Nils Gustaf Durchman ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nils Gustaf Durchman (1846 1925)"

Transkriptio

1 Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 9 Nils Gustaf Durchman ( ) Perustajista vanhin, sanastotyön ideoija L ääketieteen kandidaatti Nils Durchmanilla oli Duodecimia perustettaessa ikää jo 35 vuotta ja hän oli ylivoimaisesti joukon vanhin. Hän oli päässyt ylioppilaaksi Vaasan lyseosta ja kirjoittautunut yliopistoon vuonna 1866, jolloin nuorimmat perustajajäsenet olivat vasta alle kymmenvuotiaita pikkupoikia. Yliopisto opinnot eivät aluksi näytä häntä liiemmin kiinnostaneen, ja Rudolf Idmanin (1925) kirjoittamassa muistokirjoituksessa kerrotaan, että Durchman suunnitteli ensin maanviljelijäksi ryhtymistä. Hän luopui kuitenkin tästä aikeesta muutaman vuoden kuluttua ja palasi yliopistoon. Maisterintutkinnon hän suoritti samoihin aikoihin kuin muutkin perustajajäsenet, ja sen jälkeen lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelu sujui heidän kanssaan samaan tahtiin. Nils Durchman ei kuulunut savolaisiin vaan edusti perustajien joukossa Pohjalaista osakuntaa kuten Pfalerkin. Samaan osakuntaan kuului myös jo ennen Duodecimin perustamista valmistunut ja seuraan 1882 kutsuttu Konrad Relander. Nils Durchman polveutui oululaisesta pappissuvusta, jonka vanhimmat polvet kirjoittivat nimen Turkman tai Durckman (Bergholm 1901). Suvun perinteiden mukaisesti nimi pitääkin ääntää»durkman» huolimatta saksalaiselta näyttävästä kirjoitusasusta. Nimien suomentamiskampanjan yhteydessä osa suvun jäsenistä on ottanut esivanhempien nimeä mukaillen nimekseen Turkka, Turkama tai Turkanheimo. Nils Durchmanin isä ja isoisä toimivat pappeina Pohjanmaalla ja Lapissa, ja hänen syntymäkuntansa oli Inari. Varhaislapsuutensa Nils Durchman vietti Ylistarossa, mutta hänen ollessaan kahdeksanvuotias hänen isänsä nimitettiin Suomen»lihaviin» pastoraatteihin kuuluneen Ruoveden kirkkoherraksi ja kodiksi tuli suuri Ruoveden pappila. Lääninrovasti Josef Durchman oli tunnettu suomen kielen harrastuksestaan, ja hän oli Duodecim 2006;122:

2 Kesäinen lounas Meripirtillä 1920-luvulla. Pöydän päässä Nils Durchman ja hänestä oikealle Ljuba Durchman ja tytär Lempi Kallio. Durchmanin vasemmalla puolella vävy (ja samalla sisarenpoika) arkkitehti Kauno Kallio, joka suunnitteli vuonna 1924 Takaharjun parantolan juhlasalin muutostyöt ja sinne teetetyn uuden tyylikaluston. Eero Durchmanin kokoelmat luvulta alkaen avustanut Lönnrotia suomalais ruotsalaisen sanakirjan kokoamistyössä. Eräänä todistuksena miesten ystävyydestä on tekijän omistuskirjoituksella varustettu Talonpojan kotilääkäri, joka on edelleen suvun hallussa. Rovasti Josef Durchman käänsi uskonnollista kirjallisuutta ruotsista suomeksi ja kuului luonnollisesti myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Siihen liittyi vuonna 1876 myös Nils Durchman, perustajatusinasta ensimmäisenä (Sulkunen 2004). Rovastin suomen kielen ja suomalaisuusaatteen harrastusta kuvastivat myös hänen lastensa nimet: Nils alias»nisse» Durchmanin nuoremmat veljet saivat nimikseen Lahja Hyvä ja Väinö Kauko, ja sisarten nimet olivat Liina Hilla, Aina Alina, Selma Lempi Leontine ja Anna Impi Gunilla. Kekseliäisyyttä vaadittiin, sillä pappilan lapsia oli kaikkiaan 14. Durchmanin suvusta puhuttaessa muistetaankin aina mainita perinteeksi muodostunut erikoisten suomalaisperäisten ja usein kansallisromanttisten etunimien antaminen. Ääriesimerkkinä on eräs Nils Durchmanin miespuolisista serkuista, joka sai etunimet Aino Rudolf. Lasten nimien suhteen Nils Durchman ei jäänyt sukulaisiaan huonommaksi, mikä käy ilmi jäljempänä henkilötiedoista. Durchman otti aktiivisesti osaa sanastotyön suunnitteluun, ja jo perustamiskokouksessa hän ehdotti erityisen sanastokomitean perustamista (Duodecim-seuran perustamiskokouksen pöytäkirja ). Lopulta koko perustajajäsenkunta ryhtyi sanojenkeruutyöhön, ja jokainen sai luettavakseen useita suomenkielisiä lääketiedettä sivuavia kirjoja. Työtä valvomaan valittiin kolmimiehinen»redaktioni toimikunta», jonka jäseniksi tulivat Matti Äyräpää, Axel Granfelt ja Durchman. Varsinaista lääketieteellistä kirjallisuutta oli vielä vähän, ja lähdeteoksiksi otettiin kaikki, mitä käteen sattui. Durchmanin luettaviksi lankesivat kirjankustantajana sittemmin tunnetuksi tulleen Jyväskylän seminaarin voimistelunopettajan Karl Gustaf Göösin ( ) kirjoittama Voimistelun harjoitusoppi kansakoulujen tarpeeksi (1868) ja vuonna 1881 painettu Harteliuksen kotivoimistelua käsittelevä kirja. Helmikuussa 1882 Durchman ehdotti, että Duodecim seura pyytäisi senaatilta 2198 J. Ignatius

3 Tulirokon hoitoa 1800 luvulla kauan ennen penisilliinin keksimistä.»jäätä kaulalle ja suuhun, jos angina on vaikea. Kylpy 22. Hyvin tuuletettu huone. Haaleita kylpyjä stadium desqvamationis-vaiheessa. Alkavassa Morbus Brightiissä: iilimatoja ristiselkään sekä lämpimiä kylpyjä.» Ohje on peräisin Nils Durchmanin taskussa Tampereen vuosilta asti kulkeneesta ja paljossa käytössä kuluneesta reseptikirjasta, jonka Eero Durchman on lahjoittanut Duodecim-seuralle. Duodecim-seuran kokoelmat. Piirilääkäri Nils Gustaf Durchman vuonna Kuva on julkaistu aikaisemmin Aikakauskirja Duodecimissa vuonna 1925 muistokirjoituksen yhteydessä. Eero Durchmanin kokoelmat. kustannusapua termiluetteloaan varten, ja tästä käynnistyikin hakuprosessi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle osoitettuine lausuntopyyntöineen. Se päättyi tuloksettomana, ja tunnetusti seura joutui lopulta kustantamaan ensimmäiset sanaluettelonsa itse. Nils Durchmanin aktiivinen osallistuminen sanastotyöhön jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Hän hakeutui jo opiskeluaikana erilaisiin lääkärinsijaisuuksiin ja hän oli siksi paljon poissa Helsingistä. Jo muutamaa kuukautta ennen Duodecimin perustamista hän toimi Konrad Relanderin sijaisena Kymin tehtaanlääkärinä. Matti Äyräpään ja Wilhelm Snellmanin tavoin hän teki ensimmäiset pidemmät viransijaisuutensa Maarianhaminan vt. kaupunginlääkärinä. Hän matkusti ensimmäisen kerran Ahvenanmaalle vuonna 1882 ja valmistuttuaan seuraavana vuonna hän palasi sinne uudelleen. Durchman toimi muutaman vuoden ajan myös viran vakinaisena haltijana. Maarianhaminassa hän vieraili kaupungin merkkihenkilöihin kuuluneen konsuli Sittkoffin upeassa kodissa Villa Miramarissa ja ihastui perheen esikoistyttäreen, josta Jäsen nro 9: Nils Gustaf Durchman tuli hänen aviopuolisonsa. Pitkä häämatka vuosina vaati sijaisen, ja toimeen ryhtyi perustajajäsen Wilhelm Snellman. Hänkin löysi tiensä Villa Miramariin ja solmi vuorostaan avioliiton konsulin Alexandra tyttären kanssa, joten nämä perustajajäsenet olivat langokset. Vuonna 1886 kaupunkiin suunniteltiin uutta kylpylää, ja näihin aikoihin kaupunginlääkäri Durchmanin ja Maarianhaminan kunnallispoliitikkojen välille syntyi erimielisyyttä. Durchman koki joutuneensa toimimaan joissakin asioissa vastoin periaatteitaan ja päätti muuttaa lähelle lapsuuden kotiseutujaan Tampereelle, jonne perustajajäsen Gustaf Rudolf Idman oli muuttanut edellisenä vuonna heti valmistuttuaan. Hän asettautui asumaan suvun omistamaan suureen kiinteistöön, jonka tontille Koskipuiston laitaan sittemmin rakennettiin nykyinen hotelli Cumulus. Durchman toimi Tampereella samanaikaisesti Idmanin kanssa yksityis, tehtaan, rautatie ja köyhäintalonlääkärinä. Lisäksi hän toimi useaan otteeseen kaupunginlääkärin sijaisena Idmanin ollessa valtiopäivämiehenä. Hän oli monena vuonna myös vt. Tampereen piirilääkäri. Durch 2199

4 man ja Idman pitivätkin vuosia hallussaan Tampereen keskeisiä lääkärinvirkoja, ja molemmat istuivat myös kaupunginvaltuustossa sekä muissa kaupungin luottamuselimissä. He olivat myös opettajina ensimmäisillä Tampereella pidetyillä Punaisen Ristin samariitti eli ensiapukursseilla, joiden oppikirjaksi Duodecim seura käänsi ja kustansi pienen ensiapuoppaan vuonna Tampereelle hakeutuivat monet muutkin luvulla seuraan liittyneet, ja Tampereen lääkärikunta olikin 1800 luvun lopulla hyvin»duodecimilainen». Sekä Idman että Durchman olivat perustamassa Tampereen Lääkäriseuraa vuonna 1898, ja he olivat tämän seuran järjestyksessä toinen ja kolmas puheenjohtaja (Pitkäjärvi 1998). Duodecimin perustajajäsenet kuuluivat siihen fennomaanisukupolveen, joka kävi vielä koulunsa ruotsiksi. Seuraavan sukupolven suomenkielisyys varmistettiin perustamalla suomenkielisiä yksityisiä oppikouluja, ja muiden perustajatusinaan kuuluneiden tavoin myös Nils Durchman halusi taata suomenkielisen opetuksen omille lapsilleen. Snellmanilais hegeliläiset vapaamieliset ajatukset ja naisasialiikkeen nousu olivat taustana uudelle radikaalille idealle kouluista, joissa opiskeli sekä tyttöjä että poikia. Vaikka tyttökouluja oli Suomessa ollut jo 1830 luvulta alkaen, ajatus tyttöjen ja poikien yhteisestä koulunkäynnistä oli vielä 1880 luvulle tultaessa hämmentävä. Suomen ensimmäinen yhteiskoulu oli ns. Brobergin koulu Läroverket för gossar och flickor, joka aloitti toimintansa 1883 Helsingissä. Varsinaisesti ansio yhteiskouluajatuksen kehittymisestä annetaan kuitenkin usein Lucina Hagmanille ja hänen aktiiviselle panokselleen Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perustamiseksi vuonna Ajatus vastaavanlaisen koulun perustamisesta Tampereelle heräsi Tampereen Naisyhdistyksen piirissä, jonka pöytäkirjoihin hanke kirjattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1894 (Tiililä 2005). Asiaa valmistelemaan valittiin toimikunta, johon kuului mm. Duodecimin perustajajäsen Gustaf Rudolf Idman. Pian hankkeen kannattajiin liittyi myös Nils Durchman, ja hänestä tuli koulun perustamisanomuksen ensimmäinen allekirjoittaja. Vuonna 1895 saivat»rautatienlääkäri Nils Gustaf Durchman, pankinjohtaja Atle Genetz ym.» luvan uuden koulun perustamiseen (www.yksityiskoulut.fi/ matrikkeli/tampereenyh.htm). Tampereen suomalaisesta yhteiskoulusta tulikin heti sen perustamisvuodesta lähtien duodecimilaisten suosima koulu. Oppilasmatrikkeliin merkittiin numerolla 1 piirilääkäri Otto Bergströmin (Duodecim seuran jäsen numero 17) poika Otto, numerolla 2 Nils Durchmanin esikoistytär Lempi ja numerolla 3 Durchmanin veljentytär Valma, ja oppilas numero 5 oli Gustaf Rudolf Idmanin esikoispoika Gösta (Tampereen Yhteiskoulu ). Kaikista muistakin Durchmanin ja Idmanin lapsista tuli vuorollaan tämän koulun oppilaita. Nils Durchman näyttää seuranneen aktiivisesti»oman» koulunsa antamaa opetusta.»kävelyretkelläni tapasin Malinin, jonka kanssa juttelin ainekirjoituksesta. Hän tiesi kertoa, että tohtori Durchman eräässä seurassa oli maininnut minun antavan sopimattomia aineita, koska kaupunkilaisille olin antanut Heinäniityllä, kirjasi koulun pitkäaikainen rehtori Kaarlo Tiililä päiväkirjaansa hiukan alistuneen tuntuisesti vuonna 1900 (Tiililä 2005). Kun Idman siirtyi Helsinkiin vuonna 1906, Durchman ei kauan paikkakunnalla viihtynyt. Jo vuonna 1907 hän siirtyi piirilääkäriksi Uuteenkaarlepyyhyn. Piiri käsitti noihin aikoihin Uudenkaarlepyyn, Jepuan, Munsalan, Oravaisten, Vöyrin, Maksamaan, Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan, Lapuan ja Nurmon kunnat eli käytännössä saman alueen kuin Lapuan tuomiokunta. Sen terveysoloista ja väestöstä Durchmanin aikoina on hänen seuraajansa Woldemar Backman laatinut yksityiskohtaisen tutkimuksen. Siitä käy ilmi, että Durchman on joutunut taistelemaan mm. isorokkoepidemian taltuttamiseksi vielä 1910 luvulla ja tulirokkoon kuoltiin sadoittain (www.nykarlebyvyer.nu). Durchman toimi siis sekä uransa alussa että lopussa voittopuolisesti ruotsinkielisellä alueella, mikä tietenkään ei hänelle tuottanut minkäänlaista epämukavuutta. Durchman olikin Rudolf Idmanin muistosanojen mukaan tyypillinen perustajatusinan edustaja siinä, että kielikysymyksissä hän oli vailla intohimoja ja hänen kotinsa ilmapiiri oli puolisonkin vaikutuksesta monikulttuurinen. Vuonna 1901 Äyräpään, Hillbomin ja 2200 J. Ignatius

5 Nils Durchman veneineen Meripirtin rannassa. Eero Durchmanin kokoelmat. Kahvihetki laiturilla. Eero Durchmanin kokoelmat. Jäsen nro 9: Nils Gustaf Durchman 15 muun duodecimilaisen erotessa Läkaresällskapetista Durchman pysyttäytyi edelleen molempien seurojen jäsenenä, ja saman ratkaisun tekivät muutkin perustajatusinaan kuuluneet kahta edellä mainittua siis lukuun ottamatta. Nils Durchman erosi kuitenkin lopulta Läkaresällskapetista. Kun vuonna 1916 käytiin väittelyä siitä, pitäisikö Läkaresällskapetin saamaa ja yksinomaan ruotsinkielisen väestönosan terveyden edistämiseen tarkoitettua lääkintöneuvos Bergstedtin testamenttilahjoitusta ottaa vastaan, kielikiista puhkesi uudelleen. Sen seurauksena 71 Duodecim seuran jäsentä erosi Läkaresällskapetista, ja tuolloin eroilmoituksensa jättäneiden joukkoon liittyi myös Nils Durchman. Viidentoista työvuoden jälkeen Durchman jäi 1922 Uudestakaarlepyystä eläkkeelle ja muutti vanhuudenpäivikseen Helsinkiin. Kesiä hän kuitenkin edelleen vietti Uudenkaarlepyyn saaristossa. Viimeisiä vuosia varjosti huonontunut terveydentila, ja hän liikkui Helsingin kotinsa ulkopuolella vain vähän. Vuonna 1920 tapahtunut nuorimman pojan kuolema dramaattisessa lento onnettomuudessa epäilemättä koski häneen syvästi ja vähensi intoa osallistua pääkaupungin seuraelämään. Duodecim seuran kokouksiin hän ei juuri osallistunut, eikä hän ollut paikalla silloinkaan, kun hänet seuran 40 vuotisjuhlassa 1921 valittiin seuran kunniajäseneksi. Durchman olikin Rudolf Idmanin sanojen mukaan ensi kädessä lääkäri. Yhdistyselämä ei häntä kiinnostanut eivätkä valtiolliset tai kunnalliset toimet häntä miellyttäneet, mutta periaatteellisista syistä hän ei kieltäytynyt näistäkään tehtävistä, jos kansalaisten luottamus hänet niihin kutsui. Perhe ja ulkoilmaelämä olivat kuitenkin lähempänä sydäntä. Lääketieteelliseen julkaisutoimintaan hän ei ryhtynyt vaan omistautui kokonaan käytännön potilastyölle. Uudenkaarlepyyn kesähuvilan Meripirtin vanhoissa valokuvissa elää ikuinen kesä. Nils Durchman nähdään niissä perheensä ympäröimänä; lastenlapset uivat rannassa, purjehditaan, savustetaan kalaa, tehdään saunapuita, istutaan laiturilla seuraamassa koiran leikkejä, ja helteisenä päivänä istutaan huvilan lasikuistilla lounaalla, 2201

6 jota kyydittää pieni lasi hyvää viiniä. Joskus saattoi syttyä Äyräpään mieleen tuova paksu sikari. On aikaa katsella auringonlaskua ja aavaa horisonttia. Pitkän päivätyön tehnyt vanha piirilääkäri on löytänyt rauhaisan satamansa. JAAKKO IGNATIUS * * * Kiitän lämpimästi kauppaneuvos Eero Durchmania ja sairaanhoitaja Hilkka Jägersköldiä ennen julkaisemattomista valokuvista sekä avusta kirjoituksen laadinnassa. Duodecim seura on Turkan päivänä saanut juhlavuoden kunniaksi suvulta arvokkaan lahjoituksen, johon sisältyvät mm. Nils Durchmanin käyttämät kirurgiset instrumentit, reseptikirja, opiskeluaikaisia luentomuistiinpanoja ja ensimmäisiin Punaisen Ristin samariitti eli ensiapukursseihin liittyvää kirjeenvaihtoa. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim kiittää kunnioittavasti lahjoituksesta. Henkilötietoja Durchman, Nils Gustaf, s Inarissa, k Helsingissä. Vanhemmat: Inarin kappalainen, sittemmin Ruoveden kirkkoherra lääninrovasti Josef Vilhelm Durchman ja Emma Charlotta Reuter. Puoliso 1883 Ljubow (Ljuba) Sittkoff Vanhemmat: kauppias, Ruotsin ja Norjan varakonsuli Maarianhaminassa Nicolaj Sittkoff ja Helene Rubloff. Lapset: Lempi Helena Lemmitty (Kallio) , Lauri Ilmari Lemmitty 1887, paperi-insinööri, Ele Maire Lemmitty , Elo Säe Lemmitty , agronomi, Äly Rae Lemmitty , lentäjä (kuoli Savoia-lentoveneen syöksyttyä Alpeille ; onnettomuuden vuosipäivänä vietetään edelleen Suomen ilmavoimien vainajien päivää). Opinnot: ylioppilas Vasa Gymnasium 1866, kirjoittautui yliopistoon (Pohjalaiseen osakuntaan) , FK (fyysis matemaattinen osasto) 1877, LK 1880, LL Virkaura: Kymin tehtaitten vt. lääkäri (Konrad Relanderin sijaisena) kaksi viikkoa elokuussa 1881, Maarianhaminan vt. kaupunginlääkäri kaksi viikkoa elokuussa 1882, Lapinlahden apulaislääkäri kolme kuukautta 1883, Maarianhaminan vt. kaupunginlääkäri , vakinainen Yksityislääkäri Tampereella ja samanaikaisesti vt. köyhäintalonlääkäri , vt. rautatielääkäri ja vakinainen , vt. Tampereen kaupunginlääkäri , 1895 ja , vt. Tampereen piirilääkäri Valkeakosken paperitehtaan lääkäri Tampereen Pellava ja Rautateollisuus OY:n (Tampella) tehtaanlääkäri Uudenkaarlepyyn piirilääkäri Luottamustoimet: Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, Tampereen Terveydenhoitolautakunnan jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja Jäsenyydet: Duodecim perustajajäsen 1881, kunniajäsen Finska Läkaresällskapet (erosi ). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1876 (perustajatusinasta ensimmäisenä), Suomen Talousseura. Opintomatka: (ja samalla häämatka) Tukholmaan, Berliiniin ja Wieniin (yhdeksän kuukautta) Haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Kirjallisuutta Backman W. Nykarleby provinsialläkardistrikt. En 50-års berättelse Bergholm A. Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja I. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1901, s Idman GR. Nils Gustaf Durchman. Duodecim 1925;41: Pitkäjärvi T. Tampereen Lääkäriseuran ensimmäinen vuosisata. Kirjassa: Ylitalo P, ym. toim. Vuosisata terveydeksi. Tampereen Lääkäriseura Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY, 1998, s Sulkunen I. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Hämeenlinna: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004, s. 78. Tampereen Yhteiskoulu Tampere, Tiililä P. Rehtorin päiväkirjat. Tampereen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililän päiväkirjoista koottua. Vammala: Tampereen yhteiskoulun säätiö, 2005, s. 12 3,

DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET

DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET Matti Äyräpää 1852 1928 Isä teologian tohtori, rovasti A.J. Europaeus, Liperin kirkkoherra. Poika Matti otti takaisin alkuperäisen karjalaisen sukunimen, tuli ylioppilaaksi

Lisätiedot

Albert Pfaler (1857 1885)

Albert Pfaler (1857 1885) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 4 Albert Pfaler (1857 1885) Perustajajoukon kuopus, hauskanpitäjä, kansatieteen harrastaja, varapuheenjohtaja 1882 1884 A lbert Pfaler eli lapsuutensa

Lisätiedot

Duodecimia perustettaessa 24-vuotias

Duodecimia perustettaessa 24-vuotias Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 12 Gustaf Rudolf Idman (1857 1927) Suomalaisen lääkärikunnan kaksikielinen yhdistäjä Duodecimia perustettaessa 24-vuotias Gustaf Rudolf Idman oli opiskellut

Lisätiedot

Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916)

Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 8 Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916) Urbaani tiedemies Ä yräpää oli perustajatusinan ainoa, josta tuli professori. Duodecimin perustamisen aikoihin tuskin

Lisätiedot

Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi

Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 7 Karl Bertel Nohrström (1855 1903) Savo-Karjalainen piirilääkäri ja hammaslääkäri Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi niistä perustajatusinan viidestä

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti.

Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. VII. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin kertomus vuodelta 191 oli seuraavaa sisällystä: Eräiden yhteensattuneiden asianhaarain

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN Kunnanhallitus 97 08.05.2006 Kunnanhallitus 99 28.03.2007 Kunnanhallitus 118 16.04.2007 TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN 86//2006 Opistolautakunta

Lisätiedot

Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten.

Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten. 1 Vaalilippu Waasan läänin pohjoisessa vaalipiirissä vuonna 1907 toimitettavaa edustajavaalia varten. Valsedel för landtdagsmannavalet år 1907 i Wasa läns norra valkrets. A. Vaaliliitto 1. Kauhava Oikeutta

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Werner Lindman (1855 1916)

Werner Lindman (1855 1916) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 6 Werner Lindman (1855 1916) Duodecim-nimen keksijä W erner Lindman on jäänyt historiaan miehenä, joka keksi Duodecimseuran nimen. Perustamiskokouksen

Lisätiedot

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769 , JOHANJACOB BAR II I Kastettu 17.05. 1898 Ktitipenhamina - Chrtistianshavin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari Folketellingl8Ol Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18

Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Arvoisa kirkkoneuvoston jäsen! Tyrnävän seurakunnan kirkkoneuvoston kokous pidetään, jos Jumala suo, torstaina 16.7.2015 klo 18 Tyrnävän seurakuntatalon kerhohuone. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Tervetuloa!

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT

ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Kuva lainattu Wikiltä ILMARI KIANNON ETELÄNMATKAT Leppävaaran kansalaismuistipiiri Juhani Kinnunen 24. 4. 2014 ILMARI KIANNON JÄLJILLÄ Albergassa ja Sockenbackassa Alkutiedot Raija-Liisa Kianto Tietoja

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta

Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 11 Eliel Jonathan Warén (1854 1928) Mallisuomennoksen tekijä Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta Savosta syvimmillään. Hänen isänisänsä oli

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2012 17.10.2012

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/ 2012 17.10.2012 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 Aika Keskiviikko 17.10.2012 klo 12.00 12.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo kirkkoherra, puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Kymenlaakson Osakunta LXXXII annii

Kymenlaakson Osakunta LXXXII annii Vuosijuhlakutsu Arvoisa osakuntalainen Kymenlaakson Osakunta Olet lämpimästi tervetullut viettämään kanssamme Kymenlaakson Osakunnan 82. Torstaina 19. päivä laskemme helmikuun kokouksen jälkeen seppeleen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Raija Kaarina Kaarlentytär Lehtonen, e. Holmlund, o.s. Ahola, s. 24.11.1932 Virroilla. Pauli Holmlund adoptoinut 30.10.1939.

Raija Kaarina Kaarlentytär Lehtonen, e. Holmlund, o.s. Ahola, s. 24.11.1932 Virroilla. Pauli Holmlund adoptoinut 30.10.1939. Raija Lehtonen Raija Kaarina Kaarlentytär Lehtonen, e. Holmlund, o.s. Ahola, s. 24.11.1932 Virroilla. Pauli Holmlund adoptoinut 30.10.1939. Raija kirjoittaa: "Pieni tyttö leikki serkkujensa kanssa lämpimänä

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden kolmannet valtakunnalliset Partneripäivät järjestetään

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä:

Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: VI. Kasvatuslautakunta. Kasvatuslautakunnan kertomus vuodelta 1911 x ) oli seuraavaa sisällystä: Kasvatuslautakuntaan ovat vuonna 1911 kuuluneet pankinjohtaja Karl W. Sauren puheenjohtajana, aistivialliskoulujen

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

HISTORIA KIRJASTON SYNTY

HISTORIA KIRJASTON SYNTY HISTORIA KIRJASTON SYNTY Heinäveden ensimmäinen kirkkoherra Karl Gustav Wargentin toi ensi kerran kirjastoasian esille Heinäveden pitäjäkokouksessa 11.3.1860, jolloin pitäjään perustettiin lainakirjasto.

Lisätiedot

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016

LEMIN KUNTA 2. Tekninen lautakunta 1 5.2.2015. Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjojen tarkastaminen vuonna 2015 2016 LEMIN KUNTA Pöytäkirja Sivu 1 Tekninen lautakunta Nro 1/2015 KOKOUSAIKA Torstaina 5.2.2015 klo 17-18 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (Ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kunnantalon

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin.

+ + Tämän lomakkeen lisäksi puolisosi tulee täyttää lomake PK2_plus, jossa hän vastaa perhesidettä koskeviin kysymyksiin. OLE_PH2 1 *1309901* OLESKELULUPAHAKEMUS PUOLISO SUOMEN KANSALAINEN Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka olet hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Puolisosi on Suomen

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan

KOTEJA HAITILLE. Suomen Lionien projekti 2011-13. Lions Clubs International MD 107 Finland. Yhteistyötä parhaimmillaan MD 107 Finland KOTEJA HAITILLE Suomen Lionien projekti 2011-13 Yhteistyötä parhaimmillaan Suomen Lions-liitto ry Apua Haitille ry Youth with a Mission New Vision Ministeries MD 107 Finland Miksi rakennutimme

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95

Kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1. Valtuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 95 Forssan kaupunki PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Voimaantuloajankohta 1.1.2013 Kv. 28.1.2013, muutos 4 :ään Voimaantuloajankohta 1.2.2013 Kv. 3.3.2014, lisäys 2 :ään Voimaantuloajankohta

Lisätiedot

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2011 SEURAKUNTANEUVOSTO

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2011 SEURAKUNTANEUVOSTO HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2011 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika maanantai 7.11.2011 klo 17.30 Paikka Mikaelinkirkon takkahuone, Emännänpolku 1, Helsinki Läsnä Poissa Häkkänen Martti, puh.johtaja

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

uneen LUETTELO KIRJALLISUUTTA TOIMITTAMAA NAISASIALIITTO SUOMESSA SUOMEN NAISTEN SUOMENKIELISTÄ

uneen LUETTELO KIRJALLISUUTTA TOIMITTAMAA NAISASIALIITTO SUOMESSA SUOMEN NAISTEN SUOMENKIELISTÄ uneen NAISASIALIITTO SUOMESSA LUETTELO SUOMEN NAISTEN TOIMITTAMAA SUOMENKIELISTÄ KIRJALLISUUTTA TOIMITETTU NAISTEN NÄYTTELYYN KÖÖPENHAMINASSA KESÄLLÄ 1895 HELSINGISSÄ, SUOMALAISEN KIRJALLIS. SEURAN KIRJAPAINOSSA,

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Kappelineuvosto 18.5.2011 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 18.5.2011 klo 19.00 21.05 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Joenpolvi, Tuula kappelineuvoston

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5)

KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) KV 23.6.2014 48 Liite 6D 1(5) SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNNÖT YLEISEN MAARÄYKSET 1 Soveltamisala Sivistystoimen luottamuselimiin, viranhaltijoihin ja työntekijöihin sovelletaan tämän johtosäännön määräyksiä.

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on paljon taloja. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on paljon taloja. Keskustassa on paljon kouluja. Huoneessa on paljon hyllyjä.

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP +

+ + Onko sinulla tai onko sinulla ollut suomalainen henkilötunnus? Kyllä Ei OLE_PH5_201114PP + OLE_PH5 1 *1329901* OLESKELULUPAHAKEMUS MUULLE OMAISELLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, joka haet ensimmäistä oleskelulupaa perhesiteen perusteella Suomeen muuna omaisena kuin puolisona tai alaikäisiä

Lisätiedot

KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO

KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 KUOPION PUIJON SEURAKUNTA ESITYSLISTA 3/2016 Taivaanpankontie 3, 70200 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 3/2016 p. 040 4848410 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Keskiviikko 20.4. klo 17.00 18.35 (Kahvitarjoilu klo 16.45) Paikka

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot