Kipinöitä muutokseen ja eväitä eteenpäin

Transkriptio

1 Kipinöitä muutokseen ja eväitä eteenpäin

2 Kipinöitä muutokseen ja eväitä eteenpäin Nuotta-valmennuksen itsearviointi: näkemyksiä toiminnan merkityksistä ja tarvittavista kehittämisen suunnista Reetta Pietikäinen & Helsinki: Suomen Nuorisokeskukset ry, verkkojulkaisuja 1, ISBN Julkaisija: Suomen Nuorisokeskukset ry, Suomenlinna C 9, Helsinki Asiasanat sosiaalinen vahvistaminen sosiaalinen nuorisotyö syrjäytyminen elämänhallinta toiminnalliset menetelmät elämyspedagogiikka seikkailukasvatus Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen tehtävä tukea lasten ja nuorten hyvää elämää. Nuorisokeskukset tarjoavat elämyksellisen, turvallisen ja kehittävän toimintaympäristön. Nuorisotyön ja kasvatuksen erityisosaamisellamme tuemme nuorten osallisuutta, kasvua ja kehitystä kohti aktiivista kansalaisuutta. Asiantuntemuksemme nojaa toimintaan lasten ja nuorten kanssa, yhteistyöhön kuntien, koulujen ja järjestöjen kanssa sekä asemaan opetus- ja kulttuuriministeriön kumppanina osana valtakunnallista nuorisopolitiikkaa.

3 Reetta Pietikäinen Kipinöitä muutokseen ja eväitä eteenpäin Nuotta-valmennuksen itsearviointi: näkemyksiä toiminnan merkityksistä ja tarvittavista kehittämisen suunnista

4 Sisällys Alkusanat 4 1. Aluksi itsearviointia toiminnan kehittämiseksi 5 2. Perustietoa Nuotta-valmennuksesta 7 3. Itsearviointiaineisto ja arvioinnin tavoitteet 9 4. Näkemykset Nuotan taustoista ja toiminnan käynnistymisvaiheesta Nuotta osana nuoren palveluketjua Nuotan koetut hyödyt ja vaikutukset Yhteinen kehittäminen Valmennusmallien kehittäminen Yhteenvetoa ja pohdintaa positiiviselle kierteelle 31 Lähteet 34 Liite: Nuotta-valmennuksen asiakasprosessi

5 Alkusanat Valtakunnallisten nuorisokeskusten toteuttama Nuotta-valmennus on vuotiaille nuorille suunnattua sosiaalista nuorisotyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuorten arjenhallintaa ja tukea nuorten kiinnittymistä koulutus- ja työmarkkinoille. Nuotta täydentää ja monipuolistaa nuorille tarjolla olevia sosiaalisen vahvistamisen palveluita ja menetelmiä. Nuotta on osa sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta yhdessä työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja monialaisen verkoston muiden palveluiden kanssa. Nuorten sosiaaliselle vahvistamiselle ja kokonaisvaltaiselle tukemiselle on erityistä kysyntää tässä ajassa, kun yhteiskunnalliset muutokset etenevät kiihtyvällä vauhdilla. Nuotta-valmennus käynnistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa vuonna Tässä raportissa kuvataan nuorisokeskuksien Nuotta-valmennuksen toimintamalleja sekä kokemuksia ja arviointeja valmennuksesta. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen edelleen. Raportti tuo esille, että Nuotan ominaislaatu löytyy toiminnallisuudesta, luontoympäristön hyödyntämisestä, elämystoiminnasta sekä ryhmä- ja yksilömuotoisen tuen ja arjenhallinnan teemojen yhdistämisestä niihin. Nuotta erottautuu muista palveluista näiden vahvuuksiensa avulla. Nuotta-valmennus näyttäytyy asiakaslähtöisenä ja kokonaisvaltaisena nuorten tukemisena. Valmennus on nuorta kuulevaa ja kunnioittavaa sekä kannustavaa ja osallistavaa. Lisäksi Nuotta-valmennus tarjoaa lähettävälle taholle tukipalvelun ja työkalun, jonka avulla nuorta voidaan jatkossa tukea entistä paremmin. Sosiaalinen nuorisotyö on haaste ja näytön paikka valtakunnallisille nuorisokeskuksille. Keskukset ottivat haasteen innokkaina vastaan ja ovat tehneet ansiokasta työtä kehittääkseen Nuotasta nuorisokeskuksien osaamiseen ja vahvuuksiin pohjautuvan, muita palveluita täydentävän sosiaalisen vahvistamisen toimintamuodon, joka vastaa nuorten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Jo nyt voidaan todeta, että sosiaalisen nuorisotyön myötä nuorisokeskukset ovat löytäneet paikkansa monialaisessa verkostoyhteistyössä. Nuorisokeskukset haluavat yhdessä ja omalla osaamisellaan olla mukana kehittämässä Nuottavalmennusta tarpeeseen vastaavana kohdennettuna palveluna, osana erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluketjua. Kiitämme opetus- ja kulttuuriministeriötä nuorisokeskuksille sosiaalisen nuorisotyön muodossa annetusta haasteesta ja mahdollisuudesta! Lisäksi toivomme työn jatkamisen mahdollistavia resursseja. Reetalle lämmin kiitos Nuotta-valmennuksen valtakunnallisesta koordinoinnista ja tämän selvityksen laatimisesta! Helena Vuorenmaa Nuotta-ohjausryhmän puheenjohtaja. 5

6 1. Aluksi itsearviointia toiminnan kehittämiseksi Tämä raportti on osa Nuotta-valmennuksen itsearviointia. Nuotta-valmennus on valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa toteutettua sosiaalista nuorisotyötä. Se on suunnattu vuotiaille nuorille, jotka ovat joutumassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuotan ensisijaisena kohderyhmänä ovat olleet etsivän nuorisotyön tavoittamat ja työpajoissa toimivat nuoret. Nuotassa keskitytään nuorten arjenhallinnan vahvistamiseen, ja tarkoituksena on tukea nuorten kiinnittymistä koulutus- ja työmarkkinoille. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Veikkausvoittovaroista. Nuotta-valmennuksen itsearviointi käynnistettiin oman toiminnan kehittämisen intresseistä. Raportin tarkoituksena on paitsi jäsentää Nuotan kehittämistarpeita, myös lisätä Nuottaa koskevaa tietopohjaa ja nostaa esille toiminnan saamia merkityksiä. Itsearvioinnin alustavia tuloksia on käsitelty ja työstetty eteenpäin nuorisokeskustoimijoiden kesken. Niitä on käytetty yhteisen kehittämisen pohjana, ja kehittämistyö on jo lähtenyt etenemään niiden suuntaisesti. Itsearviointiraportti aloitetaan esittelemällä Nuotta-valmennukseen liittyvää perustietoa ja kuvaamalla itsearvioinnissa käytetty haastatteluaineisto. Tämän jälkeen siirrytään itsearvioinnin tuloksiin käsittelemällä haastateltavien näkemyksiä Nuotan taustoista ja toiminnan käynnistymisvaiheista. Seuraavaksi asemoidaan Nuottaa osaksi nuorille suunnattua palvelujärjestelmää. Sen jälkeen nostetaan esille Nuotalle annettuja merkityksiä sekä toiminnan koettuja tuloksia ja vaikutuksia. Lopuksi keskitytään haastatteluista rakentuviin kehittämisen suuntiin. Raportti päätetään yhteenvetoon ja pohdintaan. 6

7 2. Perustietoa Nuotta-valmennuksesta Sosiaalista vahvistamista yhdeksässä nuorisokeskuksessa Nuotta-valmennusta on toteutettu yhdeksässä valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa 1 vuodesta 2010 lukien. Valtakunnallisten nuorisokeskusten tehtävä määritellään nuorisolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta. Nuorisokeskusten keskeisiin tehtäviin kuuluu palvella nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista edistävää toimintaa. Suomen nuorisokeskukset ry (SNK) on valtakunnallisten nuorisokeskusten yhteistyöelin, joka valvoo nuorisokeskusten etuja sekä edistää niiden kehittämistä ja niitä koskevien säännösten täsmentämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt SNK:n valtakunnalliseksi nuorisotoimialan palvelu- ja kehittämiskeskukseksi, jonka tehtävänä on osallistava kasvatus: leirikoulutoiminta, seikkailu- ja ympäristökasvatus sekä sosiaalinen nuorisotyö. Päämääränä on ollut, että Nuotta vakiintuu nuorisokeskuksiin sosiaalisen nuorisotyön menetelmänä. Nuotta-valmennus 2 on osa OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta yhdessä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kanssa. Nuotta tukee Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ( ) strategisen tavoitteen Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee toteuttamista. Se edistää myös (pääministeri Jyrki Kataisen) hallitusohjelman lapsi- ja nuorisopolitiikkaa etenkin nuorten sosiaalisen vahvistamisen ja kasvun ja itsenäistymisen tukemisen sekä yhteiskuntatakuun osalta. Nuotta-valmennuksen toteuttamisesta vastaa kussakin nuorisokeskuksessa Nuotta-koordinaattori. Vuoden 2011 elokuussa mukaan palkattiin valtakunnallinen koordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida, arvioida ja kehittää Nuotta-valmennusta yhteistyössä keskusten koordinaattoreiden kanssa. Valtakunnallista koordinointityötä tukee ohjausryhmä. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuonna (2011) OKM myönsi nuorisokeskuksille koordinaattoreiden palkkaukseen ja SNK:lle ( valmennusten toteutuskuluihin, valtakunnallisen koordinaattorin palkkaamiseen, hallinnointiin ja koulutukseen). Vuonna 2011 Nuotta-valmennuksia järjestettiin yhteensä 245. Valmennuksiin osallistui yhteensä 1992 henkilöä, joista nuoria oli 1597 (80 %) ja lähettävän tahon työntekijöitä 395 (20 %). Lähettävinä tahoina toimivat oppilaitos (35 %), etsivä nuorisotyö (24 %), työpaja (17 %), sosiaalitoimi (9 %), työ- ja elinkeinohallinto (8 %) sekä muut tahot (7 %). Valmennuksiin osallistuneista nuorista miehiä oli 972 (61 %) ja naisia 625 (39 %) vuotiaita oli 458 (29 %), vuotiaita 878 (55 %), vuotiaita 232 (15 %) ja vuotiaita 31 (2 %) 1 Anjala, Hyvärilä, Marttinen, Metsäkartano, Oivanki, Piispala, Syöte, Villa Elba, Vasatokka. 2 Villa Elbassa Nuotta-valmennuksesta käytetään nimitystä Myötätuuli-valmennus (sekaannuksen välttämiseksi: paikkakunnalla toimii Nuotta-päihdepalvelu). 7

8 Toimintamallina intensiivi- ja päivävalmennus Nuotta-valmennuksen tarkoituksena on vahvistaa nuorten arjenhallintaa, sosiaalisia taitoja ja terveitä elämäntapoja. Valmennukset koostuvat erilaisista toiminnallisista aktiviteeteista, seikkailu- ja elämystoiminnasta sekä ryhmä- ja yksilötehtävistä ja -keskusteluista. Toiminnallisia aktiviteetteja ovat olleet esim. melonta, kiipeily, curling, jousiammunta, gps-suunnistus sekä metsäretket ja luonnossa liikkuminen. Ohjelmassa on usein ollut myös erilaisia kädentaitoja (esim. kankaanpainanta, korujen valmistus) sekä ruokahuollon suunnittelua ja ruuanvalmistusta. Nuotta-valmennusta toteutetaan nuorisokeskuksissa intensiivivalmennuksena (nuoret yöpyvät keskuksessa) tai päivävalmennuksena (yöpyminen kotona). Valmennus on useimmiten joko lyhytkestoista (yleensä muutaman vuorokauden mittaista) intensiivivalmennusta tai pitkäkestoista (usean viikon kestävä tai usean kuukauden ajalle ajoittuvaa) päivävalmennusta. Lyhytkestoisia valmennuksia voidaan järjestää samalle ryhmälle useampaan otteeseen. Valmennuksiin on voitu sisällyttää lisäksi Nuotta-harjoittelua nuorisokeskuksessa. Valmennusten rakentumiseen vaikuttavat paikalliset palvelurakenteet, alueelliset toimijat ja nuorisokeskusten omat suunnitelmat. Sisällöt vaihtelevat keskusten erityisosaamisen ja toimintaympäristön mukaan. Nuotta-valmennukseen voivat yhdessä nuorten kanssa osallistua myös lähettävän tahon työntekijät. Lähettävät tahot ovat vastanneet valmennukseen osallistuvien matkakuluista ja antaneet valmennukseen oman työntekijäresurssinsa sekä toisinaan osallistuneet muihinkin kustannuksiin (esim. vastanneet ateriakustannuksista tai maksaneet omavastuuosuuden). Liitteenä löytyy kuvaus Nuotan asiakasprosessista. 8

9 3. Itsearviointiaineisto ja arvioinnin tavoitteet Nuotta-valmennuksen valtakunnallisen koordinoinnin keskeisenä tehtävänä on ollut Nuottaan liittyvien kokemusten kerääminen ja kehittämissuuntien jäsentäminen ja itsearviointia on lähestytty tästä näkökulmasta. Itsearviointi kohdentuu nuorisokeskustoimijoiden ja rahoittajan edustajan kokemukselliseen tietoon ja perustuu laadulliseen haastatteluaineistoon. Valtakunnallinen koordinaattori keräsi haastatteluaineiston syksyn 2011 ja alkuvuoden 2012 aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 19 Nuotta-koordinaattoreille (8) ja keskusjohtajille (9) sekä SNK:n (1) ja OKM:n (1) edustajille. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja ne kestivät keskimäärin tunnin. Raportti nojaa vahvasti haastatteluaineistoon, mutta aineistosta tehtyihin tulkintoihin ovat luonnollisesti vaikuttaneet näkemykset, jotka kirjoittajalle ovat syntyneet hänen työskennellessään aiemmin Nuotan valtakunnallisena koordinaattorina 3. Itsearvioinnin tavoitteena on ollut tarkastella keskeisten (nuorisokeskus) toimijoiden kokemuksiin ja näkemyksiin perustuen Nuotta-valmennuksen tarpeisiin vastaavuutta, toiminnan hyötyjä, merkityksiä ja vaikuttavuutta, jäsentää Nuotan paikkaa palvelujärjestelmässä, nostaa esille koettuja haasteita ja hyviä käytäntöjä, arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä kiteyttää tarvittavia kehittämiskohteita. Nuorisokeskustoimijoilta, valmennuksessa olleilta nuorilta ja lähettäviltä tahoilta koottavan kokemustiedon on tarkoitus muodostaa Nuotan arvioinnillinen kokonaisuus. Nuotassa olleiden nuorten kokemusten keräämisestä on vastannut opinnäytetyöntekijä (yhteisöpedagogi amk). Opinnäytetyöhön liittyvä aineistonkeruu (haastattelut ja osallistuva havainnointi) toteutettiin neljässä nuorisokeskuksessa alkuvuodesta 2012, ja opinnäytetyö valmistui toukokuussa Opinnäytetyö käsittelee nuorten kokemuksia Nuotasta ja heidän valmennukselle antamiaan merkityksiä. Lisäksi siinä tarkastellaan, miten Nuotan yleiset tavoitteet näkyvät valmennuksen käytännön toteutuksessa. Nuotan valtakunnallisen koordinaattorin on tarkoitus vielä myöhemmin kerätä valmennukseen osallistuneilta lähettäviltä tahoilta palautetta ja kokemuksia toiminnasta. 3 08/11-03/12 9

10 4. Näkemykset Nuotan taustoista ja toiminnan käynnistymisvaiheesta Tarpeisiin vastaavaksi koettu vauhdikkaasti käynnistetty Haastateltavien mukaan Nuotta-valmennus ideoitiin alun perin OKM:ssä ja tarjottiin sieltä nuorisokeskusverkostolle kehitettäväksi ja toteutettavaksi. Haastateltavat näkivät käynnistämisen taustalla kaksi keskeistä tekijää. Kyse oli ensinnäkin (ja ennen kaikkea) nuorten tarpeisiin vastaamisesta. Nuorten sosiaalisen vahvistamisen keinojen katsottiin tarvinneen monipuolistamista. Kaivattiin lisää resursseja ja välineitä tukea etenkin syrjäytymisvaarassa olevia, koulupudokkaita, työttömiä ja yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle jäämässä olevia nuoria. Tilastotietojen mukaan vuonna 2010 sellaisia työvoiman ja opiskelun ulkopuolisia vuotiaita nuoria, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta oli yhteensä noin (5 % samanikäisistä nuorista). Näistä nuorista ei ollut rekisteröitynyt edes työttömiksi työnhakijoiksi. Heidän on tulkittu olevan syrjäytymisen kovassa ytimessä. (Myrskylä 2012.) Sosiaalisen vahvistamisen käsitettä on ryhdytty käyttämään syrjäytymisen ehkäisyn käsitteen tilalla erityisesti uudistetun Nuorisolain (72/2006) myötä. Nuorisolaissa sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimia elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sen ei katsota olevan syrjäytymisen ehkäisyn käsitteen tapaan leimaava, vaan viittaavan prosessiin, jossa parannetaan asteittain nuorten elämäntilannetta ja -hallintaa. (Aaltonen 2007.) Sosiaalisen vahvistamisen on katsottu Nuorisolain näkökulmasta merkitsevän nuoren kokonaisvaltaista tukemista; tavoitteena on yksilön hyvinvoinnin lisääminen ja sen edistäminen. Sille on nähty olevan erityistä kysyntää tässä ajassa, jossa ovat läsnä jatkuvat muutokset, polarisaation syveneminen ja turvaverkkojen rapistuminen. (Lundbom & Herranen 2011, 6, 10.) Sosiaalinen vahvistaminen on määritelty kokonaisvaltaiseksi ja moniammatilliseksi elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi. Sen painopiste on ehkäisevässä työssä ja tavoitteena yhteisölliseen toimintaan kiinnittäminen ja aktiiviseksi kansalaiseksi tukeminen. (Mehtonen 2011, 13, 18.) Nämä sosiaalisen vahvistamisen kuvaukset kuuluvat myös Nuottaa luonnehtivassa haastattelupuheessa: Nuotan koetaan osaltaan selvästi vastaavan nuorten sosiaalisen vahvistamisen tarpeeseen. Nuotta-valmennuksen käynnistämisen avulla OKM:ssä haluttiin tuoda uusia avauksia ja mahdollisuuksia erityisesti etsivään nuorisotyöhön: Me tarvittiin tähän yksi semmoinen työväline, kun etsivä nuorisotyö löytää, saa kiinni näitä nuoria, niin kaikki eivät suinkaan olleet valmiita, todettiin, että ne ei suoraan pystyneet aloittamaan työpajassa. (OKM:n edustaja). Pulaa katsottiin olevan etenkin arjenhallinnan tukemiseen keskittyvistä, palveluprosessin alkuvaiheeseen sijoittuvista matalan kynnyksen palveluista. Tavoitteena oli rakentaa etsivästä nuorisotyöstä, työpajatoiminnasta, monialaisesta viranomaisyh- 10

11 teistyöstä ja sosiaalisesta nuorisotyöstä kattava sosiaalisen vahvistamisen toimintakokonaisuus. Haastateltavien mukaan Nuotan käynnistämisen taustalla oli kyse myös nuorisokeskusten yhteiskunnallisen aseman vahvistamisesta. Nuorisokeskusten yleishyödyllistä tehtävää haluttiin lujittaa, sillä valtion tukemina toimijoina niihin oli kohdentunut syytöksiä kilpailun vääristämisestä. Keskuksilla katsottiin olevan myös hyvä rakenne, soveltuvat puitteet ja palvelut sekä tarvittavaa osaamista tuottaa valtakunnallista palvelua. Keskusten resurssien vahvempaa nuorisotyöllistä hyödyntämistä pidettiin tarkoituksenmukaisena. Uskottiin, että nuorisokeskusten toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät ovat hyödyllisiä ja vaikuttavia myös sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten tukemisessa. Moni haastateltava toi esille, että Nuotta-valmennus käynnistettiin virkamiesvetoisesti, ja se tuli nuorisokeskuksiin OKM:stä ylhäältä annettuna. Samalla nuorisokeskustoimijat korostivat, että keskuksissa toiminta nähtiin heti tärkeäksi ja keskusarvoihin hyvin soveltuvaksi ja että se on myös käytännössä koettu toimivaksi työmuodoksi. Moni painotti, että lähettäviltä tahoilta saatu palaute on osoittanut, että Nuotta on myös heidän näkökulmastaan tarpeisiin vastaava palvelu. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin tilanteessa, jolloin on aika osoittaa rahoittajalle toiminnan merkityksiä ja tuloksia perusteita toiminnan rahoitukselle. Haastateltavat kuvasivat Nuotan käynnistyneen vauhdikkaasti. Toimintaan saatiin keskuksissa hyvä puhti: Hyvää on ollut se into, millä lähdettiin liikkeelle (keskusjohtaja). Monen mielestä toimintamallit pystyttiin kehittämään ja valmennusvolyymit nostamaan tarkoituksenmukaiselle tasolle yllättävänkin nopeasti. Haastateltavat ovat verraten tyytyväisiä myös saavutuksiin ja tuloksiin: Et siihen nähden, paljonko tosiasiallista työaikaa on ollut, niin on saatu hyviä tuloksia (keskusjohtaja). Väljistä raameista toimintamallien kirjoon ja yhdenmukaistamisen tarpeeseen Haastateltavien mukaan OKM:n alkuperäistä toiminta-ajatusta etsivää nuorisotyötä tukevasta non stop -palvelusta muokattiin jo toiminnan alkuvaiheessa vastaamaan paremmin nuorten tilanteita ja tarpeita sekä lähettävien tahojen toiveita ja reaalisia resursseja. Etsivän työn tavoittamat nuoret elivät liian haasteellisissa elämäntilanteissa kyetäkseen sitoutumaan kaukana kuntakeskuksista sijaitsevissa nuorisokeskuksissa toteutettavaan toimintaan 4. Kyse oli näin ollen ennen kaikkea lähettävien tahojen ja kohderyhmien laajentamisesta sekä valmennusjaksojen ajallisuuden ja keston määrittämisestä. 4 Poikkeuksena Kokkolan kaupungissa sijaitseva Villa Elba. 11

12 Haastattelujen perusteella toiminnan alkuvaihe jäsentyy suunnan ja toimintamallien keskuskohtaiseksi, varsin itsenäiseksi hakemiseksi sekä sitä kautta valmennusmallien kirjon syntymiseksi. Haastateltavat toivat esille, että OKM oli nimenomaan kannustanut kokeilemaan erilaisia toimintatapoja ja etsimään toimivimpia käytäntöjä. Rahoittajan katsottiin antaneen toiminnalle hyvin väljät raamit. Enemmistö Nuotta-koordinaattoreista pitikin hyvänä saatua mahdollisuuksien vapautta. Osa haastateltavista olisi kaivannut toimintamallin vuorovaikutteista rakentamista rahoittajien kanssa. Toisaalta huomautettiin, että raamituksen luominen on periaatteellisesti aina kenttätoimijoiden tehtävänä. Kokonaisuudessaan Nuotta-valmennusten katsottiin käynnistyneen suuren innostuksen myötä liiankin nopeasti ja osin keskeneräisinä: keskusverkoston olisi haastateltavien mukaan ollut syytä suunnitella toimintaa vahvemmin yhdessä ja rakentaa tarkempia, kaikkia keskuksia koskevia, pelisääntöjä: Et jotenkin ne suuntaviivat jäi aika kapeiks ois tarvittu jo alkuun tiukempaa linjausta ja yhteistä keskustelua enemmän Ainakin suuntaviivat. Et mitä se voi olla, ja mitä se ei ole. Et missä raameissa pysytään, oli ne raamit vähän väljätkin. (koordinaattori) Tällä hetkellä Nuotta-valmennusta toteutetaan eri nuorisokeskuksissa erilaisin painotuksin ja hieman erilaisista lähtökohdista. Eroja löytyy jo siitä, millaiset osuudet eri lähettävillä tahoilla keskuksissa on. Jos suurin osa lähettävistä tahoista on oppilaitoksia, on toiminta selvästi vahvemmin ehkäisevää, kuin jos lähettävänä tahona toimii pääasiassa sosiaalitoimi. Kokonaisuudessaan Nuotta on painottunut enemmän ehkäisevään suuntaan, sillä oppilaitokset olivat vuonna 2011 kivunneet työpajojen ja etsivän nuorisotyön ohi yleisimmäksi lähettäväksi tahoksi. Suurin osa keskuksista toteuttaa vain lyhytkestoista valmennusta, pitkäkestoinen valmennus on parin keskuksen erikoisuus. Eroja löytyy myös suhteessa ryhmäkokoon ja sitä kautta siihen, kuinka paljon yksilötyöskentelyä valmennus sisältää, ja kuinka vahvasti puolestaan se on ryhmätoimintaa. Moni korosti, että Nuotan tulee olla selvästi ryhmätoimintamuoto, vaikka työssä onkin yksilöllinen ote. Erilaiset painotukset näkyvät myös sekä Nuotan suhteessa muuhun nuorisokeskustyöhön että Nuotta-koordinaattoreiden työnkuvissa. Toisissa keskuksissa Nuotta on lähellä keskuksen normaalitoimintaa, joissakin se asemoituu erityisemmäksi palveluksi. Toisissa keskuksissa koordinaattori työskentelee pääasiassa ohjaustehtävissä, mutta toisissa kyse on yhtä paljon verkosto- ja kehittämistyöstä. Joissakin keskuksissa suunniteltiin koordinaattorin siirtyvän yhä enemmän pois käytännön ohjauksen kentältä: Se koordinaattorin tehtävä, hankkia niitä yhteistyötahoja ja kehittää niitä yhteistyömuotoja, niitä prosesseja eri toimintatahojen kanssa. Ja meillä voi olla ohjaajat, jotka pitää ja vetää sitä Nuottaa. (koordinaattori) 12

13 Erovaisuuksista huolimatta Nuotta-valmennuksella on yhteinen ydin, tarkoitus ja tavoitteet sekä yhteiset valmennuksen yleissisällöt. Haastatteluhetkellä yhteisten linjausten tarve koettiin kuitenkin vahvaksi, ja valmennusmalleja ollaan nyt sovittamassa yhteen. Yhteisen kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi jäsentyi yhtenäisemmän palvelurakenteen luominen ja siten Nuotta-mallien yhdenmukaistaminen. Keskusten nuorisotyöllisen osaamisen vahvistumista Monet haastatellut keskusjohtajat katsovat, että Nuotta on ollut merkittävä laajennus nuorisokeskusten tehtäväkentässä ja vahvistanut niiden nuorisotyöllistä osaamista. Erään haastateltavan mukaan kyse on jopa siitä, että: tämä on nuorisokeskusten kannalta kaikkien aikojen merkittävin ulostulo tai uusi palvelu (keskusjohtaja). Nuotan myötä keskukset ovat verkostoituneet aiempaa laajemmin ja päässeet entistä vahvemmin mukaan paikalliseen ja alueelliseen monialaiseen yhteistyöhön. Toiminnan koetaan myös tuoneen uutta arvostusta yhteistyökumppaneiden silmissä: lähettävien tahojen tarpeisiin vastaava palvelu on kasvattanut toimintaan ja osaamiseen liittyvää uskottavuutta. Toisaalta tuotiin myös esille, että Nuotta on vain yksi osa nuorisokeskusten palvelupalettia, palvelu muiden joukossa. Yleisesti ottaen keskusten eri toimintakokonaisuuksien katsotaan kuitenkin Nuotan myötä jäsentyneen aiempaa tarkemmin. Lähes kaikki koordinaattorit olivat sitä mieltä, että keskuksissa arvostetaan Nuottaa, ja sen toimintamuotoa pidetään tärkeänä. Nuotta on otettu hyvin osaksi keskustoimintaa: sisäistä yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa toiminnan kehittämiseen löytyy. Jotkut haastateltavista kuitenkin kokivat Nuotan toimivan keskuksessa liian irrallaan. Seuraavat lainaukset kuvastavat näitä erilaisia kokemuksia: Meillä on asema erittäin hyvä täällä. Ja koko keskuksen henkilöstö on nähnyt Nuotan merkityksen ja arvostaa sitä. Ja jokainenhan tekee myös Nuotan eteen töitä täällä, on majoitus ja ruoka ja muut aktiviteetit, että kaikki osallistuvat jollain tapaa... meillä on erittäin hyvä yhteistyö oman esimiehen kanssa... Yhdessä kanssani hän tätä Nuottaa kehittää, ja on antanut merkittävän tukensa. (koordinaattori) Jatkuvuus, resurssit, tälle pitää löytyä paikka ja selkeys johdon tasolta. Nyt on liian paljon asioita, jotka leijuu, joihin ei oo vastausta... Kyllähän se jännältä vaikuttaa, että selkeesti ei määritellä Nuotalle apuja, mutta Nuotan pitäis olla käytettävissä muuhun toimintaan... Tuntuu, ettei oo loppuun asti mietitty tätä asiaa keskuksen kannalta. Ja jos tää jatkuu, ettei oteta tosissaan tätä Nuottaa täällä, niin kyllähän se syö itseään pois... Asiat järjestyis, jos ois tahtotila. (koordinaattori) 13

14 5. Nuotta osana nuoren palveluketjua Toiminnallista oppimista palveluprosessin tueksi Haastateltavat katsovat Nuotan kohderyhmän nuoria yhdistävän ennen kaikkea se, että heillä on tulevaisuuden suunnitelmat selkiytymättä ja kokonaisuudessaan usein elämän suunta hukassa (keskusjohtaja). Lisäksi heillä katsotaan olevan arjenhallinnassaan kohennettavaa. Näitä nuoria kuvattiin myös ulkopuolisiksi ja syrjäytymisvaarassa oleviksi. Monella nähtiin olevan vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja itsenäistymisessä sekä erilaista ongelmakierrettä liittyen esimerkiksi työttömyyteen, talousasioihin, päihteisiin tai mielenterveyteen. Usea haastateltava korosti, että Nuotan kohderyhmänä eivät voi olla liian haasteellisissa tilanteissa elävät nuoret he kuuluvat muiden palveluiden piiriin. Toisaalta painotettiin, ettei Nuotta ole tarkoitettu kenelle tahansa, ja alkuperäisen ajatuksen mukaisesti kyllä tässä etsitään kuitenkin spesiaaliryhmälle toimintamuotoa (OKM:n edustaja). Kyse on sosiaalista vahvistamista kaipaavan kohderyhmän ehkäisevään toimintaan liittyvästä ristiriidasta: Mä näkisin tän Nuotta-valmennuksen niin, kun on jo jotakin ilmenny. Jos puhutaan ennaltaehkäisystä, niin sit tää on kohta eskarilaisille. Et pitää olla taustalla jotain huolta ja isompia juttuja. (koordinaattori) Nuotta-valmennus profiloituu haastattelujen kautta ennen kaikkea lähettävän tahon tukipalveluksi. Nuotta merkitsee lisäresurssia ja työkalua, jonka avulla lähettävä taho saa tuettua nuorta entistä vahvemmin. Nuotta-jaksot ovat verraten lyhyitä, jolloin jatkuvuus ja nuoren pitkäaikainen tuki tulevat lähettävän tahon palvelun kautta. Näin ollen Nuotta on nuoren arkiympyröissä tapahtuvaa tukea täydentävä juttu (SNK:n edustaja). Kaiken kaikkiaan Nuotan voi tulkita toimivan nuoren palveluprosessissa mahdollistajana, käynnistäjänä ja erilaisten prosessien tukijana ja vahvistajana, katalyyttinä. Ja loppupeleissä täähän on palvelu, joka on lähettävän tahon hyppysissä, he saa lisää tietoa, ja he saa sitä kasvuprosessia vietyä sitten eteenpäin, heille sitä tietoa ensisijaisesti annetaan. He on päivittäin tai viikoittain tekemisissä niitten nuorten kanssa. (koordinaattori) Haastatteluissa Nuotan keskeiseksi tehtäväksi määrittyy täydentää palvelujärjestelmää ja lähettävän tahon palvelua tarjoamalla nuoren palveluprosessiin etenkin toiminnallista ja kokemuksellista oppimista. Kyse on ennen kaikkea arjenhallintataitojen opettelusta konkreettisen tekemisen kautta: oppimistavoitteet on rakennettu käytännön toiminnan sisään. Arjenhallintataidot ovat ennakkoehtoja, jotka nuoren on täytettävä, jotta koulutukseen ja työhön tai erilaisiin tukipalveluihin kiinnittyminen olisi mahdollista. Onkin tuotu esille, 14

15 että arkielämän ongelmat rajoittavat usein myös muita toiminta-alueita, eikä nuori pysty etenemään elämässään, ennen kuin niihin on saatu jäsennystä (vrt. esim. Hassinen 2004, 71). Arjenhallinta voidaan käsittää kyvyksi vaikuttaa omaan elämään ja lähiympäristöön omien taitojen ja tietojen avulla. Kyse on myös taidoista, jotka liittyvät osaamisen kartuttamiseen ja vuorovaikutukseen. (Kivelä & Lempinen 2010, 12.) Voidaan tulkita, että Nuotassa pyritään voimavaraistamaan nuoria siten, että he pystyisivät vaikuttamaan oman elämänsä suuntaan aiempaa vahvemmin, ja tulokulmana tässä pidetään nimenomaan vuorovaikutuksellista toimintaa. Haastatteluissa Nuottaa asemoitiin tekemällä eroa moniin läheisiin toimintakenttiin. Tuotiin esille, että Nuotta ei ensinnäkään ole (eikä sen tule olla) työpajatoimintaa tai sosiaalityötä. Se ei myöskään ole (eikä sen tule olla) vapaa-ajan retki- tai leiritoimintaa, tyky-toimintaa tai tavanomaista perusnuorisokeskustoimintaa kuten leirikoulua. Haastatteluiden perusteella Nuotan ei tule olla korjaavaa työtä, vaikka puhtaasti ehkäisevästä toiminnastakaan ei kohderyhmän kohdalla yleensä ole kyse. Monen haastateltavan mukaan Nuotta on erityistä tukea tarvitseville nuorille räätälöityä tavoitteellista toimintaa, jonka tulee keskittyä keskusten ydintehtävään kasvattajien työn tukemiseen ja hyödyntää nuorisokeskusten keskeistä osaamista: Et jätetään ne tehtävät, mitkä voidaan hoitaa siellä omassa kunnassa, joillekin muille, ja keskitytään niihin meidän olemassa oleviin vahvuuksiin. Mitkä on toiminta- ja kokemusmenetelmissä. (..) Ne, mitä nuorisokeskuksessa osataan, ja mitä ollaan aina käytetty. (koordinaattori) Sosiaalisena nuorisotyönä Nuotta asemoituu nuorisotyön ja sosiaalityön välille painottuen nuorisokeskustoiminnalle ominaisesti pääosin selkeästi nuorisotyöhön ja ehkäisevään toimintaan sekä varhaiseen tukemiseen. Sosiaalisen nuorisotyön on määritelty kohdentuvan kasvamisessaan erityistä tukea tarvitseviin nuoriin (Heino ym. 2010, 66). Näiden nuorten kohdalla liikutaan nuoriso- ja sosiaalityötä yhdistävällä sosiaalisen asiantuntijuuden kentällä. Kyse on paitsi ammatilliseen orientaatioon liittyvistä myös tulkinnallisista eroista. (Hirvonen 2009, 55; Pohjola 2009, 29 30, ) Myös Nuotassa on nähtävissä keskusten erilaiset, koordinaattoreiden koulutus- ja työtaustoihin perustuvat, painotukset nuorisotyöllisten ja sosiaalityöllisten orientaatioiden välillä. Harinen ym. (2010) toteavat, että nuorten hyvinvoinnin kysymykset ovat laaja-alaisia ja ylittävät hallintorajoja, ja heidän hyvinvointinsa tukemisesta onkin tullut eri ammattikuntien yhteinen tehtävä. Erilaiset nuorisoprojektit ja aktivointi-interventiot toimivat Harisen ym. mukaan eräänlaisina aikalisäpysäytyksinä, joihin nuoret napataan tarkastelemaan elämäänsä analyyttisesti. Projektien tehtävä rakentuu kaksijakoiseksi: toisaalta niiden tarkoituksena on valtauttaa ja tarjota mielekkäitä elämänsisältöjä toisaalta niiden voi tulkita pyrkivän kontrollointiin ja nuorten viranomaisverkostoon sitomiseen. (Harinen ym. 2010, 9, 13, 61.) Myös tämän itsearviointiraportin haastateltavat puhuvat sekä nuorten voimaannuttamisesta että heidän kiinnittämisestään palveluihin 15

16 ja sitä kautta yhteiskuntaan. Moni kuitenkin halusi korostaa, että Nuotassa kyse on nimenomaan nuoresta lähtevästä toiminnasta ja heidän voimavarojensa vahvistamisesta. Keskusjohtaja tiivistää: Nuoret eivät ole meille vain kohderyhmä, me ollaan nuorten puolella, aidosti kiinnostuneita heistä ja uskotaan nuoriin ja hänen mahdollisuuksiinsa ja tuetaan niitä. Ja tämän pitää poiketa meidän perustoiminnasta. Tämä ei ole sitä, että työpajanuoret tulevat viikonloppuleirille tänne, ja se on siinä. Sitä se ei ole, vaan sillä on ne syvemmät tavoitteet... Että se on yksilöllistä ja räätälöityä, ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa... Niin, että lähdetään niistä nuoren tarpeista. (keskusjohtaja) Yhteistoiminnallisuutta nuoren arkiympäristöstä irrallaan Nuorisokeskuksissa toteutettavan palvelun eräs erityisyys rakentuu välimatkojen kautta: Nuotta irrottaa arjesta ja tarjoaa uudenlaisen toimintaympäristön. Tämä mahdollistaa oman elämäntilanteen tarkastelun uusista näkökulmista. Kun omaan elämään saa etäisyyttä, se voi näyttäytyä uudessa valossa. Ja näin ollen yöpymisiä sisältävässä valmennuksessa matkakin on osa sitä prosessia (OKM:n edustaja). Myös Käyhkön (2010, 46 48, 59) tutkimuksessa syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa kotikaupungin ulkopuolella toteutetut toiminnalliset aktiviteetit koettiin merkityksellisiksi ja voimia antaviksi juuri siksi, että päästiin uusiin paikkoihin, pois tavanomaisista ympyröistä. Arkielämästä poikkeavan ympäristön nähdään voivan vähentää käyttäytymismaneereja ja tekevän tilaa vaihtoehtoisille ajattelu- ja käyttäytymistavoille (Virtanen 2011, 37). Kyse on myös ilmapiiristä: turvallinen ympäristö ja tukea antava ilmapiiri mahdollistavat sen, että nuoret uskaltautuvat kokeilemaan uusia asennoitumistapoja ja toimintamalleja (Ks. Ruponen 2002, 165). Haastateltavat pitävät Nuotan erityisyytenä myös luontoympäristön hyödyntämistä. Luonnossa liikkuminen ja erilaiset eräretket ovat monessa valmennuksessa keskiössä. Niihin ei muissa palveluissa ole vastaavia mahdollisuuksia. Nuotan kautta nuoret saavat kosketuspintaa luontoon, ja jotkut haastateltavat katsovat luonnossa toimimisella jo sinällään olevan voimauttavaa vaikutusta. Myös tutkimukset ovat tuoneet esille, että luontokokemukset vahvistavat ihmisten hyvinvointia (Ks. Käyhkö 2010, 13 14). Nuotan keskeiseksi ominaispiirteeksi jäsentyy myös vahva toiminnallisuus ja seikkailutoiminnan hyödyntäminen. Tässä mittakaavassa ne jäävät puuttumaan muista nuorille tarjolla olevista palveluista. Tätä korostettiin etenkin koordinaattoreiden haastatteluissa: se juttu, se on toiminnallinen, luonnossa tapahtuva toiminta (koordinaattori). Elämys- ja seikkailupedagogiikka näyttäisi soveltuvan Nuottaan sosiaalisen vahvistamisen palveluna hyvin: yhtenevinä keskeisinä tavoitteina voi pitää yksilön ja yhteisöllisyyden vahvistamista sekä sosiaalisten taitojen kehittämistä. Seikkailullisen toiminnan avulla nuorille voidaan tuottaa kokemuksia onnistumisesta, pelkojen voittamisesta, luottamisesta ja omien rajojen siirtämisestä. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia 16

17 itsensä peilaamiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen sekä totutuilta poluilta poikkeamiseen. (Räty 2011, 14, 33 34, ) Näiden kokonaisuuksien voi tulkita olevan keskeisinä tavoitteina monessa Nuotta-mallissa. On myös tuotu esille, että toiminnallisten menetelmien avulla voidaan päästä käsittelemään asioita, joista nuorten on muuten vaikea puhua. Ne voivat toimia konteksteina, jossa nuorten on mahdollista tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. (Käyhkö 2010, 2, 12.) Haastateltavat nostavat Nuotan olennaiseksi elementiksi lisäksi yhteisölliset ja yhteistoiminnalliset menetelmät. Valmennukset perustuvat pienryhmätoiminnalle, niissä käsitellään ryhmässä toimimista ja sosiaalisia suhteita, ja niiden keskeisenä tarkoituksena on sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toisaalta tärkeänä pidetään myös ryhmätoimintaa tukevaa yksilötyöskentelyä. Nuotan katsotaan olevan vahvasti nuorilähtöistä (asiakaslähtöistä) ja tarjoavan nuorelle aikaa ja aikuisen läsnäoloa. Tämän nähdään eroavan etenkin virastoissa tapahtuvasta viranomaistyöstä. Nuoren motivaation kannalta tärkeänä pidetään myös sitä seikkaa, että Nuotta on (tai sen tulisi aina olla) nuorelle vapaaehtoista. Nuori kohdataan kiireettömästi, hänen asioistaan ollaan kiinnostuneita, ja hänelle tarjotaan paikkoja tulla kuulluksi. Haastattelupuheessa asiakaslähtöisyys joka voidaan määritellä ajan, huomion ja kunnioituksen antamiseksi asiakkaalle (Lahikainen 2000, 258) on vahvasti läsnä. Osa toimijoista korosti näitä teemoja kuitenkin enemmän kuin toiset: Tärkein on se läsnäolo sillä ohjaajalla. Ja hänen asenne, ja miten hän haluaa olla siellä niitten nuorten kanssa. Nuorta kuuntelemalla viedä sitä jatkoa eteenpäin. (koordinaattori) Työntekijöiden kyky kohdata asiakas kussakin ajallisessa hetkessä on kuntoutustutkimuksissa noussut koetun vaikuttavuuden keskeiseksi tekijäksi. Huomion antaminen merkitsee asiakkaan kuuntelemista ja kuulluksi tulemisen kokemuksen antamista. Kunnioituksella viitataan esimerkiksi positiiviseen ja hyväksyvään suhtautumistapaan. (Lahikainen 2000, 267, 271, ) Kiireettömän ajan tarjoamisen sekä yksilötuen ja sisältöjen tarpeisiin vastaavan räätälöinnin kautta Nuotan katsotaan eroavan toisaalta myös keskusten tavanomaisesta leirikoulutoiminnasta. 17

18 6. Nuotan koetut hyödyt ja vaikutukset Onnistumisen kokemuksista uskoa omaan tulevaisuuteen Haastateltavat katsovat Nuotan keskeisenä sisältönä olevan nuorten kokonaisvaltainen arjenhallinnan tukeminen. Haastateltavien mukaan toiminnassa on lähdettävä vuorokausirytmin rakentamisesta ja sovittuihin aikatauluihin sitoutumisesta. Tärkeinä toimintaan nivottuina sisältöinä pidetään myös terveisiin elämäntapoihin tukemista, ideoiden saamista vapaa-ajan viettämiseen ja harrastamiseen sekä säännölliseen liikkumiseen ja terveelliseen ruokavalioon. Nämä ovat asioita, jotka ovat olennaisia arjessa pärjäämisen ja oman hyvinvoinnin kannalta, mutta usein kaukana itsestäänselvyydestä Nuotan kohderyhmän osalta. On todettu, että arjen rytmi sekä ravinnon, levon ja liikunnan suhde ovat avainasemassa koko hyvinvoinnin kannalta (Danska- Honkala & Poteri 2011, 145). Myös Kivelän ja Lempisen (2010, 57) mukaan nuorten niukka elämänkokemus ja erityisominaisuudet voivat tehdä arjen pienistä asioita valtavia haasteita. Toiminnallisuus ja seikkailukasvatuksellinen toiminta voivat tehdä näkyväksi ja konkretisoida samoja ilmiöitä, joita arkielämässäkin kohdataan (Kivelä & Lempinen 2010, 57). Haastateltavat katsovat Nuotan tarjoavan nuorille toiminnallisten ja elämyksellisten menetelmien kautta sellaisia myönteisiä kokemuksia ja kannustusta, jotka kantavat jatkossakin eteenpäin. Hyvän palautteen saamisen nähdään olevan erityisen merkityksellistä kohderyhmän nuorille. Näin ollen Nuotta voi olla herätys kohti positiivista kierrettä (keskusjohtaja). Valmennuksessa nuoret joutuvat haastamaan itsensä ja sitä kautta he pääsevät ylittämään rajojaan, löytämään itsestään uusia puolia ja yllättymään kyvykkyydestään. Tämä lisää itseluottamusta ja rohkeutta: Et monesti tiedetään, et me saadaan hyviä tuloksia sillä, et me voitetaan niitä omia rajoja ja se itsetunto vahvistuu (koordinaattori). Elämyksellisen toiminnan nähdään soveltuvan erittäin hyvin Nuotan kohderyhmään, kun tavoitellaan muutoksia pienin askelin: elämysten kautta käynnistyy uutta, erilaista (keskusjohtaja). Myös Käyhkö (2010, 64) on todennut, että syrjäytymisuhan alla olevien nuorten kanssa toimittaessa tulisi keskiössä olla nuorten itsetunnon ja omiin kykyihin uskomisen vahvistaminen. Nuotassa on lopulta kyse nuoren omasta oivalluksesta, siitä, miten hän voi vaikuttaa omaan elämäänsä: Se, et me saadaan nuori motivoitua jollakin tapaa mukaan, löydetään ne vahvuudet. Nuori havahtuu ite, että tää on hänen elämä, ja hänen pitää ite tehdä sille elämälle jotakin. Että hän ei voi vaan soljua menemään. Se, et me saadaan sille nuorelle positiivinen kokemus, et hänen itsetunto vahvistuu. Et hän on tärkee, ja hänet hyväksytään yhteisöön. Niin se kantaa jo pitkälle. (koordinaattori) Kuntoutuksen kentällä on tuotu esille, että positiiviset kokemukset toimintaprosessin aikana kasvattavat tunnetta asioiden hallittavuudesta, vahvistavat pystyvyysodotuksia ja vähentävät epävarmuuden tuntemuksia (Järvikoski 18

19 2000, 255). Voidaan tulkita, että Nuotassa nuori saa onnistumisen kokemuksia, jotka lisäävät hänen itsetuntoaan, irrottavat epäonnistumisen kehältä ja kiinnittävät onnistumiskehälle (Vrt. Lahtinen, 77). Pärjäämisen kokemusten katsotaan luovan uskoa omaan tulevaisuuteen. Kyse on myös motivoitumisesta oman tulevaisuuden suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Osalle haastateltavista tämä merkitsi sitä, että nuori alkaa ottaa vastuuta omasta elämästään. Itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden vahvistumista Haastattelujen kautta Nuotan ydintarkoitukseksi nousee nuorten vahvuuksien esille nostaminen, itsetuntemuksen lisääminen ja omien voimavarojen käyttöön saaminen. Näin ollen valmennus on erään koordinaattorin sanoin täyttänyt keskeisen tavoitteensa jos hän saa vietyä mukanaan omaan työkalupakkiin sellasia työkaluja ja eväitä, joilla rohkaistuis selviämään omassa elämässään, kun niitä valintoja tekee (koordinaattori). Nuotan avulla nuori saa kokemuksia itsestään uudenlaisena toimijana. Voidaan katsoa, että Nuotta on resurssikeskeistä palvelua: valmennuksessa on kyse nuoren voimavaroja etsivästä ja vahvistavasta toiminnasta. Nuotta pyrkii toimimaan mahdollisuuksien avaajana, parantamaan ongelmanratkaisukeinoja sekä lisäämään nuoren oman tilanteensa tuntemusta ja toimintakompetensseja valintojen tekoon. (Vrt. Järvikoski 2000, ) Työotetta voi nimittää myös voimavarasuuntautuneeksi: siinä keskitytään jo toimivien asioiden ja olemassa olevan motivaation etsimiseen ja tukemiseen, myönteisiin poikkeuksiin sekä onnistumisten lisäämismahdollisuuksiin. Pientenkin tulkintakehysten ja käyttäytymisen muutosten katsotaan voivan johtaa suurempiin muutoksiin. Nuotassa nuoria ohjataan havaitsemaan myönteisiä muutoksia ja olemassa olevia kompetenssejaan. (Vrt. Riikonen 2002, ) Haastateltavat katsovat Nuotan tuottavan olennaisesti myös vuorovaikutukseen liittyvän itsetuntemuksen lisääntymistä ja sosiaalisten taitojen vahvistumista: Sit käydään keskusteluja ja jutellaan, ja huomataan, et miten ryhmässä täytyy toimia, miten otetaan muita huomioon, tai mikä on minun tapani toimia ryhmässä (koordinaattori). Kyse on myös vertaistuen saamisesta. Erityisesti etsivän nuorisotyön kautta tulleille palveluiden ulkopuolella oleville nuorille valmennuksen katsotaan tarjoavan uusia sosiaalisia suhteita sekä ryhmään kuulumisen ja luottamuksen kokemuksia. Ruponen ym. (2002, 180) ovat tuoneet esille, että itsetuntemuksen syveneminen lisää kykyä löytää luovia ratkaisuja ja uusia tapoja ymmärtää, mikä puolestaan vahvistaa jälleen eri tavoin näkemisen ja tekemisen voimavaroja. Voi tulkita, että Nuotassa kyse on myös minäpystyvyyden tukemisesta. Minäpystyvyydellä viitataan yksilön käsityksiin omista kyvyistään ja itsestään oppijana (ks. esim. Taipale 2008, 17). Haastattelujen perusteella se rakentuu yhdeksi Nuotan keskeisistä tavoiteltavista vaikutuksista. Liian vähäinen luottamus itseen ja omiin mahdollisuuksiin haittaa oppimista, vähentää yrittämistä ja saattaa jopa johtaa koulutushaaveista luopumiseen (Partanen 2012). Minäpystyvyyteen 19

20 voidaan kuitenkin vaikuttaa ja Nuotta voi osaltaan tarjota siihen merkittävän mahdollisuuden. Oppimisen siirtovaikutuksen ja merkittävien oppimiskokemuksien mahdollistumista Nuotta-valmennuksen keskeisenä taustatavoitteena voidaan pitää oppimisen siirtovaikutusta: sellaisten valmiuksien tuottamista ja vahvistamista, joiden varassa nuori voi toimia jatkossa omassa elämässään. Uudet kokemukset ja myönteinen palaute tukevat uudenlaista merkityksenantoa. (Vrt. Onnismaa 2000, ) Toiminnallinen tekeminen ei siis ole itseisarvo: se tarjoaa perustan ryhmätoiminnan kasvatuksellisten ja nuoren kehitykseen liittyvien elementtien rakentamiselle. Toisaalta juuri toiminnallisuuden nähdään vetoavan nuoriin ja toiminnallisten menetelmien kautta nuorten on katsottu saaneen hyviä kokemuksia ja elämyksiä, jotka luovat uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen ja tukevat eteenpäin. (Danska-Honkala & Poteri 2010, 137, ). On kuitenkin todettu, että jos seikkailullisessa toiminnassa ei löydetä yhtymäkohtia arkielämään, seikkailu jää yksittäiseksi kokemukseksi eikä sillä päästä sosiaalis-kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Seikkailu- ja elämyspedagogisessa toiminnassa siirtovaikutusta voidaan pyrkiä varmistamaan vertauskuvallisen oppimisen keinoin (seikkailukokemus metaforana arjen haasteista) sekä erilaisilla reflektiotavoilla, kuten yhteisillä purkukeskusteluilla (Räty 2011, 28 29, 82 84). Oivallusten syntymistä tuetaan konkreettisen tekemisen kautta: Sama korostuu noilla metsäleireillä. Jos ei lämmitä sitä saunaa, niin ei se lämpene itestään. Jos ei hae vettä, niin ei oo sitä vettä... On ite tehtävä jotain, että saa jotakin. (koordinaattori) Nuotta-valmennuksen vaikuttavuuden kannalta tärkeänä voi pitää riittäviä mahdollisuuksia pysähtymiseen ja reflektointiin: oppimista tapahtuu vain, jos toiminnallisuuteen liittyy tutkiskelua, pohdintaa ja tulkintaa. Kokemusten reflektio mahdollistaa merkitysperspektiivien avartumisen: yksilön toimintaa ja hänen suhdettaan maailmaan ohjaavan viitekehyksen muuttumisen (vrt. Penttinen ). Kaiken kaikkiaan voidaan katsoa, että Nuotta tarjoa nuorille uudenlaisen toimintakentän, joka mahdollistaa minäkuvan jäsentämistä, uusia näkökulmia, merkityksenantoja ja rooleja sekä toisin toimimista. (Vrt. Onnismaa 2000, ) Kyse voi olla myös merkittävistä oppimiskokemuksista kokemuksista, jotka ovat vaikuttaneet yksilön elämänkulkuun ja minäkuvaan (Ks. esim. Taipale 2008, 27 28). Uutta suuntaa tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymistä Kaiken kaikkiaan Nuotan tarkoitukseksi jäsentyy, että valmennus saa aikaan muutoksia nuoren käsityksissä itsestään ja omista mahdollisuuksistaan: kyse 20

21 on impulsseista ja innostumisesta muutokseen sekä uusien vaihtoehtojen virittymisestä. Valmennus voi tarjota nuorelle ennen kaikkea oivalluksia ja näkökulmavaihdoksia: ihan kuin lamppu syttyisi sinne hänen silmien taakse (koordinaattori). Arkiympäristöstä pois lähtemisen nähdään tukevan näitä uusia avauksia. Kyse on paitsi motivoitumisesta ja asennemuutoksista, usein myös konkreettisesti tulevaisuuden suunnitelmien selkiytymistä, palveluohjauksellisen tuen saamisesta ja jatkopolkujen rakentamiseen ryhtymisestä. Koordinaattori kuvaa onnistumisen kokemuksiaan, kun nuori kertoo Nuotan avulla saaneensa elämälleen uutta suuntaa: No tavallaan on parhaimmat, kun ne kirjoittaa [palautelomakkeeseen], joko Nuotta-valmennuksen hyöty minulle tai oivallukseni, että siinä on jotain, ne on hokannu täällä jotain... Tuolla lukee [näyttää nuoren täyttämää palautelomaketta], että Tajusin, että haluan tehdä elämässäni jotain positiivista, enkä vaan olla. (koordinaattori) Joissakin keskuksissa (pitkäkestoisiin) valmennuksiin on voitu yhdistää Nuottaharjoittelua, jolloin (etenkin etsivän työn kautta tulleet) palveluiden ulkopuolella olevat nuoret on saatu sitoutettua tavoitteelliseen toimintaan ja heille on pystytty tarjoamaan tarvittavan pitkä palveluprosessi. Eräässä keskuksessa 5 kyse on voinut olla myös opintojen loppuun saattamisen tukemisesta ja työvaltaisesta opiskelusta. Pitkäkestoinen Nuotta-valmennus asemoituu omaksi palvelukseen, jolla haetaan vaikuttavuutta suoraan suhteessa tavoitteeksi asettuviin nuoren muutosprosesseihin. Yleisellä tasolla (etenkin pitkäkestoisen valmennuksen osalta) tavoitteeksi jäsentyy, että nuori pystyis olemaan aktiivisena jäsenenä yhteiskunnassa (koordinaattori). Tällöin Nuotan merkitykset liittyvät selvemmin myös toimijuuden ja osallisuuden vahvistumiseen ja voimaantumiseen. Seuraavien koordinaattoreiden lainaukset kuvastavat erityisesti pitkäkestoisen valmennuksen tavoitteita ja koettuja tuloksia: Et jos sen valmennuksen aikana saadaan nuoren päässä edes jonkun näkönen prosessi käyntiin, että tätä elämää vois elää vähän toisella tapaa, kuin se nyt menee. Ja mitä minun pitää tehdä sen eteen, että tää lähtis toiselle polulle. Ja mitä muut eri tahot voi tehdä, mitä apua mä voin pyytää. (koordinaattori) Ikään kuin jää olisi sulanut sen nuoren ympäriltä, Nuotta on sulatellut sitä, se nuori tulee sieltä jääkuoresta ja alkaa toimimaan, kuuntelee, ottaa vastaan, keskustelee sinun kanssa vastavuoroisesti. Se on kaikista parasta, muutos siitä passiivisesta siihen aktiiviseen, joka ottaa osaa siihen päivään ja niihin tehtäviin. (koordinaattori) 5 Villa Elba 21

22 Voi tulkita, että Nuotassa oppimisprosessi voi johtaa myös valtautumisen kokemukseen. Sillä on viitattu yksilön oman äänen vahvistumiseen ja sosiaalisen identiteetin tai roolien laajentumiseen (Ruponen ym. 181). Vaikka muutosprosessien tukeminen yhdistyy selkeimmin pitkäaikaiseen valmennukseen, moni haastateltavista katsoi myös lyhytaikaisen valmennuksen mahdollistavan muutoksen ituja. Erityisesti seikkailu- ja elämystoiminta jäsentyvät vahvoiksi menetelmiksi. Onkin todettu, että seikkailu pitää sisällään muutosvoimien kohtaamisen. Seikkailun tavoitteena on mahdollistaa itseä koskevien käsitysten ja vuorovaikutukseen liittyvien tapojen muuttuminen; tulevaisuuteen avautuu vaihtoehtoisia tarinoita, kun yksilö kohtaa itsensä uudella tavalla. Seikkailun tarkoituksena on synnyttää tunteita ja vuorovaikutusta, jotka rakentavat uutta itseluottamusta sekä uusia ratkaisukeinoja, tavoitteita ja muutosta. (Virtanen 2011, 11, 15 16, 34.) Ryhmäytymistä, palveluun kiinnittymistä ja palveluprosessin tehostumista Lähettäville tahoille haastateltavat katsovat Nuotan tarjoavan omaa palvelua vahvistavaa ja syventävää lisäresurssia. Pitkällä aikavälillä kyse nähdään voivan olla myös kustannussäästöistä: Nuotta tehostaa palveluprosessia. Lähettävän tahon työntekijät pääsevät tekemään uusia havaintoja nuoresta uudessa toimintaympäristössä. Havainnot tukevat arkityötä ja niitä voidaan käsitellä nuoren kanssa jatkossa vielä tarkemmin. Nuorta voidaan myös motivoida Nuotalla, jolloin lähettävä taho voi käyttää valmennusta palkinnonomaisesti, porkkanana. Nuotta ryhmäyttää nuoria ja kiinnittää heitä aiempaa vahvemmin lähettävän tahon palveluun. Myös arjenhallinnan vahvistuminen tukee palvelussa pysymistä. Nuorta tukemalla tuetaan siis myös lähettävää tahoa. Koordinaattori kuvaa: Me tarjotaan työkalua niille, jotka tekee töitä, lisäarvoa niiden työhön, mitä ne tekee nuorten kanssa... (V)oidaan parantaa sen nuoren ja sen työntekijän välistä suhdetta. Ja tuoda työvälineitä siihen juttuun. Ja ne jutut, mitä me tarjotaan nuorelle täällä, oli se itsetunnon vahvistaminen, omien rajojen ylittäminen. Niitä se lähettävä taho hyödyntää ja purkaa niitä sen jakson jälkeen. (koordinaattori) Haastateltavat toivat esille, että valmennusten kautta myös nuoret ovat päässeet näkemään työntekijät uusin silmin. Ryhmäytyminen on koskenut kokonaisuudessaan sekä nuoria että työntekijöitä. Heidän on ollut mahdollista viettää kiireetöntä aikaa ja toimia yhdessä, irrallaan tavanomaisesta konteksteista ja osin myös perinteisistä rooleistaan. Tämä on tuottanut läheisempää tutustumista ja luottamuksen vahvistumista jonka nähdään edelleen helpottavan arkityötä. Tutkimuksissa on huomattu, että jo uusi ja vieras ympäristö helpottaa nuoren ja hänen työntekijänsä kommunikaatiota ja yhteinen seikkailullinen toiminta mahdollistaa vuorovaikutuksen ja luottamuksen syvenemisen (Räty 2011, 59). On myös todettu, että leiritoiminta voi tutustuttaa nuoria aiem- 22

23 paa läheisemmin toisiinsa, tuottaa myönteisiä sosiaalisia tapahtumia ja sitä kautta luoda yksilöllistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä (Danska-Honkala & Poteri 2010, 140). Koordinaattorit kertoivat, että myös lähettävän tahon työntekijät ovat kuvanneet oppineensa itsestään jotain uutta. Nuotan katsotaan tarjoavan lähettäville tahoille lisäksi erilaisia (erityisesti toiminnallisia) työkaluja ja -menetelmiä, joita lähettävä taho voi jatkossa hyödyntää omassa toiminnassaan. Koordinaattori tuo esille lähettävän tahon saamia hyötyjä: Ohjaaja pystyy tutustumaan nuoreen paremmin, näkemään nuoren toimintaa... Lähettävä taho saa tietoa nuoresta, uusia menetelmiä, voi nähdä eri vinkkelistä. Nuotta-koordinaattori tai keskuksen muu ohjaaja ohjaa, se oma ohjaaja voi katsoa sivusta, niin sieltä pystytään näkemään juttuja. Ja ylipäätään se, että ollaan vieraassa paikassa, vieraat ihmiset, vieras toimintaympäristö. Päästään se nuoren kanssa toisella tavalla tekemisiin, kuin että tavataan kerran tai kaksi viikossa. Voidaan kenties joissakin tapauksissa, jonkin nuoren kanssa, yhdellä jaksolla säästää puolen vuoden tai vuoden työ. Eli kun tehdään yhdessä niitä juttuja. Ja roolia ei jaksa pitää, kuin tietyn aikaa... Tullaan tutuiksi nopeemmin, että päästään sitten tekemään sitä työtä. (koordinaattori) Toiminnoiltaan osin Nuottaan verrattavissa olevan Vetävä 2 -hankeen tutkimuksessa koululaitoksen edustajat kokivat, ettei heidän resurssinsa riitä vastaamaan haasteellisten nuorten tarpeisiin, ja he kaipasivat ulkopuolista tahoa tarjoamaan mielekästä tekemistä ja koulunkäyntiä kokonaisvaltaisesti sivusta tukevaa toimintaa. Sosiaalitoimen edustajat puolestaan kokivat hyötyvänsä hankkeen ryhmätoiminnoista niiden pystyessä aktivoimaan ja sosiaalistamaan nuoria tavalla, johon viranomaiset eivät pysty. Joillekin sidosryhmätahoille juuri toiminnallisuus, liikunnallisuus ja luontoympäristön hyödyntäminen olivat toimintamuotoja, jotka parhaiten täydensivät heidän omia palveluresurssejaan. Seikkailupedagogiikan ja toiminnallisen tekemisen katsottiin monen nuoren kohdalla olleen toimiva keino rakentaa keskusteluyhteyttä. (Harinen ym. 2010, ) Usea haastateltava totesi, että lähettävät tahot ovat kertoneet kokeneensa Nuotan hyödylliseksi ja lisäarvoa tuovaksi. Haastateltavat uskovat valmennuksen sisältöjen ja menetelmien siis vastaavan lähettävien tahojen tarpeisiin ja täydentävän heidän palvelurepertuaariaan. Tätä katsotaan osoittavan valmennuskyselyjen lisääntyminen ja pysyvien yhteistyöverkostojen muodostuminen: On niitä vakkarikäyttäjiä, että ne varaa, kun on tulossa uusi ryhmä, koska ne tietää, että tää on hyvä juttu (koordinaattori). Sekä nuorten että lähettävien tahojen osallistujapalautteen todetaan myös olevan hyvää: Kaikilta tulee niin paljon positiivista palautetta (koordinaattori). Sitä kautta eräs haastateltavista pystyy tiivistäen toteamaan, että tuote on hyvä (keskusjohtaja). 23

24 7. Yhteinen kehittäminen Haastatteluiden perusteella Nuotta-valmennuksen yhteisen kehittämisen tiivistämiselle on selkeä tarve. Sekä koordinaattoreiden että keskusjohtajien taholta siihen näyttää myös olevan hyvä tahtotila. Tärkeimpinä kehittämiskohteina pidetään Nuotta-valmennuksen eri mallien yhdenmukaistamista sekä valmennuksen tulosten ja vaikutusten esille nostamista ja arviointia. Taustatavoitteeksi nousee Nuotan tarpeellisuuden perustelu ja sitä kautta toimintarakenteen ja rahoituksen vakiinnuttaminen. Seuraavat lainaukset tiivistävät näkemyksiä: Ollaan alettu kysyä oikeita kysymyksiä, nyt ollaan siinä tilanteessa, että osataan kysyä oikeita kysymyksiä, olennaisia ja keskeisiä kysymyksiä. Niihin ei oo tullu lähestulkoonkaan vielä vastauksia, mutta on sellanen perushalu tehdä asioita yhdessä ja löytää ne vastaukset. Se on musta positiivista. (SNK:n edustaja). Kyllähän me paljon vahvempia ollaan tätä Nuottaa kehittämään, kun meitä on yhdeksän, kuin että jokainen yrittää ite keksiä sitä samaa polkupyörää siellä omassa kopissaan. (koordinaattori) Nuotta-mallien yhdenmukaistaminen ja yhteiset laatukriteerit Yhteisen kehittämisen ensiaskeleina pidettiin valmennuksen todentamista, dokumentointia ja yhteenvetojen tekemistä sekä toiminnan selkiyttämistä, mallintamista ja määrittelyä 6. Tämän jälkeen keskiöön nostettiin yhteinen raamitus ja eri Nuotta-mallien yhdenmukaistaminen. Kyse on ja toiminnan profiloinnista ja sen tehtävän fokusoinnista: Et puhutaan kuitenkin riittävän paljon samasta asiasta, et se tunnistetaan siellä kentällä samaksi työksi (koordinaattori). Tavoitteena pidetään ensin yhteisiä linjauksia ja pelisääntöjä ja sen jälkeen yhteisiä laatukriteerejä. Tarkoituksena on, että Nuotta muodostaisi tämänhetkistä yhtenäisemmän valtakunnallisen kokonaisuuden, sillä valmennusmallien kirjon katsotaan olevat nyt liian suuri: Että hieman ne vaihteluvälit pienenisi (keskusjohtaja). Valmennuksen tulisi jatkossa kaikissa keskuksissa täyttää tietyt laadulliset edellytykset ja olla siinä suhteessa mahdollisimman tasalaatuista. Haastateltavien näkemykset siitä, kuinka pitkälle yhtenäistämisessä tulisi mennä, vaihtelevat. Osa haastateltavista kannatti hyvinkin yhdenmukaista palvelutuotetta, kun taas osa piti tarkoituksenmukaisena säilyttää mahdollisuudet erikoistumiseen. Jotkut katsoivat erilaisuuden olevan rikkautta ja tarjoavan enemmän valinnanmahdollisuuksia lähettäville tahoille: 6 Tätä on sittemmin toteutettu valtakunnallisen koordinoinnin ja yhteisen kehittämisen puitteissa. 24

25 eikö se valtakunnallisesti oo vaan vahvuus että ollaan erilaisia, että mulle hakeutuu semmosia ryhmiä, ja sitten tuonne kannattaa tuollaisilla ongelmilla hakeutua. (koordinaattori) Yhtenäistämisessä keskeisenä pidettiin etenkin yhteisiä reunaehtoja sekä prosessia ja rakennetta. Ainakin jossain määrin keskuskohtaista liikkumavaraa haluttiin jättää esimerkiksi tekemisen tapoihin, liittyen keskusten ominaispiirteisiin ja paikallisiin palvelurakenteisiin. Laatumääreiden keskeisiksi tekijöiksi jäsentyivät koordinaattorin työnkuva, käytettävissä olevat keskuksen (ohjaus) resurssit ja työntekijämäärä, yhteistyö lähettävän tahon kanssa, ryhmäkoko ja valmennuksen kesto, valmennussisällöt (etenkin toiminnallisten aktiviteettien, arjenhallinnan teemojen ja yksilötuen suhteen) sekä palautekäytännöt ja toiminnan arviointitavat. Moni haastateltava toi esille, että yhtenäistäminen tuskin tulee olemaan aivan helppoa, sillä keskukset ovat löytäneet omat hyvät tapansa toimia ja toteuttaa valmennusta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Erilaisista tulokulmista huolimatta keskusverkosto on selvästi löytänyt rakentavan ja yhteisen hyvän eteen työskentelevän kehittämisotteen. Huomautettiin toisaalta myös, että kyse on kehittämistyöstä, joka vie aikansa eikä siten voi tapahtua kädenkäänteessä. Valtakunnallinen rakenne maakunnallinen kattavuus Haastatteluissa vahvistui näkemys, jonka mukaan tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa valmennuksen kysyntä ylittää tarjonnan. Olennaista olisi nyt terävöittää tarjontaa niin, että valmennus kohdentuu juuri niille nuorille, jotka siitä eniten pystyvät hyötymään. Erityisesti OKM:n ja SNK:n edustajat painottivat Nuotan muodostavan valtakunnallisen palvelun. Tavoitteena tulisi olla, että kaikki keskukset kattaisivat toiminnallaan oman maakuntansa (osalla keskuksia tämä onkin jo toteutunut). Keskeisenä pidettiin, ettei Nuotta voi olla paikallista toimintaa: Nuotan rahoituksella ei voida paikata paikallisia kunnallisia palveluita ja tai niiden rahoitusvajeita. Toisaalta tuotiin esille, että toiminnan kehittämistyö on aloitettu läheisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa, ja aluetta laajennetaan vähitellen suunnitelmien mukaan. Maakunnallisuuden nähdään vaativan työajan systemaattista käyttämistä tiedottamiseen ja markkinointiin. OKM tiivistää: Kun on nämä yhdeksän keskusta, niin ne muodostaa tämmösen valtakunnallisen palvelurakenteen. Eli et koko maa on tasapuolisesti tän palvelun piirissä. Täähän sit lähti liikkeelle ensisijaisesti lähikunnista, mutta kyllähän palvelun pitäisi olla maakunnallista. (OKM:n edustaja) 25

26 Vaikuttavuus nuorten kokemukset Haastateltavat pitivät olennaisena kehittämiskohteena Nuotta-valmennuksen vaikuttavuuden arviointia. Valmennusten tulosten ja hyötyjen todentamisen ja osoittamisen katsotaan olevan toiminnan perustelun kannalta tarpeellista. Koordinaattoreiden saama ja keräämä valmennuspalaute on koottava yhteen ja sanallistettava se hyvä työ, mitä nuorten kanssa tehdään. Nuorten kokemukset tulisi nostaa keskiöön ja tarkastella, millaisia vaikutuksia Nuotalla heidän mielestään on ja mitä he kokevat Nuotasta saavansa (vrt. opinnäytetyö). Yhtenä keinona toiminnan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten esille saamiseksi voi pitää sosiaalista tilinpitoa. Nuotta voisi näin ollen toimia yhteisenä sosiaalisen tilinpidon pilottina nuorisokeskuksille. Keskeisenä pidetään myös sen selvittämistä, millaista on laadukas ja tuloksellinen valmennus. Etenkin pitkäkestoisen valmennuksen osalta myös nuorten seurantaa pidetään tarpeellisena: mitä nuorelle tapahtuu valmennuksen jälkeen, ja millaisia vaikutuksia valmennuksella pidemmällä aikavälillä on. Tehtävää ei kuitenkaan pidetä helppona: Se on mielenkiintoinen kysymys, ja se mittaaminen, että miten sen nuoren kasvua mitataan. En osaa siihen kyllä vielä tässä vaiheessa vastata. (keskusjohtaja) Rahoituspohjan monipuolistaminen ja rahoituksen vakiinnuttaminen Haastateltavien mukaan tärkeä kehittämistehtävä on myös saada rahoitus nykyistä kestävämmälle pohjalle. Jotkut haastateltavista esittivät, että jatkossa tarkoituksenmukainen pysyvä ratkaisu voisi olla kolmikantainen malli, jossa valmennuksen rahoitus koostuisi OKM:n, keskuksen ja lähettävän tahon osuudesta. Selvänä pidettiin, että lähettävien tahojen tulee osallistua Nuotan kustannuksiin yhä vahvemmin. Valmennuksen ei katsota enää jatkossa voivan olla lähettäville tahoille maksutonta: Kyllä lähettävät tahot ehdottomasti mukaan, koska nehän siitä sen hyödyn kerää. (OKM:n edustaja) Haastatteluissa huomautettiin, että palautteen perusteella mukana olleet lähettävän tahon työntekijät pitävät valmennusta jo nyt monin tavoin hyödyllisenä. Jatkossa myös kuntien tulisi nähdä valmennuksen hyödyt ja siihen panostamisen pitkällä aikavälillä tuomat säästöt. Tuotiin esille, että keskusten tulisi tehdä kuntien kanssa yhteistyösopimuksia toiminnan toteuttamisesta. Tätä kautta Nuotasta tulisi nykyistä vakinaisluontoisempi osa palvelujärjestelmää. Jotkut haastateltavista toivoivat etsivälle nuorisotyölle toimintaresursseja, jolloin etsivä työ voisi käyttää Nuottaa joustavasti ostopalveluna. Painotettiin, että tällä hetkellä etsivällä työllä ei ole mahdollisuuksia maksaa omavastuuosuutta. Osa haastateltavista piti tarpeellisena valmennuksen kehittämistä myytäväksi tuotteeksi: Mun mielestä tähän pitää kehittää malli, että tämä on palvelu, josta tilaaja maksaa (keskusjohtaja). Vakiintuessaan Nuotan rahoitus 26

27 toivottiin liitettävän nuorisokeskusten OKM:n toiminta-avustukseen. Tuotiin esille, että kuntien tulisi varata resurssit Nuottaa varten, ja ideaalina pidettiin tähän liittyvää Kuntaliiton suositusta. Myös koordinaattorit pitävät lähettävän tahon omavastuuosuutta pääosin tarkoituksenmukaisena: Niin mä oon puhunu siitä jo alusta alkaen, et jonkinlaista pientä korvausta aletaan pyytämään. Eikä kukaan oo vielä sanonu, että ei me sit tulla, et he ymmärtää sen kyllä. Ja se on niin pieni, et se tuskin tulee kynnyskysymykseksi... On varmasti ihan tarpeellinen pyytääkin, eikä oo ongelma. (koordinaattori) Osa haastateltavista toi esille, että rahoittajan kanssa käytävää vuoropuhelua tulisi tiivistää. Ohjausryhmän kautta keskusten avustushakemuksiin voitaisiin maastouttaa yhteisiä yleisiä teemoja ja tavoitteita. Muutoin monikaan haastateltavista ei olisi valmis hakemusten yhteiseen työstämiseen. Yhteisten pelisääntöjen rakentamisen uskotaan tuovan toimintaan parhaiten yhdenmukaisuutta. Rahoittajan kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistaminen voisi tapahtua esimerkiksi tulosohjauskeskustelujen kautta: [Olisi] tiivis yhteistyö rahoittajan kanssa. Että on tämmöset aidot tulosohjauskeskustelut Nuotta-valmennuksen osalta. Et se on aitoo vuorovaikutusta siitä, mikä on mahdollista, mihin pitäisi pyrkiä. (SNK:n edustaja) Valtakunnallinen koordinointi yhteisen kehittämisen vauhdittamiseksi Haastateltavien mukaan Nuotan valtakunnallista koordinointia tarvitaan. Valtakunnallisen koordinaattorin katsotaan voivan toimia hyödyllisenä linkkinä ja viestinviejänä koordinaattoreiden, ohjausryhmän ja SNK:n hallituksen välillä: se kokooja, ja joka pitää meidät yhdessä (koordinaattori). Valtakunnallisen koordinoinnin ensimmäiseksi tehtäväksi jäsentyi tiedon kokoaminen, kokemusten kerääminen ja yhteenvetojen tekeminen sekä yhteinen dokumentointi. Keskeisenä pidetään myös koordinaattoriryhmän yhteydenpidon varmistamista ja yleistä koordinointia. Kyse on myös puitteiden järjestämisestä yhteiselle kehittämiselle sekä tämän kehittämisen tehostamisesta. Olennaiseksi nähdään kokonaiskuvaan perustuvien yhteisten kehittämisteemojen valintaa, koordinaattoriryhmän keskinäisen osaamisen jakamista sekä kehittämistuloksiin liittyvää asioiden eteenpäin viemistä ja tiedotusta. Tärkeänä pidetään myös vaikuttamistyötä ja verkottumista valtakunnan tasolla niin sidosryhmien kuin rahoittajankin kanssa. Haastatteluhetkellä valtakunnallinen koordinointityö oli vasta alkuvaiheessa, joten sen toimivuutta käytännössä ei vielä päästy arvioimaan. 27

28 8. Valmennusmallien kehittäminen Vahvempi nivominen keskuksen toimintaan Haastattelujen perusteella monen keskuksen Nuottaan liittyvän kehittämisen yhtenä keskeisenä tavoitteena on Nuotan nivominen yhä vahvemmin keskuksen toimintaan. Käytännön haasteena keskuksissa on ollut myös Nuotan sovittaminen muuhun toimintaan ja etenkin leirikoulusesonkiin. Monissa keskuksessa Nuottaa ei ole mahdollista järjestää leirikouluaikana. Tätä kaikki haastateltavat eivät pidä kuitenkaan huonona asiana. Kyse on enemmänkin keskuksen ohjausresurssien hyödyntämisestä, työpari- ja sijaisjärjestelyistä sopimisesta sekä keskuksen sisäisestä yhteisestä kehittämisestä. Nuotan ja keskuksen tulisi vastavuoroisesti hyödyntää toistensa osaamista. Osa haastateltavista toivoisi Nuotan olevan jatkossa osa keskuksen laajempaa palvelukokonaisuutta. Toisiin keskuksiin on rakennettu keskuksensisäistä yhteistyötä kehittävää Nuotta- tai sosiaalisen vahvistamisen tiimiä, mutta joissakin keskuksissa Nuotan katsotaan olevan liiaksi yhden henkilön vastuulla ja irrallinen. Sekä koordinaattorin työssäjaksamisen että toiminnan haavoittuvuuden kannalta työntekijäresurssien kuntoon saattaminen olisi olennaisen tärkeää. Erilaiset toimintamallit konkretisoituvat koordinaattoreiden kuvauksissa: Nythän tää on aika paljon painottunu siihen, että mitä itse teen ja tuotan. Tavotteena on, että meidän henkilökunnasta saadaan perehdytettyä muitakin valmennukseen, niiden nykyisten tehtävien kautta, ja kun he pääsevät tutuksi tähän työhön, ja heidän omat osaamisalueensa tulevat esille, niin he sais omia työalueita lisää... Tää on kuitenkin tiimityötä... Niin se selvyys näitten asioitten kanssa, ja sitä ekstraresurssia, niin pystyis ottamaan enemmän... Kyllähän se työparihomma ois aika kova sana. (koordinaattori) Mä oon nyt käyttäny paljon meidän muita ohjaajia, varsinkin viime aikoina enemmänkin... Oon vähän samalla rakentanu sellasta Nuotta-ryhmää, Nuottatiimiä tänne. Et siinä on kaks ohjaajaa mun lisäksi, jotka on vähän enemmän mukana. (koordinaattori) Jotkut haastateltavista toivat esille, että kehittämistoiminnassa Nuotta-koordinaattoreiden kannattaisi hyödyntää työkiertoa, vertaiskehittämistä ja keskinäistä oppimista: vois tehdä vierailuja, näkis sitä, miten muissa keskuksissa tehdään (koordinaattori). Myös oppilaitosyhteistyön ja tutkimuksen hyödyntämistä pidetään tarkoituksenmukaisena. 28

29 Selkeämpi limittäminen lähettävän tahon palveluun ja alueellinen verkostoituminen Toiseksi keskeiseksi valmennusmallikohtaiseksi kehittämistavoitteeksi jäsentyy yhteistyön vahvistaminen ja valmennuksen limittäminen aiempaa selkeämmin lähettävän tahon palveluun. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi valmennusta edeltäviä ennakkotapaamisia ja -tehtäviä sekä valmennuksen jälkeisiä jatkotehtäviä ja -tapaamisia (osalla keskuksia näitä jo hyödynnetään). Koordinaattorin mukaan Ja mitä on ennen jaksoa, mitä jakson jälkeen tehdään, ne on tosi tärkeitä asioita, tietyssä mielessä jopa tärkeempiä, kuin mitä sillä jaksolla tehdään (koordinaattori). Kyse on prosessinomaisen palveluketjun vahvistamisesta. Tavoitteena pidetään myös, että toimintaa kehitetään jatkossa entistä tiiviimmin yhdessä lähettävän tahon kanssa. Osa haastateltavista toivoi, että lähettävät tahot pystyisivät sitoutumaan nykyistä useammin pitkäjänteiseen valmennukseen, esimerkiksi useasta erillisestä valmennusjaksosta muodostuvaan kokonaisuuteen. Olennaista kuitenkin on, että lähettävän tahon palvelua tukevana lisäpalveluna Nuotan on vastattava lähettävän tahon toiveisiin ja tarpeisiin ja kehitettävä toimintaansa niistä lähtökohdista käsin. Lähettävän tahon kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamisella ja sen yhteisellä raamittamisella Nuotta-malleihin saadaan myös kaivattua yhdenmukaisuutta. Etenkin moni keskusjohtajista koki olennaiseksi, että Nuottaa aletaan keskuksessa tuotteistaa ja sen tilaajasuhteita kehittää myös siltä pohjalta, että OKM:n nykyinen rahoitus vähenee merkittävästi tai loppuu. Jotkut keskukset olivatkin jo pohtineet jatkoa miten ja millä ehdoin palvelua voitaisiin tällöin myydä. Toisaalta moni haastateltavista piti OKM:n rahoitusosuutta elintärkeänä. Hyväksi nähtiin, että osa valmennuksista olisi sovittu etukäteen keskeisten, valmennuksesta maksavien, yhteistyökumppaneiden kanssa. Lähettävien tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä kyse on myös koordinaattoreiden työnkuvista: toisilla koordinaattoreilla työnkuva painottuu vahvasti ohjaukseen, ja toisilla mukana on asiantuntijatehtäviä. Ohjausresurssien hyödyntäminen vapauttaa Nuotta-koordinaattorin työpanosta aiempaa enemmän kehittämis- ja verkostotyöhön. Moni koordinaattori osallistuu jo alueellaan monialaiseen yhteistyöhön ja on sitä kautta vaikuttamassa paikallisiin palveluihin ja nuorisopolitiikkaan. Tätä voi pitää hyvänä ja suositeltavana käytäntönä. Vain alueellisen yhteistyön avulla Nuotalle on mahdollista löytää oma tarkoituksenmukainen paikkansa ja tarpeisiin vastaava tehtävänsä nuoren palvelukentässä. 29

30 Etsivän nuorisotyön sitouttaminen Haastattelujen perusteella Nuotan erääksi keskeiseksi haasteeksi jäsentyy valmennuksen kytkeminen etsivän nuorisotyön prosessiin. Etsivän nuorisotyön osuus lähettävistä tahoista on paikoin ollut merkittävästi (OKM:n) alkuperäisiä suunnitelmia alhaisempi. Moni haastatelluista harmittelee, että etsivän työn on ollut niin haasteellista lähteä mukaan Nuottaan. Kyse katsotaan olevan ainakin osin erilaisten työotteiden yhteensovittamisen vaikeuksista: etsivä työ on yksilötyötä ja Nuotta taas ryhmätoimintaa. Sopivien ryhmien muodostaminen Nuottaa varten on ollut ongelmallista. Osa keskuksista on tässä kuitenkin onnistunut, tai sitten yksittäisiä nuoria on otettu pitkäkestoiseen päivävalmennukseen. Monin paikoin etsivän työn resurssien katsotaan olevan niin rajalliset, että intensiivivalmennukseen mukaan lähteminen veisi liiaksi työntekijäresurssia muulta työltä. Tuotiin myös esille, että merkittävällä osalla etsivän työn nuorista on Nuotan kannalta liian haasteellinen elämäntilanne, ja he tarvitsevat ensisijaisesti muita, hyvin matalan kynnyksen ensivaiheen palveluita. Mahdollisuutena nähdään etsivän työn sitouttaminen Nuotan kehittämiseen: Miten me saadaan ne mukaan kehittämään tätä, eikä tarjota mitään liian valmista. Ettei kellekään tuu sellasta oloa, et ne on saanu meidän rahaa, ja nyt ne vielä luulee, et ne tietää, mitä me tarvitaan, ja eihän se tollasta oo. (koordinaattori) 30

31 9. Yhteenvetoa ja pohdintaa positiiviselle kierteelle Tätä itsearviointia varten haastatellut nuorisokeskustoimijat katsovat Nuotan käynnistysvaiheessa asetettujen tavoitteiden (toiminnan määrä ja laatu) toteutuneen oman keskuksensa osalta verraten hyvin. Valmennusmalleja on saatujen kokemusten kautta hiottu ja toimivia käytäntöjä löydetty. Työn nähdään olevan tarpeisiin vastaavaa, ja nyt on päästy vahvalle pohjalle: Kyllä tässä 1,5 vuoden aikana ollaan jo aika pitkällä. Tietää, mitä ollaan tekemässä ja miten sitä tehdään. (koordinaattori). Nyt on tehty vuosi töitä: paljon on tehty ja paljon opittu. Ja monet käytänteet on osoittautunu hyviks... Mun täytyy sanoa, että mä oon tyytyväinen. Mulla on ollu aika selkeenä se ajatus tästä työstä, ja kun on se tietoisuus, mikä on se tarve kentällä. On tosi hyvin saatu yhteistyö toimimaan. (koordinaattori) Itsearvioinnin perusteella hyviksi käytännöiksi nousevat etenkin riittävä kiireetön aika toimintaan ja (reflektio)keskusteluihin, oppimisen siirtovaikutukseen panostaminen, koordinoinnin työparimalli, koordinaattorin alueelliseen ja paikalliseen monialaiseen yhteistyöhön osallistuminen, riittävän pienet ryhmät ja tarpeiden mukaisesti aikaa yksilötyölle, mahdollisuuksien mukaan usean valmennusjakson muodostama kokonaisuus sekä ennen kaikkea valmennuksen nivominen lähettävän tahon palveluprosessiin. Keskeiseksi kehittämistä vaativaksi alueeksi nousee valmennusmallien yhdenmukaistaminen ja lähettävän tahon kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamiseen liittyvä yhteisen valmennusrakenteen luominen. Oman erityisyyden kirkastaminen Kaiken kaikkiaan Nuotta-valmennuksen keskeiseksi kysymykseksi rakentuu, miten se pystyy vakiinnuttamaan paikkansa suhteessa olemassa oleviin palvelukokonaisuuksiin. Olennaista on, ettei Nuotta tee päällekkäistä työtä, vaan löytää oman paikkansa ja erityisen tehtävänsä palvelujärjestelmässä. Kriittisimmät päällekkäisyyden paikat ovat etenkin aiemmin jäsentyneet suhteessa työpajatoimintaan keskuksissa, jotka ovat hyödyntäneet Nuotta-harjoittelua osana valmennusta (pitkäkestoinen valmennus). Nämä valmennukset ovat Nuotan kokonaisuudessa mitä luultavimmin vaikuttavimmasta päästä. On kuitenkin kysytty, kuinka laaja valmennusmallien kirjo Nuotan sisälle halutaan. Nuotan kehittämispäivillä toukokuussa 2012 tehtiinkin päätös rajata valmennus ryhmämuotoiseen toimintaan ja sen kesto korkeintaan kuukauteen. Keskukset 31

32 voivat tämän jälkeen kyllä hyödyntää harjoittelua nuorten tukena, mutta sitä ei korvata Nuotan resursseista. Nuotan ominaislaatu löytyy toiminnallisuudesta, luontoympäristön hyödyntämisestä, elämystoiminnasta sekä ryhmä- ja yksilömuotoisen tuen ja arjenhallinnan teemojen yhdistämisestä niihin. Nämä ovat ne vahvuudet, joiden kautta Nuotta erottautuu muista palveluista, joita se voi tarjota muille tahoille ja joilla se voi täydentää nuoren palveluprosessia. Itsearvioinnin perusteella näillä kokonaisuuksilla on merkitystä ja ne ja tuottavat Nuotan kohderyhmälle toivottuja vaikutuksia. On todettu, että toiminnallisuus, luontokokemukset ja pienryhmätoiminta sekä nonformaali oppiminen sopivat nuorille, joilla on erilaisia haasteita elämässään (Käyhkö 2010, 24). Tiivistäen Nuotassa on kyse on toiminnallisesta oppimisesta nuoren palveluprosessin tueksi. Nuotta tarjoaa lähettäville tahoille ennen kaikkea nuorten ryhmäytymistä, palveluun kiinnittymisen vahvistumista ja palveluprosessin tehostumista. Lähettävän tahon työntekijöille Nuotta antaa mahdollisuuden toimia nuorten kanssa tasavertaisesti sekä omaksua valmennuksesta esimerkiksi yhteistoiminnallisuuteen liittyviä menetelmiä. Nuoren tukemisen kautta siis tuetaan lähettävää tahoa ja tuodaan lisäresursseja palveluketjun muille toimijoille. Nuoret voivat saada Nuotasta onnistumisen kokemuksia sekä itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistumista. Minäpystyvyyden lisääntymisen kautta nuoren usko omiin mahdollisuuksiin ja omaan tulevaisuuteen voi voimistua. Tavoitteellisuuden ja kasvatuksellisuuden esille nostaminen Nuotta-valmennuksen riskinä voi pitää sen näyttäytymistä virkistystyyppisenä, vapaa-ajanleirimäisenä toimintana. Toiminnalliset aktiviteetit eivät Nuotassa kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan välineitä valmennustavoitteiden toteuttamiseksi. Sosiaalisen vahvistamisen näkökulma ja kasvatuksellisuus ovat toiminnan keskiössä ja niitä on myös hyvä edelleen kirkastaa. Nuotta pohjautuu nuorisokeskusten ydinosaamiseen, mutta se ei ole pelkkää keskusten perustoimintaa: se on erityistä tukea tarvitseville nuorille suunnattua arjenhallintaa tukevaa kasvatuksellista toimintaa. Nivomalla Nuotta yhä vahvemmin lähettävän tahon palveluun suhteellisen lyhyistäkin valmennusjaksoista voidaan rakentaa entistä pidempiä ja suunnitelmallisempia kokonaisuuksia. Lähettävän tahon kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisellä ja toimintaprosessien limittämisellä on mahdollista vahvistaa Nuotan vaikuttavuutta. Nuotan tulevaisuuden haasteiksi jäsentyvät kiristyvän taloustilanteen ja vähenevien Veikkausvoittovarojen tuomat säästöpaineet sekä epävarmuus toimintaa rahoittavan ministeriön (OKM) linjauksista. Kehittämistyön tarve kohdentuukin tätä kautta etenkin Nuotta-valmennuksen tulosten ja vaikutusten todentamiseen ja toiminnan tarpeellisuuden perusteluun. Olisi sääli, jos ministeriön rahoitus päättyisi ennen kuin keskusverkosto ehtii näyttämään, mihin se Nuotan kehittämisessä pystyy. Nuotan koetaan jo nyt selvästi vahvistaneen keskusten yhteistä kehittämistyötä. OKM on tarjonnut keskuksille 32

33 Nuotan resursoinnilla merkittävän mahdollisuuden tuottaa ainutlaatuista palvelua. Olennaista on nyt, että keskukset ja SNK saavat rakennettua toiminnalle nykyistä vankempia yhteisiä puitteita. Erityistä tukea tarvitsevien, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten kohdalla Nuotalla on oma erityinen tehtävänsä: vahvistaa kokonaisvaltaisesti arjenhallintaa ja tukea nuorta toiminnallisuuden ja kasvatuksellisen elämystoiminnan kautta positiiviselle kierteelle. Nuotta voi toimia motivaattorina ja impulssien antajana, ja tuottaa nuorelle siten kipinöitä muutokseen ja eväitä eteenpäin. Nuotta auttaa oivaltamaan, miten asiat voivat olla toisin: Tajusin, että haluan tehdä elämässäni jotain positiivista, enkä vaan olla. Reetta Pietikäinen on Valtakunnallisessa työpajayhdistyksessä projektipäällikkönä Tekemällä oppii -hankkeessa. Hän toimi aiemmin (08/11-03/12) Nuotan valtakunnallisena koordinaattorina. 33

34 Lähteet Aaltonen, Kimmo (2006) Nuorisolaki (2006). Teoksessa Kimmo Aaltonen (toim.) Nuorisolakiopas. Helsinki: Tietosanoma, Danska-Honkala, Katja & Poteri, Matti (2011) Kohdennettu nuorisotyö sosiaalisen vahvistamisen kontekstissa. Teoksessa Pia Lundbom & Jatta Herranen (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytäntöinä. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisusarja, Sarja C. Oppimateriaaleja 24. Helsinki: Humak, Harinen, Päivi & Joro, Tuula & Halonen, Terhi & Hurmalainen, Leila (2010) Yhdeltä toiselle lingotut. Ohjausta, interventioita ja nuoruuden kuvia Pohjois-Karjalassa. ESR & Ely. Hassinen, Markku (2004) Starttipaja Aapinen. Työpajatoiminnan, yksilövalmennuksen ja palveluohjauksen kehityskulku sekä nykytila Suomessa. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Heino, Tarja & Heinonen, Hanna & Koskimies, Mimosa & Nousiainen, Kirsi & Paasivirta, Annukka & Pitkänen, Sari & Pyhäjoki, Jukka & Tarvainen, Tom & Vehviläinen, Jukka (2010) Moniammatilliset ohjaus- ja palveluverkostot lasten ja nuorten suojelussa. Helsinki: Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Hirvonen, Elna (2009) Nuorisotyö sosiaalisen asiantuntijuuden areenoilla. Teoksessa Suvi Raitakari & Elina Virokangas (toim.) Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Järvikoski, Aila (2000) Kuntoutujakeskeinen lähestymistapa kuntoutuksen asiakastyössä. Teoksessa Jussi Onnimaa, Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.): Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, Kivelä, Valtteri & Lempinen, Juho (2010) Arki hallintaan. Nuorten ryhmätoiminnan ohjaaminen. Turku: Kota ry. Käyhkö, Jorma (2010) Pienryhmät lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tutkimus toiminnallisen tuen merkityksestä erityisluokan oppilaista muodostetulle pienryhmälle. Pro gradu -tutkielma. Joensuu: Joensuun yliopisto. Lahikainen, Seppo (2000) Ohjaus- ja neuvontatyön lähtökohtia ja näköaloja kuntoutuksessa. Teoksessa Jussi Onnimaa, Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, Lahtinen, Juha (2005) Sen opin koulussa että en osaa mitään! Produktiivisen oppimisen pedagogiikan suuntaviivoja. Teoksessa Pirjo Koivula (toim.) Selviytymisen polkuja. Opetusjärjestelyt oppilaan tukena. Helsinki: Opetushallitus. Lundbom, Pia & Herranen, Jatta (2011) Sosiaalisen vahvistamisen ajankohtaisuus. Teoksessa Pia Lundbom & Jatta Herranen (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytäntöinä. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisusarja, Sarja C. Oppimateriaaleja 24. Helsinki: Humak,

35 Mehtonen, Tuija (2011) Sosiaalisen vahvistamisen osaaminen. Teoksessa Pia Lundbom & Jatta Herranen (toim.) Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytäntöinä. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisusarja, Sarja C. Oppimateriaaleja 24. Helsinki: Humak, Myrskylä, Pekka (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. Onnismaa, Jussi (2000) Ohjaava koulutus: liikkumista rajapinnoilla ja toimimista toisin. Teoksessa Jussi Onnimaa, Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Ohjauksen toimintakentät. Jyväskylä: PS-kustannus, Partanen, Anne (2012) Koulutuksellinen minäpystyvyys ohjauksen lähtökohtana. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti /01. Penttinen, Pekka (2007) Nuorten oppiminen myöhäismodernissa. Teoksessa Elina Nivala & Mikko Saastamoinen (toim.) Nuorisokasvatuksen teoria perusteita ja puheenvuoroja. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto & Kuopion yliopiston sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos, Pohjola, Anneli (2009) Nuorisotyön ja sosiaalityön rajapinnoilla. Teoksessa Suvi Raitakari & Elina Virokangas (toim.) Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Riikonen, Eero (2002) Henkinen hyvinvointi, voimanlähteet, kuntoutuminen. Teoksessa Jussi Onnistaa & Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-kustannus, Ruponen, Ritva & Nummenmaa Anna Raija & Koivuluhta, Merja (2002) Ryhmäohjaus muutoksen mahdollisuuden maisemana. Teoksessa Jussi Onnistaa & Heikki Pasanen & Timo Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 1. Ohjauksen lähestymistavat ja ohjaustutkimus. Jyväskylä: PS-kustannus, Räty, Kimmo (2011) Elämyspedagoginen ohjaaminen. Ajatuksia kokemuksellisesta oppimisesta. Lahti: Outward Bound Finland ry. Taipale, Sanna (2008) Yhdessä eteenpäin Vertaisryhmätoiminta aikuisopiskelijoiden minäpystyvyyden tunteen vahvistajana. Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto Virtanen, Veli-Matti (2011) Korkeita vuoria ja suuria kokemuksia. Seikkailutoimintaa perhe- ja ryhmäkuntoutuksessa. Yläne: Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö. 35

36 LiitE Nuotta-valmennuksen asiakasprosessi Kohderyhmä ja tarpeet Nuotta-valmennuksen kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, jotka ovat jääneet tai vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Valmennus on suunnattu nuorille, jotka tarvitsevat tukea arjenhallintaansa sekä kiinnittyäkseen koulutus- ja työmarkkinoille tai kiinnittymistä edistäviin palveluihin. Nämä nuoret voivat olla työttöminä tai kokonaan yhteiskunnan palvelujen ulkopuolella, yläkoulun oppilaina tai toisen asteen opiskelijoina (ilman tulevaisuuden suunnitelmia tai vaarassa keskeyttää opintonsa) tai erilaisissa nivelvaiheen tukipalveluissa. Asiakkuuden käynnistävä yhteydenotto Keskeisiä Nuotta-valmennukseen asiakkaita lähettäviä tahoja ovat työpajat, etsivä nuorisotyö, oppilaitokset (jopo-luokat, ammattistartit, kuraattorin kokoamat ryhmät), sosiaalitoimi, työ- ja elinkeinohallinto sekä nuorisotoimi. Asiakkuus voi käynnistyä joko lähettävän tahon toimesta tai Nuotta-koordinaattorin toteuttaman markkinoinnin kautta. Valmennuksen suunnittelu ja räätälöinti Nuotta-valmennus käynnistyy valmennuksen suunnittelulla ja sen sisältöjen räätälöinnillä. Nuotta-koordinaattori ja lähettävä taho sopivat lähettävän tahon ja nuorten tavoitteita tukevasta valmennusmuodosta (intensiivivalmennus: yöpyminen nuorisokeskuksessa, päivävalmennus: yöpyminen kotona) ja sen kestosta sekä tarkemmista tavoitteista. Etenkin pitkäkestoisessa valmennuksessa nuoret voivat käydä lähettävän tahon kanssa tutustumiskäynnillä nuorisokeskuksessa, tai koordinaattori voi vierailla lähettävän tahon luona. Nuorilla ja lähettävällä taholla on mahdollisuus vaikuttaa valmennuksen sisältöihin. Koordinaattori kerää valmennuksen toteuttamisen kannalta olennaiset nuorten tausta- ja terveystiedot joko lähettävän tahon kautta tai nuoria haastatellen. Lyhytkestoisessa valmennuksessa kyse on useimmiten valmiista ryhmästä (siihen voidaan myös yhdistää eri lähettävän tahon nuoria), pitkäkestoisessa valmennuksessa koordinaattori usein kokoaa ryhmän yksittäisistä nuorista. Tämän jälkeen rakennetaan valmennusohjelma ja sovitetaan sisällöt vastaamaan nuorten tarpeita. Nuoret tekevät mahdolliset valmennusjakson sisältöihin liittyvät ennakkotehtävät. Ainakin pitkäkestoisen valmennuksen kohdalla Nuotta-koordinaattori laatii valmennussopimuksen, ja nuorten kanssa

37 tehdään valmennussuunnitelmat. Valmennuksen suunnittelun ja räätälöinnin toteuttaa Nuotta-koordinaattori, tarvittavilta osin yhteistyössä lähettävän tahon kanssa. Valmennuksen toteutus Lähettävän tahon työntekijät osallistuvat valmennukseen sopimuksen mukaan: yleensä he ovat mukana koko lyhytkestoisen valmennuksen ajan. Valmennus aloitetaan perehdytyksellä Nuotta-valmennukseen, nuorisokeskukseen ja turvallisuusasioihin. Valmennus koostuu toiminnallisista aktiviteeteista ja ryhmätehtävistä, niihin nivotuista arjenhallinnan teemoista sekä ryhmä- ja yksilökeskusteluista. Valmennuksen aikana käsitellään konkreettisesti arjenhallinnan eri osa-alueita ja harjoitellaan niitä käytännössä. Teemoja ovat esimerkiksi säännöllinen päivärytmi ja aikatauluihin sitoutuminen, terveet elämäntavat, taloudenhoito, ryhmässä toimiminen, vapaa-aika ja harrastaminen sekä omien tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen. Aktiviteetteja ovat muun muassa melonta, kiipeily, curling, jousiammunta ja gps-suunnistus sekä metsäretket ja luonnossa liikkuminen. Ohjelmassa on usein ollut myös erilaisia kädentaitoja (esim. kankaanpainanta, korujen valmistus) sekä ruokahuollon suunnittelua ja ruuanvalmistusta. Pitkäkestoisessa valmennuksessa nuorille on mahdollista tarjota lyhytkestoista valmennusta enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta. Valmennuksessa hyödynnetään toiminnallisia ja kokemuksellisia menetelmiä sekä seikkailu- ja elämystoimintaa ja käytetään voimavarakeskeisiä työotteita. Pitkäkestoiseen valmennukseen voidaan tarvittaessa yhdistää Nuotta-harjoittelua (työtehtävien tekeminen tuetusti nuorisokeskuksessa). Valmennuksesta vastaa Nuotta-koordinaattori ja tarpeen mukaan hänen mahdollinen työparinsa sekä keskuksen muu henkilöstö. Valmennuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet Nuotta-valmennusta arvioidaan keräämällä osallistujilta (nuoret, lähettävät tahot) palautteet sekä toteuttamalla arviointikeskustelut yhdessä nuoren ja lähettävän tahon työntekijän kanssa. Valmennukset käydään arvioinnin näkökulmasta läpi myös niiden toteuttamiseen osallistuneen keskushenkilöstön kanssa. Pitkäkestoisessa valmennuksessa arviointikertoja pidetään yleensä useampia. Nuori joko palaa suunnitelmien mukaisesti lähettävän tahon palveluun (etenkin lyhytkestoinen valmennus) tai hänet ohjataan tuetusti seuraavaan palveluun (etenkin pitkäkestoinen valmennus). Nuoret tekevät mahdolliset valmennusjakson sisältöihin liittyvät jatkotehtävät. Lyhytkestoisessa valmennuksessa seurannasta vastaa yleensä lähettävä taho, pitkäkestoisessa valmennuksessa usein Nuotta-koordinaattori.

38 Hyödyt ja vaikutukset Nuotta-valmennuksen tavoitteena on nuorten arjenhallinnan parantuminen, vuorovaikutustaitojen vahvistuminen sekä tulevaisuuden suunnitelmien selkiytyminen. Nuotta-valmennuksen toiminnallisten menetelmien sekä seikkailu- ja elämystoiminnan tarkoituksena on kannustaa nuoria haastamaan itsensä. Ne tarjoavat itsensä ylittämisen tunteita ja onnistumisen kokemuksia. Niiden tavoitteena on virittää uudenlaista asennoitumista ja uusia näkökulmia omaan elämäntilanteeseen. Valmennusten voimavarakeskeisten työotteiden ja nuorten keskinäisen vertaistuen on tarkoitus motivoida nuoria muutokseen, asettamaan tavoitteita ja löytämään väyliä niihin pääsemiseksi. Erilaisten ryhmätehtävien ja -keskustelujen tarkoituksena on tukea nuorten kykyä toimia ryhmässä ja vahvistaa heidän sosiaalisia taitojaan. Tavoitteena on itsetuntemuksen ja minäpystyvyyden sekä omiin mahdollisuuksiin uskomisen vahvistuminen. Pitkäkestoinen valmennus mahdollistaa lyhytkestoista valmennusta vahvemmin nuoren konkreettisen muutosprosessin tukemisen. Lähettävien tahojen on tarkoitus saada sekä aiempaa ryhmäytyneempi nuorten ryhmä omaan toimintaansa että uusia välineitä ja resursseja omaan työhönsä. Mukana olevat työntekijät pääsevät näkemään nuoret uusissa tilanteissa yhteisten kokemusten ja havaintojen on tarkoitus tukea nuorten jatkosuunnitelmia ja palveluohjausta. Kokonaisuudessaan nuotta vahvistaa lähettävän tahon resursseja ja tehostaa nuoren palveluprosessia.

39 Asiakkuuden käynnistävä yhteydenotto Valmennuksen suunnittelu ja räätälöinti Valmennuksen toteutus Valmennuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet Työpajat Etsivä nuorisotyö Oppilaitokset Sosiaalitoimi Työvoimahallinto Nuorisotoimi Lähettävän tahon yhteyshenkilö tai Nuotta-koordinaattori Kohderyhmä ja tarpeet vuotiaat nuoret, jotka vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle Arjenhallintaansa tukea tarvitsevat nuoret Valmennuksen muodosta ja tavoitteista sopiminen Tarvittaessa tutustumiskäynti nuorisokeskukseen Nuorten tausta- ja terveystietojen kartoittaminen Sisältöjen räätälöinti tarpeisiin vastaavaksi Ohjelman rakentaminen Mahdollinen valmennussopimus ja - suunnitelma Nuotta-koordinaattori, tarvittaessa yhteistyössä lähettävän tahon yhteyshenkilön kanssa Lähettävän tahon työntekijät mukana sopimuksen mukaan Perehdytys Toiminnalliset aktiviteetit Arjenhallinnalliset tavoiteteemat Toiminnalliset sekä elämys- ja seikkailupedagogiset - menetelmät, voimavarakeskeiset työotteet Mahdollisuus Nuottaharjoitteluun Nuotta-koordinaattori ja tarpeen mukaan keskuksen muu henkilöstö Palaute Valmennusjakson arviointi Jatkosuunnitelmat ja tukeminen jatkopalveluun, tarvittaessa palveluohjaus Tarvittaessa seuranta Nuottakoordinaattori, tarvittaessa yhteistyössä lähettävän tahon tai jatkopalvelun yhteyshenkilön kanssa Hyödyt ja vaikutukset Arjenhallinnan parantuminen Vuorovaikutustaitojen vahvistuminen Tulevaisuuden suunnitelmien ja jatkopolkujen selkiytyminen