Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa"

Transkriptio

1 Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa

2 t ä s s ä n u m e r o s s a AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja, (09) Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 13 Aineisto: Pääkirjoitus 4 7 Opiskelu kannattaa 8 14 Agrologit lehtialalla 15 Mustialan opiskelijayhdistys esittäytyy Yrkeshögskolan Sydväst och Agrologföreningens r.f. 90 år Mela tarjoaa viljelijälle turvatakuun 21 Ajankohtaista Henkilöuutisia Kainuun hallintokokeilu 27 Kurssitapaamisia Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: Matti värri

3 Elinikäinen oppiminen on nykyyhteiskunnassa täyttä totta. Koulurakenteita muokataan jatkuvasti sellaisiksi, jotta jäykät rakenteet eivät estäisi kenenkään opinnoissa edistymistä. Ammattikorkeakouluunkin on saatu ylempi tutkinto, ja jotkut haaveilevat jopa ammattikorkeakoulupohjaisista tohtoreista. Uusi ilme Kuten edellisessä lehdessä lupasin, uudistuvat Agrologien Liiton wwwsivut. Tämän lehden saapuessa uusi ilme on jo www-sivuilla, mutta sivujen sisältöä uudistamme sitä mukaa kun ehdimme. Ensi vuonna tämä lehtikin saa uuden ilmeen. Liiton graafisen ilmeen suunnittelija laatii Agrologi-lehdelle taittomallin, jota lehden taittaja käyttää ensi vuoden ensimmäisestä numerosta alkaen. Oppia ikä kaikki Tämän lehden numerossa tutustumme muutamaan agrologiin, jotka ovat ammattikorkeakoulun tai maatalousopiston jälkeen suorittaneet yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempi korkeakoulututkinto on avannut heille tien toisenlaisiin töihin kuin mitä opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto tarjoaisi. Kurkistamme myös lehtimaailmaan, jossa agrologeja toimii erilaisissa tehtävissä. Joillekin lisäkoulutus on tarjonnut sielläkin mielenkiintoisen työmaailman. Lehtityö voisi tarjota agrologeille töitä lisääkin, mikäli kaupalliset liikelaitokset hyödyntäisivät lehtialan ammattilaisia enemmän, arvioivat toimittajan työtä tekevät agrologit. Tässä suhteessa Agrologilehti on huono esimerkki, jossa amatööri teki juttukoosteen ammattitoimittajista! Matrikkelista Viime lehdessä lupasin matrikkelin valmistuvan marraskuussa. Näin ei valitettavasti käynyt - nöyrimmät pahoitteluni matrikkelin viivästymisestä. Loppurutistus on aikaa vievää, mutta nyt henkilötieto-osa on taitettu ja kannetkin tehty. Kirjapainotyö vie kaksi viikkoa ja sitten seuraa postitus. Eli kyllä se matrikkeli tulee Hyvää joulua Teille kaikille ja onnellista vuotta 2007! Esko Lappalainen Toimituskunta Juha Alatalo Eino Heinola Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Jouni Savolainen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa

4 Laaja-alaisen työkokemuksen ja koulutuksen kautta eläinlääkäri Laura Haltia on pätevöitynyt tuotantoeläinsairauksien tutkimustyöhön. Yksi tieteellinen julkaisu on jo valmistunut ja lisää on odotettavissa. Opiskelu kannattaa Agrologien joukossa on paljon niitä, jotka valmistuttuaan tai päästyään työelämässä jo hyvään alkuun, aloittavat opiskelun taas uudelleen. Eräille halu opiskella saattaa herätä vasta eläkkeelle siirtymisen myötä. Yliopisto-opiskelusta yleisintä on opiskelu maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Muita suosittuja tiedekuntia ovat oikeus- ja kauppatieteellinen sekä teologinen tiedekunta. Ammattikorkeakouluista lisäoppia haetaan lähinnä tradenomikoulutuksesta. Usein opiskelu johtaa harjoittajansa kokonaan uusiin tehtäviin. Esimerkiksi piiriagrologista tulee maatalouskoulun opettaja, maitotilaneuvojasta eläinlääkäri, luomuneuvojasta oikeustieteen kandidaatti jne. Lisäkoulutus avaa työelämässä uusia mahdollisuuksia, vaativampia tehtäviä ja niiden myötä myös yleistä arvostusta ja todennäköisesti myös parempia tuloja. Jatko-opiskelu kuitenkin vaatii harjoittajaltaan selkeää opintosuunnitelmaa, määrätietoista asennetta, itsekuria ja kieltäymyksiä. Jos haluaa jatko-opiskella työelämän ohella, menee oman ajan käyttö kokonaan uusiksi. Yksityiselämää rajoittavista tekijöistä huolimatta on opiskelu silti kannattavaa, ja siksi siihen ryhtyneitä pitää myös rohkaista. Kolmiportainen opiskelu työelämään Eläinlääkäri Laura Haltia on työelämään valmistautuessaan hankkinut itselleen kolmiportaisen koulutuksen: ammatti-, opisto- ja yliopistotasoisen. Karjanhoitajaksi hän valmistui Mustialasta, agrologiksi Hyvinkäältä ja eläinlääkäriksi Tartosta ja Helsingistä. Vuodesta 2005 lähtien Laura Haltia on toiminut eläintautitutkijana Eviran Seinäjoen tutkimusyksikössä. Laura Haltia on lähtöisin Kehä-III:n tuntumassa sijainneelta maatilalta Vantaalta. Perhe ei itse kuitenkaan maataloutta harjoittanut. Mutta maatilan päärakennus asuntona ja maaseutumainen lähiympäristö saivat Lauran omaksumaan maatalousmyönteisen elämänasenteen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Vantaanjoen lukiosta, Laura Haltia hakeutui Mustialaan opiskelemaan yo-linjalle karjataloutta. Valmistuttuaan karjanhoitajaksi hän hankki koulutustaan vastaavaa työtä Kemijärveltä, maatalouslomittajana ja emäntäkoulun toisena karjakkona. Lomittajan työtä olisi ollut tarjolla lähempääkin, mutta halu nähdä Suomea laajemmin, teki valinnasta oikean. Kemijärveltä hän palasi takaisin Uudellemaalle Askolaan, nyt neljän tilan lomitusrenkaan lomittajaksi. - Tunsin suurta mielenkiintoa maataloutta ja sen tuotantoeläimiä kohtaan, Laura Haltia kertoo. - Minulla oli myös voimakas AGROLOGI 4/2006

5 halu lisäopiskeluun ja niinpä hakeuduin Hyvinkään Maatalousopistoon. Hyvinkäältä agrologiksi Agrologiopiskeluun liittyvän työharjoittelun Laura Haltia teki silloisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tuotantoeläinklinikalla Mäntsälässä. Nykyisin klinikka on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan. - Harjoittelutyö oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Se oli käytännön työskentelyä eläinlääkärin kanssa sekä klinikalla että maatiloilla, Laura Haltia kuvailee. Agrologiksi hän valmistui v Agrologina Laura Haltia sai välittömästi työpaikan samalta eläinklinikalta Mäntsälästä, jossa oli myös harjoittelijana ollut. Hän kertoo todella viihtyneensä työssään. Laura teki eläinlääkäriä avustavaa työtä, lueskeli alan kirjallisuutta ja kehitti itseään alansa työssä. Taustalla kuitenkin väikkyi jo ajatus valmistua itsekin joskus eläinlääkäriksi. Oma-aloitteellisuuden tuloksena hänelle järjestyikin opiskelupaikka Tarton maatalousyliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta syksyllä Tartosta eläinlääkäriksi Opiskelu Tarton maatalousyliopistossa on verrattavissa opiskeluun Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat kävivät luennoilla ja harjoittelivat klinikalla. Vierailevia professoreita puolin jos toisin kävi joskus luennoimassa. Opiskeluaikana oli Laura käynyt luennoilla myös Suomessa. - Valmistuttuani eläinlääkäriksi Tartossa v. -98, jäin aluksi töihin Viroon. Työpaikka löytyi Valion paikallisesta meijeristä, jossa tehtäväni oli utaretulehdustilanteen kartoittaminen meijerin maidonlähettäjäkarjoissa, eläinlääkäri Laura Haltia kertoo. Utaretulehduskartoitus tehtiin yhteistyössä EELA:n (nykyään Evira), MMM:n ja Valion kanssa. tässä yksikössä viisi eläinlääkäriä ja olemme jakaneet vastuualueet siten, että minä vastaan pääsääntöisesti sikatutkimuksesta, mutta tarvittaessa teemme toistemmekin töitä, Laura toteaa. Eläintautidiagnostiset tutkimukset - Eläintautien toteamiseksi tutkimme sekä elävistä eläimistä otettuja näytteitä että kuolleita eläimiä. Kuolinsyytutkimus alkaa eläimen ruumiinavauksesta obduktio -salissa, jota yleensä seuraa ainakin histologinen, bakteriologinen ja parasitologinen tutkimus. Muita tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan, esim. kemiallinen, virologinen ja serologinen tutkimus, luettelee Laura Haltia. Osa tutkimuksista tehdään Eviran muissa laboratorioissa. Asiakkaina ovat tavallisimmin yksityiset tuotantoeläinten kasvattajat tai teurastamot, joissa tutkimuspyynnön esittäjänä on aina lihantarkastuksen tarkastuseläinlääkäri. Näyte voi olla kokonainen eläin, ruhon tai sisäelimen osa. Ohjeen näytteen ottamisesta voi asiakas saada joko netistä tai puhelimitse. Näyte voidaan lähettää kylmäpakattuna postitse tai matkahuollon kautta. Näytteen voi myös itse tuoda tutkimusyksikköön. Lopullisen tutkimustuloksen saanti kestää nopeimmillaankin 2-3 viikkoa riippuen siitä, mitä tutkimuksia näytteestä on jouduttu tekemään, ja onko se aiheuttanut lisätutkimuksia jossakin toisessa laboratoriossa. Alustavia tuloksia voi asiakas kuitenkin kysyä puhelimitse jo muutaman päivän kuluttua näytteen lähettämisestä. Marraskuun loppuun mennessä oli Seinäjoella tutkittu jo 800 eläin- tai elinnäytettä. Tutkimushinnat ovat varsin kohtuulliset. Alle 25 kilon possu maksaa 30. Jos samalta asiakkaalta on tullut useampi näyte, on maksu seuraavasta eläimestä 20. Hinta nousee koon mukaan siten, että sika maksaa maksimissaan 90. Hinnat ovat arvonlisäverottomia, mutta sisältävät myös jatkotutkimuksen kulut. Bakteerien viljelmät tehdään erilaisille kasvualustoille, jotka valmistetaan pääosin omassa elatusainekeittiössä. Tavallisimmin ne tehdään naudan veripohjalle. Eräiden bakteerien kasvuaika on jopa 14 vrk, joten jo tästäkin syystä ei lopullista tutkimustulosta voi kovin nopeasti saada. Eviran selkeät kotisivut tarjoavat laaja-alaista ja monipuolista tietoa viraston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista, esimerkiksi tuotantoeläinten tautitilanteesta. Osoite on: Teksti ja kuvat Matti Värri Takaisin Suomeen Suomeen palattuaan Laura Haltia työskenteli aluksi EELA:ssa ja Kotieläinhygienian laitoksella assistenttina. Laillistuminen Suomessa tapahtuvan eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen tapahtui Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna Sen jälkeen Laura Haltia hoiti kunnan eläinlääkärin sijaisuuksia eri puolilla maata, kunnes hänet pyydettiin Eviran Seinäjoen tutkimusyksikön bakteriologin tehtävään. Tämän vuoden alusta Eviran Seinäjoen tutkimusyksikössä avautui eläinlääkärinvirka, johon Laura Haltia jätti hakemuksensa, ja johon hänet myös valittiin. - Meitä on Laura Haltia esittelee salmonella -bakteerin kasvualustaa. Jos näytteessä sattuisi olemaan salmonellaa, näkyisi se mustana kasvustona. AGROLOGI 4/2006

6 ProAgria Etelä-Karjalan kehityspäällikkö Antero Parkkonen on esimerkillinen aikuisopiskelija. Hän valmistui agrologiksi Mustialasta v ja jatkoi myöhemmin opiskeluaan työn ohessa valmistuen tradenomiksi v ja kauppatieteiden maisteriksi viime vuonna. Taloussuunnittelijasta kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrantalainen Antero Parkkonen valmistui agrologiksi Mustialasta v ja sai välittömästi työpaikan taloussuunnittelijana Kymen läänin maaseutukeskuksesta. Viisi vuotta myöhemmin hän siirtyi tiedotus- ja markkinointivastaavaksi ja aloitti samanaikaisesti itsensä kehittämisen kurssituksen ja koulutuksen avulla. Kouluttautumisen edistymisen myötä myös työn vaativuus maaseutukeskuksessa asteittain nousi. Vuodesta 1992 lähtien Antero Parkkonen on toiminut maaseutukeskuksen atk-tukihenkilönä ja vuodesta 1996 alkaen laatuvastaavana. Saman vuonna hänet nimitettiin jo maaseutukeskuksen kehityspäälliköksi ja johtajan varamieheksi. Pari vuotta aikaisemmin hän oli jo aloittanut opiskelun Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulussa (EKAMK), josta valmistui tradenomiksi v Palautuminen opiskelun tuomasta rasituksesta kesti neljä vuotta, jonka jälkeen Antero Parkkonen palasi taas opiskelun pariin. Nyt vuorossa oli kaupallisten aineiden opiskelu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kauppatieteiden maisteriksi (KTM) hän valmistui v Luumäeltä lähtöisin Antero Parkkonen syntyi v Luumäellä, pienen karjatilan viljelijäperheeseen. Tilan pienuutta kuvaa sekin, että hänen isänsä oli osa-aikaviljelijä ja työskenteli sähköasentajana tilan ulkopuolisessa työssä. Tilan pienestä koosta huolimatta vanhemmat halusivat Anterosta tilalle jatkajan ja ohjasivat hänet Harjun maanviljelyskouluun. 6 AGROLOGI 4/2006

7 Mutta Antero ei palannutkaan kotitilalleen, vaan asevelvollisuuden jälkeen hakeutui maatalousopistoon Mustialaan, josta valmistui agrologiksi v Opiskeluun liittyvän harjoittelun Antero Parkkonen suoritti Kymen läänin maatalouskeskuksessa. Ilmeisesti juuri harjoittelun ansiosta oli maaseutukeskuksen silloinen johtaja, Erkki Pilli-Sihvola, soittanut hänelle Mustialaan ja kertonut avoimeksi tulevasta kirjanpitoagrologin toimesta. Soittaja oli pyytänyt Anteroa lähettämään työhakemuksen. Kun Antero sittemmin valmistui, oli hänellä jo työpaikka Lappeenrannassa odottamassa. Mukaan koulutukseen Jo työelämänsä alkuvuosista lähtien Antero Parkkosta kiinnosti omien työvalmiuksien kehittäminen koulutuksen avulla. Aluksi se oli osallistumista erilaisiin kurssija koulutustapahtumiin, kunnes vuonna 1994 hän hakeutui EKAMK:uun, tavoitteena tradenomitutkinto. Antero Parkkonen kiittelee agrologikoulutuksen laaja-alaista opintopohjaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun kaupallisiin aineisiin oli helppo päästä mukaan, kun kaupalliset peruskäsitteet ja markkina-alaisuuksien todennäköisyydet olivat jo ennalta hallinnassa. -Usein kuulee verrattavan agrologi- ja merkonomikoulutuksen samanarvoisuutta kirjanpidon ja tilinpäätösten osalta, mutta käytännössä niillä on suurikin ero, Antero Parkkonen toteaa. -Molemmissa koulukunnissa kyllä ymmärretään numeroiden merkitys, mutta varsinkin maatalouden kohdalla agrologi näkee myös numeroiden taakse. Miksi numerot ovat juuri näitä, ja antavatko ne aihetta toiminnan muuttamiseen. Tradenomiksi Antero Parkkonen valmistui v Tutkinnon päättötyön hän teki maaseutukeskuksen laatujärjestelmästä, Laatujärjestelmän rakentaminen asiantuntijayritykseen. - Työn ohessa tapahtunut opiskelu vaati tarkkaa työsuunnitelmaa sekä työn ja opiskelun sovittamista yhteen, Parkkonen kuvailee. - Vapaa-ajan käytölle siitä ei ollut haittaa, koska opiskelulta omaa aikaa ei liioin jäänyt. Esimerkiksi TV-ohjelmat on opiskelijan tarkoin valittava ja mietittävä, mille ohjelmille aika lopulta riittää. - Tradenomikoulutuksen jälkeen pidin opiskelussa muutaman vuoden tauon. Vedin henkeä ja paneuduin kunnolla taas työhön, kun työtehtävätkin olivat opiskeluvuosien aikana osittain muuttuneet, Antero Parkkonen kertoo. - Uusi koulutusstartti otettiin vuonna Vuorossa oli tietojohtamisen opiskelu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tietojohtaminen kiinnosti Parkkosta erityisesti siitä syystä, että se oli suora jatkumo työlle ProAgriassa. Tietojohtaminen on tiedon löytämistä ja sen yhdistämistä. Se on kokemusperäisen tiedon muuntamista tietojärjestelmien ymmärtämään muotoon, välinevalintaa ja tiedon siirtämistä neuvonnan organisaatioon. Opiskelun sivuaineita olivat johtaminen, tietotekniikka ja laskentatoimi. - Yliopiston taholta osoitettiin opetusohjelmaa laadittaessa suurta ymmärtämystä kurssiamme kohtaan. Koska ryhmämme kaikki 20 opiskelijaa olivat työssä olevia, olivat luennot yliopistolla satutettu perjantai- ja lauantaipäiviksi. Se mahdollisti työasioiden aikatauluttamisen opiskeluun sopivaksi. - Kysymyksessä oli pääsääntöisesti etäopiskelu, Parkkonen kertoo. KTM - tutkintoon kuuluu 160 opintoviikkoa. Niistä ennakkoon suoritetuiksi viikoiksi kuitattiin aikaisempien opintojen perusteella 24 ja työn perusteella kuusi opintoviikkoa. Kauppatieteiden maisteriksi Antero Parkkonen valmistui vuonna Gradun otsikko oli: Sisäisen viestinnän rooli uudistumiskyvyn johtamisessa ja case ProAgriasta. Työ monipuolistunut Koulutuksen myötä Antero Parkkosen työ ProAgria Etelä-Karjalassa on monipuolistunut. Kehityspäällikkönä hänen tehtäväänsä kuuluu ProAgrian asiakaslähtöisen toiminnan jatkuva kehittäminen. Kun valtion myöntämä avustus maatalousneuvonnalle on vähentynyt hyvistä ajoista yhteen kymmenesosaan, on toiminnan taloudellisuus noussut tärkeänä tekijänä etusijalle. Se merkitsee muun muassa uusien rahoituslähteiden hankintaa. Yksi sellainen onkin jo perustettu. Se on ProAgria Etelä-Karjalan ja MTK Etelä- Karjalan yhdessä omistama tilitoimisto Pro Talous Oy. Sillä on tällä hetkellä noin 200 asiakasta: järjestöjä, pienyrityksiä ja yksityisiä viljelijöitä. Lisäksi tilitoimistossa tehdään ProAgrian noin 400 asiakkaan kirjanpito, tilinpäätökset ja useimmille myös veroilmoitukset. Pro Talous Oy:n toimitusjohtajana on Antero Parkkonen (OTO). ProAgria Etelä-Karjala, ProAgria Pohjois- Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo julkaisevat yhteistä tiedotuslehteä, ProAgria-Viestiä. Antero on tämän lehden toimituskunnan jäsen. Paitsi, että hän edelleen vastaa maakunnallisesta laatuneuvonnasta, on hän vuodesta 2001 lähtien toiminut koko Pro- Agria yhtymän laatuneuvojien kouluttajana. Myös yrittäjien laatukoulutustilaisuuksia hän on vetänyt Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Antero Parkkonen asuu perheensä kanssa Lappeenrannassa ja hän viljelee myös kotitilaansa osa-aikaisesti Luumäellä. Pellot ovat nurmiviljelyssä ja sadon korjaa naapuri. Isännän työvastuulle jäävät lannoitus ja nurmien uusinta. Harrastuksikseen Antero Parkkonen ilmoittaa kuntoliikunnan ja moottoripyöräilyn. Pyörä on 1300 cm3 Honda Pan European. Teksti ja kuva Matti Värri Parisenkymmentä Pirkanmaan agrologia vieraili Helsingissä tutustuen mm. Agrologien Liiiton Hietalahdenkadun toimistotiloihin. AGROLOGI 4/2006

8 Agrologit lehtialalla Agrologeja työskentelee lehtialalla hyvin monenlaisissa tehtävissä: erilaisina toimittajina, toimitussihteereinä, ilmoitusmarkkinoijina ja lehtiyhtiön hallituksessa. Tämän lisäksi lukuisa joukko agrologeja joutuu työssään tavallaan sivutyönään tekemään lehteä tai kirjoittamaan artikkeleita työnantajan ja sidostahojen lehtiin. Tässä jutussa tuomme esiin päätyökseen lehtityötä tekevien agrologien työtä, lehtialalle päätymistä, agrologi-koulutuksen antamia eväitä työhön sekä hankittua lehtialan tai yliopistokoulutusta. Lehtialalla työkseen toimivien lisäksi tutustumme myös lehtiyhtiön hallituksessa toimivien agrologien näkökulmiin. Kulunut vuosi on usealla haastattelemallani lehtialan agrologeilla ollut suurten muutosten vuosi. Sanomien paras lypsäjä stressi tuppasi häiritsemään yöunia, kun murehdin liitteen kokoon saamista. Taloussanomiin Heikki Tuuri haki, vaikka paikka ei vielä edes ollut auki. Soitin päätoimittajaksi valitulle Antti-Pekka Pietilälle ja tarjouduin töihin. Aloitin taloustoimittajana ja sen jälkeen olin pääkirjoitustoimittajana viisi vuotta, selvittää Heikki aloitustaan nykyisen työnantajan palveluksessa. Toimittajan töitä hän oli tehnyt tätä ennen muutaman vuoden Ilkassa sekä päätoimisena että kesätoimittajana. Ennen lehtimiesuraa Heikki toimi kolme talvea erityisluokanopettajana. Toimittajan täytyy tuntea yhteiskuntaa Taloussanomien tuottajalla Heikki Tuurilla on koulutuspohjaa ja käytännön työkokemusta vaikka muille jakaa: agrologi, hallintotieteiden maisteri, toimittaja, erityisluokanopettaja ja maanviljelijä. Näillä avuilla toimittajan työssäkin pitäisi pärjätä. Työpaikallaan lasisessa Sanomatalossa hän voi halutessaan briljeerata keinosiemennystoimiluvallaan. Toista sellaisen luvan omistajaa talosta tuskin löytyy. Yhtä hyvin hän voi haastaa työkaverinsa lypsykilpailuun, sillä onhan Hyvinkään maatalousopistossa näytetty lypsytaitokin tallella. Heikki Tuuri on säilyttänyt yhteyden maaseutuun, vaikka on koko Taloussano- mat-lehden historian ajan, vajaat kymmenen vuotta, tehnyt viikot toimittajan työtä Helsingin ydinkeskustassa. Viikonlopuiksi hän suuntaa Ylistaroon, missä veli perheineen hoitaa maatilaa ja emakkosikatilaa. Ylistarossa asuu myös oma perhe. Etätyökin on kangastellut Heikin mielessä, mutta toisaalta pitää olla paikalla, kun jotakin tapahtuu. Nykyisessä tehtävässään, viikoittain ilmestyvän yritysliitteen tuottajana, hänen täytyykin olla toimituksessa pitämässä ohjia käsissään. Uusi Yritysliite tuupattiin Heikin hoidettavaksi, vaikka hän vastusteli. Yritysliitteellä ei ole Heikin lisäksi toimittajia eikä muita työntekijöitä, vaan esimerkiksi jutut ja kuvat ostetaan ulkoa vapailta toimittajilta. Tuottajana Heikki hankkii liitteeseen tarvittavat palvelut. Aluksi 20-sivuinen liite söi paljon juttuja. Yritysliitteen tekemistä aloitellessani Pääkirjoitustoimittajana Heikin erikoisala oli myös elintarviketeollisuus, johon kompetenssia antoi vahva maataloustausta. Agrologi- ja hallintotieteiden opinnot ovat antaneet yhteiskunnallista kokemusta, mikä Heikin mielestä on toimittajalle tarpeellista. Yliopistotutkinnon pääaineena hänellä oli julkisoikeus, gradun hän teki EY-tuomioistuimesta. Siinä EU-tietämys syveni ja sen opin, että kaikki ei ole sitä, miltä ensimmäiseksi näyttää. Pääkirjoitustoimittajan on aina otettava taloudelliset asiat huomioon. On osattava perustella ja on puolustettava lehden linjaa, vaikka oma mielipide joskus poikkeaisikin siitä. Talouslehdille ja talousasioiden käsittelylle muissakin lehdissä on tilausta, sillä Heikin mielestä KOP, SYP, Sonera ym. synnyttivät kansan kapitalismin ja lisäsivät kiinnostusta sijoitusasioihin. Sijoitusvinkkejä Taloussanomatkaan ei anna, vaan kertoo mahdollisimman laajasti siitä, mitä maailmalla tapahtuu. AGROLOGI 4/2006

9 Agrologit lehtialalla Tuottajan työtään Heikki Tuuri kuvaa urakkatyöksi. Paikalla ei välttämättä olla yhdeksältä, mutta joskus päivä venyy klo 19.30:een. Toimittajan työ näkyy valmiissa lehdessä. Lehteen ei tule pistettäkään ellei toimittaja sitä tee, tiivistää hän lehden toimittamisen perusasian. Nykyisellään painettu eli printtilehti ei enää yksistään riitä. Taloussanomistakin nettilehti ilmestyy ensin ja printtilehti vasta seuraavana aamuna. Lehdet kilpailevat keskenään uutisista, mutta skuuppeja (uutinen, jota ei ole muissa saman päivän lehdissä) ei synny joka päivä. Viimeisin oma skuuppi oli uutinen Ingmanin myynnistä Arlalle, josta Taloussanomilla oli vihiä, mutta ei täsmällistä faktaa. Taloussanomat kirjoitti noin kuukautta ennen kauppaa, että Arla ostaa Ingmanin, vaikka kaikki lähteet asian siinä vaiheessa kielsivät, kertoo Heikki myhäillen onnistuneesta uutisen haistamisestaan. Lopuksi keskustelumme kääntyy opisto-opintoihin. Niihin sisältynyttä puhe- ja esiintymisopetusta hän muistelee lämmöllä. Se oppi ei vanhene ja on elämässä tarpeen. Toimittajan työtä seitsemän vuoden sykleissä Syyskuun ensimmäisenä päivänä, Pirkan päivänä, Kynämiehessä Pirkka-lehtiä tekevät toimittajat eivät juhlineet omien lehtiensä nimipäivää. Päinvastoin, sillä tuona päivänä kuuden viikon mittaiset yhteistoimintaneuvottelut päättyivät, ja osalle toimittajia jaettiin irtisanomislaput. Osa toimittajista oli onnistunut varmistamaan uuden työpaikan yt-neuvottelujen aikana. Irtisanominen oli odotettavissa, sillä kaikilla oli jo kesäkuun alkupuolella tiedossa tarjouskilpailun tulos, jossa Pirkka- ja Maatilan Pirkka-lehtien tekeminen siirtyi A-lehtien omistamalle Markkinointiviestintä Dialogi Oy:lle. - Työnantaja hoiti ikävän velvollisuutensa asiallisesti ja työntekijöitä tukien. Kaikesta ennakkotiedosta huolimatta yt-ilmoituksen kouraan saaminen yllätti. Vasta silloin mielessä heräsi kysymys: Entä jos?, kuvailee toimittaja Jari Kupiainen silloisia tunnelmiaan. Toki hän oli jo ottanut kontakteja etukäteen muihin lehtiin, mutta 1.9. alkoi aktiivinen haku. Hänen kohdallaan kävi onnellisesti. Vuoden 2007 alusta Jari Kupiainen aloittaa työt Tekniikan Maailma-lehden toimittajana. Tulevan työn aihealueita ei vielä ole määritelty, mutta Jari otaksuu jatkossakin kirjoittavansa rakentamisesta, pihasta ja koneista sekä kenties asumisesta ja kodista. Uutta työtään Tekniikan Maailmassa hän odottaa innolla. Hän kertoo viihtyvänsä toimittajan työssä, sillä hän tykkää höpöttää ja tykkää olla tekemisissä ihmisten kanssa. Media-alaa hän pitää mielenkiintoisena ja toimittajan työtä motivoivana. Työ on vapaata, ja siinä pystyy käyttämään lahjojaan. Työtä voisi periaatteessa tehdä etätyönä kotonakin, mutta Jari haluaa erottaa työn ja vapaa-ajan. Palkkaus ja muut edut ovat Jarin mielestä hyvät. Paitsi kirjoittavana toimittajana, hän omasta mielestään voisi toimia toimittajana myös sähköisessä maailmassa. Hän kertoo olevansa intohimoinen uutisten suurkuluttaja, kuten toimittajalle sopiikin. Valmistuttuaan agrologiksi Hyvinkään maatalousopistosta vuonna 1983 Jari oli vuoden päivät neuvojana Uudenmaan Maaseutukeskuksessa. Sitten hän haki Keskossa ollutta tiedottajan paikkaa, johon haettiin agronomia tiedotussihteeriksi. Jari pääsi testeihin, läpäisi ne ja tuli valituksi. Aluksi Jari teki agrologi Raimo Alasen johtamassa yksikössä kauppiaille suunnattua Kauppa käy-lehteä. Seuraavat seitsemän vuotta hän oli Keskon ja K-kauppiasliiton julkaiseman Asu hyvin-lehden toimittajana. Vuonna 1998 Asu hyvin-lehti lopetettiin, ja Jari Kupiainen ryhtyi tekemään asumiseen liittyviä liitteitä Pirkka-lehteen sekä ammattirakentajille suunnattua Keskon yrityspalvelu-lehteä. Vuonna 2001 Pirkkalehtien tekeminen ulkoistettiin Kynämies Oy:lle, mutta kuten edellä on kerrottu, siirtyvät Pirkka-lehdet Dialogi Oy:lle vuoden 2007 alussa. Työelämäni näyttää seuraavan ihmeen tarkasti seitsemän vuoden rytmiä, toteaa Jari Kupiainen levollisesti uuden, kenties seuraavan seitsemän vuoden, jakson alkaessa. Viisikymppiselle Jari Kupiaiselle mahtuisi vielä pari jaksoa ennen eläkeikää. Juttuja printtiin ja verkkoon Kuhunkin Pirkan numeroon Jari kirjoitti 2-5 juttua. Osa juttujen aiheista tuli Keskon Kynämiehen toimittaja Jari Kupiaisella on kirjoittamiseen järeät työkalut. toiveina ja osa omina ideoina. Lähdetiedon hakemisessa internet on ollut hyvin tärkeä, mutta Jari on ammentanut tietoa myös ulkomaisilta messuilta ja tehdasmatkoilta. Ulkomailla pärjäämistä edesauttaa englannin, saksan, ruotsin ja venäjän taito. Agrologiopintojen monipuolisuus on auttanut toimittajaksi kasvamisessa, kun on ollut laaja pohja, mille uutta tietoa rakentaa. Pirkka-lehden ohella Jari teki vuosittain muutamia juttuja myös Maatilan Pirkkaan ja sen ruotsinkieliseen käännökseen Åker Birkaan, piti erikoiskaupan markkinoiltapalstaa Kehittyvä kauppa-lehdessä ja teki tilaustöitä Rautakeskolle. Kun Pirkka.fi internet-sivujen tekijää haettiin, oli Jari heti valmis. Hän hoiti verkkoon kotiin liittyvät sivut keskimäärin kahden viikoittaisen jutun vauhdilla. Sivut ovat suosittuja, sillä niillä vierailee tavallisesti noin kävijää. Sesonkiaikoina, kuten jouluna, nettisivuilla on vieraillut yli kävijää viikossa. AGROLOGI 4/2006

10 Agrologit lehtialalla Freelance-toimittaja Lakeuden Jussi K-maatalouskauppiaat ovat Jussi Knuutilalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Seinäjoen K-Maatalouden konemyyntipäällikkö Väinö Keto esittelee suu messingillä Jussille Fergun hyviä kuntakohtaisia myyntitilastoja. Seinäjokelainen agrologi Jussi Knuuttila pitää kirjoittamisesta. Kymmenen vuotta sitten hän heittäytyi koneagrologin työstä freelance-toimittajaksi. Ratkaisu hyödytti molempia osapuolia, leukailee hän. Digikuvauksessa on tarvittu kouluttautumista. Digikuvauksen etuna hän pitää monipuolisia kuvankäsittelymahdollisuuksia. Kuvaa voi jälkeenpäin rajata, muuttaa värejä ja sävyjä. Kuvankäsittelyssä haastavinta on opetella tekemään käsittely kunkin painon vaatimusten mukaan. Jussi Knuuttila on osakkaana yhtiössä, jolla on sopimus juttujen toimittamisesta lohjalaiselle Agrimedia Oy:lle. Toimittaja- Jussin kynänjälkeä on luettavissa Maatilan Pellervo, Maatilan Pirkka, Koneviesti sekä Maito ja Me lehtien palstoilta. Kirjoittamisen lisäksi Jussi tekee yhtiönsä nimissä energialuentoja ja konsulttitöitä. Äskettäin Jussi teki Vaskiluodon Voimalle korjuuselvityksen oljen korjuusta ja keruusta. Toimittajan työssä Jussin perusasia on suomalaisen maanviljelijän puolustaminen. Toimittajana olen huono, sillä minulla on aina liikaa mielipiteitä, Jussi tokaisee pohjalaisittain ykskantaan. Mitenkäs sitten, kun haastateltavan ja toimittajan mielipiteet eivät käy yksiin? Silloin jutunteosta selvitään nopeammin! vastaa Jussi. Kysyessäni Jussilta toimittajan vapaudesta, hän sanoo sen olevan suhteellista. Kaupallisia paineita esiintyy. Tosiasiat pitää kertoa, varsinkin jos niillä on vähänkin vaikutusta viljelijöiden asioihin, täsmentää hän. Toimittajan työt ammattilaisille Koneasioiden ohella hän kirjoittaa energiasta, rakentamisesta, lehmän- ja teurasnautojenpidosta. Jutunaiheita löytyy voimakkaasti maatalouteen panostavilta pohjalaistiloilta, mutta juttujen perässä täytyy liikkua Jussin sanojen mukaan Piikkiöstä Tornioon. Kymenlaaksossa on tullut harvemmin käytyä, kertoo Jussi. Juttujen toimitusaika on yleensä pari viikkoa, pikamääräyksellä vain päivä. Silloin tällöin jutun aiheita löytyy ulkomaanmatkoilta, viimeksi Yhdysvalloista. Maatalouden ripeä uudistusvauhti tarjoaa jutunaiheita ja maatalouteen suuntautuneelle freelance-toimittajallekin työtä. Hän arvioi maataloudesta kirjoittavien vapaiden toimittajien määrän riittävän. Uuden toimittajan alalle tulo kiristää kilpailua. Toisaalta hyvä niin. Jussi ehdottaa, että maataloudellisten liikelaitosten lehdet käyttäisivät enemmän ammattitoimittajia. Oman henkilökunnan tekemät jutut saattavat tuntua edullisilta. Mutta paljonko aikaa niiden tekemiseen käytetään ja millä palkalla? kyselee hän. Ammattitoimittajan juttu on painovalmis, ja talon henkilökunta voi keskittyä varsinaisiin töihinsä. Maatalouden kovasta investointitahdista Jussi on huolissaan vain siitä, että kaupallinen neuvonta on tekemässä rakennusneuvonnalle saman kuin aikanaan koneneuvonnalle: neuvonta jää kaupallisen neuvonnan jalkoihin. Hän kertoo kuulleensa, että viljelijä on pitänyt rakennussuunnittelijan laskua suurena, vaikka se on ollut vain yksi prosentti rakennuksen hinnasta. Hänen mielestään 4-6 % olisi normaalia tasoa. Kaupan suunnitelmista ei tule erillistä kuittia, mutta hinnoissa sekin suunnittelu maksetaan. Suhtautuminen nopeaan kehitykseen näkyy lypsyrobottien lisääntymisessä. Ensimmäisten tullessa markkinoille kauhisteltiin niiden hintaa, mutta tällä hetkellä Suomi on lypsyrobottitiheydessä toisena maailmassa. Jussi Knuuttila pitää NHK: n toimitusjohtaja Onni Korhosen ilmausta lypsyrobotti on perheviljelmän puolustaja oikeaan osuneena. Kohta yksi robotti tilalla ei edes riitä, vaan niitä täytyy olla useampia, tuumaa Jussi. Jussin mielestä maatalouden suurten investointien arvosteleminen on menneen haikailua. Maatalouden ylimääräinen raha palautuu useinkin maatalouteen. Mikä minä olen sitä arvostelemaan, mitenkä kukin elää, tokaisee hän. Kommentista voi päätellä, että aktiivisesti investoivalla tilalla Jussin jutunteko ei mene lyhyen kaavan mukaan. 10 AGROLOGI 4/2006

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta

William ja Ester Otsakorven Säätiö. Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta William ja Ester Otsakorven Säätiö Oppilaitosseminaari 6.11.14 Linnoituksen Krouvi, Lappeenranta Seminaari 2013 Käytännön caset eli se, mitä muissa oppilaitoksissa on tehty, on aina mielenkiintoista. Esimerkit

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille!

Uranus Oy. Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy Nostetta urallesi - osaajia työpaikoille! Uranus Oy:n liikeidea Uranus Oy on asiakkaidensa kumppani sähköisessä rekrytoinnissa. Toimimme kahdella liiketoiminta-alueella eli osaajien tavoittamisessa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen. Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä

Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen. Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä Terramedia Oy ja Agraari Oy & KM:n ja KMVETin tekeminen Maataloustoimittajat ry, 1.12.2014 Pentti Törmä Historian havinaa Käytännön Maamies ja KMVET Käytännön Maamiehen ja KMVETin julkaisijat (= omistajat)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas

Suomen Kulttuurirahasto. Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Kristiina Havas Suomen Kulttuurirahasto Historia eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT

Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT Sähköistä asiointia graafisen alan yritysverkostossa - projektin yhteenveto - Ismo Heikkilä, VTT 2 Projektin alkutilanne Suomalaiset tilaavat painotuotteita yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista kaikkien

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014 Prosessiteekkarit ry.

Toimintasuunnitelma 2014 Prosessiteekkarit ry. Toimintasuunnitelma 2014 Prosessiteekkarit ry. 1. Johdanto Prosessiteekkarit (myöh. yhdistys) on vuonna 2012 perustettu teekkariyhdistys, jonka tarkoituksena on yhdistää Kemian tekniikan korkeakoulun opiskelijoita,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Opiskele eläinlääkäriksi

Opiskele eläinlääkäriksi Opiskele eläinlääkäriksi Monien mahdollisuuksien ammatti 2 Eläinlääkärin monipuolinen työkenttä Jokainen meistä tarvitsee eläinlääkäreitä joka päivä. Muuttuva ja kansainvälistyvä maailma on tuonut eläinlääketieteen

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot