Werner Lindman ( )

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Werner Lindman (1855 1916)"

Transkriptio

1 Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 6 Werner Lindman ( ) Duodecim-nimen keksijä W erner Lindman on jäänyt historiaan miehenä, joka keksi Duodecimseuran nimen. Perustamiskokouksen pöytäkirjan 4. pykälän mukaan nimittäin»tuotiin erinomaisen suuri luku nimiehdoituksia esille ja suurinta huomiota nostatti civis LINDMAN, joka pyysi saada laskea yhtiön sydämelle että jäseniä oli luvultaan 12. Näin ollen ehdoitteli hän seuran nimeksi Duodecim, koska se sangen sattuvaisesti viittasi heidän apostoliseen tehtäväänsä ja sen hän sitä suuremmalla syyllä tahtoi tehdä, koska hän oli vakuutettu siitä, ettei näiden kahdentoista apostolin joukossa ilmestyisi mitään Juudasta». Nimi hyväksyttiin äänestyksen jälkeen ja»duodecim määrättiin yhdistyksen nimeksi, kuitenkin ainoastaan vastaiseksi, koska toivottiin, että apostolien lukumäärä ennemmin tai myöhemmin eneneisi». Werner Lindman oli kotoisin merenkulkukaupungista Raahesta, ja merenkulkijasukua hän oli itsekin. Wernerin isä ja vanhin veli olivat merikapteeneja ja isänisä oli ollut merimies, joka kirkonkirjojen mukaan kuoli»reisun päällä» tropiikissa keltakuumeeseen. Myös äidinisä ja eno olivat merikapteeneja. Ruotsin Öregrundista Raaheen muuttanut äidinisä Johan Leufstadius ( ) oli kuitenkin jo Wernerin syntymän aikoihin luopunut merenkulusta ja ryhtynyt tupakkatehtailijaksi. Varakkaan tupakkakapteenin talo eli ns. Leufstadiuksen talo on edelleen olemassa ja Raahen vanhimpia säilyneitä asuinrakennuksia. Lindmanit eivät näytä olleen aivan tavallisia merimiehiä. Isä Anders Lindman kirjoitteli nimittäin kalevalamittaisia runoja ja saattoi kutsua vieraat kotikutsuihinsa runomuotoisilla kirjeillä, jotka palvelijatar kuljetti kutsuttaville. Werner Lindman epäilemättä saikin kansallisromanttisen fennofiiliherätyksen jo lapsuudenkodissaan. Duodecim 2006;122:

2 Ruotsinkielisessä Raahessa asuvan ruotsinkielisen merikapteenin Kalevala-innostus on ensi kuulemalta yllättävää, eikä innoittajasta ole varmaa tietoa. Kukapa tietää, vaikka innoittajana olisi ollut Raahen piirilääkärinä vuosina toiminut Johan Fredrik Ticklén ( ). Hän oli syntyisin Alavieskan Tikkasia ja oli ollut Lönnrotin, Wolmar Schildt-Kilpisen, Erik Alexander Ingmanin ja Runebergin opiskelutoveri. Hän on jäänyt historiaan paitsi suomenkielisiä lääketieteen termejä käsitelleestä väitöskirjastaan (1832) myös yhtenä niistä kahdestatoista, jotka 1831 perustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran. Ticklén piti Raahen-aikanaan tiiviisti yhteyttä Kajaanin piirilääkärin Elias Lönnrotin kanssa, ja vuonna 1840 Lönnrot ja Ticklén perustivat yhdessä piirilääkäri Aspin kanssa Suomi-aikakauskirjan. Kalevala on siis varmasti saapunut Raaheen tuoreeltaan. Ticklénin jälkeen Raahen piirilääkärin virkaa hoiti toinen fennofiili Carl Robert Ehrström ( ), joka ajoi jo varhain suomen kielen asiaa virkakielenä ja jonka kirjaston hänen leskensä Sofi Ehrström lahjoitti Duodecim-seuralle Raahen fennofiililääkärien vaikutuspiiri olisi suorastaan erillisen tutkimuksen arvoinen. Myös Wernerin vanhin veli harrasti runoilua joskin ruotsin kielellä ja Lindmanit olivat selvästi kielellisesti lahjakkaita ja sanoista kiinnostuneita. Merikapteeni-isä samoin kuin isänäiti»lindmanska» olivat lisäksi paikkakunnalla tunnettuja käden taidoistaan, sillä molemmat olivat taitavia kaivertajia.»mikä on ihmisen tekemä, niin tottahan sen saa tehdyksi», oli viiden lapsen yksinhuoltajaksi jääneen isoäiti Lindmanin ollut tapana sanoa. Werner Lindman sai kotoa eväikseen myös kansanvalistusaatteen: hänen kaksi tätiään toimi Raahen köyhille ja vähävaraisille tytöille tarkoitetun»lybeckerin skoulun» opettajina. Suomalaisen kulttuurihistorian kannalta mielenkiintoinen kytkentä tulee Wernerin nuorimman tädin kautta: hänen tyttärensä ja siis Wernerin serkku Aino Maria Lindman oli runoilija Aaro Hellaakosken äiti (Kupiainen 1953). Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että Werneriä ei lähetetty merille vaan koulun penkille. Hänet pantiin Oulun lyseoon, joka oli ruotsinkielinen mutta jonka rehtorit suhtautuivat myötämielisesti suomen kieleen. Äidinkieleltään suomenkielisille oppilaille annettiin opetusta osin myös suomeksi, ja tiettävästi joissakin aineissa peräti kaikki koulun oppilaat saivat opetusta suomen kielellä 1870-luvulle asti. Luultavasti Werner Lindmankin sai opetusta molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomenkielinen opetus lopetettiin kuitenkin vastareaktiona Yrjö-Koskisen ja suomalaisen lehdistön yhä voimakkaammaksi käyneille vaatimuksille koulun täydellisestä suomalaistamisesta (Gånge Rolf eli Rolf Wichmann 1913). Lindmanin kotikielenä säilyi kuitenkin hänen elämänsä loppuun asti ruotsi, ja Lindman on Duodecimin perustajista ainoa, jonka henkilötiedot ovat jopa vuoden 1907 ensimmäisessä kaksikielisessä lääkärimatrikkelissa ruotsiksi (Bergholm 1907). Hän ei myöskään koskaan liittynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan kuten useimmat muut perustajajäsenet. Lopullinen herätys suomalaisaatteeseen lienee syntynyt yliopisto-opintojen alettua Pohjalaisessa osakunnassa, joka Savo-karjalaisten ohella oli noihin aikoihin fennomaanien vahvimpia linnakkeita. Lindman vei lääketieteen opintonsa läpi viidessä ja puolessa vuodessa eli tuon ajan mittapuun mukaan varsin nopeasti, ja hän valmistui tammikuussa Hänestä tuli 28-vuotiaana perustajatusinan järjestyksessä toinen lisensiaatti; aikaisemmin ehti valmistua vain opintonsa paljon aikaisemmin aloittanut August Hillbom. Ei siis ihme, että kun kandidaatti Äyräpää lähti anomaan Duodecim-seuran ensimmäistä sanaluetteloa varten raha-avustusta lääkintöhallitukselta, hän otti kumppanikseen vastavalmistuneen lisensiaatti Lindmanin: nyt asialla ei enää ollutkaan pelkkä opiskelijayhdistys. He saivat neuvottelukumppanikseen itsensä lääkintöhallituksen pääjohtajan vapaaherra Knut Felix von Willebrandin. Maan korkeimman lääkintävirkamiehen ymmärtämys ruotsalais-suomalaista lääketieteen sanastoa kohtaan ei ollut kovin suuri, kuten voi päätellä Äyräpään raportista Duodecim-seuran kokouksessa :»Puheenjohtaja sanoi Duodecimin päätöksen mukaan käyneensä Toht. Lindmanin kanssa Lääkehallituksen päällikköä sondeeraamassa, jolloin tämä kuuluu sanoneen, että 1284 J. Ignatius

3 Kalajoen neljä entistä vaikuttajaa. Istumassa vasemmalta: proviisori Hedman ja tohtori Werner Lindman. Seisomassa vasemmalta: insinööri Antti Santaholma ja Jooseppi Pernu. Veikko Pernun kokoelmat. Kuva julkaistu aikaisemmin Kalajoki-lehdessä Jäsen nro 6: Werner Lindman 1285

4 latinalaiset termit olivat lääketieteessä kuin virstapahtaita. Kuitenkin, jos kohta ei sanonut voivansa ymmärtää tekeillä olevan sanaluettelon todellista hyötyä, koska suomalaiset sanat eivät ole kuin virstapahtaita, oli hän luvannut puhua asian hyväksi korkeammissa piireissä.» Lindmanissa oli ilmeistä tiedemiesainesta. Hän oli jo opiskelun ohessa työskennellyt parin vuoden ajan fysiologian laitoksessa vt. laboraattorina (kuten myös perustajatusinasta ensimmäisenä väitellyt Nils Kyrklund). Hakeutuminen heti valmistumisen jälkeen vt. apulaislääkäriksi silmätautien klinikkaan kertoo kiinnostuksesta muuhunkin kuin yleislääketieteeseen. Lindmanista ei kuitenkaan tullut yliopistomiestä, ja työskentely Suomen ensimmäisen silmätautiopin professorin Frans Josef von Beckerin ( ) alaisena jäi lopulta vain neljän kuukauden mittaiseksi. Mitä ilmeisimmin Lindman joutui muuttamaan suunnitelmiaan sairastamansa kroonisen munuaistaudin vuoksi, joka oli tuolloin jo antanut ensimmäiset oireensa. Lindmanin koko elämänkaari hahmottuukin sairauden varjostamana ja tummasävyisenä. Muistokirjoituksessaan Reguel Löfqvist (1917) kirjoittaa myötäeläen tätä Lindmanin elämän vaihetta:»sille joka toverina ja kollegana joutui läheisempään kosketukseen vainajan kanssa selvisi pian, mikä tragillisuus oli kätkettynä tämänkin elämän pitkään juoksuun. Se harvinaisen vilkas ja tutkiskeluun syventyvä luonne, joka Lindmanilla oli, olisi varmaan hakenut itselleen tyydytystä tieteellisessä työssä, ell ei ruumiillinen sairaus (pitkällinen ja vaikea pyelitis) olisi riistänyt häneltä kaiken toivon pitemmästä päivätyöstä.» Sairauden vuoksi joku toinen olisi saattanut etsiä helppoa työtehtävää pääkaupungista, mutta Lindman päätti päinvastoin lähteä kauas Helsingistä, ja 1884 hänestä tuli Pudasjärven piirilääkäri. Yliopistoklinikan stimuloiva ympäristö ja hienot silmäinstrumentit vaihtui primitiivisiin oloihin yleislääkärinä, jonka työkenttä ulottui rajaseudulle Kuusamoon asti. Mitään sairaalaa ei paikkakunnalla ollut eikä apuvoimiakaan. Esimerkiksi Kuusamo sai ensimmäisen kätilönsä vasta Pudasjärveläiset ovat vaikeissa oloissa epäilemättä saaneet yliopistoklinikan tasoista hoitoa, sillä Lindmanin akateeminen perusote lääkärintyöhön ja ammatillinen uteliaisuus eivät koskaan kadonneet. Löfqvistin sanoin:»ja sitten, jouduttuaan kerran työmaalle, missä ruumiilliset rasitukset, pitkät matkat, valvomiset j.n.e. kysyivät voimia, tuli taudista taakka, jonka tuottamia kärsimyksiä me enemmän voimme aavistaa, kuin tietää. Ja kaikesta huolimatta pysyi Lindman hilpeänä, uutterana, laajan praktiikan hoitajana, seuraten harvinaisella ahkeruudella ammattikirjallisuutta, josta hän ammensi yhtenään terapeutisia uutuuksia.» Vuonna 1891 Lindman muutti lähemmäksi synnyinseutujaan ja otti vastaan Kalajoen piirilääkärin viran. Hän oli viran järjestyksessä kolmas haltija (virka perustettiin 1859 ja lakkautettiin 1940) ja hän toimi Kalajoella kuolemaansa asti. Piiri oli pinta-alaltaan suuri, siihen kuuluivat noihin aikoihin Alavieska, Ylivieska, Sievi, Kalajoki, Rautio, Pyhäjoki ja Merijärvi. Pitkistä sairaskäyntimatkoista huolimatta piirilääkärit näyttävät viihtyneen Kalajoella pitkään, sillä viran 81-vuotisen olemassaolon aikana viranhaltijoita ehti olla vain neljä: ensimmäinen J. J. Staudinger viipyi tosin vain pari vuotta, mutta seuraavana virkaa hoiti F. E. Emeleus 28 vuoden ajan, Lindman 25 vuotta ja viran viimeinen haltija Valter Fabritius oli toimessaan 22 vuotta (Sorasto 1975). Suuren osan piirilääkäriajastaan Lindman oli paikkakunnalla ainoana lääkärinä, sillä kunnanlääkärin virka (järjestyksessä Suomen 148.) perustettiin Kalajoelle vasta Apuna oli sentään alusta pitäen kätilö-rokottaja, joka Kalajoelle oli Kuusamon tavoin saatu 1889 (Kyllönen 1980). Sairaalaa ei paikkakunnalla sen sijaan vielä Lindmanin aikana ollut. Kalajoen kunnansairaala avattiin vasta 1926, joten Lindman joutui vielä lähettämään leikkausta tarvitsevat potilaansa Ouluun. Piirilääkärin oli»yleisen terveydenhoidon ohella pidettävä huoli piirissään asuvien yksityisten henkilöiden tarpeista». Lindmanin aikana Kalajoen seudun terveydenhuoltoa alettiin kehittää osin vapaaehtoisin voimin. Naapuripiirin Haapaveden ja vuodesta 1892 alkaen Oulun piirilääkärinä toimi Konrad Relander, joka ajoi voimakkaasti kiertävien sairaanhoitajien palkkaamista omalle alueelleen. Kalajoki seurasi pian esimerkkiä. Vuonna 1897 perustettiin paikkakunnalle»neulomaseura», sittemmin»kalajoen naisyhdistys», jonka tarkoituksena oli työskennellä ensin sairaanhoitajan hankkimiseksi kuntaan ja kerätä varoja hänen palkkansa mak J. Ignatius

5 samiseksi ja sittemmin jos kunta saadaan antamaan apua palkan suhteen köyhien sairaiden auttaminen. Yhdistys keräsi ompeluseuroilla ja arpajaisilla varoja, ja valtion myönnettyä lisätukea voitiinkin kuntaan palkata kiertävä sairaanhoitaja. Yhdistys ylläpiti sairaanhoitajan virkaa vuosina , minkä jälkeen kunta otti sairaanhoitajan palkkalistoilleen. Sama yhdistys aloitti 1907 taistelun keuhkotaudin vastustamiseksi, ja paikkakunnalla toimi pieni kymmenpaikkainen tuberkuloottisten sairaskoti. Lindman muistetaan arvokkaana ja kunnioitusta herättävänä herrasmiehenä, joka oli tuttu näky Kalajoen»Plassin» kujilla. Hän asui Plassintien varressa tilavassa talossa, joka on vieläkin olemassa, joskin myöhempien omistajien huomattavasti laajentamana. Lindmanin pariskunta oli lapseton, mutta ehkä juuri siitä syystä paikkakuntalaisten muistikuvat hänestä liittyvät nimenomaan Kalajoen lapsiin. Kerrotaan, että Lindmanilla oli aina taskussaan varattuna karamelleja, ja kun lapsia tuli vastaan, hän otti niitä kourallisen ja heitti maahan, josta lapset saivat jäädä niitä poimimaan Lindmanin itsensä jatkaessa matkaa. Lapset keräsivät nopeasti saaliinsa ja juoksivat talon ympäri ollakseen seuraavassa kadunkulmassa taas odottamassa tohtoria. Karamellisade toistui ja näin vikkeläjalkaisimmat saattoivat piirilääkärin kävelyreitin varrella saada useitakin makeisannoksia (Lindmanin talon naapurin Lauri Tanskan ja Antero Soraston haastattelut). Sen ajan penkinpainajaishuvia Tutkijanluonnettaan Lindman toteutti harrastusten parissa. Koko perustajatusina oli kiinnostunut luonnosta, metsästyksestä ja kalastuksesta, ja luonnontieteiden harrastus oli monilla suorastaan tiedemiesmäistä. Useimmat heistä kuuluivat varsin aktiivisina jäseninä Societas pro Fauna et Flora Fennicaan, niin myös Lindman. Lindmanin erityisharrastus oli ornitologia ja varsinkin oologia. Hän keräsi vuosina Suomen oloissa erittäin mittavan linnunmunakokoelman, johon lopulta kuului 796 pesyettä 243 lintulajilta. Tämän kokoelman Augusta Lindman lahjoitti miehensä kuoltua tämän toivomuksen mukaisesti Helsingin yliopistolle säilytettäväksi»tohtori Verner Lindmanin kokoelman nimellä». Se kuuluu edelleen Eläinmuseon kokoelmiin. On kiinnostavaa todeta, että yliopiston lahjoitusten kautta karttuneiden munakokoelmien suurlahjoittajien joukosta löytyy toinenkin duodecimilainen, nimittäin Gösta Idman (1865 s1946), perustajajäsen Rudolf Idmanin pikkuveli ja seuran jäsen vuodesta Kun vielä todetaan, että yliopiston eläinmuseon täytettyjen lintujen kokoelmaan kuuluu myös lukuisia perustajajäsen Eliel Warénin täyttämiä lintuja ja että Rudolf Idman käytti vielä eläkkeelle päästyäänkin suuren osan vapaa-ajastaan yliopiston kasvimuseon kokoelmien järjestämiseen, alkaa Oopperakellarissa kokoontuneen 12 kandidaatin yhteinen harrastuspiiri hahmottua. Vaikka sairaus selvästikin rajoitti Lindmanin elämää, hänet muistettiin silti huumorintajuisena ja valoisana luonteena molemmissa lääkäriseuroissa (Finska Läkaresällskapets protokoll ). Duodecimissa hän on jäänyt historiaan paitsi seuran nimen keksijänä myös kollegiaalisuutta ja ystävyyttä korostavana seuran jäsenenä (Löfqvist 1917):»Piirre Lindmanin luonteessa, joka ei saa jäädä unohduksiin silloin, kun hänen muistostaan mainitaan, on hänen käsityksensä toveruuden ja kollegialisuuden vaatimuksista. Nähdessään myöhemmässä elämässään näiden käsitteiden siellä täällä höltyneen kuohahtivat hänessä helposti Duodecimin alkuaikojen idealiset toveruusmuistot purkauksiin, joissa hieno luonne loisti kirkkaana tähtenä usein näkemäämme egoistista ja materialistista käsityskantaa vastaan.» Lindman muistetaan tavallisimmin Duodecim-nimen ansiosta, mutta epäilemättä hänet tulisi muistaa myös siitä kollegiaalisesta ajattelutavasta, joka muodostaa keskeisen osan»duodecimin hengestä». * * * Esitän lämpimät kiitokseni seuraaville henkilöille, jotka ovat auttaneet minua hankkimaan tietoja Werner Lindmanista: professori Reijo Norio, professori Jaakko Leisti, ylilääkäri Antero Sorasto, Kalajoen perinnetiedon tallentaja Lauri Tanska, Kalajoen Sanomien entinen päätoimittaja Pasi Eskola, Kalajoen kirjaston osastonjohtaja Kristiina Santaholma ja Raahen museon museoamanuenssi Miska Sliden. Jäsen nro 6: Werner Lindman 1287

6 Henkilötietoja Lindman Werner, s Raahessa, k Kalajoella. Vanhemmat merikapteeni Anders Lindman ja Maria Sofia Leufstadius. Puoliso 1885 Augusta Elisabeth Lagerlöf ( ), vanhemmat tullinhoitaja Johan Isak Lagerlöf ja Katarina Sofia Fellman. Avioliitto oli lapseton. Opinnot: Ylioppilas Oulun lyseosta (Uleåborgs elementär läroverk), kirjoittautui yliopistoon 1873 (Pohjalainen osakunta). FK (fyysis-matemaattinen osasto) 1877, FM 1877, LK 1879, LL Virkaura: Yliopiston fysiologisen laboratorion laboraattori opiskelun ohessa , Yleisen sairaalan silmätautiosaston vt. apulaislääkäri 4 kk 1883, Pudasjärven piirilääkäri ja samalla 1885 kutsuntalääkärinä Oulun läänin 5. alueella. Kalajoen piirilääkäri kuolemaansa saakka. Opintomatkat: Tukholmaan keväällä Jäsenyydet: Duodecim-seuran perustajajäsen 1881, Finska Läkaresällskapet vuodesta 1883 kuolemaansa asti. Societas pro Fauna & Flora Fennica. Huomionosoitukset: R St O 3 kl Harrastukset: Ornitologia, erityisesti linnunmunien keräily (Werner Lindmanin kokoelma Helsingin yliopiston eläinmuseossa) Haudattu Raahen hautausmaalle. Kirjallisuutta Bergholm N. Finlands Läkare Suomen Lääkärit Helsingfors: Alex. Lundströms, Gånge R [Rolf Wichmann]. Några anspråkslösa minnen från Svenska lyceum i Uleåborg från senare hälften av 1870-talet. Teoksessa: Svenska lyceum i Uleåborg. Minnen och hågkomster. Helsingfors 1913, s Kupiainen U. Aaro Hellaakoski. Ihminen ja runoilija. Porvoo: WSOY 1953, s Kyllönen M. Kalajoen ja Raution historia. Vaasa: Kalajoen kunta, 1980, s Löfqvist R. Werner Lindman. Duodecim 1917:33: Sorasto U. Terveyden- ja sairaanhoidon kehityksestä Kalajoella. Teoksessa: Annikki Viirilinna ja Eeva-Inkeri Pöyhtäri, toim. Kalajoki vuotisjuhlajulkaisu. Kalajoen kunta, JAAKKO IGNATIUS

DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET

DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET DUODECIMIN PERUSTAJAJÄSENET Matti Äyräpää 1852 1928 Isä teologian tohtori, rovasti A.J. Europaeus, Liperin kirkkoherra. Poika Matti otti takaisin alkuperäisen karjalaisen sukunimen, tuli ylioppilaaksi

Lisätiedot

Albert Pfaler (1857 1885)

Albert Pfaler (1857 1885) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 4 Albert Pfaler (1857 1885) Perustajajoukon kuopus, hauskanpitäjä, kansatieteen harrastaja, varapuheenjohtaja 1882 1884 A lbert Pfaler eli lapsuutensa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017 Alavieska 11,0 11,1 10,3 9,4 8,9 8,4 10

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,1

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 13 Haapajärvi

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916)

Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 8 Karl Gustaf Kyrklund (1854 1916) Urbaani tiedemies Ä yräpää oli perustajatusinan ainoa, josta tuli professori. Duodecimin perustamisen aikoihin tuskin

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences

Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK. Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Kuka minut perii? 21.9.2012 OTK, VT Minna Kuohukoski, SAMK Perillinen oltava elossa perittävän kuolinhetkellä (Perintökaari 40/1965, 1 L 1 ) ei merkitystä oikeustoimikelpoisuudella, syyntakeisuudella,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO

IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO IHMISIÄ LAIVOJEN KAUPUNGISTA SISÄLLYSLUETTELO HISTORIALLISIA TAUSTATIETOJA TAUSTAA KIRJAN TAPAHTUMILLE... 17 Sääolot 1600 1800-luvuilla... 17 Vapauden aika Ruotsi-Suomessa 1719 1772... 19 Taloudellinen

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi  Facebook: Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat

Lisätiedot

Duodecimia perustettaessa 24-vuotias

Duodecimia perustettaessa 24-vuotias Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 12 Gustaf Rudolf Idman (1857 1927) Suomalaisen lääkärikunnan kaksikielinen yhdistäjä Duodecimia perustettaessa 24-vuotias Gustaf Rudolf Idman oli opiskellut

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi

Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 7 Karl Bertel Nohrström (1855 1903) Savo-Karjalainen piirilääkäri ja hammaslääkäri Karl (Kaarlo) Bertel Nohrström oli yksi niistä perustajatusinan viidestä

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta

Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 11 Eliel Jonathan Warén (1854 1928) Mallisuomennoksen tekijä Eliel Warénin fennomania versoi suomalaisesta Savosta syvimmillään. Hänen isänisänsä oli

Lisätiedot

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys

Nettomaahanmuutto. Kuntien välinen nettomuutto. Maahanmuutto. Maastamuutto. Väestönlisäys Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Maakunnat ja kunnat 2016, Tapahtumakuukausi ja Väestönmuutos Elävänä syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto

Lisätiedot

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy

Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Boliden Kokkola Oy Aija Rytioja Tuotantoinsinööri Aija Rytioja syntynyt Kokkolassa 1972 opiskellut Oulussa prosessitekniikan diplomiinsinööriksi valmistunut vuonna v. 1999 työskennellyt Suomen ainoassa sinkkitehtaassa vuodesta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS

HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS HELSINGIN YLIOPISTO MAANTIETEEN LAITOS 110-vuotiaan maantieteen laitoksen alkuvaiheet Suomessa maantieteen kehitys itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi henkilöityy Ragnar Hultiin, innovaattoriin,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain ) 17.05.2017 Sivu 1 / 1 5435/2016 01.01.01 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1256-16) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4 PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus 4.5.2017 TR4 Sote-palveluiden hahmottelua alueellisesti Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskukset ja asemat (39) Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (5) 241 Erivapauden myöntäminen terveyskeskuslääkärin virkaan vaadittavasta kielitaidosta HEL 2017-001424 T 01 01 01 01 Päätös Käsittely päätti myöntää erivapauden

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Nils Gustaf Durchman (1846 1925)

Nils Gustaf Durchman (1846 1925) Duodecim-seura 125 vuotta Jaakko Ignatius Jäsen n:o 9 Nils Gustaf Durchman (1846 1925) Perustajista vanhin, sanastotyön ideoija L ääketieteen kandidaatti Nils Durchmanilla oli Duodecimia perustettaessa

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.

Lataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16. Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP +

KAN_6 1 + + A. HENKILÖLLISYYTEEN JA KANSALAISUUSASEMAAN VAIKUTTAVAT TIEDOT KAN_6_100214PP + KAN_6 1 *1219901* KANSALAISUUSILMOITUS; NUORI HENKILÖ Tämä ilmoituslomake on tarkoitettu Suomen kansalaisuuden hakemiseksi sinulle 18-22 -vuotias, jota ei ole tuomittu vapausrangaistukseen ja joka - olet

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot

1 Aritmeettiset ja geometriset jonot 1 Aritmeettiset ja geometriset jonot Johdatus Johdatteleva esimerkki 1 Kasvutulille talletetaan vuoden jokaisen kuukauden alussa tammikuusta alkaen 100 euroa. Tilin nettokorkokanta on 6%. Korko lisätään

Lisätiedot

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen hallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Risto Kukon varajäsen sihteeri

Vähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen hallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Risto Kukon varajäsen sihteeri Pöytäkirja sivu 1(5) nro 1/2017 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 17.5.2017, klo 14.00 15.45 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Ingves

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat

8.2.2010. Vaihtokumppani SKS Tuntematon Molemmat. SMY Vaihtokumppani Tuntematon Välittäjä Molemmat Tieteellisten seurojen vaihtosuhteiden historia Esimerkkinä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vaihtotoiminta 1831-19141914 Johanna Lilja 3.4.2008 Tieteellisten seurojen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä

Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Koulutusta ja arkea Seminaarinmäellä Kampusopaskoulutus 2008 Heli Valtonen, FT Historian ja etnologian laitos, JY Heli.valtonen@jyu.fi Jyväskylän seminaarilaisia ja opettajia retkellä. Kuva: Jyväskylän

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön

Suomen anestesiasairaanhoitajat ry. ( koonnut Jari Simonen 1996): Anestesiologisesta sairaanhoi - dosta perioperatiiviseen hoitotyöhön ANESTESIAKURSSI 2014 6.3.2014 Mitä Anestesiakurssi on antanut anestesiasairaanhoitajille Kaija Viinamäki,Oh (eläkk) TYKS ANESTESIASAIRAANHOIDON HISTORIAA -tärkeimpiä tapahtumia koottu kirjoista: A.R. Klossner:

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa

Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa Hautausoikeus, suostumukset, luvat ja muut ongelmatilanteet asiakaspalvelussa 17.3.2010 Mia Fager www.turunseurakunnat.fi 1 Hautasoikeus Hautaoikeus ~ oikeus tulla haudatuksi Jokaisella on oikeus saada

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

3 Sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaalan apulaisylilääkärin virka, työavain Päätös

3 Sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaalan apulaisylilääkärin virka, työavain Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 3, Laakson sairaalan apulaisylilääkärin virka, työavain 45-1303-16 HEL 2017-001121 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen ja kokemuksen perusteella

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Espoon työväenopiston vuosikymmenet

Espoon työväenopiston vuosikymmenet Espoon työväenopiston vuosikymmenet 1950-luku Perustaminen ja ensimmäinen työkausi. 1957 Valtuusto päätti tammikuussa 1957 perustaa kuntaan kaksikielisen varttuneille nuorille ja aikuisille tarkoitetun

Lisätiedot

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta

Paperittomuus lääkärin näkökulmasta Paperittomuus lääkärin näkökulmasta Global Clinic Ari Mönttinen 18.4.2013 Oma sivuraiteen kehitys Lääketieteen lisensiaatti, TaU -89, yleislääket. el -95 Terveyskeskuslääkäri, Lohja ETRA-liitto pj -02,

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja Helsingin kaupunki Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём

Lisätiedot