Opinto-opas Taideteollinen korkeakoulu

Transkriptio

1 Opinto-opas Taideteollinen korkeakoulu

2 Lukuvuoden aikataulu Syyslukukausi 2011 Arviointijakso ma la I Periodi ma la II Periodi ma to Kevätlukukausi 2012 Arviointijakso ma la III Periodi ma la Opinto-opas Taideteollinen korkeakoulu IV Periodi ma pe Arviointijakso/intensiiviopetusperiodi la to Muut yhteiset tapahtumat ja lomat Lukuvuoden avajaiset to Avajaisten aikana kello jälkeen ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Pääsiäisloma on Yleiset tenttipäivät la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo la klo 10 14

3 Sisällys 5 6 Dekaanin tervehdys 9 Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa Aalto-yliopisto Yliopisto-opintoja ohjaavat säännökset Opetuksen suunnittelu Tutkinnot ja opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa Opiskelun periaatteet Taideteollisessa korkeakoulussa Aiempien opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen Sivuaineopinnot ja opinnot muissa yliopistoissa Valmistuminen Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taideteollisessa korkeakoulussa Yhteiset opinnot 39 Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Sivuaineet Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Medialaboratorio / Media lab Valokuvataiteen koulutusohjelma Sivuaineet Muotoilun laitos Taiteen kandidaatin tutkinnot Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkinnot Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Tilasuunnittelun ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmat Tekstiilitaiteen koulutusohjelma, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun maisteriohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Master s Degree Programme in International Design Business Management Sivuaineet Taiteen laitos Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma, muuntokoulutus Kuvataiteiden maisteriohjelma Taiteen kuratoinnin ja näyttelypedagogiikan maisteriohjelma Master s Degree Programme in Environmental Art Master s Degree Programme in epedagogy Design Visual Knowledge Building Sivuaineet Porin taiteen ja median laitos Creative Business Management -maisteriohjelma Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma

4 6 Hyvät opiskelijat, 7 Haastan teidät opiskeluissanne intohimoon, kovaan työhön, osaamisen ja omalajisen ilmaisun tarmokkaaseen kehittämiseen. Te olette se etuoikeutettujen joukko, jotka ovat saaneet opiskelupaikan Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. Olette monin tavoin harjoitelleet ja harjaannuttaneet itseänne opiskelupaikan saamiseksi. Tulette huomaamaan, että kilpailu parhaimmuudesta on myös jatkossa tosiasia. Toivon teille rohkeutta ja intohimoa työskennellä valmistumisenne, tutkintonne ja opiskeluaikana myös työelämän suhteidenne eteen. Ajan haasteet ovat melkoisia; aina vain monimutkaistuva globaaliympäristö koskettaa teitä monella tapaa. Ilmastomuutos, tuotannon keskittyminen entistä voimakkaammin Aasiaan, Euroopan talouden kehitys ja huoli kansallisesta elinvoimaisuudesta niin taloudessa kuin kulttuurissakin koskettavat teitä opiskeluaikana ja valmistuttuanne. Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun henkilökunta on sitoutunut luomaan teille kuitenkin puitteet ja edellytykset kohdata tulevaisuus ja sen monet kasvot. Korkeakoulun edustamat osaamisalat vastaavat monella tapaa kehitykseen ja sen haasteisiin. Taideteollinen korkeakoulu kokoaa Aalto-yliopiston sisällä humanistiskulttuuriseen traditioon perustuvat opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan. Keskeistä meidän edustamille aloille ovat ihmislähtöisyys ja käyttäjäkeskeisyys, jotka ovat vahvistamassa asemiaan teknologialähtöisen ajattelutavan rinnalla. Kansainvälisyys on myös yksi taideteollisen korkeakoulun omalajisista piirteistä. Yhteisömme on monikulttuurinen ja luo teille jo opiskeluaikana mahdollisuudet verkottua laajasti kansainväliseen taideteolliseen yhteisöön. Tuohon yhteisöön korkeakoulun alumnit monessa suhteessa alojensa edelläkävijät - ovat luoneet teille askelmerkit. Monet teistä ovat tulleet ulkomailta suorittamaan suomalaista yliopistotutkintoa. Olen nöyrällä mielellä sen tosiasian edessä, että korkeakoulullamme on vastuu kyetä antamaan teille parasta mahdollista opetusta, parhaat mahdollisuudet luoda oma tulevaisuutenne. Suuri vastuu on ollut myös teillä itsellänne siinä, miten hyödynnätte koulumme ja koko Aalto-yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta te täällä opiskelevat olette toisillenne parasta, mitä tämä koulu voi tarjota. Opitte toisiltanne, muodostatte elämänikäisiä verkostoja sekä kansallisia ja kansainvälisiä työskentelytiimejä. Työelämä ja työtehtävät vaativat tänään erityisesti tiimityötaitoja ja yhteistyön ammattilaisia, jotka kunnioittavat ja arvostavat toisten osaamista. Edessä olevien ongelmien ratkaisu vaatii monialaisuutta ja erilaisten osaamisalojen yhdistämistä. Tämän asian opetteluun Aalto-yliopisto tarjoaa ainutlaatuiset puitteet ja mahdollisuudet. Korkeakouluumme hakeutuu kulttuurin, taiteen ja taideteollisuuden sekä yhteiskunnan ja yhteisöllisyyden kehittämisestä kiinnostuneita lahjakkaita ihmisiä. Osana taideteollisen korkeakoulun oman alan opintojanne kannustan teitä tarttumaan monialaisiin projekteihin ja valitsemaan sivuaineopintoja muista Aaltoyliopiston korkeakouluista. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on myös kansainväliseen vaihto-opiskeluun osallistuminen, johon korkeakoulun kansainvälinen verkosto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien periaatteiden opiskelu ja omaan työhön soveltaminen ovat mielestäni yksi tärkeimmistä monialaisen opiskelun perusteista. Opiskelijat ovat olleet hyvin aloitteellisia tämän aihealueen opetuksen kehittämisessä. Olen ylpeä siitä, että yhteiset kestävän kehityksen opinnot ovat korkeakoulumme tutkintovaatimuksissa. Opiskelijat ovat ottaneet nämä opinnot erinomaisesti vastaan, ja opinnoille on jatkuvasti kasvava kysyntä. Opintojen suosio kertoo opiskelijoidemme sosiaalisesta ja globaalista vastuuntunnosta ja halusta kehittää tulevaisuutta kestävien ja ihmislähtöisten periaatteiden mukaisesti. Ekologinen kestävyys toteutuu muun muassa kaikkiin opintokokonaisuuksiin ulottuvassa ympäristöopetuksessa sekä tutkimusprojekteissa ja niissä kehitetyissä tuotteissa sekä palveluissa. Taloudellinen kestävyys toteutuu tuotantotapojen kehittämisessä ja tehostamisessa, uusien materiaalien tutkimuksessa sekä uusien palvelurakenteiden suunnittelussa. Sosiaalinen kestävyys toteutuu mm. Design for All -tutkimusprojekteissa pyrkimyksenä esteettömyyteen, sekä sosiaalisen median tutkimuksessa. Kulttuurinen kestävyys toteutuu suomalaisen taideteollisen perinteen ylläpitämisessä, yhteisprojekteissa kansallisten kulttuurialan toimijoiden kanssa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kulttuurista kestävyyttä edustavat myös World Design -tutkimusprojektit, joissa tutkitaan muotoilun teorian ja työpajojen keinoin globalisaation vaikutusta paikallisiin muotoiluperinteisiin kehittyvissä yhteisöissä. Aalto-yliopiston tasolla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua Global Impact -projekteihin, jotka ovat olleet suosittuja ja kuvaavat myös käytännössä Aalto-yliopisto tavoitteiden toteutumista. Aalto-yliopiston sisällä on tärkeää ylläpitää taideteollisen korkeakoulun omalajista identiteettiä ja yhteisöä. Tuo yhteisöllisyys perustuu luovaan ajatteluun ja toimintatapaan, jossa maailman ja todellisuuden hahmottamisen keinona on taiteellinen ajattelu. Yhteisö ei voi olla myöskään rajoittava tai sulkeutuva. Taideteollisen korkeakoulun identiteettiin kuuluu juuri ennakkoluuloton asenne eri kulttuureja ja erilaisia ajattelutapoja kohtaan. Avoimuus ja herkkyys ulkopuoliselle maailmalle ovat osa taideteollisen korkeakoulun omalajisuutta. Taideteollisella korkeakoululla on vankka yhteys maailmaan, kansainvälisyyteen. Kansainvälisyys on arkipäivää opiskelussa ja se on ehdoton edellytys selviytymiseen tulevaisuuden taiteilijan tai muotoilijan ammatissa. Suomen kansainvälisimmässä yliopistossa luodut opiskeluaikojen verkostot kantavat parhaimmillaan läpi elämän. Muistutan kuitenkin usein opiskelijoille: jotta voi olla kansainvälinen, on aina ensin oltava jostain kotoisin. Helena Hyvönen dekaani, professori

5 8 9 Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa

6 10 11 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan uusi monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopisto hyödyntää aktiivisesti monitieteistä ja -taiteista luonnettaan. Tavoitteena on, että se kuuluu maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aaltoyliopistossa luodaan aidosti avointa ja innostavaa ilmapiiriä, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (ID- BM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Yliopisto-opintoja ohjaavat säännökset Yliopistojen toimintaa Suomessa säätelevät lait ja asetukset. Aalto-yliopistossa on myös voimassa yliopiston omia sääntöjä ja lisäksi opiskelijaan vaikuttavat erityisesti Taideteollista korkeakoulua koskevat säännöt. Lait, asetukset ja säännöt määräävät monista opiskelijan oikeusturvan kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten tutkinnoista, opinto-oikeuksista ja arvostelusta. Erityisesti opiskelijoita koskevat Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja Taideteollisen korkeakoulun tutkintosääntö. Keskeisimmät yliopistoja koskevat lait ja säädökset Yliopistolaki (558/2009) Yliopistoasetus (770/2009) Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Asetus yliopistojen maisteriohjelmista (1665/2009) Asetus yliopistojen väliaikaisesti maksullisista koulutusohjelmista (1307/2010) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Hallintolaki (434/2003) (Koskee Aalto-yliopistoa julkisten hallintotehtävien osalta) Aalto-yliopiston sääntöjä Johtosääntö Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt Yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt Taideteollisen korkeakoulun sääntöjä Ohjesääntö Tutkintosääntö Tarkempaa tietoa säännöistä ja niiden sisällöstä on saatavilla Into-portaalissa. Tutustu myös tämän Opinto-oppaan kohtaan Opiskelu Taideteollisessa korkeakoulussa. Opetuksen suunnittelu Aalto-yliopistossa tutkintoon johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa. Opetus pohjautuu opetussuunnitelmatyöhön, joka on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelmassa määritellään koulutuksen tavoitteet, tavoiteltavat kompetenssit ja se, mitä todella kuuluu alan tai koulutusohjelman asiantuntijuuteen. Tavoitteena on, että opinnot palvelevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opetussuunnitelmatyön pohjana on valtakunnallinen tutkintoasetus ja siinä säädetyt tavoitteet ja tutkinnon rakenteet, mutta yliopistolla on kuitenkin suuri vaikutusvalta opetuksen suunniteluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi opetuksen suunnitteluun vaikuttavat yliopiston ja korkeakoulun tavoitteet. Tutkintojen vaatimukset ja toteutettava opetus kuvataan Taideteollisessa korkeakoulussa kolmella tasolla: korkeakoulun tutkintosäännössä kuvataan tutkinnon tavoitteet ja rakenne yleisellä tasolla. Opetussuunnitelma kuvaa tutkintosääntöä tarkemmalla tasolla tutkinnon rakenteen, tutkinnon sisältämien kokonaisuuksien tavoitteet ja kokonaisuuksien sisältämät kurssit. Opetussuunnitelman toteutumista tiettynä lukuvuonna kuvaavat WebOodissa julkaistavat kurssien kuvaukset, joista käy ilmi kurssien osaamistavoitteet, sisältö, opintopisteet, vastuuopettajat ja ajoitus. Opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain taideteollisessa akateemisessa komiteassa. Valmistelutyö tapahtuu laitoksilla toimivissa opetussuunnitelmatyöryhmissä. Yhteisten opintojen suunnittelu tapahtuu Yhteisen opetuksen yksikössä (YoYo).

7 12 13 Tutkinnot ja opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa Taideteollisessa korkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat: Taiteen kandidaatin tutkinto Bachelor of Arts (Art and Design) Taiteen maisterin tutkinto Master of Arts (Art and Design) Taiteen tohtorin tutkinto Doctor of Arts (Art and Design) Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Taiteen kandidaatin tutkinto (TaK) Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Korkeakoulun on järjestettävä opinnot niin, että alempi korkeakoulututkinto voidaan suorittaa päätoimisena opiskeluna kolmessa lukuvuodessa. Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa 1. opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, taideteollisen alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seurantaan; 2. taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun ja tutkimuksellisiin työskentelytapoihin; 3. valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen; 4. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus 25 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuainekokonaisuus tai vapaasti valittavat opinnot op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen kandidaatin opinnäyte on laajuudeltaan 10 opintopistettä. Taiteen kandidaatin opinnäytteen yhteydessä suoritetaan opinnäyteseminaari, joka sisältyy 10 opintopisteen laajuiseen opinnäytteeseen. Taiteen kandidaatin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Taiteen maisterin tutkinto (TaM) Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Korkeakoulun on järjestettävä opinnot niin, että ylempi korkeakoulututkinto voidaan suorittaa päätoimisena opiskeluna kahdessa lukuvuodessa. Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on 1. antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito; 2. antaa edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 3. antaa valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 4. valmistaa taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä 5. antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen maisterin tutkinnon rakenne Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vähintään 80 opintopistettä syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin kuuluu 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu opinnäyteseminaari. Syventävien opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja opintopistettä. Valinnaisten ja sivuaineopintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Taiteen tohtorin tutkinto (TaT) Tutkimus ja tohtorinkoulutus ovat viime vuosina kehittyneet voimakkaasti Taideteollisessa korkeakoulussa, ja tutkijanurasta on tullut houkutteleva vaihtoehto opiskelijoille. Vuoden 2011 alussa korkeakoulussa oli noin 250 tohtorikoulutettavaa ja 90 henkilöä oli suorittanut taiteen tohtorin tutkinnon. Taideteollisen alan tohtoriohjelma on hyvin kansainvälinen. Osana väitöstutkimusta, seminaarien ja konferenssien lisäksi, tohtorikoulutettavia kannustetaan lähtemään tutkijavieraiksi ulkomaiseen yliopistoon. Noin 20 prosenttia tohtorikoulutettavista on ulkomaalaisia. Kelpoisuus taiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseen on henkilöllä, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa, muun soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa, tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin asianomaisessa maassa. Taiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelijan tulee myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perus-

8 14 15 Taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot ja koulutusohjelmat Laitos Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Median laitos Muotoilun laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Valokuvataiteen koulutusohjelma Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Valokuvataiteen koulutusohjelma Visuaalisen journalismin maisteriohjelma* Uuden median maisteriohjelma Master s Degree Programme in Sound in New Media Oikeus jatkaa opintoja taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Oikeus jatkaa opintoja tilasuunnittelun tai kalustesuunnittelun maisteriohjelmissa Tilasuunnittelun maisteriohjelma Kalustesuunnittelun maisteriohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Master s Degree Programme in International Design Business Management Taiteen laitos Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka Master s Degree Programme in epedagogy Design Kuvataiteiden maisteriohjelma Kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus Ympäristötaiteen maisteriohjelma Porin taiteen ja median laitos Master s Degree Programme in Creative Business Management Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma * Visuaalisen journalismin maisteriohjelma toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston Svenka social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Koulutusohjelman tutkintovaatimukset löytyvät Taideteollisen korkeakoulun tutkintovaatimuksista ongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Tutkinnon tavoitteena voi lisäksi olla se, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Tohtoriohjelmaan hyväksytyn opiskelijan on suoritettava opinto-ohjelmansa mukaiset opinnot sekä laadittava väitöskirja. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä Taideteollisen korkeakoulun opetus- ja tutkimusalaan kuuluva julkaistu tutkimus tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä julkaistuja artikkeleita ja niistä laadittu yhteenveto. Väitöskirjaan voi sisältyä myös taideproduktio tai useamman, toisiinsa merkityksellisessä suhteessa olevan taideproduktion sarja tai tuotekehitysprojekti. Tällöin väitöskirjaan kuuluvan tutkimusosan on oltava dialogisessa ja analysoivassa suhteessa taideproduktioihin tai tuotekehitysprojektiin. Tutkimusosan tulee olla julkaisukelpoinen. Taiteen tohtorin tutkinnon tutkimusalat Elokuvataide Graafinen suunnittelu Lavastustaide Muotoilu Nykytaide Taidekasvatus Uusi media Valokuva Visuaalinen kulttuuri Tohtorinkoulutusopintojen rakenne Yleiset tutkijankoulutusopinnot op Tutkimusalan opinnot op Omaa tutkimustyötä tukevat opinnot op Väitöskirja Yhteensä 60 op + väitöskirja Mahdolliset täydentävät opinnot op Opiskelun periaatteet Taideteollisessa korkeakoulussa Tässä luvussa kerrotaan keskeisimmistä periaatteista, jotka liittyvät opiskeluun, opinto-oikeuteen ja opiskelijan oikeusturvaan. Periaatteista säädetään yliopiston ja korkeakoulun säännöissä, katso lisätietoa kohdasta Yliopisto-opintoja ohjaavat säännökset. Yksityiskohtaisempia ohjeita on saatavilla Intossa osoitteessa into.aalto.fi. Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Opiskelijalle voidaan myöntää opinto-oikeus joko tutkinnon suorittamista tai muita erillisiä opintoja varten. Opinto-oikeuden saatuaan hyväksytyn opiskelijan tulee ilmoittautua korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi voidakseen suorittaa opintoja Taideteollisessa korkeakoulussa. Kaikkien tutkintoa (TaK, TaM, TaT) suorittavien opiskelijoiden on vuosittain lukuvuoden alussa ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittauduttava korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi.

9 16 17 Ilmoittautumisvelvollisuus koskee myös muita kuin tutkinto-opiskelijoita (JOO- ja erillisopiskelijat). Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi. Ilmoittautuminen lyhyemmälle ajalle on mahdollista ainoastaan opinto-oikeuden keston ollessa lyhyempi. Yliopistolain nojalla kaikki Taideteollisessa korkeakoulussa taiteen kandidaatin tai taiteen maisterin tutkintoa suorittavat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Perustutkinto-opiskelijoiden on oltava ylioppilaskunnan jäseniä voidakseen ilmoittautua läsnäoleviksi ja suorittaa opintoja. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntaan kuuluvien on suoritettava ennen yliopistoon ilmoittautumista. Opinto-oikeuden kesto ja tutkinnon suoritusaika Yliopistolain mukaan taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta. Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli seitsemässä vuodessa (3+2+2). Pelkästään maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli neljässä vuodessa (2+2). Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Mikäli tutkinto ei tule suoritetuksi sille annetussa suorittamisajassa, voi opiskelija anoa tutkinnon suorittamiseen lisäaikaa. Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan tutkinnolle annetussa suorittamisajassa tai tutkinnon suorittamiseen myönnetyssä lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opinto-oikeutensa. Jos opinto-oikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin aloittaa opinnot uudestaan, hänen on haettava yliopistoon normaalin valintakoemenettelyn kautta. Opintojen suunnittelu Opiskelija suorittaa opintonsa pääsääntöisesti niiden tutkintovaatimusten mukaan, jotka ovat voimassa hänen aloittaessaan opintonsa. Tämä on voimassa, mikäli opiskelija suorittaa opintonsa tavoiteajassa. Tutkinnon vaatimuksia uudistettaessa aiemmin opintonsa aloittanut opiskelija jatkaa pääsääntöisesti opintojaan aiempien vaatimusten mukaan. Opiskelijan on myös mahdollista siirtyä opiskelemaan uusien tutkintovaatimusten mukaan sopimalla tästä henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa sovitaan myös, mitkä jo suoritetuista opinnoista voidaan hyväksi lukea osaksi uusien tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa. Oman koulutusohjelman opinnot opiskelija valitsee voimassa olevasta opetussuunnitelmasta. Mikäli jotain aiempien tutkintovaatimusten pakollista kurssia ei enää järjestetä, opetussuunnitelmassa kuvataan ja koulutusohjelma tiedottaa, minkä kurssin suorittaminen vastaa poistetun kurssin suorittamista. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS Opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman johtajan tai hänen määräämänsä henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka pohjautuu tutkintovaatimuksiin sekä opetusohjelmaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa tulee huomioida kaikki opiskelu, kuten sivuaineopinnot, JOO-opinnot, vaihto-opiskelu, työharjoittelu ja projekteissa suoritettava opiskelu. Koulutusohjelmat antavat yksityiskohtaisemmat ohjeet opintosuunnitelman laatimisesta. Tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojen alkaessa. Suunnitelman vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. Opiskelijan ohjaus ja neuvonta Yleistä opiskelijaneuvontaa antaa OOP-palvelupiste. Parhaiten ajankohtaisista asioista saa tietoa Intosta osoitteessa into.aalto.fi. Myös yleisimmät lomakkeet ovat saatavilla verkosta. Henkilökohtaista palvelua saa palvelupisteestä. Palvelupisteessä tapahtuvan yleisen opiskelijaneuvonnan piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: ilmoittautuminen, opiskeluoikeus, yleinen neuvonta kieliopintoihin liittyen, opiskelumahdollisuudet muissa yliopistoissa, aiempien opintojen hyväksilukeminen, tutkintotodistukset ja opintorekisteriote. Vaihto-opintoja ulkomailla suunnittelevat saavat ohjausta kansainvälisten asioiden yksiköstä (IAC). Opintoihin liittyvissä asioissa neuvovat koulutusohjelmien amanuenssit ja opintokoordinaattorit. Koulutusohjelmissa ohjausta antavat myös tutoropettajat, joiden tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa tämän opinnoissa. Lisäksi uusien opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena toimii opiskelijatutoreita. Opintosuoritukset ja arvostelu Tässä osassa esitellään opintosuorituksiin ja niiden arvosteluun liittyvät perusperiaatteet, jotka määritelty tarkemmin Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä.

10 18 19 Opintojen mitoitus ja pisteytys Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Lukuvuoden keskimääräinen työpanos on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin työskentelyä. Ennen aloittaneiden opiskelijoiden on pitänyt siirtyä opintopistejärjestelmään mennessä. Mikäli aiemmat opintoviikkoina suoritetut opinnot eivät vastaa uusia tutkintovaatimuksia tulee opiskelijan sopia täydentävistä opintosuorituksista koulutusohjelmajohtajan kanssa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan. Opintosuoritus Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, taiteen maisterin ja kandidaatin tutkintoon kuuluvaa opinnäytettä sekä sellaista kirjallista tai suullista tenttiä, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmiin. Opintosuorituksen tekeminen edellyttää joko läsnäolevaksi ilmoittautumista tai erillistä oikeutta suorittaa yksittäinen kurssi tai opintokokonaisuus. Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan ja opintosuorituksissaan käyttää sekä kirjallisesti että suullisesti suomen tai ruotsin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Tentit Korkeakoulussa järjestetään opintoihin liittyviä yleisiä tenttejä. Lukukauden tenttipäivät julkaistaan ennen lukukauden alkamista. Yleiseen tenttiin tulee ilmoittautua kirjallisesti 10 päivää ennen tenttipäivää. Kesä- heinä- ja elokuussa järjestettävien yleisten tenttien ilmoittautumispäivistä ilmoitetaan erikseen. Tenttitilaisuudesta ei saa poistua ennen kuin on kulunut 30 minuuttia tenttiajan alkamisesta. Tenttijällä, joka saapuu 30 minuutin kuluessa tenttiajan alkamisesta, on oikeus osallistua tenttiin. Tämän jälkeen saapuva tenttijä voi valvojan suostumuksella osallistua tenttiin siinä tapauksessa, että kukaan tenttiin osallistuvista ei ole poistunut tenttitilaisuudesta. Tenttitilaisuuteen saa tuoda vain opetussuunnitelmassa mainitut tai kurssin vastuuopettajan ilmoittamat välineet. Erityisjärjestelyjä tarvitsevan opiskelijan tentin järjestelyistä päättää laitoksen johtaja. Erityisjärjestelyjä on pyydettävä ilmoittauduttaessa tenttiin. Luentotentti tai muu opetukseen liittyvä tentti järjestetään opetussuunnitelmassa ilmoitetulla tavalla tai opettajan ja opiskelijan kesken sovittavalla tavalla. Arviointi Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5. Perustellusta syystä opintosuorituksissa voidaan käyttää hyväksyttyhylätty -asteikkoa. Taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin opinnäyte arvioidaan 0-5 asteikolla. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty-hylätty -asteikolla. Väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Opintosuoritusten tulosten julkistaminen ja rekisteröinti Kurssin vastuuopettaja huolehtii, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen määristä julkaistaan neljän viikon kuluessa tentin toimittamisesta tai muulle opintosuoritukselle annetusta jättöpäivästä. Samalla on ilmoitettava miten ja milloin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua arvosteluperusteisiin ja niiden soveltamiseen omalla kohdallaan. Julkaisupaikkana käytetään korkeakoulun sähköistä tai muuta ilmoitustaulua. Opinnäytteen arvostelusta lähetetään opiskelijalle kirjallinen päätös, johon liitetään tarkastajien lausunnot. Kaikki suoritetut kurssit tallennetaan opiskelijatietojärjestelmä Oodiin viipymättä tulosten julkistamisen jälkeen. Opintosuoritusten tulokset säilytetään opintosuoritusrekisterissä pysyvästi. Oikaisun hakeminen opintosuoritusten arvosteluun Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Arvostelun suorittaneen opettajan on annettava päätöksensä oikaisupyyntöön kirjallisesti. Opettajan oikaisupyynnön johdosta tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opintosuoritusten voimassaolo Kurssin suoritus vanhenee, kun sen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Kurssia ei voi sisällyttää tämän jälkeen tutkintoon sellaisenaan. Kurssin hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja mahdollisista täydentävistä suorituksista päättää koulutusohjelman johtaja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene. Palautteen antaminen Opetuksesta kerätään palautetta järjestelmällisesti. Palautetta käytetään opetuksen kehittämiseen. Opiskelijalla on oikeus antaa palautetta kaikista korkeakoulun järjestämistä kursseista sekä opinnäytteensä ohjauksesta. Tarkemmista palautteenantamisen käytännöistä tiedotetaan kurssien yhteydessä. Esteetön korkeakouluopiskelu Aalto-yliopiston tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen yliopisto, jossa tutkimus ja opetus ovat saavutettavia kaikille yhteisön jäsenille. Esteettömässä yliopistossa päivittäiset toiminnot ovat helposti hahmotettavia kaikille käyttäjille. Lisäksi näiden toimintojen helppo omaksuminen tekee ympäristöstä saavutettavan. Luovuutta ja oppimista estävien asi-

11 20 21 oiden havaitseminen ja korjaaminen on jatkuva prosessi, jossa tarvitaan yhteistyötä kaikkien kesken. Lisätietoja esteettömästä opiskelusta Intossa osoitteessa into.aalto.fi. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää oikeus vaihtaa koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa. Vaihtamisen edellytys on, että opiskelija on osoittanut opiskelua varten tarvittavan osaamisen ja motivaation sen koulutusohjelman opintojen suorituksilla, johon hän hakee vaihtoa sekä mahdollisilla muilla vastaanottavan laitoksen edellyttämillä tavoilla. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija luopuu opinto-oikeudestaan aiempaan koulutusohjelmaan. Jos koulutusohjelman vaihto hyväksytään, aiemman ohjelman opinnot pyritään sijoittamaan uudessa koulutusohjelmassa suoritettavaan tutkintoon. Koulutusohjelman vaihtaminen ei koske Aalto-ohjelmia. Aiempien opintojen ja osaamisen hyväksilukeminen Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisella tarkoitetaan toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla oppijan aikaisemmat ja tunnistetut opintosaavutukset tehdään läpinäkyviksi sekä dokumentoidaan ja arvioidaan osana uusia opintoja. Toiminnassa keskitytään yksilön todelliseen osaamiseen ja sen todentamiseen. Tunnustetut opintosaavutukset luetaan oppijan hyväksi virallisina opintosuorituksina. Hyväksilukemisen periaatteet Korkeakoulun päätöksellä opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hyväksilukea myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksi lukea. Hyväksilukemista haetaan korkeakoululta kirjallisesti. Kurssin tai opintokokonaisuuden hyväksilukeminen merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen arvosana muunnetaan opiskelijan koulutusohjelmassa sovellettavaan arvosteluasteikkoon, jos vastaavuus on selkeästi osoitettavissa. Muussa tapauksessa hyväksiluetut opinnot merkitään arvosanalla hyväksytty. Hyväksilukemisen periaatteet Katso lisätietoa aiempien kieliopintojen hyväksilukemisesta sivulta 33. Hyväksilukemista koskevan päätöksen oikaisu Opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tekijältä. Oikaisupyynnön käsittelyssä noudatetaan opintosuorituksen oikaisua koskevia määräyksiä. Opintojen hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Korvaavuuden hakeminen Korvaavuutta haetaan verkosta saatavalla lomakkeella, lomakkeita on jaossa myös Opinto- ja opiskelijapalveluiden palvelupisteessä. Hakemukseen liitetään oikeaksi todistettu valokopio opintorekisteriotteesta ja todistuksesta. Opintosuoritusten sisällöstä on lisäksi toimitettava riittävä selvitys, esimerkiksi opintooppaan kuvaus kurssista. Sivuaineopinnot ja opinnot muissa yliopistoissa Sivuaineopinnot Taideteollisessa korkeakoulussa Taideteollisen korkeakoulun opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita kuin omassa koulutusohjelmassaan järjestettäviä opintoja. Opinnoista tulee aina sopia omassa koulutusohjelmassa. Opinnot suunnitellaan sisällöltään ja laajuudeltaan sopivaksi opiskelijan tutkintoon henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS). Sivuaineopinnot suoritetaan useimmiten sivuainekokonaisuuksina. Taideteollisen korkeakoulun muiden laitosten sivuaineopintojen suorittamisoikeutta anotaan erillisellä lomakkeella, ja suoritusoikeuteen tarvitaan molempien laitosten puolto. Laitoksilla voi olla kuhunkin opintokokonaisuuteen liittyviä omia valintakriteereitä, joista laitos ilmoittaa erikseen. Tarkempia tietoja mahdollisuudesta sisällyttää muualla suoritettuja opintoja Taideteollisen korkeakoulun tutkintoon saa tutustumalla oman koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin. Sivuaineopinnot muissa Aalto-korkeakouluissa Sivuaineopintoina ja -kokonaisuuksina voi suorittaa myös muiden Aalto-yliopiston korkeakoulujen tarjoamia opintoja. Nämä opinnot ovat joko muiden korkeakoulujen opintoja, joihin hakeudutaan sisäisen liikkuvuuden haun kautta tai kaikille yliopiston opiskelijoille avoimia Aalto-kursseja. Opiskelijan tulee varmistaa mahdollisuus suorittaa kyseisiä opintoja sivuaineopintoina omasta koulutusohjelmastaan. Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden haku Aalto-yliopiston sisäisessä liikkuvuudessa opiskelija voi hakea määräaikaista opinto-oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa Aalto-yliopiston korkeakoulussa. Opiskelijan tulee olla ilmoittautunut läsnä olevaksi Aalto-yliopistoon, jotta hän voi suorittaa sisäisen liikkuvuuden opintoja. Aalto-yliopiston sisäisen liikkuvuuden haku tapahtuu kaikissa Aalto-yliopis-

12 22 23 ton korkeakouluissa kaksi kertaa vuodessa olevina hakuaikoina. Pääasiallinen hakuaika seuraavan lukuvuoden opintoihin on Täydennyshaku kevään opintoihin toteutetaan Joidenkin sivuainekokonaisuuksien hakuajat saattavat poiketa edellä mainituista hakuajoista. Haettavien opintojen tulee sisältyä opiskelijan tutkintoon ja olla osa opiskelijan hyväksyttyä henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Opintojen tulee soveltua opiskelijan tutkintoon ja opiskelijan oman korkeakoulun tulee hyväksyä opinnot, jotta opiskelijalle voidaan myöntää opinto-oikeus. Sisäisen liikkuvuuden haussa noudatettavat periaatteet ja korkeakoulujen tarjonta löytyy Intosta display/fimobility/etusivu. Aalto-kurssit Aalto-kurssi on yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun yhteistyössä järjestämä kurssi, joka on avoin kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu pääsääntöisesti WebOodilla. Ajantasainen tieto tarjolla olevista Aalto-kursseista löytyy Intosta Myös Aalto-kurssit tulee voida sisällyttää omaan tutkintoon. Sivuaineopinnot muissa yliopistoissa: JOO-opinnot Valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa (kotiyliopisto), voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa (kohdeyliopisto). Sopimuksen piiriin kuuluvat sekä perus- että jatkotutkinto-oikeuden saaneet opiskelijat. Jotta opiskelija voisi hakea joustavaa opinto-oikeutta kohdeyliopistosta, hänen tulee saada hakemukseensa puolto kotiyliopistosta. Puoltaessaan hakemusta opiskelijan kotiyliopisto sitoutuu maksamaan opinto-oikeuksista ja suoritetuista opinnoista JOO-sopimuksessa määritellyn korvauksen kohdeyliopistolle. Opiskelijalle JOO-opinnot ovat maksuttomia. Ennen opinto-oikeuden hakemista opiskelijan tulee tutustua sekä Aalto-yliopiston että kohdeyliopiston noudattamiin JOOperiaatteisiin. Aalto-yliopisto noudattaa lähtevien opiskelijoiden osalta jatkuvaa hakua, saapuvien opiskelijoiden osalta noudatetaan kaksi kertaa vuodessa olevia hakuaikoja. Muiden yliopistojen käytännöt vaihtelevat, joten ennen hakemista kannattaa tarkistaa noudattaako kohdeyliopisto jatkuvaa hakua vai hakuaikoja. Lisätietoa puollon hakemisesta ja sen saamisen edellytyksistä, hakuajoista sekä muista JOOopintoihin liittyvistä asioista on joustavan opinto-oikeuden Joopas-verkkopalvelussa ( > JOO-oikeus > Ohjeet yliopistoittain) sekä Intossa fi/display/fimobility/etusivu. Kansainväliset opinnot ja kansainvälinen harjoittelu Taideteollisessa korkeakoulussa kansainvälistyminen on merkittävä osa opintoja ja korkeakoulun koko toimintaa. Taideteollisessa korkeakoulussa perustutkintoja suorittavia opiskelijoita vahvasti suositellaan liittämään opintoihinsa kansainvälinen osio. Tavoite on, että maisteriksi valmistuvilla on tutkinnoissaan kansainvälisiä opintoja vähintään 15 opintopistettä. Ensisijainen suositus on opiskelijavaihto johonkin korkeakoulun kumppaniyliopistoista tai muuhun ulkomaiseen korkeakouluun tai ulkomailla tapahtuva opintoihin hyväksi luettava harjoittelu opintojen aikana. Opiskelijoille tärkeimpiä kansainvälistymisen muotoja ovat ulkomaanvaihdot ja -harjoittelut. Vaihtoja varten korkeakoululla on partnerisopimuksia kaikkialla maailmassa, harjoittelupaikan hankinta on opiskelijan omalla vastuulla. Paras aika lähteä vaihto-opiskeluun on yleensä opintojen kolmas tai neljäs vuosi (BA3 tai MA1), joskin omalla koulutusohjelmallasi voi olla myös muita suosituksia, jotka kannattaa tarkistaa amanuenssilta tai opintokoordinaattorilta. Lisäksi oma henkilökohtainen opintosuunnitelmasi voi sisältää muunkin tyyppistä kansainvälistä toimintaa ja vaihtoja myös muissa opintojen vaiheessa. Ulkomaan harjoitteluun lähtemisen aikataulu on vapaampi. Suosituksena on, että vaihdot ja/tai harjoittelut kestävät vähintään kolme kuukautta, vaihdot mieluiten koko lukukauden tai -vuoden. Vaihtojen ja harjoittelujen sisällöstä, ja niiden hyväksi lukemisesta, on aina keskusteltava oman koulutusohjelman opettajien kanssa ennen vaihtoon tai harjoitteluun hakeutumista. Tavanomaisten vaihtojen ja harjoitteluiden lisäksi voit tehdä osan lopputyötäsi ulkomailla ja osallistua esimerkiksi intensiivikursseille, konferensseihin tai festivaaleihin. Vaihtoihin on haku kahdesti vuodessa (15.3. ja 30.9.), kansainväliseen työharjoitteluun on jatkuva haku. Vaihtoon ja työharjoitteluun on tarjolla erilaisia apurahoja, joista saat tarkempaa tietoa Kansainvälisten asioiden yksiköstä. Kansainvälisten asioiden yksiköstä saat myös lisätietoa vaihtojen ja ulkomaan harjoittelun käytännön järjestelyistä sekä muista tavoista suorittaa opintoja ulkomailla. Kansainvälisten opintojesi sisällön ja toteutustavan suunnitteluun saat puolestaan apua omalta koulutusohjelmaltasi. Verkostojen tarjoamat opinnot Eri tieteenalojen verkostojen tarjoamat opinnot toteutetaan yleensä monimuototai etä-/verkko-opiskeluna. Verkostojen tarjoamien opintojen sisällyttämisestä tutkintoon tulee sopia koulutusohjelmavastaavan kanssa etukäteen. Lisätietoa verkostoista, joihin Taideteollinen korkeakoulu osallistuu, löydät Intosta. Valmistuminen Tutkintotodistuksen voi saada joko kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä todistustenjakotilaisuudessa eli publiikissa tai publiikkien ulkopuolella ilman juhlallisuuksia Opinto- ja opiskelijapalveluista. Suomenja ruotsinkieliset opiskelijat saavat tutkintotodistuksen äidinkielellään. Ulkomaalaiset opiskelijat saavat tutkintotodistuksensa englanninkielisenä.

13 24 25 Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon edellytettävät opinnot. Opiskelijan tehtävänä on tarkistaa, että kaikki hänen suorittamansa opinnot on tallennettu opintosuoritusrekisteriin ja ilmoittaa mahdollisista puutteista amanuenssille. Tutkintotodistus tilataan todistuspyyntölomakkeella, jonka allekirjoituksella opiskelija hyväksyy opintosuoritustietojensa oikeellisuuden. Todistuspyyntölomake on toimitettava oman koulutusohjelman amanuenssille viimeistään kuukautta ennen aiottua valmistumispäivää. Mahdollisuudesta valmistua kesäaikana tulee kysyä erikseen koulutusohjelmasta ja Opinto- ja opiskelijapalveluista. Ennen todistuspyyntölomakkeen jättämistä maisterin tutkinnon suorittavat täyttävät lähtökyselyn verkossa. Tutkintoon vaadittavat kieliopinnot tarkastetaan Opinto- ja opiskelijapalveluissa, muut opinnot omassa koulutusohjelmassa. Amanuenssi esittelee tutkintotodistuksensa tilanneiden opintosuoritusotteet koulutusohjelman johtajalle, joka allekirjoituksellaan vahvistaa suoritukset tutkintoon oikeuttaviksi. Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taideteollisessa korkeakoulussa Taideteollisessa korkeakoulussa voi opiskella myös muuten kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja voi suorittaa JOO-opintoina (muiden yliopistojen opiskelijat) tai erillisinä opintoina. Taideteollisen alan opintoja tarjotaan myös Aalto-yliopiston avoimessa yliopistossa sekä täydennyskoulutuksena Aalto PRO:n järjestämänä. Kansainväliset opiskelijat voivat tulla suorittamaan opintoja Taideteolliseen korkeakouluun kansainvälisen opiskelijavaihtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella. JOO-opinnot JOO-opinto-oikeutta voivat hakea jossakin toisessa suomalaisessa yliopistossa opiskelevat, silloin kun tarkoituksena on sisällyttää Taideteollisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot oman yliopiston tutkintoon. JOO-opinnoissa opiskelija anoo rajattua opiskeluoikeutta yksittäisiin opintokokonaisuuksiin. JOO-opinnot edellyttävät aina opiskelijan oman yliopiston sekä vastaanottavan yliopiston hyväksyntää. Parhaiten ajankohtaista tietoa JOO-opinnoista antaa JOOPAS verkkopalvelu, jonne opetustarjonta on koottu keskitetysti. Sähköistä hakua käyttävät lähes kaikki yliopistot. Lisätietoa JOO-opinnoista: joopas.fi Erillisopinnot Taideteollisen korkeakouluun voidaan hyväksyä varsinaisten opiskelijoiden lisäksi ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan erillisiä opintoja. Erillisopiskelijana suoritettavat opinnot ovat maksullisia. Haku erillisopintoihin tapahtuu kahdesti vuodessa. Lisätietoa erillisopinnoista on saatavilla Opinto- ja opiskelijapalveluista. Avoimen yliopiston opinnot Joitakin Taideteollisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia opintoja voi suorittaa avoimina yliopisto-opintoina. Opetusohjelma vaihtelee lukukausittain. Avoimen yliopiston järjestämien kurssien lisäksi opiskelupaikkoja on tarjolla joissakin tutkinto-opetuksen ryhmissä. Avoimessa yliopistossa voi opiskella omien tavoitteidensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Valintaperusteena kursseille on ilmoittautumisjärjestys. Joillakin kursseilla on esitietovaatimuksia, jotka on mainittu kurssikuvauksessa. Opintosuoritukset voi esittää hyväksiluettaviksi tutkintoon. Suomessa avoin yliopisto-opetus on osa yliopistollisen aikuiskoulutuksen kokonaisuutta. Avoin yliopisto-opetus on mahdollista julkisen rahoituksen turvin. Toiminnan tavoitteena on koulutuksellisen ja alueellisen tasa-arvon edistäminen. Avoimen yliopiston opinnoista peritään opintomaksu, joka on korkeintaan 10 / opintopiste. Lisätietoja koulutustarjonnasta osoitteessa Opiskelu kansainvälisen opiskelijavaihto- tai muun sopimuksen perusteella Taideteollisella korkeakoululla on opiskelijavaihtosopimuksia kaikkialle maailmaan. Partnerikoulujen opiskelijat voivat tulla näiden sopimusten perusteella opiskelemaan Taideteollisen korkeakouluun yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Tavoitteena on, että opinnot voidaan hyväksilukea lähtökoulussa suoritettavaan tutkintoon. Opinnot voivat koostua esimerkiksi oman pääaineen opinnoista, taideopinnoista ja suomen kielen ja kulttuurin opinnoista. Mikäli korkeakouluun hakeutuva kansainvälinen opiskelija ei ole Taideteollisen korkeakoulun partnerikoulusta, hän voi hakeutua suorittamaan opintoja erillisopintoina.

14 26 Yhteiset opinnot

15 28 Yhteiset opinnot Yhteiset pakolliset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Valinnaiset opinnot Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Yhteensä Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun yhteiset opinnot Tässä luvussa esitellään Taideteollisen korkeakoulun yhteiset opinnot. Yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Yhteiset opinnot jaetaan kandidaatin tutkintoon kuuluviin yhteisiin pakollisiin opintoihin sekä valinnaisiin opintoihin. Yhteisten opintojen järjestämisestä vastaa Taideteollisesta korkeakoulussa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo), joka tuottaa opetusta koko korkeakoululle. Yhteisillä pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jotka sisältyvät taideteollisen akateemisen komitean päättäminä koulutusohjelmasta riippumatta kaikkiin kandidaatin tutkintoihin. Yhteisten pakollisten opintojen lisäksi kandidaatin ja maisterin tutkintoihin sisältyy koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintoja, jotka määritellään koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Valinnaisilla opinnoilla tarkoitetaan yhteisen opetuksen yksikön (YoYo) kurssitarjontaa, mikä on avointa kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Valinnaisiin opintoihin kuuluu sekä taide- ja teoriaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja esimerkiksi tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Kieli- ja viestintäopintojen osalta valinnaista opetusta järjestetään pääosin Perustieteiden korkeakoulun kielikeskuksessa ja Helsingin kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella, johon Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua. Yhteiset pakolliset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu kaikille yhteisiä pakollisia opintoja 40 opintopistettä. Opinnot on kuvattu taulukossa alla. Yhteiset opinnot taiteen maisterin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa maisterin tason opiskelijoille. Maisterin tasolla ei ole yhteisiä pakollisia opintoja, mutta opiskelija voi valita kursseja tutkintoonsa yhteisen opetuksen tarjonnasta. Laajuus Taideopinnot Historia- ja teoriaopinnot 15 op 10 op Laajuus 15 op 40 op Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Tila ja muoto I 4 op Väri ja havainto I 4 op Opiskelija valitsee koulutusohjelman suosituksen mukaan YoYo:n kurssitarjonnasta Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op * Toinen kotimainen kieli 3 op * Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Yhteinen ympäristö 3 op *Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kieliopintovaatimukset koskevat suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneita opiskelijoita. Lisää kielitaitovaatimuksista luvussa Kieli- ja viestintäopinnot (s. 32). Kielitaitovaatimukset maisterin tutkinnossa Mikäli maisterin tutkintoa suorittava opiskelija ei ole suorittanut kandidaatin tutkintoon kuuluvia kieliopintoja (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op) aikaisemmin, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksenä saaneilla opiskelijoilla maisterin tutkinnon lisäksi tulee olla suoritettu kieliopintoja 6 opintopistettä. Yhteiset opinnot taiteen tohtorin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa tohtoritason opiskelijoille. Taideteollisen alan tohtoriohjelman rakenteesta ja tutkintovaatimuksista löytyy tarkemmin tietoa: Taide- ja teoriaopinnot Yhteiset taide- ja teoriaopinnot ovat avoimia kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Opinnot jaetaan pakollisiin taide- ja teoriaopintoihin sekä valinnaisiin taide- ja teoriaopintoihin. Opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Opetusta annetaan kuudella eri osa-alueella: Kuvaopinnot Tila ja muoto Väri ja havainto Taidegrafiikka Nykytaiteen työpajat Taiteen historia- ja teoriaopinnot Pakolliset taide- ja teoriaopinnot Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien yhteisten pakollisten taide- ja teoriaopintojen määrä on 25 op. Näistä 12 opintopistettä koostuu pakollisista taideopinnoista ja 3 opintopistettä Yhteinen ympäristö -kurssista. Taide- ja teoriaopinnoista 10 opintopistettä on valinnaisia opintoja. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi suositella opiskelijaa valitsemaan YoYo:n tarjonnasta opiskelijan koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Opiskelija tekee valinnan HOPS-keskustelun ja koulutusohjelmassa tai suuntautumisvaihtoehdossa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Pakolliset kurssit ja tavoitteet Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Johdatus kuvan tekemiseen I -kurssin tavoitteena on havaintolähtöisen ilmaisun perusteiden hallinta. Kurssiin kuuluu mittasuhteiden, volyymin, massan, valon ja varjon kuvaamisen hallinta piirtämisen keinoin sekä kuvasommittelun perusteiden hallinta Tila ja muoto I 4 op Tila ja muoto I -kurssin tavoitteena on kolmiulotteisen muodon ja tilan hahmottamiskyky havainnon kautta. Kurssiin kuuluu muotojen, massojen, mittasuhteiden ja tilan hahmottamisen sekä plastisen sommittelun perusteiden hallinta Väri ja havainto I 4 op Väri ja havainto I -kurssin tavoitteena on värin ja visuaalisen havaitsemisen tutkiminen kokeellisin menetelmin. Kurssin tavoitteisiin kuuluu kyky ymmärtää värien keskinäisiä suhteita ja lainalaisuuksia sekä kyky käyttää väriä kuvan, esineen tai tilan harkittuna elementtinä taiteessa tai muotoilussa. 29