1. Taustaa kuuden hyvinvointitietopaketin
|
|
- Onni Pesonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄLKÄNEEN HYVINVOINTIKERTOMUS
2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... ii 1. Taustaa Hyvinvointi ja sen kuvaaminen Hyvinvointitiedon tarkastelu ja kehityskohteiden määrittäminen Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 7 Yhteenveto kunnan rakenteista, taloudesta ja elinvoimasta Kaikki ikäryhmät... 9 Yhteenveto kaikista ikäryhmistä Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Yhteenveto lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteenveto nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuosille Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Ennakkovaikutusten arviointimalli Yhteenveto ii
3 1. Taustaa Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 mukaan "kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus." Pälkäneen kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan käynnistää hyvinvointikertomustyön. Pälkäneen kunta on sitoutunut Väli-Suomen sähköisen hyvinvointikertomuksen osahankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman alahankkeita. Osahankkeen toteutusaika on Hanke tulee kulkemaan hyvinvointikertomuksen laadinnan rinnalla ja sähköistä hyvinvointikertomusta tullaan käyttämään pohjana työlle. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille hyvä työväline ja julkinen asiakirja, joka muodostaa osan kuntasuunnittelun kokonaisuudesta. Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointikertomus tehdään kunnassa seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomuksen avulla päättäjät saavat tietoa päätöksenteon pohjaksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvistä asioista ja siitä, mihin suuntaan toimenpiteitä ja resursointia kunnassa on suunnattava. Hyvinvointikertomukseen valittavia indikaattoreita on työstetty hyvinvointityöryhmässä, jossa on edustus liikunta-, sivistys-, varhaiskasvatus-, nuoriso-, terveys-, sosiaali- ja teknisestä toimesta. Indikaattorit toimivat hyvinvointikertomuksen mittareina ja näiden pohjalta voidaan nostaa esiin kehittämisen kohteet sekä arvioida tehtyjen toimien vaikutukset. Pälkäneen kunnanvaltuusto on kokouksessaan tehnyt päätökset hyvinvointikertomuksessa käytettävistä indikaattoreista. Pälkäneen hyvinvointikertomusta kokoamaan perustettiin alkuvuodesta 2013 hyvinvointityöryhmä seuraavalla kokoonpanolla: Hyvinvointityöryhmä ja muutokset Koivisto Janita, hallintojohtaja, pj 5/2014 saakka, hyvinvointikoordinaattori 3/2014 saakka Kangasniemi Mia, vs. hallintojohtaja 6/2014 alkaen, pj 6/2014 alkaen Saukkoriipi Aleksi, hallintokoordinaattori, sihteeri, hyvinvointikoordinaattori 3/2014 alkaen Snäkin-Laitinen Seija, ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Ketola Petri, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Nest Mauri, sivistystoimenjohtaja Kaisko Susanna, vt. avoterveydenhuollon osastonhoitaja Ihalainen Liisa, vanhuspalveluiden johtaja, 6/2014 saakka Laiho Salla, sosiaalityöntekijä (ikäihmiset) 6/2014 alkaen Toikka Kirsi, johtava sosiaalityöntekijä Lehto, Marja-Liisa, varhaiskasvatuksen päällikkö 4/2014 saakka Forsman Juha, varhaiskasvatuksen päällikkö 4/2014 alkaen Vesava Matti, tekninen johtaja Niukkanen Hannu, ympäristönsuojelusihteeri Hyvinvointikertomuksen tarkastelu toteutetaan kuuden hyvinvointitietopaketin avulla: 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet (vauvasta noin peruskoulun päättymiseen asti) 4. Nuoret ja nuoret aikuiset (noin peruskoulun päättäneistä alle 30-vuotiaisiin) 1
4 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset Paketit 2-6 eli ikäryhmittäiset paketit on muodostettu niin, että niihin kuuluvat indikaattorit kuvaavat kymmentä kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavaa teemaa 1. Osallisuus ja vaikuttaminen 2. Elämänlaatu 3. Henkinen hyvinvointi 4. Terveys ja toimintakyky 5. Turvallisuus 6. Opiskelu ja työ 7. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 8. Asuminen ja ympäristö 9. Toimeentulo 10. Kuntalaisten palvelut Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Vanhuspalveluiden ohjelma v ja toimenpidesuunnitelma v : Palveluopas ikääntyneille Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2010 Kangasalan seudun kuntien turvallisuussuunnitelma: Kangasala, Kuhmalahti, Pälkäne, 2009 Oppilashuollon strategia, 2010 Päivähoidon turvallisuussuunnitelma, 2011 Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma, 2010 Esiopetussuunnitelma, 2011 Lisäksi Kangasalan kunnan kanssa ovat tekeillä seuraavat suunnitelmat: - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Vanhuspalveluiden ohjelma v ja toimenpidesuunnitelma v ,
5 2. Hyvinvointi ja sen kuvaaminen Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: - kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. - tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. - ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. - tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan painottaa toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Kuntalain ( /365) 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jota varten tarvitaan pysyvät, toiminnan edellytyksiä mahdollistavat rakenteet. Rakenteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hyvinvointitietoa tuottavasta seuranta- ja raportointijärjestelmästä, poikkihallinnollista toimintaa vahvistavasta johtamisjärjestelmästä ja johtamisen työvälineistä, osaavasta henkilökunnasta, hyvistä toimintakäytännöistä sekä kaikki hallinnonalat kattavasta toimeenpanoorganisaatiosta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu kunnassa jakaantuu kaikkien hallinnonalojen kesken ja yhteistyö on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on merkittävä rooli asiantuntijana, tiedon tuottajana ja ihmisiin kohdistuvan vaikutusten (IVA) arvioinnin aktiivisena osapuolena. Yhteistyötä tulisi tehdä myös mm. järjestöjen, seurakunnan, yksityisten toimijoiden ja valtion paikallisviranomaisten kanssa. Teknisten- ja ympäristöpalvelujen tehtävänä on turvata terveyttä ja hyvinvointia edistävät elin- ja toimintaympäristöt kuntalaisille. Toiminta kattaa muun muassa asumisen, tuotantoelämän, vesi- ja jätehuollon, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat tilat ja ympäristöt. Koulutus- ja sivistyspalvelujen erityisenä tehtävänä on ihmisenä kasvun tukeminen. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät omalta osaltaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä. Koulujen myönteinen ilmapiiri, toimiva vuorovaikutus ja fyysinen ympäristö sekä kodin ja koulun välinen aktiivinen yhteistyö edistävät kouluviihtyisyyttä, turvallisuutta ja oppimista. Sosiaalipalvelujen tehtävänä on tukea kuntalaisten selviytymistä arjessa elämänkaaren kaikissa vaiheissa sekä vahvistaa kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elinolosuhteita. Muiden toimi- ja hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sosiaalipalvelujen rooli on tuoda tietoa kuntalaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja siinä esiintyvistä muutoksista. Sosiaalipalveluissa tunnistetaan ja ennakoidaan keskeiset terveyttä ja hyvinvointia heikentävät ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavat tekijät sekä vaikutetaan näihin tekijöihin. 3
6 Terveyspalveluissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen erityistehtäviä ovat mm. väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehityksen seuranta ja arviointi, terveyskasvatus sekä terveyden edistämisen asiantuntijuus ja terveyden puolesta puhuminen. Terveydenhoitopalveluita ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, seulontatutkimukset ja terveydensuojelu/ ympäristöterveydenhuolto. Terveyden edistäminen on olennainen osa myös sairaanhoidon ja kuntoutuksen asiakastyötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on ollut haasteellista järjestää laajan hyvinvointivastuun edellyttämä monialainen yhteistyö kunnan eri toimintojen (esim. koulu, kulttuuri, nuoriso, liikunta, kaavoitus, asuminen ja liikenne) ja yhteistoiminta-alueen välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnan toiminnassa: - Hyvinvointi on strateginen kysymys. Se on kunnan toimintaa ohjaava strateginen valinta, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä terveyserojen kaventaminen. - Hyvinvoinnin perusta on kuntalaisten omaehtoinen toiminta. Kunnan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä. - Hyvinvointi on kunnan työntekijöiden ammatillista toimintaa kunnan eri toimialoilla. Usein se edellyttää monialaista yhteistyötä. Esimerkiksi opettajilla, kaavoittajilla, liikennesuunnittelijoilla ja kaupunkiympäristöstä huolehtivilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Kunnan tehtävänä on tukea työntekijöiden ammattitaidon kehittämistä ja luoda työlle edellytykset. 4
7 Varhaisen puuttumisen tärkeys: Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteena on se, että kunnalla on toimivat ja hyvälaatuiset peruspalvelut. Pälkäneen asumisen ja ympäristön kehittämisen keskeisiksi periaatteiksi on kirjattu: - Väestön tulomuuton mahdollistaminen aktiivisella kaavoitus- ja maapolitiikalla - Monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - Toimivan ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen - Alueellisen aktiivisuuden kannustaminen - Kylien ominaispiirteen kunnioittaminen - Kunnan strategioiden huomioiminen kaavoituksessa. Pälkäneen kunnan yleisiä, strategiaa ohjaavia arvoja ovat: - Elävä ja toimiva maaseutumaisuus - Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet - Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana 5
8 3. Hyvinvointitiedon tarkastelu ja kehityskohteiden määrittäminen Pälkäneen kunta on sitoutunut Väli-Suomen sähköisen hyvinvointikertomuksen osahankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman alahankkeita. Hankkeessa väestön hyvinvointia ja palveluita kuvataan sähköisen hyvinvointikertomuksen ja siihen sisältyvien indikaattorien avulla. Indikaattorit esitellään tässä kappaleessa ja ne jäsentävät ensin Pälkäneen kunnan perustietoja ja esittelevät sitten kunnan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä elämänkaarimallin mukaisesti (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset) Indikaattori (osoitin, ilmaisin) kuvaa ilmiötä yhdellä luvulla ja näin tiivistää tietoa helposti ymmärrettävään muotoon. Indikaattori kuvaa tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Yleensä indikaattori kuvaa toivotun ilmiön tai ominaisuuden puutetta. Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruu perustuu yleensä riskien tai hyvinvoinnin puutteen kuvaamiseen. Osa-alueet on jaettu ikäryhmiin, joten on tarpeen avata eri termien sisältö. Lapsi tarkoittaa tässä 0-12-vuotiasta, varhaisvuori vuotiasta, nuori vuotiasta, nuori aikuinen vuotiasta, työikäinen vuotiasta ja ikäihminen yli 64-vuotiasta. Pahoinvointia tai hyvinvoinnin puutetta kuvaavan indikaattoritiedon kääntöpuolena on siis nähtävissä hyvinvointi. Indikaattorin vertailtavuus perustuu tiedon yhtenevään määrittelyyn ja kokoamistapaan, jolloin indikaattoria voidaan verrata alueiden välillä tai ajassa. Indikaattoreiden tietosisältö on kerätty kunnan omista tunnusluvuista ja kansallisesti tuotetuista tilastoista. Jokaisen paketin päätteeksi on kerätty pakettikohtainen yhteenveto joissa todetaan paketin pääkohdat ja kunnan toimintasuunnitelmassa huomioitavat kehitysnäkökulmat sekä kunnalle suotuisat havainnot terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Indikaattoritaulukoissa käytettävät vertailukunnat ovat: 6
9 V1 = Parkano V2= Orivesi V3= Hämeenkyrö V4= Kangasala V5= Pirkanmaa 3.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 7
10 Yhteenveto kunnan rakenteista, taloudesta ja elinvoimasta Pälkäne on väestöltään vanheneva, hitaasti supistuva kunta Tampereen seutukunnassa. Tilastokeskuksen tämän hetkisen ennusteen mukaan väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa ja ylittää 7000 asukkaan rajan vuonna Vuonna 2013 alle 15-vuotiaita on väestöstä 16 %, työikäisiä ( vuotiaat) 72 % ja yli 65-vuotiaita n. 25 %. Maakuntatason palveluiden osalta kunta kuuluu Tampereen vaikutusalueeseen ja kaupunkitason palvelusten osalta Tampereen ja Valkeakosken vaikutusalueeseen. Jonkin verran kaupunkitason palveluita haetaan Hämeenlinnasta. Liikenteellinen pääväylä on valtatie 12, joka on kunnan tavoitettavuuden kannalta merkittävin yhteys. Kunnan pinta-ala on 739 km2, josta vesipinta-alaa on 181 km2. Asukkaita maaneliökilometriä kohden on 11,24 asukasta. Haasteen kunnan toiminnalle tuottaa kunnan jakautuminen kahteen kuntakeskukseen, Luopioisten kirkonkylään ja Onkkaalaan. Lisäksi kunnan alueiden yhtenäisyyttä rikkoo runsas vesistö. Vanhusten osuus väestöstä on Pälkäneellä korkea. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 koko maan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 18,8 prosenttia ja ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä osuus olisi 25,6. Pälkäneellä yli 65-vuotiaden prosentuaalinen osuus vuonna 2012 oli 24,6 prosenttia ja ennusteen vuonna 2030 yli 33,8%:a. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15 -vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Pälkäneen demografinen huoltosuhde oli 69,6 vuonna Nettomuutto Pälkäneelle vuonna 2011 oli -5,4/1000 asukasta. Perheiden lukumäärä oli Pälkäneellä 1916 vuonna Lapsiperheitä kaikista perheistä oli 38 %. Perheistä yksinhuoltajaperheitä oli n. 19 %. Lapsiperheiden korkea osuus kertoo ennen kaikkea hyvistä tulevaisuuden näkymistä ja elinvoimaisuudesta. Pälkäneen kannalta tilanne ei ole huono verrattaessa muuhun Pirkanmaahan, mutta lapsiperheiden ja etenkin nuorten, lapsettomienkin perheiden houkuttelu kuntaan on hyödyllistä. Työttömien suhteellinen osuus työvoimasta oli Pälkäneellä vuonna ,4 %. Työttömyys on suhteellisen hyvällä tasolla, mutta työttömyyden vähentämiseksi voidaan silti tehdä paljon. Työttömyyden syihin puuttuminen ja työttömien tukeminen uusille urille ovat helpoimpia tapoja tähän. 8
11 Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat Pälkäneellä 1712 euroa / asukas vuonna Suomen keskiarvo on n euroa / asukas. Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vaihtelevat kunnittain kohtalaisesti. Tämä selittyy pitkälti kuntien hallintokuntajaolla sekä ikärakenteella. Esimerkiksi vanhusten laitoshuolto voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Samoin yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Lasten päivähoitokustannukset kuuluvat myös sosiaalitoimen piiriin, mutta esiopetus voi kunnan päätöksellä olla joko sosiaalitoimen tai sivistystoimen alainen. Vuoden 2013 alusta alkaen päivähoito ja esiopetus ovat Pälkäneellä kuuluneet sivistystoimeen. Sosiaalitoimen menoihin vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti jos kunnassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Pälkäneen kannalta merkittävin haaste on heikkenevä huoltosuhde, joka vaikuttaa merkittävästi etenkin vanhustenhuollon kustannuksiin ja työvoiman kohdentumiseen. Työpaikkojen synnyttäminen ja nuorten muuttajien houkutteleminen on helpoin tapa korjata ikärakennetta ja saada verotuloja menojen kattamiseen. 3.2 Kaikki ikäryhmät 9
12 Yhteenveto kaikista ikäryhmistä Koko maan kuntavaalien äänestysprosentti oli 59,8 prosenttia vuonna Pälkäneellä äänioikeutetuista äänesti 64,4 %. Tilastokeskuksen taajama-aste indikaattorin mukaan Pälkäneellä asui taajamassa 54,8 % kuntalaisista. Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei ole 200 metriä suurempi. Koko maan taajama-aste oli samana ajankohtana 84,6 %. Asuntokannaltaan Pälkäne on hyvin rivi- ja pientalovoittoinen kunta. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista oli vuoden 2012 lopussa 88,2 %. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa on tiedot antaneita vertailukuntaa heikompi. Tällä osa-alueella Pälkäne siis suoriutuu kaikista heikoimmin. Myös mielenterveysongelmista johtuvat käynnit ja kustannukset sekä mielenterveysindeksi ovat Pälkäneellä vertailukuntia korkeammat. Samoin alkoholista aiheutuvat kustannukset ja rattijuopumukset ovat Pälkäneellä muita heikompia mittareita. TEA perustuu kyselyyn kuntien johtohenkilöille, joten tämän mittarin informaatio on jonkin verran epäluotettavampi kuin muut mittarit. TEA-mittaria saa korotettua helpoimmin ottamalla käyttöön uusia terveydenedistämisen työkaluja ja raportoimalla näistä kyselyssä. Mielenterveyden ongelmien ehkäiseminen on tärkeää niiden korkeiden kustannusten ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat itsessään ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Alkoholiongelmien ehkäiseminen on oleellista niiden taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten takia. Alkoholiongelmien hoitaminen on kallista ja alkoholisoituminen aiheuttavat sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Alkoholi- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat myös jossain määrin toisiinsa, joten molempien huomiointi ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää. 10
13 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 11
14 Yhteenveto lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Mittareista merkittävä osa on hankittu käyttämällä valtakunnallista kouluterveyskyselyä. Kyselyssä on mukana myös laajemmalta alueelta oppilaita keräävä Anna Tapion koulu. Tämä vaikuttaa tuloksiin jonkin verran. Pälkäneen tilanne on erittäin heikko useilla indikaattoreilla mitattuna vertailukuntiin nähden luokkalaisista nuorista 11,3%:a kokee, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, 22,2%:lla kokee olevansa vaikeasti tai keskivaikeasti masentunut, 22,8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 29,3% kokee vanhemmuuden puutetta, 16% on kokenut seksuaalista väkivaltaa, 22,3% kokenut fyysistä uhkaa ja 19,6% on ylipainoisia. Luvut perustuvat vastaajien kokemuksiin eli eri nuoret voivat tulkita esimerkiksi saman asian eri tavoin. Positiivisia mittareita Pälkäneen kannalta ovat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten suhteellinen määrä, lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien määrä ja koululounasta syövien osuus. Pälkäneen kunta on sijoittanut perhetyöhön voimakkaasti resursseja ja se näkyy indikaattoreissa. Esimerkiksi lasten sijoituksia tehdään Pälkäneellä hyvin vähän juuri siksi, että matalamman tason apu tavoittaa perheet hyvin. Indikaattoreista merkittävä osa on sellaisia, joista ei voi suoraan sanoa, onko indikaattorin osoittama asia positiivinen vai negatiivinen. Pälkäneläiset nuoret tupakoivat, nauttivat alkoholia ja ovat ylipainoisia Pirkanmaan keskiarvoa ja vertailukuntia enemmän. Nuorten elintavat ovat siis huonot ja ainoastaan alkoholin käyttö on indikaattoreiden mukaan vähentymässä. Toisaalta aiemmin vähäisempänä pysynyt huumeiden käyttö on lisääntymässä. Pälkäneen kannalta on merkittävää, että monet mittarit osoittavat nuorten pahoinvointia. Huonovointiset nuoret ennakoivat ongelmia myös aikuisuudessa työelämässä ja opiskelussa. Huonosti voivat nuoret aiheuttavat myös todennäköisesti kustannuksia lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä runsaasti. Kustannuksia aiheutuu mm. työttömyydestä, sosiaalipalveluiden käytöstä ja avustuksista. Lisäksi syrjäytyminen vähentää verotuloja ja lisää erilaisten sairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tupakointi, alkoholinkäyttö ja ylipaino lisäävät myös merkittävästi erilaisten terveysongelmien syntyä etenkin kasautuessaan samoille ihmisille. 12
15 Pälkäneen kannalta olennaista on pystyä erottamaan ne nuoret, jotka todellisuudessa ovat Pälkäneläisiä, eivätkä siis Anna Tapion koulun opiskelijoita ja suunnata näihin nuoriin erityisiä toimia terveydentilan ja hyvinvoinnin paranemiseen. 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteenveto nuoret ja nuoret aikuiset Pälkäneen osalta puuttuu useita nuorten ja nuorten aikuisten indikaattoreita. Saatavilla olevat indikaattorit näyttävät kuitenkin että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeitä saaneita on Pälkäneellä paljon. Samoin koulutuksen ulkopuolelle jääneitä ja vähän liikkuvia on myös paljon. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on erityisen haitallista, koska se edistää syrjäytymistä ja työttömyyttä jo lyhyellä aikavälillä. Toisaalta Pälkäne on maatilavaltainen kunta, jossa siis on edelleen tarjolla sellaista työtä, jossa koulutusta ei juuri 13
16 tarvitse. Kuitenkin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääviin ja koulutuksesta putoaviin pitää kohdistaa erityishuomiota. Vaikka Pälkäneellä on nuorissa korkea koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus, ovat työttömyys ja toimeentulotukea saavien määrät silti matalia. Puuttuvat indikaattorit koskevat lähinnä kouluterveyskyselyä. Näitä indikaattoreita tarkastellaan tarkemmin hyvinvointisuunnitelmassa vuodelle Työikäiset Yhteenveto työikäiset 14
17 Pälkäneellä pitkäaikaistyöttömyys näyttää indikaattoreiden perusteella olevan merkittävä ongelma. Samoin toimeentulotukea saavia on suhteellisen paljon. Sairauksista diabetes vaikuttaa olevan ongelma suhteellisen suurelle osalle pälkäneläisistä. Mielenterveys näyttää olevan Pälkäneen työikäisissä jonkin verran suurempi ongelma kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Tämä näkyy niin työkyvyttömyyseläkkeissä kuin depressiolääkkeissäkin. Sen sijaan psykiatrista laitoshoitoa työikäiset käyttävät muuta Pirkanmaata vähemmän. Työkyvyttömyys ja muut mielenterveyden vaikutukset vaikuttavat sekä julkiseen talouteen että ihmisten hyvinvointiin. 3.6 Ikäihmiset 15
18 Yhteenveto ikäihmiset Ikäihmisten asioita kuvaavissa indikaattoreissa on runsaasti sellaisia mittareita, joiden kuvaama tilanne ei ole selkeästi negatiivinen eikä positiivinen. Diabetes, astma ja dementia ovat yleisiä ikääntyneiden sairauksia Pälkäneellä kuten koko Suomessa. Indikaattorien mukaan myös toimeentulon ongelmat korostuivat. Useat indikaattorit antavat viitteitä kuitenkin siihen suuntaan, että ikäihmisten asiat ovat kohtuullisen hyvin. Pälkäneellä vuonna 2013 yli 75-vuotiaista 10,8% on ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä indikaattori on valtakunnallisiin tavoitteisiin nähden liian korkea ja muuta Pirkanmaata korkeampi. Indikaattori kertoo, että ikäihmisille on vähän vaihtoehtoja kun arki kotona ei enää onnistu. Laitostyyppinen hoito on kallista ja erityyppisiä asumisvaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla. Myös kotihoidon palvelun lisääminen ja kehittäminen vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuosille Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Kunnan rakenteen, talouden ja elinvoiman kannalta merkittävimmät tekijät ovat ikärakenne, työllisyys, muuttoliike, verotulot ja palveluiden kustannukset. Verotulot, ikärakenne ja muuttoliike liittyvät kiinteästi yhteen, koska muuttoliike vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen väestöpohja millekin alueelle muodostuu. Työikäisten merkittävä muuttoliike kuntaan korjaisi sekä ikärakennetta että verotuloja olettaen, että työllisyys säilyisi nykyisellä tasolla. Pälkäneen kannalta merkittävimmät haasteet ovat indikaattoreiden perusteella juuri negatiivinen muuttoliike ja korkeat kustannukset osissa palveluita. Muilta osin indikaattorit osoittavat Pälkäneen kunnan tilanteen olevan vähintään kohtuullinen, Korkeat kustannukset sosiaalipalveluissa ovat huolestuttavia, mutta niiden kehittyminen tulevaisuudessa on vielä avoinna. Sosiaalipalvelut siirtyivät vuoden 2014 alusta lukien Kangasalan kunnan tuottamiksi ja tästä syystä kustannuskehitystä on vaikea arvioida suhteessa aiempaan kunnan omaan tuotantoon. Samoin korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat perusterveydenhuollon avulla hallittavissa, mutta perusterveydenhuolto on niin ikään Kangasalan kunnan tuottama palvelu. Jos sosiaalipalveluiden kustannukset pysyvät jatkossakin korkeina, on tarpeen tutkailla eri palveluiden kustannuskehitystä tarkemmin. Esimerkiksi ikäihmisten palvelurakenteen keventäminen laitoshoidosta asumispalveluihin ja kotihoitoon on sekä sisällöltään että kustannuksiltaan hyvä toimintamalli. Rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä Pälkäneen huolehdittavaksi jää siis selkeimmin ikärakenteesta ja muuttoliikkeestä huolehtiminen. Koska muuttoliikkeen avulla vaikutetaan ratkaisevasti myös ikärakenteeseen, muodostuu tästä tärkein kehitettävä kohde. Muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa ulosmuuttajien määrää vähentämällä ja sisäänmuuttajien määrää lisäämällä. Olennaisessa roolissa ovat asuminen, palvelut, työpaikat ja 16
19 yrittämismahdollisuudet. Asumista voidaan edistää helpoimmin pitämällä palvelut ja viihtyisyystekijät hyvällä tasolla ja markkinoimalla niitä oikein. Kuntaan muuttamista voi helpottaa kaavoittamalla tontteja halutuilta alueilta kohtuulliseen hintaan ja pitämällä huolta myös vuokraasumisen edellytyksistä. Uusia työpaikkojen syntymiseen kunta voi vaikuttaa tukemalla yrittäjiä ja yrittäjyyttä mm. toimitiloja ja tontteja tarjoamalla. Myös hankintojen järjestely niin, että paikalliset yritykset pystyvät niihin tarjoamaan, vaikuttaa yritysten työntekijämääriin. Kunnan rakenteiden, talouden ja elinvoiman kannalta merkittävin haaste on ikärakenne ja sen kehittyminen tulevaisuudessa. Ikääntyvä kunta tarvitsee nuoria sekä veronmaksajiksi että työntekijöiksi. Muuttajien houkutteleminen kuntaan ja työpaikkojen lisääminen on suunnittelukauden merkittävä tavoite. 4.2 Kaikki ikäryhmät Kaikkia kuntalaisia koskevien asioiden osalta suurimmat hyvinvoinnin haasteet ovat indikaattoreiden perusteella alkoholi- ja mielenterveyden ongelmat. Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää TEA-mittariin ja siihen vaikuttavaan kyselyyn. Mielenterveyden ja alkoholiongelmien ehkäiseminen tapahtuu yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa, mutta Pälkäne voi yksinkin vaikuttaa näiden ihmisten elämään edistämällä kuntalaisten elämänlaatua muilla osa-alueilla. Etenkin lasten ja nuorten ongelmien havainnointi ja niihin puuttuminen on tehokkainta varhaiskasvatuksen ja koulun puitteissa, jossa lapset ja nuoret ovat jo sisällä. Päihde- ja mielenterveysasioiden edistämiseksi Pälkäne osallistuu aktiivisesti Kangasalan kunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämissuunnitelman tekemiseen. Koska mielenterveys- ja päihdeongelmat liittyvät myös vahvasti kaikkiin muihin sosiaalisiin ongelmiin kuten työttömyyteen, syrjäytymiseen, kouluttamattomuuteen jne. on Pälkäneen kunnan kannalta mielekästä puuttua myös näihin seikkoihin. Esimerkiksi toimenpiteiden tehostaminen toisen asteen koulutuksen keskeyttäneisiin ja työttömiin näkyy pitkällä aikavälillä myös alkoholi- ja mielenterveysongelmien vähenemisenä. 4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alakoulu- ja päiväkoti-ikäisten lasten hyvinvointia mittareissa käsitellään varsin vähän. Suuri osa huomiosta kiinnittyy 8.-9-luokkalaisten antamiin kouluterveyskyselyn vastauksiin. Indikaattoreiden perusteella on siis vaikea sanoa mitään tätä nuorempien hyvinvoinnista. Tämä on selkeä aukko aineistossa. Pälkäneläisistä varhaisnuorista huomattava osa on huonovointisia ja varhaisnuoret kokevat huonovointisuutta monilla mittareilla. Eniten varhaisnuorten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kouluissa, joissa varhaisnuoret viettävät pääasiassa aikaa ja jossa he tapaavat muita varhaisnuoria ja aikuisia. Osa indikaattoreiden ilmaisemista ongelmista on kuitenkin sen laatuisia, ettei niitä pystytä koulun puitteissa hoitamaan, vaan vastuu niistä kuuluu ensisijassa vanhemmille ja huoltajille. Esimerkiksi vanhemmuuden puute ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus ovat luonteeltaan sellaisia mittareita, joihin koulun on vaikea puuttua. Koulun toiminnan puitteissa voidaan parhaiten lisätä lasten ja varhaisnuorten hyvinvointia järjestämällä sellaisia matalan kynnyksen lisä- tai tukipalveluita, joihin varhaisnuoria ohjaamalla voidaan lisätä heidän hyvinvointiaan ja vähentää pahoinvointia. Päihteiden ja liikapainon osalta erilainen valistus ja opetuksen keinojen tarkastelu auttanevat parhaiten. Kouluruokailu on Pälkäneellä vielä verrattain suosittua varhaisnuorten keskuudessa, mutta myös kouluruokaa syövien varhaisnuorten osuutta tulisi nostaa. Mittaristossa on poikkeuksellisen paljon mittareita, joiden antaman informaation ei voi tulkita olevan huonoa tai hyvää. Näiden palveluiden osalta onnistuminen tulisi tunnistaa jotenkin muutoin. 17
20 4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten ja nuorten aikuisten kannalta merkittävimmät haasteet ovat keskimääräistä korkeammat työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyden ongelmien vuoksi, vähäinen liikunnan määrä ja korkea koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä. Mielenterveyden ongelmiin on helpointa puuttua silloin kun nuori on vielä peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa. Tällöin arkea voidaan järjestellä mielenterveydellisistä ongelmista toipumiseen samalla kun nuori toimii muiden nuorten kanssa arjessa. Sen sijaan tapauksissa, joissa opiskelu ei suju ongelmista johtuen on ongelmiin ensin tartuttava siten, että nuori saadaan kuntoutettua normaalin toiminnan edellyttämään kuntoon. Liikunnan harrastamattomuus on ongelmallista pitkän aikavälin vaikutusten takia. Liikkumattomuus edistää monien elintasosairauksien puhkeamista aikuisiällä. Nuorten aktivoiminen liikkumiseen on monitahoinen ongelma. Nuoria voidaan aktivoida liikkumaan koululiikunnan kautta mutta myös valistamalla ja järjestämällä liikuntapaikkoja ja tilaisuuksia monipuolisesti. Ilman opiskelupaikkaa olevien korkea määrä on niin ikään monipuolinen ongelma. Nuorten kouluttamattomuus aiheuttaa helposti työttömyyttä ja usein myös syrjäyttää nuoren yhteiskunnasta kokonaan. Nuorten ohjaaminen koulutukseen on siksi erittäin tärkeä tavoite. Toisaalta, kuten edellä todettiin mielenterveydestä, on huolehdittava myös nuorten opiskeluedellytyksistä. 4.5 Työikäiset Työikäisten suurimpia ongelmia ovat indikaattoreiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulon ongelmat sekä sairauksista diabetes. Toimeentulon ongelmat näkyvät korkeana osuutena toimeentulotuen saajissa. Toimeentulon ongelmat ja työttömyys liittyvät vahvasti toisiinsa. Työttömyys on monitahoinen ongelma johon voi liittyä myös muita ongelmia kuin työpaikkojen vähäisyys. Usein heikko tai väärä koulutus lisäävät työttömäksi jäämisen riskiä ja vähentävät työllistymisen edellytyksiä. Samoin hoitamattomat sairaudet ja päihdeongelmat vaikeuttavat työllistymistä. Työttömyyteen voidaan puuttua monin keinoin. Työkykyisten työttömien työllistämiseen suuntaavia keinoja ovat koulutus, työharjoittelut ja työnhaussa avustaminen. Työkyvyttömien tai osatyökykyisten työttömien ohjaaminen muihin palveluihin on ensisijainen toimintatapa. Kunnan työpajatoiminta käynnistyi vuoden 2014 alussa ja sen odotetaan parantavan työllisyyttä ja ohjaavan työttömiä kuntalaisia takaisin työelämään tai koulutukseen tai muihin tukitoimintoihin. Erityisesti työpajan toivotaan pienentävän yli 500 päivää työttömänä olleista kertyvää, kunnan maksettavaa sakkoa valtiolle. Työpajatoiminnan jatkaminen on oleellista toimintaa niin kauan kuin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pysyvät korkealla tasolla. Diabetes on yksittäisenä sairautena nostettu esiin sen yleisyyden vuoksi. Sairaus liittyy selkeästi elintapoihin kuten liikkumattomuuteen ja huonoon ruokavalioon. Yleisenä kansantautina diabetes aiheuttaa terveydenhuollolle kustannuksia, joita olisi tarkoituksenmukaisempaa ehkäistä ennalta huolehtimalla elintavoista eikä hoitaa sairautta vasta sen puhjettua. Pälkäneellä on toteutettu joitakin diabeteshankkeita ja uudet tavat diabeteksen torjunnassa ovat tulevaisuudessakin tärkeitä. 4.6 Ikäihmiset Astma, diabetes ja muistisairaudet ovat suurimmat ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavat sairaudet. Näistä diabetes on selkeimmin elintasosairaus, mutta elintavoilla on vaikutusta myös muistisairauksien puhkeamiseen. Oikea ravinto ja liikunta estävät muistisairauksien ja diabeteksen puhkeamista. Lisäksi tupakan ja alkoholin välttäminen edistävät muistin toimintaa. Myös virkeänä pysyminen myös eläkkeellä sekä ihmissuhteiden ylläpito edistävät muistin terveyttä. Nykyisten ikäihmisten toimeentulon ongelmat ovat vaikeasti ratkaistavia, koska heidän tulonsa ovat riippuvaisia lähinnä eläkkeistä, joiden suuruuteen he eivät pysty itse vaikuttamaan. Ikäihmisten toimeentuloa voidaan täydentää sosiaaliturvalla. 18
1. Taustaa kuuden hyvinvointitietopaketin
PÄLKÄNEEN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... ii 1. Taustaa... 1 2. Hyvinvointi ja sen kuvaaminen... 3 3. Hyvinvointitiedon tarkastelu ja kehityskohteiden määrittäminen...
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
PÄLKÄNEEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015
PÄLKÄNEEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Pälkäneen kunnanvaltuustossa osana talousarviota vuodelle 2015 18.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... i 1. Johdanto... 1 2. Hyvinvointikertomuksen
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo Sisältö Hyvinvoinnin ja terveyden
Päätösten vaikutusten arviointi
Päätösten vaikutusten arviointi Arvioinnin kohde: Viljakkalan terveysaseman muuttaminen palvelupisteeksi Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan onko ko. päätöksellä ollut alla olevia vaikutuksia (rasti ruutuun).
Sähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
Terveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
Kuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Turpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen
Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä
Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija
Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -
Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä
TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
Kansalaisen hyvinvointi (tieto)
Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Turku 1.12. 2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Turku 1.12. 2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa mallin taustaa Poliittisten päätöksentekijöiden
15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.
Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
Kaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
Terveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?
HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus
KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä
KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Kysymykset koskevat kunnan toimintaa vuonna 2010 ellei kysymyksen yhteydessä ole toisin mainittu. I TAUSTA 1) Keneltä voimme tarvittaessa
Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään
Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä
Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
Oulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen
Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä
Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin
Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta
Terveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
Terveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
Sisäinen turvallisuus
Sisäinen turvallisuus Alkoholi ja väkivalta seminaari Tampere 2.10.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 8.10.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat arjen turvallisuutta 8.10.2013 2 Sisäisen turvallisuuden tavoite
SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi
SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus
Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 09.03.2017 Kaupunginhallitus 93 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 35 09.05.2017 75/00.04.00/2017, 200/05.07/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 09.03.2017 30 Valmistelija
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio
Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12
TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki
TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan. TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija
Hyvinvointijohtaminen - kuntajohtamista parhaimmillaan TerPS2-hanke Suvi Helanen Hankesuunnittelija 2013-2014 1 Start up Mitä on hyvinvointi? Mistä se muodostuu, mikä sitä luo sinun kohdallasi, läheisesi
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen
Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta
Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö