Kauppakamarilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamarilehti 2 2010"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi: Yrityksissä tarvitaan vielä tervehdyttäviä toimia Pörssiin kaivataan lisää pohjoisen yrityksiä Tekes tukee liiketoimintainnovaatioita Johtaja Heikki Huomo: Tuotekehityspanostuksemme markkinoitava riskirahoittajille

2 Sanotaan, että halpa ei voi olla hyvä. Paitsi yritysasiakkaidemme mielestä. He pitävät DNA:ta ykkösenä. Klikkaa dna.fi/yritys tai soita Palveluksessasi on yli 70 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Tyytyväisimmät ja uskollisimmat matkaviestinpalveluiden kuluttaja- ja yritysasiakkaat: DNA. Lähde: EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2009, Telecommunications Finland. nland.org yrityspalvelut

3 Kauppakamari Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 2/2010 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Kari Ahokas Marianne Hirn Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen OSOITTEENMUUTOKSET Oulun Kauppakamari/Anne Palosaari, puh TOIMITUS, TAITTO JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu Puh. (08) Fax (08) GSM PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Lapin ja Oulun lääneissä Kansikuva: istockphoto Pääkirjoitus 5 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi: Tervehdyttäviä toimia tarvitaan vielä 6-7 Hajauta salkkusi 8-9 Pörssiin kaivataan lisää pohjoisen yrityksiä EU-rahoituksesta vipuvoimaa yrityksille Tekes rahoittaa jopa brändien luomista Johtaja Heikki Huomo patistaa: Tuotekehityspanostukset pitää markkinoida riskirahoittajille 16 Oululaiset pääomasijoittajat etsivät hyviä sijoituskohteita 17 Jonny Kaarlenkaski: Rahoitusmallit ontuvat, Oulu menettää hyvät yritykset! Toimitusjohtaja Toivo Vilmi toivoo referenssejä omalta alueelta Oulun seudun kansainvälistymisessä käytännön tekoihin Alueemme pankit ja vakuuttajat esittäytyvät Renforsin ranta kasvaa osaamiskeskittymänä Pudasjärvellä uskotaan matkailuun Oulun kauppakamari kouluttaa 47 ISSN Oulun Kauppakamarilehti 3

4 Yrittäjä ota askel eteenpäin! Yrityksissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia. Teknologiset tai toiminnalliset muutokset voivat edellyttää yrittäjän ja työntekijöiden osaamisen perusteellista päivittämistä. Joskus työt loppuvat kokonaan ja silloin yritys voi kantaa vastuuta henkilöstönsä tulevaisuudesta auttamalla heitä kouluttautumaan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimistot tarjoavat yritysten muuttuviin tilanteisiin koulutusohjelmia. Koulutukset järjestetään työnantajan ja ELY-keskuksen yhdessä suunnittelemana, hankkimana ja rahoittamana. ELY-keskus kilpailuttaa koulutuksiin sopivan koulutuspalvelun tuottajan ja työnantaja esittää koulutettavat työntekijät. Yrityksen maksuosuuteen vaikuttaa mm. koulutusmuoto ja yrityksen koko. TäsmäKoulutus uutta osaamista henkilöstölle! TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. tähtää ammattitaidon kehittämiseen työnantajan maksuosuus prosenttia voidaan toteuttaa myös lomautusaikana MuutosKoulutus lähtijäisiksi muutakin kuin lämmintä kättä! MuutosKoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan: tähtää työnhakuvalmiuksien ja osaamisen parantamiseen työnantajan maksuosuus 20 prosenttia Koulutuksissa on mahdollista suorittaa tutkinnon osia tai mahdollisesti jopa koko tutkinto. Koulutukset sopivat myös julkisen sektorin työnantajille. Saatavilla myös uusien osaajien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen tarkoitettu RekryKoulutus. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä lähimpään työ- ja elinkeinotoimistoon tai Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Lisätietoa antaa ryhmäpäällikkö Mari Tuomikoski, puh ja koulutuspäällikkö Jouko Sarkkinen, puh Lisätietoa internetissä osoitteissa ja 4 Oulun Kauppakamarilehti

5 Energialinjaukset menestyvän yritystoiminnan tueksi Valmistautuminen eduskuntavaaleihin 2011 on hyvää kyytiä alkamassa. Keskustelu käy parhaillaan politiikan harmaalla alueella tyyliin vaalituet. Konkreettinen päivän aihe, joka selvästi halutaan pois varsinaisesta vaalidebatista, on ydinvoimaluvat. Näinä päivinä voidaan odottaa luvista hallituksen esitystä. Energialinjaukset tuntuvat maassamme olevan todella hakusalla; samaan aikaan osataan puhua vain yhdestä, korkeintaan kahdesta energiamuodosta. Meillä unohdetaan se tosiasia, että erilaiset energian tuotantomuodot ja niiden käyttö riippuvat toisistaan mitä suuremmassa määrin. Tyypillisiä esimerkkejä ovat bioenergia ja ydinvoima. Niitä ollaan asettamassa toistensa vastustajiksi.tässä harrastetaan todellista älyllistä epärehellisyyttä, kuten niin monessa muussakin kohtaa energiakeskustelua. Bioenergian käytön lisääminen vain tehostuu perusenergiaratkaisuilla. Samanlainen keskusteluongelma on tuulienergian osalta, ikään kuin se yksin hoitaisi sähkön tuottamisen. Tämän talven kylminä päivinä oli helppo todeta, mistä on kysymys. Kun sähköä tarvitaan eniten, tuulta ei ole. Toisin sanoen, tuulikin tarvitsee kaverin. Ja se on säätöenergia, jota varten jossakin olisi oltava varastointimahdollisuus. Tähän tarkoitukseen soveltuu parhaiten vesivoima.tästä näkökulmasta energiakeskustelussa ja sen rehellisyydessä on toinenkin iso epäkohta. Nykyisellä osaamisella ja suunnittelulla voitaisiin hyvin rakentaa lisää säätövoimaa. Kuitenkin tahot, jotka eivät näe kokonaisuuksia eivätkä luota tekijöiden osaamiseen, pystyvät torpedoimaan tarvittavan säätövoiman rakentamisen. Lisää epäselviä keskustelukohtia löytyy vaikkapa turpeen käytöstä hakkeen ja kuoren poltossa. Teollisuutemme taistelee kilpailukyvystään. Energia on ollut viime aikoina kustannustekijöistä lähes ainut kilpailutekijä ja se kannattaisi ehdottomasti säilyttää. Takana on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Summa summarum: nyt olisi pikaisesti saatava aikaan puolueetonta ja kylmän analyyttistä tietoa koko energiakentästä ja suomalaisesta osaamisesta siinä. Nykymenolla hukkaamme paljon aikaa turhaan väittelyyn ja tuotamme vahinkoa koko yhteiskunnalle. Keskustelua pitää käydä, mutta päätöksenteossa on tukeuduttava tietoon, ei erilaisten järjestöjen edunvalvonnan esittämiin mielipiteisiin, uhkailuihin tai epämääräisiin tietolähteisiin. Yrityksissä on paljon osaamista myös energia-asioissa, monet tutkimuslaitokset ovat mukana merkittävissä energia-alan kehittämishankkeissa ja myös energian taloustutkimusta on runsaasti.tämä tieto oikein koottuna antaa varmasti tarpeeksi pohjaa päätöksille kaavoituksessa, investoinneissa ja lainasäädännön valmistelussa. Oulussa Jaakko Okkonen Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Oulun Kauppakamarilehti 5

6 FK:n toimitusjohtaja Piia-No Tervehdytt Vaikka taloustaantuma onkin jo kääntynyt hitaaseen nousuun, kuluva vuosi voi olla monille yrityksille vaikea. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia- Noora Kauppi kehottaa yrityksiä arvioimaan entistä tarkemmin kassavirtaansa. - Kassavirran arviointi on kireinä aikoina tärkeää, jotta maksurästit eivät yllätä.vaikeuksien tullessa on huomattavasti helpompi aloittaa keskustelut rahoittajien, verottajan tai tavarantoimittajien kanssa maksujen uudelleen järjestelyistä ennen kuin maksurästejä on kertynyt. Avoin keskustelu oman tilintarkastajan kanssa on myös tärkeässä roolissa, kun yrityksen talouden tasapaino horjuu. - Vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja yrittäjiä varten on perustettu myös maksuton Talousapu -neuvontapalvelu. Kun myynti hiipuu, mutta laskuja tulee tasaiseen tahtiin, voivat pasmat mennä sekaisin ja paineen alla järjestelmällinen asioiden hoito loppuu. Silloin ulkopuolisen apu auttaa luomaan työjärjestyksen. Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi luennoi Oulun kauppakamarin järjestämässä tilaisuudessa Tappioiden tasauksessa carry back-järjestelmään Yrittäjien selviytymistä helpottaisi myös, jos yritysverotuksessa siirryttäisiin tappioiden tasauksen osalta järjestelmään, joka auttaisi heti vaikeuksissa olevia yrityksiä. - Suomessa on tappioiden tasauksessa käytössä carry forward -menetelmä, eli yritys voi tulevista voitoista vähentää nykyisen tappion. Useat maat käyttävät ja jotkut ovat ottaneet nyt käyttöön 6 Oulun Kauppakamarilehti

7 ora Kauppi äviä toimia tarvitaan vielä niin sanotun carry back-järjestelmän, joka auttaa heti vaikeuksissa olevia yrityksiä.tällainen olisi hyvä tuoda Suomeenkin, Kauppi sanoo. Vaikka käänne nousuun on jo tapahtunut, se etenee hitaasti ja vaatii vielä tervehdyttäviä toimia. - Nousu on vaatimatonta 2000-luvun velkavetoiseen talouskasvuun verrattuna.vaikka talous kehittyisi Suomessa eurooppalaista keskiarvoa paremmin, tämäkään ei yksin riitä saattamaan taloutta terveelle pohjalle. - Julkisen sektorin kestävyysvajetta on supistettava ja menot on suhteutettava kansantalouden tulonluontikykyyn. On muistettava, ettei kasvu mahdollisesti palaa sille uralle, mihin 2000-luvulla totuttiin. Samaan aikaan verotuksen pitää olla kannustavaa, sillä me emme voi verottaa itseämme vaurauteen. Konkurssien suma vältettiin Piia-Noora Kaupin mukaan yritykset ovat selvinneet laskevassa suhdanteessa paremmin kuin 1990-luvun kriisistä siitäkin huolimatta, että talouden lasku on ollut rajumpaa kuin viime vuosituhannella. -Yritykset ovat pystyneet sopeuttamaan kustannuksiaan nopeasti alentuneeseen kysyntään.yritysten omavaraisuusasteet ovat olleet myös korkeammalla kuin 90-luvulle tultaessa.tämä matalampi velkaantuneisuus yhdessä historiallisen alhaisen korkotason kanssa ovat antaneet myös pankeille mahdollisuuden järjestellä monien yritysten rahoitusta uudelleen. Tammi helmikuussa pantiin Suomessa vireille 504 konkurssia, mikä on yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pahimmissa vaikeuksissa viime vuonna olivat rakentaminen ja kuljetusala. Nyt laman peräaalto on ehtinyt palvelusektorille. - Pienet erikois- ja vähittäiskaupat ovat tässä hetkessä kovilla.tosin sillä puolella on myös rakenteellisia muutoksia kaupan siirtyessä nettiin. Yliopiston resurssit turvattava Piia-Noora Kauppi toivoo, että Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä ymmärrettäisiin, että kilpailukyky ja kasvu edellyttävät osaamistason varmistamista. - Tulevan kasvun edellytyksiin on satsattava. Tässä muun muassa Oulun yliopiston rooli on merkittävä. Pohjoispohjalaisten yritysten tulee olla mukana huolehtimassa alueen oman yliopiston riittävistä resursseista varmistamalla yliopiston varainhankinnan onnistuminen ja hankkeiden vaikuttavuus. Sijoittamiskulttuuriamme pohdittava Kaupin mielestä riskinottohalukkuus on elpymässä ja finanssialalla on taas halua sijoittaa kasvuyrityksiin ja investointeihin. Rahoituksesta uudet investoinnit eivät enää jää kiinni, ongelmana on pikemminkin investointihankkeiden vähäisyys. - Liian usein keskustelu rahoituksen saatavuudesta jää keskusteluksi vieraan pääoman saatavuudesta. Isompi ongelma on oman pääoman saatavuus: ilman omaa pääomaa ei yritystoimintaa pyöritetä.yritysten sijoittamiskulttuuria pitäisi edistää, jotta oman pääoman ehtoista rahoitusta saataisiin liikkeelle. Finanssikriisin aikana Finnveran merkitys yrittämisen toimintaedellytysten luojana on Kaupin mielestä ollut merkittävä. Rahoitus- ja etenkin vienninrahoittamispalveluja tarjoavan Finnveran suhdannelainat ja -takaukset ovat olleet elinkeinoelämälle erinomainen apu. - Viennin rahoituksessa Finnveran toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää myös kilpailijamaiden viennin rahoituksen ehtojen kriittistä tarkastelua. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Nina Dodd Sääntely voi kahlita pankkitoimintaa Euroopan Unionissa rahoitusalalla suunniteltu vakavaraisuussääntely voi vaikeuttaa peruspankkitoimintaa. Investointipankkien ja riskirahoittamisen lähtökohdista suunnitellut sääntelyehdotukset voivat tuoda rajoituksia vähittäispankkitoiminnalle ja sitä kautta esimerkiksi asuntoluototukselle. - Ongelmien alut eivät olleet eurooppalaisessa peruspankkitoiminnassa, mutta myös asiansa hyvin hoitaneet pankit joutuvat kohtaamaan kiristyvän sääntelyn. Asuntorahoitus tai yritysten rahoitus eivät ole riskipitoisinta toimintaa rahoitusmarkkinoilla, mutta vakavaraisuussääntelyyn ehdotetut muutokset vaikuttavat myös siihen, toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi harmittelee. Kauppi muistuttaa, että finanssikriisin tärkein opetus oli, kuinka tärkeitä luottovirrat ovat. - Jos pankkitoimintaa kahlitaan liikaa, vähenee luotonanto ja rahoitusta siirtyy sääntelemättömille markkinoille, kuten hedge fundeihin ja varainhoitoyhtiöihin. Sääntelyn ehdotuksista yksi kielteisimmistä olisi se, että talletuspankkitoiminta erotettaisiin investointipankki- ja yleensäkin riskipitoisen toiminnan rahoittamisesta. - Tällä olisi Suomessa merkittävä kielteinen vaikutus yritysten rahoitukseen.vakavaraisuusvaatimuksia ollaan kiristämässä joka tapauksessa, mutta kuinka paljon, on vielä epäselvää. Epäselvässäkin tilanteessa pankeilta kysytään luottoja, joiden pääomavaikutuksia ei vielä tiedetä. EU:ssa suunnitellaan myös, että taseen kokoa halutaan rajoittaa. -Erityisen hankalaa tämä olisi Suomelle, jos se toteutettaisiin kireän leverage ratio -mallin avulla, eli tiukka oman pääoman vaatimus suhteessa taseen kokoon. Koska Suomessa vähäriskistä asuntoluototusta harjoittavat talletuspankit, voisi tämä aiheuttaa melkoisen rajoituksen muun muassa asuntoluototukselle. EU:ssa aiotaan tiukentaa myös maksuvalmiusvaatimuksia. - Se tarkoittaisi, että pankilla pitää olla taseessaan nykyistä enemmän nopeasti realisoitavia ja turvallisia saatavia.tämä vaikuttaa kuitenkin tuottoihin heikentävästi, Kauppi toteaa. Oulun Kauppakamarilehti 7

8 Hajauta sijoituksesi Tunnetun kansanviisauden mukaan kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tuo hajauttamisen viisaus pätee erittäin hyvin myös sijoituspäätöksissä. Jopa niin hyvin, että siihen perustuen kehitettiin aikoinaan yksi rahoituksen keskeisistä periaatteista, eli sijoitussalkun hajauttamisen periaate. Sijoitussalkun hajauttamisella tarkoitetaan sijoitettavan varallisuuden jakamista useisiin sijoituskohteisiin.yhden kohteen huono tuotto tai jopa siihen sijoitetun pääoman menetys kokonaan ei tällöin vaaranna koko sijoitussalkkua. Sijoituksen riski siis pienenee. Hajautuksen suurin juju on, että sijoitussalkun odotettavissa olevasta tuotosta ei tarvitse tinkiä, vaikka sijoitusten riski pieneneekin hajauttamalla. Hajauttamalla voi siis pienentää riskiä ilman, että tuotto pienenee.yleensähän riskin pienentäminen pienentää myös tuottoa. Hajauttamisella saatu tuotto onkin ainoa niistä kuuluisista ilmaisista lounaista, joita rahoitusmarkkinoilla ei ole tapana jaella. Hajauttamisen hyöty syntyy eri sijoituskohteiden tuottojen liikkumisesta eri tahtiin.toisen kohteen arvonlasku kompensoituu toisen kohteen arvonnousulla. Sijoitussalkun hajauttaminen kannattaa nähdä osana koko varallisuuspiirin hajauttamista. Esimerkiksi yrittäjillä riskikeskittymä on oman yritystoiminnan vuoksi usein jo muutenkin melkoinen. Suuri osa varallisuudesta on kiinni omassa yrityksessä, ja työpaikkakin on samassa paikassa.yrittäjän sijoitusvarallisuus on siis syytä hajauttaa sellaisiin kohteisiin, joiden riskit eivät jo lähtökohtaisesti ole yhteneviä oman yrityksen riskin kanssa. Ohjelmistoyrittäjän kannattaa rakentaa sijoitussalkkunsa muista kuin ohjelmistoalan yritysten osakkeista. Osakesijoituksessa hajauttamisen hyödyt näkyvät jo viiden osakkeen salkussa, sillä silloin salkun riski on lähes kolmasosan pienempi kuin yksittäisten osakkeiden riski. Kymmenen osakkeen salkun riski on jo puolet yksittäisten osakkeiden riskistä. Sen jälkeen salkun koon kasvattaminen ei tuo hajautukseen merkittävää lisähyötyä. Käytännössä siis noin kymmenen osakkeen sijoitussalkku on riittävästi hajautettu. Nuo osakkeet täytyy tietysti olla eri toimialoilta. Jos kaikki osakkeet ovat vaikkapa tietoliikenneja elektroniikkatoimialalta, sijoituksia ei ole suojattu tuon toimialan toimialariskiltä. Suhdannevaihtelut koskettavat eri toimialoja eri tavoin, joten sijoitukset kannattaa hajauttaa myös yli toimialojen. Joskus kuulee sanottavan, että kannattaa sijoittaa vain sellaiseen yritykseen, jonka tuntee. Erityisesti yrittäjillä tämä tarkoittaa oman toimialan yrityksiin sijoittamista.tämä neuvo pätee hyvin pörssilistaamattomiin pk-yrityksiin, mutta ei oikein pörssilistattuihin yrityksiin. Pörssiyrityksen 8 Oulun Kauppakamarilehti

9 osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, ja kaikki osakkeen arvoon vaikuttava tieto siirtyy nopeasti niiden hintoihin. Ei siis riitä, että tuntee yrityksen ja sen liiketoiminnan, vaan täytyy tietää enemmän kuin kaikki muut sijoittajat, jotta tiedosta olisi hyötyä sijoituspäätöksessä. Oikeastaan onkin parempi, jos ei tunne sijoituskohteitaan liian hyvin. Silloin sijoituspäätöksiä ohjaavat helposti tunnepitoiset syyt, eikä tuotontavoittelu.tuotostahan sijoittamisessa kuitenkin on kysymys. Miten sijoituksensa voi hajauttaa helpoiten? Internetin kautta tapahtuva osakekaupankäynti mullisti suorien osakesijoitusten tekemisen. Suorat osakesijoitukset ovatkin nykyään hyvin helppoja ja erittäin kustannustehokkaita jo pieniä summia sijoitettaessa. Helpoiten hajautetun osakesalkun voi muodostaa indeksiosuuksien avulla. Helsingin Pörssissä on noteerattu painorajoitettuun yleisindeksiin perustuva indeksiosuus, jota voi ostaa ja myydä kuten mitä tahansa arvopaperia.tuon indeksiosuuden tuotto noudattaa 25 eniten vaihdetun osakkeen keskimääräistä tuottoa, joten indeksisijoittajan salkku on aina hajautettu. Sijoitussalkun kansainvälistä hajauttamista korostettiin aikaisemmin paljon, mutta nykyään sen merkitys on vähäinen.tämä on seurausta rahoitusmarkkinoiden ja koko talouden globalisoitumisesta. Helsingin Pörssin kurssikehitys noudattaa pitkälti muiden maiden pörssien kurssikehitystä, jolloin laskut ja nousut näkyvät samalla tavalla eri pörsseissä. Suurimmat suomalaiset yritykset, kuten Nokia on myös listattu useiden maiden pörsseissä, ja pelkästään tämä ristiin listautuminen tekee kurssivaihteluista eri pörsseissä yhdenmukaisia. Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto EXECUTIVE EDUCATION Oulun Kauppakamarilehti 9

10 Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kaipaa Lisää pohjoissuomalaisia yrityksiä Pohjoissuomalaiset yritykset ovat arkoja listautumaan pörssiin ja Pörssisäätiötä tämä listautumattomuus kiinnostaa myös. Huhtikuun alussa Pörssisäätiön toimitusjohtajan tehtävät aloittanut Sari Lounasmeri sanoo, että olisi hienoa saada Pohjois- Suomestakin pian uusi listautuminen Helsingin Pörssiin, pörssikelpoisia yrityksiä pohjoisesta löytyy. -Viimeisimmän selvityksemme mukaan yksi listautumiseste on listayhtiöille asetetut juridiset vaatimukset, esimerkiksi raportoinnin suhteen. Kyseessä ovat kuitenkin enemmän ennakkokäsitykset kuin todelliset asiat. Ilmeisesti listautumisen markkinointi ja parempi esille tuominen auttaisivat. Pörssisäätiö työstää osaltaan asiaa, Lounasmeri kertoo. Puolueetonta tietoa Pörssisäätiö on puolueeton yhteisö, jonka tehtävänä on arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen. Säätiö edistää yritysten mahdollisuuksia hankkia riskipääomaa ja parantaa sijoittajien mahdollisuuksia saada monipuolisia ja kiinnostavia sijoituskohteita. Se pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että sijoitustoiminnan verotukselliset ja lainsäädännölliset edellytykset säilyvät kohtuullisina. Pörssisäätiö tuottaa sijoittajainformaatiota ja tekee arvopaperimarkkinoita tunnetuksi omien julkaisujensa, tutkimuksen, koulutustoiminnan ja arvopaperimarkkinoita käsittelevien tilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Säätiö julkaisee suurelle yleisölle tarkoitettuja oppaita, joissa esitellään sijoittamisen peruskäsitteitä, eri arvopaperilajeja sekä sijoitusten verotusta. Säätiö järjestää keväisin ja syksyisin eri puolilla maata Pörssi-iltoja eli yksityissijoittajille tarkoitettuja tilaisuuksia. Oulussa seuraava Pörssi-ilta on marraskuussa. Pörssi ylireagoi ja ennustaa Pörssi pyrkii ylireagoimaan talouden tapahtumiin. Lounasmeren mukaan ilmiö selittyy ennen muuta psykologialla. Ihmiset yksinkertaisesti panikoituvat ja innostuvat. -Erityisesti reuna-alueen pörssit, joihin Helsingin Pörssi kuuluu, kärsivät tällaisista ilmiöistä vahvasti.vahvan kurssilaskun aikana Helsingin Pörssissä indeksi laski voimakkaammin kuin muissa keskeisissä isoissa pörsseissä.tämän takia myös nousu näyttää meillä suuremmalta. Toisaalta pörssikurssit ovat taitavia ennustamaan talouden käänteitä 6-12 kuukautta etuajassa. Tätä Lounasmeri pitää hienona ja lohdullisena piirteenä. Ennustuskykyä on tutkittu, mutta sille ei ole olemassa yksinkertaista selitystä. Kurssivaihteluiden monet taustat Helsingin Pörssissä keskimäärin noin puolet osakkeista on ulkomaalaisomistuksessa. Ulkomaalaiset omistajat ovat usein suuria instituutioita, jotka ovat kiinnostuneita vain suurista suomalaisista yhtiöistä, joiden tietoja he saavat helposti omalla kielellään ja joita analyytikot seuraavat. Voimakkaasti ulkomaalaisomisteiset yhtiöt ovat suuremman kaupankäynnin kohteena ja kriisitilanteessa näiden osakkeiden hinta saattaa muuttua enemmän. Esimerkiksi Nokialla noin 90 prosenttia omistajista on ulkomaalaisia. -Pienillä yhtiöillä, joiden osakkeilla käydään vähän kauppaa, tietyt yksittäiset kaupat saattavat vaikuttaa hintaan paljonkin. Nämä kaupat eivät välttämättä heijasta muutoksia yhtiön arvossa vaan saattavat liittyä vaikka jonkun suvun omistusjärjestelyihin, Lounasmeri sanoo. Riskiä, vakautta vai osinkoja? -Mahdollisuus suureen arvonnousuun kulkee usein käsi kädessä riskin kanssa. Jokaisen kannattaa itse miettiä, minkä tyyppisiin yhtiöihin haluaa sijoittaa. Salkkuun voi ottaa esimerkiksi perusjoukoksi vakavaraisia yhtiöitä ja mausteeksi joitakin potentiaalisia tähtiä, joissa voi saada suuria tuottoja tai vaihtoehtoisesti menettää sijoituksiaan. Hyvää osingonmaksussa on se, että omistaja saa jatkuvasti yhtiöstä tuottoja, vaikkei siis myisi osakkeita. Jatkuva osingonmaksukyky myös lähtökohtaisesti tarkoittaa, että yhtiön talous on kunnossa.yhtiöt, jotka eivät maksa suuria osinkoja selittävät, että he sijoittavat rahat itse omaan toimintaansa. Näiden investointien on sitten tarkoitus kasvattaa yhtiön tulevaa arvoa, josta omistaja pääsee nauttimaan myytyään osakkeet.toisaalta voi todeta, että maaliskuussa 2009 ei omistajaa kovasti lämmittänyt se, että osinkorahat oli jätetty yhtiöön kasvattamaan tulevaa arvoa. Kurssithan olivat tuolloin todella alhaalla. 10 Oulun Kauppakamarilehti

11 pörssiin Hajauta eri toimialoille Hajauttamisessa kannattaa sijoittaa lähtökohtaisesti eri toimialoilla toimiviin yrityksiin.voi myös ajatella sitä, mitkä ovat vakaampia arvoyhtiöitä ja mitkä riskialttiimpia, mutta potentiaalisia tähtiä eli kasvuyhtiöitä. -Yksi hajauttamisen tapa on myös ajallinen hajauttaminen eli osakesalkun kasvattaminen pikkuhiljaa, näin osakkeita tulee ostettua eri kursseilla. Se on käytännössä helppo ja yleinen tapa toimia. Pörssisäätiö ei kuitenkaan lähde luokittelemaan eri toimialoja paremmuusjärjestykseen. Aloittelevaa pörssisijoittajaa Lounasmeri rohkaisee: Älä pelkää virheitä, sillä jokainen meistä tekee niitä. Suurempi virhe on kuitenkin olla tekemättä mitään. Muista hajauttaa osta esimerkiksi viiden eri yhtiön osakkeita, joista jokainen on eri toimialalta. Mieti, mikä aikahorisonttisi on, mitkä tavoitteesi ovat ja minkälaista riskiä olet valmis ottamaan. Lounasmeri itse sijoittaa kotimaisiin pörssiosakkeisiin ja arvostaa hyviä osingonmaksajia. Sijoituspäätökset syntyvät hiljalleen kertyneen tiedon pohjalta. -Iso merkitys on fiksuina pitämieni ihmisten kanssa käymilläni keskusteluilla. Salkun hajauttaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on se, että sijoituskohteita ei ole liikaa pitää tietää mitä omistaa, Lounasmeri sanoo. Teksti: Osmo Knuutinen -Pörssi pyrkii ylireagoimaan talouden tapahtumiin. Ilmiö selittyy ennen muuta psykologialla, sillä ihmiset yksinkertaisesti panikoituvat ja innostuvat, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri tietää. Oulun Kauppakamarilehti 11

12 EU-rahoituksesta vipuvoimaa yrityksille Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) yritystuet ja kehittämishankkeet ovat merkittävä rahoituskanava, jonka avulla maakuntien elinkeinoelämä voi itse linjata kehittämistarpeitaan. - EU-tukia ja sen mukanaan tuomaa valtionrahaa on kolmen viimeisen vuoden aikana käytetty Pohjois-Pohjanmaalla 138 miljoonaa euroa. Lisää hankkeita pitäisi saada pystyyn, jottemme menetä perusteita saada harvaan asuttujen alueiden tukea uudella EU-ohjelmakaudella vuodesta 2013 alkaen, toteaa maakuntajohtaja Pauli Harju Pohjois-Pohjanmaan liitosta. EU-tukea ja sen mukanaan tuomaa valtionrahaa on Suomessa käytössä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Osa summasta on korvamerkittyä syrjäseutujen elinkeinotoiminnan edistämiseksi tarkoitettua tukea. - Uuden ohjelmakauden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää saada Pohjois-Pohjanmaalle pian uusia projekteja liikkeelle ja näin taata, että alueelliseen kehitys- ja tutkimustyöhön saadaan jatkossakin resursseja. Erityisesti laajapohjaisten kehittämishankkeiden hyödyistä ja alueellisesta merkityksestä on Pohjois-Pohjanmaan liitossa selkeää näyttöä. Mukana olevilta yrityksiltä vaaditaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, mutta esimerkiksi yritysten oman pääoman sijoittamisen ja hallinnollisen paperityön osuus hankkeissa on vähäinen. Vastineeksi yritykset voivat saada tietotaidon lisäksi myös kasvua liiketoimintaansa. - EU:n tuki kehittämishankkeille voi olla jopa 85 prosenttia kokonaiskustannuksista. Yritysten 12 Oulun Kauppakamarilehti

13 oman panostuksen osuus vaihtelee 5-15 prosentin välillä, Harju kertoo. Tulevaisuuden teknologiaa VTT:n, Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu Innovation Oy:n perustama PrintoCent-innovaatiokeskus satsaa kolmen vuoden aikana 10 miljoonaa euroa painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan tutkimustulosten teollistamis- ja liiketoiminnallistamishankkeeksi. Projektilla on huikeat tulevaisuuden näkymät. Teknologian kehittämiseen tähtäävässä projektissa on saatu lupaavia tuloksia uudenlaisten sovelluksien luomiseksi esimerkiksi kylmäketjun toimivuuden varmistamiseksi ja erilaisten älyelektroniikkaan tukeutuvien sensorien ja mittalaitteiden tuotekehittelyyn. Hankkeessa on mukana useita kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat valmiita satsaamaan tulevaisuuden teknologiaan.tällä hetkellä työ on edennyt jo laboratorioista yritystestauksiin. - Paikallisille yrityksille projekti on tärkeä, koska näin he ovat mukana kehityksen kärjessä ja voivat omalla panoksellaan taata, etteivät innovaatiot karkaa maakunnasta, Harju toteaa. Ohutlevytekniikat testikäytössä Nivalan, Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnassa kilpailukykyä kasvatetaan Oulun Eteläisen instituutin vetämässä Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmässä. Ohutlevytekniikan tutkimus alkoi vuonna 2004 seutukunnan tukemana, pienin askelin ja muutaman yrityksen mukanaolosta.tästä on edetty rahoituspohjan laajentamisen ja useiden tutkimusprojektien avulla kohti arjen konkretiaa. Aluekehitysvaroin aikaan saatujen tutkimustulosten myötä on uusille projekteille saatu myös Tekesin tukea. -Hankkeissa on tällä hetkellä mukana 15 yritystä, eri tutkimusvaiheessa yhteistyötä on tehty noin 30 yrityksen kanssa, kertoo tutkimusjohtaja Kari Mäntyjärvi. Tutkimusryhmä luo mahdollisuuksia hyödyntää lasertekniikkaa. - Olemme viiden vuoden ajan tutkineet laserteknologiaa peilaamalla sitä alueellisen tuotannon tarpeisiin.tällä hetkellä olemme jo tehneet laserhitsauksen tuotantokokeita ja kehittäneet yritykselle sopivaa tuotannon prototyyppiä, Mäntyjärvi listaa työn tuloksia. Ohutlevymateriaalien ja ultralujien levymateriaalien työstäminen on niin ikään alan tulevaisuutta - osittain energiansäästön ja ekologisuuden takia, mutta myös kustannustehokkuuden parantamiseksi. - Olemme kehittäneet värivalmiin ohutlevyn laserhitsaustekniikkaa siten, ettei levyn julkisivupinta vahingoitu tuotannossa. Olemme myös tiukasti mukana ultralujien levymateriaalien tuotekehityksessä. Teksti: Hannele Lamusuo Kuva: Oulun Eteläinen Instituutti Kolmen sortin tukimenu Maakuntajohtaja Pauli Harju EU:n kautta kanavoituu maakunnalliseen käyttöön yritystukea, joka jakautuu kolmeen erilaiseen sektoriin: yksityisten yritysten kehittämistukeen, innovaatiotoiminnan aktivointiin ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen tähtäävien julkisten hankintojen tukemiseen. Yksityisten yritysten kehittämistukia on myönnetty viimeisen kolmen vuoden aikana 47 miljoonaa euroa, yli 850 kohteeseen. Yritystukea voi saada maksimissaan 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. - Esimerkkinä voisi nostaa esiin Kontiotuotteen, joka tuen avulla tuotekehitti automaattista liimahirsilinjaansa, kertoo maakuntajohtaja Pauli Harju. Innovaatiorahat myönnetään yliopistoille, korkeakouluille, ammattiopistoille ja kehittämiskeskuksille. Niiden avulla yritykset pääsevät mukaan tutkimukseen. Kehityshankkeet muodostuvat alueellisen tarpeen pohjalta ja ovat vahvasti kiinni talousalueen elinkeinoelämän vahvuuksissa. - Nämä hankkeet edellyttävät yleensä yritysyhteistyötä. Yrityksen omin voimin tällaisten projektien nostaminen pystyyn olisi raskasta. Liittoutumalla kehittämiskeskusten ja oppilaitosten kanssa yritykset pääsevät vähäisin panoksin ja omaa aikaa säästäen mukaan ajantasaiseen kehittämisprojektiin. - Oman panoksen myötä yritykset pääsevät ohjaamaan toimintaa tarpeidensa mukaan. Määräysvaltaa yritykset eivät kuitenkaan saa, sillä yleinen kehittämistavoite on se tärkein asia, Harju muistuttaa. EU:n julkisten hankintojen tukemisesta hyvä esimerkki on Oulunsalon lentokentän laajennusinvestoinnin toteutuminen. Siihen kerättiin yhdessä seudun kuntien kanssa kuuden miljoonan potti, josta neljä miljoonaa saatiin EAKR-tukea. -Valtio pisti EU-säädösten mukaisesti saman verran budjettivaroja investointiin, ja sen jälkeen Finaviakin oli valmis sijoittamaan 9 miljoonaa laajennukseen. Euroopan aluekehitysrahaston tuki jakautuu kolmelle sektorille niin, että yritystukiin käytetään 40 prosenttia kokonaispotista. Saman verran kuluu innovaatiotoiminnan aktivoimiseen tarkoitettuihin kehittämishankkeisiin ja 20 prosentilla tuetaan julkisia hankintoja. Pohjois-Suomen EAKR -ohjelman rahoittajina Pohjois-Pohjanmaalla toimivat Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Finnvera ja Tekes. Oulun Kauppakamarilehti 13

14 Tekes-rahoitusta käytetään jatkossa aikaisempaa enemmän asiakastarpeiden ja markkinoiden kartoitukseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä imagon ja brändin luomiseen, vastuualuepäällikkö Maritta Perälä-Heape kertoo. Jopa brändien luomista rahoitetaan Tekes tukee liiketoimintainnovaatioita Tekes on siirtänyt rahoituksen painopistettä pelkän kovan teknologian rahoittamisesta myös liiketoimintainnovaatioiden rahoittamiseen. Jo 40 prosenttia rahoituksesta suuntautuu ns. ei-tekniseen kehittämiseen, koska liiketalouden menestyksen takana on innovaatioiden yhdistäminen markkinatarpeisiin, sanoo yksikön päällikkö Maritta Perälä-Heape Pohjois-Pohjanmaan Elykeskuksen Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköstä. Hän vakuuttaa, että Tekes-rahoitusta käytetään jatkossa aikaisempaa enemmän asiakastarpeiden ja markkinoiden kartoitukseen, ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä imagon ja brändin luomiseen. Nämä osa-alueet tulee olla osana laajempaa liiketoiminnan kehittämistä. Perälä-Heape muistuttaa, että julkinen rahoituslainsäädäntö kuitenkin estää varsinaisen markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden rahoituksen. 14 Oulun Kauppakamarilehti

15 Asiakas- ja markkinalähtöiseen tuotekehitykseen Perälä-Heapen mukaan myös Tekesissä on tiedostettu ongelma joka syntyy, kun yritys on keskittynyt huipputuotteiden kehittämiseen eivätkä ne sitten menekään kaupaksi. Kehittäjä ei ole satsannut riittävän ajoissa asiakasnäkökulmaan eikä tuotteiden tai palvelujen potentiaalisiin markkinoihin. -Toisaalta meillä on myös rohkaisevia käytännön esimerkkejä, joissa yritys on ollut jo tuotteiden kehittämisvaiheessa yhteydessä ratkaisun ja/tai tuotteen kumppaneihin ja verkostoihin. Rovaniemeläinen Lappset Oy on tästä hyvä esimerkki. Jo tuotekehitysvaiheessa, asiakastarpeiden huomioinnissa ja niiden täyttämisessä on käytetty hyväksi jopa käyttäytymistieteilijöitä, muotoilijoita ja markkinoinnin ammattilaisia. Raha ei ratkaise Perälä-Heapen mukaan Tekes- tai muun rahoituksen nostaminen ei yksistään enää tuo lisäarvoa suomalaiseen t & k-panostukseen. Nyt kyse on siitä, mitä mittavilla t & k-panostuksilla tehdään, ja toimiiko se liiketoimintojen todellisena uudistuksen moottorina. Painotuksen muutos todennäköisesti tuottaa uutta tulosta paljon tehokkaammin kuin julkisen rahoituksen satsaaminen entisiin konsepteihin ja toimintamalleihin. - Teknologia ei sinänsä myy mitään. Pohjois- Suomessa on tehtävä tuotteita ja palveluita siten, että asiakas todella hyötyy niistä. Ei kannata niinkään etsiä tuotteille uusia asiakkaita vaan kannattaa etsiä asiakkaille uusia ratkaisuja. Tekesin kokonaisrahoitus on noin 600 miljoonaa euroa. Oulun alueelle tästä rahoituksesta suuntautuu noin 10 % eli noin 60 miljoonaa euroa. Keskimääräinen pk-yrityksen hankerahoitus on noin euroa. Avustusta innovaatiopalveluihin Perinteisen tk-toiminnan lisäksi Tekes rahoittaa nykyisin pk-yritysten innovaatiopalveluiden hankintaa. Näitä voivat olla esimerkiksi kasvun, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja kaupallistamisen tuki.tukitaso voi olla jopa 75 prosenttia, kuitenkin enintään euroa yritystä kohti. Tekes rahoittaa myös alle kuusi vuotta toiminnassa olleiden pienten innovatiivisten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.tuki voi olla enintään 75 prosenttia tai miljoona euroa. Lisäksi Tekes voi myöntää ns. de minimis-avustusta (korkeitaan euroa) pk-yrityksille innovaatiotoiminnan käynnistämiseen ja markkinaläheisiin t & k-projekteihin. Keksinnöistä soveltamiseen -Meidän ei tarvitse keksiä kaikkea alusta alkaen. Sen sijaan meidän pitäisi osata tuoda teknologiaa ja innovaatioita muualta ja osata soveltaa niitä uudella tavalla.tästä johtuen yritysten tulisi verkostoitua myös kansainvälisesti ja niiden tulisi osata myös toimia verkostoissa, Perälä-Heape sanoo. Oulun alue on mielenkiintoinen ja sillä on potentiaalia menestyä tulevaisuudessakin, sillä täällä satsataan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Euroopassa.T & k-panostukset vuositasolla ovat yli 4000 euroa asukasta kohti, mikä on maailman huippua. Suuri haaste on nostaa teknologian lisäksi huipulle muita osaamisaloja, kuten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen, muotoilu ja käyttäytymistieteet. Teksti: Osmo Knuutinen Pohjois-Pohjanmaan ELY yrittäjän tukena Palvelut yrityksille Rahoitus Yrityksen käynnistäminen Investoinnit ja kehittämishankkeet Kasvu ja kansainvälistyminen Liike- ja palvelutoiminnan kehittäminen Innovaatiot ja T&K hankkeet Euroopan unionin hankerahoitus Neuvonta Rahoitus Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pk-yrityksille Keksintöasiamiespalvelut Euroopan unionin verkostot ja rahoitus Koulutus Yhteishankintakoulutus Pk-yritysten johdon ja asiantuntijoiden koulutukset Lisäitietoa:www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Oulun Kauppakamarilehti 15

16 Heikki Huomo perää oululaisilta enemmän rohkeutta Tuotekehityspanostukset tulisi markkinoida riskirahoittajille Internetiin perustuvaa uutta liiketoimintaa kehittävän oululaisen CIE-tutkimuskeskuksen johtajan Heikki Huomon mielestä tuotekehityspanostukset tulisi markkinoida riskirahoittajille suorastaan rinta rottingilla. Oulussa ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. -Meidän pitäisi olla monesta innovaatiosta ylpeä ja uskaltaa tuoda se myös esille. Huomo ottaa esimerkiksi IRC:n, joka kehitettiin Oulun yliopistossa jo kymmenen vuotta sitten. Nyt se on tullut maailmalta takaisin sosiaalisena mediana ja menestystuotteina (Facebook,Twitter, Flickr). -Ideat eivät yksin riitä. Ne tulisi osata kaupallistaa ja esitellä riskirahoittajille. -Ouluun ei synny uusia työpaikkoja ilman kasvuyrityksiä. Kasvuyrittäjyyden ongelmaksi mainitaan usein rahan puute, mutta niin ei ole. Riskirahaa on kyllä maailmalla, Huomo muistuttaa. Kyse on vain siitä, että riskirahan on osattava tulla tänne. Raha kyllä liukuu Ouluunkin, kunhan riskirahoittajille osataan puhua oikeaa kieltä. -Yksittäiselle henkilölle ei anneta riskirahaa varsinkin, jos hän vaatimattomasti niska kyyryssä ja melkein olemassaoloaan anteeksi pyytäen keskittyy esittelemään innovaationsa teknologisia yksityiskohtia. Niistä rahoittaja ei ole niinkään kiinnostunut vaan siitä, miten niillä voi tehdä rahaa tulevaisuudessa. Huomo korostaakin, että riskirahoittaja arvostaa tiimiä, ei niinkään yksittäistä henkilöä. -Riskirahoittaja on saatava vakuuttuneeksi siitä, että monen alan asiantuntijoista koostuva tiimi on vahva ja saa aikaan innovaation, jolla on menestymisen mahdollisuuksia.täten myös riskirahoittajalla on mahdollisuus saada sijoituksensa moninkertaisena takaisin. Takamailta parhaat innovaatiot Huomo sanoo, että esimerkiksi Internetin applikaatiot lähtevät tällä hetkellä Intiasta ja Venäjältä, siis takamailta. Siinäkään suhteessa Oululla ei ole mitään hävettävää. -Mutta Internetiinkään ei voi lähteä puhdetyömentaliteetilla. Halutakseen toimia Internetissä sinne on lähdettävä kasvuhakuisesti. Huomo pahoittelee sitä, että monet Oulun yliopistossa syntyneistä yrityksistä eivät tavoittele riskiä eivätkä ne siitä syystä ole kasvuyrityksiä.varman päälle pelaajia on liikaa. -Jos Ouluun tulisi 100 miljoonaa sijoitusrahaa, se näkyisi kaupungilla. Monet haluavat kasvaa tulorahoituksella. Liikkeet ovat varovaisia. Ei oteta riskejä, ei siis ole kasvun mahdollisuuttakaan. CIE-tutkimuskeskuksen johtajan Heikki Huomon mukaan sijoitusrahaa kyllä liukuu Ouluunkin, kunhan riskirahoittajille osataan puhua oikeaa kieltä. 16 Oulun Kauppakamarilehti Julkinen raha sopii huonosti riskirahaksi Suomessa julkisrahoitteinen innovaatiojärjestelmä on Huomon mukaan vähintäänkin epäyhtenäinen.organisatorisia haasteita on jopa päätöksenteossa, sillä rahoituspäätökset tulevat hitaasti. Monet yrittäjät väsyvät odottamiseen. -Julkiset riskirahoittajat ampuvat itseään jalkaan ja yrittäjää päähän, koska riskin sisältävä rahoituskohde pyritään jollain tavoin tekemään riskittömäksi. Mikä ihmeen CIE? Center for Internet Excellence, CIE-tutkimuskeskuksen tavoitteena on tehdä kansainvälisesti korkeatasoista Internet-teknologioihin ja -palveluihin liittyvää tutkimusta ja synnyttää sen ympärille kaupallisesti menestyviä yrityksiä ja innovaatioita. Sen toimintaan osallistuvat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT, Nokia, Oulun kaupunki,technopolis ja muita yhteistyökumppaneita. Laajimmillaan siellä ennakoidaan työskentelevän tutkijaa kotimaasta ja ulkomailta.

17 Hyviä sijoituskohteita etsitään jatkuvasti Oululaiset pääomasijoitusyhtiöt Fortel Management Oy ja Teknoventure Management Oy hakevat molemmat jatkuvasti uusia sijoituskohteita. Rahaa sijoituksiin on, hyvistä sijoituskohteista sen sijaan on pulaa. Kaksi vuotta sitten perustettu hallinnointiyhtiö Fortel Management Oy hoitaa Oulun Seudun Hyvinvointi- rahasto Ky:tä.Yrityksen toimitusjohtajana on Hannu Säynäjäkangas, joka työskenteli aikaisemmin sijoituspäällikkönä Fortel Invest Oy:ssä. Fortel Invest keskittyy nykyisin bioenergiayrityksiin. -Hyvinvointirahasto sijoittaa Oulun ja Kainuun alueella toimiviin alkuvaiheen ympäristö- ja hyvinvointialan yrityksiin. Olemme vajaan kahden vuoden aikana sijoittaneet neljään yritykseen. Näitä ovat Prowellness Oy, Pixolane Oy ja Sensinode Oy sekä uusin sijoituskohde, joka julkistetaan lähiaikoina. Fortel Management etsii Säynäjäkankaan mukaan yrityksiä, joilla on lisäarvoa antava hyvä tuote, oikeankokoinen kohdemarkkina ja työtä pelkäämätön yrittäjätiimi. -Selvitämme tarkkaan, mikä tekee tuotteesta uniikin ja miten liiketoiminta saadaan vauhtiin käytettävissä olevilla pääomilla. Luotettava suunnitelma markkinoille menosta ja erilaiset talouslaskelmat helpottavat sijoittajien ja rahoittajien päätöksentekoa.tuotteen ei tarvitse olla valmis, mutta suunnitelmien pitää olla uskottavat. Oulun Seudun Hyvinvointirahasto Ky on tehnyt sijoituspäätöksiä noin 1,2 miljoonan euron edestä. Sijoituspotentiaalia Hyvinvointirahastossa on jäljellä arviolta 5-10 uuteen sijoitukseen. Rahastoon on sijoittanut myös kolme instituutiota ja kahdeksan yksityistä bisnesenkeliä. Bisnesenkelit voivat halutessaan sijoittaa yrityksiin lisääkin rahaa ja osallistua näiden kehittämiseen. -Olemme tutkineet vuodessa noin 30 potentiaalista yritystä, ja kuluvalle vuodelle tuo määrä näyttää lisääntyvän.talouden suhdanteet eivät juurikaan vaikuta tahtiin, jolla meidän toimialojemme yrityksiä perustetaan.toisaalta esimerkiksi Nokian eropaketit ovat kyllä synnyttäneet alueelle jonkin verran uusia yrityksiä. Valtakunnalliseen Profita Group -pääomasijoitusyhteisöön kuuluva oululainen Teknoventure Management Oy hallinnoi tänä päivänä viittä rahastoa. Nämä rahastot tekevät sijoituksia kasvuhaluisiin ja -kykyisiin pk-yrityksiin, jotka pystyvät kannattavaan kasvuun. -Olemme kohdeyritysten aktiivinen omistaja. Taantuman johdosta hallinnointiyhtiön työskentelyn painopiste on siirtynyt aiempaa tiiviimpään työskentelyyn osakkuusyhtiöiden kanssa. Useimmat pääomasijoittajat ovatkin olleet tärkeässä roolissa saattamassa yrityksiä taantuman ylitse, toimitusjohtaja Ilkka Lukkariniemi kertoo. Parin viime vuoden aikana Teknoventure Management Oy on lähtenyt mukaan muutamaan uuteen kohteeseen. Sijoituskohteiden toimialoja ovat alueelle tyypilliset alat, kuten palvelut, korkea teknologia ja perusteollisuus. -Hankevirta on nyt ollut selvästi ohuempi kuin aikaisempina vuosina. Lisäksi mukaan on tullut taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneita yhtiöitä. Näihin emme ole lähteneet mukaan lähinnä siitä syystä, että ne eivät ole täyttäneet rahastojemme sijoituskriteereitä. Toimitusjohtaja Lukkariniemi selventää, että Teknoventure hakee ja haluaa sijoittaa nimenomaan kasvuyrityksiin ja yritysjärjestelykohteisiin rahastojen asettamien sijoituskriteerien puitteissa. -Sijoituskelpoisia varoja meillä on riittävästi. Hyviä kohteita soisi olla nykyistä enemmän. Teknoventure Management on viimeisen parin vuoden aikana irtautunut joko kokonaan tai osittain muutamasta osakkuusyhtiöstä. -Irtautumisia on kaikkiaan ollut keskimääräistä vähemmän, sillä taantuman vuoksi irtautumismarkkina ei ole ollut otollinen. Oulun Kauppakamarilehti 17

18 Jonny Kaarlenkaski, Capricode Oy: Olemme jääneet menneisyyden v Pääomasijoittajat eivät tule hätiin Pääomasijoittajista ei ole toimitusjohtajan mukaan apua eikä oululaisten bisnesenkeleiden huomattava varallisuus kanavoidu alueen hyväksi. Suomalaiset pääomasijoittajat kiinnostuvat vasta siinä vaiheessa, kun yritys on saanut selkeän markkina-aseman ja tulorahoitus on selkeässä kasvussa. -Lisäksi sijoitussummat ovat pieniä ja kyky toimia toisten rahoittajien kanssa on lapsenkengissä. Sijoituspolitiikka on liian varovainen ja riskiä haetaan hajautuksen kautta. Tämä tietää sitä, että sijoitetut eurot yhtiötä kohden ovat liian vaatimattomia. Selvityksemme mukaan pääomasijoittajien sijoitukset ovat pysyneet lukumääräisesti edellisvuosien tasolla, mutta sijoitettu rahasumma on pienentynyt. Valtiovalta odottaa, että meille syntyisi kansainvälisille markkinoille kasvavia gaselliyrityksiä. Suomesta löytyy useita innovaatioita, joilla on kaikki mahdollisuudet maailmanvalloitukseen, mutta meiltä puuttuu rahoitusmekanismi tavoitteen saavuttamiseen. Yhtenä ongelmana Kaarlenkaski näkee myös sen, että Capricoden ja muiden vastaavien yritysten bisneslogiikka on ehkä hankalasti hahhoituksen turvin ja onneksemme myös paikallinen OP on ottanut pienen riskin ja ollut tukena. Kun yrityksellä on hyvä tuote ja uskottava liiketoimintasuunnitelma, rahan saanti tuotekehitykseen ei meillä ole ongelma. Tuote täyttää kaikki kriteerit Mobiililaitteiden etähallinnan osaaja Capricode Oy aloitti tuotteensa kehittämisen vuonna 2004 ja ensimmäiset toimitukset tehtiin samana vuonna.yrityksellä on tuote, joka täyttää globaalien yritysten kriteerit ja 16 patenttia aihealueeseen liittyen.tänä päivänä asiakkaina ovat muun muassa TeliaSonera ja Logica, yksi Euroopan suurimmista integraattoreista. -Merkittävät toimijat maailmalla ovat testanneet ja hyväksyneet tuotteemme monien joukosta. Tällä hetkellä toimimme Skandinaviassa ja myös Eurooppaan on luotu yhteyksiä. Jos meillä olisi rahaa, menisimme heti maailmalle laajemmin ja perustaisimme myyntiyksikköjä paikallisesti. Jälleenmyyntiketjujen rakentaminen pitäisi tapahtua nopeasti, mutta tällä hetkellä se on mahdotonta. Kansainvälisille markkinoille meno Oulusta käsin on aivan liian hidasta. Jonny Kaarlenkaski pelkää, että Capricode jää jalkoihin ja menettää pian selkeän etumatkansa kilpailijoihin. -Kaikki operaatiot markkinoille pääsemiseksi vaativat rutkasti rahaa eikä tätä ymmärretä missään instanssissa. Olemassa olevat kansain- - Oulussa panostetaan tuotekehitykseen ja kehitetään huippuluokan tuotteita, mutta rahapulan vuoksi niitä ei saada markkinoille. Useimmiten osaaminen ja bisnes joudutaan myymään maailmalle ja joku muu tekee sillä rahaa. Esimerkiksi ohjelmistopuolella meillä ei ole yhtään maailmanluokan pelaajaa, Ruotsissa näitä on useita, sillä heillä on toimivat rahoitusmallit saada tuotteet maailmalle. Näin pamauttaa Jonny Kaarlenkaski, Capricode Oy:n toimitusjohtaja. Kaarlenkaski pahoittelee sitä, että Nokian aikaansaama hyvä ict- ja ohjelmistosektorilla on nyt valumassa maailmalle. -Oulun seudulla on jääty menneisyyden vangeiksi.yrityksiimme ei kanavoidu ulkomaista tai kotimaista pääomaa, jolla olisi mahdollista tulla maailmanluokan pelaajiksi. Kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukitoimien mitoitus on täysin pielessä. Uuden bisneksen synnyttäminen ja etenkin markkinoiden valloittaminen teknologisesti nopeasyklisellä alalla vaatii pääomia, joita ei tällä hetkellä kanavoidu yrityksiin ollenkaan. Pienenä maana meidän on löydettävä mekanismi, jolla luomme omilla segmenteillään markkinajohtajiksi kasvavia yrityksiä. Tekes on Kaarlenkasken mukaan ainoa taho Suomessa, joka aidosti ottaa riskiä. Capricode on käyttänyt tuotekehitykseen tähän mennessä noin 8 miljoonaa euroa.tästä noin 30 prosenttia on Tekesin rahaa. -Loppu on hoidettu omistajien euroilla, tuloravälistymistuet ovat nökösiä, joilla pääset korkeintaan kerran ovelle koputtamaan. Nopea rantautuminen esimerkiksi Länsi-Eurooppaan vaatisi 3-5 miljoonaa euroa. 18 Oulun Kauppakamarilehti

19 angeiksi motettavissa ja siksi meidän rahoittajillemme vaikeaa. Jos logiikka ei avaudu ja bisnes sisältää riskiä, rahoittajat eivät lähde mukaan. Malleja maailmalta Jonny Kaarlenkaski on tutkinut rahoitusmalleja maailmalla. -Lontoossa sijoittaja saa sijoittamallensa summalle verohyötyjä. Israelissa valtio takaa tietyn takaisinmaksuosuuden niissä caseissa, joissa ei onnistuta. Näin sijoittajan riski pienenee. Olen esittänyt ministeri Mauri Pekkariselle, että yhteiskunnan tulisi kehittää malli, joka on riskisijoitusta ja olisi rinnastettavissa omistaja-yrittäjän ottamaan todelliseen yritysriskiin.valtion budjetista voitaisiin ohjata pääomia superministeriön hallinnoimaan ja sitä varten perustettuun yhtiöön (Sodium-PK), joka tekisi ratkaisut pääomasijoituksista suoraan yrityksiin. Yksityissijoittamisen kumppaniksi pitäisi saada valtion pääomaturva sekä verohelpotuksia, jolloin yksityistä raha olisi enemmän käytössä. - Jos esimerkiksi yksittäinen ihminen sijoittaa yhtiöön rahaa, hän saisi valtion takauksen 50 prosentille pääomasta. Näin valtio pystyisi tietyllä sijoituksella keräämään tarvittavia euroja, sillä vipuvaikutuksen ansiosta kipeästi tarvittavaa pääomaa kertyisi sijoitettavaksi eri yrityksiin. Meillä olisi kansainväliseen toimintaan keskittynyt yhtiö, joka voisi ilman valtion ehtoja sijoittaa bisnekseen ja sillä olisi suorat kontaktit rahamaailmaan. Kuva: Harri Nurminen -Suomessa kansainvälistymiseen tarkoitettujen tukitoimien mitoitus on täysin pielessä. Useimmiten bisnes joudutaan myymään ulkomaille eikä täällä kehitetty uniikki tuote tuo työtä omalle seudulle, harmittelee Jonny Kaarlenkaski. Capricode myyntiin? Kaarlenkaski korostaa sitä, että kilpailu kiristyy ja pian taistellaan siitä, kuka markkinan ottaa. Teknologisesti kilpailijat tulevat nopeasti perässä, jolloin merkitsevintä ei enää olekaan tuotteen hyvyys vaan se, kuka sen pystyy toimittamaan loppuasiakkaalle ja rakentamaan toimivat jakeluketjut. -Sykli on nopea, emmekä pysy mukana ellemme löydä nopeasti rahoitusratkaisua.vaihtoehtona on myydä teknologia ja bisnes isommalle pelaajalle.toivomme tietysti, että ratkaisu olisi paras mahdollinen alueemme työllisyyden ja kansantalouden kannalta. Kokemuksesta tiedämme, että yrityksen siirtyessä ulkomaalaisomistukseen, alkuun osa tuotekehityksestä jää tänne, mutta ajan saatossa myös sekin menee muualle. Jos omistus lähtee Suomesta, syitä tänne jäämiseen on vähän. Suomalaisilla on luja usko siihen, että olemme teknologiassa parempia kuin muut. Toistaiseksi näin on puhelinteknologiassa, mutta kauanko, kysyy Kaarlenkaski. Oulun Kauppakamarilehti 19

20 Valopaa Oy toi ensimmäiset led-valaisimet markkinoille viime vuoden lopulla. Toivo Vilmi kertoo, että kyseessä on energiaa säästävä tuote, joka on hankkijalleen kannattavuusinvestointi. - Yritysten menestymisen ja kasvun kannalta on äärimmäisen tärkeää saada hyvät referenssit omalta seudulta.toivottavaa olisi, että esimerkiksi pohjoisen kunnat ja kaupungit luottaisivat nykyistä enemmän omalla seudulla kehitettyihin tuotteisiin. Näin ainakin vähennettäisiin yrittäjien jatkuvia rahanhakuprosesseja ja rahoitusongelmia, muistuttaa Valopaa Oy:n toimitusjohtaja Toivo Vilmi. Kymmenen osaajaa työllistävä Valopaa Oy on kehittänyt ympäristöystävällistä led-tekniikkaa vuodesta 2007.Viime vuonna yritys palkittiin Pohjois-Pohjanmaan InnoSuomi -kilpailussa edistyksellisestä led-moduulitekniikasta. - Teemme paljon tuotekehitystä, joka nielee rutkasti euroja.tekes on rahoittanut tuotekehitystämme osaltaan, ja osa tarvittavista rahoista on saatu Finnveran avustuksella pankeilta yrittäjäystävälliseen hintaan. Luonnollisesti myös omistaja itse joutuu ottamaan riskiä ja rahoittamaan kehitysvaihetta. Toimitusjohtaja Toivo Vilmi: Referenssit omalta seudulta olisivat yrittä Tekes suoraviivaista, yrittäjäystävällistä toimintaa Toivo Vilmi kiittää Tekesin toimintaa suoraviivaiseksi; byrokratia on vähäistä, prosessit ovat yksinkertaisia, ja yrittäjää tuetaan rahoitushakemusten laadinnassa. -Läpihuutojutusta ei kuitenkaan ole kysymys. Yrittäjällä on oltava tuote, jonka uutuusarvo pitää osoittaa. Lisäksi vaaditaan hyvä liiketoimintasuunnitelma, kasvuhakuisuutta ja tarpeelliset selvitykset tuotteen kansainvälisistä näkymistä. Pääomasijoittajilla usein vähäinen toimialan ymmärrys Toivo Vilmi vahvistaa monen muun yrittäjän tapaan sen, että markkinointiin tarkoitettua rahaa ei Suomessa ole tarjolla.tekesillä on työkaluja, mutta ne ovat riittämättömiä. Kansainvälistymi- seen ja kasvuun tarvitaan usein pääomasijoittajien tukea, mutta Suomessa tämä kulttuuri on nuorta ja sijoittajia on vähän, etenkin toimialoja syvemmin tuntevia sijoittajia. -Yrittäjän näkökulmasta pääomasijoittajien riskinsietokyky on liian matala eivätkä nämä tunne tarpeeksi eri yritysten liiketoiminta-aloja. - En jaksa uskoa, että markkinoinnin rahoitusongelmiin löytyisi rahoitusmallia ainakaan nopeasti. Usein yrittäjän ainoa konsti on saada kassavirta pyörimään. Näin markkinoille pääsy on kuitenkin hidasta ja riskinä on, että iso juna voi äkkiä mennä ohitse. Energiankulutus alle puoleen Valopaa Oy toi ensimmäiset led-valaisimensa markkinoille viime vuoden lopulla. Kyseessä on ympäristöystävällinen, energiaa säästävä tuote, joka on ostajalle kannattavuusinvestointi. Toivo Vilmi antaa esimerkin kehittämänsä tuotteen eduista: - Mikäli kunnat vaihtaisivat kaikki EU:n kieltämät elohopeakatuvalaisimet hyvin toteutettuihin led-valaisimiin, katuvalaistuksen sähkönkulutus pienenisi prosenttiin nykyisestä. Säästö energiankulutuksessa olisi siis huomattavan suuri ja maksaisi valaisimien vaihdon säästöinä alle viidessä vuodessa. Led-tekniikkamme on kehitetty paitsi säästämään energiaa myös kestämään. Suunnittelemme valaisimet 30 vuoden katuvalaisinkäytön tarpeeseen. - Lisäksi pystymme tarjoamaan tuotteita, jotka esimerkiksi ulkonäöltään ovat sellaisia kuin asiakas haluaa, myös vanhojen valaisinten modernisointi on mahdollista.voimme toteuttaa sellaiset valaisimet, jotka kaupunkikuvaan 20 Oulun Kauppakamarilehti

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA

UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA UNIFUND JYVÄSKYLÄ OY:N SIJOITUSSTRATEGIA Yliopiston hallituksen kokous 18.10.2016. Unifund Jyväskylä Oy:n sijoitusstrategia. Jyväskylän yliopiston hallitus 18.10.2016. SIJOITUSTRATEGIA Unifund Jyväskylä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo

Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä. 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Pääomasijoittamisesta yleensä ja pääomasijoittaminen Finnvera Oyj:ssä 9.12.2010 Veraventure Oy Ari Kostamo Yrityksen kassavirta ja riski Riski Kumulatiivinen kassavirta Aika Aikainen kasvu Nopea kasvu

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa Terva ryhmä Leila Helaakoski 2.12.2014 Terva -ryhmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Tervetuloa webinaariin! Tavoitteena on, että opit hajauttamisen perusteet. On kuitenkin hyvä muistaa, että on olemassa muitakin huomioonotettavia yksityiskohtia, joita valistuneen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Pääomasijoittaja Oulussa

Pääomasijoittaja Oulussa Pääomasijoittaja Oulussa Hannu Säynäjäkangas 0405021092 hannu@fortelman.fi 1 Seudun Hyvinvointirahasto Ky Rahoitus mahdollistaa kasvun? Vaihe Koko Arvostus 2 TEKES Eqvitec Sitra Teknoventure TESI Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot