Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus

Transkriptio

1 Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus

2 HYVÄ VANHEMPI Kun vanhemmat ovat väsyneitä, uupuneita tai heillä on psyykkisiä vaikeuksia, he ovat usein huolissaan myös lapsistaan. Vanhemmuus ei ehkä suju kuten toivoisi. Väsymys tai masennus voi viedä voimat tai kärsivällisyyttä ei tunnu riittävän. Vanhempia saattaa askarruttaa myös se, miten lapset kokevat ja näkevät vanhemman uupumuksen ja psyykkiset vaikeudet. MITÄ MASENNUS ON? Masennus on yleinen sairaus, johon on hyvin monia syitä. Lähes joka toinen suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa hoitoa vaativaan masennukseen. Masennuksen vaikutukset kohdistuvat yleensä myös potilaan lähipiiriin, ennen kaikkea omaisiin. Masennus voi kätkeytyä hyvin monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse ja saattaa siksi jäädä huomaamatta. Elämää kuormittavat asiat esim. elämän kriisit, työttömyys tai pitkäaikaissairaudet saattavat johtaa masennukseen sekä ylläpitää sitä. Masennuksen hoidossa on ensiarvoisen tärkeää varhainen hoitoon hakeutuminen ja avun saaminen. Masennuksen hoito on keskusteluhoitoa sekä tarvittaessa lääkityshoitoa. Diagnoosin tekee aina lääkäri. Masennukseen saattaa liittyä myös päihteiden käyttöä. Alkoholia saatetaan pitää hyväksyttävämpänä apuna kuin lääkehoitoa. Alkoholi pahentaa masennusta ja saattaa aiheuttaa riippuvuutta ja elinvaurioita. Alkoholin käytöllä ja muilla päihteillä on vahva vaikutus tunnekokemuksiin ja käyttäytymiseen, mutta lopputulosta on vaikea hallita. Alkoholi ja muut päihteet aiheuttavat aivoärsytystä, jolloin ihminen saattaa suuttua ja kiukustua pienestäkin. Huolehtiva ja rakastava vanhempi saattaa muuttua täysin erilaiseksi käytettyään alkoholia tai muita päihteitä. Usealla masennukseen sairastuvalla on perusluonteessaan korostuneena tunnollisuus, tavoitteellisuus ja syyllisyysherkkyys. Tätä taustaa vasten masennustilassa koettu ahdistus, heikkous ja huono pärjääminen tuntuu entistäkin vaikeammalta, paluu entiseen tavoitetasoon tuntuu kovin suurelta. 1

3 Yleisimpiä masennuksen oireita ovat: jatkuva alakuloinen tai masentunut mieliala yleinen haluttomuus, kiinnostuksen puute ja mielihyvän kokemisen vaikeus jatkuva väsymys unen häiriöt: nukahtamisvaikeudet, aamuyön heräily, unettomuus, liika nukkuminen ärtyneisyys, lyhyt pinna avuttomuus ja toivottomuus ruokahalun muutokset levottomuus ja lamaantuneisuus arvottomuuden tunne ja itsesyytökset keskittymisvaikeudet ja muistamattomuus erilaiset fyysiset vaivat (epämääräiset kivut ja säryt) seksuaalisten toimintojen häiriöt kuoleman toiveet, itsetuhoiset ajatukset runsas päihteiden käyttö VANHEMMUUS Moni asia voi muuttua kotona, kun toinen tai molemmat vanhemmat sairastavat masennusta. Masennuksesta kärsivän vanhemman tunnereaktiot, tapa ajatella ja toimia ovat poikkeavia ja ne riippuvat masennuksen asteesta. Vaikeudet voivat näkyä suhteessa lapseen ja läheisiin, ilmeissä ja eleissä, ajattelussa ja puheessa, hymyn määrässä sekä toimeliaisuuden luonteessa ja määrässä. Kotona voi tapahtua asioita, jotka ovat lapsen kannalta hämmentäviä tai jopa pelottavia. Ei ihme, jos vanhemmat kokevat neuvottomuutta ja voimattomuutta. Lasten ongelmat ovat vanhemmille usein kaikkein suurin huolen ja pelon aihe. 2

4 Jokaiselle lapselle ei suinkaan tule ongelmia, eivätkä kaikki lasten ongelmat johda psyykkisiin sairauksiin. Normaali kasvu ja kehitys on mahdollista vanhemman masennuksesta huolimatta. Lasten ja perheiden elämässä on vaikeita vaiheita ja ne kuuluvat elämään. Kysymys on enemmänkin siitä, miten vaikeuksien kanssa eletään ja miten niitä ratkaistaan. Vanhempien vaikeuksista ei puhuta yleensä lapsille, koska yleisesti uskotaan niistä puhumisen lisäävän lasten kuormaa. Lapset saattavat tehdä tarkkoja huomioita ja rakentaa omat selityksensä tapahtumille ja ilman oikeita tietoja syntyy helposti väärinkäsityksiä. Lapsi voi esimerkiksi kokea vanhemman masennuksen ja väsymyksen välittämisen puutteeksi. Jotkut vanhemmat voivat vetäytyä kuoreensa, murehtien omaa elämäntilannettaan, jolloin lapset voivat jäädä yksin sekä liian vähälle hoivalle. Koska lapset syyttävät itseään, he kokevat itsensä huonoiksi ja kantavat raskasta syyllisyyttä. Lapsia helpottaa, jos he tietävät mistä vanhemman ongelmissa on kysymys. Aina kun lapsille puhutaan heitä ja perhettä koskevista ongelmista, on mukana oltava näkymä siitä, miten tästä eteenpäin. Lasten on tärkeä kuulla, että vanhempi haluaa parantua tästä ongelmasta ja lapsille on aina helpotus kuulla, että vanhempi hakee apua ja pitää huolta itsestään sekä lapsestaan. Pikkulapsiperheen arki koettelee parisuhdetta ja masennus on kriisi parisuhteelle. Molempien vanhempien vointi on hyvä huomioida. Puhumattomuus kaikkia koskettavista ongelmista eristää perheenjäseniä toisistaan. Puhuminen parisuhteessa on tärkeää, keskinäinen ymmärrys luo läheisyyttä ja luottamusta, vaikka asiat olisivat vaikeitakin. Lapselle on tärkeää normaali arki sekä aikuiselta saatu tuki, esim. vanhempi, isovanhempi, tuttu, naapuri tai tukiperhe. 3

5 SAIRASTUUKO LAPSENI TULEVAISUUDESSA? Masennuksen syyt ovat moninaiset ja on mahdotonta tietää, kuka meistä sairastuu. Jos lapsesi tapa reagoida vaikeuksiin on vetäytyminen ja alakulo, voit tukea häntä puhumaan asioistaan sekä rohkaista lasta hakeutumaan toisten ihmisten seuraan. Jotkut lapset saattavat reagoida ongelmiin aggressiivisuudella tai käytöshäiriöillä. Kipeimpiä asioita vanhempana olemisessa on se, että joutuu toteamaan vaikeuttaneensa lastensa elämää. Syyllisyyden tunne ja paha olo voivat olla niin vahvoja, että niiden kanssa on vaikea tulla toimeen. Joillakin psyykkiset ongelmat ja väsymys johtavat väkivaltaiseen käytökseen. Kaikenlainen väkivalta on haitaksi lapsen kehitykselle. Vaikka lapsillasi ja perheelläsi saattaa olla vaikeaa, et ole aiheuttanut vaikeuksia tahallasi. Et ole syypää sairauteesi, kuten ei ole sydän- tai kuumepotilaskaan omaansa. Ei kukaan syytä sydänpotilastakaan, vaikka hän joutuu olemaan pitkään sairaalassa tai vuoteenomana eikä pysty hoitamaan kotia tai käymään vanhempainilloissa. Tavalliseenkin elämään kuuluu vaikeuksia. Lapsen kehitystä eivät niinkään vaaranna perheen elämän vaikeudet vaan se, että niitä ei yritetä ratkaista. Hae herkästi ammattiapua lapselle ja koko perheelle! MITÄ SITTEN VOIN TEHDÄ? Ensimmäinen asia on tunnistaa omat oireensa kanssakäymisessä toisten kanssa. Jos ärtyvyys on erityinen ongelmasi, selitä lapselle, että se kuuluu sairauden kuvaan. Kerro lapselle hänen ikätasonsa mukaan mistä on kyse. Älä odota, että lapsi kysyy vaan kerro masennuksestasi. Se ei ole hänen syytään ja olet hakenut siihen apua. Muista pyytää lapselta anteeksi, jos olet toiminut väärin. Joskus lapset luulevat, että jos he ovat tarpeeksi avuliaita, vanhempi alkaa voida paremmin ja tulee ehkä jopa ennalleen. Lapsi ei kuitenkaan pysty omilla toimillaan parantamaan vanhempaansa, vaan siihen tarvitaan hoitoa. 4

6 Kun voimat loppuvat, jää kodinhoito vähemmälle. Erityisesti äiti tuntee itsensä silloin huonoksi ja syyttää itseään. Itsensä syyttelyn sijasta kannattaa miettiä muiden kanssa yhdessä, miten koti saadaan hoidetuksi. Kun perheessä on vaikeaa, lapset tarvitsevat vanhempiensa huomiota ja tukea. Lasten ja aikuisten tarpeet menevät kuitenkin usein ristiin: lapsi tarvitsee läheisyyttä, aikuinen omaa rauhaa. Sen lisäksi lasten tarpeet tulevat esille jopa vanhempia ärsyttävissä muodoissa esimerkiksi takertumisena tai levottomuutena. Muiden aikuisten, omaisten, kummien ja ystävien tuki on lapselle tärkeää. Lapsi saa iloita ja pitää hauskaa tuntematta huolta vanhemmistaan. Sääntöjen sopiminen on erityisen rankkaa voimien loppuessa, jolloin rajojen asettaminen voi heilahdella näennäisestä välinpitämättömyydestä jopa kovakouraiseen kurinpitoon. Jos kodin ilmapiiri on jatkuvasti äreä ja säännöistä tulee toistuvasti kiistaa, hae ammattiapua. Sovi puolisosi kanssa yhdessä perheenne pelisäännöistä. Keskustele myös ystäviesi kanssa, heiltä voit saada hyviä vinkkejä arkisiin tilanteisiin. Lapset ilahtuvat pienestäkin. Halauksella, ystävällisellä sanalla ja kiitoksella on suuri merkitys. Yritä olla herkkä lapsen reaktioille ja kunnioittaa niitä. Isommat koululaiset ja murrosikäiset voivat kokea hyväilyt ja koskettamiset tunkeileviksi. Silloin ovat paikallaan muut hellyydenosoitukset, kuten pöydälle pantu tervetuliaislappu koululaiselle, jos et itse jaksa olla ottamassa häntä vastaan. MASENNUSTA KANNATTAA HOITAA Mitä aiemmin pääsee avun piiriin, sitä parempi on ennuste parantumisesta. Asianmukainen hoito voi ehkäistä uusien masennusjaksojen syntymistä. Varhainen avun saaminen on tärkeää koko perheelle. Hoitamaton masennus vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Usein masennusta on vaikea itse huomata. Muissa, esimerkiksi puolisossa, herännyt huoli kannattaakin ottaa todesta ja hakea apua. Verkoston tuki lapsen ollessa pieni on 5

7 ensiarvoisen tärkeää ja saattaa ehkäistä masennusta. Vanhemmat tuntevat masennuksesta syyllisyyttä tai häpeää, eivätkä ehkä halua tämän vuoksi puhua tuntemuksistaan muille ihmisille. Hyvällä hoidolla masennuksesta toipuu yleensä hyvin. Se vie kuitenkin aikaa, eikä tapahdu yhtä nopeasti kuin monissa ruumiillisissa sairauksissa. Paraneminen voi myös tapahtua aaltoillen: välillä mennään hyvää vauhtia parempaa kohti ja sitten taas tulee takapakkia. Takapakkivaihe on usein pelottava, koska helposti luullaan, että nyt kaikki alkaa alusta. Usein tällainen vaihe on kuitenkin vain osa paranemista. Lieväkin masennus voi pitkään jatkuessaan aiheuttaa suurta kärsimystä ja vaikeuksia sekä työelämässä että ihmissuhteissa. Kun masennus jatkuu, ihminen tuntee joutuvansa noidankehään, jossa jatkuvasti ilmenee lisää syitä olla masentunut. Masennukselle onkin tyypillistä, että se ruokkii itse itseään. Hoitoon tulisikin hakeutua riittävän ajoissa. HUOLEHDI ITSESTÄSI HYVIN kun huolehdit itsestäsi, siitä hyötyvät lapset ja koko perhe päivärytmin ylläpitäminen on myös lapsen kannalta tärkeää pyydä puolisolta apua arkiaskareiden ja lasten hoitoon pyri tekemään lapsen kanssa asioita, joista nautitte yhdessä syö säännöllisesti, vaikka ruoka ei aina maistuisikaan pyri ulkoilemaan päivittäin, kaikenlainen toiminta nostaa mielialaa opettele rentoutumaan hakeudu ihmisten ilmoille, sillä puhuminen ja asioiden jakaminen helpottaa pyydä rohkeasti apua käytännön asioihin vältä alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä aseta pieniä tavoitteita ja tee asioita pienissä erissä 6

8 LISÄTIETOJA MASENNUKSESTA JA SEN HOIDOSTA (kasvatuskumppanuus)

9 Muistiinpanoja 8

10 Vastuullista vanhemmuutta on hakea apua itselleen ja perheelleen.

11 Julkaisija: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Teksti: Kaisa Humaljoki, Sirpa Kumpuniemi, Taina Partanen, Lenita Tenhola, Kirsi Riihimäki Kuva ja ulkoasu: Kirsi Unhola Paino: Vantaan kaupungin paino, 11/2011