PÄLKÄNEEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 PÄLKÄNEEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2015 Hyväksytty Pälkäneen kunnanvaltuustossa osana talousarviota vuodelle

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... i 1. Johdanto Hyvinvointikertomuksen painopistealueet Tavoitteiden avaus Rakenteelliset ongelmat Nuorten hyvinvointi Ikäihmisten hoito ja asuminen Toimenpiteet vuosille 2015 ja i

3 1. Johdanto Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 mukaan "kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus." Pälkäneen kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan käynnistää hyvinvointikertomustyön. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt hyvinvointikertomuksen vuosille Pälkäneen kunta on sitoutunut Väli-Suomen sähköisen hyvinvointikertomuksen osahankkeeseen, joka on Kaste-ohjelman alahankkeita. Osahankkeen toteutusaika on Hanke tulee kulkemaan hyvinvointikertomuksen laadinnan rinnalla ja sähköistä hyvinvointikertomusta tullaan käyttämään pohjana työlle. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnille hyvä työväline ja julkinen asiakirja, joka muodostaa osan kuntasuunnittelun kokonaisuudesta. Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointikertomus tehdään kunnassa seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi. Hyvinvointikertomuksen avulla päättäjät saavat tietoa päätöksenteon pohjaksi kuntalaisten hyvinvointiin liittyvistä asioista ja siitä, mihin suuntaan toimenpiteitä ja resursointia kunnassa on suunnattava. Hyvinvointikertomukseen valittavia indikaattoreita on työstetty hyvinvointityöryhmässä, jossa on edustus liikunta-, sivistys-, varhaiskasvatus-, nuoriso-, terveys-, sosiaali- ja teknisestä toimesta. Indikaattorit toimivat hyvinvointikertomuksen mittareina ja näiden pohjalta voidaan nostaa esiin kehittämisen kohteet sekä arvioida tehtyjen toimien vaikutukset. Pälkäneen kunnanvaltuusto on kokouksessaan tehnyt päätökset hyvinvointikertomuksessa käytettävistä indikaattoreista. Pälkäneen hyvinvointikertomusta kokoamaan perustettiin alkuvuodesta 2013 hyvinvointityöryhmä. Kokoonpano on nykyisin seuraava: Hyvinvointityöryhmä syksyllä 2014 Sorri Mia, vs hallintojohtaja, puheenjohtaja Saukkoriipi Aleksi, hallintokoordinaattori, sihteeri, hyvinvointikoordinaattori Snäkin-Laitinen Seija, ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Ketola Petri, liikunta- ja vapaa-aikasihteeri Nest Mauri, sivistystoimenjohtaja Kaisko Susanna, vt. avoterveydenhuollon osastonhoitaja Laiho Salla, sosiaalityöntekijä (ikäihmiset) Toikka Kirsi, johtava sosiaalityöntekijä Forsman Juha, varhaiskasvatuksen päällikkö Vesava Matti, tekninen johtaja Niukkanen Hannu, ympäristönsuojelusihteeri Tässä suunnitelmassa viitataan eri ikäryhmiin. Lapsi tarkoittaa 0-12-vuotiasta, varhaisvuori vuotiasta, nuori vuotiasta, nuori aikuinen vuotiasta, työikäinen vuotiasta ja ikäihminen yli 64-vuotiasta. 2. Hyvinvointikertomuksen painopistealueet Hyvinvointikertomuksessa vuosille on tuotu esiin suunnittelukauden tärkeimmät tavoitteet: 1

4 Suunnittelukauden tärkeimmät tavoitteet ovat rakenteellisiin ongelmiin kuten työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen vaikuttaminen. Työttömyyttä torjumalla voidaan myös ehkäistä toimeentulon ongelmia. Toisena merkittävänä tavoitteena on nuorten huomattavien ongelmien tarkempi analysointi ja syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen. Tässä olennaisessa osassa on Kangasalan kunnan kanssa tehtävään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen sekä kouluissa ja varhaiskasvatuksen kentällä tehtävä ennaltaehkäisevä työ. Kolmantena merkittävä tavoitteena on ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon lisääminen sekä yleisemmin asumismahdollisuuksien parantaminen. Yksittäisenä hankkeena Senioritalo on tärkeä. Ennakkovaikutusten arviointimallin käyttöönotto parantaa kunnan hyvinvointijohtamisen tilaa ja johtaa tehtävien päätösten tarkastelemiseen entistä monipuolisemmin. Neljäs merkittävä tavoite on mallin juurruttaminen johtamisen välineeksi. Hyvinvointikertomuksen painopistealueita on pyrittävä toteuttamaan vuosina 2015 ja Tavoitteiden toteutumiseksi on niille määriteltävä tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. 3. Tavoitteiden avaus 3.1 Rakenteelliset ongelmat Pälkäneellä oli kesällä 2014 työttömänä n. 11% työvoimasta. Luku on Pirkanmaan kuntien joukossa hieman keskimääräistä matalampi. Työttömyys on Pälkäneellä kasvanut muuta Pirkanmaata hitaammin vuodesta 2013 vuoteen Pälkäneellä huolestuttavaa on sen sijaan yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä. Enemmän kuin joka toinen työtön Pälkäneellä on yli 50-vuotias ja osuus on Pirkanmaan korkein. Yli 50-vuotiaiden työllistyminen on yleensä nuorempia vaikeampaa, joten työttömyyden kesto voi tässä ryhmässä helposti pitkittyä. Pälkäneellä myös yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä on Pirkanmaan korkein, yli 40%. Luvut on laskettu heinäkuun 2014 työllisyyskatsauksesta. Taulukko alla. 2

5 alle 25v osuus yli 50v osuus pitkäaikaistyöttömät IKAALINEN 13,4 % 38,2 % 26,9 % KIHNIÖ 8,3 % 50,0 % 16,7 % PARKANO 7,5 % 47,6 % 16,6 % AKAA 15,1 % 34,8 % 28,3 % URJALA 10,1 % 41,6 % 32,6 % VALKEAKOSKI 19,3 % 38,3 % 25,5 % HÄMEENKYRÖ 11,3 % 38,8 % 29,7 % KANGASALA 12,3 % 36,9 % 36,8 % LEMPÄÄLÄ 13,9 % 33,3 % 29,4 % NOKIA 13,8 % 38,0 % 36,2 % ORIVESI 13,7 % 43,5 % 30,4 % PIRKKALA 12,6 % 34,4 % 33,5 % PÄLKÄNE 11,1 % 51,9 % 42,3 % TAMPERE 16,1 % 28,6 % 7,1 % VESILAHTI 5,1 % 34,1 % 9,7 % YLÖJÄRVI 11,9 % 39,7 % 3,3 % JUUPAJOKI 12,5 % 48,2 % 2,7 % MÄNTTÄ-VILPPULA 11,6 % 47,5 % 3,1 % RUOVESI 11,9 % 51,0 % 4,5 % VIRRAT 14,7 % 44,2 % 5,9 % PUNKALAIDUN 11,6 % 40,6 % 2,9 % SASTAMALA 16,5 % 39,0 % 6,5 % Alla on taulukko työttömien määrästä Pälkäneellä syksyn 2012 ja syksyn 2014 välillä. Kokonaisuutena Pälkäneen työttömyydestä voidaan siis sanoa, että sitä on vähän, mutta se painottuu työuran loppupuolella oleviin ja se pitkittyy muuta Pirkanmaata useammin. Huomattava kuitenkin on, että sekä pitkäaikaistyöttömien määrät olivat korkeimmillaan vuoden 2014 alussa ja ovat siitä laskeneet muutamilla henkilöillä. Luvut ovat kuitenkin edelleen huomattavan korkeita. 3

6 Työttömyyden rakenne johtuu pääasiassa huonosti toteutetusta työllistämispolitiikasta 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Osa työttömyydestä molemmissa ongelmaryhmissä periytyy näiltä vuosilta eikä työttömyyttä ole taloudellisesti hyvinäkään vuosina saatu katkaistua. Työttömyyden kannalta oleellista on kohdentaa ikääntyneisiin ja pitkäaikaistyöttömiin erityistoimia, jotta heidän työttömyytensä katkeaisi. Muuttoliike on Pälkäneellä ollut pääasiassa positiivinen, eli kuntaan muuttajia on ollut enemmän kuin kunnasta muuttajia. Vuosina muuttoliike oli kuitenkin Pälkäneen kannalta negatiivinen. Kunnan väkiluku on supistunut vuodesta 2010 asti hitaasti. Vuonna 2013 väkiluku supistui positiivisesta muuttoliikkeestä huolimatta, koska luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Pälkäneellä siis kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Kokonaisuutena Pälkäneen väestökehitys on ollut positiivista, mutta kääntynyt vuonna 2010 negatiiviseksi. Väestörakenteen ja elinvoiman kannalta kuntaan muuttavien määrää tulisi nostaa. 3.2 Nuorten hyvinvointi Hyvinvointikertomuksessa vuosille todettiin, että Pälkäneläisten luokkalaisten varhaisnuorten asiat ovat vertaiskuntiin nähden todella huonosti. Varhaisnuorista mm. 11,3% kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, 22,2% kokee olevansa vaikeasti tai keskivaikeasti masentunut, 22,8% kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, 29,3% kokee vanhemmuuden puutetta, 16% on kokenut seksuaalista väkivaltaa, 22,3% on kokenut fyysistä uhkaa ja 19,6% on ylipainoisia. Lisäksi nuorten huonot elintavat näkyvät vastauksissa ja nuoret mm. nauttivat alkoholia ja tupakoivat enemmän kuin pirkanmaalaiset keskimäärin. Hyvinvointikertomuksen yhteydessä jo todettiin, että luvuissa ovat mukana myös Pälkäneellä toimivan Anna Tapion koulun oppilaiden vastaukset. Nämä vaikuttavat tuloksiin ja siksi tässä on tarpeen tutkia tuloksia paremmin ainoastaan Pälkäneen yhteiskoulun osalta. Pälkäneen yhteiskoulu on kunnan ainoa oma yläkoulu. Tarkempi analyysi asiasta on tästä syystä tarpeen luokkalaisista % Kouluterveys 2011, koko kunta Kouluterveys 2013, koko kunta Yhteiskoulu 2011 Yhteiskoulu 2013 Pirkanmaa 2013 Ei yhtään läheistä ystävää 11,3 10, ,5 Vaikea tai keskivaikea masennus 22,2 14 Huono tai keskinkertainen terveydentila 22, ,9 Vanhemmuuden puutetta 29,3 25,8 17,9 Seksuaalista väkivaltaa Fyysistä uhkaa 22,3 27, ,5 Ylipainoisia 19,6 16, ,8 Tupakoi päivittäin 17,7 25, ,6 Humalassa vähintään kerran kk:ssa 15,8 15, ,1 Yllä olevasta kuvasta käy ilmi tarkemmin pälkäneläisten yläasteikäisten hyvinvoinnin kehittyminen. Kun koko kunta otetaan huomioon, on huomattavaa parannusta tapahtunut kahdella indikaattorilla ja huononemista niin ikään kahdella indikaattorilla. Kun huomioidaan vain yhteiskoulu, on kehittymistä tapahtunut enemmän positiiviseen suuntaan. Kuitenkin verrattaessa yhteiskoulua koko Pirkanmaahan, ovat useat indikaattorit edelleen keskiarvoa heikompia. Punaisella on merkitty huonontuneet indikaattori, vihreällä parantuneet ja keltaisella sellaiset, joissa yhteiskoulun varhaisnuorten tilanne on vuonna 2013 Pirkanmaan keskiarvoa heikompi. 4

7 Tarkemman analyysin jälkeen voidaan todeta, että Pälkäneen varhaisnuorten tilanne on monella mittarilla parantunut vuodesta 2011 vuoteen 2013, mutta edelleen tilanne on monissa kohdissa edelleen heikompi kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Hyvinvointikertomuksessa esiinnostetuista indikaattoreista yksi ei tämän analyysin perusteella ole enää niin huolestuttavalla tasolla, että siihen täytyisi välittömästi puuttua. Tämä on ei yhtään läheistä ystävää -indikaattori. Kun tarkastellaan vain yhteiskoulun tuloksia, voidaan havaita, että tulos on parempi kuin hyvinvointikertomuksessa sekä molemmissa sarakkeissa parempi kuin edellisvuonna ja nyt myös hyvin lähellä Pirkanmaan keskiarvoa. Analyysin perusteella kuitenkin voi edelleen korostaa huonoksi tai keskinkertaiseksi terveydentilansa tuntevien määrää, seksuaalista väkivaltaa kokevien määrää, fyysistä uhkaa kokevien määrää, tupakoivien määrää ja humalaan itsensä säännöllisesti juovien määrää. Etenkin fyysistä uhkaa kokevien määrä on noussut vauhdilla ja on vuonna %, yli kolmannes. Myös tupakoijien määrä on noussut huolestuttavasti ottaen huomioon, että Pirkanmaan keskiarvo on samaan aikaan laskenut 14,1%:sta 11,1%:in. Vanhemmuuden puutetta ja masentuneisuutta ei voitu analysoida aineiston perusteella. Nuorten osallistaminen on tärkeä kansallinen tavoite. Myös uusi kuntalaki painottaa nuorten kuulemista aiempaa enemmän ja kuntia velvoitetaan mm. perustamaan nuorisovaltuusto tai muu nuorten vaikuttajaryhmä. Pälkäneellä on aiemmin perustettu nuorisovaltuustoja ja nuoria on otettu mukaan myös toimielimiin. Nämä yritykset ovat kuitenkin vähitellen hiipuneet. Kuntalain muutoksen yhteydessä on tarpeen pohtia erikseen uusia tapoja osallistaa nuoria kunnan päätöksentekoon. Pälkäneellä ongelmia on erityisesti yläasteikäisillä varhaisnuorilla. Nuorten hyvinvoinnissa on kuitenkin syytä huomioida myös nuorten aikuisten ongelmat. Kunnalla on aiemmin ollut vähän palveluita tarjottavana täysi-ikäisille nuorille ja tämä on voinut aiheuttaa näiden nuorten hukkumista kunnan palveluiden ulottumattomiin. Kunta on kuitenkin hakemassa avustusta etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen. Etsivä nuorisotyöntekijä työskentelisi juuri sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät ole työelämässä eivätkä opiskelemassa ja jotka eivät enää välttämättä ole alaikäisiä. Jos avustusta saadaan, voi etsivä nuorisotyöntekijä aloittaa työskentelyn arviolta syksyllä Ikäihmisten hoito ja asuminen Kangasalan ja Pälkäneen kunnat ovat vuoden 2014 aikana valmistelleet yhteistyössä vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma on luonteeltaan pidemmän aikavälin suunnitelma kuin hyvinvointisuunnitelma. Kehittämissuunnitelman tavoitteita toteutetaan hyvinvointisuunnitelman puitteissa kehittämissuunnitelman voimassaoloaikana. Hyvinvointikertomuksessa todetaan, että Pälkäneläisistä ikäihmisistä liian suuri osa elää vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tämä on erittäin kallis ja ikäihmisiä passivoiva tapa antaa hoivaa ja tarpeellista olisi lisätä kevyempiä hoivan muotoja. Kevyemmät hoivan muodot olisivat kotihoitoa, palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja omaishoitoa. Hoivan lisäksi ikäihmisten arjen sujuvuutta voisi parantaa tarjoamalla paremmin ikäihmisille soveltuvia asuntoja. Pälkäne on maaseutupaikkakunta, joten merkittävä osa ikäihmisistä asuu omakotitaloissa taajamien ulkopuolella. Pälkäneen kunnan alueella on tällä hetkellä tarjolla kaikkia edellä mainittuja palveluita, mutta paikkoja on liikaa ympärivuorokautisen hoivan palveluissa ja liian vähän kevyemmissä muodoissa. Ikäihmisille tarkoitettuja senioriasuntoja ilman palveluita ei kunnassa ole tarjolla julkisesti tai yksityisesti. Kunnassa on aloitettu selvitys senioritalon rakentamisesta lähivuosina. Taloon on alustavasti suunniteltu noin 25 asuntoa noin ihmiselle. Senioritalo helpottaa ikäihmisten asumista ja tuonee palvelutarpeen vähenemän kautta säästöjä kunnalle. Pälkäneen väestö kehittyy Tilastokeskuksen ennusteen (2012) mukaan seuraavan taulukon mukaisesti. 5

8 Koko väestö Yli 65-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 85-vuotiaat lkm lkm % lkm % lkm % , , ,5 e , , ,7 e , , ,9 e , , ,5 e , , ,2 Vuodesta 2013 vuoteen 2030 mennessä Pälkäneläisten yli 75-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan puolitoistakertaistuvan. Tämä aiheuttaa huomattavia paineita palvelujärjestelmälle ja palveluiden rahoitukselle. Vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelmassa Pälkäneen kunnanvaltuusto on hyväksynyt seuraavat tavoitteet eri palvelumuodoissa olevien ikäihmisten osuuksista. Tavoite 2017 Pälkäne 2013 Kunnan vahvistama tavoite 75 vuotta täyttäneet Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 92 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä* , Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä 6,0-7,0 2,5 3-3,5 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 6,0-7,0 6,3 yht. 8 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 v. täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä 2,0-3,0 4,3 Kotona asumisen tukeminen erilaisia palveluita lisäämällä ja kehittämällä on tärkeää. Myös päivätoimintaa lisäämällä voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista. Ikäihmisten määrien kasvuluvut ovat niin nopeita, että vaikka palvelutarve ei kasvaisikaan samaa vauhtia, ei raskailla palveluilla voida tyydyttää kaikkien palvelutarpeita vaan kevyempiä ratkaisuja on lisättävä huomattavasti. 25-asuntoinen senioritalo tyydyttänee palvelutarvetta väliaikaisesti, mutta jo muutamassa vuodessa lienee tarvetta saada kuntaan lisää vastaavia palveluttomia senioritaloja ja pyrkiä lisäämään muiden kevyempien palvelumuotojen käyttöä. Kukkiakoto on muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköksi vuonna Laitoshoidon vähentäminen muuttamalla myös Palvelukeskus Harjutuuli tehostetun palveluasumisen yksiköksi olisi tämän tavoitteen mukaista ja se keventäisi ja modernisoisi osaltaan vanhustenhuollon palvelurakennetta. 4. Toimenpiteet vuosille 2015 ja 2016 Tässä luvussa esitellään toimenpiteet, joiden avulla hyvinvointia pyritään edistämään vuosina 2015 ja Toimenpiteet ja niiden seuraaminen on syytä jakaa kahdelle vuodelle, koska merkittävä osa tavoitteista on sellaisia, joiden vaikuttavuus ulottuu pidemmälle ajanjaksolle. Tavoitteiden 6

9 seuraaminen tapahtuu talousarvion seurannan yhteydessä kolme kertaa vuodessa ja yksi näistä on tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoite Tavoiteltu muutos mennessä. Rakenteelliset ongelmat Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrän vähentäminen Muuttovoittoinen kunta Nuorten hyvinvointi Nuorten hyvinvoinnin parantaminen Nuorten osallisuus Ikäihmisten hoito ja asuminen Ikäihmisten hoito ja hoiva Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 142. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä pienenee vuosittain 10%. Lähtötasona on elokuu 2014, jolloin heitä oli 175. Pälkäne on muuttovoittoinen vuosina 2015 ja Kouluterveyskyselyss ä vuoden 2015 tulokset paranevat vuosien 2011 ja 2013 tasosta tässä suunnitelmassa esitettyjen mittareiden osalta. Nuorten vaikuttamismahdollis uuksien parantaminen Vanhainkodeissa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrän vähenee ja kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja omaishoidon määrä lisääntyy suhteessa ikäihmisten määrään. Toimenpide Vastuutaho Arviointimittari Työttömien aktivointi mm. työpajatoiminta ja rahoituksen hakeminen uudelle kehittämishankkeelle Markkinointi, kunnan imagon kohottaminen ja näkyvyyden lisääminen, kehityskuvatyö, tonttivarannon ylläpitäminen. Yhteisöllinen oppilashuolto, nuorisotyöntekijän pitämät oppitunnit. Nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttamiskanavan perustaminen. Nuorten osallistaminen esim. kunnan palvelujen ja markkinoinnin kehittämisessä. Neuvotellaan Kangasalan kanssa ikäihmisten hoitomuodoista ja Harjutuulen palvelukeskuksen muuttamisesta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. projektikoordinaattori, hallintojohtaja hallintokoordinaattori sivistystoimenjohtaja, liikunta- ja vapaaaikasihteeri, nuorisotyöntekijä. sivistystoimenjohtaja, hallintokoordinaattori kunnanjohtaja Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä Toteutetut markkinointi toimenpiteet, kunnan näkyvyys mediassa, kehityskuvan toimeenpanon tilanne, saatavilla olevien tonttien määrä. muuttoliike Kouluterveyskyselyn tulokset. Nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamiskanava perustetaan. Nuoria osallistettu esim. kunnan markkinointiin. Ikäihmisten palvelujen palvelurakenne. 7

10 Lähtötasona toimivat vuoden 2013 määrät. Senioritalon rakentaminen Senioritalo Pälkäneelle. toteutuu Senioritalon työryhmä vie hanketta eteenpäin. hallintojohtaja Päätös rakentamisesta on tehty, kaavamuutos vireillä, hankkeen toteutus aloitettu. Vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteossa Vaikutusten ennakkoarviointimen ettelyn käyttöönotto Kunnanhallitus ja hallintokunnat käyttävät EVAa kukin vähintään yhden päätöksen teossa vuosittain. Kunnanhallitus ja hallintokunnat ottavat EVA:n käyttöö. kunnanjohtaja, osastopäälliköt EVAn käyttömäärä kunnanhallituksessa ja hallintokunnittain. 8