Meidän lahjakkuutemme

Transkriptio

1

2 Meidän lahjakkuutemme Ympärillämme on monenlaista lahjakkuutta. Jokaisessa luokassa on monimuotoisia lahjakkuuden muotoja ja ilmentymiä. Lahjakkuus mielletään liian usein koulumenestykseksi tai maineen niittämiseksi urheilukisoissa. Miksi lahjakkuutta yritetään lokeroida? Ihmiset tunnetaan usein lahjakkuudestaan. On niitä, jotka tulevat toimeen kaikkien ihmisten kanssa, olivat he sitten aikaihmisiä tai pikkulapsia, toiset osaavat soittaa soittimia, joista et ole koskaan aiemmin edes kuullut, ja sitten on niitä, jotka puhuvat suurilla hämmentävillä sanoilla kuten delegatiivinen tai diskurssianalyysi. Tiedämme varmaksi, että jokainen on lahjakas jossakin, mutta joskus tuntuu, että yhteiskunta suosii yksittäisiä lahjakkuuksia ja toiset jäävät ulkopuolelle. Hyviä koenumeroita arvostetaan, mutta kuka muistaa kehua niitä ihmisiä, joilla on vahva henkinen psyyke, tai jotka ovat päässeet selville itsestään? Kuinka oudolta kuulostaisikaan, jos käytävällä ihminen tulisi hymyillen vastaan ja kertoisi ymmärtäneensä, miksi on juuri omanlaisensa. Ihminen on luonnostaan hieman epävarma ja lahjakkuus tarvitsee tukea kasvaakseen ja kehittyäkseen huippuunsa. Lannistava ilmapiiri voi sammuttaa kytevän lahjakkuuden. Siksi kouluissa ja kotona lahjakkuuden tukeminen on erittäin tärkeää, jotta nuorista kehittyisi myös lahjakkaita aikuisia. Luokkamme on täynnä lahjakkuuksia ja, vaikka olemme LUMA-luokalla ja meiltä odotetaan lahjakkuutta matemaattisesti ja luonnontieteellisesti, niin se ei todellakaan jää siihen. Koulussamme vallitsee ystävällinen ja lahjakkuutta tukeva ilmapiiri, ja oppiminen tapahtuu omilla ehdoillamme. Kaikki saavat tarvitsemaansa tukea tarvitsemissaan aineissa ja myös koulun ulkopuolisissa ongelmissa. Juuri LUMA:n kaltainen toiminta kannustaa ja tukee lahjakkuutta, joka kytee meissä jokaisessa. Lahjakkuuden paikantaminen tai löytäminen voi olla vaikeaa ja vaivalloista, mutta kun on löytänyt oman lahjakkuutensa, on helpompi löytää elämästään asioita, jotka tuottavat iloa itselle ja muille. Lahjakkaat ihmiset, jotka eivät kehitä omaa lahjakkuuttaan tai välitä siitä, heittävät lahjakkuutensa hukkaan ja se on ehkä suurinta tuhlausta, mitä voi kuvitella. Lehden parissa pakersi Pielisjoen koulun 8B-luokka. Tervetuloa keskustelemaan lahjakkuudesta osoitteeseen:

3 Ei ole olemassa Matikkamaata Näin sanoi silloisen Pielisjoen yhteiskoulun rehtori Juhani Soila, näin tarkoittaen, että muita oppiaineita voi opiskella myöhemminkin, kun taas matematiikan opiskelulle ovat tärkeitä juuri kouluvuodet. Leena Suomela aloitti opettajauransa vuonna 1958 Joensuun yhteiskoulussa, joka oli maksullinen opinahjo, jonne pyrittiin neljän kansakoululuokan jälkeen. Hän aloitti Pielisjoen yhteiskoulussa vuonna Vuonna 1974 tuli peruskoulu. Sen hyvä puoli oli ja on, että se takasi kaikille maksuttoman jatko-opintomahdollisuuden. Vanha keskikoulu supistui kolmivuotiseksi yläkouluksi, jonne oppilaat tulivat kuuden alakouluvuoden jälkeen. Kuitenkaan kaikki eivät osanneet peruslaskutoimituksia. Silloin yläasteella kielissä ja matematiikassa oli jako tasokursseihin. Tämä tarkoitti sitä, että oppilaat jaettiin heidän harrastuneisuutensa ja taitojensa mukaan tasokursseihin. Jako sai laajalla oppimäärällä jopa parempia tuloksia kuin vanhassa oppikoulussa. Leena Suomela palasi vanhaan työpaikkaansa muutamien eläkevuosien jälkeen kertomaan Pielisjoen koulun LUMA-luokkien synnystä. Tästä eivät matematiikan opettajat pitäneet. Opettajia opetettiin eriyttämään, eli jokaiselle oppilaalle tehtiin tasonsa mukaisia tehtäviä niin, että perusasiat olivat kaikille selvillä. Teoriassa järjestelmä oli hyvä, mutta käytännössä toimimaton. Opetushallituksessa ajettiin läpi ehdotus, että perustetaan luokkia, joihin haetaan mielenkiinnon mukaan. Ja kun näitä jaettiin, niin opetushallituksessa päätettiin antaa tällainen luokka Leena Suomelan kouluun. Leena Suomela taisteli oppilaille parempaa matematiikan opetusta ja sai halukkaille oppilaille siihen mahdollisuuden. Tasokurssit kuitenkin poistettiin vuonna 1985, koska pojat valitsivat alimpia kursseja, joka johti siihen, että heiltä sulkeutui tie lukioon. Ryhmäkoot pienenivät 25 oppilaaseen ja valinnaisaineiden määrä lisääntyi. Tämä johti siihen, että matematiikkaa ei valinnut kovinkaan moni.

4 Miksipä ei juuri LUMA-luokalle? Eero Vilpponen ja Jukka-Matti Turtiainen ovat kummatkin käyneet LUMA-luokkaa ja kertoivat omista kokemuksistaan Pielisjoen koulun LUMA-luokan oppilaina ja näkemyksiään lahjakkuudesta. Eero Vilpponen tuli LUMA-luokalle, koska häntä kiinnostivat matematiikka ja luonnontieteet. Samasta syystä myös Jukka-Matti Turtiainen hakeutui LUMA-luokalle. Mutta mitä hyötyä LUMA-luokasta on pojille ollut? - Fysiikka on ollut lukiossa helppoa. Samoin matematiikka ensimmäisenä vuonna, Joensuun Lyseon lukion IB-linjalla opiskeleva Turtiainen toteaa. Pielisjoen koulun 9. luokkaa käyvä Vilpponen sanoo, että LUMA on auttanut häntä oppimaan enemmän ja laajemmin. LUMA ei kuitenkaan ole pelkkää ahkerointia ja opiskelua. Poikien mielestä LUMA yhdistää samankaltaisia ihmisiä, jonka ansiosta luokalle voi kehittyä hyvin vahva yhteishenki, joka taas auttaa eteenpäin vaikeissa tilanteissa ja opiskelussa. Monet vierailut, esimerkiksi tähtitornille, ovat olleet opettavaisia. Nuorten miesten parhaat muistot ovatkin juuri luokan yhteisiltä reissuilta. Puurtamista ja lahjakkuutta Sekä Vilpponen että Turtiainen ovat yhtä mieltä siitä, että ihminen pystyy oppimaan asioita, jos vain tiedostaa omat vahvuusalueensa. Molemmat pojat ovat tietoisia lahjoistaan. Jukka-Matti on mestari ulkoaoppimisessa. Entinen ja nykyinen LUMA -luokkalainen Jukka- Matti Turtiainen (vas.) ja Eero Vilpponen. - Luen kerran koealueen ja siitä menen suoraan kokeeseen. Kyllä se kiitettävä sieltä heilahtaa, Jukka-Matti naurahtaa. Vilpposen lahjakkuus matematiikassa on jo tunnettua. Pari päivää ennen haastattelua Vilpponen palasi Helsingistä valtakunnallisesta matematiikkakilpailusta, jossa sijoittui 13. parhaaksi nuoreksi matemaatikoksi Suomessa. Miten tunnistaa tulevat suurjohtajat hiekkalaatikon muusta väestä? - Jos lapsi pystyy soveltamaan hyvin nuoressa iässä jo oppimaansa, hänessä kytee toivo, Jukka- Matti summaa. Jukka-Matin mielestä samansuuntaiset lahjakkuudet tukevat toisiaan ja kannustavat toisensa parempiin suorituksiin. Tässä juuri piilee erikoisluokkien mahti. Eeron näkemyksen mukaan erityisluokat tarjoavat enemmän tunteja kyseiseen aiheeseen ja näin aiheisiin on aikaa syventyä paremmin. Erikoisluokat kannustavat vahvistamaan omaa erityislahjakkuutta ja auttavat nuorta kehittymään siihen suuntaan, johon hänellä on luontainen taipumus. Tästä asiasta molemmat pojat ovat ehdottomasti yhtä mieltä.

5 Vähän eri tavalla kuin kuivakangasmetsätilanteessa Pielisjoen koulun biologian ja maantiedon opettaja Antti Kasurinen on ollut vuosia LUMAopettajana, ja hän on myös työskennellyt Joensuun ohessa Raahessa. Kasurisen mielestä LUMA antaa mahdollisuuden tekemään kollegoiden, muiden opettajien ja nuorten kanssa yhteisiä asioita ja syventyä enemmän asioihin nuorten kanssa. Antin mielestä LUMA-opettajuuden paras hyöty on verkostoituminen eli kansainvälisissä yhteyksissä oleminen. LUMA-luokka on tuonut paljon ystäviä ja työkavereihin on tullut tutustuttua niin, että heistä on tullut ystäviä, Kasurinen kertoo. Hänen mielestään LUMA-opetus on muuttanut opettajan arkea, koska oppilaat voidaan viedä muualle tutustumaan opetuksiin käytännössä. Vähän eri tavalla kuin kuivakangasmetsätilanteessa eli luokassa, naurahtaa Kasurinen. Oppilaat ovat oma-aloitteisia, joten opetus on helpompaa. Kasurista ei kaduta yhtään LUMA-opettajaksi ryhtyminen, koska se on enemmän antanut kuin ottanut, ja se on ainoastaan ottanut paljon aikaa. Rahoitus on ollut pieni ongelma. Alakouluillakin kiinnostusta Antti Kasurisen mielestä lahjakkuus on vaikeaa määrittää - Pitäisi kai olla lahjakas, että sen voisi ymmärtää, Kasurinen naurahtaa. Pielisjoen koulun fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja Juha Kettunen kertoo, että LUMA-aineet valittiin erityisen huomion kohteeksi, koska Suomen luonnontieteitten ja matematiikan keskiarvo oli laskenut. Piti keksiä jokin mittauskeino, joka ei saanut perustua todistusnumeroihin, joten päätettiin perustaa pääsykoe. Juha kertoo, että LUMA-projektilla oli paljon samantapaisia erikoisluokkia ympäri maailmaa. Juhan mielestä alakouluillakin voisi olla kiinnostusta LUMA-painotteisiin luokkiin. Juha uskoo LUMAn jatkuvan vielä vuosikymmeniä, koska tukea on. - Vaikka opettaminen on työläämpää ja suunnittelua tarvitaan enemmän oppitunteja varten, en silti ole katunut päivääkään LUMA-opettajaksi ryhtymistä. Sen verran palkitsevaa työtä tämä on, Kettunen summaa.

6 Pielisjoen koulun yhteistyökumppaneita kotona ja maailmalla

7 MUSIIKKILUOKAT Musiikkiluokkalaisen päiväkirjasta Syksy on jo pitkällä ja lehtien tippuessa puista me musaluokkalaiset olemme taas kerran kokoontuneet musaluokkaan harjoittelemaan tulevaa konserttia varten. Syysmarkkinat lähestyvät ja kappaleiden opettelu on vielä aivan alkutekijöissään. Opettajamme pitää meille äänenavausta. Suurin osa oppilaista keskittyy aktiivisesti laulamiseen, mutta joukossa on myös keskustelijoita. Äänenavauksen jälkeen Jukka pyytää halukkaita oppilaita soittimien ääreen, jolloin oppilaat nousevat innokkaina valmiina soittamaan. Musiikinopettaja Jukka Lehikoinen kertoo, että musiikkiluokka on toiminut 20 vuotta Pielisjoen koulussa. Musiikkiluokkalaisilla on paljon pieniä konsertteja ja erilaisia näytelmiä. Tapahtumat ovat yleisimmin Pielisjoen koululla, mutta esiintymisiä on ollut esimerkiksi myös urheilutalolla ja Niinivaaran alakoululla. Musiikkiluokat ovat myös esiintyneet kaupunginorkesterin kanssa. Jukka Lehikoinen pitää musiikkiluokan oppilaista heidän innokkuutensa takia. Musiikkiluokkalaisten musiikkituntien määrä eroaa toisten luokkien määrästä - muilla luokilla musiikki loppuu jo seitsemännen luokan jälkeen, ellei sitä ota valinnaiseksi. Musiikkiluokkalaisilla musiikin tunteja on seiskalla kolme, kasilla neljä ja yhdeksännellä kolme tuntia viikossa. Valinnaisen musiikin ja musiikkiluokan opetus poikkeavat jonkin verran toisistaan. Valinnaisryhmissä asioihin ei paneuduta yhtä tarkasti. Koulun yhteydessä oleva äänieristetty bänditila on oppilaiden välituntikäytössä varausta vastaan. Musiikkiluokalla olo on ollut mukava kokemus, joka on antanut paljon musiikillisia eväitä tulevaisuuteen. Vaikka monikaan ei välttämättä hakeudu musiikin alan ammatteihin, harrastus säilyy kuitenkin läpi elämän. Monille musiikkiluokalle hakijoista musiikki on tärkeä osa elämää, ja ainoa keino päästä toteuttamaan musiikillista minäänsä on päästä musiikkiluokalle. Kellon soidessa tuntien päättymiseksi, luokan perältä alkoi kuulua useita huokailujen sarjoja, kuten: Äh, taas aika loppui kesken. Pielisjoen koulun musiikkiluokan tytöt nostalgisissa tunnelmissa koulun joulujuhlassa. Teksti: Linda Arola ja Salla-Mari Heiskanen

8 Luovasti lahjakkaat lahjakkaasti luovat Pielisjoen koulun LUMA-luokka 8b on porukka, jolta ei virtaa ja villejä ideoita puutu. Lehtemme toimittajat kertovat muutamia varrelta. tarinoita LUMAopiskelunsa Lumiveistoskilpailu liikuntapäivänä Seitsemännellä luokalla ollessamme koulussa järjestettiin talviliikuntapäivän kunniaksi ilmastonmuutosaiheinen lumenveistokilpailu. Tuumailtuamme aikamme päätimme muotoilla omasta lumikasastamme sievän ja söpön sopulin koko luokan voimin. Lumenveisto alkoi mennä mönkään heti alkumetreillä, sillä lumikasamme ei ollut ollenkaan pyöreä eikä siitä sellaista olisi saanutkaan. Lumiveistoksemme alkoikin vähitellen muuttaa muotoaan. Useamman tunnin veistelyn jälkeen luovutimme. Lopputulos muistutti ehkä noin yhden prosentin verran sopulia, muuten teoksemme oli pikemminkin valaan, mursun ja sammakon sekoitus. Tästä emme kuitenkaan masentuneet, vaan juhlimme taideteostamme tanssimalla sen päällä letkajenkkaa. Kuka juo nopeimmin puoli litraa Varaslammen vettä? Olimme luokkamme kanssa tekemässä kemian ph-testejä läheisellä lammella, jonka vesi on hyvin mustanruskeaa ja humuspitoista. Kemian opettajamme lähti hakemaan varastosta tarvitsemiaan välineitä, kun joku sai päähänsä ehdottaa pientä haastetta: se, ken joisi puoli litraa Varaslammen vettä nopeimmin, saisi koko oppilastoverijoukon varauksettoman ihailun osakseen. Ensimmäisenä haasteen otti vastaan oppilas H, joka joi puoli litraa tuota mustanruskeaa eliksiiriä huimaavassa 13,4 sekunnissa. Jokainen oli varma, että tuota saavutusta ei noin vain pistettäsikään paremmaksi, mutta oppilas T halusi silti koettaa. Rohkeasti hän nosti pullon huulilleen ja alkoi juoda. Hän joi ja joi, kunnes pullon pohja paljastui. Sekuntikello pysähtyi osoittamaan hengästyttävää lukemaa: 12,3 sekuntia! Oppilas T oli sittenkin kyennyt peittoamaan oppilas H:n mustanruskean humusveden juonnissa! Seuraavien tuntien aikana oppilas T kärsi huomattavista vatsavaivoista. Oppilas H oli koko seuraavan viikon poissa koulusta mahataudin takia.

9 HAASTATTELU Kysyimme: Mitä lahjakkuus on? Kuinka tärkeää lahjakkuus on? Miten ylläpidät lahjakkuuttasi? Riku Laakkonen (Pielisjoen koulun 8. luokan oppilas) 1. Lahjakkuus on sitä, että on hyvä jossain asiassa, jotain sinne päin. Voi olla hyvä missä tahansa asiassa. 2. Onhan se tärkeää, että jossain on hyvä, sen avulla löytää oman työnsä. 3. Käyn koulussa, vapaa-ajalla teen läksyt jne. Hanna Pihlainen (Pielisjoen koulun erityisopettaja) 1. Lahjakkuus on kykyä ja taitoa tehdä itselle mieluisia asioita. Lahjakkuuksia on monia erilaisia. Lahjakkuus antaa iloa itselle ja muille. 2. Lahjakkuudessa on tärkeää erityisosaaminen ja lahjakkuuden tukeminen ja korostaminen vahvistaa itsetuntoa. 3 Olen päivittäin kiitollinen omasta lahjakkuudestani ja tuen lahjakkuuttani omalla ja muiden myönteisellä palautteella. Ritva Pursiainen (Pielisjoen koulun keittiöemäntä) 1. Lahjakkuus on taitavuutta jossakin asiassa. 2. Lahjakkuus on tärkeää, sillä erilainen lahjakkuus korostuu eri aloilla. 3. Ylläpidän lahjakkuuttani tekemällä työni hyvin joka päivä. Pielisjoen koulun Briljantti-julkaisun toimitus: Alex Can, Akseli Juurinen, Antti Korhonen, Kristofer Korhonen, Riku Laakkonen, Ville Lähetkangas, Iiro Martikainen, Nea Norismaa, Jukka Nykyri, Teemu Piiroinen, Iida Putkuri, Jere Räty, Teemu Siponen, Rami Sudah, Saara Tahvanainen, Leevi Timonen, Olli Turunen, Timo Törrönen, Lassi Vienonen. Ohjausryhmä: Hannu Naumanen, Jari Heiskanen, Teija Jormanainen, Antti Kasurinen, Markus Ketonen, Jukka Lehikoinen, Leena Lehtinen, Seija Marila, Johanna Rusi. Lahjakuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen kehittämishanke LEO Opetushallitus on käynnistänyt keväällä 2009 kansallisen kehittämishankkeen, jolla edistetään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta. Hankkeen tavoitteena on: - parantaa mahdollisuuksia tunnistaa lahjakkuudet ja erityisvahvuudet, - kehittää opetusta ja koulujen muuta toimintaa niin, että se ottaa lahjakkuuden ja erityisvahvuudet huomioon sekä tuottaa opettajille tukimateriaaleja, - antaa tietoa vanhemmille lahjakkuuden ja erityisvahvuuksien tukemisesta kotona sekä lisätä kotien ja koulujen vuorovaikutusta, - tukea oppilaita omien vahvuuksien tunnistamisessa ja vähentää oppilaiden alisuoriutumista ja - lisätä suvaitsevaisuutta kouluissa eritavoin lahjakkaita kohtaan. Lisätietoja hankkeesta: Johtaja Jorma Kauppinen p Jorma.Kauppinen@oph.fi Opetusneuvos Leo Pahkin p Leo.Pahkin@oph.fi