SOTILASKONEONNETTOMUUDET
|
|
- Mari Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmavoimat SOTILASKONEONNETTOMUUDET Materiaalin kopiointi Ilmavoimien luvalla
2 Lentotoiminta Suomessa LENTOLIIKENNE Sotilaslentotoiminta Siviili-ilmailu Ilmavoimien Esikunta Finavia
3 Sotilaslento-onnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä Pääosa onnettomuuksista sattuu hävittäjäkoneille Törmäykset suurella energialla (nopeudella) Heittoistuinhypyt Aseistuksen ja muun räjähdetekniikan aiheuttamat vaarat pelastushenkilöstölle
4 Sotilaskoneonnettomuuteen liittyviä erityispiirteitä Sotilaskoneissa on siviilikoneita vahvempi rakenne ja se voi vaikeuttaa pelastustoimenpiteitä, mikäli miehistö on jäänyt puristukseen koneen rakenteisiin. Vaaratekijöitä aiheuttavat sotilaskoneissa olevat räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmät ja koneissa oleva aseistus. Tulipalo voi aiheuttaa räjähdystoimiset pelastautumisjärjestelmien laukeamisen tai paine- ja polttoainesäiliöiden räjähdyksen. Pelastustoimet voivat laukaista esim. heittoistuimen. Kuumaa, paineellista hydrauliöljyä voi roiskua pelastushenkilöstön päälle. Myrkylliset savukaasut (mm. komposiitti)
5 Crash Lentonäytös SU-217 Imuaukko, kypärä Suihku MF14 Mirage KARLSTO, Tornado
6 34 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen
7 35 Johtaminen yhteistoimintatilanteessa Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.
8 Johtovastuu Kun kysymyksessä on maastoon kadonneen ilmaaluksen tai siinä mukana olevien ihmisten etsiminen, johtamiseen liittyy yhteistoimintaa lentopelastuskeskuksen, tehtävään määrätyn lennonjohtajan tai lentoaseman päällikön, poliisin, ilmavoimien sekä pelastusviranomaisen kanssa. Ilmailuviranomainen etsii konetta Poliisi etsii henkilöitä Pelastusviranomainen pelastaa löydetyt
9 Johtosuhteet lento-onnettomuudessa Ilma-alus kateissa Onnettomuuspaikka tiedetään tai se on löytynyt Pelastustoimien päätyttyä ja ennen tutkintalautakunnan paikalle tuloa Tutkintalautakunnan tultua paikalle Lentopelastuskeskus. Poliisi johtaa maaetsintöjä. Rajavartiolaitos johtaa merialueella Pelastusviranomainen Poliisi Lautakunta ottaa tutkintavastuun
10 Lentopelastuskeskus Lentopelastuspalvelusta vastaava viranomainen Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi Ilmailu), jonka tehtävänä on antaa määräykset toimenpiteistä sen varalta, että ilma-alus on hädässä, kadoksissa tai tuhoutunut taikka että ilmaliikennettä uhkaa vaara. (TraFi hoitaa myös tie- ja raideliikenteen sekä meriturvallisuuden viranomaistehtävät) Lentopelastuspalvelua Suomen etsintä- ja pelastusalueella (SRR) johtaa ja koordinoi Suomen lentopelastuskeskus (ARCC, Air Rescue Co-ordination Centre). Lentopelastuskeskus sijaitsee Suomen aluelennonjohdon yhteydessä Tampereella. Lentopelastuskeskuksen päätehtävänä on koordinoida, ohjeistaa, kehittää ja johtaa lentopelastuspalvelua.
11 Lentopelastuskeskus Lentopelastuskeskuksella on ympärivuorokautinen päivystys ja mahdollisuus aloittaa välittömästi pelastustoimet. Lentopelastuskeskuksella on yhteydet tarvittaviin pelastuselimiin tai niitä käskyttäviin johtoyksiköihin, sekä mahdollisuus vastaanottaa hätäsanomia. Lentopelastuskeskus miehitetään seuraavasti: Lentopelastusjohtaja, joka johtaa lentopelastustoimintaa ja vastaa sen onnistumisesta. Lentopelastusjohtajana toimii yleensä aluelennonjohdon vuoropäällikkö. Operaattori, joka hälyttää pelastusyksiköt, tiedottaa yhteistoimintaosapuolia, ja johtaa etsintäalueen lentoliikennettä. Etsintöjen suunnittelija, joka suunnittelee kullekin etsintäyksikölle tehtävän käytettävän etsintäkaluston ominaisuuksien ja rajoitusten mukaan. Lentopelastusavustaja, joka pitää päiväkirjaa tapahtumista, avustaa viestiliikenteessä ja hallinnollisissa tehtävissä.
12 Etsintäorganisaation muodostaminen LENTO- PELSTUS KESKUS HÄKE LOHKO- KESKUS ETSINNÄN- JOHTOPAIKKA (EJOPA) ETSINNÄN- JOHTOPAIKKA (EJOPA) ETSINTÄ- RYHMÄT ETSINTÄ- RYHMÄT
13 Hälyttäminen onnettomuustilanteessa HÄKE SAIRAALA PELASTUSASEMA L 741 L 742 L 75 PELASTUSLAITOS TERVEYS- ASEMA PELASTUSASEMA LENNOSTO PETO-HENKILÖSTÖ L 741 L 742 L 75 LENNONJOHTO ILMAVOIMAT PELASTUSASEMA POLIISI PELASTUSASEMA L 741 L 75 L 742 ILMAILULAITOS PELASTUSASEMA TERVEYS- ASEMA
14 Sotilaskoneonnettomuus Kysy hätäkeskukselta tarkemmat lähtötiedot: Onnettomuuspaikka, kunta Koordinaatit, jos tiedossa (varmista koordinaattimuoto) Koneen tyyppi (yhteyskone, kuljetuskone, helikopteri ) Henkilömäärä Onko loukkaantuneita Onko kone aseistettu / Muut vaaratekijät esim. rahti Lennonjohto/Pääjohtokeskus Polttoainemäärä Onko ohjaaja / ohjaajat hypännyt Selvitä hälytetyt resurssit Onko ilmavoimien asiantuntijaryhmä hälytetty Mistä ilmavoimien pelastustoimen saa kiinni = VIRVE puheryhmä
15 Vasteet Pieni Pelastettavia 1 2 Esim Pienkone (Vinka, Redigo) Helikopteri (Hughes 500D) Keskisuuri Pelastettavia 3 5 Esim Helikopteri (Hughes 500D) Sotilaskone (F-18 Hornet, Hawk, Learjet 35A?, Piper Chieftain?) Suuri Pelastettavia 6 20 Esim matkustajakone (CASA C295M ja Fokker F.27) Kuljetushelikopteri (NH90)
16 232 ilmaliikenneonnettomuus: keskisuuri Resurssi Vahvennus Tehtävät P3 Raivausauto Pelastustoiminnan johtaminen Onnettomuuskone: tiedustelu pelastaminen Sammutusauto Säiliöauto Onnettomuuskone: pelastaminen Sammutusauto Sammutusauto Vasteet: Pieni = P3 + 2 x pelyks + säiliöyks + sakut Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut Onnettomuuskone: suojaus Onnettomuusalue: lisävahinkojen estäminen sammuttaminen vesihuolto
17 Vasteet Sotilaskone, esim.harjoitus hävittäjä Pelastusjoukkue (KESKISUURI) SAKU (t) Johtaa P3 Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = aseistus, heittoistuin, polttoaine, omasuojat Kohteen kuvaaminen Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut
18 Vasteet Sotilasilma-alusonnettomuus (kuljetuskoneet) Pelastuskomppania (SUURI) SAKUT Tietojen mukaisesti L4 Johtaa P3 Alueelle vain tarvittava henkilöstö Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = vaarallinen rahti, polttoaine, omasuojat Kohteen kuvaaminen Suuri = P2 + 2 x P3 + 6 x pelyks + 4 x säiliöyks + sakut
19 Vasteet Sotilasilma-alusonnettomuus (yhteyskoneet) Pelastusjoukkue (keskisuuri) SAKU / matkustaja Tietojen mukaisesti Johtaa P3/P4 Alueelle VAIN tarvittava HENKILÖSTÖ Käsky yksiköt Sammuttaminen/pelastaminen Alueen eristäminen Varottavat asiat = polttoaine Kohteen kuvaaminen Keskisuuri = P3 + 4 x pelyks + säiliöyks + sakut
20 Sotilaskoneonnettomuus (helikopteri) Kysy hätäkeskukselta tarkemmat tiedot: Onnettomuuspaikka, kunta Koordinaatit, jos tiedossa Helikopterin tyyppi, (HH = Hughes / NH = NH90) Henkilömäärä Miehistö + matkustajat Onko loukkaantuneita Onko helikopteri aseistettu / Muut vaaratekijät / Rahti Lennonjohto/Utin jääkärirykmentti Polttoainemäärä Onko helikopteri asiantuntijaryhmä hälytetty Mistä Utin pelastustoimen saa kiinni = Puheryhmä Ilmavoimien pelastustoimi Kuva PATRIA
21 Sotilaskoneonnettomuus, etsintä Etsintä Määrää johtopaikka ja kokoontumispaikka ilmoita HÄKE:lle ja joukoille Johtopaikka on tavallisesti etsintäjoukkojen kokoontumispaikka Etsintäalueen välittömässä läheisyydessä, sääsuoja Hyvät kulkuyhteydet, sähkö, valot, tilaa kartoille, tietokoneille ym. Riittävästi paikoitustilaa, voi olla ennalta sovittu (hyppyalueet) Radio/puhelinkuuluvuuksien kannalta edullinen Aloita ajoneuvoetsintä (autot, kelkat, mönkijät jne. huomioi myös koneet) Anna tehtävä ja rajaa etsittävä alue Kuulostelu Nuuhkiminen (kerosiini/tuli) Ilmoitukset havainnoista Ota yhteys poliisiin VIRVE toimintaryhmä
22 Etsinnän johtaja muistilistaa Määrittää etsittävän alueen Päättää johtopaikan sijainnin Käskee etsintätavat Määrää kokoontumispaikat Määrää ryhmityspaikat Valvoo joukkojen tulokirjauksen Selvittää suunnitelman joukoille Jakaa joukot tehtävien mukaan Nimeää ryhmänjohtajat Antaa ryhmänjohtajille tarkat tehtävät Pitää tilannekarttaa Tekee muutoksia (harkiten) suunnitelmiin Tiedottaminen? Kiittää etsijöitä ja tehtävässä avustaneita
23 Toimintaperiaatteet sotilasilma-aluksen onnettomuuspaikalla kun kohde on paikallistettu Yleistä Kohteen löydyttyä onnettomuuspaikan johtovastuu siirtyy paikalliselle pelastusviranomaiselle, jonka toimintaa tukevat ilmavoimien pelastusyksiköt. Alue eristetään välittömästi poliisin toimesta Toiminnan johtaminen 1. Pelastusviranomainen 2. Poliisi 3. Tutkintalautakunta Toiminta onnettomuuspaikalla Toimintaan onnettomuuspaikalla vaikuttaa seuraavat tekijät, jotka määräävät myös tehtäväjärjestyksen: onko onnettomuuden seurauksena syttynyt palo, onko henkilöstöä koneessa (ohjaaja/-t matkustajia) vielä koneessa, onko kone ehjä, onko kone aseistettu.
24 Kohteessa Ilmoita tilanne hätäkeskukselle Perusta ja ilmoita johtopaikka Anna yksiköille tehtävät Tiedustelu Sammutus- ja pelastustehtävät Alueen eristäminen Varo-ohjeet Aseistus Heittoistuin Muut Yksiköiden huolto Huomioi onnettomuustutkinta koko toiminnan ajan
25 Toimintaperiaatteet onnettomuuspaikalla Jos lentokone on EHJÄ, menetellään seuraavasti: LÄHESTYTTÄVÄ ETUVIISTOSTA konetta, EI ASEIDEN vaikutussektorilta, suojataan ohjaamo sammutusainesuihkulla ja sammutetaan palo, pelastetaan ohjaaja (t), annetaan ensiapu ja saatetaan kuljetuskuntoon.
26 Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen Tutkinnan turvaaminen Tutkintalautakunnan puheenjohtaja tai ensimmäisenä paikalle tuleva lautakunnan jäsen ilmoittautuu pelastustoiminnan johtajalle ja sopii työnjaosta eri viranomaisten kesken. Pelastustoiminnan päätyttyä toimintaa onnettomuuspaikalla johtaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja. Onnettomuusalueen eristäminen Eristä onnettomuusalue riittävän laajalta alueelta. Mikäli kone on hajonnut useaan osaan, jotka ovat kaukana toisistaan, tehdään eristysalueita useita. Tutkinta-aineiston suojeleminen ja kokoaminen pelastustoimien aikana Toiminta ohjeistettu Ilmavoimien Esikunnan ohjeella, jossa määritellään menettelytavat:
27 Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen VÄLTÄ koneen hylyn tai sen osien hajottamista tai siirtelyä ELLEI se ole pelastustoiminnan kannalta tarpeellista. Onnettomuudessa menehtyneitä uhreja EI SIIRRETÄ paikaltaan ennen tutkintalautakunnan (Ilmavoimat nimeää) paikalle tuloa VÄLTÄ sammutusveden liikakäyttöä, KOVAA vesipainetta ja ERITYISESTI SUORASUIHKUA.
28 Toiminta onnettomuuspaikalla pelastustoimien jälkeen OTA onnettomuuskohteesta valokuvia jo lähestyttäessä, pelastustoimien aikana ja niiden jälkeen. ERISTÄ onnettomuuspaikka ja SUOJAA koneen tekemät iskemäjäljet. HUOLEHDI onnettomuustilanteessa mukana olleiden jälkihoidosta (uhrit, pelastajat, silminnäkijät).
29 Alueen eristäminen ja kulku kohteelle KULKU-URA KOHTEELLE SIVUSTA KULKU-URA KOHTEELLE SIVUSTA ALUEEN SISÄERISTYS ALUEEN ULKOERISTYS Ensimmäiset tehtävät yksiköille: -Sammutus- ja pelastus -Alueen eristys -Kulku-uran määrittäminen -Riski- ja vaaratekijät HUOM! Kohteelle VAIN tarvittava henkilöstö KONEEN TULOSUUNTA KIELLETTY KULKUSUUNTA
30 HN-430 Onnettomuusalue
31 Komposiitti Kahden tai useamman materiaalin yhdistelmiä, joissa materiaalit toimivat yhdessä, mutta eivät ole liuenneet tai sulautuneet toisiinsa Rakenteellisesti tärkeimpiä komposiittimateriaaleja ovat jatkuvilla lujitteilla lujitetut kestomuovit Komposiitit ovat osa nykyaikaisia lentokonetta. Lentokonerakenteissa käytetään yleisimmin epoksipohjaisia hiilikuitukomposiitteja niiden hyvien jäykkyys ja lujuusominaisuuksien takia Komposiitti muodostuu materiaaliseoksista, joiden koostumusta, pitoisuuksia ja myrkyllisyyttä ei aina tunneta, varsinkaan onnettomuustilanteissa. Tulipalossa komposiitista saattaa vapautua teräviä kuituja sekä pieniä hiukkasia. Suojavarustus pidetään yllä, kunnes komposiitti-materiaali on puhdistettu tai sidottu. Onnettomuuskoneen läheisyydessä on käytettävä hengitysteiden pölysuojaimia ja suojaasuja komposiittihiukkasilta suojautumiseen. Kuva Jyrki Laukkanen Kuva Jyrki Laukkanen
32 Komposiitti Repeytyneet komposiittirakenteet muodostavat sälöytyessään teräviä ja leikkaavia pintoja Käsittelyssä käytettävä tukevia nahkakäsineitä ja kärkivahvistettuja suojajalkineita Palavat tai kytevät komposiitit muodostavat myrkyllisiä kaasuja Ainoastaan sammutushenkilöstön suojavarustus antaa riittävän suojan kaasuilta Tutkintatoimet paloalueella aloitetaan vasta sammutusvaiheen täysin päätyttyä Palaneista komposiittirakenteista irtoaa kuituja ja hienojakoista pölyä, jotka aiheuttavat: iho-oireita hengityselinten ja silmien ärsytystä SUOJAVARUSTUS: nahkakäsineet ja turvajalkineet hupullinen kertakäyttöhaalari hengityssuojain yhdistelmäsuotimella tiiviit suojalasit Kuva Patria
33 Komposiitti Alumiini 50,4 % Teräs 15,5 % Titanium 13,2 % Hiili/epoksiyhdistelmät 10,1 % Muut 11,0 %
34 Johtamistoiminta Etukäteissuunnittelu, tutustumiset ja harjoittelu Asiantuntijoiden käyttö Nopea tilannearviointi ja päättely Johtajan rooli ja vastuun ottaminen Viestivälineiden käyttöä ja hallintaa (VIRVE) Kirjanpito
35 Ilmavoimien lentokalusto TYYPPI KÄYTTÖÖN LUKUMÄÄRÄ Torjuntahävittäjät F-18 Hornet Harjoituskoneet Hawk Alkeiskoulukoneet Vinka Kuljetuskoneet Learjet Fokker Learjet C-295M Yhteyskoneet Piper Chieftain Redigo Pilatus PC -12 NG
36 Lentokalusto F-18 C/D Hornet (HN) Torjuntahävittäjä 62 kappaletta Hawk Mk51/51A (HW) Kaksipaikkainen harjoituskone 67 kappaletta Learjet 35A/S (LJ) Maalihinaus-, valvonta-, kartoitus- ja kuljetuskone 3 kappaletta Fokker F.27 Mk (FF) Kuljetuskone 2 kappaletta
37 Lentokalusto jatk. Redigo L-90 TP (RG) Yhteystoimintakone 9 kappaletta Pilatus PC- 12 NG Yhteyskone 6 kpl Vinka (VN) Alkeiskoulukone 28 kappaletta EADS CASA C-295M (CC) Kuljetuskone 3 kappaletta
38 Kruunupyy Hawk-onnettomuus
39
40 Sotilasilmailun onnettomuuksista LENTOTURVALLISUUDEN KEHITYS LUVULLA Onnettomuudet syyryhmittäin/10000 lentotuntia , luku Muu syy (sää, johtamisj.) Huoltohenkilöstö Tekninen syy Ohjaajan virhetoiminta
41 Sotilasilmailun onnettomuuksista LENTO-ONNETTOMUUDET ILMAVOIMIEN SUIHKUKONEKALUSTOLLA VA GN FM DK MU MG HW HN
42 Vaaralliset järjestelmät ja materiaalit Suuri polttoainemäärä Pelastautumisjärjestelmät Ammukset ja muut räjähteet varmistus koneessa olleesta varustuksesta ja aseistuksesta konetyypin asemekaanikon paikalle kutsuminen Paineenalaiset järjestelmäkomponentit painevaraajat paineistetut säiliöt (Happi, typpi ) renkaat Leikkaavan terävät metalli- ja lasiromut Komposiittirakenteet
43 Pelastusjärjestelmien aiheuttamat vaarat Hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneissa käytetään räjähdystoimisia pelastautumisjärjestelmiä käsittäen seuraavat osakokonaisuudet: Kuomun heittopanokset (HN), Kuomun räjäytyspanokset (HW), Heittoistuimen heittopanos ja Heittoistuimen rakettimoottorin ajopanos. Järjestelmät ovat vaarallisia tulipalotapauksessa tai asiantuntemattomien käsittelyssä.
44 Kuomun heittojärjestelmä (HN) Kuomun heittojärjestelmä sisältää useita osia, jotka sisältävät pieniä määriä räjähteitä. Onnettomuus- ja tulipalotilanteissa räjähteet muodostavat vaaratekijän. F-18 Hornetin kuomunheittojärjestelmä
45 Kuomun räjäytyspanokset (HW) BAe Hawk Mk.51 kuomun räjäytyspanokset
46 Vaara-alueet suihkukoneilla Suihkumoottorien vaara-alueet 30 m KIELTOALUE 20 m 3 m VAARA-ALUE 6 m TYHJÄKÄYNTITEHO 250 m 8 m 50 m 6 m PERUSMOOTTORIEN MAX.TEHO (MIL POWER) 300 m 8 m 100 m JÄLKIPOLTTOTEHO (MAX POWER) Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet 6 m
47 Vaara-alueet suihkukoneilla Suihkumoottorien vaara-alueet 8 m IMUAUKOISTA - max.teho SUIHKUVIRTAUS 3 m IMUAUKOISTA - TYHJÄKÄYNTITEHO VAARALLINEN ALUE - 20 m TYHJÄKÄYNTITEHOLLA m max. TEHOLLA Hävittäjän moottorin vaara-alueet ja kieltoalueet
48 Vaara-alueet suihkukoneilla Aseistuksen vaara-alueet VAROITUS: ÄLÄ KOSKE aseisiin, asejärjestelmien käyttökytkimiin tai ampumatarvikkeisiin, joiden TOIMINTAA ET TUNNE!! Lentokoneen asejärjestelmän vaarallisia kohteita
49 Vaara-alueet suihkukoneilla Muut vaara-alueet Kieltoalue Vaara-alue +_ m 65 m Tutkan vaara-alue (Kuva EI OLE mittakaavassa) HUOM! Kun lentokone on pyörillä, tutka ei toimi
50 Vaara-alueet suihkukoneilla Ylikuumenneet jarrut
51 Vaara-alueet suihkukoneilla Silppu- ja soihtujen sijoitus
52 Vaara-alueet suihkukoneilla Silppupatruunoiden varoalue Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä) Varoalue
53 Vaara-alueet suihkukoneilla Soihtupatruunoiden varoalue Kieltoalue (2 x 2 m alue kunkin heittimen ympärillä) Vaara-alue (r = 30 m) Kuva 17. Varoalue
54 Vaara-alueet kuljetuskoneella Vaarallisin sektori takana Yksittäisen soihdun paloaika 3-5s n. 2500ºC Lennonjohdolla on tieto mikäli kone on ladattu. Oletuksena on, että omasuojakasetti sisältää soihtuja ja mahdollisesti silppua. Silppu- ja soihtujen sijoitus
55 DFIRS- Tallentimen käsittely onnettomuustilanteessa F-18 C/D Hornet on varustettu DFIRS-onnettomuustietotallentimella, joka laukeaa automaattisesti irti lentokoneesta törmäyksen sattuessa. Automaattisen laukaisun jälkeen DFIRS-tallentimen hätälähetin alkaa lähettää signaalia 243 MHz:n taajuudella onnettomuus-alueen ja tallentimen paikantamista varten. Lähetyksen kesto on vähintään 72 h, ellei sitä aikaisemmin katkaista.
56 Rekisteröintilaitteiden paikantaminen (DFIRS-tallennin) Ei saa avata!!! Kosteus / vesi Polttoaineet / öljyt Kolhut / pursuavat osat ESD - Staattinen sähkö Door 63L, sivuvakaajien välissä Räjähtävä luukku ja heittokoneisto Heittoistuinhyppy Törmäys (>20 G / 4 ms) UHF ELT, 243 MHz / 72 h Sisältää viimeiset 30 min Digitaalinen Solid-State EEPROM-muisti (MC1/AvMux 2) Kelluu vedessä
57 Suihkuharjoituskone BAe Hawk Mk. 51 ja Mk.51 A HW on 1 2 paikkainen suihkuharjoituskone, jota käytetään ohjaajien perus- ja jatkokoulutuskoneena. Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu. Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä. polttoainemäärä 1600 l lentopetroolia. aseistus Tykki Toimenpiteitä Kuomun avaus (tarvittaessa räjäyttämällä) Heittoistuimen varmistus Ohjaajan tai ohjaajien irrottaminen
58 Hävittäjäkone Boeing F 18 C/D Hornet HN on 1 paikkainen kaksimoottorinen torjuntahävittäjä. Koneesta on myös kaksipaikkainen koulutusversio, jota käytetään koulutuskoneena. Lentotehtävästä riippuen kone voi olla aseistettu. Koneessa ON räjähdystoiminen pelastautumisjärjestelmä sekä ulkoisen kuorman pakkopudotusjärjestelmä. Polttoainemäärä l lentopetrolia. Aseistus Tykki Ohjukset Toimenpiteitä Kuomun avaus Heittoistuimen varmistus Ohjaajan tai ohjaajien irrottaminen
59 Kuljetuskone C295M Metalli ja komposiittirakenteinen Tyhjäpaino kg Suurin lentopaino kg Hyötykuorma kg (sisältää polttoaineen) Siipien kärkiväli 25,9 pituus 24,5 korkeus 8,7 Max henkilömäärä Max polttoainemäärä n.7600 litraa Omasuojajärjestelmä (silppu/soihtu)
60 Learjet 35A/S Konetyyppi: Learjet 35A/S Alkuperämaa: Yhdysvallat Tyyppi: Kahdeksanpaikkainen liikesuihkukone Voimalaite: Kaksi 1588 kp Garrett Airesearch TFE B puhallinturpiinimoottoria Suurin matkanopeus 840 km/h, suurin nopeus korkealla 0,78 Machia Pisin lentomatka korkealla km 30 minuutin reservillä Lakikorkeus m Tyhjäpaino: kg Suurin lentopaino: kg Kärkiväli: 12,04 m Miehistö: henkilöä
61 PC-12 NG Moottori: Pratt & Whitney Canada Teho: 1200hv Paineistettu ohjaamo/ matkustamo Henkilöluku max 10 Max polttoainemäärä:1500 Litraa (kerosiini, siivissä) Kone pääosiltaan alumiinia, myös joitakin komposiittiosia.
62 Lentoetsintä
63 Onnettomuuspaikan havaitseminen
64 Onnettomuuspaikan havaitseminen
65 Maastoetsintä
66 Havaintojen kuvaaminen
67 Koko alue eristetään riittävältä etäisyydeltä merkintänauhoin
68 Eristämisen periaatteet palo- ja räjähdysvaara singonneet osat ulkopuoliset henkilöt sisempi ja ulompi eritys erilliset eristykset (vartiointi esim. sotilaspoliisi) talviolosuhteissa peittäminen
69 Lisäksi eristetään alueen sisällä olevat vaaralliset kohteet
70 Tutkinnan turvaaminen ILMAVE:n ohjeistus ihmishenkien pelastaminen PRI 1.! aineellisten vahinkojen rajoittaminen tutkinta-aineiston suojaaminen olosuhteiden muuttuminen eivät saa vaikuttaa pelastustyöhön kokoaminen aloitetaan tilanteen mukaan
71 Turvaamisen periaatteet siirrot ja raivaukset pystyttävä kertomaan lautakunnalle miehistön ensimmäiset lausumat ja kommentit tärkeitä uhrien sijainti, vöiden kiinnitys, raajojen asennot tulipalon alkamisaika, -paikka, savun ja liekkien väri menehtyneet paikalleen, ellei siirto välttämätön vesi- ja vaahtosuihkujen käyttö järkevästi!
72 Kuvaaminen ja videointi jo lähestyttäessä kuvattava olosuhteiden muuttumisen vaara iskeytymäjäljet (erityisesti lumessa) pois siirrettävät (uhrit & materiaali) koneen asennon ja muodon muuttuminen Jäätyneet rungon / siipien osat!!!! vuodot ja tulipalojäljet mittarien asento
73 Näytteet jos maahan vuotavaa nestettä, aina näyte PV:n pelastushenkilöstö ottaa 1 l (polttoaine 4 l) tai niin paljon kuin tulee jos ei vuoda, pelastushenkilöstö ei ota näytteitä asiantuntemus ja järki mukaan puhtaus, pystyasento ja suojaaminen (aurinko) dokumentointi näytteenottokohde, pvm, klo, ottaja
74 Jälkihoito ympäristövahinkojen torjuminen henkilöstön jälkihoito debriefing pelastushenkilöstö silminnäkijät omaiset
75 Tutkinta Paikallinen poliisi antaa virka-apua tutkinnan käynnistämisvaiheessa ja osallistuu onnettomuuspaikan tutkintaan.
76 Vastuun siirtyminen pelastusviranomaisilta Pelastusjohtajalta selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä: alkuhavainnot (jäätäminen, valokuvaus) tulipalot ja niiden sammutus pelastetut ja siirretyt henkilöt näytteet alueen laajuus, eristäminen ja vartiointi koneen varustus ja vaarallisten kohteiden sijainti tiedot mahdollisista silminnäkijöistä
77 selvitys tilanteesta ja suoritetuista toimenpiteistä:
78 Välittömät havainnot: Jäätäminen
79 Lentokuvaus
80 Alueen yleiskuvaus
81 Hallintalaitteiden ja näyttöjen asennot
82 Yhteystiedot Ilmavoimien Esikunta Operatiivinen osasto Turvallisuus PL Tikkakoski Pelpääll Risto Salopuro Ilmasotakoulu Esikunta PL Tikkakoski Ylil Marko Salo
Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ANS M1-6 ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ
Perustelumuistio ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelumääräyksestä ILMAILUMÄÄRÄYS ILMAILUN ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELUN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1. Määräyksen tarkoitus ja tavoite Ilmailulain (1194/2009)
Lisätiedot3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA
3LOGR Ilmavoimien Varikko Lentotekniikkakeskus JÄLJITETTÄVYYDEN MERKITYS SOTILASILMAILUSSA JÄLJITETTÄVYYS SOTILASILMAILUSSA Jäljitettävyyttä käsitellään kalibrointien lisäksi muillakin osa-alueilla, esim.
LisätiedotPelastuspäällikkö Terho Pylkkänen
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan
LisätiedotLentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg
Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven
Lisätiedot1. Savusukellustaitoa ylläpidetään harjoittelulla. Riittäväksi harjoitteluksi katsotaan (Pelastussukellusohje, s.11)
1. Savusukellustaitoa ylläpidetään harjoittelulla. Riittäväksi harjoitteluksi katsotaan (Pelastussukellusohje, s.11) a. kolme kylmää savusukellusharjoitusta b. kolme kuumaa savusukellusharjoitusta c. kolme
LisätiedotIl-28:n kärkiväli oli 22,65 m, pituus 17,65 m, lentopaino 22 680 kg ja suurin nopeus 902 km/h.
1960-luku Iljushin Il-28 ja Il-28R Iljushin Il-28 oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen kevyt pommituskone ja Il-28R oli tyypin tiedustelumuunnos. Meillä koneita käytettiin muun muassa kartoituskuvaukseen,
LisätiedotMERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA
MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7
LisätiedotIlmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit
Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista
LisätiedotLASKUVARJO VOI TAPPAA PELASTAMISEN SIJAAN
Rakettilaskuvarjot pelastusjärjestelminä: tuntematon vaaraa pelastushenkilöstölle LASKUVARJO VOI TAPPAA PELASTAMISEN SIJAAN Artikkeli on julkaistu Swiss Fire Fighters Newspaper 118 swissfire.ch 1/2014
LisätiedotPelastustoiminnan käsitteitä
22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja
LisätiedotRetki Satakunnan Lennostoon 3.11.2010
Retki Satakunnan Lennostoon 3.11.2010 Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja TAMRUn seniorit tekivät kenrm Kalervo Sipin johdolla yhteisen syysretken Satakunnan Lennostoon 3.11.2010. Se oli tervetullut piristys
LisätiedotTuuli II:n kärkiväli oli 10,5 m, pituus 7,86 m, lentopaino 1 048 kg ja suurin nopeus 190 km/h.
1950-luku Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen aksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista istuimista, jolloin lähes kaikki
LisätiedotIlmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto
Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennonjohtaja Lennonjohtaja johtaa siviili-ja/tai sotilaslentoliikennettä ja valvoo ilmatilaa. Lennonjohtajien vastuulla on lentoliikenteen sujuvuus. Työssä voi suuntautua
LisätiedotPELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE
19.6.2007 1(10) PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN -OHJE 19.6.2007 2(10) SISÄLLYS 1 Ohje ja sen tarkoitus...3 2 Satakunnan pelastustoimen operatiivinen johtamisjärjestelmä...3 2.1 Johtovastuun ottaminen ja siirtäminen...4
LisätiedotKEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta
KEMPPILÄNKATU 1 17.3.2014 VSP2, Päivystävän päällikön toiminta 1 12.2.2015 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISMALLI P2 Koko maakunta LänsiP30 Joki P3 Länsi P3 ItäP30 Itä P3 Toimintamallin pääperiaatteet maakunnan
LisätiedotKymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi
Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen
LisätiedotVapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu
Vapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu 27.4.2011 1 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Suomen Punaisen Ristin koordinoimaa toimintaa mukana 48 järjestöä ja yli 20 000 vapaaehtoista tukiorganisaatio kaikille
LisätiedotPIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN
1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta
LisätiedotYHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA
YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA SIVIILI-ILMAILUN ONNETTOMUUKSIEN VARALTA Veli-Matti Sääskilahti 8.5.2014 Lento-onnettomuuksia Suomessa Comp Air 8, Jämijärvi 2014-8 menehtynyttä, 3 loukkaantunutta Copterline
LisätiedotSatakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
LisätiedotTuhotyö ja tilanteen hallinta
Tuhotyö ja tilanteen hallinta Ylikonstaapeli Anssi Puhakka TEPO/CBRNE koordinaattori Helsingin poliisilaitos, Erityistoimintojen toimintayksikkö 1 Esityksen kulku Tuhotyön / räjähdeiskun uhka ja motiivit
LisätiedotXXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA
XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.
LisätiedotTUKIKOHTIEN PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN (MIL AGA M3-11)
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 09.02.2015 SIM-To-Tu-011 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 TUKIKOHTIEN PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN (MIL AGA M3-11) Tämä
LisätiedotSiviili-ilmailun onnettomuusja vaaratilannetutkinta
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Siviili-ilmailun onnettomuusja vaaratilannetutkinta Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland
LisätiedotVersio (5)
Versio 5.11.2014 1 (5) EVAKUOITUJEN KOKOAMISKESKUKSEN PERUSTAMINEN 1. Asiaan liittyviä määritelmiä Laivaevakuoinnilla tarkoitetaan aluksen päällikön käskystä tapahtuvaa ja/tai miehistön ohjaamaa ihmisten
LisätiedotViranomaiset kriisissä seminaari. Ensihoitokeskuksen operatiivinen toimintaohje Kj. Pekka Kainu
Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlelasali Ensihoitokeskuksen operatiivinen toimintaohje 25.8.2016 Kj. Pekka Kainu 1 Lisää otsikko napsauttamalla 2 Johtosuhteet 4. Yleisjohto
LisätiedotVastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa
LisätiedotIlmavoimat. Lento-onnettomuudet sotilasilmailussa vuodesta 1970 alkaen
Lento-onnettomuudet sotilasilmailussa vuodesta 1970 alkaen Fouga CM 170 Magister, Jyväskylä, 8.4.1970 Satakunnan lennoston FM-79 törmäsi lumisateessa Keljon televisiomastoon. Molemmat ohjaajat saivat Mikojan
LisätiedotLänsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta rakennetaan luovalla otteella
Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta rakennetaan luovalla otteella Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö Porin kaupungin 2.11.2009 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on Yleishyödyllisen pelastusharjoitustoiminnan
LisätiedotVaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin
Vaaratilanteiden hallintaa ja p Uusi, monip pelastusharj nousee Pori elastusalan erikoisosaamista uolinen oituskeskus in Laajat käyttömahdollisuudet Porin lentokentän välittömään läheisyyteen rakennetaan
LisätiedotIlmavoimien lentokonetyypit 1960-luvulta nykypäivään
Ilmavoimien lentokonetyypit 1960-luvulta nykypäivään Iljushin Il-28 ja Il-28R Iljushin Il-28 oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen kevyt pommituskone ja Il-28R oli tyypin tiedustelumuunnos.
Lisätiedot02.08.2010 KUMOTTU TUKIKOHTIEN PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN (MIL AGA M3-11)
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Tu-011 02.08.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800 TUKIKOHTIEN
LisätiedotRobinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007
Tutkintaselostus D15/2007L Robinson R-44 -helikopterin pakkolasku Valkealassa 3.9.2007 ES-HRW ROBINSON R-44 Astro Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan
LisätiedotPelastusopisto Opettaja Tapani Saarela
TOIMINTA ONNETTOMUUSPAIKALLA Pelastusopisto Tieliikenneonnettomuudet Toiminta-ajatus Lisävahinkojen estäminen Toiminta aina potilaan ehdoilla Työturvallisuus Tilannepaikalle saapuminen Muun liikenteen
LisätiedotMaanalaiset tilat pelastustoiminnan kannalta
Maanalaiset tilat pelastustoiminnan kannalta MAANALAINEN LIIKENNE PELASTUSTOIMINNAN HAASTEENA -SEMINAARI 17.5.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi, paloesimies insinööri (YAMK) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kuntia
LisätiedotUlkoinen pelastussuunnitelma
Ulkoinen pelastussuunnitelma Johtamisen näkökulmia Matti Honkanen Tapio Neuvonen Perustuu: SM:n julkaisuun Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen 13/2016 Ulkoinen pelastussuunnitelma pelastustoiminnan
LisätiedotViranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotKommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu
Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotIlmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku
Ilmavoimien käyttämät konetyypit 1930-luku Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi Junkers W 34fa, K 43fa ja W 34hi olivat saksalaisia 3 6-paikkaisia kuljetus- ja meritoimintakoneita. Kone oli kehitetty Junkers
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
Lisätiedot31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi
Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotPELASTUSSUUNNITELMA. 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012.
1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi S-JKL 100 v. suunnistuskilpailut 5.8.2012. 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite) Suunta Jyväskylä
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotSOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN
LisätiedotIlmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus
Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotJOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA
JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013
LisätiedotOnnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden
LisätiedotLENTOKONEIDEN KOEKÄYTTÖPAIKAN SPESIFIKAATIO
Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lentokonetekniikka Opinnäytetyö LENTOKONEIDEN KOEKÄYTTÖPAIKAN SPESIFIKAATIO Työn ohjaaja Yliopettaja Heikki Aalto Työn tilaaja Lentotekniikkalaitos, valvoja insinööri
LisätiedotPelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012
Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku
LisätiedotYritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle. Mikko Parikka
Yritysten turvallisuusjohtaminen ja sen merkitys viranomaisvalvonnalle Mikko Parikka Tuotantolaitoksen turvallisuuden johtaminen Turvallisuusjohtamisen arjen tavoitteet Henkilöstön ja ympäristön turvallisuuden
Lisätiedot3.4.2 Etsintä- ja pelastustoimien käynnistäminen
23 tioston esikunnan valmiuspäivystyksellä. Tarvittaessa koko esikunnan avainhenkilöstö on nopeasti käskettävissä meripelastuksen tehtäviin. Meripelastusjohtajan tehtävät voivat meripelastuksen vaaratilanteen
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet / muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotYLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 1 YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/ 2011 3 ) ja pelastuslakiin (379/2011 16 ) Pelastuslaki
LisätiedotPelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa. Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos
Pelastustoiminnan johtaminen raskaan liikenteen pelastustoiminnassa Paloesimies Sami Sauvala, Keski-Suomen pelastuslaitos Johtaminen, pelastustoiminta, työturvallisuus Johtamista tapahtuu eri tasoilla.
LisätiedotPELASTUSSUUNNITELMA. Noin 600 hetkeä. Ei alkoholitarjoilua.
1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Suunnistus kilpailu Rastijahti 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) 1.3 Järjestämispaikka (Paikan nimi ja osoite, ehkä myös GPSkoordinaatit)
LisätiedotPelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011
Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta
Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN AJATUKSIA RATAPIHOJEN TURVALLISUUDESTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAITOKSEN AJATUKSIA RATAPIHOJEN TURVALLISUUDESTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen VAK-RATAPIHAT KYMENLAAKSOSSA Kouvolan järjestelyratapiha Haminan Poitsilan ratapiha Kotkan Mussalon ratapiha Lisäksi
LisätiedotLinja-autopalot Suomessa 2010 1 25.8.2011
Linja-autopalot Suomessa 2010 Esa Kokki Tutkimusjohtaja, FT Pelastusopisto Timo Loponen Suunnittelija Pelastusopisto 1 25.8.2011 Tausta Linja-autopalojen määrä on lisääntynyt vuosittain 2000-luvulla Jos
LisätiedotVaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997
Tutkintaselostus B 4/1997 L Vaaratilanne Joensuun lentoaseman läheisyydessä 13.3.1997 MIG-21 UM Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä
Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun
LisätiedotTurvepalojen sammutus ja pelastustoiminta
Turvepalojen sammutus ja pelastustoiminta Sammutuksen lähtökohtana Oikea tilannearvio Oikeat toimenpiteet Etupainotteinen hälyttäminen Kenttäpalon alkusammutus 1(5) Tukahduta pieni syttymä asettamalla
LisätiedotJätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa
Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani
LisätiedotIlmavoimien lentokonetyypit sotienjälkeisenä aikana
Ilmavoimien lentokonetyypit sotienjälkeisenä aikana Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotSOTILASILMA-ALUSTEN TUNNUKSET JA MERKINNÄT
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-Ma-Yl-004 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299
LisätiedotAY 867 Hätälasku Veli-Matti Paasikivi CTIF-seminaari: Lentoasemien pelastustoiminta
Veli-Matti Paasikivi CTIF-seminaari: Lentoasemien pelastustoiminta 9.5.2018 ACC soitti 1439 että Turun etelä puolella FIN4NR EFHK-ESGG ilmoitti tulipalosta ja kääntyy takaisin Helsinkiin ja että saattaa
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotHAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.
Lausunto HAK-1711089 1 (5) Sisäministeriö Kirjaamo kirjaamo@intermin.fi Sisäministeriön lausuntopyyntö 2.11.2017 (SMDno-2016-1495) HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta
LisätiedotLentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009
Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen
LisätiedotYleisötapahtuman turvallisuus. Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää
Yleisötapahtuman turvallisuus Paloinsinööri Jarno Kivistö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 30.3.2017 Hyvinkää Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkää Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Pornainen Nurmijärvi
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997
Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
LisätiedotSuomen Lentopelastusseura SLPS ry
Suomen Lentopelastusseura SLPS ry MIKÄ - MITÄ Suomen Lentopelastusseura SLPS ry on vuonna 2006 perustettu valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoislentotoiminnan kattojärjestö SLPS on yksi
LisätiedotTehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2012 Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotAJANKOHTAISTA ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSESTA
AJANKOHTAISTA ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUKSESTA Johtava tutkija Ismo Aaltonen AGENDA EU-asetus ja turvallisuustutkintalaki Tutkinnan vaiheita Tapahtumia 2010-11 Sään selvittäminen Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
LisätiedotMERIPELASTUSOPAS 2006 5. OSC
MERIPELASTUSOPAS 2006 5. OSC On-Scene Co-Ordinator Onnettomuuspaikan johtaja MERIPELASTUSOPAS 2006 5. OSC On-Scene Co-ordinator Onnettomuuspaikan johtaja Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
LisätiedotPALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA
PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,
LisätiedotTeknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN
TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON
LisätiedotLENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996. Tutkintaselostus No: C14/1996 L
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 Helsinki Puh. 09-18251, telefax 09-18257811 LENTOTURVALLISUUTTA VAARANTANUT TAPAUS OULUN LÄHI- JA LÄHESTYMISALUEELLA 20.8.1996 Tutkintaselostus No: C14/1996
Lisätiedot9. Kemikaalionnettomuus
9. Kemikaalionnettomuus KKemikaalionnettomuuksien laajuus ja luonne vaihtelevat huomattavasti. Tilanteiden omaleimaisuus tekee eri tahojen toiminnasta onnettomuustilanteessa vaativan tehtävän. Lisäksi
LisätiedotTurvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä
Turvallisuuskulttuurin merkitys inhimillisten virheiden ehkäisyssä MATINE:n tutkimusseminaari 17.11.2016 14.11.2016 1 Majuri Marko Lehtinen Koulutuskeskus Lentokokemus: Draken Hawk Vinka Redigo 50h 1700h
LisätiedotPELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen Huoltorykmentti Koivujärven varasto
PELASTUSLAITOS ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA Itä-Suomen Huoltorykmentti Koivujärven varasto HYVÄKSYNTÄ: Päiväys Nimi Virka-asema Päivitystiedot Päiväys Asia Nimi ja virka-asema Sisältö 1 YLEISTÄ 1.1 Suunnitelman
LisätiedotTurvallisuustiedote Naistenlahden voimalaitoksen lähiympäristön asukkaille 2017
Turvallisuustiedote Naistenlahden voimalaitoksen lähiympäristön asukkaille 2017 Tällä tiedotteella haluamme kertoa Naistenlahden voimalaitoksen ympäristön asukkaille toiminnastamme sekä siitä, miten mahdollisissa
LisätiedotIlmailun etsintä- ja pelastuspalveluohje
Ilmailun etsintä- ja pelastuspalveluohje Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 8/2018 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet ja määritelmät... 1 3 Ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelusta
LisätiedotHälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52
Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52 Pelastustoimen resurssit A403 Hätäpuhelun kytkeytymisaika (1) Kuopion hätäkeskus 11:46:58 Hälytysvaste A403 klo 11:48:52 johtoyksiköt:
LisätiedotLAPIN PELASTUSLAITOS EMERGENCY SERVICE OF LAPLAND. YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin 379/2011 16
YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin 379/2011 16 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi Kansallinen hiihtosuunnistuskilpailu 1.2 Tilaisuuden
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-11
ILMAILUMÄÄRÄYS AGA M3-11 Muutos 1 18.10.2004 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi LENTOASEMAN PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Tämä
LisätiedotBoeing 757-lentokoneen tekninen vika lennolla 22.2.2007
Tutkintaselostus D5/2007L Boeing 757-lentokoneen tekninen vika lennolla 22.2.2007 OH-AFJ B757-200 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan ilmailuonnettomuuden
LisätiedotSOTILASILMAILUN LENTOTURVALLISUUSTUTKINTA
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-Er-Yl-016 14.09.2017 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, puh. 0299 800, faksi 0299 291 929 SOTILASILMAILUN LENTOTURVALLISUUSTUTKINTA Tällä sotilasilmailumääräyksellä
LisätiedotTurvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset
www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien
Lisätiedot