1. Taustaa kuuden hyvinvointitietopaketin

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN HYVINVOINTIKERTOMUS

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... ii 1. Taustaa Hyvinvointi ja sen kuvaaminen Hyvinvointitiedon tarkastelu ja kehityskohteiden määrittäminen Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima... 7 Yhteenveto kunnan rakenteista, taloudesta ja elinvoimasta Kaikki ikäryhmät... 9 Yhteenveto kaikista ikäryhmistä Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Yhteenveto lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteenveto nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuosille Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Kaikki ikäryhmät Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Ennakkovaikutusten arviointimalli Yhteenveto ii

3 1. Taustaa Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 mukaan "kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus." Pälkäneen kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan käynnistää hyvinvointikertomustyön. Pälkäneen kunta on sitoutunut Väli-Suomen sähköisen hyvinvointikertomuksen osahankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman alahankkeita. Osahankkeen toteutusaika on Hanke tulee kulkemaan hyvinvointikertomuksen laadinnan rinnalla ja sähköistä hyvinvointikertomusta tullaan käyttämään pohjana työlle. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille hyvä työväline ja julkinen asiakirja, joka muodostaa osan kuntasuunnittelun kokonaisuudesta. Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointikertomus tehdään kunnassa seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomuksen avulla päättäjät saavat tietoa päätöksenteon pohjaksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvistä asioista ja siitä, mihin suuntaan toimenpiteitä ja resursointia kunnassa on suunnattava. Hyvinvointikertomukseen valittavia indikaattoreita on työstetty hyvinvointityöryhmässä, jossa on edustus liikunta-, sivistys-, varhaiskasvatus-, nuoriso-, terveys-, sosiaali- ja teknisestä toimesta. Indikaattorit toimivat hyvinvointikertomuksen mittareina ja näiden pohjalta voidaan nostaa esiin kehittämisen kohteet sekä arvioida tehtyjen toimien vaikutukset. Pälkäneen kunnanvaltuusto on kokouksessaan tehnyt päätökset hyvinvointikertomuksessa käytettävistä indikaattoreista. Pälkäneen hyvinvointikertomusta kokoamaan perustettiin alkuvuodesta 2013 hyvinvointityöryhmä seuraavalla kokoonpanolla: Hyvinvointityöryhmä ja muutokset Koivisto Janita, hallintojohtaja, pj 5/2014 saakka, hyvinvointikoordinaattori 3/2014 saakka Kangasniemi Mia, vs. hallintojohtaja 6/2014 alkaen, pj 6/2014 alkaen Saukkoriipi Aleksi, hallintokoordinaattori, sihteeri, hyvinvointikoordinaattori 3/2014 alkaen Snäkin-Laitinen Seija, ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Ketola Petri, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Nest Mauri, sivistystoimenjohtaja Kaisko Susanna, vt. avoterveydenhuollon osastonhoitaja Ihalainen Liisa, vanhuspalveluiden johtaja, 6/2014 saakka Laiho Salla, sosiaalityöntekijä (ikäihmiset) 6/2014 alkaen Toikka Kirsi, johtava sosiaalityöntekijä Lehto, Marja-Liisa, varhaiskasvatuksen päällikkö 4/2014 saakka Forsman Juha, varhaiskasvatuksen päällikkö 4/2014 alkaen Vesava Matti, tekninen johtaja Niukkanen Hannu, ympäristönsuojelusihteeri Hyvinvointikertomuksen tarkastelu toteutetaan kuuden hyvinvointitietopaketin avulla: 1. Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 2. Kaikki ikäryhmät 3. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet (vauvasta noin peruskoulun päättymiseen asti) 4. Nuoret ja nuoret aikuiset (noin peruskoulun päättäneistä alle 30-vuotiaisiin) 1

4 5. Työikäiset 6. Ikäihmiset Paketit 2-6 eli ikäryhmittäiset paketit on muodostettu niin, että niihin kuuluvat indikaattorit kuvaavat kymmentä kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttavaa teemaa 1. Osallisuus ja vaikuttaminen 2. Elämänlaatu 3. Henkinen hyvinvointi 4. Terveys ja toimintakyky 5. Turvallisuus 6. Opiskelu ja työ 7. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 8. Asuminen ja ympäristö 9. Toimeentulo 10. Kuntalaisten palvelut Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Vanhuspalveluiden ohjelma v ja toimenpidesuunnitelma v : Palveluopas ikääntyneille Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2010 Kangasalan seudun kuntien turvallisuussuunnitelma: Kangasala, Kuhmalahti, Pälkäne, 2009 Oppilashuollon strategia, 2010 Päivähoidon turvallisuussuunnitelma, 2011 Päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma, 2010 Esiopetussuunnitelma, 2011 Lisäksi Kangasalan kunnan kanssa ovat tekeillä seuraavat suunnitelmat: - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Vanhuspalveluiden ohjelma v ja toimenpidesuunnitelma v ,

5 2. Hyvinvointi ja sen kuvaaminen Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: - kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. - tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. - ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. - tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan painottaa toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Kuntalain ( /365) 1 :n mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jota varten tarvitaan pysyvät, toiminnan edellytyksiä mahdollistavat rakenteet. Rakenteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hyvinvointitietoa tuottavasta seuranta- ja raportointijärjestelmästä, poikkihallinnollista toimintaa vahvistavasta johtamisjärjestelmästä ja johtamisen työvälineistä, osaavasta henkilökunnasta, hyvistä toimintakäytännöistä sekä kaikki hallinnonalat kattavasta toimeenpanoorganisaatiosta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu kunnassa jakaantuu kaikkien hallinnonalojen kesken ja yhteistyö on välttämätöntä. Sosiaali- ja terveydenhuollolla on merkittävä rooli asiantuntijana, tiedon tuottajana ja ihmisiin kohdistuvan vaikutusten (IVA) arvioinnin aktiivisena osapuolena. Yhteistyötä tulisi tehdä myös mm. järjestöjen, seurakunnan, yksityisten toimijoiden ja valtion paikallisviranomaisten kanssa. Teknisten- ja ympäristöpalvelujen tehtävänä on turvata terveyttä ja hyvinvointia edistävät elin- ja toimintaympäristöt kuntalaisille. Toiminta kattaa muun muassa asumisen, tuotantoelämän, vesi- ja jätehuollon, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat tilat ja ympäristöt. Koulutus- ja sivistyspalvelujen erityisenä tehtävänä on ihmisenä kasvun tukeminen. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät omalta osaltaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä. Koulujen myönteinen ilmapiiri, toimiva vuorovaikutus ja fyysinen ympäristö sekä kodin ja koulun välinen aktiivinen yhteistyö edistävät kouluviihtyisyyttä, turvallisuutta ja oppimista. Sosiaalipalvelujen tehtävänä on tukea kuntalaisten selviytymistä arjessa elämänkaaren kaikissa vaiheissa sekä vahvistaa kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elinolosuhteita. Muiden toimi- ja hallinnonalojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sosiaalipalvelujen rooli on tuoda tietoa kuntalaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja siinä esiintyvistä muutoksista. Sosiaalipalveluissa tunnistetaan ja ennakoidaan keskeiset terveyttä ja hyvinvointia heikentävät ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavat tekijät sekä vaikutetaan näihin tekijöihin. 3

6 Terveyspalveluissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen erityistehtäviä ovat mm. väestön terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehityksen seuranta ja arviointi, terveyskasvatus sekä terveyden edistämisen asiantuntijuus ja terveyden puolesta puhuminen. Terveydenhoitopalveluita ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, seulontatutkimukset ja terveydensuojelu/ ympäristöterveydenhuolto. Terveyden edistäminen on olennainen osa myös sairaanhoidon ja kuntoutuksen asiakastyötä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on ollut haasteellista järjestää laajan hyvinvointivastuun edellyttämä monialainen yhteistyö kunnan eri toimintojen (esim. koulu, kulttuuri, nuoriso, liikunta, kaavoitus, asuminen ja liikenne) ja yhteistoiminta-alueen välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnan toiminnassa: - Hyvinvointi on strateginen kysymys. Se on kunnan toimintaa ohjaava strateginen valinta, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen sekä terveyserojen kaventaminen. - Hyvinvoinnin perusta on kuntalaisten omaehtoinen toiminta. Kunnan tehtävänä on luoda sille edellytyksiä. - Hyvinvointi on kunnan työntekijöiden ammatillista toimintaa kunnan eri toimialoilla. Usein se edellyttää monialaista yhteistyötä. Esimerkiksi opettajilla, kaavoittajilla, liikennesuunnittelijoilla ja kaupunkiympäristöstä huolehtivilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Kunnan tehtävänä on tukea työntekijöiden ammattitaidon kehittämistä ja luoda työlle edellytykset. 4

7 Varhaisen puuttumisen tärkeys: Kunnan hyvinvointipolitiikan tavoitteena on se, että kunnalla on toimivat ja hyvälaatuiset peruspalvelut. Pälkäneen asumisen ja ympäristön kehittämisen keskeisiksi periaatteiksi on kirjattu: - Väestön tulomuuton mahdollistaminen aktiivisella kaavoitus- ja maapolitiikalla - Monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta - Toimivan ja viihtyisän asuinympäristön turvaaminen - Alueellisen aktiivisuuden kannustaminen - Kylien ominaispiirteen kunnioittaminen - Kunnan strategioiden huomioiminen kaavoituksessa. Pälkäneen kunnan yleisiä, strategiaa ohjaavia arvoja ovat: - Elävä ja toimiva maaseutumaisuus - Demokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet - Luovuus ja ennakkoluulottomuus taloudellisen ja kestävän kehityksen voimavarana 5

8 3. Hyvinvointitiedon tarkastelu ja kehityskohteiden määrittäminen Pälkäneen kunta on sitoutunut Väli-Suomen sähköisen hyvinvointikertomuksen osahankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman alahankkeita. Hankkeessa väestön hyvinvointia ja palveluita kuvataan sähköisen hyvinvointikertomuksen ja siihen sisältyvien indikaattorien avulla. Indikaattorit esitellään tässä kappaleessa ja ne jäsentävät ensin Pälkäneen kunnan perustietoja ja esittelevät sitten kunnan hyvinvointiin liittyviä tekijöitä elämänkaarimallin mukaisesti (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset) Indikaattori (osoitin, ilmaisin) kuvaa ilmiötä yhdellä luvulla ja näin tiivistää tietoa helposti ymmärrettävään muotoon. Indikaattori kuvaa tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Yleensä indikaattori kuvaa toivotun ilmiön tai ominaisuuden puutetta. Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruu perustuu yleensä riskien tai hyvinvoinnin puutteen kuvaamiseen. Osa-alueet on jaettu ikäryhmiin, joten on tarpeen avata eri termien sisältö. Lapsi tarkoittaa tässä 0-12-vuotiasta, varhaisvuori vuotiasta, nuori vuotiasta, nuori aikuinen vuotiasta, työikäinen vuotiasta ja ikäihminen yli 64-vuotiasta. Pahoinvointia tai hyvinvoinnin puutetta kuvaavan indikaattoritiedon kääntöpuolena on siis nähtävissä hyvinvointi. Indikaattorin vertailtavuus perustuu tiedon yhtenevään määrittelyyn ja kokoamistapaan, jolloin indikaattoria voidaan verrata alueiden välillä tai ajassa. Indikaattoreiden tietosisältö on kerätty kunnan omista tunnusluvuista ja kansallisesti tuotetuista tilastoista. Jokaisen paketin päätteeksi on kerätty pakettikohtainen yhteenveto joissa todetaan paketin pääkohdat ja kunnan toimintasuunnitelmassa huomioitavat kehitysnäkökulmat sekä kunnalle suotuisat havainnot terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Indikaattoritaulukoissa käytettävät vertailukunnat ovat: 6

9 V1 = Parkano V2= Orivesi V3= Hämeenkyrö V4= Kangasala V5= Pirkanmaa 3.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 7

10 Yhteenveto kunnan rakenteista, taloudesta ja elinvoimasta Pälkäne on väestöltään vanheneva, hitaasti supistuva kunta Tampereen seutukunnassa. Tilastokeskuksen tämän hetkisen ennusteen mukaan väkiluku kasvaa lähitulevaisuudessa ja ylittää 7000 asukkaan rajan vuonna Vuonna 2013 alle 15-vuotiaita on väestöstä 16 %, työikäisiä ( vuotiaat) 72 % ja yli 65-vuotiaita n. 25 %. Maakuntatason palveluiden osalta kunta kuuluu Tampereen vaikutusalueeseen ja kaupunkitason palvelusten osalta Tampereen ja Valkeakosken vaikutusalueeseen. Jonkin verran kaupunkitason palveluita haetaan Hämeenlinnasta. Liikenteellinen pääväylä on valtatie 12, joka on kunnan tavoitettavuuden kannalta merkittävin yhteys. Kunnan pinta-ala on 739 km2, josta vesipinta-alaa on 181 km2. Asukkaita maaneliökilometriä kohden on 11,24 asukasta. Haasteen kunnan toiminnalle tuottaa kunnan jakautuminen kahteen kuntakeskukseen, Luopioisten kirkonkylään ja Onkkaalaan. Lisäksi kunnan alueiden yhtenäisyyttä rikkoo runsas vesistö. Vanhusten osuus väestöstä on Pälkäneellä korkea. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 koko maan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 18,8 prosenttia ja ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä osuus olisi 25,6. Pälkäneellä yli 65-vuotiaden prosentuaalinen osuus vuonna 2012 oli 24,6 prosenttia ja ennusteen vuonna 2030 yli 33,8%:a. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15 -vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Pälkäneen demografinen huoltosuhde oli 69,6 vuonna Nettomuutto Pälkäneelle vuonna 2011 oli -5,4/1000 asukasta. Perheiden lukumäärä oli Pälkäneellä 1916 vuonna Lapsiperheitä kaikista perheistä oli 38 %. Perheistä yksinhuoltajaperheitä oli n. 19 %. Lapsiperheiden korkea osuus kertoo ennen kaikkea hyvistä tulevaisuuden näkymistä ja elinvoimaisuudesta. Pälkäneen kannalta tilanne ei ole huono verrattaessa muuhun Pirkanmaahan, mutta lapsiperheiden ja etenkin nuorten, lapsettomienkin perheiden houkuttelu kuntaan on hyödyllistä. Työttömien suhteellinen osuus työvoimasta oli Pälkäneellä vuonna ,4 %. Työttömyys on suhteellisen hyvällä tasolla, mutta työttömyyden vähentämiseksi voidaan silti tehdä paljon. Työttömyyden syihin puuttuminen ja työttömien tukeminen uusille urille ovat helpoimpia tapoja tähän. 8

11 Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat Pälkäneellä 1712 euroa / asukas vuonna Suomen keskiarvo on n euroa / asukas. Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vaihtelevat kunnittain kohtalaisesti. Tämä selittyy pitkälti kuntien hallintokuntajaolla sekä ikärakenteella. Esimerkiksi vanhusten laitoshuolto voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Samoin yhdistetty kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) voi olla joko sosiaalitoimen tai perusterveydenhuollon toimintana. Lasten päivähoitokustannukset kuuluvat myös sosiaalitoimen piiriin, mutta esiopetus voi kunnan päätöksellä olla joko sosiaalitoimen tai sivistystoimen alainen. Vuoden 2013 alusta alkaen päivähoito ja esiopetus ovat Pälkäneellä kuuluneet sivistystoimeen. Sosiaalitoimen menoihin vaikuttaa myös työttömyys, erityisesti jos kunnassa on paljon pitkäaikaistyöttömiä. Pälkäneen kannalta merkittävin haaste on heikkenevä huoltosuhde, joka vaikuttaa merkittävästi etenkin vanhustenhuollon kustannuksiin ja työvoiman kohdentumiseen. Työpaikkojen synnyttäminen ja nuorten muuttajien houkutteleminen on helpoin tapa korjata ikärakennetta ja saada verotuloja menojen kattamiseen. 3.2 Kaikki ikäryhmät 9

12 Yhteenveto kaikista ikäryhmistä Koko maan kuntavaalien äänestysprosentti oli 59,8 prosenttia vuonna Pälkäneellä äänioikeutetuista äänesti 64,4 %. Tilastokeskuksen taajama-aste indikaattorin mukaan Pälkäneellä asui taajamassa 54,8 % kuntalaisista. Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei ole 200 metriä suurempi. Koko maan taajama-aste oli samana ajankohtana 84,6 %. Asuntokannaltaan Pälkäne on hyvin rivi- ja pientalovoittoinen kunta. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista oli vuoden 2012 lopussa 88,2 %. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa on tiedot antaneita vertailukuntaa heikompi. Tällä osa-alueella Pälkäne siis suoriutuu kaikista heikoimmin. Myös mielenterveysongelmista johtuvat käynnit ja kustannukset sekä mielenterveysindeksi ovat Pälkäneellä vertailukuntia korkeammat. Samoin alkoholista aiheutuvat kustannukset ja rattijuopumukset ovat Pälkäneellä muita heikompia mittareita. TEA perustuu kyselyyn kuntien johtohenkilöille, joten tämän mittarin informaatio on jonkin verran epäluotettavampi kuin muut mittarit. TEA-mittaria saa korotettua helpoimmin ottamalla käyttöön uusia terveydenedistämisen työkaluja ja raportoimalla näistä kyselyssä. Mielenterveyden ongelmien ehkäiseminen on tärkeää niiden korkeiden kustannusten ja sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat itsessään ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Alkoholiongelmien ehkäiseminen on oleellista niiden taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten takia. Alkoholiongelmien hoitaminen on kallista ja alkoholisoituminen aiheuttavat sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä. Alkoholi- ja mielenterveysongelmat vaikuttavat myös jossain määrin toisiinsa, joten molempien huomiointi ennaltaehkäisevässä työssä on tärkeää. 10

13 3.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 11

14 Yhteenveto lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Mittareista merkittävä osa on hankittu käyttämällä valtakunnallista kouluterveyskyselyä. Kyselyssä on mukana myös laajemmalta alueelta oppilaita keräävä Anna Tapion koulu. Tämä vaikuttaa tuloksiin jonkin verran. Pälkäneen tilanne on erittäin heikko useilla indikaattoreilla mitattuna vertailukuntiin nähden luokkalaisista nuorista 11,3%:a kokee, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää, 22,2%:lla kokee olevansa vaikeasti tai keskivaikeasti masentunut, 22,8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 29,3% kokee vanhemmuuden puutetta, 16% on kokenut seksuaalista väkivaltaa, 22,3% kokenut fyysistä uhkaa ja 19,6% on ylipainoisia. Luvut perustuvat vastaajien kokemuksiin eli eri nuoret voivat tulkita esimerkiksi saman asian eri tavoin. Positiivisia mittareita Pälkäneen kannalta ovat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten suhteellinen määrä, lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien määrä ja koululounasta syövien osuus. Pälkäneen kunta on sijoittanut perhetyöhön voimakkaasti resursseja ja se näkyy indikaattoreissa. Esimerkiksi lasten sijoituksia tehdään Pälkäneellä hyvin vähän juuri siksi, että matalamman tason apu tavoittaa perheet hyvin. Indikaattoreista merkittävä osa on sellaisia, joista ei voi suoraan sanoa, onko indikaattorin osoittama asia positiivinen vai negatiivinen. Pälkäneläiset nuoret tupakoivat, nauttivat alkoholia ja ovat ylipainoisia Pirkanmaan keskiarvoa ja vertailukuntia enemmän. Nuorten elintavat ovat siis huonot ja ainoastaan alkoholin käyttö on indikaattoreiden mukaan vähentymässä. Toisaalta aiemmin vähäisempänä pysynyt huumeiden käyttö on lisääntymässä. Pälkäneen kannalta on merkittävää, että monet mittarit osoittavat nuorten pahoinvointia. Huonovointiset nuoret ennakoivat ongelmia myös aikuisuudessa työelämässä ja opiskelussa. Huonosti voivat nuoret aiheuttavat myös todennäköisesti kustannuksia lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä runsaasti. Kustannuksia aiheutuu mm. työttömyydestä, sosiaalipalveluiden käytöstä ja avustuksista. Lisäksi syrjäytyminen vähentää verotuloja ja lisää erilaisten sairauksien sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tupakointi, alkoholinkäyttö ja ylipaino lisäävät myös merkittävästi erilaisten terveysongelmien syntyä etenkin kasautuessaan samoille ihmisille. 12

15 Pälkäneen kannalta olennaista on pystyä erottamaan ne nuoret, jotka todellisuudessa ovat Pälkäneläisiä, eivätkä siis Anna Tapion koulun opiskelijoita ja suunnata näihin nuoriin erityisiä toimia terveydentilan ja hyvinvoinnin paranemiseen. 3.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Yhteenveto nuoret ja nuoret aikuiset Pälkäneen osalta puuttuu useita nuorten ja nuorten aikuisten indikaattoreita. Saatavilla olevat indikaattorit näyttävät kuitenkin että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeitä saaneita on Pälkäneellä paljon. Samoin koulutuksen ulkopuolelle jääneitä ja vähän liikkuvia on myös paljon. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on erityisen haitallista, koska se edistää syrjäytymistä ja työttömyyttä jo lyhyellä aikavälillä. Toisaalta Pälkäne on maatilavaltainen kunta, jossa siis on edelleen tarjolla sellaista työtä, jossa koulutusta ei juuri 13

16 tarvitse. Kuitenkin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääviin ja koulutuksesta putoaviin pitää kohdistaa erityishuomiota. Vaikka Pälkäneellä on nuorissa korkea koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus, ovat työttömyys ja toimeentulotukea saavien määrät silti matalia. Puuttuvat indikaattorit koskevat lähinnä kouluterveyskyselyä. Näitä indikaattoreita tarkastellaan tarkemmin hyvinvointisuunnitelmassa vuodelle Työikäiset Yhteenveto työikäiset 14

17 Pälkäneellä pitkäaikaistyöttömyys näyttää indikaattoreiden perusteella olevan merkittävä ongelma. Samoin toimeentulotukea saavia on suhteellisen paljon. Sairauksista diabetes vaikuttaa olevan ongelma suhteellisen suurelle osalle pälkäneläisistä. Mielenterveys näyttää olevan Pälkäneen työikäisissä jonkin verran suurempi ongelma kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Tämä näkyy niin työkyvyttömyyseläkkeissä kuin depressiolääkkeissäkin. Sen sijaan psykiatrista laitoshoitoa työikäiset käyttävät muuta Pirkanmaata vähemmän. Työkyvyttömyys ja muut mielenterveyden vaikutukset vaikuttavat sekä julkiseen talouteen että ihmisten hyvinvointiin. 3.6 Ikäihmiset 15

18 Yhteenveto ikäihmiset Ikäihmisten asioita kuvaavissa indikaattoreissa on runsaasti sellaisia mittareita, joiden kuvaama tilanne ei ole selkeästi negatiivinen eikä positiivinen. Diabetes, astma ja dementia ovat yleisiä ikääntyneiden sairauksia Pälkäneellä kuten koko Suomessa. Indikaattorien mukaan myös toimeentulon ongelmat korostuivat. Useat indikaattorit antavat viitteitä kuitenkin siihen suuntaan, että ikäihmisten asiat ovat kohtuullisen hyvin. Pälkäneellä vuonna 2013 yli 75-vuotiaista 10,8% on ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä indikaattori on valtakunnallisiin tavoitteisiin nähden liian korkea ja muuta Pirkanmaata korkeampi. Indikaattori kertoo, että ikäihmisille on vähän vaihtoehtoja kun arki kotona ei enää onnistu. Laitostyyppinen hoito on kallista ja erityyppisiä asumisvaihtoehtoja pitäisi olla tarjolla. Myös kotihoidon palvelun lisääminen ja kehittäminen vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä vuosille Kunnan rakenne, talous ja elinvoima Kunnan rakenteen, talouden ja elinvoiman kannalta merkittävimmät tekijät ovat ikärakenne, työllisyys, muuttoliike, verotulot ja palveluiden kustannukset. Verotulot, ikärakenne ja muuttoliike liittyvät kiinteästi yhteen, koska muuttoliike vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen väestöpohja millekin alueelle muodostuu. Työikäisten merkittävä muuttoliike kuntaan korjaisi sekä ikärakennetta että verotuloja olettaen, että työllisyys säilyisi nykyisellä tasolla. Pälkäneen kannalta merkittävimmät haasteet ovat indikaattoreiden perusteella juuri negatiivinen muuttoliike ja korkeat kustannukset osissa palveluita. Muilta osin indikaattorit osoittavat Pälkäneen kunnan tilanteen olevan vähintään kohtuullinen, Korkeat kustannukset sosiaalipalveluissa ovat huolestuttavia, mutta niiden kehittyminen tulevaisuudessa on vielä avoinna. Sosiaalipalvelut siirtyivät vuoden 2014 alusta lukien Kangasalan kunnan tuottamiksi ja tästä syystä kustannuskehitystä on vaikea arvioida suhteessa aiempaan kunnan omaan tuotantoon. Samoin korkeat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat perusterveydenhuollon avulla hallittavissa, mutta perusterveydenhuolto on niin ikään Kangasalan kunnan tuottama palvelu. Jos sosiaalipalveluiden kustannukset pysyvät jatkossakin korkeina, on tarpeen tutkailla eri palveluiden kustannuskehitystä tarkemmin. Esimerkiksi ikäihmisten palvelurakenteen keventäminen laitoshoidosta asumispalveluihin ja kotihoitoon on sekä sisällöltään että kustannuksiltaan hyvä toimintamalli. Rakenteeseen vaikuttavista tekijöistä Pälkäneen huolehdittavaksi jää siis selkeimmin ikärakenteesta ja muuttoliikkeestä huolehtiminen. Koska muuttoliikkeen avulla vaikutetaan ratkaisevasti myös ikärakenteeseen, muodostuu tästä tärkein kehitettävä kohde. Muuttoliikkeeseen voidaan vaikuttaa ulosmuuttajien määrää vähentämällä ja sisäänmuuttajien määrää lisäämällä. Olennaisessa roolissa ovat asuminen, palvelut, työpaikat ja 16

19 yrittämismahdollisuudet. Asumista voidaan edistää helpoimmin pitämällä palvelut ja viihtyisyystekijät hyvällä tasolla ja markkinoimalla niitä oikein. Kuntaan muuttamista voi helpottaa kaavoittamalla tontteja halutuilta alueilta kohtuulliseen hintaan ja pitämällä huolta myös vuokraasumisen edellytyksistä. Uusia työpaikkojen syntymiseen kunta voi vaikuttaa tukemalla yrittäjiä ja yrittäjyyttä mm. toimitiloja ja tontteja tarjoamalla. Myös hankintojen järjestely niin, että paikalliset yritykset pystyvät niihin tarjoamaan, vaikuttaa yritysten työntekijämääriin. Kunnan rakenteiden, talouden ja elinvoiman kannalta merkittävin haaste on ikärakenne ja sen kehittyminen tulevaisuudessa. Ikääntyvä kunta tarvitsee nuoria sekä veronmaksajiksi että työntekijöiksi. Muuttajien houkutteleminen kuntaan ja työpaikkojen lisääminen on suunnittelukauden merkittävä tavoite. 4.2 Kaikki ikäryhmät Kaikkia kuntalaisia koskevien asioiden osalta suurimmat hyvinvoinnin haasteet ovat indikaattoreiden perusteella alkoholi- ja mielenterveyden ongelmat. Lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää TEA-mittariin ja siihen vaikuttavaan kyselyyn. Mielenterveyden ja alkoholiongelmien ehkäiseminen tapahtuu yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa, mutta Pälkäne voi yksinkin vaikuttaa näiden ihmisten elämään edistämällä kuntalaisten elämänlaatua muilla osa-alueilla. Etenkin lasten ja nuorten ongelmien havainnointi ja niihin puuttuminen on tehokkainta varhaiskasvatuksen ja koulun puitteissa, jossa lapset ja nuoret ovat jo sisällä. Päihde- ja mielenterveysasioiden edistämiseksi Pälkäne osallistuu aktiivisesti Kangasalan kunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämissuunnitelman tekemiseen. Koska mielenterveys- ja päihdeongelmat liittyvät myös vahvasti kaikkiin muihin sosiaalisiin ongelmiin kuten työttömyyteen, syrjäytymiseen, kouluttamattomuuteen jne. on Pälkäneen kunnan kannalta mielekästä puuttua myös näihin seikkoihin. Esimerkiksi toimenpiteiden tehostaminen toisen asteen koulutuksen keskeyttäneisiin ja työttömiin näkyy pitkällä aikavälillä myös alkoholi- ja mielenterveysongelmien vähenemisenä. 4.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Alakoulu- ja päiväkoti-ikäisten lasten hyvinvointia mittareissa käsitellään varsin vähän. Suuri osa huomiosta kiinnittyy 8.-9-luokkalaisten antamiin kouluterveyskyselyn vastauksiin. Indikaattoreiden perusteella on siis vaikea sanoa mitään tätä nuorempien hyvinvoinnista. Tämä on selkeä aukko aineistossa. Pälkäneläisistä varhaisnuorista huomattava osa on huonovointisia ja varhaisnuoret kokevat huonovointisuutta monilla mittareilla. Eniten varhaisnuorten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kouluissa, joissa varhaisnuoret viettävät pääasiassa aikaa ja jossa he tapaavat muita varhaisnuoria ja aikuisia. Osa indikaattoreiden ilmaisemista ongelmista on kuitenkin sen laatuisia, ettei niitä pystytä koulun puitteissa hoitamaan, vaan vastuu niistä kuuluu ensisijassa vanhemmille ja huoltajille. Esimerkiksi vanhemmuuden puute ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus ovat luonteeltaan sellaisia mittareita, joihin koulun on vaikea puuttua. Koulun toiminnan puitteissa voidaan parhaiten lisätä lasten ja varhaisnuorten hyvinvointia järjestämällä sellaisia matalan kynnyksen lisä- tai tukipalveluita, joihin varhaisnuoria ohjaamalla voidaan lisätä heidän hyvinvointiaan ja vähentää pahoinvointia. Päihteiden ja liikapainon osalta erilainen valistus ja opetuksen keinojen tarkastelu auttanevat parhaiten. Kouluruokailu on Pälkäneellä vielä verrattain suosittua varhaisnuorten keskuudessa, mutta myös kouluruokaa syövien varhaisnuorten osuutta tulisi nostaa. Mittaristossa on poikkeuksellisen paljon mittareita, joiden antaman informaation ei voi tulkita olevan huonoa tai hyvää. Näiden palveluiden osalta onnistuminen tulisi tunnistaa jotenkin muutoin. 17

20 4.4 Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten ja nuorten aikuisten kannalta merkittävimmät haasteet ovat keskimääräistä korkeammat työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyden ongelmien vuoksi, vähäinen liikunnan määrä ja korkea koulutuksen ulkopuolelle jäävien määrä. Mielenterveyden ongelmiin on helpointa puuttua silloin kun nuori on vielä peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa. Tällöin arkea voidaan järjestellä mielenterveydellisistä ongelmista toipumiseen samalla kun nuori toimii muiden nuorten kanssa arjessa. Sen sijaan tapauksissa, joissa opiskelu ei suju ongelmista johtuen on ongelmiin ensin tartuttava siten, että nuori saadaan kuntoutettua normaalin toiminnan edellyttämään kuntoon. Liikunnan harrastamattomuus on ongelmallista pitkän aikavälin vaikutusten takia. Liikkumattomuus edistää monien elintasosairauksien puhkeamista aikuisiällä. Nuorten aktivoiminen liikkumiseen on monitahoinen ongelma. Nuoria voidaan aktivoida liikkumaan koululiikunnan kautta mutta myös valistamalla ja järjestämällä liikuntapaikkoja ja tilaisuuksia monipuolisesti. Ilman opiskelupaikkaa olevien korkea määrä on niin ikään monipuolinen ongelma. Nuorten kouluttamattomuus aiheuttaa helposti työttömyyttä ja usein myös syrjäyttää nuoren yhteiskunnasta kokonaan. Nuorten ohjaaminen koulutukseen on siksi erittäin tärkeä tavoite. Toisaalta, kuten edellä todettiin mielenterveydestä, on huolehdittava myös nuorten opiskeluedellytyksistä. 4.5 Työikäiset Työikäisten suurimpia ongelmia ovat indikaattoreiden mukaan pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulon ongelmat sekä sairauksista diabetes. Toimeentulon ongelmat näkyvät korkeana osuutena toimeentulotuen saajissa. Toimeentulon ongelmat ja työttömyys liittyvät vahvasti toisiinsa. Työttömyys on monitahoinen ongelma johon voi liittyä myös muita ongelmia kuin työpaikkojen vähäisyys. Usein heikko tai väärä koulutus lisäävät työttömäksi jäämisen riskiä ja vähentävät työllistymisen edellytyksiä. Samoin hoitamattomat sairaudet ja päihdeongelmat vaikeuttavat työllistymistä. Työttömyyteen voidaan puuttua monin keinoin. Työkykyisten työttömien työllistämiseen suuntaavia keinoja ovat koulutus, työharjoittelut ja työnhaussa avustaminen. Työkyvyttömien tai osatyökykyisten työttömien ohjaaminen muihin palveluihin on ensisijainen toimintatapa. Kunnan työpajatoiminta käynnistyi vuoden 2014 alussa ja sen odotetaan parantavan työllisyyttä ja ohjaavan työttömiä kuntalaisia takaisin työelämään tai koulutukseen tai muihin tukitoimintoihin. Erityisesti työpajan toivotaan pienentävän yli 500 päivää työttömänä olleista kertyvää, kunnan maksettavaa sakkoa valtiolle. Työpajatoiminnan jatkaminen on oleellista toimintaa niin kauan kuin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys pysyvät korkealla tasolla. Diabetes on yksittäisenä sairautena nostettu esiin sen yleisyyden vuoksi. Sairaus liittyy selkeästi elintapoihin kuten liikkumattomuuteen ja huonoon ruokavalioon. Yleisenä kansantautina diabetes aiheuttaa terveydenhuollolle kustannuksia, joita olisi tarkoituksenmukaisempaa ehkäistä ennalta huolehtimalla elintavoista eikä hoitaa sairautta vasta sen puhjettua. Pälkäneellä on toteutettu joitakin diabeteshankkeita ja uudet tavat diabeteksen torjunnassa ovat tulevaisuudessakin tärkeitä. 4.6 Ikäihmiset Astma, diabetes ja muistisairaudet ovat suurimmat ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavat sairaudet. Näistä diabetes on selkeimmin elintasosairaus, mutta elintavoilla on vaikutusta myös muistisairauksien puhkeamiseen. Oikea ravinto ja liikunta estävät muistisairauksien ja diabeteksen puhkeamista. Lisäksi tupakan ja alkoholin välttäminen edistävät muistin toimintaa. Myös virkeänä pysyminen myös eläkkeellä sekä ihmissuhteiden ylläpito edistävät muistin terveyttä. Nykyisten ikäihmisten toimeentulon ongelmat ovat vaikeasti ratkaistavia, koska heidän tulonsa ovat riippuvaisia lähinnä eläkkeistä, joiden suuruuteen he eivät pysty itse vaikuttamaan. Ikäihmisten toimeentuloa voidaan täydentää sosiaaliturvalla. 18