JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2014 SISÄLLYSLUETTELO 76 YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERUSTEET SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN LEPOMÄKI RN:O 1:77 NIMISTÄ TILAA KOPSAMON KYLÄSSÄ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANVALTUUSTON KOKOUSAJAT KESÄKUU- JOULUKUU SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODELTA SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA TALOUSTILANNE JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / PALVELUJEN ULKOISTAMINEN JA KILPAILUTTAMISTOIMET ILMOITUS OSAKKEENOMISTAJILLE LUNASTUKSENALAISESTA SAANNOSTA ATTENDO OY:N VAATIMUS UHKASAKON ASETTAMISESTA / MARKKINAOIKEUDEN VASTINEPYYNTÖ KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEELLA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / YHTEISTYÖ MÄNTTÄ-VILPPULAN KANSSA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 / LAUSUNTOPYYNTÖ MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIRAPORTTI / MAAKUNTAVALTUUSTON LINJAUKSET TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMINTAAN LIITTYVÄT SULUT KESÄLLÄ

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Sirkka Viiala Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja, poistu klo kunnanjohtaja tekninen johtaja perusturvajohtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ YKSITYISTEIDEN KUNNOSSAPITOAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Kunnanhallitus Vuoden 2014 talousarvioon on varattu yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin Kunnan hallintosäännön mukaan tekninen johtaja päättää yksityisteiden kunnossapidon kunnanavustusten myöntämisestä vahvistettujen maksuperusteiden mukaisesti. Vuonna 2013 avustukset määräytyivät seuraavin perustein: - avustusta myönnetään vain pysyvän asutuksen pääsyteille - tiellä oltava perustettu tiekunta - tiekunnan on liitettävä avustushakemukseen edellisen vuoden tilinpäätös - kaikille tiekunnille perusavustus 1,1 x perityt yksikkömaksut, kuitenkin enintään 730 /km - entisille valtionaputeille lisäavustus vuosien 1994 ja 1995 valtionavustusten keskiarvosta - avustus on max 730 /km Naapurikuntien puolella oleville Punaportti-Kukkolahti yksityistielle (T16), Aakkolan yksityistielle (T44) ja Vähä-Salmijärven yksityistielle on myönnetty avustus laskennallisin perustein. Vuonna 2013 avustusta myönnettiin 38 yksityistielle joiden yhteenlaskettu pituus oli 80 km. Avustusten korkeinta määrää 730 /km esitetään leikattavaksi 8 %, jolloin avustus olisi korkeintaan 670 /km. Leikkaus tasaa tiekuntien välisiä avustuseroja. Kunnanhallitus hyväksyy seuraavat yksityisteiden kunnossapitoavustusten myöntämisperusteet: - avustusta myönnetään vain pysyvän asutuksen pääsyteille - tiellä oltava perustettu tiekunta - tiekunnan on liitettävä avustushakemukseen edellisen vuoden tilinpäätös - kaikille tiekunnille perusavustus 1,1 x perityt yksikkömaksut, kuitenkin enintään 670 /km - entisille valtionaputeille lisäavustus vuosien 1994 ja 1995 valtionavustusten keskiarvosta - avustus on max 670 /km

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Naapurikuntien puolella oleville yksityisteille myönnetään kunnossapitoavustus laskennallisin perustein. Mikäli tiekunta perii toimintaperusteisia yksikkömaksuja Juupajoen kunnalta, vähennetään yksikkömaksujen osuus kunnanavustuksesta. Avustukset laitetaan maksuun elokuussa. Kunnanhallitus Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Yksityisteiden kunnossapitoavustushakemuksia jätettiin määräaikaan mennessä 38 kappaletta. Tiekunnat ovat keränneet vuonna 2013 yksikkömaksuja yhteensä euroa. Käytettävissä oleva määräraha ei riitä kunnanhallituksen , 57 vahvistamilla kunnanavustusten myöntämisperusteilla. Uusiksi kunnanavustusten myöntämisperusteiksi esitetään: - avustusta myönnetään vain pysyvän asutuksen pääsyteille - tiellä oltava perustettu tiekunta - tiekunnan on liitettävä avustushakemukseen edellisen vuoden tilinpäätös - kaikille tiekunnille perusavustus 0,8 x perityt yksikkömaksut, kuitenkin enintään 650 /km - entisille valtionaputeille lisäavustus vuosien 1994 ja 1995 valtionavustusten keskiarvosta - avustus on max 650 /km Naapurikuntien puolella oleville yksityisteille myönnetään kunnossapitoavustus laskennallisin perustein. Mikäli tiekunta perii toimintaperusteisia yksikkömaksuja Juupajoen kunnalta, vähennetään yksikkömaksujen osuus kunnanavustuksesta. Avustukset laitetaan maksuun elokuussa. Kunnanhallitus hyväksyy muutetut yksityisteiden kunnossapitoavustusten myöntämisperusteet: - avustusta myönnetään vain pysyvän asutuksen pääsyteille - tiellä oltava perustettu tiekunta - tiekunnan on liitettävä avustushakemukseen edellisen vuoden tilinpäätös - kaikille tiekunnille perusavustus 0,8 x perityt yksikkömaksut, kuitenkin

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ enintään 650 /km - entisille valtionaputeille lisäavustus vuosien 1994 ja 1995 valtionavustusten keskiarvosta - avustus on max 650 /km Naapurikuntien puolella oleville yksityisteille myönnetään kunnossapitoavustus laskennallisin perustein. Mikäli tiekunta perii toimintaperusteisia yksikkömaksuja Juupajoen kunnalta, vähennetään yksikkömaksujen osuus kunnanavustuksesta. Avustukset laitetaan maksuun elokuussa.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN LEPOMÄKI RN:O 1:77 NIMISTÄ TILAA KOPSAMON KYLÄSSÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Marja Muurimäki hakee lupaa noin 200 krs-m²:n suuruisen omakotitalon sekä noin 100 krs-m²:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen noin 0,287 ha:n suuruiselle tilalle Lepomäki RN:o 1:77 Kopsamon kylässä. MRL 16 : Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Naapureiden kuuleminen on suoritettu, ja heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Kiinteistö voidaan liittää kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon. Tila rajoittuu Kaunistontiehen. Liite n:o 1, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityksen ja antaa suunnittelutarveratkaisun. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonto- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista, MRL 137. Päätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien 2 vuotta. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hakijan on saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston päätösten laillisuusvalvonta ja täytäntöönpano. Valtuusto on pitänyt kokouksensa ja käsitellyt pykälät Valtuusto teki päätökset seuraavista asioista: - Omakotitonttien ja lisämaan myyntihinnat ja -ehdot Juupajoen terveyspalvelujen järjestäminen / palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttamistoimet - Liikuntahallin peruskorjauksen ja laajennuksen tilannekatsaus. Kunnanhallitus päättää todeta kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset laillisiksi ja valitusajan jälkeen täytäntöönpanokelpoisiksi. Päätösten osalta voidaan ryhtyä täytäntöönpanotoimiin myös ennen lainvoimaisuutta siltä osin, kun se on Kuntalain 98 :n mukaan mahdollista.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANVALTUUSTON KOKOUSAJAT KESÄKUU-JOULUKUU 2014 Juupajoen kunnan hallintosäännön 17 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista) ja se on lähetettävä, mikäli mahdollista vähintään kolme päivää ennen kokousta kirjallisesti kokouksen osallistujille. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille ja muille, joilla on oikeus tai velvollisuus osallistua kokoukseen. Kunnanhallitus päättää kokoontua vuoden 2014 aikana kesä-joulukuussa varsinaisiin kokouksiinsa Juupajoen kunnanvirastolle tiistaisin klo alustavan suunnitelman mukaan seuraavasti: Lisäksi kunnanvaltuuston suunnitellut kokousajankohdat ovat , , ja Kokouksen alkamisaika klo

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODELTA 2013 Valmistelija: perusturvajohtaja Sirkka Viiala, puh Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki koskee asiakkaan asemaa ja oikeuksia niin viranomaisten kuin yksityisten palveluntuottajien järjestämässä sosiaalihuollossa. Asiakkaan oikeutena on saada hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakkaan velvollisuutena on antaa viranhaltijalle tarvittavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaalihuollon toteuttamisessa. Lain mukaan kunnan tulee nimetä sosiaaliasiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita, avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä, tiedottaa asiakkaalle asiakkaan oikeuksista, toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja seurata asiakkaan aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Merikratos sosiaalipalvelut Oy tuottaa Juupajoen kunnalle ostopalveluna sosiaaliasiamiespalvelun toistaiseksi tehdyllä sopimuksella. Sosiaaliasiamiehen tietoon ei ole tullut Juupajoen osalta mitään poikkeuksellista vuoden 2013 aikana. Täten palveluiden kokonaistoimivuus Juupajoella on ollut sosiaaliasiamiehen antaman raportin mukaan hyvä. Asiakkaiden yhteydenotot keskittyivät lähinnä lastensuojelupalveluihin. Toimeentulotuesta ei ole ollut yhtään yhteydenottoa. Esityslistan liitteenä n:o 2 on sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi sosiaaliasiamiehen raportin vuodelta 2013.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ, JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt allekirjoitettavaksi sopimuksen henkilökuljetusten järjestämisen yhteistyöstä, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja joukkoliikenteen kustannusten jakamisesta. Sopimuksen liitteitä 2 (luonnos viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän kuvauksesta) ja 3 (luonnos viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän vyöhykkeistä ja käyttöön otettavista lipputuotteista) ei ole tässä vaiheessa sopimuksen mukana, koska niistä neuvotellaan kuntien kanssa myöhemmin ja ne tulevat ajankohtaisiksi vasta kesällä Kunta-ELY -yhteistyösopimus korvaa aiemman lippusopimuksen ja siinä sovitaan 1. joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista, johon sisältyy palvelutasomäärittelyn yhdessä tekeminen sekä liikenteen järjestämistavasta yhdessä keskusteleminen. 2. kunnan järjestämien henkilökuljetusten ja ELY -keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen koordinoinnista ja hankinnoista. Päävastuunjako pysyy nykyisenlaisena: ELY hankkii rahoituksensa raameissa laajemmin palvelevan, pääasiassa kuntarajat ylittävän avoimen joukkoliikenteen; kunta vastaa erillislainsäädännön mukaisista henkilökuljetuksista ja täydentävistä, kunnan sisäisistä liikenteistä (esim. palvelulinjoista). Kunnan järjestämiä kuljetuksia voidaan sovittaa osaksi ELY- keskuksen tilaamaa liikennettä, jos kunta vastaa edelleen niiden kustannusosuudesta (tavoitteena liikenteen kokonaiskustannusten tehokkuus). 3. Kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY- keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen kustannuksiin. Kunta osallistuu kustannuksiin vuonna 2014 samalla rahoitustasolla kuin vuonna Rahoituslaskelmat ja niihin liittyvä kuntakohtaisten lipunhintojen valmistelu tehdään yhteistyössä. Jatkossa tavoitteena on kunnan ja valtion osallistuminen %. Jos kunta ei halua ottaa käyttöön kuntakohtaisia alennettuja lippuja, myydään asukkaille yleiskausilippua sekä kerta- ja arvolippuja. Jos kunta ei osallistu rahoitukseen ollenkaan, joudutaan liikennettä mahdollisesti karsimaan. 4. Kunnan alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja sen toteutuksesta asiakaspalvelupisteineen. Tavoitellaan järkeviä kokonaisuuksia niin asiakkaiden kuin kilpailuttamiskokonaisuuksienkin kannalta. Esim. koululaisilla vain yksi lipputuote käytössä. 5. Kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnallisiin rekistereihin. Tavoitteena yhteinen tietopankki ja matkustajainformaatio. Sopimus on esityslistan liitteenä n:o 3.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus hyväksyy laaditun sopimuksen.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ TALOUSTILANNE Kuluvan vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarvion toteutumisen seurantaa tehdään kunnanhallitukselle kolme kertaa vuodessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 % vuonna Toteutuma oli odotettua heikompi. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 %. Finanssikriisistä alkanutta heikon talouskehityksen jaksoa Suomessa voidaankin perustellusti verrata 90 -luvun lamaan. Viime vuoden tilanne antaa heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Sen jälkeen kasvun arvioidaan piristyvän hieman, mutta jäävän yhä tasoltaan vaatimattomaksi. Työttömyyden ennakoidaan heikentyvän edelleen. Verotulojen osalta voidaan todeta, että alkuvuoden verontilitykset koko maassa ovat kertyneet odotetusti, mutta kuukausikohtaiset tilitysvaihtelut ovat olleet suuria. Verotilitysrytmin muutos vaikuttaa alkuvuoden tilityksissä, koska jäännösverojen tilitykset siirtyivät tammikuulta joulukuulle 2013 ja maaliskuulta helmikuulle. Valtiovarainministeriö on nostanut ennustettaan kunnallisverojen tilityksistä 1,5 %:iin (aik. 0,7 %). Yhteisöverokannan lasku näkyi yhteisöveron kokonaiskertymässä täysimääräisesti vasta maaliskuun tilityksissä vuoden 2014 ennakkoverojen alenemisena. Kunnille verokannan lasku on kompensoitu jako-osuuden korotuksena. Alkuvuoden hyvästä yhteisöverojen kokonaiskertymästä huolimatta valtiovarainministeriö on alentanut ennustettaan kuntien yhteisöverokertymästä vuodelle Kiinteistöverojen osalta on odotettavissa kasvua, joka johtuu kuluvana vuonna voimaan astuneista kiinteistöjen arvostamisperusteiden muutoksista. Ennakkotietojen mukaan Juupajoen kiinteistöverotulot ylittävät v talousarviossa arvioidun n eurolla. Vastuualuejohtajat ovat laatineet talousarvion seurantaraportit kunnan tammimaaliskuun taloustilanteesta. Esityslistan liitteessä n:o 4 on talousarvion seurantaraportit sitovuustason mukaan tulosalueittain esitettynä ja mahdolliset poikkeamat sanallisesti selostettuna. Lisäksi liitteessä on talousarvion seurantaraportit alemmalla eli tulosyksikkötasolla kunnan kirjanpitojärjestelmästä otettuna.

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Liitteenä n:o 5 on tuloslaskelma ja yhteenveto alkuvuoden verotilityksistä. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kunnan taloustilanteen

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / PALVELUJEN ULKOISTAMINEN JA KILPAILUTTAMISTOIMET Valtuusto Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ulkoistaa kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut väliseksi ajaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tehtiin suorahankintana Pihlajalinna Oy:ltä ko. ajalle. Kunnanhallitus Markkinaoikeus on antanut päätöksensä Attendo Oy:n tekemään valitukseen. Markkinaoikeuden päätös: Markkinaoikeus kumoaa Juupajoen kunnanvaltuuston tekemän suorahankintapäätöksen 52. Markkinaoikeus kieltää Juupajoen kuntaa jatkamasta sanotun päätöksen täytäntöönpanoa. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun euron sakon uhalla. Markkinaoikeus hylkää Attendo Oy:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä. Markkinaoikeus velvoittaa Juupajoen kunnan korvaamaan Attendo Oy:n oikeudenkäyntikulut eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :m 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tämän päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus hylkää Juupajoen kunnan ja Pihlajalinnan Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Julkisista hankinnoista annetun lain 106 :n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös on kokonaisuudessaan toimitettu sähköpostilla kokoukseen osallistujille. Liite n:o 5. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää merkitä tiedoksi Markkinaoikeuden antaman päätöksen, että Juupajoen kunta tyytyy Markkinaoikeuden päätökseen, koska päätös on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaista eikä päätöksessä ole lausuttu sellaista, jonka perusteella päätöksestä olisi syytä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ tiedustella Mänttä-Vilppulan kaupungilta, onko Mänttä-Vilppulan kaupungin mahdollista ottaa järjestämisvastuu Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista nopealla aikataululla vuoden 2014 osalta ja mikäli Juupajoen kunta päättää jatkaa itsenäisenä, myös vuodesta 2015 eteenpäin, valtuuttaa kunnanhallituksen käynnistämään valmistelut kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseksi siltä osin kuin palveluita hankintaan ostopalveluna. Valtuusto Markkinaoikeuden päätös on liitteenä n:o 3. Kunnanhallitus Virkamiestyönä on aloitettu valmistelut kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseksi. Kilpailuttaminen on vaihtoehtoinen toimintalinja siltä varalta, mikäli yhteistoiminta-aluetta Mänttä-Vilppulan kanssa ei jostain syystä olisi mahdollista toteuttaa toivotulla aikataululla jo vuoden 2014 aikana. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti hylätä kuntaliitossopimuksen Oriveden kaupungin kanssa. Päätöksen johdosta kunnan sote -palvelujen sopimuskausi on mahdollista ulottaa kuluvaa vuotta pidemmälle huomioiden kuitenkin valmistelussa oleva valtakunnallinen sote -palvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön aikataulu. Mahdollista kilpailuttamista varten on laadittu luonnoksia sote -palvelujen palvelukuvauksista sekä tarjouspyyntöasiakirjoista. Asiasta on käyty myös valmisteleva neuvottelu hankintajuristin kanssa työryhmällä, johon on kuulunut kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat, perusturvajohtaja ja kunnanjohtaja. Neuvottelussa on alustavasti linjattu mahdollisen kilpailuttamisen laajuutta, sopimuskautta ja muita asiaan liittyviä periaatteita. Asiakirjaluonnokset esitellään kunnanhallituksen kokouksessa.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus tutustuu laadittuihin hankinta-asiakirjaluonnoksiin ja käy lähetekeskustelua asiakirjojen jatkotyöstämistä varten. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen käynnistämään kilpailuttamistoimenpiteet kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluntuottajan valinnasta ja erikoissairaanhoidon kustannusvastuutahosta vuodelle 2014 ja optiovuosille 2015 ja 2016 kokonaisulkoistuksena lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Kilpailutuksen kohteena olevan kokonaisuuden osalta ao. henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksena palvelun tuottajan palvelukseen. Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen hoitamaan hankintamenettelyn käytännön toteutuksen ja päättämään asiaan liittyvistä linjauksista. Nimettiin kilpailutusta valmistelevaan työryhmään kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jani Jauhiainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä, kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja perusturvajohtaja Sirkka Viiala. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi. Valtuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto on kokouksessaan valtuuttanut kunnanhallituksen valmistelemaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamistoimia. Hankinta-asiakirjoja on valmisteltu kunnanhallituksen nimeämässä työryhmässä ja hankinta-asiantuntijan toimesta kunnanhallituksen kokouksessa esiteltyjen luonnosten pohjalta. Hankinta-asiakirjaluonnokset (salaisia) ovat esityslistan liitteenä n:o 6. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteen mukaiset kilpailuttamisasiakirjat ja julkaista viipymättä hankintailmoituksen.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus valtuuttaa työryhmän tekemään tarvittavat täsmennykset hankintaasiakirjoihin. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ ILMOITUS OSAKKEENOMISTAJILLE LUNASTUKSENALAISESTA SAANNOSTA Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportti ilmoittaa, että yhtiön osakkeet nrot , jotka oikeuttavat huoneiston nro 6, 231 m 2 hallintaan on myyty. Kyseessä on liikehuoneisto. Osakkailla on yhtiöjärjestyksen 16 :n mukainen lunastusoikeus. Lunastusvaatimus on esitettävä kirjallisesti yhtiölle kuukauden kuluessa eli viimeistään Yhtiön toimesta on meneillään selvitystyö, onko lunastus juridisesti ko. tapauksessa mahdollinen. Kiinteistö Oy Juupajoen Koskiportin isännöitsijän antaman ilmoituksen mukaan lunastus ei ole mahdollinen. Ilmoitus ei anna aihetta toimenpiteisiin.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ ATTENDO OY:N VAATIMUS UHKASAKON ASETTAMISESTA / MARKKINAOIKEUDEN VASTINEPYYNTÖ Markkinaoikeus on lähettänyt kunnalle kirjeen, jossa se varaa Juupajoen kunnalle tilaisuuden vastineen antamiseen Attendo Oy:n hakemuksen johdosta. Attendo Oy on hakenut uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Vastineessa pyydetään selvittämään mm. hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo, hankinnan sopimuskausi ja onko hankintapäätös pantu täytäntöön. Vastineeseen pyydetään liittämään jäljennös kaikista asiaan vaikuttavista asiakirjoista. Hankintayksikön on ilmoitettava sisältyykö vastineeseen tai sen liitteisiin salassa pidettäviä liikesalaisuuksia. Mikäli asiakirjoissa on liikesalaisuuksia, ne pyydetään selkeästi merkitsemään asiakirjoihin. Vastine on pyydetty toimittamaan viimeistään Vastineen antamiseen on myönnetty lisäaikaa asti. Esityslistan liitteenä n:o 7 on Attendo Oy:n hakemus Markkinaoikeudelle. Esityslistan liitteenä n:o 8 on vastineluonnos, joka toimitetaan kunnanhallituksen jäsenille myöhemmin. Kunnanhallitus päättää antaa asiassa esityslistan liitteen mukaisen vastineen.

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KOULUTUSYHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEELLA Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus on lähettänyt jäsenkunnille seuraavan yhtymähallituksen pidetyn kokouksen pöytäkirjanotteen 78: Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ja hallitusohjelmassa korostetaan toisen asteen koulutuksen turvaamista kaikilla alueilla Suomessa. Taloustilanteen ja taloudellisten edellytysten heikentyessä on maan hallitus tehnyt rakennepoliittisia päätöksiä, jotka korostavat vahvojen koulutuksen järjestäjien roolia koulutuksen turvaamiseksi maan eri osissa. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on päätetty, että toisen asteen koulutuksen (ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus) järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien niin, että oppilaitosverkko tehostuu. Koulutus on aina ollut Suomelle tärkeä menestystekijä ja tulee olemaan sitä edelleen. Suomi haluaa olla maailman osaavin kansa vuonna Jotta maan kaikissa osissa voitaisiin turvata korkealaatuiset koulutuspalvelut, on huolehdittava myös koulutuksen järjestämisen edellytyksistä. Koko toisen asteen koulutuksella on alueen kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta keskeinen rooli ja oppilaitosten toimiminen alueella lisää osaamista ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Tällä hetkellä lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus toimivat hyvin erillään toisistaan. Myös koulutusmuotojen ylläpitäjärakenne on hyvin erilainen. Lukioita ylläpitävät pääsääntöisesti kunnat ja ammatillinen koulutus on koottu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin järjestäjänä on useimmiten kuntayhtymä. Taloudellisten voimavarojen vähetessä olisi löydettävä toimintamuotoja, joilla ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen toimintaedellytyksiä kehitettäisiin koko toisen asteen näkökulmasta, kuitenkin niin, että turvataan molempien koulutusmuotojen olemassaolo. Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella toimii useita lukioita. Lukiot ovat opiskelijamäärältään pienehköjä ja tarvitsevat yhä enenevässä määrin lisärahoitusta kunnilta. Ikäluokkien pienentyessä taloudelliset ja toiminnalliset haasteet kasvavat ja tässä tilanteessa voimavarojen yhdistäminen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta voisi tuoda tehokkuutta ja samalla luoda edellytykset koulutuksen turvaamiseksi toiminta-alueellamme. Molempia koulutusmuotoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Myös kansalaisopistoverkkoa on Suomessa tiivistetty suuremmiksi opistoiksi toimintaedellytysten turvaamiseksi. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille todetaan, että vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistetaan ja tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Päätöksen mukaan uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioituneessa Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymässä on toiminut yleissivistävä yksikkö, jonka muodostavat Pirkanmaan aikuislukio, Petäjä-opisto (kansalaisopisto) sekä Ylä-Satakunnan musiikkiopisto. Vapaata sivistystyötä järjestävä Petäjä-opisto toimii Parkanon, Kihniön ja Kankaanpään alueilla ja lisäksi toimintaa on myös Honkajoella ja Pomarkussa. Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueella toimii useita muita kansalaisopistoja. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimineesta Petäjä-opistosta on hyvät kokemukset. Koulutusyhteistyön lisäämiseksi ja vahvistamiseksi voisi olla paikallaan selvittää myös kansalaisopistojen kokoamista yhdeksi kokonaisuudeksi samalle ylläpitäjälle. Valmisteluvastuu: hallintojohtaja Terhi Päivärinta Kuntayhtymäjohtajan ehdotus: Yhtymähallitus päättää esittää Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnille, että ne nimeäisivät kukin mennessä 2-3 edustajaa työryhmään, jonka tehtävänä olisi selvittää edellytykset siirtää Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-alueen lukiotoiminta ja kansalaisopistotoiminta Sastamalan koulutuskuntayhtymään. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus päättää nimetä Juupajoelta kaksi edustajaa työryhmään. Kunnanhallitus hyväksyin ehdotuksen yksimielisesti. Juupajoen kunnan edustajiksi työryhmään nimettiin Lea Nurminen ja Aarno Niemelä.

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMAN KÄYNNISTÄMINEN Juupajoen kunnan kaksi edellistä tilinpäätöstä (2012 ja 2013) ovat olleet alijäämäisiä. Kunnan taloustilanteesta on laadittu emeritusprofessori Pentti Meklinin toimesta analyysi, joka on käsitelty kunnanvaltuustossa Analyysin yhteenvedossa todetaan mm. seuraavaa: Päätelmät tulojen osalta Tulojen kehityksen näkökulmasta Juupajoen tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Tekijät, joihin kunta ei juuri voi vaikuttaa, vähintään hidastavat tai jopa pysäyttävät tulojen kasvun. Kunnan väline tulojen lisäämiseen on veroprosenttien korottaminen. - Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan. Jos valtionosuusuudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, supistaisi uudistus Juupajoen valtionosuuksia parin tuloveroprosentin verran siirtymäkauden jälkeen. - Veroprosentteihin tuo myös painetta jo nykyinen tilanne. Vuoden 2013 verotilityksiin sisältyi pari kertaluonteista verotulojen tilitystä (Juupajoen tarkka osuus ei nyt ole tiedossa, mutta se lienee alle yhden veroprosentin suuruinen). Näistä kertaluonteisesta eristä huolimatta kunnan tilinpäätös oli hieman alijäämäinen. - tulevaisuutta silmällä pitäen on myös huomattava, että vuoden 2013 hyvä verokertymä pienentää verotulontasausta vuonna 2015, jos silloin on voimassa nykyisen kaltainen tasausjärjestelmä. - Näiden järjestelmämuutoksista johtuvien veroprosenttien korotuspaineiden lisäksi tulevat luonnollisesti myös menojenkasvusta aiheutuvat korotuspaineet. Päätelmät menojen kehityksen osalta Mikäli yhteiskunnallinen muutos jatkuu entiseen malliin, tulevaisuudessa kuntien menojen kasvupaineet vain lisääntyvät erityisesti väestön ikärakenteen muuttumisen johdosta. Toinen menopaineita lisäävä syy on palvelutasovaatimusten kasvu. Vaikka maaseudulla asuvien ihmisten palveluodotukset eivät useinkaan ole korkeat, aiheuttavat yleiset kehityssuunnat sen, että palveluja järjestäviltä yksiköiltä edellytetään koko ajan korkeampaa palvelutasoa, vaikka samanaikaisesti olisikin pyrkimystä lieventää mm. henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia. Juupajoen asukaskohtaiset nettokäyttömenot ovat viime vuosina kasvaneet ja ylittävät nyt maan kuntien keskiarvon. Palvelutarpeiden kasvu jatkuu väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Samanaikaisesti palvelutasovaatimukset kasvavat. - Tulevaisuudessa menojen hallinnan kannalta keskeinen on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden osuus kunnan nettokäyttökustannuksista on lähes 70 % ja niihin kohdistuu runsaasti kasvupaineita. Vuoden 2011 tietojen

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ mukaan Juupajoen terveys- ja vanhuspalvelujen tarvevakioidut menot ovat hieman kuntien keskitasoa korkeammat. - Opetuksen ja kulttuurin nettokäyttökustannukset ovat noin 23 %, josta peruskoulun osuus suurin. Kunnan nettokäyttökustannuksista peruskoulujen osuus on noin 18 %. Peruskoulujen oppilaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat korkeat. Menojen kasvun hallinnan kannalta edessä on rakenteellisten päätöksien tekeminen, kun ennusteiden mukaan lapsien ja nuorien ikäluokat pienenevät. - Tehtäväkohtaiset valtionosuudet kattavat nykyisellään iän ja sairastavuuden tuottamista menoista laskennallisesti noin kolmanneksen ja kunnan on maksettava kaksi kolmasosaa. Tämä osuuden kunta maksaa verotuloistaan ja verotuloksen tasauksesta saamillaan tuloilla. Kun valtionosuudet ovat sidottu pääosin asukaslukuun, väestön määrän aleneminen vähentää kunnan saamaa valtionosuutta kokonaisuudessaan. Kustannukset eivät suoraan vähene väestön määrän mukaan. Kiinteät kustannukset, esimerkiksi koulun kustannukset, pysyvät pitkään lähes muuttumattomina vaikka oppilasmäärä laskee. Kun talouskasvu ilmeisesti tulevaisuudessa on hidasta ja veroprosenttien jatkuva korottaminen ei ole mahdollista, selviytyminen edellyttää palvelutuotannossa perusteellisia rakenteellisia uudistuksia, joilla määrältään ja laadultaan riittävät palvelut voidaan turvata. Kunnan on parannettava tuottavuutta hillitäkseen menojen kasvua tai supistaakseen menoja. Juupajoen kunnan talouden tasapainottamistoimia ja taloussuunnitelman laatimista on käsitelty kehittämisjaoston kokouksessa Erityisesti tulossa oleva valtionosuusuudistus ja sen arvioidut vaikutukset kunnan talouteen edellyttävät toimenpiteitä. Kehittämisjaosto on päätynyt esittämään talouden tasapainottamisohjelman laatimista. Kunnanhallitus päättää käynnistää toimenpiteet kunnan talouden tasapainottamiseksi ja erillisen talousohjelman laatimiseksi. Tehtävää varten nimetään poliittinen ohjausryhmä, joka laatii työn linjaukset siten, että ohjelma voidaan hyväksyä syyskuun valtuustossa. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti ja päätti, että kehittämisjaosto toimii poliittisena ohjausryhmänä.

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / YHTEISTYÖ MÄNTTÄ-VILPPULAN KANSSA Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ulkoistaa kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut väliseksi ajaksi kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuoltoa ja virkavastuulla hoidettavia tehtäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tehtiin suorahankintana Pihlajalinna Oy:ltä ko. ajalle. Kunnanhallitus Markkinaoikeus on antanut päätöksensä Attendo Oy:n tekemään valitukseen. Markkinaoikeuden päätös: Markkinaoikeus kumoaa Juupajoen kunnanvaltuuston tekemän suorahankintapäätöksen 52. Markkinaoikeus kieltää Juupajoen kuntaa jatkamasta sanotun päätöksen täytäntöönpanoa. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun euron sakon uhalla. Markkinaoikeus hylkää Attendo Oy:n vaatimuksen hyvitysmaksun määräämisestä. Markkinaoikeus velvoittaa Juupajoen kunnan korvaamaan Attendo Oy:n oikeudenkäyntikulut eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 :m 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tämän päätöksen antamisesta. Markkinaoikeus hylkää Juupajoen kunnan ja Pihlajalinnan Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Julkisista hankinnoista annetun lain 106 :n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös on kokonaisuudessaan toimitettu sähköpostilla kokoukseen osallistujille. Liite n:o 5. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää merkitä tiedoksi Markkinaoikeuden antaman päätöksen, että Juupajoen kunta tyytyy Markkinaoikeuden päätökseen, koska päätös on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaista eikä päätöksessä ole lausuttu sellaista, jonka perusteella päätöksestä olisi syytä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ tiedustella Mänttä-Vilppulan kaupungilta, onko Mänttä-Vilppulan kaupungin mahdollista ottaa järjestämisvastuu Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista nopealla aikataululla vuoden 2014 osalta ja mikäli Juupajoen kunta päättää jatkaa itsenäisenä, myös vuodesta 2015 eteenpäin, valtuuttaa kunnanhallituksen käynnistämään valmistelut kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseksi siltä osin kuin palveluita hankintaan ostopalveluna. Valtuusto Markkinaoikeuden päätös on liitteenä n:o 3. Kunnanhallitus Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja päättänyt seuraavasti: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää ilmoittaa Juupajoen kunnalle, että Mänttä-Vilppulan kaupunki on valmis ottamaan järjestämisvastuun Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista nopealla aikataululla vuoden 2014 osalta, ja mikäli Juupajoen kunta päättää jatkaa itsenäisenä, myös vuodesta 2015 eteenpäin ohjeistaa kaupunginhallitusta aloittamaan välittömästi neuvottelut yhteistyön käytännön järjestelyistä Juupajoen kunnan kanssa. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa , joten valtuuston päätös on tiedossa kunnanhallituksen kokoukseen mennessä. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätöksen.

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen. Kunnanhallitus nimeää Juupajoen kunnan edustajat yhteistyöneuvotteluihin. Kunnan edustajiksi yhteistyöneuvotteluihin nimettiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jani Jauhiainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylä, kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja perusturvajohtaja Sirkka Viiala. Kunnanhallitus Ensimmäinen yhteistyöneuvottelu Mänttä-Vilppulan kanssa on pidetty Kokouksessa käytiin läpi kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistilanne, lähtökohdat yhteistyöneuvotteluille ja taustatietoja. Lisäksi sovittiin virkamiesvalmistelun käynnistämisestä ja neuvottelujen tavoiteaikataulusta. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi neuvotteluista annettavan katsauksen.

27 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 / LAUSUNTOPYYNTÖ MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIRAPORTTI / MAAKUNTAVALTUUSTON LINJAUKSET Kunnanhallitus Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi - raportti on valmistunut. Pirkanmaan maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää raportista lausunnot Pirkanmaan kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Raportti on nähtävillä välisen ajan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 internet -sivuilla osoitteessa sekä Pirkanmaan liitossa (Nalkalankatu 12, Tampere) ma-pe klo Asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa raportista palautetta asti. Pirkanmaan liitto pyytää kunnan lausuntoa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportista. Kuntia pyydetään esittämään lausunnossa kantansa seuraaviin kysymyksiin: Mikä vaihtoehdoista tuottaa kuntanne/seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Mitkä ovat keskeisimmät eri vaihtoehdoista syntyvät tavoitteet ja johtopäätelmät, jotka tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon? Minkä vaihtoehdon toteuttamiseen kuntanne/seutunne voimavarat parhaiten riittävät? Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Tiivistelmä raportista Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehtojen laatimisen tavoitteena on löytää maakunnan tavoitteet parhaiten täyttävä, tulevaisuuteen, vuoteen 2040 tähtäävä alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka pohjalta tullaan linjaamaan maakuntakaavan perusrakenne. Tavoitteena on Pirkanmaan erityispiirteiden ja vahvuuksien tunnistaminen ja maakunnan kilpailukyvyn parantaminen näitä erityispiirteitä vahvistamalla. Maankäyttövaihtoehdot ovat yhdyskuntarakenteellisia malleja, eivät oikeusvaikutteisia suunnitelmia. Vaihtoehdoissa tutkitaan erilaisia aluerakenne- ja liikenneratkaisuja ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Maakuntakaava etenee maankäyttövaihtoehtotarkastelun kautta kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheeseen. Maankäyttövaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tuotettu aineisto on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Saadun palautteen

28 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ pohjalta Pirkanmaan maakuntavaltuusto päättää kevätkokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdetään laatimaan. Tampereen kaupunkiseudun kasvun myötä Pirkanmaan aluerakenne on pitkään ollut jatkuvan muutoksen tilassa. Maakunnan keskusseudusta on kehittynyt pääkaupunkiseudun jälkeen valtakunnan toiseksi suurin kilpailukykyinen väestön, työpaikkojen ja palvelutoimintojen keskittymä, jonka vaikutukset säteilevät ympäri maakuntaa. Muu Pirkanmaa muodostuu puolestaan erillisten kunta- ja kaupunkikeskusten sekä pienempien taajamien alueellisista verkostoista, joissa alueensa monipuolisiksi asiointi- ja palvelukeskittymisiksi muodostuneilla seutukeskuksilla on keskeinen rooli. Kuntarakenteen uudistamispaineet ja jo tapahtuneet kuntaliitokset vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja tuovat myös näiden alueiden elämään muutoksia, jotka voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa sekä alue- että yhdyskuntarakenteeseen. Pirkanmaalla vahvimmat kasvuodotukset ovat kohdistuneet maakunnan keskusseudulle, mutta tulevaisuudessa Tampereelta Hämeenlinnan kautta Helsinkiin ulottuvalla HHT -vyöhykkeellä, joka on Suomen ainoa eurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infrastruktuurin keskittymä, on hyvät mahdollisuudet muodostua dynaamisen kasvun suunnaksi Etelä-Pirkanmaan alueella. Lisäksi verkottunut aluerakenne tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa seutukeskusten roolia. Taajamissa asuvan väestön osuus verrattuna haja-asutusalueiden asukkaisiin on noussut kaikkialla Pirkanmaalla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta samanaikaisesti taajamien asukastiheys on laskenut, mikä viittaa yleisen asumisväljyyden kasvuun sekä matalan rakentamistehokkuuden asuinalueiden laajenemiseen. Yhdyskuntarakenteen hajoamista on tapahtunut siten, että väkimäärä on vähentynyt kuntien keskustoista ja kasvanut taajamien reunoilla. Taajama-asukkaiden osuus kaikista pirkanmaalaisista on kuitenkin noussut jo lähelle 90 %:iin. Taajamaväestön osuus kipuaa korkeimmillaan yli 90 %:iin Tampereen seudulla. Etelä-Pirkanmaalla luku on n. 80 %. Muualla maakunnassa taajama-aste vaihtelee vajaasta 50 %:sta reiluun 60 %:iin. Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu väestösuunnite, jonka mukaan Pirkanmaan väestön määrä on vuonna , joka on suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukainen asukkaan kokonaismäärä. Maankäyttövaihtoehtojen mitoituksen lähtökohtana oli varautuminen koko Pirkanmaan alueella noin asukkaan kasvuun. Väestönkasvun ohjauksen painopiste vaihtelee vaihtoehdoittain siten, että vaihtoehdossa "Aurinko 1" väestönkasvu ydinkaupunkiseudulla on 94 % koko Pirkanmaan kasvusta, ja "Aurinko 2":ssa sama prosenttimäärä jakaantuu ydinkaupunkiseudun lisäksi eteläiselle HHT -vyöhykkeelle. Vastaavat luvut vaihtoehdossa "Planeetat" ydinkaupunkiseudun osalla on 90 % ja vaihtoehdossa "Tähdet" vastaavasti 86 %.

29 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Liikenneverkon osalta kaikissa vaihtoehdoissa tukeudutaan pääosin nykyisiin ja /tai tulevaisuudessa parannettaviin pääliikenneyhteyksiin. Uusista väylistä vt 3 oikaisu Lempäälä-Pirkkala, vt 3 Ylöjärvi-Hämeenkyrö ja Hämeenkyrön ohitus sekä Tampereen läntinen ratayhteys toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa. Tampereen eteläpuoleinen 2 -kehä sisältyy myös kaikkiin vaihtoehtoihin, mutta sen linjauksesta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Työn pohjana toimii nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan viherverkko. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu suhteessa tähän verkkoon. Nykyiseen palvelutasoon perustuva palvelukeskusverkkoluokitus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Palveluverkkoluokituksen kriteerinä on käytetty nykyistä palvelutasoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajamaluokitusta. Jokaisessa vaihtoehdossa on esitetty erilaisia painotuksia aluekehittämisessä, mikä voi johtaa keskusten suhteiden muutoksiin. Eri vaihtoehdoissa on tarkasteltu, mitkä ovat kunkin vaihtoehdon edellytykset eli asiat, jotka toimivat kehityksen moottoreina. Vaihtoehdossa aluerakenneperiaate määrittyy väestönkasvun painopistealueiden mukaan, joka vaikuttaa myös palvelukeskusverkkoon. Liikenneyhteyksillä ja eri liikennemuotojen valinnalla on keskeinen rooli palvelujen ja asumisen sijoittumisessa ja näiden keskinäistä suhdetta on pyritty valottamaan eri vaihtoehtomalleissa. Vaihtoehdoissa on esitetty suunnitteluelementteinä aluekehityksen painopistealueet, uudet ydinkaupunkiseudun alakeskukset, liikennejärjestelmä; rautateiden lähiliikenne, uudet lähiliikenteen seisakkeet, maakunnalliset hyvät bussiyhteydet, katuraitiotie, kaupunkiseudun keskeiset vaihtopaikat ja maakuntarajan ylittävät huomattavat asiointisuunnat. Maankäyttövaihtoehdot Aurinko 1 Ydinkaupunkiseutu ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli Vaihtoehdossa väestönkasvu Tampereen ydinkaupunkiseudulla on 94 % eli asumisen ja työpaikka-alueiden kasvu painottaa Tampereen kaupunkiseudun merkitystä. Kehittämisperiaate nojautuu vahvasti Tampereen imun hyödyntämiseen. Vaihtoehto korostaa ydinkaupunkiseudun merkitystä Pirkanmaan kehityksen moottorina, jossa korkea osaaminen (tiede ja teknologia), luova ympäristö, saavutettavuus joukkoliikenteellä, palvelujen vahvistaminen sekä laadukas asuin- ja elinympäristö mahdollistavat kumuloituvan kasvun. Maankäytön kehittämisen ideana on tiiviin ydinkaupunkiseudun kaupunkirakenteen muodostaminen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen, monipuoliset lähipalvelut ja vetovoimaisten asuin- ja työpaikka-alueiden muodostamisen. Tampereen ydinkaupunkiseudun ulkopuolella kasvu (6 %) keskittyy alueen suurimpiin keskuksiin Valkeakoskelle, Sastamalaan, Mänttä- Vilppulaan ja Ikaalisiin, jotka toimivat alueidensa vahvoina palvelukeskittyminä.

30 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Aurinko 2 Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli Vaihtoehdossa pääosa väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja pääradan varren asemanseudulle Toijalaan ja Viialaan (94 %). Lisäksi Hämeenkyrön ja Oriveden merkitys aluerakenteessa vahvistuu. HHT -vaihtoehdon mukaisen kehityksen taustalla ovat yhtäältä työvoiman kysynnän kasvu HHT -vyöhykkeen kaikissa keskuksissa, hinnaltaan ja laadultaan erilaiset asumismahdollisuudet vyöhykkeen eri osissa sekä pitkillekin työ- ja asiointimatkoille edellytyksiä luovat nopeat liikenneyhteydet (rata ja moottoritie). Alueen sisäiset ja ulkopuoliset markkinat kasvavat, uusia työpaikkoja syntyy osaavan työvoiman, toimintaedellytysten ja vetovoimaisen ympäristön johdosta. Vaihtoehto pohjautuu ydinkaupunkiseudun voimakkaaseen kehittämiseen sekä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere -kehityskäytävän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kehittämiseen, jossa eteläosien asemanseutujen ja liikenteen solmukohtien merkitys korostuu asumisen ja työpaikkojen alueina. Planeetat Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli Vaihtoehdossa väestönkasvusta 90 % sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja 10 % olemassa oleville ja uusille ratakäytävien asemanseuduille kuten Sastamalaan, Parkanoon, Viialaan, Toijalaan, Orivedelle ja Mänttä-Vilppulaan. Vaihtoehdossa on otettu huomioon Pirkanmaan sijainti pohjoisten luonnonvara-alueiden ja rannikon satamien välillä, vahva teollinen osaaminen ja valmiina oleva infrastruktuuri eli tuotantolaitokset ja yhteydet. Nämä houkuttelevat uudenlaista jalostus- ja logistiikkatoimintaa Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Kokemäenjoki-varren, HHT -vyöhykkeen, Mänttä-Vilppulan, Oriveden ja Parkanon seuduille. Elinkeinot vahvistuvat etenkin liikennevirtojen sekä liikenteellisen ja logistisen sijainnin hyödyntämisen kautta. Isot kuljetusvirrat korostavat etenkin ratayhteyksien merkitystä. Olemassa olevaan säteittäiseen raideverkkoon perustuva vaihtoehto pohjautuu kasvun ohjaamiseen Tampereen ydinkaupunkiin kytkeytyvien rautateiden asemien ja seisakkeiden ympäristöön, jotka muodostavat helminauhamaisen ala- ja paikalliskeskusverkon. Lähtökohtana on, että aluerakennetta kehittäessä hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaan ja kehitettävää raideinfrastruktuuria. Tähdet Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli Vaihtoehdossa kasvua on ydinkaupunkiseudun ulkopuolella, muita malleja enemmän, ja 14 % väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle paikalliskeskusten tiivistyviin taajamiin ja keskuksiin. Ydinkaupunkiseudun kasvuosuus on 86 % koko Pirkanmaan kasvuluvusta. Vaihtoehdon aluerakenneperiaatteena ovat keskusten palvelurakenteen ja keskusten omavaraisuuden turvaaminen. Nykyinen alueellistunut elinkeinorakenne säilyy ja