SENIORISEMINAARIMUISTIO
|
|
- Väinö Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Suomalaiset Seniorit Maailmalla SENIORISEMINAARI 2007 Teema: Tulevaisuuden näkymät ja haasteet - entä sitten? Aika: Paikka: Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki Puheenjohtaja: Vappu Taipale Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (STAKES) pääjohtaja Vappu Taipale toivotti osallistujat tervetulleiksi ja avasi seminaarin. Seminaariin oli pääpuhujaksi kutsuttu gerontologi Johanna Myllymäki-Neuhoff Nürnbergistä, Saksasta. Painotus oli erityisesti seuraavissa aiheissa: Mitä vanhenemisen erityispiirteitä liittyy ulkosuomalaisiin verrattuna asuinmaan kantaväestöön? Miten tulisi ajoissa valmistautua tulevaan? Miten ikääntyvä ulkosuomalainen voi elää hyvää elämää ulkomailla? Erilaisen kulttuurin tuomat haasteet (suku, uskonto). Onnistuneita seniorityön malleja. Ikääntyneet kausimuuttajat Alla Myllymäki-Neuhoff n laatima tiivistelmä esitelmästä: Tiivistelmä esitelmästä, jossa käsitellään ulkosuomalaisten ikääntymistä Johanna Myllymäki-Neuhoff Tässä lyhyessä raportissa esitetään tiivistetysti muutamia esitelmän keskeisiä sisältöjä. Kuvatut näkemykset edustavat heuristista arviointia, ammattikokemukseen perustuvaa kantaa ulkosuomalaisten ikääntymiseen ja sen haasteisiin. Kyseessä on siten pikemminkin kohteellinen poikkileikkaus, formatiivinen katsaus, jossa ei pyritä esittämään tieteellisesti kattavaa kuvausta ulkosuomalaisten ikääntymiseen. Maailmalla asuvien ikääntyvien suomalaisten elämäntilanteista on tehty vain yksittäisiä julkaisuja, joten tätä ryhmää kattavasti käsittelevästä tiedosta on selkeä puute. Maailmanlaajuista muuttoliikettä tarkasteltaessa voimme kuitenkin lähteä siitä, että ulkosuomalaiset ovat erityinen ryhmä, jopa eliittiryhmä. Iäkkäiden ulkosuomalaisten naisvaltaisuus, vahva koulutustaso, kielitaito, tyydyttävä taloudellinen tilanne ja pääasiassa hyvä integraatioaste erottavat heidät muista migraatioryhmistä ja tekevät heistä vahvan ryhmän kokea ikääntymisen mukanaan tuomia muutoksia. Taustansa vuoksi heillä on
2 muihin globalisoituneen maailman muuttoryhmiin verrattuna parempi kyky hankkia ikääntymiseen liittyvää ajantasaista ja kattavaa tietoa, on sitten kyse mahdollisesta paluumuutosta, elämän jatkumisesta ulkosuomalaisena tai ikääntymisen mukanaan tuomista psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista tarpeista. Nämä ulkosuomalaisuuteen liittyvät positiiviset piirteet eivät kuitenkaan sulje pois tarvetta keskittyä tähän ryhmään. He tarvitsevat huomiomme. Se suomalaisten joukko, joka nyt vanhenee maailmalla, on ikääntymisen pioneerisukupolvea. Jo ennen heitä yksittäisiä suomalaisia on viettänyt vanhuuden kotimaan ulkopuolella, mutta heidän kokonaismääränsä on ollut verrattain alhainen. Nyt ikääntymisestä ulkosuomalaisena on tullut huomattavasti laajempi ilmiö. Heillä on edellisiin sukupolviin verrattuna erilaiset resurssit ja valintamahdollisuudet käsissään, kuten esimerkiksi realistisemmat mahdollisuudet palata takaisin kotimaahan. Maailmanlaajuisten kulkuyhteyksien parannuttua etäisyydet maiden välillä ovat lyhentyneet myös liikuntaesteisille vanhuksille. Ulkosuomalaisten ryhmä on kirjava, sillä se on heterogeeninen elämäntilanteiden ja toiveitten suhteen. Yhteistä tälle ryhmälle on maahanmuuttokokemus, jota voidaan määritellä nimenomaan psyykkisesti vaikuttavana prosessina. Siksi alustuksen keskeiseksi lähtökodaksi muodostuu nimenomaan maahanmuuttokokemuksen tiiviimpi tarkastelu psyykkisenä sopeutumisprosessina (Sluzki, 2003) ja tämän prosessin vaikutus ikääntymiseen maahanmuuttajana. Joka neljäs ikääntyvä kokee vanhenemisprosessin jossain elämänvaiheessa psyykkisenä rasituksena. Jos tähän liitetään migraatiokokemus, voivat iän mukanaan tuomat rasitukset kumuloitua ja kärjistyä. Ulkosuomalaisen elämäntilanne voi sisältää ylikuormittavia rasitustiloja ja pitkäaikaista stressiä, etenkin silloin jos otetta uuteen maahan ei ole saatu. Ikääntyvien ulkosuomalaisten mielikuvat vanhenemisesta ja siihen liittyvät arvot sekä odotukset vanhustenhuollosta ovat pääasiassa lähtöisin kotimaasta. Vanhenemisprosessissaan heidän on kyettävä yhdistämään asuinmaan ja kotimaan vanhuskuvat ja vanhustenhuollon rakenteet sekä omat toiveet elämän jatkuvuudesta; ja löydettävä itselleen ne edellytykset, jotka tukevat omaa, kahden kulttuurin identiteettiä. Sopeutumisprosessin tärkeitä indikaattoreita ovat mm. fyysinen terveys ja sosiaaliset areenat siinä maassa, jossa asutaan. Sekä terveys että sosiaaliset tukea antavat verkostot ovat niitä tärkeitä ikääntymiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden merkitys korostuu hyvää vanhuutta tavoiteltaessa. Tuoreet kansainväliset tutkimukset (Weiss 2003, Brucks 2004, Haasen 2007,Livingston 2001) antavat selviä viitteitä siitä, että juuri iäkkäillä maahanmuuttajilla elämäntilantein riskit kumuloituvat. Tästä seuraa, että heidän terveydentila on huonompi kuin samanikäisen valtaväestön. Syynä on esimerkiksi se, että ei osata toimia asuinmaan terveyspalvelujärjestelmässä. Ikääntyessä, kroonisten sairauksien hoidossa, vastaan tulee monia ennestään tuntemattomia terveydenhuollon ja hoivatarpeen kysymyksiä, joiden merkitystä omaan elämään ei ole aikaisemmin tarvinnut ajatella. Kattavan ja 2
3 ajantasaisen tiedon puute on usein ensimmäinen kompastuskivi. On myös muita syitä. Esimerkiksi kielitaito, jolla pärjää arkipäivän tilanteissa, ei kaikissa tapauksissa riitäkään laadukkaaseen potilas-lääkäri -suhteeseen, jossa kielen puhumiselta ja sen ymmärtämiseltä vaaditaan aivan toinen syvyys ja ulottuvuus 1. Jos potilas ei pysty tarpeeksi selvästi kertomaan tuntemuksiaan ja huoliaan, jää lääkärille epäselväksi potilaan todellinen vaiva. Potilaan ja lääkärin välisessä vuorovaikutustilanteessa piilee vaara, että siinä ei ylitetä kulttuuritietoisuuskynnystä. Kielen ja kielellisen ilmaisuun sekä eiverbaalisen viestinnän merkitys on suuri erityisesti psykiatrisessa hoidossa, jossa ymmärretyksi tuleminen ja ymmärtäminen on olennaista. Kommunikaatiolla on tärkeä rooli hoidon onnistumisen ja hoidon laadun kannalta. Kommunikaatiovaikeudet voivat estää asianmukaisen diagnoosin ja hoidon toteutumisen, ja pahimmillaan jopa estää pääsyn hoidon piiriin. Tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajilla on terveydentilaansa nähden valtaväestöä korkeampi vulnerabiliteetti (haavoittuvaisuus). Usein ikääntyvien maahanmuuttajien terveysriskit kumuloituvat, etenkin mitä tulee funktionaalisiin toimintoihin ja psyykkisiin sairauksiin. Muuttokokemus ei sinänsä ole sairauden tai psyykkisen kriisin lähde. Muutto toiseen maahan ja ympäristöön on parhaimmillaan ensisijaisesti myönteinen kokemus ja voi avata siihen asti ulottumattomissa olleita positiivisia elämänsisältöjä. Pitkällä aikavälillä katsottuna kaikki muuttajat eivät kuitenkaan yllä tähän muuton positiiviseen bilanssiin. Syrjäytymisen vaara on aina olemassa, jos ei päästä rakentavaan kulttuurit ylittävään kommunikaatioon ja ympäristön ja valtaväestön odotukset sekä ammatti- sekä perheroolit jäävät saavuttamatta. Jokaisen maan hoitojärjestelmän rakenteista (sairaaloista, vanhainkodeista tms.) löytyy lisäksi rakenteellista tai piilevää rasismia, jolta ulkosuomalaiset eivät suinkaan välty. Etenkin silloin, kun maahanmuuttajan puutteellinen kielitaito estää häntä pääsemästä tarjolla oleviin yhteiskunnan rakenteisiin tai uusiin, omaehtoisiin tukiverkostoihin, voi sopeutumisprosessi johtaa rakenteelliseen syrjäytymiseen. Tämä kehitys voi vahvistua henkilön vanhetessa. Tällöin seurauksena voi olla itsetunnon rikkoutuminen ja oman elämän tasapainon menettäminen vanhuksena uudessa maassa. Erityisesti iäkkään henkilön psyykkinen, fyysinen sekä sosiaalinen toimintakyky koostuu niistä voimavaroista, joita hän on elämänsä aikana kyennyt rakentamaan. Jos maahanmuuton jälkeinen aika ei ole kyennyt tarjoamaan tälle prosessille tukevaa kasvualustaa, voi maahanmuuttaja kokea pitkällä aikavälillä omien toiveiden ja yksilöllisten resurssien yhteensovittamattomuutta. Myös perheen sisäiset kommunikaatio- ja tukiverkostot voivat osoittautua heikoiksi. Toinen maahanmuuttajalle tärkeä ikääntymisen indikaattori syntyy sosiaalisista areenoista. Ne voivat muodostua hyvinkin erilaisiksi sen mukaan lähdettiinkö maasta työperäisesti vai oliko taustalla perheen perustaminen. Ruotsiin muuttajien kokemuksesta heistä suuri osa on työperäisiä muuttajia - nousee kuva siitä, että iäkkäänä henkilöllä on vähemmän voimavaroja 3 1 Lääkärin ja potilaan välisessä keskustelussa keskeisenä selvitettävänä ilmiönä voi olla esim kipu. Se voi olla poraavaa, pistävää, jomottavaa tms. Juuri tästä kivun laadusta lääkäri usein päättelee mistä kivusta on kyse. Toisaalta maahanmuuttaja tarvitsee kivun ilmaisuun syvempää kielitaitoa.
4 kehittää uusia tukiverkostoja, jos suurin osa verkostoista on syntynyt työelämän kautta. Lisäksi tämän ryhmän kielitaito ja koulutustaso ovat heikohkot. Myös muilla muuttajaryhmillä uusien verkostojen kehittäminen ja ylläpitäminen vähenee ikääntymisen myötä. Jos perhe ei itse - usein kahden kulttuurin yhteentörmäyksen vaikutuksesta - pysty takaamaan vanhuuden emotionaalista ja sosiaalista turvaa, voi maahananmuuttanut osapuoli jossain vaiheessa tuntea yksinäisyyttä, syrjäytyneisyyttä ja juurettomuutta. Tällöin migraatioprosessin bilanssi jää negatiiviseksi ja ikääntyminen ulkomailla koetaan yksinäisenä ja marginalisoituneena. Ikääntyminen vieraassa maassa ei ole kuulunut monenkaan maahanmuuttajan elämän suunnitelmiin muuttohetkellä, eikä se vuosia muuton jälkeenkään ole siirtynyt näiden suunnitelmien kehykseen. Tällöin vanhuus vieraassa maassa on pikemminkin ajautumista kuin tietoisesti suunniteltu elämänjakso. Usein lopullista päätöstä siitä, missä itse mielellään viettäisi vanhuuden, ei tehdä ajoissa. Monelle haastattelemalleni iäkkäälle maahanmuuttajalle on herännyt tunne tämänhetkisten elämänsisältöjen väliaikaisuudesta ja siitä, ettei omia (kulttuuri-)identiteettiin liittyviä toiveita perheen sisällä voida edes esittää. Perheen toiveet kohoavat tällöin maahanmuuttajan omien kulttuuritarpeiden yläpuolelle. Joillain iäkkäällä maahanmuuttajalla on jopa tunne lastensa ehdoilla elämisestä. Tämä tulee esille etenkin silloin, kun ulkosuomalaisten lapset ovat juurtuneet asuinmaahan, eivätkä he tunnista ikääntyvän äidin tai isän ajatuksellista paluuta kotimaahan ja sen perinteisiin tapoihin. Useimmille maailmalla asuville suomalaisille ulkosuomalaisuus jatkuu läpi elämän rikkautena liikkua kahden kulttuurin välillä ja luoda monikansallista identiteettiä. Etenkin tekniikan kehitys on tuonut tähän arvokasta apua, kun kotimaan voi hakea PC- ja TV-ruutuun ja pitää yhteyksiä juuriinsa. Myös vanhana ja vammaisena ulkosuomalaisella on mahdollisuus matkustaa yksin (ja yhdessä) pitkiäkin matkoja, ja osallistua entistä laajemmin sekä kotimaan että asuinmaan yhteisön elämään. Vanhuus on aikaa, joka vaatii yksilöltä paljon, mutta sillä on myös paljon annettavaa. Ulkosuomalaisilla on erinomaiset resurssit lieventää iän haittoja, kun he ajoissa ja rehellisesti ottavat vanhuuden haasteet vastaan ja pyrkivät uteliaina ja alati noukkimaan uutta tietoa päivittäin muuttuvassa sosiaalisessa ympäristössä, kahden yhteiskunnan välissä (terveydenhuollossa, liikenteessä, automaatiossa yms.) Ammattilaisten ja vapaaehtoisten apu (mm. suomalaisten verkostot) ovat silloin tarpeen, kun asioiden hoitaminen hallintoorganisaatiossa (vero- ja sosiaaliviranomaisten kanssa, vaikeaselkoisten lomakkeiden täyttämisessä yms.) tulee ylivoimaiseksi. Demografinen muutos vaatii siten myös ulkosuomalaisten omilta intressiryhmiltä keskustelua siitä, miten täyttää ikääntyvien ulkosuomalaisten odotuksia maailmalla. 4
5 5 Gerontologi Myllymäki-Neuhoff n alustuksen jälkeen käytiin vilkasta keskustelua, jossa eri puolilla maailmaa asuvat suomalaiset kertoivat omien alueittensa seniorien tilanteesta. Tämän jälkeen Helsingin Diakonissalaitoksen kansainvälisen diakonian johtaja Birgitta Rantakari esitteli lyhyesti ulkosuomalaissenioreiden tilanteesta keväällä 2007 tehdyn kyselyn tuloksia*, johon gerontologi Myllymäki-Neuhoff ja tutkijatohtori Tiina Lammervo (Siirtolaisuusinstituutti) esittivät kommenttipuheenvuoronsa. Seminaarin päätössanat lausui puheenjohtaja Taipale. *Suomalaiset Seniorit Maailmalla työryhmä lähetti keväällä 2007 ulkosuomalaisyhteisöjen edustajille kyselyn, jolla kartoitettiin eri alueiden ulkosuomalaisseniorien tilannetta. Yhteenveto kyselyn tuloksista löytyy Internetistä osoitteesta: >neuvonta >seniorineuvonta. Huom! Yhteenvetoa tullaan päivittämään jatkossa sitä mukaa kun lisätietoja saadaan ulkosuomalaisyhteisöiltä.
SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015
1 SUOMALAISET SENIORIT MAAILMALLA SENIORISEMINAARI 2015 Teema: Vanhuus ja kaksi kotimaata Paikka: Tuomiokirkon Krypta, Helsinki 21.5.2015 Seminaarin suunnittelu ja toteutus: Suomalaiset Seniorit Maailmalla
LisätiedotSENIORISEMINAARIMUISTIO
1 SENIORISEMINAARI 2010 Kirkkohallitus, Satamakatu 11, Helsinki 21.5.2010 Teema: Ulkosuomalaisen ikääntymissuunnitelma Suomen luterilaisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO
VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotUrheiluseurat 2020. @SipiKoo
Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen
LisätiedotOHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä
OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotTyö- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL
Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa.
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotMatkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu
Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotKoulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?
Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotIkääntyminen ja henkiset voimavarat
Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotAikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus
e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotIKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta
AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotToteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?
Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotSeniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä Vanhusneuvoston seminaari Tampere
Seniori-Vamos Etsivää ja osallistavaa seniorityötä 2018-2020 Vanhusneuvoston seminaari 31.5.2018 Tampere Etsivää ja osallistavaa vanhustyötä Espoossa, Helsingissä ja Tampereella Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotOman ikääntymisen suunnittelu ja voimavarat käyttöön
Oman ikääntymisen suunnittelu ja voimavarat käyttöön Äijävirtaa ja neuvokkaita naisia seminaari 26.4.2017 Aila Pikkarainen Esityksen teemat Seniori- ja vanhuusiän kehitysvaiheet? Loppuuko elämä Eriksonin
LisätiedotOmahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari
Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTulevaisuuden uimaseura.
Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotRuotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen
Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotTASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA
TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA Merja Rantakokko, TtT, dos. Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Tasa-arvo liikunnassa Usein
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotPALUUMUUTTAJAN HAASTEET
PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotVapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry
Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149
TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn
LisätiedotKotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa
Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotVanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä
Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä HARRI AARTELO, VARAPUHEENJOHTAJA, LAPPEENRANNAN VANHUSNEUVOSTO VANHUSNEUVOSTON KOKOUS 26.5.2017 Ammatti-ja tehtäväryhmät lähihoitajat ja
LisätiedotULKOSUOMALAISPARLAMENTTI. maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi
ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI maailmalla asuvien suomalaisten avoin yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi Ulkosuomalaiset - voimavara Suomelle Maailmalla asuu arviolta 600 000 ensimmäisen ja toisen polven ulkosuomalaisia.
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotIkäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotIkääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot
Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotKORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotIkäihmisten rahapelaaminen
Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin
Lisätiedot