylään saatiin viime vuoden aikana mukaan vähän yli kymmenen puualan yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 65 miljoonaa euroa. 2.5 EU ja kansainvälinen vaikuttaminen MSO:n EU-vaikuttamissuunnitelman mukaisesti pyritään vaikuttamaan entistä paremmin ja ennakoivammin biotaloutta koskevaan EU:n säädös- ja toimintalinjausvalmisteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Tähän liittyen TEM on tänä vuonna järjestänyt useita tapahtumia Brysselissä yhdessä Suomen EUedustuston kanssa. Biotalouden edistämistä jatketaan yhdessä MMM:n ja YM:n kanssa valmistellun biotalouden non-paperin pohjalta. Suomalaiset EU:n parlamentin jäsenet ovat olleet aktiivisesti perustamassa biotalouden intergroupia EU:n parlamenttiin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että se on toteutumassa osana laajempaa kestävän kehityksen ryhmää (European Parliament Intergroup on Climate Change, Biodiversity and Sustainable Development). MSO on ollut keskeisesti mukana vaikuttamassa intergrpupin perustamiseen mm. luomalla intergroupin pohjatekstin MEPien käyttöön. Suomen edustustojen viestintävastaavia on informoitu biotaloudesta ja biotalous oli yhtenä aiheena UM:n suurlähettiläspäivillä elokuussa, jonka yhteydessä suurlähettiläitä informoitiin biotaloudesta ja jaettiin biotalouteen liittyvää materiaalia. MSO on myös erilaisten muiden foorumien kautta (mm. EU 3rd Bioeconomy Conference, EU:n raaka-aine EIP, EU-metsäjaosto, UNECE, Venäjä, Slovenia, Ruotsi, Katalonia ja Koli Forum -yhteistyöllä) pyrkinyt vaikuttamaan metsäalaa ja biotaloutta koskeviin kansainvälisiin asioihin. 9
11 3 Kansallinen metsäohjelma 2015 (Maa- ja metsätalousministeriö) MSO:n toimenpideohjelmassa on myös toimenpiteitä, mitkä toimeen pannaan maa- ja metsätalousministeriön Kansallisen metsäohjelmassa. Toimet liittyvät pääosin puunkäytön lisäämiseen ja puunhankinnan kehittämiseen. Kansallisessa metsäohjelman esipuheessa linjataan, että metsäsektorista on mahdollista kehittää seuraavien vuosikymmenten aikana bioklusteri, joka tuottaa materiaaleja ja palveluita entistä laajemmin myös muille toimialoille. Linjauksen toteutuminen vaatii aktiivisuutta, metsäalan uudistumista sekä uusia investointeja. Viime aikoina metsäalan kehityksessä on nähtävissä merkittäviä positiivisia signaaleja linjauksen toteutumiseksi, vaikka Kansallisen metsäohjelman tavoitetasoja ei kaikilta osilta olekaan saavutettu. Metsiä on viime vuosina hyödynnetty aktiivisesti ja metsävaramme ovat runsaat muodostaen erinomaisen kasvualustan uudistuvalle metsäalalle. Esimerkiksi metsien vuosittainen kasvu on yltänyt KMO:n tavoitetasoon ja puuenergialle asetetut tavoitteet on joko saavutettu tai nykyisellä kehityksellä saavutettavissa. Vielä merkittävämpää on kuitenkin, että teollisuuden raaka-aineeksi ja energiantuotantoon hakatusta runkopuusta muodostuva hakkuukertymä oli Metsäntutkimuslaitoksen mukaan viime vuonna 65 milj. m³. Hakkuukertymä oli siten suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Siten myös viime vuoden osalta hakkuukertymän tavoitetaso saavutettiin ensimmäistä kertaa. Puuta käyttävän teollisuuden investointihalukkuus kotimaahan on voimistunut, vaikka useilla muilla sektoreilla investointihalukkuus on Suomessa yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen edelleen heikkoa. Toteutuessaan uudet investoinnit nostavat puun kysyntää Suomessa merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin yksittäinen investointi olisi Äänekoskelle suunniteltu 1,3 miljoonan tonnin sellutehdas ja biojalostamo, jotka yksinään lisäisivät puun kysyntää noin 4 miljoonalla kuutiolla. Lisäksi muiden tehtaiden kehitysinvestoinnit sekä tuotantosuuntien muutokset ympäri maata lisäävät toteutuessaan kuitupuun vuotuista kysyntää tuntuvasti, kokonaisuudessaan noin 6 miljoonalla kuutiometrillä. Kansallisen metsäohjelman toimeenpanossa maa- ja metsätalousministeriön osalta on viime vuosina korostunut lainsäädännön uudistaminen, jolla pyritään luomaan metsäalalle aikaisempaa kilpailukykyisemmät toimintaedellytykset. Kansallisen metsäohjelma sekä hallitusohjelman kirjausten toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriössä parhaillaan viimeistellään metsälainsäädännön kokonaisuudistusta. Vuoden alusta tuli voimaan metsälain muutos, joka monipuolistaa metsien käsittelyä. Laki metsätuhojen torjunnasta tuli voimaan myös vuoden alusta, joka osaltaan ottaa huomioon ilmaston muutoksen aiheuttamat haasteet. Lisäksi metsälainsäädännön uudistamisella on edistetty Kansallisen metsäohjelman mukaisesti metsäpalveluyrittäjyyttä. Metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muutoksella lisättiin kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla, jolloin eri toimijoiden odotetaan aikaisempaa aktiivisemmin markkinoivan mm. puukaupallisia palveluitaan. Vaikka tämä lakimuutos tulee pääosiltaan voimaan vasta vuoden vaihteessa, aktiivisuuden lisääntyminen näkyi markkinoilla jo viime vuoden puolella. Laki Luonnonvarakeskuksesta vahvistettiin kesäkuun lopulla ja tulee voimaan Hallituksen esitys kestävän metsätalouden rahoituslaiksi annettiin syyskuussa, kuten myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämistä koskeva esitys. Puumarkkinoiden toiminta on ollut viimeisten vuosien ajan poikkeuksellisen hyvin toimivaa. Puumarkkinat ovat löytäneet vakaan tasapainotilan ja esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön vetämän puumarkkinatyöryhmän myötävaikutuksella markkinaosapuolten välistä luottamusta on parannettu ja markkinainformaatiota lisätty. Lisäksi puumarkkinatyöryhmä on kehittänyt uusia puukauppa- ja hinnoittelumalleja, joita markkinaosapuolet voivat halutessaan ottaa käyttöön. 10
12 Kansallisessa metsäohjelmassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi asetettujen tavoitteiden osalta metsänhoitosuosituksia on uudistettu ja talousmetsien luonnonhoitoa kehitetty. Valtioneuvosto teki kesäkuussa periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) jatkamisesta vuosille Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa metsäluonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelman jatkuminen varmistaa sen, että taloustilanteesta riippumatta tavoite metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi voidaan toteuttaa täysimääräisesti. Ehkä suurimmat haasteet Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden toteutumisen osalta liittyvät liikenneverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Metsäalan logistiikkaa palvelevan infrastruktuurille asetettujen tavoitteiden toteutuminen on epätodennäköistä ja kokonaisuudessaan metsäalan toimintaedellytykset ovat heikentyneet tältä osin. 11
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka
MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotAjankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.
Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n
LisätiedotMetsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotMetsäalan ja MSO:n tilanne
Metsäalan ja MSO:n tilanne Hirsitaloteollisuuden syyseminaarissa 7.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet 11.9.2013 Metsäteollisuuden vienti
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSuomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen biotalous ja metsäala Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö Sisältö I. Biotalouden taustat II. Suomen biotalousstrategia ja sen toteuttaminen
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotKestävää hyvinvointia metsävarojen
Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011
Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotMetsästä kohti biotalouden edelläkävijyyttä. Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) loppuraportti
Metsästä kohti biotalouden edelläkävijyyttä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) loppuraportti MSO hallituksen kärkihankkeena Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttamat strateginen ohjelmat ovat hallituksen
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä
Kestävää kasvua biotaloudesta 14.3.2016 I Pääministeri Juha Sipilä Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 190 0 201 4 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotMetsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere
Metsään-jatkokurssi Biotalous Mikko Tilvis 10.4.2019, Tampere Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotBiotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle
Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy
Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotBiotalouden edelläkävijä
Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen
Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotCleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013
Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotPTT-ennuste: Metsäsektori
MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran
LisätiedotKansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus
Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025
LisätiedotMSO tilanne huhtikuu 2014. MSO:n neuvottelukunnassa 2.4.2014
MSO tilanne huhtikuu 2014 MSO:n neuvottelukunnassa Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne Tilanne painopistealueittain Metsäteollisuuden vienti 2013 Vuoden 2013 vienti oli 11,2 miljardia
LisätiedotBiotalous-INKA
Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen
LisätiedotPUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotAjankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta. SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012
Ajankohtaista työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä MSO:sta SISÄ-SUOMEN METSÄPÄIVÄ 2012 JÄMSÄSSÄ Sixten Sunabacka 31.8.2012 Sisältö TEM:in t ja metsäala Metsäalan strategisen n tilanne Puutuote- ja sahateollisuuden
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotMetsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla. 1.10.2021 Sixten Sunabacka
Metsäala ja sen työvoimatarve 2022 Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalolla 1.10.2021 Sixten Sunabacka Sisältö Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita Erään realistisen ja tavoitteellisen skenaarion tulokset
LisätiedotKainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016
Kainuun biotalousstrategia 2015 2020 Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016 Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 1 Biotalous (Suomen biotalousstrategia) Kevät 2016 Jouni Ponnikas / Kainuun liitto
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotAjankohtaista puumarkkinoilta
Ajankohtaista puumarkkinoilta Jukka Hujala metsäasiantuntija MTK metsälinja Karstula-Kyyjärven mhy 12.9.2015 Metsäpolitiikan ohjaus kohti vuotta 2050 Kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäpoliittinen selonteko
LisätiedotCROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014
CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotBiotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto
Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti 1.11.2017 Risto Huhta-Koivisto Miksi Valtava kasvun mahdollisuus, luonnonvarojen säästö ja päästöjen väheneminen Kasvun mahdollisuus
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotSuomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra
Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos 13.11.2018 Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra Kiertotalouden tiekartta 2.0 2016 2018? 2025 Kiertotalouden edelläkävijä 2025 Valtio edistyksellisen kotimarkkinan
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotMSO:n katsaus MSO:n neuvottelukunnassa 22.4.2015
MSO:n katsaus MSO:n neuvottelukunnassa 22.4.2015 Sisältö Biotalouden ja metsäalan yleistilanne MSO:n tilannne (Biotalous, Puurakentaminen, Kilpailukyky, vienti ja EU-vaikuttaminen) MSO:n ulkoinen arvio
LisätiedotAjankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014
Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun
LisätiedotPuutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotMetsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta
Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotAlueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma
LisätiedotKorkean arvonlisän biotaloustuotteet
Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotMetsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013
Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten
LisätiedotMetsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
LisätiedotMetsäala nyt ja tulevaisuudessa
Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin
LisätiedotBIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre
BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre 1 Biotalous keskiössä, mutta fossiilitalous heräämässä henkiin Metsäliitto perustetaan Petrokemian lähtölaukaus Äänenkosken
LisätiedotPuurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa. Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
LisätiedotPetri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö Puurakentamisen edistäminen osana hallitusohjelmaa Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen painopistealueen
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotMETSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600
Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotBIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston
BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston kokous 25.11.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN
LisätiedotRaaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso
Raaka-ainekatsaus STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso Raaka-ainekatsauksesta vuodelta 1927 Hakkuut 37 milj m3 Teollisuuden raaka -aine n.10 milj m3 Kotitalouksien tarve- ja polttopuu n.15 milj m3 2 Raaka-ainekatsauksesta
LisätiedotPuurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta
Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
Lisätiedot