Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen prosessi sekä hakemuksen tekeminen

Transkriptio

1 Hankkeen suunnittelun ja toteutuksen prosessi sekä hakemuksen tekeminen Hanketoimijoiden koulutus Rovaniemi , Jari Alanko, JAKK EU-tietokeskus JAKK EU-tietokeskus ja Europe Direct Tiedotus ja neuvonta EU:n politiikkoihin, lainsäädäntöön ja rahoitusohjelmiin liittyen erityisesti kohdennetun tiedon välittäminen Kansalaispalautteen välittäminen EU:n toimielimille Eurooppa-aiheisen keskustelun edistäminen EU-aiheisten esitteiden jakaminen EU-hankkeiden valmistelussa tukeminen Toimipisteet ovat kaikille avoimia Suomen Europe Direct tiedotusverkosto on pitkälti keskittynyt kansalaistiedottamiseen yleisistä EU-asioista (Eurooppatiedotukset) JAKK EU-tietokeskus on profiloitunut EU-rahoituksen kokonaisuuden asiantuntijaksi 2 1

2 JAKK EU-tietokeskuksen väki: Jari Alanko, kehittämispäällikkö, Tuula Sundberg-Komppa, projektipäällikkö, Sähköposti: tai Oleellista on idea Mitä pitäisi tehdä? Mistä tiedät, että pitäisi tehdä? Hankkeen tarve? Hanketoiminnan peruskysymykset: Kenelle Mikä on hankkeen kohderyhmä Miksi Mikä on ongelma Mitä Miten ongelma ratkaistaan Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus Mistä ideoita löytyy? Missä ideoita kypsytetään?

3 Perinteisen hanketoiminnan mallit 1. Rahoitusohjelma auki 2. Hankehakemus 3. Hankkeen alku 4. Rahoituspäätös 5. Sopimukset 6. Mahdollinen väliraportointi 7. Hankkeen päätös 8. Loppuraportointi 9. Laitetaan mapit hyllylle ja unohdetaan koko hanke 1. Valtava innostus 2. Jumalaton hämminki 3. Helvetillinen sekaannus 4. Järkiintymisvaihe 5. Syyllisten etsintä 6. Syyttömien rankaisu 7. Hankkeeseen osallistumattomien palkitseminen 5 Hankkeen elinkaari on oikeastaan ympyrä Ohjelma(työ) O Määrittely Suunnittelu A & S M Rahoitus Toteutus T S Arviointi ja soveltaminen R 6 3

4 Hankkeen vaiheet Ohjelmatyö Sisäinen ja ulkoinen Ongelman määrittely Rajaus: Yhdellä hankkeella ei saada maailmaa valmiiksi 1. hankesuunnittelu 4TV: Toiminta, Tavoitteet, Tuotteet, Tulokset, Vaikutus Rahoituksen järjestäminen 2. hankesuunnittelu: suunnitelman tarkentaminen Hankkeen toteuttaminen Hankkeen arviointi ja tulosten soveltaminen 7 Sisäinen ohjelmatyö EU-hankerahoitusta hakemaan tarvitaan organisaatio Julkisyhteisö, yritys tai yhdistys Millaisia pidemmän aikavälin tavoitteita organisaatiolla on? Visio Tavoitetila, määränpää, maali, Hankkeen on vietävä organisaatiota sen suuntaan Strategiat Toimintatavat visioon pääsemiseksi Hankeen tulee toimia strategioiden välineenä Hanke voi avata uusia reittejä määränpäähän Millaisia nämä SINUN organisaatiossasi ovat? Kuka tai mikä näistä asioista päättää? O 8 4

5 Ulkoinen ohjelmatyö Hankkeisiin vaikuttavat monet erilaiset politiikka- ja strategiaohjelmat EU:n tasolta paikalliselle tasolle Moni hankeidea on joutunut vastatuuleen siksi, ettei em. ohjelmia ole tunnettu tai otettu huomioon Ohjelmien tunteminen tuo lisää mahdollisuuksia, taustoja ja perusteita kehittämishankkeisiin Esim. ESR- ja EAKR-hankkeisiin vaikuttavat monet muutkin ohjelmat kuin niitä varsinaisesti säätelevä kilpailukyky- ja työllisyysohjelma 9 Hanketoiminnan ohjelmatyön tasot Kunta Oma organisaatio EU Valtio Suuralue Maakunta Seutukunta 10 5

6 Kehittämishankkeisiin vaikuttavat tahot Toteuttajat Rahoittajat Oma organisaatio Kohderyhmä HANKE EU Valtio Yhteistyökumppanit Seutukunta Maakunta Kunta 11 EU:n ja valtion taso Kaikille EU-rahoitusohjelmille määritellään unionin tason tavoitteet ja linjaukset ohjelmakausittain, esim. nyt on menossa ohjelmakausi Euroopan koheesiostrategia määrittelee ESR:n ja EAKR:n yleiset tavoitteet Lisäksi yleisemmät politiikkaohjelmat, esim. Pohjoinen ulottuvuus, Lissabonin strategia, Lähes kaikkien rahoitusohjelmien käytännön toteutus ja tarkempi tavoitteiden määrittely järjestetään kansallisesti tai alueellisesti Jokaisella EU:n rahoitusohjelmalla on kansallinen yhteyspiste tai henkilö Rakennerahastohankkeisiin vaikuttaa 7 ministeriötä lähinnä välillisesti alueellisten virastojen kautta, kuten ELY-keskukset ja maakuntaliitot Kaikki tekevät omaa ohjelmatyötään 12 6

7 Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman hallintoviranomaiset (2007-) VVM Kilpailukyky- ja työllisyys Kilpailukyky- ja työllisyys ohjelma ESR ohjelma EAKR valtakunnallinen Länsi-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi Itä-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Pohjois-Suomi (Ahvenanmaa) (Ahvenanmaa) Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetusministeriö Sisä ministeriö TEKES Finnvera Opetushallitus Paikallinen toimintaryhmä (56) ELY-keskus (15) HANKE Maakuntaliitto (19) EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP, YMP) tavoitteet Perusteet luodaan Euroopan maaseudun kehittämisstrategiassa A) Maatalouden tuottavuuden lisääminen Teknisen kehityksen edistäminen Tuotannon järkiperäinen kehittäminen Tuotannontekijöiden, erit. työvoiman hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla B) Maatalousväestön kohtuullisen elintason turvaaminen (lisäämällä tuloja / henkilö) C) Maataloustuotteiden markkinoiden vakauttaminen D) Tarvikkeiden saatavuuden turvaaminen E) Kohtuullisten kuluttajahintojen turvaaminen 14 7

8 Yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamisen reunaehdot Maatalouselinkeinon erityisluonne Maatalouden yhteiskunnallinen rakenne Maatalousalueiden väliset rakenteelliset erot Luonnonolojen erot Mukautusten asteittainen toteuttaminen Maatalouden liittyminen talouteen kokonaisuudessaan Tavoitteiden saavuttamisessa auttaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Maaseuturahasto) 15 Maaseudun kehittämisstrategia ja ohjelma Suomessa vuosina Kansallinen maaseudun kehittämisstrategia akausi /strategia.html ja Kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa (Manner-Suomi ja Ahvenanmaa) Strategiasta ja ohjelmista vastaa Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisohjelma on kaikissa EU-maissa, sitä edellytetään yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanemiseksi 16 8

9 Maaseudun kehittämisstrategian (tavoitteet /) painopisteet 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla koko Suomessa 2. Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen yritysten kilpailukykyä, perustamista ja verkostoitumista edistämällä 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Vertaa yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin! 17 Alue-, seutukunta- ja kuntataso Maakunnan yhteistyöasiakirja MYAK määrittelee ESR:n ja EAKR:n tavoitteet ja toimintatavat maakunnassa Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma määrittelee maakunnan vision esim. vuodelle 2030 Maakuntaohjelma toteuttaa maakuntasuunnitelmaa kunnanvaltuustokausittain noin vuoden viipeellä Kaksivuotinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Rakennerahastohankkeissa tarvitaan pääsääntöisesti kuntarahoitusta, jonka hakumekanismit vaihtelevat Joillakin alueilla hankkeiden kuntarahoitus hoidetaan seutukuntien kautta => seutusuunnitelmat Kuntien yhteistyökuviot ovat käymistilassa kuntaliitosten takia 18 9

10 Seutukuntatason ohjelmatyö Paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat MMM hyväksyy ohjelmakausittain Paikalliset toimintaryhmät ( kpl) välittävät Leader - toimintatavan mukaista rahoitusta Muu seutukunnallinen yhteistyö Seudun kuntien väliset seutusuunnitelmat ym. Käymistilassa kuntaliitosten takia Muodot ja toteuttamistavat vaihtelevat suuresti samassa maakunnassakin Toimintaryhmät eivät välttämättä toimi vain yhdessä seutukunnassa, seutukuntia Suomessa on Ongelman määrittäminen 5 Kenellä on ongelma => Sopiiko kohderyhmä rahoitusohjelmaan? Mikä ongelma => Mikä on ongelman syy? Millaisiin osatekijöihin ongelma voidaan jakaa => Millaisilla toimenpiteillä ongelma voidaan ratkaista => Voidaanko osatekijät ratkaista rahoitusohjelman keinoilla? Mitä hyötyä kohderyhmälle ongelman ratkaisusta on => Miten ongelman lieventymistä voidaan mitata => Onko ongelma ongelma? M 20 10

11 Hankkeen suunnittelun perusasiat: Hankkeella on aina: Alku ja loppu Tietyt tavoitteet, joihin pyritään tietyillä toimenpiteillä ja tietyillä voimavaroilla Liikkeelle lähdetään aina tarpeeseen perustuvasta ideasta, ei hankerahoitushaun avautumisesta Älä hätäile, vaan kysy lisätietoa, vinkkejä ja apua Tee ideastasi tiivistelmä Lue aina kaikki esitteet, hakuohjeet ja muut dokumentit rahoitusohjelmasta S 21 Mitä pitää tietää ennen hakemuksen tekoa Politiikka: poliittiset tavoitteet ohjelman taustalla, ohjelman omat tavoitteet (lue ohjelma-asiakirja) Oleellinen asiakirja: Ehdotuspyyntö / hakujulistus Hyvän hakemuksen ehdottomat vaatimukset: Arviointikriteerien täyttäminen Hakemusohjeiden noudattaminen Oman idean sopivuus tiettyyn hakuun Omat vahvuudet ja tavoitteet Miksi me olemme hyviä tässä??? 22 11

12 Hankkeiden yleiset valintaperusteet Hakemus on asianmukaisesti täytetty ja ajoissa toimitettu Hakijan kelpoisuusedellytykset on täytetty: Hakija, siis organisaatio, on lainmukaisesti muodostettu ja rekisteröity Hakijan taloudelliset resurssit ovat kunnossa Verovelkatodistus ym. Hakijan (ja yhteistyökumppaneiden) inhimilliset resurssit: Ammattipätevyys ja kokemus => Sisältö Operatiiviset edellytykset => Hallinto 23 Hakemusten arviointi Tekninen tarkastus 1. Onko hakemus saapunut ajoissa? ESR ja EAKR: Tallennettu Eura2007:n ja tulostettu sieltä 2. Ovatko hakemus ja tarvittavat liitteet kunnossa? 3. Ovatko allekirjoitukset, leimat ja kopiot kunnossa? Kaikki nämä kerrotaan hakujulistuksessa 2. Sisällön arviointi ohjelman ja tietyn haun kriteerien mukaan 1. Vastaako hakemus rahoitusohjelmaa? 2. Onko hakija (ja yhteistyökumppanit) osaava ja uskottava? 3. Onko toiminta tarpeellista ja järkevää rahoitusohjelmaan nähden? Arvioijilla on yleensä erittäin vähän aikaa hakemusta kohti! 12

13 Rahoituksen järjestäminen Jos kaikki on mennyt tähän asti hienosti, siis on olemassa valittuun ohjelmaan soveltuva kohderyhmä, jolla on ongelma, joka voidaan ratkaista ohjelman keinoilla, on seuraavana vuorossa rahoituksen järjestäminen Ota yhteyttä ELY-keskukseen! Apua ja neuvoa saa kysyä muiltakin! Muista myös, että on olemassa muitakin rahoitusmahdollisuuksia kuin se yksi ja tuttu Ks. seuraava sivu KVJ = Kysy vaikka Jarilta R 25 Valtakunnallinen ohjelma, jossa valtakunnallinen osio suuralueittaiset osiot EU-ohjelmakauden rahoitusohjelmat??? Kilpailukyky- ja työllisyystavoite ESR Etelä- Suomi Itä- Suomi EAKR Länsi- Suomi Pohjois- Suomi Alueellinen yhteistyö sisä- ja ulkorajoilla EAKR I Raja-alueyhteistyö sisärajoilla II Valtioiden välinen yhteistyö III Alueiden välinen yhteistyö IV Raja-alueyhteistyö ulkorajoilla KOHEESIORAHASTO (ei käytössä Suomessa) Ahvenanmaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma Elinikäisen oppimisen ohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttajavirtojen hallintaa koskeva ohjelma Kehitysyhteistyö ja Life+ taloudellisen yhteis-työn Progress rahoitusväline Naapuruuden ja kumppanuuden rahoitusväline ENPI VII Puiteohjelma Kansalaisten Eurooppa Media 2007 II Toimintaohjelma terveyden alalla Marco Polo II Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma Kilpailukyvyn ja Innovoinnin puiteohjelma Rahoitusväline teollistuneiden maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön Nuorisotoiminta-ohjelma Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma Liittymistä valmisteleva tukiväline Kulttuuri Toimintaohjelma kuluttajapolitiikan alalla EU - Kanada EU - USA 13

14 Budjetointi Ilmaista lounasta ei ole olemassa Kaikki kulut kannattaa ottaa huomioon, kuluja ne ovat tukikelvottomatkin kulut Mitkä kulut ovat tukikelpoisia? Aiheutuvat hankkeesta ja ovat todellisia, maksettuja, tarpeellisia ja kohtuullisia Hakemuksessa mainittuja ja sopimuksessa hyväksyttyjä Sopimusaikana syntyneitä Mitkä kulut ovat tukikelvottomia? Hankkeen toteuttajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot 27 ESR-hankkeen kustannukset 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineelliset pienhankinnat, kuten koulutusmateriaalit jne. 2. Henkilöstökustannukset Palkat ja palkkiot sivukuluineen 3. Palvelujen ostot Matkakustannukset 5. Muut kustannukset Esim. tila- ja laitevuokrat ja poistot 6. Välilliset kustannukset Esim. hallinnon kustannukset 7. Arvonlisävero Jos ALV jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi 28 14

15 Maaseutuhankkeen kustannukset 1. Palkkauskulut ja palkkiot Palkat ja palkkiot sivukuluineen 2. Ostopalvelut 3. Vuokrat 4. Kotimaan matkakulut 5. Ulkomaan matkakulut 6. Muut kustannukset Esim. hallinnon kustannukset 7. Yleiskustannukset (max. 10% kokonaiskustannuksista) 29 ESR-, EAKR- ja maaseutuhankkeen rahoitus 1. EU:n ja valtion rahoitus 2. Kuntien rahoitus 3. Muu julkinen rahoitus Esim. organisaatiolta, joka saa normaaliin toimintaansa valtionapua 4. Yksityinen rahoitus 5. Hankkeen tulot Mahdolliset työvoimapoliittiset toimenpiteet, kuten työvoimakoulutus, rahoitetaan (ja haetaan) erikseen Tukiprosentti ja muut ehdot eri rahoitusten määrästä löytyvät hakuilmoituksesta tai sen liitteistä

16 Ohjausryhmä Ohjausryhmästä tulee olla hyötyä hankkeen toiminnalle ja sen keskeisin tarkoitus on ohjata hankkeen toimintaa Jäsenten valintaan kannattaa panostaa Ihmisten asiantuntijuus ja aikaresurssit 4.2 Tausta-organisaatioiden sitoutuminen Ohjausryhmän oikeudellinen asema perustuu projektipäätökseen Ns. velvoittava ehto, rahoituksen saamisen edellytys Ohjausryhmän asettaa hankkeen toteuttaja Kirjallinen päätös, jossa nimetään jäsenet ja sihteeri(stö) + rahoittajan edustaja asiantuntijaksi 31 Ohjausryhmän tehtävät Ohjausryhmän tehtävät: Ohjata hankkeen toimintaa tavoitteiden suuntaan Seurata hankkeen toteuttamista Arvioida hankkeen toimintaa ja tuloksia Edistää kumppanuutta ja verkostoitumista Lisätä asiantuntemusta hankkeen toteuttamisessa Edistää hankkeen toiminnan levittämistä Ohjausryhmän tehtävänä EI ole: Päättää hankkeen asioista; suunnitelman muutoksista tms. Arvioida kustannusten tukikelpoisuutta 32 16

17 Hankkeen toteuttaminen Hanketoiminnassakaan hyvin suunniteltu ei ole puoliksi tehty, mutta edes vähän sinne päin EU-hankkeiden yleinen, oleellinen elementti on innovatiivisuus Ei välttämättä mitään ihmeellistä, mitä kukaan ei ole tehnyt koskaan missään Kohderyhmä, toimintatapa, toimiala, alue jne. Hankesuunnitelmat ja rahoitushakemukset eivät ole kiveen hakattuja, niihin voi hakea muutosta Jos tehdään ja kokeillaan jotain uutta ja innovatiivista esim. kolmen vuoden ajan, mitä kertoo se, ettei mitään muutoksia tarvitse tehdä? 33 T 4TV -malli = Toiminta Tavoitteet Tuotteet Tulokset Vaikutukset Hankkeen vaikuttavuus Kaikkia niitä kannattaa pohtia hanketta suunniteltaessa Oleellinen kysymys: Mitä hankkeen aikana kehitetyille välineille, työkaluille, toiminnoille jne. tapahtuu hankkeen jälkeen??? Siirtyminen organisaation normaaliin toimintaan Kaupallinen hyödyntäminen Tekijänoikeudet! Uusi hanke 34 17

18 Toiminta johtaa tavoitteisiin Hankkeen aikana tehdään suunniteltua toimintaa, eli toimenpiteitä, kohderyhmälle ja/tai sen kanssa ongelman ja sen osien lieventämiseksi Toimintaa varten tarvitaan resursseja: Taloudellisia => Inhimillisiä, palkallista työaikaa Toiminnan tarkoitus on johtaa tavoitteisiin, jotka on kerrottu hakemuksessa ja / tai hankesuunnitelmassa Toimintaa voidaan mitata työajan seurannalla, 9 osallistujamäärillä, suoritetuilla tutkinnoilla jne Kohderyhmä Ilman kohderyhmää ei ole hanketta Selkeä, rajattu kohderyhmä on hankkeen onnistumisen edellytys Välitön / varsinainen kohderyhmä on se joukko ihmisiä tai organisaatioita, joille hankkeen aikaansaamat tuotteet on tarkoitettu Esim. uuden opetusmenetelmän kehittämisessä opettajat Välillinen kohderyhmä on se joukko, jotka hyötyvät välittömän kohderyhmän ongelman lieventymisestä 6.2 Esim. em. opettajien oppilaat / opiskelijat / asiakkaat

19 Hankkeen viestintä Hankkeesta on viestittävä monilla eri tavoilla: Hankkeen alussa ja jo ennen sitä Markkinointi => Osallistujien hankkiminen Hankkeen aikana Tiedottaminen => Osallistujat, rahoittajat, sidosryhmät Hankkeen jälkeen Tulosten ja käytäntöjen levittäminen => Rahoittajat, muut samanlaista työtä tekevät, suuri yleisö Tavoitteet synnyttävät tuotteita Kaikista hankkeista syntyy konkreettisia tuotteita: Esiselvityksestä syntyy selvitys ja / tai hankesuunnitelma Koulutuksen kehittämishankkeista koulutustuote Kylätalon kunnostushankkeesta kunnostettu kylätalo Tuotteet ovat oleellisia hankkeen pysyvyyden kannalta Valmistettava ja myytävä tuote 8.2 Muuten käytettävä tuote Hankkeen tuotteita mitataan useimmiten määrällisesti 38 19

20 Tuotteiden käyttö hankkeen jälkeen Kuka tuotetta / tuotteita käyttää? Voi olla muukin kuin hankkeen toteuttaja Tärkeä kysymys www-sivustojen kohdalla Onko tuotteella kaupallisia markkinoita? Mikä on tuotteen normaali hinta? Esim. pk-yrityksille suunnatut koulutus- tai kehittämistoimenpiteet ovat kärsineet hankeinflaatiosta Millä tavalla hankkeen tuotteita levitetään? Uusille käyttäjille tai alueille 39 Tuotteilla tehdään tuloksia Hankkeella ei ole tuloksia, sen tuotteilla on Hankkeen aikana voidaan usein testata tuotteiden toimivuutta Syntynyttä koulutustuotetta testataan pilottikoulutuksella Kirjallista tuotetta testataan levittämällä jne. Tulosten mittaaminen on enimmäkseen laadullista Koulutustuotteen toimivuuskyselyt opiskelijoille ja kouluttajille Myytävän tuotteen käyttökelpoisuus selvitetään niiden loppukäyttäjiltä Tulosten on oltava seurausta hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta

21 Määrälliset tulokset Määrällisiä tuloksia voivat olla esim. - Valmistuneet opintojaksot/-materiaalit ja niiden arvioinnit - Toteutuneet henkilövaihdot - Vaihdon yhteydessä suoritetut opintoviikot - Projektin tuotokset (esim. julkaisut) - Toteutunut vastavuoroisuus ja yhteistyö - Pyynnöt tulla kertomaan projektista muille - Opintoviikot tai opintopisteet -... helpompi raportoida kuin laadulliset => 41 Maksatushakemukset EU- ja valtion tuki hankkeen kustannuksiin maksetaan jälkikäteen maksatushakemuksen perusteella Maksatuskauden pituus määritellään hankepäätöksessä Maksatushakemus perustuu hankkeen kirjanpitoon Tukikelpoiset kustannukset (ks. Budjetointi) Erotettavissa ja yksilöitävissä organisaation kirjanpidosta Maksatushakemuksessa tarvittavat tiedot ja liitteet sovitaan viimeistään hankkeen aloituspalaverissa Myös muun rahoituksen tulouttamisesta sovitaan aloituspalaverissa 42 21

22 Hankkeen seuranta ja raportointi Hankkeen indikaattoritietojen seuranta puolivuosittain Aloittaneet, osallistuneet, työmarkkina-asema jne. Hankkeen väliraportointi kalenterivuosittain Yhteys indikaattoriseurantaan 10 Loppuraportissa kuvataan hankkeen toimintaa ja tuloksia Heti hankkeen toiminnan päätyttyä Yhteys väliraportteihin ja indikaattoriseurantaan Kaikkien ESR ja EAKR -hankkeiden maksatushakemukset ja raportit tehdään EURA 2007 järjestelmässä valmiille pohjille Maaseutuhankkeille löytyy omat lomakkeensa maaseutu.fi - verkkosivulta 43 Laadulliset tulokset Hanketuen saajan väli- ja loppuraportissa esitetyt näkemystulokset hankkeen laadullisesta onnistumisesta. Väliraportissa kerrotaan myös tulevasta toiminnasta Loppuraporttiin toimenpidesuositukset Useimmiten laadulliset tulokset ovat määrällisiä tärkeämpiä kehittämishankkeissa, esim. Eurooppalainen ulottuvuus Yhteistyön sujuminen Siirrettävyys muille toimialoille tai alueille 44 22

23 Tulokset aikaansaavat vaikutuksia Hankkeella ei ole vaikutuksia, sen tuloksilla on Hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan aikaansaamilla tuotteilla ja niiden tuloksilla täytyy olla vaikutuksia Koulutustuote johtaa parempiin oppimistuloksiin Myytävä tuote helpottaa loppukäyttäjän toimintaa Julkisrahoitteisten hankkeiden tuloksilta edellytetään usein yhteiskunnallisia vaikutuksia hankkeen toiminta-alueella Paikallisella paikallisia, kansainvälisellä unionin laajuisia Mittaaminen hankkeen aikana on usein hankalaa, jopa mahdotonta Vaikutuksista syntyy hankkeen vaikuttavuus 45 Arviointi ja soveltaminen Arvioinnissa ei ole kyse raportoinnista Hanketta voidaan arvioida sen toiminnan kannalta Miten työ on sujunut, mitä olisi pitänyt tehdä toisin Hanketta voidaan arvioida sen tulosten kannalta Saatiinko tehdyksi sitä, mitä pitikin Arviointia pitää tehdä sisäisesti, mutta myös ulkoisesti Ulkoinen arviointi on yhä useammin rahoituksen edellytys Arviointi tuottaa hankkeesta sellaista tietoa, jota voidaan soveltaa, ja joka vaikuttaa johonkin Uusi hanke Paluu määrittelyvaiheeseen Uusi toimintatapa Sisäinen ohjelmatyö Kehittämistarpeet Ulkoinen ohjelmatyö A & S 46 23

24 Hankkeen arviointi Sisäinen arviointi ja / tai ulkoinen arviointi Voi koskea hankkeen toimintaa tai vaikutuksia, tai molempia Tekijänä useimmiten hankkeen ulkopuolinen taho, esim. Konsultti(yritys) Yliopiston tai AMK:n yksikkö jne. Hanketta peilataan vaikutusten kautta rahoitusohjelman tarkoitukseen, tarjouspyyntöön, hankkeen tavoitteisiin jne. Suurille ja pitkäaikaisille hankkeille ulkoinen arviointi kannattaa tehdä, ja siihen tulee varata resursseja Kehittämisnäkökulma 47 Vaikuttaminen ohjelmatyöhön Keitä nämä ovat? Intressiryhmät Sidosryhmät SINÄ ITSE Päätöksenteon koneisto SYÖTE Keitä asia kiinnostaa? Kuka tekee päätöksen? 48 24

25 Vaikuttamisesta Realistiset, järkevät ja toteuttamiskelpoiset vastaukset edellisen kalvon kysymyksiin Isommalla joukolla syötteet otetaan tosissaan Vaikuttaakseen EU-tason ohjelmatyöhön ei välttämättä tarvitse mennä Brysseliin Useimmat hankkeiden toteuttajia koskevat päätökset tehdään Suomessa Varsin usein ohjelmatasoa koskevia päätöksiä tehdään poliittisissa elimissä Kunnanvaltuusto, -hallitus, maakuntavaltuusto, -hallitus, eduskunta ja Euroopan parlamentti 49 Lisätietoa Rakennerahastojen mahdollisuuksista Suomessa: Rakennerahastojen ja maaseuturahoituksen mahdollisuuksista omalla alueellasi: ELY-keskukset: Maakuntaliitot: Hakemus-, maksatus-, indikaattori- ja raportointilomakkeista: => Lomakkeet EU-tason tietoa rakennerahastoista ja aluepolitiikasta:

26 Kertaus: Alangon Aksioomat 1. Hyvälle idealle löytyy aina rahoitus 2. Kysy mieluummin ennemmin kuin myöhemmin 3. Laita kaikki muistiin kahteen kalenteriin 4. Sisältö on aina tärkein 5. Hanke ei kiinnosta ketään 6. Hankesuunnitelma ei ole kiveen hakattu 7. Aikataulun myöhästymistä ei saa kiinni 8. Rahoittajan kanssa ei riidellä turhanpäiväisyyksistä 9. Kustannukset toteutuvat aina 10.Debet on se ikkunanpuoleinen 11.Hanke on niin kuin se raportoidaan 12.Entäs sitten? 51 KIITOS! 52 26