RVL. Puheenjohtajaksi kaksi ehdokasta sivu 6 RAUTATIEVIRKAMIES RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL RAUTATIEVIRKAMIESLIITON JÄSENLEHTI Puheenjohtajaksi kaksi ehdokasta sivu 6 Selätti potkut Käsky liittyä puhumalla sivu 18 toveriliittoon sivu 24

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Tarja Turtiainen (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Liittosihteeri Seppo Juselius (09) Talousvastaava Anne Aalto (09) Järjestösihteeri Soile Olmari (09) Toimisto avoinna arkisin klo (09) Valtakunnalliset pääluottamusmiehet VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä Valtakunnallinen työturvallisuuden yhdyshenkilö Alpo Pietarila RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 2 ilmestyy Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Edunvalvontaa 140 vuotta Samoja asioita eri paketissa RVL täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Matka on ollut lähes yhtä pitkä kuin rautatiellä Suomessa. 140 vuotta jäsenistön edunvalvontaa on hatunnoston arvoinen saavutus ja matka jatkuu, kiitos jäsenten ja aktiivien toimijoiden. Vaikka maailma on nyt täysin erilainen, on moni jo järjestön alkutaipaleella käsitelty asia tuttua myös tämän päivän järjestötoiminnassa. Vuonna 1887 pidetyssä ensimmäisessä yleisessä rautatieläiskokouksessa käsiteltiin muun muassa yleisten kokousten organisointia, rautatieliikennettä ja hallintoa koskevia asioita sekä rautatievirkamiesten yhteisiä intressejä kuten nimityksiä, eläke- ja muita etuja. Toisessa yleisessä rautatieläiskokouksessa vuonna 1892 olivat taloudelliset kysymykset pääasiallisina aiheina. Näihin aikoihin alkoivat myös virkamiesten palkkaolot ja harjoittelijoiden koulutus tulla huomion kohteiksi. Oman lehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi Lehden palstoilla oli usein arvostelevia kirjoituksia, jotka puuttuivat niin ylempien kuin alempien viranomaisten toimeen. Julkaisemme tämän vuoden lehtemme jokaisessa numerossa paloja historian tapahtumista, nyt sivuilla Tämän päivän ylempi viranomainen, EU, esittää neljännessä rautatiepaketissa pakollista kilpailuttamista henkilöliikenteessä. Tätä arvostelee Tarja Turtiainen sivulla 5. Juhlavuotemme liittovaltuustossa huhtikuussa valitaan liitolle uusi puheenjohtaja ja osastot huomioivat merkkivuoden kukin omalla tavallaan. Jäsenistöllä on jälleen kerran mahdollisuus vaikuttaa oman osastonsa asioihin maaliskuun vuosikokouksissa. Samalla voi tavata ja kuulla liiton puheenjohtajaehdokkaita, jotka vierailevat niistä useimmissa. Elämme jännittäviä aikoja myös työmarkkinamaailmassa. Luottamus työnantajajärjestöön on hakusessa. Yhtä mieltä lienemme kuitenkin siitä, että Suomen talouskasvu ja työllisyys olisi saatava nousuun. Keinoista ollaan montaa mieltä. Yhtäällä eläkeiän nostohaluja perustellaan muun muassa sillä, että suomalaiset elävät vanhemmiksi kuin ennen. Onko näin; toisaalla todistellaan, että lisääntynyt lasten ylipaino kääntää odotettavissa olevan eliniän laskuun? Meillä on käytössä hyvä systeemi, joka mahdollistaa työeläkkeen tienaamisen 68-vuotiaaksi asti. Pakottaminen voi lisätä sairauksia, elleivät työnantajat selvästi halua ja tarvitse ikääntyneiden työpanosta. Olisihan se hyvä uutinen, jos pestuumarkkinoilla suorastaan kilpailtaisiin myös osaavista ikääntyneistä työntekijöistä. Ja se, että työpaikoilla arvostettaisiin kaikkien työpanosta niin, että ikääntyvienkin haluttaisiin jaksavan työssä nykyistä pidempään. Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi

3 Tässä numerossa 1 / 2013 Lauri Lyly Puheenjohtajaehdokkaat tentissä 6 RVL:n puheenjohtaja vaihtuu huhtikuussa, kun liittovaltuusto valitsee eläkkeelle siirtyvän Tarja Turtiaisen seuraajan. Ehdokkaina on kaksi tuttua RVL:läistä: liittosihteeri Seppo Juselius (oik.) ja liittovaltuuston puheenjohtaja Karri Peltola. Sopimusta ei jätetä Liittoja pitkään hiertäneessä koulutuskiistassa on kysymys luottamuksesta työnantajapuolen sopijakumppaniin. Siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. SAK järjesti aiheesta seminaarin ja siihen osallistui yli 400 ay-aktiivia. Tentittävänä oli EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Takuutalviset talvipäivät Reilu sata osallistujaa nautti tänäkin vuonna talven riemuista liiton talvipäivillä Vuokatissa. Monipuolisen lajivalikoiman joukossa suosiota saivat myös uudet lajit, suomalaisten vastaisku Zumballe Folkjam sekä valokuvaussuunnistus. Muut jutut 21 Kilpailukykyä metsästämässä Sekä SAK, STTK että professorit Raimo Lovio ja Risto Heiskala ovat sitä mieltä, että pärjätäkseen Suomen on oltava muita maita innovatiivisempi. 29 Vuosikokouskutsuja Osallistu, päätä ja vaikuta! Useassa kokouksessa vieraina liiton puheenjohtajaehdokkaat Seppo Juselius ja Karri Peltola. 32 Häjyn komiaa kyytiä RVL:n kesäpäivillä Alahärmän PowerParkissa. Varaa jo ajankohta kalenteristasi. Hyvä ajatus Raha puhui. Päätökset irtisanomisista tehtiin minusta riippumatta, ei siksi että olisin ollut työssäni huono tai laiska. Palstat Puheenjohtajan päiväkirjasta 04 Luottamuksella 10 Jutunjuuri 30 Kari Astikainen sivulla 20. 3

4 Puheenjohtajan päiväkirjasta Tarja Turtiainen puheenjohtaja Järjestäytymätön yksittäinen henkilö ei pysty vaikuttamaan omiin eikä yrityksen asioihin, järjestön kautta jäsenillä on siihen mahdollisuus. Finrailia fiilataan ja rakennetaan VR:n liikenteenohjaus on organisoitu alkaen omaksi yhtiökseen. Nimeksi tuli Finrail Oy ja se on VR:n tytäryhtiö, osa VR-konsernia. Finrail Oy:n toimitusjohtajaksi nimitettiin Pertti Saarela. Parhaillaan Finrail Oy rekrytoi henkilökuntaa muun muassa hallinnollisiin tehtäviin. Ohjauspalvelun henkilöstön työsuhteet siirrettiin työsopimuslain nojalla Finrail Oy:öön. Henkilöstö jatkaa tehtäviään entisillä työsopimuksillaan eikä uusia työsopimuksia ole tehty. Tähän muutosvaiheeseen ei liittynyt henkilöstölle muita oikeudellisia, taloudellisia tai sosiaalisia seurauksia. Muutaman vuoden ajan paljon puhetta herättänyt suunnitelma siis konkretisoitui. Taustalla on vaatimukset siitä, että kilpailun avautuessa liikenteenohjaus ei voi olla järjestetty yhdenkään operaattorin toimesta, vaan sen tulee olla läpinäkyvästi ja tasapuolisesti järjestetty. Tiedämme myös, että suunnitelmiin kuuluu seuraava vaihe, jossa Finrail Oy siirtyisi vuosina valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Yhtiön henkilökunta ei muutu tässä vaiheessa virkamiehiksi, vaan se pysyy työsuhteisina kuten tälläkin hetkellä. Säilyykö jäsenyys automaattisesti? Miten tämä tilanne sitten vaikuttaa RVL:n toimintaan ja ammattiosaston jäsenyyteen? Tätä on minulta kysytty moneen kertaan. RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsenenä voi olla henkilö, joka työskentelee rautatievirkamiesalalla tai siihen verrattavalla toimialalla. Ei siis tarvita mitään osastojen sääntömuutoksia jäsenyyden jatkumiseen. Toimialahan ei ole muuttunut miksikään. Eikä tarvittu uusia valtakirjojakaan, vaan ammattiosaston jäsenyys säilyi automaattisesti. RVL on pieni liitto, joka on toiminut kautta aikain yhden yrityksen, VR:n, ympärillä. Itse asiassa tämä on poikkeuksellista. Normaalisti ammattiliiton toimipiirissä on useita yrityksiä ja niille tehdään kullekin omia sopimuksia. Näin on muun muassa Auto- ja kuljetusalojen ammattiliitossa, Palvelualojen ammattiliitossa tai vaikka Posti- ja logistiikka-alan unionissa. Sopijakumppanina voi olla useitakin työnantajayhdistyksiä ja sopimukset voivat olla jopa eri aikatauluissa. RVL:lläkin on ollut jäseninä yksittäisiä henkilöitä, jotka eivät ole VR:n palveluksessa. Veljesjärjestömme Ruotsissa oli aikoinaan rakenteeltaan samanlainen kuin RVL, nyt siellä on jäseniä yli 40 eri yrityksessä SJ:n muutosten myötä. Kuka neuvottelee sopimukset? RVL:llä on neuvottelu- ja sopimusoikeudet niihin ryhmiin, joita työehtosopimus koskee. Yleissitovana sopimus koskee koko rautatiealaa, ei vain VR:ää. Finrail Oy on järjestäytynyt työnantajana Paltan jäseneksi. RVL:n tahtotila on sopia ja neuvotella myös tulevaisuudessa liikenteenohjaajien työsuhteen ehdoista ja vastata heidän edunvalvonnastaan. Tämä edellyttää tietysti vahvaa järjestäytymistä ja liiton tavoitteiden tukemista. Järjestäytymisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Järjestäytymätön yksittäinen henkilö ei pysty vaikuttamaan omiin eikä yrityksen asioihin, järjestön kautta jäsenillä on siihen mahdollisuus. Tällä hetkellä työehtosopimusneuvotteluja ei ole käynnissä, mutta aika kuluu nopeasti ja sopimuksen uusimisvaihe tulee eteen. Kuka silloin neuvottelee? RVL ja Palta. Eräs yksittäinen neuvoteltava asia on kompensaatio mahdollisesta matkustusoikeuden menettämisestä. Kuka on luottamusmies? Liikenteenohjausyhtiön perustaminen vaikutti myös RVL:n luottamusmiestoimintaan. Luottamusmiesten vastuualueissa tapahtui muutoksia alkaen, ks. sivu 11. Finrail Oy:öön tuli oma valtakunnallinen päätoiminen pääluottamusmies. RVL:n hallituksen päätöksellä tähän tehtävään nimettiin Hannu-Pekka Mäkelä. Poikkeuksellinen tilanne johtui muun muassa tiukasta loppuvuoden aikataulusta vaalien järjestämistä ajatellen. Nähtiin, että on tärkeää saada pääluottamusmiestehtävä miehitettyä heti. 4

5 Hänen varastaan järjestettiin äänestys. Ehdokkaita oli kolme ja valituksi tuli Jorma Koiranen. Muut sivutoimiset luottamusmiehet ja varat jatkavat tehtävässään normaalisti. Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin ja aluepääluottamusmiehet Kari Vähäuski, Erkki Hokkanen ja Marja Ahokas edustavat vuoden vaihteen jälkeen vain VR-Yhtymässä työskenteleviä jäseniä. Heille ei siis enää kuulu liikenteenohjaajien edunvalvonta. Koska aluepääluottamusmiesten varahenkilöt (Jorma Koiranen ja Karri Peltola) siirtyivät myös Finrail Oy:n palvelukseen, valittiin Itä- ja Länsi-Suomessa aluepääluottamusmiehelle uudet varat. Erkki Hokkasen vara on Ari Jokela ja Kari Vähäuskin vara on Lea Sahala. Pohjois-Suomen alueella Mervi Ylitalo toimii aluepääluottamusmiehenä, mutta oman toimen ohella. Hänen varaksi on valittu Hannu Alaluusua. RVL:n luottamusmiessopimus ja työehtosopimuksen luottamusmiehiä koskevat tekstit neuvotellaan uusiksi siten, että ne tulevat voimaan uuden työehtosopimuskauden alusta eli Revisiota ja direktiiviä EU muistaa taas jäsenmaitaan rautatieliikenteeseen liittyvillä säädöksillä. Vireillä on ns. 1. rautatiepaketin revisio. (Kun reviisori on ainakin venäläisessä kirjallisuudessa tarkastaja, niin kai tämä revisio on sitten tarkastus tai muuttaminen. Lukija huomannee, että olen kypsynyt fundamentteihin ja momentumeihin yms.). Nyt on siis uudistettu kolme EU:n ensimmäiseen rautatiepakettiin sisältynyttä direktiiviä (Kehittämisdirektiivi, Toimilupadirektiivi ja Kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivi ). Kansallinen toimeenpano on tehtävä mennessä ja se tarkoittaa vähintäänkin rautatielain uudistamista. Eikä tässä suinkaan kaikki. Varsinainen mörkö on 4. rautatiepaketti, joka on EU:n komission esitys. Sitä ei ole vielä suomennettu, mutta se sisältää kaksi erittäin merkittävää periaatetta. Toinen on se, että Euroopan Rautatievirastolle on tarkoitus antaa säädäntävalta koko Euroopan kalustossa ja infrassa. Ja toinen, pakollinen kilpailuttaminen eli poistetaan kansallisen harkinnan mahdollisuus rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa. Isot jäsenmaat turvaavat etunsa Komissio suhtautuu kilpailun avaamiseen ideologisesti eikä komission esitys tunnista Suomen erityisolosuhteita. Suomi on pieni maa, jossa rautatieliikenteen kilpailun avaamista on pakko tarkastella käytännöllisesti. Suomen rautatiemalli, jossa kannattavien yhteysvälien tuotoilla turvataan liikennöinti koko maassa kustannustehokkaasti, käy mahdottomaksi. On sanomattakin selvää, ettei tällaista tule sallia. SAK:n pääviestit kuuluvat seuraavasti: Direktiivillä ei pidä pakottaa avaamaan kilpailua, vaan päätöksenteon on oltava jäsenmaan käsissä. Pitää olla tulevaisuudessakin mahdollista tehdä suoria sopimuksia ilman kilpailutusta. Ennen kilpailun avaamista pitää sopia henkilöstön asemasta. Kalustoriskin on oltava yrittäjällä eikä henkilökunnalla. Miten tähän on tultu? Jälleen kerran on käymässä niin, että isot jäsenmaat turvaavat omat etunsa. Saksa kannattaa kilpailun avaamista kaukoliikenteessä. Kun Saksan DSB:llä on hallussa 99 % maan liikenteestä, kilpailun avaaminen ei ole heille mikään kysymys. Se pystyy valtaamaan lähimaiden rautatieliikennemarkkinat. Ranska ehti solmimaan ilman kilpailutusta vuoteen 2030 ulottuvia sopimuksia, jotka jäänevät voimaan. Suuret jäsenmaat ovat turvanneet asemansa ja ajaneet kansallisista lähtökohdista omia tavoitteitaan. Pienissä jäsenmaissa suunnitelmista on aihettakin nostaa elämää ja asettaa ne kyseenalaisiksi. Osasinko nyt strukturoidusti narratoida? 5

6 RV Teksti ja kuvat Soile Olmari Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja vaihtuu huhtikuussa, kun liittovaltuusto valitsee eläkkeelle siirtyvän Tarja Turtiaisen seuraajan. Puheenjoht Karri Peltola Seppo Juselius 6

7 ajaehdokkaat tentissä L Ehdokkaina on kaksi tuttua RVL:läistä: Seppo Juselius työskentelee RVL:n liittosihteerinä ja liikenneohjaaja Karri Peltola on RVL:n liittovaltuuston puheenjohtaja. Toimittaja tenttasi ehdokkaita ennen h-hetkeä ja heihin voi tutustua myös esimerkiksi osallistumalla oman osaston vuosikokouksiin, joissa useassa Seppo ja Karri vierailevat, ks. sivu 29. Seppo Juselius Eteen tuleviin haasteisiin on vaan tartuttava 1. Mihin suuntaan ay-toimintaa tulisi kehittää? - Kaiken perustana on jäsenistö. Alan korkea järjestäytymisaste on varmistettava aktiivisella jäsenhankinnalla; mikään saavutettu etu ei ole itsestäänselvyys. Vaikka nykyinen kehityssuunta on kohti suuria liittoja pienikin pärjää, mutta vain yhteistyössä muiden liittojen kanssa. - On myös tärkeää kertoa työpaikkatasolla ay-liikkeen merkityksestä ja vaikuttamisesta työehtoihin; varsinkin nyt huonossa taloustilanteessa työnantajapuoli pyrkii aktiivisesti heikentämään työehtoja. 2. Mikä on liiton merkitys jäsenistölle nyt ja tulevaisuudessa? - RVL neuvottelee alansa työehtosopimuksen, joka on vahvistettu yleissitovaksi. Vaikka jäsenmäärä on pienentynyt, on vaikutusmahdollisuutemme kuitenkin hyvät ja meitä myös kuunnellaan. Vain liiton kautta jäsen saa esittämiään asioita eteenpäin. 3. Minkälaisina koet osastojen ja liiton roolit? - Osastot muodostavat liiton ja osastoissa on paljon osaamista. Liiton toimiston ja osastojen yhteistyötä on kehitettävä; kaikki resurssit olisi saatava edunvalvonnan käyttöön. 4. Miten kehittäisit RVL:n toimintaa, jotta jäsenistön etuja voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla? - Organisaatiomme toimintaa on tarkasteltava avoimesti ja ilman ennakkoluuloja. Sen jälkeen on tehtävä yhdessä toteuttamissuunnitelma. Jäsenmäärän laskiessa voisi olla järkevää miettiä, tarvitaanko esimerkiksi osastoja näin paljon (9) tai mikä on sopiva hallituksen jäsenten määrä (nyt 12). 5. Mikä RVL:n toiminnassa on hyvää? - RVL:n toimintakulttuuri on hyvä ja tehokastakin. Asiat etenevät ripeästi ja päätöksiä voidaan tehdä nopeasti. RVL:llä on hyvät neuvottelusuhteet niin työnantajaan kuin työnantajaliittoon. 6. Miten liitto voi vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin? - Jatkuviin muutoksiin ei voida aina valmistautua. Eteen tuleviin haasteisiin on vaan tartuttava kiinni ja otettava asioista selvää. Mielestäni olemme tässä onnistuneet hyvin. Puheenjohtajan yksi tärkeistä tehtävistä on olla ajan hermolla ja seurata eri suuntauksia työ- ja elinkeinoelämässä. 7. Miksi haluat RVL:n puheenjohtajaksi ja miksi sinä olisit hyvä puheenjohtaja? - Päätoiminen liittosihteerin työ on antanut minulle hyvät valmiudet puheenjohtajan työhön ja on luonnollinen askel eteenpäin työuralla. 8. Minkälainen yhteistyökumppani ja esimies olisit? - Yhteistyökumppanina ja esimiehenä olen tasapuolinen ja suora. Olen luonteeltani toiminnallinen ja käytännönläheinen. 7

8 Mitä pidät liiton tärkeimpänä kehittämiskohteena? Karri Peltola: - Lisäisin ihmisten luonnollisia kohtaamisia; ihmiset tarvitsevat aikaa ja luovaa keskustelua. Aikaansaaminen riippuu puu ta, joita tällaisten keskustelujen kautta syntyy. tavoitteis- Uskon, että näin voidaan työtäkin kehittää ja miset pystyisivät nauttimaan työstään. ih- Karri Peltola Vaikuttamalla työnantajan tavoitteisiin kehitetään myös liiton toimintaa 1. Mihin suuntaan ay-toimintaa yleisesti tulisi kehittää? - Pois vastakkainasettelusta. Olisi hyvä olla jatkuvassa vuoropuhelussa työnantajan kanssa niin, että voisimme olla alusta lähtien mukana kehittämisessä ja luomassa tavoitteita. Näen toiminnan pitkäjänteisenä; hyvät suhteet ja luottamus syntyvät jatkuvalla keskustelulla. 2. Mikä on liiton merkitys jäsenistölle nyt ja tulevaisuudessa? - Ensimmäisenä tulee mieleen muutosturva. Kun tulee ongelmia, pitää olla joku, jolle voi kertoa mitä työelämässä tapahtuu ja johon voi luottaa. Liitossa jäsenen apuna on iso joukko ihmisiä, kuten luottamusmiehet. Tosi tärkeää on myös sosiaalinen puoli ja yhteinen toiminta, kuuluminen johonkin yhteisöön. 3. Minkälaisina koet osastojen ja liiton roolit? - Osastotoiminnassa korostuu sosiaalinen puoli ja yhteinen tekeminen. Osastoilta saadaan myös tietoa siitä, mitä työyhteisöissä tapahtuu ja tietoja esimerkiksi liiton neuvottelemien työehtosopimusten tavoitteiden pohjaksi. - Vaikka paikalliset luottamusmiehet käyvät esimerkiksi vuorotauluneuvotteluja, on neuvottelutoiminta VR:llä keskittynyt nykyisin paljolti Helsinkiin. Tässä tilanteessa esimerkiksi aluepääluottamusmiesten neuvottelutoiminta kaipaa kehittämistä. Myös yhteistoiminnassa ja rakenteessa verrattuna VR:n organisaatioon on keskusteltavaa. 4. Miten kehittäisit RVL:n toimintaa, jotta jäsenistön etuja voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla? - Näen, että RVL on yhtä kuin luottamusmiehet, joiden pitäisi olla mukana VR:llä esimerkiksi johtoryhmäkeskusteluissa. Korostan sen merkitystä, että kun päästään vaikuttamaan työnantajan tavoitteen asetteluun kehitetään myös liiton omaa toimintaa. Muuten koko toiminta on irrallista. Karri Peltola on 55-vuotias liikenneohjaaja Pieksämäellä sekä työyhteisövalmentaja. asuu Pieksämäellä perheensä kanssa. Jos valitaan puheenjohtajaksi, asuu viikot Helsingissä ja matkustaa kotiin viikonloppuisin. on toiminut liikenneohjaajana vuodesta 1978 alkaen. on saanut työnohjaajakoulutuksen Jyväskylän yliopistossa ja toimii myös työnohjaajana. on mukana VR:n esimiesvalmennuksissa. on RVL:n Pieksämäen osaston jäsen ja toimi osaston puheenjohtajana kymmenisen vuotta -80-luvun loppupuolelta eteenpäin. toimi paikallisena luottamusmiehenä muutaman vuoden sekä kolme kautta osaston pääluottamusmiehenä ja Itä-Suomen alueen varapääluottamusmiehenä viime vuoden loppuun asti. on RVL:n liittovaltuuston puheenjohtaja nyt toista kautta ja oli aiemminkin valtuuston jäsen. 8

9 Seppo Juselius: - Meidän pitää rohkeasti uskaltaa miettiä liiton kokoa. Sitä, minkälainen ja minkäkokoinen organisaa- tio tukisi sen toimintaa parhaiten. Lisäksi olisi tarkasteltava tulevaisuudessa yhteistyömahdollisuuksia muiden liittojen kanssa. - Jäsenmäärän väheneminen ja taloudelliset tekijät suuntaavat katseet osastojen yhdistämiseen. Osastot tekevät kuitenkin itse päätökset. Liittona meidän pitää selkeästi verkostoitua ja katsoa, mitkä toimijat pystyvät tarjoamaan RVL:n haluamia palveluja. - Hallituksen kanssa on pohdittava, mitä me tarvitsemme. Ei kulu ehkä montakaan vuotta, kun mittarit näyttävät, että jotakin on pakko tehdä. 5. Mikä RVL:n toiminnassa on hyvää? - Koen itse ja työnantajakin kokee, että me olemme luotettava ja keskusteleva sopijapuoli. Kun teemme päätöksiä, meillä on tuki takana. Hyvää on totta kai myös virkistystoiminta, kesä- ja talvipäivät ja sitä kautta tuleva yhteenkuuluvuus. Toiminnassamme on valtakunnallinen kattavuus ja hallituksessa on edustus joka osastosta. Seppo Juselius on 59-vuotias RVL:n liittosihteeri vuodesta 2006 alkaen. asuu Helsingissä vaimonsa kanssa. on työskennellyt aiemmin VR:llä liikenneohjaajana, liikennesuunnittelijana, junaturvallisuussuunnittelijana sekä JKV:n kehittämistyössä, suunnittelussa ja rakentamisessa. on toiminut VR:llä työskentelyaikanaan RVL:n luottamusmiehenä, osastojen johtokunnissa sekä Pääkonttorin osaston pääluottamusmiehenä. vastaa liittosihteerinä yhdessä puheenjohtajan kanssa liiton neuvottelutoiminnasta, yhteiskuntavaikuttamisesta ja erilaisten työehtosopimukseen liittyvien työryhmien toiminnasta. osallistuu liittojen - erityisesti kuljetusliittojen ja rautatiealan liittojen - väliseen yhteistoimintaan ja kansainväliseen toimintaan. vastaa RVL:n palkkausjärjestelmän arviointimenettelystä ja sen kehittämisestä. toimii liiton puheenjohtajan sijaisena. 6. Miten liitto voi vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin? - Tarvitaan verkostoitumista: Porukka pitää saada mukaan toimintaan ja pyrkiä kehittävään ja keskustelevampaan suuntaan. On tuotava esiin tällaisen toiminnan hyviä puolia. On lisättävä ymmärrystä siitä, että meistä voi olla paljon myös apua. Avointa keskustelua olisi käytävä monella suunnalla. 7. Miksi haluat RVL:n puheenjohtajaksi ja miksi sinä olisit hyvä puheenjohtaja? - Olen kouluttautunut ja hakenut esimiehisyyttä ja vuorovaikutusta parantavia taitoja. Nyt opiskelen keväällä päättyvää johtamisen erikoisammattitutkintoa. Puheenjohtajana voin testata näitä taitoja ja miksipä ei voisi vielä kokeilla uutta uraa. - Nykyisin minulla on sopivasti malttia, kuuntelukykyä ja aika paljon tietoa käytännön järjestöelämästä. Olen kokenut myös sen, että aikoinaan osaston puheenjohtajana olen saanut ihmiset toimimaan tavoitteiden suuntaan. 8. Minkälainen yhteistyökumppani ja esimies olisit? - Yhteistyökumppanina olen helposti lähestyttävä ja kärsivällinen, en hermostu. Minulla on perusmaalaisjärkeä. Esimiehenä uskoisin olevani ihan asiallinen, pelisääntöjä noudattava ja sitä kautta myös ennalta arvattava. 9

10 Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy Nyt on varmasti myös mahdollista saada aikaan entistäkin parempi yhteistyö eri alueiden ja toisaalta valtakunnan tason välillä. Edunvalvonta Finrailissa Rautateiden liikenteenohjauksen eriyttäminen on ollut jo pitkään valmisteilla. Syynä on ollut rautateiden kilpailun avaaminen, jolloin yksi monista operaattoreista ei voi määrätä junien kulkemisista eikä ratakapasiteetin jaosta. Erilaisia malleja on mietitty, mutta lopulta kuitenkin päädyttiin erilliseen osakeyhtiöön. Toiminta alkoi vuoden 2013 alusta ja nimeksi tuli Finrail Oy. Henkilömäärä on noin 450. Mukana ovat liikenneohjaajat esimiehineen, jt -asiantuntijat, henkilöstön käyttö, sekä uusina valtakunnallisina yksikköinä liikennesuunnittelu ja kehittäminen. Toimipaikat eivät muuttuneet. Aluksi yhtiö on VR:n tytäryhtiö, eikä tämä vaihe vielä vaikuta henkilöstön asemaan. Esimerkiksi nyt ei tehty uusia työsopimuksia, vaikka kyseessä oli liikkeenluovutus, jolloin henkilöstö siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Suurempi merkitys jokapäiväiseen toimintaan on ollut ohjauspalvelun organisaatiouudistuksella, joka toi esimiestoimintaa lähemmäksi tekijöitä. Mutta se siis on asia erikseen. Oma pääluottamusmies Edunvalvontaan tälläkin eriyttämisen vaiheella oli kuitenkin vaikutusta. Jäsenyys omassa liiton osastossa säilyy entisellään. RVL:n luottamusmiessopimus on edelleen voimassa, mutta Finrailiin nimettiin uusi valtakunnallinen pääluottamusmies. Yhtymän puolella jatkavat alueelliset pääluottamusmiehet, pohjoisen osalta ei enää päätoimisena aiemmin sovitun mukaisesti. Ohjausalueiden luottamusmies- ja työsuojelutoiminta jatkuu entiseen malliin henkilömäärien osalta. Kuten yhtiössäkin rakennetaan omaa toimintamallia, myös meillä on syytä selkeyttää liikenteenohjauksen edunvalvonnan toimintamallia. Tämänkokoisessa porukassa voi oma pääluottamusmies keskittyä hoitamaan paremmin liikenneohjaajien asioita. Nyt on varmasti myös mahdollista saada aikaan entistäkin parempi yhteistyö eri alueiden ja toisaalta valtakunnan tason välillä, kun niitä tasoja ei ole niin mahdottoman paljon. Hallintoa rakennetaan Finrailin oman hallinnon rakentaminen on meneillään. Tämän kevään aikana haetaan uudet ihmiset vetämään sekä HR- että taloushallintoa. Toistaiseksi nämä palvelut tulevat siis yhtymästä. Vuosien -13 ja -14 aikana toiminta itsenäistyy vaiheittain. Tämä kaikki valmistelee siirtymistä suoraan valtion omistajaohjaukseen ja että se vaihe olisi sitten mahdollisimman helppo. Tämä tapahtuu aikaisintaan vuonna Ja sehän tulee yllättävän nopeasti. Hyväksi on havaittu että henkilöstö on mukana toiminnan ja työkalujen suunnittelussa, ja nimenomaan alusta asti. Siihen me olemme aina olleet valmiita, joskus ei vain muisteta kysyä. Edessä on monenlaista visaista juttua, ja ihan vanhojakin juttuja, mutta joka tapauksessa uudessa yhtiössä. 10

11 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet Rautatievirkamiesliiton työehtosopimuksen mukaan voidaan asettaa 5 päätoimista pääluottamusmiestä ja 21 sivutoimista luottamusmiestä ja heille varat. Myös RVL:n akateemisilla on oikeus asettaa luottamusmies ja vara. Luottamusmieskausi alkoi Luottamusmiesjärjestelmä uusittaneen kesken toimikauden. Työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen sovellettavasta luottamusmiesjärjestelmästä sovitaan mennessä. VR-Yhtymässä valtakunnallisena päätoimisena pääluottamusmiehenä ja akateemisten luottamusmiehenä toimii Henry Kulin ja hänen varaluottamusmiehenään Kari Vähäuski. Finrail Oy:ssä työskentelevien RVL:n osastojen jäsenten valtakunnallisena päätoimisena pääluottamusmiehenä toimii alkaen Hannu-Pekka Mäkelä. Finrailin varapääluottamusmiehen vaali järjestettiin nettiäänestyksenä Varapääluottamusmieheksi valittiin kolmen ehdokkaan joukosta Jorma Koiranen. Hän sai 91 ääntä, mikä on 50,6 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Luottamusmiehet VR-Yhtymä: Pääluottamusmiehet ja (varat) P-Suomen alue Oulun osasto Mervi Ylitalo, oto (Hannu Alaluusua alkaen) L-Suomen alue Tpe, Tku ja Sk os. Erkki Hokkanen (Ari Jokela alkaen) I-Suomen alue Jns, Kv ja Pm os. Kari Vähäuski (Lea Sahala alkaen) E-Suomen alue Hki ja Pk os. Marja Ahokas (Markku Raunimaa) VR-Yhtymä: Luottamusmiehet ja (varat) Matkustajaliikenne Kaupallinen yksikkö Kauko- ja lähiliikenne Matkustajaliikenne Kaupallinen yksikkö Asiakaspalvelukeskus Palvelut ja tuotanto Operaatiokeskus Pk ja operaatiopisteet Kv ja Tpe Palvelut ja tuotanto Hankinta ja Kiinteistöt Palvelut ja tuotanto Kunnossapito Operaatiopiste Ila Logistiikka Rautatielogistiikka ja Myyntija markkinointi HR-yksikkö Palkanlaskijat, Silta Oy Talousyksikkö ja IT-yksikkö Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto) Ari Jokela Tpe, Sk, Vs, Pri, Jy, Kok (Taina Hokkanen) Ismo Reunamo Tku, Kup, Slo (Antero Uusitupa) Minna Raimoaho (Alueplm) Merja Ijäs (Maarit Joensuu) _ Jouko Nousiainen (Arja Peltonen) Alueplm hoitaa Jyrki Virtanen Operaatiopisteet Kv ja Tpe (Alueplm) Jyrki Virtanen Operaatiopisteet KV ja Tpe (L-S alueplm) Janne Halme Operaatiokeskus Pääkonttori (Alueplm) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Paula Sairo Pk ja Hki (Pirjo Kärnä) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Kari-Juha Virkola Ila vr, Hy knp ja Ila operaatiopiste (Alueplm) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Lea Sahala Kv, Vna, Imr, Nrl, Pm, Jns, Kta (Anneli Palenius) Rami Inkeri (Alueplm) Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Milja Wallen Alueplm hoitaa Virve Wallenius Tpe Alueplm hoitaa Marja-Leena Askolin (Alueplm) (Aira Rönkkö) Track Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Alueplm hoitaa Mirja Hyytiäinen (Alueplm) Finrail Oy: Luottamusmiehet ja (varat) Sami Puumalainen (Juha Kuukkanen) Jorma Koiranen (Albert Seppälä) Teemu Salo Kv (Tommi Karte) Kari Karlstedt Pm/Jns (Reino Turunen) Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen) 11

12 SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm puhui sopimisen vaikeuksista ja arvoista. Sopimusta ei jätetä Kysymys on luottamuksesta Työntekijäliittoja pitkään hiertäneessä koulutuskiistassa työnantajaliiton kanssa on kysymys luottamuksesta. Siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni. Teksti ja kuvat Soile Olmari SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kiteytti asian Sopimusta ei jätetä -seminaarissa toteamalla, että kipukohdat ovat luottamuksessa. SAK järjesti seminaarin tammikuun kihlauksen vuosipäivänä ja siihen osallistui yli 400 ay-aktiivia. Tammikuun kihlaukseksi nimitetään työnantajajärjestö STK:n julkilausumaa , jolla tunnustettiin ammattiliitot ja SAK neuvotteluosapuoliksi. Seminaarissa kuultiin eri liittojen luottamusmiesten ja liittopuheenjohtajien lisäksi Lylyn ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen väittely toimittaja Kaarina Hazardin johdattamana. Häkämiehen mukaan raamisopimuksessa jo sovittu kolmen päivän koulutusvapaa koettiin EK:n hallituksessa liian jäykäksi. Hän sai naurunremakan aikaiseksi toteamalla, että raamisopimuksen hyväksymisen jälkeen tilanne on muuttunut: - Ajat ovat heikentyneet ja tilanne on vakava. Vientiteollisuudessa ei olla raamiin tyytyväisiä. Lyly painotti, että sovittujen asioiden kaatuminen on työntekijäliitoille vakava asia: - Viemme asioita eteenpäin mieluimmin kattavien sopimusten kautta. Hän korosti myös, että SAK:ssa ei lähdetä palkanalennuksiin; työllisyys on ykkösasia ja se pitää saada nousemaan: - Maltillisen ratkaisun kylkeen pitää saada kasvupoliittisia toimia. 12

13 Häkämies haluaa sopimiseen yritystason sovelluksia ja talokohtaista joustavuutta. Lyly totesi, että työehtosopimuksissa Suomessa on Euroopan joustavimmat työaikasäännökset. Ann Selin korosti luottamuksen perustan olevan, että aidosti tehdään yhdessä. Vasemmalla Jarkko Eloranta ja Marko Piirainen, oikealla Riku Aalto. Häkämies puolestaan myönteli, että palkka-alen sijaan pitäisi keskustella palkkamaltista ja hänkin nosti työllisyyden ykkösasiaksi. Lyly täsmensi, että ensin on turvattava pieni- ja keskituloisten ansiot. Jotta työllisyyshankkeesta tulee yhteinen, tarvitaan Lylyn mielestä yhdessä tekemistä: - Se syntyy luottamuksesta ja omalla esimerkillä. Tässäkin vallitsi yhteisymmärrys siltä osin, että myös Häkämies kaipasi tekoja. Hänen mielestään yhteinen vihollinen on yritysten valuminen ulkomaille. Sopimus- vai saalistusyhteiskunta? PAMin puheenjohtaja Ann Selin toi keskusteluun näkökulman, jonka mukaan osa-aikatyöntekijöillä on koko ajan palkka- 13