Opinto-opas Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinto-opas 2012 2013. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu"

Transkriptio

1 Opinto-opas Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

2 Lukuvuoden aikataulu Syyslukukausi 2012 Arviointijakso / intensiiviopetus ma la I Periodi ma la II Periodi ma la Arviointijakso / intensiiviopetus ma la Kevätlukukausi 2013 Arviointijakso / intensiiviopetus ma la III Periodi ma la IV Periodi ma la Arviointijakso / intensiiviopetus la pe Opinto-opas Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Muut yhteiset tapahtumat ja lomat Lukuvuoden avajaiset pidetään ti Avajaispäivänä klo jälkeen ei järjestetä opetusta eikä tenttejä. Pääsisäisloma on Yleiset tenttipäivät taideteollisella koulutusalalla Syyslukukausi 2012 Kevätlukukausi 2013 la la la la la la la la la la la la

3 Sisällys 6 Dekaanin tervehdys 8 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Aalto-yliopisto Tutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Tutkinnot ja koulutusohjelmat Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Omien opintojen suunnittelu Opintosuoritukset ja arvostelu Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Yliopiston hallinto ja suunnittelu Yhteisen opetuksen yksikkö 46 Arkkitehtuurin laitos Arkkitehtuurin koulutusohjelma Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma Lavastustaiteen koulutusohjelma Sivuaineet Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Medialaboratorio / Media lab Valokuvataiteen koulutusohjelma Sivuaineet Muotoilun laitos Taiteen kandidaatin tutkinnot Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Tila- ja kalustesuunnittelun koulutusohjelmat Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteen maisterin tutkinnot Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Tilasuunnittelun ja kalustesuunnittelun maisteriohjelmat Tekstiilitaiteen koulutusohjelma, vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun maisteriohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Master s Degree Programme in International Design Business Management Sivuaineet Taiteen laitos Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma, muuntokoulutus Kuvataiteiden maisteriohjelma Master s Degree Programme in Environmental Art Master s Degree Programme in epedagogy Design Visual Knowledge Building Sivuaineet Taiteen laitoksen Porin yksikkö Creative Business Management -maisteriohjelma Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma

4 6 7 Hyvät opiskelijat, haastan teidät opiskeluissanne intohimoon, kovaan työhön, osaamisen ja omalajisen ilmaisun tarmokkaaseen kehittämiseen. Te olette se etuoikeutettujen joukko, jotka ovat saaneet opiskelupaikan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Menestyminen perustuu henkilökohtaiseen lahjakkuuteen, mutta tarvitaan myös monialaisuutta, kykyä luoda verkostoja ja herkkyyttä ympäristön asettamille haasteille. Muutos on yhteiskunnassa hallitseva trendi. Tulevaisuuden ennustaminen ja selkeiden näkemysten esittäminen kehityksen suunnista on entistä vaikeampaa. Työelämässä muutokset ovat jatkuvia. Uudet tekniikat, uudet ammattikuvat ja vaihtuvat urapolut ovat osan työelämän muutosta. Monimutkaistuva globaaliympäristö on läsnä monella tapaa. Ilmastomuutos, tuotannon keskittyminen entistä voimakkaammin Aasiaan, Euroopan talouden kehitys ja huoli kansallisesta elinvoimaisuudesta niin taloudessa kuin kulttuurissakin koskettavat teitä opiskeluaikana ja valmistumisen jälkeen. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun henkilökunta on sitoutunut luomaan teille puitteet ja edellytykset kohdata tulevaisuus ja sen monet kasvot. Korkeakoulun edustamat osaamisalat vastaavat monella tapaa kehitykseen ja sen haasteisiin. Aalto ARTS kokoaa Aalto-yliopiston sisällä humanistis-kulttuuriseen traditioon perustuvan opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan. Korkeakoulu muodostuu viidestä eri laitoksesta: arkkitehtuurin, elokuvataiteen ja lavastustaiteen, median, muotoilun ja taiteen laitoksista. Keskeistä meidän edustamille aloille ovat ihmislähtöisyys ja käyttäjäkeskeisyys, jotka ovat vahvistamassa asemiaan teknologialähtöisen ajattelutavan rinnalla. Kansainvälisyys on myös yksi Aalto ARTSin omalajisista piirteistä. Yhteisömme on monikulttuurinen ja luo teille jo opiskeluaikana mahdollisuudet verkottua laajasti kansainväliseen alojemme yhteisöön. Tuohon yhteisöön korkeakoulun alumnit - monessa suhteessa alojensa edelläkävijät - ovat luoneet teille askelmerkit. Monet teistä ovat tulleet ulkomailta suorittamaan suomalaista yliopistotutkintoa. Olen nöyrällä mielellä sen tosiasian edessä, että korkeakoulullamme on vastuu kyetä antamaan teille parasta mahdollista opetusta, parhaat mahdollisuudet luoda oma tulevaisuutenne. Suuri vastuu on ollut myös teillä itsellänne siinä, miten hyödynnätte korkeakoulumme ja koko Aalto-yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, te täällä opiskelevat olette toisillenne parasta mitä tämä koulu voi tarjota. Opitte toisiltanne ja muodostatte elämänikäisiä verkostoja. Työelämä vaatii tänään erityisesti tiimityötaitoja ja yhteistyön ammattilaisia, jotka kunnioittavat ja arvostavat toisten osaamista. Ongelman ratkaisu vaatii monialaisuutta ja erilaisten osaamisalojen yhdistämistä. Tämän asian opetteluun Aalto-yliopisto tarjoaa ainutlaatuiset puitteet ja mahdollisuudet. Kannustan teitä tarttumaan monialaisiin projekteihin ja valitsemaan sivuaineopintoja myös muista Aalto-yliopiston korkeakouluista. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on myös kansainväliseen vaihto-opiskeluun osallistuminen, johon korkeakoulun kansainvälinen verkosto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien periaatteiden opiskelu ja niiden omaan työhön soveltaminen ovat yksi tärkeimmistä monialaisen opiskelun perusteista. Opiskelijat ovat olleet hyvin aloitteellisia tämän aihealueen opetuksen kehittämisessä, mikä kertoo opiskelijoidemme sosiaalisesta ja globaalista vastuuntunnosta ja halusta kehittää tulevaisuutta kestävien ja ihmislähtöisten periaatteiden mukaisesti. Korkeakoulumme yhteisöllisyys perustuu luovaan ajatteluun ja toimintatapaan, jossa maailman ja todellisuuden hahmottamisen keinona on taiteellinen ajattelu. Yhteisö ei voi olla rajoittava tai sulkeutuva. Korkeakoulumme omalajiseen identiteettiin kuuluu juuri ennakkoluuloton asenne eri kulttuureja ja erilaisia ajattelutapoja kohtaan. Avoimuus ja herkkyys ulkopuoliselle maailmalle ovat osa Aalto ARTSin omalajisuutta. Toivon teille rohkeutta ja intohimoa työskennellä valmistumisenne, tutkintonne ja tulevien työelämän suhteidenne eteen. Helena Hyvönen dekaani, professori

5 8 9 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

6 10 11 Opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Entinen Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Arkkitehtuurin laitos yhdistyivät vuoden 2012 alusta ja muodostivat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun. Samassa yhteydessä Porin taiteen ja median laitos liittyi osaksi Taiteen laitosta. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on muotoilun, median, arkkitehtuurin, elokuvan, taidekasvatuksen ja taiteen korkeakoulu. Uusi korkeakoulu jatkaa edeltäjiensä luomaa kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua osaamista. Tällä hetkellä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu sijaitsee kolmella kampuksella Arabiassa, Otaniemessä ja Porissa. Korkeakoulun uuden yhteisen rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2015 Otaniemeen. Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on teknillisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Se on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopisto hyödyntää aktiivisesti monitieteistä ja -taiteista luonnettaan. Tavoitteena on, että se kuuluu maailmanluokan yliopistojen joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Toiminta rakentuu pitkäjänteiselle perustutkimukselle ja taiteelliselle toiminnalle, jotka muodostavat vankan perustan opetukselle sekä luovalle kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys ja tavoitteena korkea kansainvälinen laatu. Aalto-yliopisto muodostuu kuudesta korkeakoulusta: Insinööritieteiden korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu, Sähkötekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on opiskelijan ja 5000 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistossa luodaan aidosti avointa ja innostavaa ilmapiiriä, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä Aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (ID- BM) ja Creative Sustainability ovat Aaltoyliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Tutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu toimii taideteollisella ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Taideteollisella koulutusalalla voidaan suorittaa 1. alempana korkeakoulututkintona taiteen kandidaatin tutkinto 2. ylempänä korkeakoulututkintona taiteen maisterin tutkinto 3. jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. Teknistieteellisellä koulutusalalla voidaan suorittaa 1. alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto 2. ylempinä korkeakoulututkintoina arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto 3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, taideteollisen alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seurantaan; 2. taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun ja tutkimuksellisiin työskentelytapoihin; 3. valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen; 4. riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus 25 op Koulutusohjelman perus- ja ai-

7 12 13 neopinnot 95 1, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuainekokonaisuus tai vapaasti valittavat opinnot op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen kandidaatin opinnäyte ja opinnäyteseminaari 10 opintopistettä. Taiteen kandidaatin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Tekniikan kandidaatin tutkinto Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1. koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja niiden lisäksi taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7. riittävä viestintä- ja kielitaito. 8. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Perusopintojen moduuli 80 op Ohjelman yhteisten opintojen moduuli Kolme perusmoduulia Vapaasti valittavat opinnot 10 op Kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä 10 op Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Tekniikan kandidaatin opinnäytteestä annetaan erillinen ohje. Taiteen maisterin tutkinto Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on 1. antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito; 2. antaa edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 3. antaa valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 4. valmistaa taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä 5. antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. Taiteen maisterin tutkinnon rakenne Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vähintään 80 opintopistettä syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin kuuluu 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu opinnäyteseminaari. Syventävien opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja opintopistettä. Valinnaisten ja sivuaineopintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen sekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4. valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY ( ) mukaiset vaatimukset. Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen rakenne Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 1intopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Tutkintoihin kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Tieteen metodiikan opinnot 10 op Kolme moduulia, joista vähintään yksi on oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan on perusmoduuli op Vapaasti valittavat opinnot Diplomityö 30 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Diplomityöstä on annettu erillinen ohje.

8 14 Tutkinnot ja koulutusohjelmat 15 Taideteollisen koulutusalan tutkinnot, koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Tekniikan koulutusalan tutkinnot, koulutusohjelmat ja pääaineet Laitos Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Median laitos Elokuvataiteen koulutusohjelma Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Valokuvataiteen koulutusohjelma Elokuvataiteen koulutusohjelma Dokumentaarinen elokuva Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus Elokuva- ja televisiotuotanto Elokuvaleikkaus Elokuvaohjaus Elokuvaus Elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu Lavastustaiteen koulutusohjelma Elokuva- ja televisiolavastus Näyttämölavastus Pukusuunnittelu Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Media konseptien suunnittelu Visuaalisen viestinnän muotoilu Valokuvataiteen koulutusohjelma Visuaalisen journalismin maisteriohjelma* Laitos Arkkitehtuurin laitos Tekniikan kandidaatin tutkinto Arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine maisema-arkkitehtuurin kanssa) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Maiseman suunnittelu ja hoito Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Arkkitehdin / Maisema-arkkitehdin tutkinto Arkkitehtuurin koulutusohjelma Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine maisema-arkkitehtuurin kanssa) Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Maiseman suunnittelu ja hoito Maiseman suunnittelu ja rakentaminen Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (yhteinen pääaine arkkitehtuurin kanssa) Master s Degree Programme in Creative Sustainability Muotoilun laitos Taiteen laitos Keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Master s Degree Programme in New Media New Media New Media, Game Design and Production Master s Degree Programme in Sound in New Media Oikeus jatkaa opintoja taideteollisen muotoilun maisteriohjelmassa Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma Oikeus jatkaa opintoja tilasuunnittelun tai kalustesuunnittelun maisteriohjelmissa Tilasuunnittelun maisteriohjelma Kalustesuunnittelun maisteriohjelma Tekstiilitaiteen koulutusohjelma Teollisen muotoilun koulutusohjelma Vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma Master s Degree Programme in Creative Sustainability Master s Degree Programme in International Design Business Management Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Specialisation Area in Curating, Managing and Mediating Art Master s Degree Programme in Creative Business Management Master s Degree Programme in epedagogy Design Kuvataiteiden maisteriohjelma Kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus / Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma Ympäristötaiteen maisteriohjelma * Visuaalisen journalismin maisteriohjelma toteutetaan yhdessä Helsingin yliopiston Svenka social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa. Koulutusohjelman tutkintovaatimukset löytyvät Taideteollisen korkeakoulun tutkintovaatimuksista Jatkotutkinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa suoritettavia jatkotutkintoja ovat taideteollisella alalla taiteen tohtorin tutkinto ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin aloilla tekniikan lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä erityistapauksissa filosofian tohtorin tutkinto. Taiteiden ja suunnittelun tohtoriohjelma Taiteiden ja suunnittelun tohtoriohjelma tarjoaa mahdollisuuden jatko-opintoihin taiteen, median, arkkitehtuurin ja muotoilun aloilla. Tutkimus ja tohtorinkoulutus ovat viime vuosina kehittyneet voimakkaasti, ja tutkijanurasta on tullut houkutteleva vaihtoehto valmistuville maistereille. Vuoden 2012 alussa korkeakoulussa oli noin 300 tohtorikoulutettavaa ja noin 100 henkilöä työskenteli erilaisissa tutkijan tehtävissä. Tohtoriohjelma on hyvin kansainvälinen. Osana väitöstutkimusta, kansainvälisten seminaarien ja konferenssien lisäksi, tohtorikoulutettavia kannustetaan kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen. Noin 20 prosenttia tohtorikoulutettavista on ulkomaalaisia. Tohtoriohjelmaan voi hakea henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon Suomessa tai soveltuvan ulkomaisen tutkinnon, joka antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin asianomaisessa maassa. Aiemman tutkinnon tulee antaa haetun tutkimusalan edellyttämät valmiudet jatko-opintoihin. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat hakea tohtoriohjelmaan, jolloin korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa tohtorintutkinto. Tohtorin tutkinnon suorittaminen Ohjeellinen tohtorin tutkinnon suoritusaika on neljä vuotta. Suorittaakseen tutkinnon opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Opiskelijan tulee myös perehtyä hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen

9 16 17 tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella koulutusalalla tutkinnon tavoitteena voi myös olla se, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusaloilla tavoitteeksi voidaan puolestaan asettaa se, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa. Vaadittavien opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Opinnot sisältävät yleisiä tutkijankoulutusopintoja ja oman tutkimusalan opintoja sekä arkkitehtuurin alalla täydentävän aihealueen opintoja ja taideteollisella alalla omaa tutkimustyötä tukevia opintoja. Lisäksi on laadittava väitöskirja. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen julkaistu tutkimus tai useita samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä julkaistuja artikkeleita ja niistä laadittu yhteenveto. Taiteen tohtorin tutkinnon erityispiirre on, että väitöskirjaan voi myös sisältyä taideproduktio tai useamman, toisiinsa merkityksellisessä suhteessa olevan taideproduktion sarja tai tuotekehitysprojekti. Taideteollisen alan tutkimusalat, taiteen tohtorin tutkinto (TaT) Elokuvataide Graafinen suunnittelu Lavastustaide Muotoilu Nykytaide Taidekasvatus Uusi media Valokuva Visuaalinen kulttuuri Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkimusalat, tekniikan tohtorin tutkinto (TkT) Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennussuunnittelu Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuuri Tietoa hakuprosessista ja tohtorin tutkinnon suorittamisesta on saatavilla Intossa. Tietoa korkeakoulun jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden tutkimusaiheista löytyy tutkimustietokanta Resedasta Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Opiskelijalle voidaan myöntää opinto-oikeus joko tutkinnon suorittamista tai muita erillisiä opintoja varten. Opinto-oikeus myönnetään rajatuksi ajaksi. Opiskelijan on ilmoittauduttava yliopistoon lukuvuosittain, jotta opinto-oikeus pysyy voimassa. Perustutkinto-opiskelijoiden on kuuluttava ylioppilaskuntaan voidakseen ilmoittautua. Tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta ja opinto-oikeudesta löydät Intosta (into.aalto.fi). Ilmoittautuminen lukuvuodelle Kaikkien tutkintoa suorittavien opiskelijoiden on vuosittain lukuvuoden alussa ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittauduttava korkeakouluun joko läsnä- tai poissaolevaksi. Ainoastaan läsnä olevat opiskelijat voivat ilmoittautua ja osallistua kursseille ja ovat velvollisia maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksun. Sekä läsnä- että poissaolevaksi ilmoittautuminen kuluttavat tutkinnonsuoritusaikaa tietyin rajauksin (ks. kohta Opintooikeuden kesto ja tutkinnonsuoritusaika). Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi. Ilmoittautuminen lyhyemmälle ajalle on mahdollista ainoastaan opinto-oikeuden keston ollessa lyhyempi. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee myös muita kuin tutkinto-opiskelijoita (JOO- ja erillisopiskelijat). Ilmoittautumisen laiminlyönti Opiskelijat, jotka laiminlyövät ilmoittautumisensa ilmoittautumisaikana, joutuvat anomaan opiskeluoikeuttaan takaisin. Jos ilmoittautumisen laiminlyönti on kestänyt yli yhden lukuvuoden, vaaditaan myös tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuun saattamisesta kohtuullisessa ajassa. Opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään uudelleenkirjaamismaksu. Ylioppilaskuntaan kuuluminen Yliopistolain nojalla kaikki Aalto-yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat kuuluvat ylioppilaskuntaan. Perustutkinto-opiskelijoiden on oltava ylioppilaskunnan jäseniä voidakseen ilmoittautua läsnäoleviksi ja suorittaa opintoja. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskuntaan kuuluvien on suoritettava ennen yliopistoon ilmoittautumista. Opinto-oikeuden kesto ja tutkinnonsuoritusaika Yliopistoissa rajataan niiden opiskelijoiden tutkinnonsuoritusaikaa, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on alkanut tai sen jälkeen. Yliopistolain mukaan alemman korkeakoulututkinnon (taiteen kandidaatti, tekniikan kandidaatti) tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon (taiteen maisteri, arkkitehti, maisema-arkkitehti) tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli seitsemässä vuodessa (3+2+2). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa, eli neljässä vuodessa (2+2). Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan tutkinnolle annetussa suorittamisajassa tai tutkinnon suorittamiseen myönnetyssä lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opinto-oikeutensa. Jos opinto-oikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin aloittaa opinnot uudestaan, hänen on haettava yliopistoon normaalin valintakoemenettelyn kautta. Poissaolot Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa la-

10 18 19 kisääteistä poissaoloa, joka johtuu seuraavista syistä: vapaaehtoinen asepalvelusaika, asevelvollisuuden suorittaminen, siviilipalvelus sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainloma-aika. Nämä lakisääteiset poissaolon syyt kirjataan opiskelijatietojärjestelmään jälkikäteen opiskelijan pyynnöstä, jos opiskelijan opinto-oikeus on päättymässä ja hänellä on yllämainituista syistä johtuvia poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei myöskään lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolevaksi ilmoittautuminen pidentää opinto-oikeutta opiskelijatietojärjestelmässä automaattisesti näiden neljän lukukauden osalta. Lisäajan anominen Jos et ehdi suorittaa tutkintoasi sille annetussa suorittamisajassa, voit anoa opinnoillesi lisäaikaa. Yliopisto myöntää hakemuksesta opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Suunnitelmassa opiskelijan tulee yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opintojen keskeyttäminen Halutessaan opiskelija voi keskeyttää opintonsa. Myös keskeyttäneenä opiskelijan tutkinnonsuoritusaika kuluu. Opintojen keskeyttäminen, jota työvoimaviranomaiset saattavat edellyttää työttömyysetuuden hakijalta, tehdään vuodeksi (12 kk) kerrallaan. Kuitenkin jos opiskelija haluaa jatkaa keskeytystä ja ilmoittaa tästä Opintoja opiskelijapalveluille ennen edellisen keskeyttämisajan päättymistä, keskeytystä voidaan jatkaa myös tätä lyhyemmäksi ajaksi, eli kuluvan tai seuraavan lukukauden loppuun. Keskeyttämistä ei voi tehdä takautuvasti eikä sitä voi peruuttaa, ennen kuin yhtäjaksoinen keskeytys on kestänyt vähintään vuoden. Keskeytysaikana opiskelija ei voi tehdä Aalto-yliopiston tutkinto-opiskelijana opintosuorituksia eikä hänen Aalto-käyttäjätunnuksensa ole voimassa. Opinto-oikeudesta luopuminen Opiskelija voi halutessaan luopua opinto-oikeudesta. Opinto-oikeudesta luopuminen on sitova. Opinto-oikeuden voi saada takaisin ainoastaan uuden opiskelijahakumenettelyn kautta. Omien opintojen suunnittelu Antoisan, tehokkaan ja motivoivan opiskelun edellytys on, että opiskelija on selvillä omien opintojensa tilasta, suoritteilla olevan tutkinnon rakenteesta ja tutkinnon suorittamiseen liittyvistä vaatimuksista. Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Yliopisto pyrkii siihen, että opintopolku on mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Tätä varten opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman nimeämän henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin, jota voidaan päivittää tarvittaessa. Opiskelijan ohjaus ja neuvonta Yleistä opiskelijaneuvontaa antaa OOP-palvelupiste. Parhaiten ajankohtaisista asioista saa tietoa Intosta (into.aalto.fi). Myös yleisimmät lomakkeet ovat saatavilla verkosta. Palvelupisteessä tapahtuvan yleisen opiskelijaneuvonnan piiriin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: ilmoittautuminen, opiskeluoikeus, yleinen neuvonta kieliopintoihin liittyen, opiskelumahdollisuudet muissa yliopistoissa, tutkintotodistukset ja opintorekisteriote. Opintoihin liittyvissä asioissa neuvovat koulutusohjelmien opintokoordinaattorit. Koulutusohjelmissa ohjausta antavat myös tutoropettajat, joiden tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa tämän opinnoissa. Lisäksi uusien opintojaan aloittavien opiskelijoiden tukena toimii opiskelijatutoreita. Kaikki yhteystiedot löydät Intosta (into. aalto.fi). Tutkintovaatimukset Opiskelija suorittaa opintonsa pääsääntöisesti niiden tutkintovaatimusten mukaan, jotka ovat voimassa hänen aloittaessaan opintonsa. Kunkin koulutusohjelman tutkintovaatimukset on kuvattu tässä opinto-oppaassa. Jos tutkintosi suorittaminen kestää pidempään kuin siihen varattu tavoiteaika (kandidaatit 3 vuotta ja maisterit 2 vuotta), tai koulutusohjelmasi tutkintovaatimukset uudistuvat merkittävästi, on mahdollista, että siirryt noudattamaan uusia tutkintovaatimuksia. Uusien tutkintovaatimusten noudattamisesta sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa sovitaan myös, mitkä jo suoritetuista opinnoista voidaan hyväksi lukea osaksi uusien tutkintovaatimusten mukaista tutkintoa. Opetussuunnitelman mukaiset kyseisenä lukuvuonna opetettavat opinnot löytyvät WebOodin opinto-oppaista (oodi. aalto.fi). Jos opiskelija noudattaa aiempia tutkintovaatimuksia, eikä jotakin niiden mukaista pakollista kurssia enää järjestetä, opetussuunnitelmassa kuvataan ja koulutusohjelma tiedottaa, minkä kurssin suorittaminen vastaa poistetun kurssin suorittamista. HOPS Opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman nimeämän henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka pohjautuu tutkintovaatimuksiin sekä opetusohjelmaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain. Henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa tulee huomioida kaikki opiskelu, kuten sivuaineopinnot, JOO-opinnot, vaihto-opiskelu, työharjoittelu ja projekteissa suoritettava opiskelu. Koulutusohjelmat antavat yksityiskohtaisemmat ohjeet opintosuunnitelman laatimisesta. Tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojen alkaessa. Suunnitelman vahvistaa tohtoriohjelman johtaja.

11 20 21 Aalto-kurssit ja sisäinen liikkuvuus Aalto-yliopistossa opiskelijoiden on mahdollista tietyin edellytyksin suorittaa opintoja myös toisessa Aallon korkeakoulussa. Opiskelijalla tulee olla lupa opintojen suorittamiseen toisessa korkeakoulussa ja opinnot tulee sisällyttää suoritettavaan tutkintoon. Sisäisen liikkuvuuden kautta muissa korkeakouluissa tarjolla oleviin opintoihin hakeudutaan erillisen haun kautta. Lisäksi tarjolla on kaikille avoimia poikkitieteellisiä Aalto-kursseja, joille osallistuminen ei edellytä hakua, vaan niille ilmoittaudutaan tavalliseen tapaan WebOodissa. Tarkempaa tietoa ja hakuohjeet löydät Intosta (into.aalto.fi). Poikkeuksena tekniikan koulutusala Tekniikan koulutusalalla liikkuvuus on kuitenkin pääsääntöisesti vapaata. Tämä tarkoittaa, että arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin koulutusohjelmien opiskelijat voivat hakeutua tekniikan alan opintoihin sisäisen liikkuvuuden hakujen ulkopuolella. Koulutusohjelman ulkopuolisista opinnoista on kuitenkin sovittavat henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. JOO-opinnot JOO-opintojen eli Joustavan opinto-oikeuden kautta Aallon opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa ja toisissa suomalaisissa yliopistoissa opiskelevien tehdä opintoja Aalto-yliopistossa. Periaate on, että JOO-oikeus voidaan myöntää sellaisiin opintoihin, joita Aalto-yliopisto ei tarjoa. Opintoihin tarvitaan oman koulutusohjelman puolto ja kohdeyliopiston hyväksyntä. Tarkemmat hakuohjeet löydät Intosta (into.aalto.fi). Kansainvälistyminen ja opinnot ulkomailla Aalto-yliopistossa ja erityisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskellaan hyvin kansainvälisessä ympäristössä. Tämän lisäksi kaikille opiskelijoille suositellaan kansainvälisen osion sisällyttämistä opintosuunnitelmaansa joko vaihto-opiskelun tai ulkomaan työharjoittelun kautta. Myös lyhyempiä messu-, kilpailu- ja näyttelymatkoja tai osallistumista kansainvälisiin workshop-tapahtumiin suositellaan. Monipuoliset vaihtosopimukset ja erilaiset harjoittelumahdollisuudet tarjoavat opiskelijoille laajan valikoiman mahdollisuuksia kansainvälistymiseen eri puolilla maailmaa. Muualla hankitun osaamisen hyväksilukeminen Hyväksilukemisella tarkoitetaan muualla kuin omassa yliopistossa suoritettujen opintojen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa, joko korvaamalla tietty kurssi tai opintokokonaisuus tai sisällyttämällä opinnot esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta säädetään Aalto-yliopiston Yleisissä ohjeissa opintojen hyväksilukemisesta ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ohjesäännössä. Ohjeet hyväksilukemisen hakemiseen löytyvät Intosta (into.aalto.fi). Tarkemmat linjaukset aikaisempien kieliopintojen hyväksilukemisesta löytyvät Yhteisen opetuksen yksikön alta kohdasta Aikaisempien kieliopintojen hyväksilukeminen (s. 41) Hyväksilukemisen periaatteet Korkeakoulun päätöksellä opiskelija voi lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja tutkintoonsa sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opintoja voidaan hyväksilukea myös muuten osoitetulla osaamisella. Opinnäytettä ei voi hyväksi lukea. Kurssin tai opintokokonaisuuden hyväksilukeminen merkitään opiskelijatietorekisteriin siten, että alkuperä on näkyvissä. Hyväksiluettujen opintojen alkuperäinen arvosana muunnetaan opiskelijan koulutusohjelmassa sovellettavaan arvosteluasteikkoon, jos vastaavuus on selkeästi osoitettavissa. Muussa tapauksessa hyväksiluetut opinnot merkitään arvosanalla hyväksytty. Palautteen antaminen Palautteen antaminen opetuksesta on sekä opiskelijan oikeus että velvollisuus. Jotta voimme kehittää korkeakoulun tarjoamaa opetusta, tarvitsemme palautetta asioista, joiden opiskelijat ovat kokeneet edistävän oppimista sekä kritiikkiä niistä asioista, joita opiskelijat toivovat kehitettävän. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti opiskelijalla on oikeus antaa palautetta kaikista korkeakoulun järjestämistä kursseista sekä opinnäytteensä ohjauksesta. Palautetta kerätään järjestelmällisesti sähköisen kurssipalautejärjestelmän kautta sekä paperipalautteen ja vapaamuotoisemman suullisen palautteen avulla. Tarkemmista palautteenantamisen käytännöistä tiedotetaan kurssien yhteydessä. Saatua palautetta käytetään opetuksen kehittämiseen, ja se on osa laitosten opetussuunnitelmatyötä. Esteetön opiskelu Aalto-yliopiston tavoitteena on esteetön, terveellinen ja turvallinen yliopisto, jossa tutkimus ja opetus ovat saavutettavia kaikille yhteisön jäsenille. Esteettömän opiskelun tavoitteena on yhdenvertaisuus opiskelijana ja opiskelua tukevien ohjausja tukipalvelujen saavutettavuus. Oppimisympäristön tulee ottaa huomioon oppimisvaikeuksiin, vammaisuuteen tai kulttuuri- ja kielitaustaan liittyvät yksilölliset tuen tarpeet niin, että opintojen tavoitteellinen eteneminen on mahdollista. Tehostettua tukea opintoihin Tehostetulla tuella tarkoitetaan sitä, että opiskelija voi saada opintoihinsa henkilökohtaista ohjausta ja/tai lisäaikaa tehtävien palauttamiselle. Opiskelija, jolla on ongelmana jännittäminen, erilaiset lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, mielenterveyden häiriöt, kuurous ja huonokuuloisuus, heikkonäköisyys tai liikuntavamma voi saada tehostettua tukea.

12 22 23 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelija voi hakea tehostettua tukea lomakkeella, johon on liitetty lääkärin, psykologin tai jonkun muun asiantuntijan lausunto ja mahdolliset suositukset opintojen järjestämistä varten. Hakemus jätetään OOP:n esteettömyysasioiden yhdyshenkilölle, joka pyytää tarvittaessa lisäselvityksiä asiantuntijoilta. Yhdyshenkilö tiedottaa opiskelijaa, koulutusohjelman johtajaa ja laitosjohtajaa tehostetun tuen tarpeesta ja muodosta. Hakemus tehostettua tukemista varten löytyy Inton kohdasta Lomakkeet. Siirtyminen suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa Sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa maisterin tutkintoon johtavat opinnot kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Laitos voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta opinto-oikeuden maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista, jos opiskelijalla on korkeintaan intopistettä suorittamatta kandidaatin tutkinnostaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa eikä opiskelija muutoin voisi aloittaa maisterin tutkinnon opintojaan ilman viivettä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee maisterin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. Koulutusohjelman vaihto Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää oikeus vaihtaa koulutusohjelmaa tai suuntautumisvaihtoehtoa. Vaihtamisen edellytys on, että opiskelija on osoittanut opiskelua varten tarvittavan osaamisen ja motivaation sen koulutusohjelman opintojen suorituksilla, johon hän hakee vaihtoa sekä mahdollisilla muilla vastaanottavan laitoksen edellyttämillä tavoilla. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija luopuu opinto-oikeudestaan aiempaan koulutusohjelmaan. Jos koulutusohjelman vaihto hyväksytään, aiemman ohjelman opinnot pyritään sijoittamaan uudessa koulutusohjelmassa suoritettavaan tutkintoon. Koulutusohjelman vaihtaminen ei koske Aalto-ohjelmia eikä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien välistä vaihtoa. Koulutusohjelman vaihtamisesta säädetään korkeakoulun tutkintosäännössä. Valmistuminen ja opinnäyte Valmistuminen on mahdollista lukuvuosittain vahvistettavina valmistumispäivinä. Lisäksi syys- ja kevätlukukauden päätteeksi järjestetään juhlallinen publiikki. Tutkintotodistuksen saaminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon edellytettävät opinnot. Todistusta on pyydettävä lomakkeella viimeistään kuukautta enne aiottua valmistumispäivää. Sekä taiteen maisterin opinnäytteestä että arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin diplomityöstä on olemassa ohjeet, joihin opiskelijan tulee tutustua ennen opinnäytetyöskentelyn aloittamista. Niissä kerrotaan mm. ohjauksesta, arvioinnista ja valmistumisesta. Näiden yhteisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelmat antavat tarkentavia ohjeita. Opintosuoritukset ja arvostelu Tässä osassa esitellään opintosuorituksiin ja niiden arvosteluun liittyvät perusperiaatteet, jotka määritelty tarkemmin Aalto-yliopiston yleisissä opetusta ja opiskelua koskevissa säännöissä ja korkeakoulun tutkintosäännössä. Opintojen mitoitus ja pisteytys Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Kurssit pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Lukuvuoden keskimääräinen työpanos on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 27 tunnin työskentelyä. Opintosuoritus Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, taiteen maisterin ja kandidaatin tutkintoon kuuluvaa opinnäytettä sekä sellaista kirjallista tai suullista tenttiä, esitelmää taikka taiteellista tai muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmiin. Opintosuorituksen tekeminen edellyttää läsnäolevaksi ilmoittautumista. Opiskelijalla on oikeus opinnoissaan ja opintosuorituksissaan käyttää sekä kirjallisesti että suullisesti suomen tai ruotsin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Arviointi Opettajan tulee ilmoittaa kurssin tarkat arvosteluperusteet opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa. Opintosuoritusten, opinnäytteiden ja diplomitöiden arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5. Perustellusta syystä opintosuorituksissa voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty-hylätty -asteikolla. Väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. Opintosuoritusten julkistaminen ja rekisteröinti Kurssin vastuuopettaja huolehtii, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä hyväksyttyjen ja hylättyjen määristä julkaistaan neljän viikon kuluessa tentin toimittamisesta tai muulle opintosuoritukselle annetusta jättöpäivästä. Samalla on ilmoitettava miten ja milloin opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua arvosteluperusteisiin ja niiden soveltamiseen omalla kohdallaan. Julkaisupaikkana käytetään korkeakoulun sähköistä tai muuta ilmoitustaulua. Kaikki suoritetut kurssit tallennetaan opiskelijatietojärjestelmä Oodiin viipymättä tulosten julkistamisen jälkeen. Opintosuoritusten tulokset säilytetään opintosuoritusrekisterissä pysyvästi. Oikaisun hakeminen opintosuoritusten arvosteluun Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdas-

13 ta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Arvostelun suorittaneen opettajan on annettava päätöksensä oikaisupyyntöön kirjallisesti. Opettajan oikaisupyynnön johdosta tekemään päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opintosuoritusten voimassaolo Kurssin suoritus vanhenee, kun sen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Kurssia ei voi sisällyttää tämän jälkeen tutkintoon sellaisenaan. Kurssin hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja mahdollisista täydentävistä suorituksista päättää koulutusohjelman johtaja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene. Hyväksytty opinnäytteen suoritus on voimassa toistaiseksi. Muu kuin tutkintoon johtava koulutus Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa voi opiskella myös muuten kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opintoja voi suorittaa JOO-opintoina (muiden yliopistojen opiskelijat) tai erillisinä opintoina. Myös Aalto-yliopiston avoin yliopisto ja Aalto PRO tarjoavat opintoja ja täydennyskoulutusta. Kansainväliset opiskelijat voivat tulla suorittamaan opintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun kansainvälisen opiskelijavaihtosopimuksen tai muun sopimuksen perusteella. JOO-opinnot ja sopimusopinnot JOO-opinto-oikeutta voivat hakea jossakin toisessa suomalaisessa yliopistossa opiskelevat, silloin kun tarkoituksena on sisällyttää Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa suoritetut opinnot oman yliopiston tutkintoon. JOO-opinnoissa opiskelija anoo rajattua opiskeluoikeutta yksittäisiin opintokokonaisuuksiin. JOO-opinnot edellyttävät aina opiskelijan oman yliopiston sekä vastaanottavan yliopiston hyväksyntää. JOO-opintoja voi suorittaa vain nimetyillä kursseilla. Aalto-yliopiston JOOopintotarjonta on esitelty Intossa (into.aalto.fi). JOO-opintoihin hakeudutaan sähköisen Joopas-portaalin kautta osoitteessa joopas.fi. Erillisopinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun voidaan hyväksyä varsinaisten opiskelijoiden lisäksi ylimääräisiä opiskelijoita suorittamaan erillisiä opintoja. Erillisopiskelijana suoritettavat opinnot ovat maksullisia. Lisätietoa erillisopintoihin hakeutumisesta on saatavilla Opinto- ja opiskelijapalveluista. Avoimen yliopiston opinnot Joitakin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisia opintoja voi suorittaa avoimina yliopisto-opintoina. Opetusohjelma vaihtelee lukukausittain. Avoimen yliopiston järjestämien kurssien lisäksi opiskelupaikkoja on tarjolla joissakin tutkinto-opetuksen ryhmissä. Avoimessa yliopistossa voi opiskella omien tavoitteidensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Valintaperusteena kursseille on ilmoittautumisjärjestys. Joillakin kursseilla on esitietovaatimuksia, jotka on mainittu kurssikuvauksessa. Opintosuoritukset voi esittää hyväksiluettaviksi tutkintoon. Avoimen yliopiston opinnoista peritään opintomaksu, joka on korkeintaan 10 / opintopiste. Lisätietoja koulutustarjonnasta osoitteessa avoin.aalto.fi Kansainvälinen vaihto-opiskelu Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla on opiskelijavaihtosopimuksia kaikkialle maailmaan. Yleisesti sopimukset koskevat vain tiettyjä koulutusohjelmia tai koulutusaloja. Partnerikoulujen opiskelijat voivat tulla näiden sopimusten perusteella opiskelemaan korkeakouluun yhdeksi lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Tavoitteena on, että opinnot voidaan hyväksilukea lähtökoulussa suoritettavaan tutkintoon. Opinnot voivat koostua esimerkiksi oman pääaineen opinnoista, taideopinnoista ja suomen kielen ja kulttuurin opinnoista. Mikäli korkeakouluun hakeutuva kansainvälinen opiskelija ei ole Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun partnerikoulusta, hän voi hakeutua suorittamaan opintoja erillisopintoina tai täydennysopintoina. International Architecture Program (IAP) IAP kattaa Arkkitehtuurin laitoksen englanninkielisen opetuksen ja tarjoaa maisteritason arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin opintoja vaihto-opintoina laitoksen omien partnerikorkeakoulujen opiskelijoille ja maksullisina täydennysopintoina muille kansainvälisille arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin maisterivaiheen opiskelijoille. Täydennysopiskelijoille on tarjolla kaksi ohjelmaa: puolen vuoden tai vuoden pituinen General Studies Program ja vuoden pituinen Wood Program. Arkkitehtuurin laitos kertoo tarkemmin hakuprosesseista ja valinta- ja hyväksymiskäytännöistä. Yliopiston hallinto ja suunnittelu Yliopisto-opintoja ohjaavat säännökset Yliopistojen toimintaa Suomessa säätelevät lait ja asetukset. Aalto-yliopistossa on myös voimassa yliopiston omia sääntöjä ja lisäksi opiskelijaan vaikuttavat erityisesti Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulua koskevat säännöt. Lait, asetukset ja säännöt määräävät monista opiskelijan oikeusturvan kannalta keskeisistä kysymyksistä, kuten tutkinnoista, opinto-oikeuksista ja arvostelusta. Erityisesti opiskelijoita koskevat Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö. Keskeisimmät yliopistoja koskevat lait ja säädökset Yliopistolaki (558/2009)

14 Yliopistoasetus (770/2009) Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) Asetus yliopistojen maisteriohjelmista (1306/2010) Asetus yliopistojen väliaikaisesti maksullisista koulutusohjelmista (1473/2011) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Hallintolaki (434/2003) (Koskee Aalto-yliopistoa julkisten hallintotehtävien osalta) Aalto-yliopiston sääntöjä Johtosääntö Aalto-korkeakoulusäätiön säännöt Yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sääntöjä Ohjesääntö Tutkintosääntö Tarkempaa tietoa säännöistä ja niiden sisällöstä on saatavilla Intossa (into.aalto.fi). Opetuksen suunnittelu Aalto-yliopistossa tutkintoon johtava koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa. Opetus pohjautuu opetussuunnitelmatyöhön, joka on jatkuva prosessi. Opetussuunnitelmassa määritellään koulutuksen tavoitteet, tavoiteltavat kompetenssit ja se, mitä todella kuuluu alan tai koulutusohjelman asiantuntijuuteen. Tavoitteena on, että opinnot palvelevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Opetussuunnitelmatyön pohjana on valtakunnallinen tutkintoasetus ja siinä säädetyt tavoitteet ja tutkinnon rakenteet, mutta yliopistolla on kuitenkin suuri vaikutusvalta opetuksen suunniteluun liittyvissä kysymyksissä. Näin ollen opetuksen suunnitteluun vaikuttavat yliopiston ja korkeakoulun opetussuunnitelmatyötä koskevat tavoitteet. Tutkintojen vaatimukset ja toteutettava opetus kuvataan Tateiden ja suunnittelun korkeakoulussa kolmella tasolla: korkeakoulun tutkintosäännössä kuvataan tutkintojen tavoitteet ja rakenteet yleisellä tasolla. Opetussuunnitelma kuvaa tutkintosääntöä tarkemmalla tasolla tutkintojen rakenteet, tutkintojen sisältämien kokonaisuuksien tavoitteet ja kokonaisuuksien sisältämät kurssit. Opetussuunnitelman toteutumista tiettynä lukuvuonna kuvaavat WebOodissa julkaistavat kurssien kuvaukset, joista käy ilmi kurssien osaamistavoitteet, sisältö, opintopisteet, vastuuopettajat ja ajoitus. Opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Valmistelutyö tapahtuu laitoksilla toimivissa opetussuunnitelmatyöryhmissä. Yhteisten opintojen suunnittelu tapahtuu Yhteisen opetuksen yksikössä (YoYo).

15 28 Yhteisen opetuksen yksikkö

16 30 Yhteisen opetuksen yksikkö 31 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteiset opinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa yhteisiä opintoja tarjoaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Yhteisiin opintoihin kuuluvat taide- ja teoriaopinnot sekä kieli- ja viestintäopinnot. Yhteiset opinnot jaetaan taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluviin yhteisiin pakollisiin opintoihin sekä koko korkeakoulun opiskelijoille tarjolla oleviin valinnaisiin opintoihin. Yhteisillä pakollisilla opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jotka sisältyvät Taiteiden ja suunnittelun akateemisen komitean päättäminä kaikkiin taiteen kandidaatin tutkintoihin. Yhteisten pakollisten opintojen lisäksi taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin sisältyy koulutusohjelmakohtaisia pakollisia opintoja, jotka määritellään koulutusohjelmien tutkintovaatimuksissa. Tässä esitetyt yhteiset pakolliset opinnot eivät koske arkkitehtuurin laitosta. Arkkitehtuurin- ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmiin kuuluvat opinnot on esitelty tässä oppaassa sivulta 47 alkaen. Valinnaisilla opinnoilla tarkoitetaan yhteisen opetuksen yksikön (YoYo) kurssitarjontaa, joka on avointa kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Valinnaisiin opintoihin kuuluu sekä taide-, historia- ja teoriaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja esimerkiksi tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Valinnaisia kieli- ja viestintäopintoja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoille järjestää Perustieteiden korkeakoulun kielikeskus ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnän laitos. Yhteiset opinnot taiteen maisterin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa maisterin tason opiskelijoille. Maisterin tasolla ei ole yhteisiä pakollisia opintoja, mutta opiskelija voi valita kursseja tutkintoonsa yhteisen opetuksen tarjonnasta. Kielitaitovaatimukset taiteen maisterin tutkinnossa Mikäli taiteen maisterin tutkintoa suorittava opiskelija ei ole suorittanut kandidaatin tutkintoon kuuluvia kieliopintoja (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op) aikaisemmin, tulee ne suorittaa maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden opiskelijoiden tulee opiskella kieliopintoja 6 opintopistettä. Yhteiset opinnot taiteen tohtorin tutkinnossa Yhteisen opetuksen tarjonta on avointa tohtoritason opiskelijoille. Taideteollisen alan tohtoriohjelman rakenteesta ja tutkintovaatimuksista löytyy tarkemmin tietoa: https://into.aalto.fi/display/fidoctoraltaik/opiskelu. Yhteisen opetuksen yksikön kurssikäytännöt Yleiset suoritusperusteet Opetus perustuu harjoitustöihin, luentoihin ja kritiikkeihin. Arviointi perustuu opiskelijan aktiivisuuteen, taidolliseen ja tiedolliseen edistymiseen sekä kykyyn ilmaista oppimaansa. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää vähintään 80 % läsnäoloa kurssilla ja annettujen tehtävien suorittamista opettajan antamaan määräaikaan mennessä. Sairaudesta tai muusta vakavasta syystä johtuvasta poissaolosta pyydetään ilmoittamaan opettajalle sähköpostitse (tai jos tämä ei ole tavoitettavissa yhteisen opetuksen koordinaattorille). Yli 20 % poissaolo tai suoritusten viivästyminen tulee vaikuttamaan opintosuorituksen arvosanaan alentavasti ja johtaa ääritapauksessa suorituksen hylkäämiseen. Kurssin minimiopiskelijamäärä on 5 opiskelijaa. Opetukseen ilmoittautuminen ja kurssipaikan lunastaminen Yhteisen opetuksen kaikille kursseille tulee ilmoittautua WebOodissa ilmoittautumisajan kuluessa. Kurssi-ilmoittautuminen sulkeutuu noin viikkoa ennen kurssin alkamista. Mikäli opiskelija on ilmoittautunut ryhmään, mutta ei aio osallistua kurssille, tulee kurssipaikka perua WebOodissa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisajan jälkeen opiskelijan kurssi-ilmoittautumisen status asetetaan joko hyväksytty, hylätty tai varsinainen ilmoittautuminen tilaan. Mikäli ilmoittautumisen status jää varsinainen ilmoittautuminen tilaan, tarkoittaa se sitä, että opiskelija on varasijalla. Mikäli opiskelija haluaa perua paikkansa kurssille hyväksymisen jälkeen, tulee hänen ilmoittaa siitä opettajalle sähköpostitse, jotta hänet voidaan poistaa ryhmästä ja ottaa tilalle toinen opiskelija. Kurssille hyväksytyn opiskelijan tulee lunastaa paikkansa kurssin ensimmäisellä opetuskerralla tai paikka voidaan antaa varasijalla olevalle opiskelijalle. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan opetukseen ensimmäisellä kerralla, tulee siitä ilmoittaa etukäteen opettajalle tai opiskelija voi menettää kurssipaikkansa. Yhteisen opetuksen kurssikäytännöt koskevat sekä taide- teoria- ja historiaopintoja että kieli- ja viestintäopintoja. Hyväksymisjärjestys Yhteisen opetuksen yksikön kursseille hyväksymisissä noudatetaan tutkintosäännön mukaisia käytäntöjä. Mikäli hyväksymisjärjestys on jokin muu kuin ilmoittautumisjärjestys, ilmoitetaan se kurssikuvauksen kohdassa lisätiedot. Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat yhteisen opetuksen yksikön kursseilla Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat voivat ilmoittautua ja osallistua yhteisen opetuksen yksikön tarjoamille taide- ja teoria sekä kieli- ja viestintäopetuksen kursseille yllämainitut kurssikäytännöt huomioiden. Lisäksi kieltenopetuksen osalta arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden on huomioitava arkkitehtuurin ja taideteollisen alan erilaajuiset tutkintovaatimukset kieliopinnoissa. Mikäli arkkitehtuurin opiskelija haluaa suorittaa tutkintoon vaadittavat kieliopinnot (vieras kieli, englanti tai toinen kotimainen kieli) taideteollisen alan kursseilla, tulee hänen suorittaa ne taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti. Jotta suullinen ja kirjallinen taito täyttyvät taideteollisen alan vaatimusten mukaisesti, suoritetaan vieraasta kielestä 6 op (englanti, huom. erilliset suullisen ja kirjallisen taidon 3 op kurssit) ja toisesta kotimaisesta kielestä 3 op (ruotsi/ suomi, suullisen ja kirjallisen taidon kurssi 3 op).

17 32 Yhteiset pakolliset opinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa, 40 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Valinnaiset opinnot Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus Pakolliset opinnot Yhteensä Taide-, historia- ja teoriaopinnot Yhteiset taide-, historia- ja teoriaopinnot ovat avoimia kaikille korkeakoulun opiskelijoille. Opinnot jaetaan pakollisiin ja valinnaisiin. Opintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa taiteen laitoksella sijaitseva yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo). Opetusta annetaan kahdeksalla eri osaalueella: Kuvaopinnot Tila ja muoto Väri ja havainto Taidegrafiikka Nykytaiteen työpajat Taiteen historia- ja teoriaopinnot Tulevaisuuden tutkimus Future Art Base/ Biotaide Pakolliset taide- ja teoriaopinnot Laajuus Taideopinnot Historia- ja teoriaopinnot 15 op 10 op Laajuus 15 op 40 op Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Tila ja muoto I 4 op Väri ja havainto I 4 op Opiskelija valitsee koulutusohjelman suosituksen mukaan YoYo:n kurssitarjonnasta Kieli- ja viestintäopinnot Vieras kieli 6 op Äidinkieli 3 op * Toinen kotimainen kieli 3 op * Tieto- ja viestintätekniikan perusteet 2 op Tiedonhankintataidot 1 op Yhteinen ympäristö 3 op *Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kieliopintovaatimukset koskevat suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneita opiskelijoita. Lisää kielitaitovaatimuksista luvussa Kieli- ja viestintäopinnot (s. 39). Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien yhteisten pakollisten taide- ja teoriaopintojen määrä on 25 op. Näistä 12 opintopistettä koostuu pakollisista taideopinnoista ja 3 opintopistettä Yhteinen ympäristö -kurssista. 10 opintopistettä on valinnaisia opintoja. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan YoYon tarjonnasta opiskelijan koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Opiskelija tekee valinnan HOPS-keskustelun ja koulutusohjelmassa tai suuntautumisvaihtoehdossa tapahtuvan ohjauksen perusteella. Pakolliset kurssit ja tavoitteet Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op Johdatus kuvan tekemiseen I -kurssin tavoitteena on havaintolähtöisen ilmaisun perusteiden hallinta. Kurssiin kuuluu mittasuhteiden, volyymin, massan, valon ja varjon kuvaamisen hallinta piirtämisen keinoin sekä kuvasommittelun perusteiden hallinta Tila ja muoto I 4 op Tila ja muoto I -kurssin tavoitteena on kolmiulotteisen muodon ja tilan hahmottamiskyky havainnon kautta. Kurssiin kuuluu muotojen, massojen, mittasuhteiden ja tilan hahmottamisen sekä plastisen sommittelun perusteiden hallinta Väri ja havainto I 4 op Väri ja havainto I -kurssin tavoitteena on värin ja visuaalisen havaitsemisen tutkiminen kokeellisin menetelmin. Kurssin tavoitteisiin kuuluu kyky ymmärtää värien keskinäisiä suhteita ja lainalaisuuksia sekä kyky käyttää väriä kuvan, esineen tai tilan harkittuna elementtinä taiteessa tai muotoilussa. Valinnaiset opinnot 10 op Katso kursseista tarkemmin kohdasta valinnaiset taide- ja teoriaopinnot Yhteinen ympäristö 3 op Kandidaatin tutkintoon pakollisiin yhteisiin opintoihin kuuluu 3 opintopisteen laajuinen Yhteinen ympäristö -kurssi. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kestävän kehityksen käsitteisiin ja elinkaariajatteluun sekä Aaltoyliopiston korkeakoulujen ajankohtaisiin kestävän kehityksen alan tutkimuskysymyksiin sosiaalisesta, taloudellisesta, teknologisesta ja taiteellisesta näkökulmasta. Valinnaiset taide- ja teoriaopinnot Yhteisen opetuksen tarjonnassa on paljon valinnaisia taide-, historia- ja teoriaopintoja. Opiskelija voi sijoittaa näitä opintoja yhteisten opintojen valinnaisiin opintoihin tai oman tutkintonsa vapaasti valittaviin opintoihin. Koulutusohjelma tai suuntautumisvaihtoehto voi myös ohjata tai suositella opiskelijaa valitsemaan tästä tarjonnasta koulutukselle tärkeimmiksi katsotut kurssit. Laitokset ja koulutusohjelmat voivat myös sisällyttää näitä kursseja aineopintoihin ja laitoksen pakollisiin yhteisiin opintoihin. 33 Kuvaopinnot Tavoitteet: Kuvaopinnot koostuvat eri menetelmin toteutettavasta kaksiulotteisesta ilmaisusta. Työskentely on käytäntöön painottuvaa tekemällä oppimista, unohtamatta teoreettisia kytköksiä. Opintoihin kuuluu piirtämistä, väri- ja havainto-oppia, maalausta ja sekatekniikalla työskentelyä. Opiskelija tulee tietoiseksi näköhavainnon toiminnasta ja eri tavoista kuvata ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Kursseilla tarkastellaan myös ideoiden ja käsitteiden roolia taiteessa, taiteen suhdetta muotoiluun sekä sen merkitystä ja roolia yhteiskunnassa. Kuvaopintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Johdatus kuvan tekemiseen I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) Johdatus kuvan tekemiseen II 4 op Johdatus kuvan tekemiseen III 4 op Kuvaopinnot IV-V 6 op Piirustuksen ja maalauksen työpaja 6 op Elävän mallin piirustus II 6 op Anatomia taiteessa 2 op Käsivarapiirustus 6 op Akvarellityöpaja 6 op Sarjakuvailmaisu I 4 op Sarjakuvailmaisu II 6 op (sarjakuvan sivuaine) Sarjakuvailmaisu III 8 op (sarjakuvan sivuaine) Sarjakuvatyöpaja 1 op (sarjakuvan sivuaine) Sarjakuvan historia 2 op (sarjakuvan sivuaine) Tila ja muoto Tavoitteet: Muoto-opinnot sisältävät muovailuun, kipsivaluun, veistämiseen, ja materiaalikoosteisiin perustuvia opintojaksoja. Niiden pääpaino on havaintolähtöisessä muodon, volyymin ja massan hahmottamisessa, mutta esillä on myös

18 34 muodon suhde tilaan ja ympäristöön. Tilaopinnoissa käsitellään volyymin, mittasuhteiden, muodon sekä tilan, ajan, paikan ja liikkeen keskinäisiä suhteita ja niihin liittyviä käsitteitä. Tila ja muoto II ja III perustuvat käsitelähtöiseen ja nykytaiteen toimintatapoja tutkivaan työskentelyyn. Tila- ja muoto-opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Tila- ja muoto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) Tila- ja muoto II 4 op Tila- ja muoto III 4 op Väri ja havainto Tavoitteet: Väri ja havainto -opinnoissa painottuvat visuaalinen havaitseminen ja sen teoriat. Väri ja havainto I -kurssilla opiskellaan värin havaitsemista ja peruskäsitteistöä sekä tutkitaan värikontrasteja ja -rinnastuksia kokeellisin menetelmin. Visuaalisen havaitsemisen teorian osuus ja värin suhde tilaan, valaistukseen ja materiaaliin sekä niihin liittyvät harjoitustyöt korostuvat kursseilla väri- ja havainto II ja III. Väri ja havainto-opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Väri- ja havainto I 4 op (pakollinen taiteen kandidaatin tutkinnossa) Väri- ja havainto II 4 op Väri- ja havainto III 4 op Colour and Perception 4 op Taidegrafiikka Tavoitteet: Taidegrafiikka perustuu käsityönä eri tavoilla työstettyihin painolaattoihin (kupari- ja puulevy, kalkkikivi tai seulakangas) ja niiltä painettuihin vedossarjoihin. Vedokset ovat originaaleja taideteoksia. Taidegrafiikan peruskurssit tarjoavat alkeet erilaisten painomenetelmien ja niiden välineistön hallintaan. Taidegrafiikan jatkokursseilla tavoitteena on syventää opiskelijan valitseman menetelmän tietoja ja taitoja sekä laajentaa omaa taiteellista ilmaisua. Taidegrafiikka kuuluu erikoisopintoihin ja sen suositeltava aloitustaso on kandidaatin opintojen toinen vuosi. Taidegrafiikan opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Japanilaisen vesiväripuupiirroksen peruskurssi 3 op Litografian peruskurssi 3 op Puupiirroksen peruskurssi 3 op Serigrafiaan peruskurssi 3 op Syväpainografiikan peruskurssi 3 op Litografian jatkokurssi 3 op Puupiirroksen jatkokurssi 3 op Serigrafian jatkokurssi 3 op Syväpainografiikan jatkokurssi 3 op Nykytaiteen työpajat Tavoitteet: Useimmissa nykytaiteen työpajoissa keskitytään taiteen tekemiseen. Sen lisäksi työpajoissa saa tietoa kunkin ilmaisumuodon lähihistoriasta ja tämänhetkisistä ilmiöistä ja käytännöistä. Työpajat on jaoteltu ilmaisuvälineen mukaan. Työpajojen temaattiset sisällöt määrittelee kulloinenkin opettaja, mutta pääpaino on opiskelijoiden itse löytämissä aiheissa ja kiinnostuksen kohteissa. Tavoitteena on saada aikaan näyttelykelpoisia, harjoitelmia pidemmälle meneviä ja nykytaiteen kontekstissa varteenotettavia teoksia. Poikkeuksia yllä mainittuun ovat What s the Future of Art? ja Looking at Art, joissa taiteen tekemisen sijaan opiskellaan taiteen teoriaa, taiteen analysointia ja taiteesta keskustelemista nykytaiteen näkökulmasta. What s Going On? on yhteiskuntatiedon käytännönläheinen kurssi. Nykytaiteen työpajat ovat maisteritason kursseja, mutta niille voivat tulla tai pyrkiä myös kandi- ja tohtoriopiskelijat. Kurssit järjestetään pääosin englannin kielellä. Nykytaiteen työpajoihin kuuluu seuraavia kursseja: What s the Future of Art 6 op Collective Painting 4 8 op The Realm of the Senses (Aistien maailma) 4 8 op Sculpture Now! 4 op Contemporary Drawing 6 op Hey, We re in Space! / Installation Art Course 6 op Media Art 5 op What s Going On? 2 op Looking at Art 2 4 op Reality Show / Performance Art Course 2 op Variable Topic Courses in Art and Theory / Vaihtuvat taide- ja teoriaopintojaksot 2 8op Historia- ja teoriaopinnot Tavoitteet: Taiteen ja muotoilun historia- ja teoriaopetuksen tavoitteena on antaa yleiskuva taiteen, taidekäsitysten, muotoilun ja taideteollisuuden historiasta sekä esitellä alojen suhdetta yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kulttuurihistoriaan. Tarkoituksena on siten parantaa oman alan ymmärrystä. Erityisesti teoria-aineiden tavoitteena on selkeyttää keskeisiä käsitteitä ja tällä tavalla parantaa alan ongelmien ratkaisuvalmiuksia ja metodista osaamista. Taiteen historia- ja teoriaopintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Estetiikan ja taiteenfilosofian perusteet/ Introduction to Aesthetics and the Philosophy of Art 4 op Estetiikan ja taiteenfilosofian 35 jatko-opinnot (tohtoriopiskelijoille) / Aesthetics and the Philosophy of Art (Doctoral Studies) 8 op Johdatus filosofiaan 2 op Kytkin / Connections 4 op Modernin taideteollisuuden historia 3 op Museo taiteilijan materiaalina 4 op Taidehistoria I 4 op Taidehistoria II 4 op Taide jälkeen op Tiedon ja taidon filosofia 2 op Tieteenfilosofia 4 op Tutkimusmenetelmät 2 op Argumentaatiotaidot 2 op (ei opetusta ) Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit 2 10 op Tulevaisuuden tutkimus Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA) on valtakunnallinen yliopistojen tulevaisuudentutkimuksen opetus- ja tutkimusverkosto. Verkostoa koordinoi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja siihen kuuluu 9 jäsenyliopistoa. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu lähi- ja etäopiskeluna. Opintojaksot mahdollistavat opettajien, asiantuntijoiden ja opiskelijoiden tehokkaan vuorovaikutuksen, vahvistavat opetuksen monitieteisyyttä ja rakentavat yhteyksiä elinkeinoelämään. Perusopintojen lisäksi tarjolla on myös jatkoopintoja. Tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuuden (25 op) voi suorittaa kokonaan tai osittain. Tulevaisuudentutkimuksen peruskurssit järjestetään yhteistyös-

19 36 sä jäsenyliopistojen kanssa. Kurssit Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 ja Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 järjestetään Arabian kampuksella ja opintoja koordinoi ARTSissa Yhteisen opetuksen yksikkö. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan myös muita tulevaisuuden tutkimuksen opintoja, katso lisää tai ota yhteyttä Yhteisen opetuksen yksikköön Tulevaisuusajattelu ja skenaariot, TUTU1 5 op Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät, TUTU3 5 op Future Art Base/ Biotaide Future Art Basen Biotaiteen kurssitarjonta koostuu koko Aalto-yliopiston opiskelijoille suunnatuista poikkitaiteellisista ja -tieteellisistä opinnoista. Tavoitteena on nostaa elämän manipulointiin ja biologisiin prosesesseihin liittyvät aiheet kulttuuriseen keskusteluun käytännöllisellä tasolla, pohtia niihin liittyviä eettisiä ja filosofisia kysymyksiä ja ja tuottaa biologista taidetta. Biotaiteen kurssien sisältöihin kuuluvat erilaiset tieteen ja taiteen rajapintoja käsittelevät luentosarjat, laboratoriokurssit ja työpajat laboratorio- ja luonnonympäristöissä, joiden kautta halutaan antaa opiskelijoille valmiuksia käsitellä tieteen ilmiöitä taiteen kontekstissa ja synnyttää biotieteiden ja taiteiden välisiä toimintatapoja. Biotaiteen laboratorio avataan Otaniemen kampuksella syksyllä Biotaiteen opintoihin kuuluu seuraavia kursseja: Yhteisen opetuksen vaihtuvasisältöiset kurssit Art&Life Manipulation 3 op Biotech Art -workshop 1 op Lumen biologia ja arktinen kokemus 5 op Lisäksi mahdollisesti järjestetään myös muita kursseja, joista tiedotetaan erikseen. Muiden laitosten kurssit yhteisen opetuksen tarjonnassa Arkkitehtuurin laitos A Johdatus arkkitehtuurin historiaan 1 op A Arkkitehtuurin historian perusteet I, luentokurssi 4 op A Suomen ja pohjoismaiden rakennustaide, luentokurssi 6 op A Nykyajan arkkitehtuurin historia 5 op A Arkkitehtuurin historian vaihtuva kurssi 3-6 op A History of Wood Architecture in Finland 3 op A Contemporary Finnish Architecture 1 op Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos Elokuvahistorian erityisalueet 3 op (vaihtelevat sisällöt) Elokuvan historia I, kirjallisuus 2 op Elokuvan historia II, kirjallisuus 2 op Elokuvan historia III, kirjallisuus 2 op Elokuvan historia I 1 op Elokuvan historia II 1 op Elokuvan historia III 1 op Muotoilun laitos Contemporary design discourse 6 12 op Space & Action 12 op Taiteen laitos, ympäristötaiteen koulutusohjelma Environmental Art Backgrounds 4 op Environmental Art Essentials 4 op Aalto-kurssit Arts Meets Business 3 op Yhteisen opetuksen yksikön sivuaineet Yhteisen opetuksen yksiköllä on tarjonnassaan kolme sivuainekokonaisuutta Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Sarjakuvan sivuainekokonaisuus op Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Lisätiedot sivuaineista sekä hakulomakkeiden ja portfolioiden jättö: Jyri Äärilä Opintokoordinaattori Yhteisen opetuksen yksikkö PL AALTO Hämeentie 135 c Nykytaiteen sivuainekokonaisuus 25 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat Tavoitteet ja sisältö: Sivuaineen tavoite on antaa perustiedot nykytaiteen teorioista ja käytännöistä. Koulutusta ei ole sidottu mihinkään ilmaisuvälineisiin vaan kuvataiteiden koulutuksen kantavana ajatuksena on taiteen ja tieteen sekä kuvataiteiden, muotoilun ja visuaalisen kulttuurin vuorovaikutus. Sivuainekokonaisuuteen sisältyy sekä teoriakursseja että kursseja, joilla keskitytään taiteen tekemiseen. Hakumenettely: Sivuaineen hakulomake ja digitaalinen portfolio jätetään mennessä sivuaineesta vastaavalla opintokoordinaattorille. Vastuuopettaja: professori Teemu Mäki Lisätiedot: Portfolio pyydetään jättämään mieluiten digitaalisessa muodossa esim. CD- tai DVD-levyllä PDF-tiedostona tai kotisivuna. Portfolion voi myös lähettää sähköpostilla. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa Pakolliset kurssit: What is the Future of Art? 6 op Looking at Art 2 4 op Valinnaiset kurssit: Valinnaiset opinnot voi valita nykytaiteen kurssien kokonaisuudesta siten, että pakollisten ja valinnaisten opintojen yhteenlaskettu opintopistemäärä on 25 op. Lukuvuonna voi valita seuraavista vapaavalintaisista kursseista: Collective painting 4 8 op Aistien maailma 4 8 op Sculpture Now! 4 op Contemporary Drawing 6 op Hey, We Are in Space! 6 op Media Art 5 op What s Going On? 2 op Reality Show / Performance Art Course 2 op Sarjakuvailmaisun sivuainekokonaisuus op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erillisopiskelijat. Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija sarjakuvailmaisun työprosesseihin, kerronnan menetelmiin, kirjoittamiseen ja itsenäiseen ilmaisuun. Hakumenettely: Sivuaineeseen ei järjestetä hakua vuonna Vastuuopettaja: Matti Hagelberg Lisätiedot: Sarjakuvailmaisun sivuainekokonaisuus järjestetään joka toinen vuosi ja siihen haetaan sivuaineiden hakulomakkeella ja sarjakuvaportfoliolla jonka toteutus on vapaa. Opiskelijamäärä: Max 12 opiskelijaa 37

20 38 Pakolliset kurssit: Sarjakuvailmaisu I, 4 op Sarjakuvailmaisu II, 6 op Sarjakuvailmaisu III, 8 op Sarjakuvan historia ja sarjakuvakerronta 2 op Sarjakuvatyöpajat op Valinnaiset kurssit: tk0198 Sarjakuvapedagogiikka 5 op Käsivarapiirustus 6 op Elävän mallin piirustus 6 op Anatomia taiteessa 2 op Serigrafian peruskurssi 3 op Litografian peruskurssi 3 op Puupiirroksen peruskurssi 3 op Syväpainografiikan peruskurssi 3 op Taideteorian sivuainekokonaisuus 15 op Kohderyhmä: Aalto-yliopiston opiskelijat, JOO-opiskelijat sekä erilliset opiskelijat (hakulomake erillisiin opintoihin) Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on antaa yleiskuva nykyisen taideteoreettisen keskustelun lähtökohdista ja taustoista: mitä käsitellään, miten ja miksi. Lähtökohtana on, että taide kytketään laajempiin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Käsiteltäviä aihepiirejä ovat 1) näkemykset modernista ja postmodernista, 2) taiteen, politiikan, etiikan ja estetiikan suhteet, 3) taidemaailma ja -instituutiot sekä 4) taiteen ajattelu- ja toimintatapojen asema taiteen ulkopuolella (mm. tutkimuksessa). Sivuainekokonaisuudessa taideteoriaa lähestytään kahdella tavalla: luetaan ja tentitään alan keskeisiä kirjoituksia (10 op) sekä kirjoitetaan yksi essee (5 op) vastuuopettajien kanssa erikseen sovittavasta aiheesta. Tiedot tentittävästä kirjallisuudesta sekä ohjeet esseen kirjoittamiseen saa vastuuopettajilta. Kurssit: Taideteorian sivuaineen tentittävä kirjallisuus 2 10 op Taideteorian sivuaineen essee 5 op Hakumenettely: Sivuaineen hakulomake on toimitettava mennessä sivuaineesta vastaavalle opintokoordinaattorille. Vastuuopettajat: Yrjänä Levanto, Ossi Naukkarinen Kieli- ja viestintäopinnot Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kielten opetuksen tuottaa Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun kielikeskus. Yhteisiin opintoihin kuuluvat taideteollisen koulutusalan kieliopinnot opiskellaan tässä kuvatun mukaisina alkaen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset noudattavat teknillisen alan kielitaitovaatimuksia, jotka määritellään tässä oppaassa s. 49. Taiteen kandidaatin ja taiteen maisterin tutkintoihin kuuluvat pakolliset kieliopinnot opiskellaan Arabian kampuksella lukuun ottamatta joitain vieraiden kielten opintoja. Arabian kampuksella voi opiskella tutkintoon kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opinnot sekä vieraan kielen osalta englannin kielen opinnot. Muiden vieraiden kielen opintoja tarjotaan kielikeskuksessa Otaniemessä sekä Kauppakorkeakoulun viestinnän laitoksella Töölössä. Tutkintoihin vaadittavat kieliopinnot perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (794/2004, sen 6, Kielitaito) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kielten ja viestinnän opetusta koordinoi Yhteisen opetuksen yksikkö (YoYo), joka toimii osana Taiteen laitosta. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Taiteen kandidaatin tutkinto Taiteen maisterin tutkinto koulusivistyskieli suomi tai ruotsi muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija* koulusivistyskieli suomi tai ruotsi Äidinkieli/modersmål muu kielitausta tai ulkomainen opiskelija Kieliopintoja 6op *** Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot Toinen kotimainen kieli ruotsi /finska Vieras kieli Kieliopinnot taiteen kandidaatin tutkinnossa Koulusivistyskieltään suomen tai ruotsinkielisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 15 op (äidinkieli 3 op, toinen kotimainen kieli 3 op, vieras kieli 6 op sekä tiedonhankintataidot 1 op ja tieto- ja viestintätekniikka 2 op). Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Koulusivistyskielen määritelmän lähtökohtana on suomalainen perus- ja lukiokoulutus, jossa opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Kielitaustaltaan muun kuin suomen tai ruotsinkielisen tai ulkomaisen opiskelijan kandidaatin tutkintoon kuuluu kieli- ja viestintäopintoja 12 op. Vieraan kielen (6 op), tiedonhankintataitojen (1 op) ja tieto- ja viestintätekniikan (2 op) lisäksi opiskelija valitsee joko suomen tai ruotsin kieltä 3 op. Opiskelija suorittaa tällöin suomen tai ruotsin B1- tasoisen kurssin tai osallistuu B1-tasoiseen AHOT-kielikokeeseen osoittaakseen kielitai- Tiedonhankintataidot Tieto- ja viestintätekniikka 3 op 3 op 6 op 1 op 2 op suomen tai ruotsin kieli 3 op 6 op 1 op 2 op Mikäli kieliopintoja ei ole suoritettu ennen maisterin tutkintoa, ovat vaatimukset samat kuin kandidaatin tutkinnossa** 39

Opinto-opas 2013 2014. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Opinto-opas 2013 2014. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Opinto-opas 2013 2014 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Lukuvuoden 2013-2014 aikataulu Lukuvuodesta 2013-2014 alkaen opetus jaksotetaan Aalto-yliopistossa viiteen seitsemän viikon periodiin. Korkeakoulut

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT Helena Kurkela 14.4.2014 Siirtymäsäännökset Siirtymäkausi: kandidaatin tutkintoon johtavilla ohjelmilla 1.8.2014-31.10.2016 maisterin tutkintoon johtavilla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM

Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM MEDIAN LAITOS 1 (5) Valokuvataide 27.6.2013 Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS /TaM Valokuvataiteen koulutusohjelman (TaM 120 op) tutkinnon rakenne 2013 2014 ja opintojen suositeltu suorittamisjärjestys

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Opinto-opas 2011 2012. Taideteollinen korkeakoulu

Opinto-opas 2011 2012. Taideteollinen korkeakoulu Opinto-opas 2011 2012 Taideteollinen korkeakoulu Lukuvuoden 2011-2012 aikataulu Syyslukukausi 2011 Arviointijakso ma 22.8. - la 3.9.2011 I Periodi ma 5.9. - la 29.10.2011 II Periodi ma 31.10. - to 22.12.2011

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

2 Opinto-oikeus: Tutkintoon johtava opinto-oikeus, jollei toisin mainita.

2 Opinto-oikeus: Tutkintoon johtava opinto-oikeus, jollei toisin mainita. 1 AALTO-YLIOPISTON YLEISET OPETUSTA JA OPISKELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖT Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 20.12.2010 yliopistolain (L 558/2009) ja Aaltoyliopiston johtosäännön perusteella

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa

Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Insinööritieteiden korkeakoulussa 1 (6) Hyväksytty n akateemisessa komiteassa Ohjeet opintojen hyväksilukemisesta ssa 1 Taustaa ja rajauksia Opintojen hyväksilukemisen taustalla olevia ohjeita ja säädöksiä Yliopistolain 44 3 momentti koskien

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot

Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Yliopisto, tiedekunta, tutkinnot Opintokoordinaattori Heli Rikala Luonnontieteiden tiedekunnan alkuorientaatio 28.8.2017 28.8.2017 Luonnontieteiden tiedekunta UTA.FI/LUO 1 Tampereen yliopisto TaY nyt http://www.uta.fi/yliopisto/

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja HOPS Arabia, 541 Graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat Sara Rönkkönen, opintokoordinaattori, HOPS-koordinaattori

Tutkinnonuudistus ja HOPS Arabia, 541 Graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat Sara Rönkkönen, opintokoordinaattori, HOPS-koordinaattori Tutkinnonuudistus ja HOPS 10.4.2014 Arabia, 541 Graafisen suunnittelun maisteriopiskelijat Sara Rönkkönen, opintokoordinaattori, HOPS-koordinaattori (OOP) sara.ronkkonen@aalto.fi HOPS -työskentelyn tavoitteet

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö 1/13 Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2017. Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA

OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, MAISTERITASON ERILLISVALINTA VALINTAPERUSTEET 2017 KOULUTUKSEN KUVAUS Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri (KTM), pääaine laskentatoimi Opintojen laajuus: 120 opintopistettä

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Erikoistumisaluevalinta 2015

Erikoistumisaluevalinta 2015 Erikoistumisaluevalinta 2015 Marja Elonheimo marja.elonheimo@aalto.fi 15.4.2015 Esityksen sisältö Erikoistumisaluevalintaprosessi yleisesti, aikataulu Valintaperusteet, lykkäys ja erikoistumisalueiden

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 13.6.2012. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Tampereen yliopiston tutkintosääntö

Tampereen yliopiston tutkintosääntö 14.12.2011 1/10 Tampereen yliopiston tutkintosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus hyväksynyt 14.12.2011. Soveltamisala 1 Tätä johtosääntöä

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/oppimispalvelut

Insinööritieteiden korkeakoulu/oppimispalvelut Insinööritieteiden korkeakoulu/oppimispalvelut 20.1.2016 OPINTOJEN HYVÄKSILUKU ENGissä (korvaaminen) Opiskelija Oppimispalvelut Vastuuopettaja Koulutusohjelmajohtaja, vastuuprofessori 1. Opiskelija aloittaa

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 Hyväksytty Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnassa

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin:

Lukijalle. Lukuvuosi Lukuvuosi on jaksotettu viiteen periodiin: Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkintojen rakenteet, oppiaine-esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2010

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea 19.9.2012 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu VÄITÖSKIRJAOHJE Tätä ohjetta noudatetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services

Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Opiskelijapalvelut / Admission and Student Services Agora B 331 Käynti Ahlmaninkadun puolelta / Entrance: Ahlmaninkatu Olemme muuttaneet / We have new premises Tervetuloa Agoran B-siiven 3. kerrokseen

Lisätiedot

Humanistisyhteiskuntatieteellinen. tiedekunta. Opiskelijoiden orientaatio, Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne

Humanistisyhteiskuntatieteellinen. tiedekunta. Opiskelijoiden orientaatio, Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne Humanistisyhteiskuntatieteellinen tiedekunta Opiskelijoiden orientaatio, 29.9.2017 Maija Pöyhönen, Salla Kujala, Tiina Rinne JYU. Since 1863. 10.10.2017 1 Sisältö Mikä yliopiston koulutusta ja tutkintoja

Lisätiedot

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info

Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö Fuksi-info Hanne Puskala Opintoasiainpäällikkö 8.9.2016 Fuksi-info Miten toimin, jos olen tyytymätön saamaani arvosanaan? Miten haen vapautusta toisen kotimaisen kielen suorittamisesta? Vastuullisen käyttäytymisen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180

Lisätiedot

Taideyliopisto Koulutussääntö

Taideyliopisto Koulutussääntö Taideyliopisto Koulutussääntö Käsittely: 1. Julkinen keskustelutilaisuus 11.4.2013 2. TeaK:n tutkimusneuvosto 16.4.2013 3. SibA:n akateeminen neuvosto 23.4.2014 4. TeaK:n opetusneuvosto 23.4.2013 5. Taideyliopiston

Lisätiedot

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA

Lisätiedot

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50

Lukijalle. Lukuvuosi 2012 13 on jaettu viiteen periodiin: Syyslukukausi: I periodi viikot 36 43 II periodi viikot 44 50 Lukijalle Tämä opinto-opas sisältää hallintotieteiden kandidaattiohjelman sekä maisteriopintojen rakenteet, oppiaineiden esittelyt sekä keskeiset tiedot opintojen suorittamisesta lukuvuonna 2012 13. Opetussuunnitelmissa

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTON SISÄISEN LIIKKUVUUDEN OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN JA OPINTOJEN SUORITTAMINEN, LÄHTEVÄT OPISKELIJAT

AALTO-YLIOPISTON SISÄISEN LIIKKUVUUDEN OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN JA OPINTOJEN SUORITTAMINEN, LÄHTEVÄT OPISKELIJAT AALTO-YLIOPISTON SISÄISEN LIIKKUVUUDEN OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN JA OPINTOJEN SUORITTAMINEN, LÄHTEVÄT OPISKELIJAT Opiskelija Koulutusohjelma Kohdeyliopisto Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) 1. Opiskelija

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo

Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2003-2005

Tutkintovaatimukset 2003-2005 1 Taideteollinen korkeakoulu Tutkintovaatimukset 2003-2005 Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C 00560 HELSINKI Puhelinvaihde (09) 75631 Telefax (09) 7563 0223 http://www.uiah.fi 2 3 Sisältö Taideteollinen

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 201 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SISÄLTÖ 1. OPISKELUOIKEUTTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 1 2. OPISKELUOIKEUDEN VAIHTAMINEN... 1 2.1. Koulutusohjelman, pääaineen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot