Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa"

Transkriptio

1 Agrologit lehtialalla Opiskelu kannattaa

2 t ä s s ä n u m e r o s s a AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja, (09) Agrologi-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http//www.agrologit.fi Julkaisut: Agrologi, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 13 Aineisto: Pääkirjoitus 4 7 Opiskelu kannattaa 8 14 Agrologit lehtialalla 15 Mustialan opiskelijayhdistys esittäytyy Yrkeshögskolan Sydväst och Agrologföreningens r.f. 90 år Mela tarjoaa viljelijälle turvatakuun 21 Ajankohtaista Henkilöuutisia Kainuun hallintokokeilu 27 Kurssitapaamisia Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset KANNEN KUVA: Matti värri

3 Elinikäinen oppiminen on nykyyhteiskunnassa täyttä totta. Koulurakenteita muokataan jatkuvasti sellaisiksi, jotta jäykät rakenteet eivät estäisi kenenkään opinnoissa edistymistä. Ammattikorkeakouluunkin on saatu ylempi tutkinto, ja jotkut haaveilevat jopa ammattikorkeakoulupohjaisista tohtoreista. Uusi ilme Kuten edellisessä lehdessä lupasin, uudistuvat Agrologien Liiton wwwsivut. Tämän lehden saapuessa uusi ilme on jo www-sivuilla, mutta sivujen sisältöä uudistamme sitä mukaa kun ehdimme. Ensi vuonna tämä lehtikin saa uuden ilmeen. Liiton graafisen ilmeen suunnittelija laatii Agrologi-lehdelle taittomallin, jota lehden taittaja käyttää ensi vuoden ensimmäisestä numerosta alkaen. Oppia ikä kaikki Tämän lehden numerossa tutustumme muutamaan agrologiin, jotka ovat ammattikorkeakoulun tai maatalousopiston jälkeen suorittaneet yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempi korkeakoulututkinto on avannut heille tien toisenlaisiin töihin kuin mitä opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto tarjoaisi. Kurkistamme myös lehtimaailmaan, jossa agrologeja toimii erilaisissa tehtävissä. Joillekin lisäkoulutus on tarjonnut sielläkin mielenkiintoisen työmaailman. Lehtityö voisi tarjota agrologeille töitä lisääkin, mikäli kaupalliset liikelaitokset hyödyntäisivät lehtialan ammattilaisia enemmän, arvioivat toimittajan työtä tekevät agrologit. Tässä suhteessa Agrologilehti on huono esimerkki, jossa amatööri teki juttukoosteen ammattitoimittajista! Matrikkelista Viime lehdessä lupasin matrikkelin valmistuvan marraskuussa. Näin ei valitettavasti käynyt - nöyrimmät pahoitteluni matrikkelin viivästymisestä. Loppurutistus on aikaa vievää, mutta nyt henkilötieto-osa on taitettu ja kannetkin tehty. Kirjapainotyö vie kaksi viikkoa ja sitten seuraa postitus. Eli kyllä se matrikkeli tulee Hyvää joulua Teille kaikille ja onnellista vuotta 2007! Esko Lappalainen Toimituskunta Juha Alatalo Eino Heinola Heikki Kanniainen Ville Paulaniemi Leea Sangi Jouni Savolainen Milla Tammisaari Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Katja Rajaoja Taitto Erja Ylikoski Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa

4 Laaja-alaisen työkokemuksen ja koulutuksen kautta eläinlääkäri Laura Haltia on pätevöitynyt tuotantoeläinsairauksien tutkimustyöhön. Yksi tieteellinen julkaisu on jo valmistunut ja lisää on odotettavissa. Opiskelu kannattaa Agrologien joukossa on paljon niitä, jotka valmistuttuaan tai päästyään työelämässä jo hyvään alkuun, aloittavat opiskelun taas uudelleen. Eräille halu opiskella saattaa herätä vasta eläkkeelle siirtymisen myötä. Yliopisto-opiskelusta yleisintä on opiskelu maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Muita suosittuja tiedekuntia ovat oikeus- ja kauppatieteellinen sekä teologinen tiedekunta. Ammattikorkeakouluista lisäoppia haetaan lähinnä tradenomikoulutuksesta. Usein opiskelu johtaa harjoittajansa kokonaan uusiin tehtäviin. Esimerkiksi piiriagrologista tulee maatalouskoulun opettaja, maitotilaneuvojasta eläinlääkäri, luomuneuvojasta oikeustieteen kandidaatti jne. Lisäkoulutus avaa työelämässä uusia mahdollisuuksia, vaativampia tehtäviä ja niiden myötä myös yleistä arvostusta ja todennäköisesti myös parempia tuloja. Jatko-opiskelu kuitenkin vaatii harjoittajaltaan selkeää opintosuunnitelmaa, määrätietoista asennetta, itsekuria ja kieltäymyksiä. Jos haluaa jatko-opiskella työelämän ohella, menee oman ajan käyttö kokonaan uusiksi. Yksityiselämää rajoittavista tekijöistä huolimatta on opiskelu silti kannattavaa, ja siksi siihen ryhtyneitä pitää myös rohkaista. Kolmiportainen opiskelu työelämään Eläinlääkäri Laura Haltia on työelämään valmistautuessaan hankkinut itselleen kolmiportaisen koulutuksen: ammatti-, opisto- ja yliopistotasoisen. Karjanhoitajaksi hän valmistui Mustialasta, agrologiksi Hyvinkäältä ja eläinlääkäriksi Tartosta ja Helsingistä. Vuodesta 2005 lähtien Laura Haltia on toiminut eläintautitutkijana Eviran Seinäjoen tutkimusyksikössä. Laura Haltia on lähtöisin Kehä-III:n tuntumassa sijainneelta maatilalta Vantaalta. Perhe ei itse kuitenkaan maataloutta harjoittanut. Mutta maatilan päärakennus asuntona ja maaseutumainen lähiympäristö saivat Lauran omaksumaan maatalousmyönteisen elämänasenteen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Vantaanjoen lukiosta, Laura Haltia hakeutui Mustialaan opiskelemaan yo-linjalle karjataloutta. Valmistuttuaan karjanhoitajaksi hän hankki koulutustaan vastaavaa työtä Kemijärveltä, maatalouslomittajana ja emäntäkoulun toisena karjakkona. Lomittajan työtä olisi ollut tarjolla lähempääkin, mutta halu nähdä Suomea laajemmin, teki valinnasta oikean. Kemijärveltä hän palasi takaisin Uudellemaalle Askolaan, nyt neljän tilan lomitusrenkaan lomittajaksi. - Tunsin suurta mielenkiintoa maataloutta ja sen tuotantoeläimiä kohtaan, Laura Haltia kertoo. - Minulla oli myös voimakas AGROLOGI 4/2006

5 halu lisäopiskeluun ja niinpä hakeuduin Hyvinkään Maatalousopistoon. Hyvinkäältä agrologiksi Agrologiopiskeluun liittyvän työharjoittelun Laura Haltia teki silloisen Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tuotantoeläinklinikalla Mäntsälässä. Nykyisin klinikka on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan. - Harjoittelutyö oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista. Se oli käytännön työskentelyä eläinlääkärin kanssa sekä klinikalla että maatiloilla, Laura Haltia kuvailee. Agrologiksi hän valmistui v Agrologina Laura Haltia sai välittömästi työpaikan samalta eläinklinikalta Mäntsälästä, jossa oli myös harjoittelijana ollut. Hän kertoo todella viihtyneensä työssään. Laura teki eläinlääkäriä avustavaa työtä, lueskeli alan kirjallisuutta ja kehitti itseään alansa työssä. Taustalla kuitenkin väikkyi jo ajatus valmistua itsekin joskus eläinlääkäriksi. Oma-aloitteellisuuden tuloksena hänelle järjestyikin opiskelupaikka Tarton maatalousyliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta syksyllä Tartosta eläinlääkäriksi Opiskelu Tarton maatalousyliopistossa on verrattavissa opiskeluun Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat kävivät luennoilla ja harjoittelivat klinikalla. Vierailevia professoreita puolin jos toisin kävi joskus luennoimassa. Opiskeluaikana oli Laura käynyt luennoilla myös Suomessa. - Valmistuttuani eläinlääkäriksi Tartossa v. -98, jäin aluksi töihin Viroon. Työpaikka löytyi Valion paikallisesta meijeristä, jossa tehtäväni oli utaretulehdustilanteen kartoittaminen meijerin maidonlähettäjäkarjoissa, eläinlääkäri Laura Haltia kertoo. Utaretulehduskartoitus tehtiin yhteistyössä EELA:n (nykyään Evira), MMM:n ja Valion kanssa. tässä yksikössä viisi eläinlääkäriä ja olemme jakaneet vastuualueet siten, että minä vastaan pääsääntöisesti sikatutkimuksesta, mutta tarvittaessa teemme toistemmekin töitä, Laura toteaa. Eläintautidiagnostiset tutkimukset - Eläintautien toteamiseksi tutkimme sekä elävistä eläimistä otettuja näytteitä että kuolleita eläimiä. Kuolinsyytutkimus alkaa eläimen ruumiinavauksesta obduktio -salissa, jota yleensä seuraa ainakin histologinen, bakteriologinen ja parasitologinen tutkimus. Muita tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan, esim. kemiallinen, virologinen ja serologinen tutkimus, luettelee Laura Haltia. Osa tutkimuksista tehdään Eviran muissa laboratorioissa. Asiakkaina ovat tavallisimmin yksityiset tuotantoeläinten kasvattajat tai teurastamot, joissa tutkimuspyynnön esittäjänä on aina lihantarkastuksen tarkastuseläinlääkäri. Näyte voi olla kokonainen eläin, ruhon tai sisäelimen osa. Ohjeen näytteen ottamisesta voi asiakas saada joko netistä tai puhelimitse. Näyte voidaan lähettää kylmäpakattuna postitse tai matkahuollon kautta. Näytteen voi myös itse tuoda tutkimusyksikköön. Lopullisen tutkimustuloksen saanti kestää nopeimmillaankin 2-3 viikkoa riippuen siitä, mitä tutkimuksia näytteestä on jouduttu tekemään, ja onko se aiheuttanut lisätutkimuksia jossakin toisessa laboratoriossa. Alustavia tuloksia voi asiakas kuitenkin kysyä puhelimitse jo muutaman päivän kuluttua näytteen lähettämisestä. Marraskuun loppuun mennessä oli Seinäjoella tutkittu jo 800 eläin- tai elinnäytettä. Tutkimushinnat ovat varsin kohtuulliset. Alle 25 kilon possu maksaa 30. Jos samalta asiakkaalta on tullut useampi näyte, on maksu seuraavasta eläimestä 20. Hinta nousee koon mukaan siten, että sika maksaa maksimissaan 90. Hinnat ovat arvonlisäverottomia, mutta sisältävät myös jatkotutkimuksen kulut. Bakteerien viljelmät tehdään erilaisille kasvualustoille, jotka valmistetaan pääosin omassa elatusainekeittiössä. Tavallisimmin ne tehdään naudan veripohjalle. Eräiden bakteerien kasvuaika on jopa 14 vrk, joten jo tästäkin syystä ei lopullista tutkimustulosta voi kovin nopeasti saada. Eviran selkeät kotisivut tarjoavat laaja-alaista ja monipuolista tietoa viraston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista, esimerkiksi tuotantoeläinten tautitilanteesta. Osoite on: Teksti ja kuvat Matti Värri Takaisin Suomeen Suomeen palattuaan Laura Haltia työskenteli aluksi EELA:ssa ja Kotieläinhygienian laitoksella assistenttina. Laillistuminen Suomessa tapahtuvan eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen tapahtui Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna Sen jälkeen Laura Haltia hoiti kunnan eläinlääkärin sijaisuuksia eri puolilla maata, kunnes hänet pyydettiin Eviran Seinäjoen tutkimusyksikön bakteriologin tehtävään. Tämän vuoden alusta Eviran Seinäjoen tutkimusyksikössä avautui eläinlääkärinvirka, johon Laura Haltia jätti hakemuksensa, ja johon hänet myös valittiin. - Meitä on Laura Haltia esittelee salmonella -bakteerin kasvualustaa. Jos näytteessä sattuisi olemaan salmonellaa, näkyisi se mustana kasvustona. AGROLOGI 4/2006

6 ProAgria Etelä-Karjalan kehityspäällikkö Antero Parkkonen on esimerkillinen aikuisopiskelija. Hän valmistui agrologiksi Mustialasta v ja jatkoi myöhemmin opiskeluaan työn ohessa valmistuen tradenomiksi v ja kauppatieteiden maisteriksi viime vuonna. Taloussuunnittelijasta kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrantalainen Antero Parkkonen valmistui agrologiksi Mustialasta v ja sai välittömästi työpaikan taloussuunnittelijana Kymen läänin maaseutukeskuksesta. Viisi vuotta myöhemmin hän siirtyi tiedotus- ja markkinointivastaavaksi ja aloitti samanaikaisesti itsensä kehittämisen kurssituksen ja koulutuksen avulla. Kouluttautumisen edistymisen myötä myös työn vaativuus maaseutukeskuksessa asteittain nousi. Vuodesta 1992 lähtien Antero Parkkonen on toiminut maaseutukeskuksen atk-tukihenkilönä ja vuodesta 1996 alkaen laatuvastaavana. Saman vuonna hänet nimitettiin jo maaseutukeskuksen kehityspäälliköksi ja johtajan varamieheksi. Pari vuotta aikaisemmin hän oli jo aloittanut opiskelun Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulussa (EKAMK), josta valmistui tradenomiksi v Palautuminen opiskelun tuomasta rasituksesta kesti neljä vuotta, jonka jälkeen Antero Parkkonen palasi taas opiskelun pariin. Nyt vuorossa oli kaupallisten aineiden opiskelu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kauppatieteiden maisteriksi (KTM) hän valmistui v Luumäeltä lähtöisin Antero Parkkonen syntyi v Luumäellä, pienen karjatilan viljelijäperheeseen. Tilan pienuutta kuvaa sekin, että hänen isänsä oli osa-aikaviljelijä ja työskenteli sähköasentajana tilan ulkopuolisessa työssä. Tilan pienestä koosta huolimatta vanhemmat halusivat Anterosta tilalle jatkajan ja ohjasivat hänet Harjun maanviljelyskouluun. 6 AGROLOGI 4/2006

7 Mutta Antero ei palannutkaan kotitilalleen, vaan asevelvollisuuden jälkeen hakeutui maatalousopistoon Mustialaan, josta valmistui agrologiksi v Opiskeluun liittyvän harjoittelun Antero Parkkonen suoritti Kymen läänin maatalouskeskuksessa. Ilmeisesti juuri harjoittelun ansiosta oli maaseutukeskuksen silloinen johtaja, Erkki Pilli-Sihvola, soittanut hänelle Mustialaan ja kertonut avoimeksi tulevasta kirjanpitoagrologin toimesta. Soittaja oli pyytänyt Anteroa lähettämään työhakemuksen. Kun Antero sittemmin valmistui, oli hänellä jo työpaikka Lappeenrannassa odottamassa. Mukaan koulutukseen Jo työelämänsä alkuvuosista lähtien Antero Parkkosta kiinnosti omien työvalmiuksien kehittäminen koulutuksen avulla. Aluksi se oli osallistumista erilaisiin kurssija koulutustapahtumiin, kunnes vuonna 1994 hän hakeutui EKAMK:uun, tavoitteena tradenomitutkinto. Antero Parkkonen kiittelee agrologikoulutuksen laaja-alaista opintopohjaa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun kaupallisiin aineisiin oli helppo päästä mukaan, kun kaupalliset peruskäsitteet ja markkina-alaisuuksien todennäköisyydet olivat jo ennalta hallinnassa. -Usein kuulee verrattavan agrologi- ja merkonomikoulutuksen samanarvoisuutta kirjanpidon ja tilinpäätösten osalta, mutta käytännössä niillä on suurikin ero, Antero Parkkonen toteaa. -Molemmissa koulukunnissa kyllä ymmärretään numeroiden merkitys, mutta varsinkin maatalouden kohdalla agrologi näkee myös numeroiden taakse. Miksi numerot ovat juuri näitä, ja antavatko ne aihetta toiminnan muuttamiseen. Tradenomiksi Antero Parkkonen valmistui v Tutkinnon päättötyön hän teki maaseutukeskuksen laatujärjestelmästä, Laatujärjestelmän rakentaminen asiantuntijayritykseen. - Työn ohessa tapahtunut opiskelu vaati tarkkaa työsuunnitelmaa sekä työn ja opiskelun sovittamista yhteen, Parkkonen kuvailee. - Vapaa-ajan käytölle siitä ei ollut haittaa, koska opiskelulta omaa aikaa ei liioin jäänyt. Esimerkiksi TV-ohjelmat on opiskelijan tarkoin valittava ja mietittävä, mille ohjelmille aika lopulta riittää. - Tradenomikoulutuksen jälkeen pidin opiskelussa muutaman vuoden tauon. Vedin henkeä ja paneuduin kunnolla taas työhön, kun työtehtävätkin olivat opiskeluvuosien aikana osittain muuttuneet, Antero Parkkonen kertoo. - Uusi koulutusstartti otettiin vuonna Vuorossa oli tietojohtamisen opiskelu Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tietojohtaminen kiinnosti Parkkosta erityisesti siitä syystä, että se oli suora jatkumo työlle ProAgriassa. Tietojohtaminen on tiedon löytämistä ja sen yhdistämistä. Se on kokemusperäisen tiedon muuntamista tietojärjestelmien ymmärtämään muotoon, välinevalintaa ja tiedon siirtämistä neuvonnan organisaatioon. Opiskelun sivuaineita olivat johtaminen, tietotekniikka ja laskentatoimi. - Yliopiston taholta osoitettiin opetusohjelmaa laadittaessa suurta ymmärtämystä kurssiamme kohtaan. Koska ryhmämme kaikki 20 opiskelijaa olivat työssä olevia, olivat luennot yliopistolla satutettu perjantai- ja lauantaipäiviksi. Se mahdollisti työasioiden aikatauluttamisen opiskeluun sopivaksi. - Kysymyksessä oli pääsääntöisesti etäopiskelu, Parkkonen kertoo. KTM - tutkintoon kuuluu 160 opintoviikkoa. Niistä ennakkoon suoritetuiksi viikoiksi kuitattiin aikaisempien opintojen perusteella 24 ja työn perusteella kuusi opintoviikkoa. Kauppatieteiden maisteriksi Antero Parkkonen valmistui vuonna Gradun otsikko oli: Sisäisen viestinnän rooli uudistumiskyvyn johtamisessa ja case ProAgriasta. Työ monipuolistunut Koulutuksen myötä Antero Parkkosen työ ProAgria Etelä-Karjalassa on monipuolistunut. Kehityspäällikkönä hänen tehtäväänsä kuuluu ProAgrian asiakaslähtöisen toiminnan jatkuva kehittäminen. Kun valtion myöntämä avustus maatalousneuvonnalle on vähentynyt hyvistä ajoista yhteen kymmenesosaan, on toiminnan taloudellisuus noussut tärkeänä tekijänä etusijalle. Se merkitsee muun muassa uusien rahoituslähteiden hankintaa. Yksi sellainen onkin jo perustettu. Se on ProAgria Etelä-Karjalan ja MTK Etelä- Karjalan yhdessä omistama tilitoimisto Pro Talous Oy. Sillä on tällä hetkellä noin 200 asiakasta: järjestöjä, pienyrityksiä ja yksityisiä viljelijöitä. Lisäksi tilitoimistossa tehdään ProAgrian noin 400 asiakkaan kirjanpito, tilinpäätökset ja useimmille myös veroilmoitukset. Pro Talous Oy:n toimitusjohtajana on Antero Parkkonen (OTO). ProAgria Etelä-Karjala, ProAgria Pohjois- Karjala ja ProAgria Pohjois-Savo julkaisevat yhteistä tiedotuslehteä, ProAgria-Viestiä. Antero on tämän lehden toimituskunnan jäsen. Paitsi, että hän edelleen vastaa maakunnallisesta laatuneuvonnasta, on hän vuodesta 2001 lähtien toiminut koko Pro- Agria yhtymän laatuneuvojien kouluttajana. Myös yrittäjien laatukoulutustilaisuuksia hän on vetänyt Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Antero Parkkonen asuu perheensä kanssa Lappeenrannassa ja hän viljelee myös kotitilaansa osa-aikaisesti Luumäellä. Pellot ovat nurmiviljelyssä ja sadon korjaa naapuri. Isännän työvastuulle jäävät lannoitus ja nurmien uusinta. Harrastuksikseen Antero Parkkonen ilmoittaa kuntoliikunnan ja moottoripyöräilyn. Pyörä on 1300 cm3 Honda Pan European. Teksti ja kuva Matti Värri Parisenkymmentä Pirkanmaan agrologia vieraili Helsingissä tutustuen mm. Agrologien Liiiton Hietalahdenkadun toimistotiloihin. AGROLOGI 4/2006

8 Agrologit lehtialalla Agrologeja työskentelee lehtialalla hyvin monenlaisissa tehtävissä: erilaisina toimittajina, toimitussihteereinä, ilmoitusmarkkinoijina ja lehtiyhtiön hallituksessa. Tämän lisäksi lukuisa joukko agrologeja joutuu työssään tavallaan sivutyönään tekemään lehteä tai kirjoittamaan artikkeleita työnantajan ja sidostahojen lehtiin. Tässä jutussa tuomme esiin päätyökseen lehtityötä tekevien agrologien työtä, lehtialalle päätymistä, agrologi-koulutuksen antamia eväitä työhön sekä hankittua lehtialan tai yliopistokoulutusta. Lehtialalla työkseen toimivien lisäksi tutustumme myös lehtiyhtiön hallituksessa toimivien agrologien näkökulmiin. Kulunut vuosi on usealla haastattelemallani lehtialan agrologeilla ollut suurten muutosten vuosi. Sanomien paras lypsäjä stressi tuppasi häiritsemään yöunia, kun murehdin liitteen kokoon saamista. Taloussanomiin Heikki Tuuri haki, vaikka paikka ei vielä edes ollut auki. Soitin päätoimittajaksi valitulle Antti-Pekka Pietilälle ja tarjouduin töihin. Aloitin taloustoimittajana ja sen jälkeen olin pääkirjoitustoimittajana viisi vuotta, selvittää Heikki aloitustaan nykyisen työnantajan palveluksessa. Toimittajan töitä hän oli tehnyt tätä ennen muutaman vuoden Ilkassa sekä päätoimisena että kesätoimittajana. Ennen lehtimiesuraa Heikki toimi kolme talvea erityisluokanopettajana. Toimittajan täytyy tuntea yhteiskuntaa Taloussanomien tuottajalla Heikki Tuurilla on koulutuspohjaa ja käytännön työkokemusta vaikka muille jakaa: agrologi, hallintotieteiden maisteri, toimittaja, erityisluokanopettaja ja maanviljelijä. Näillä avuilla toimittajan työssäkin pitäisi pärjätä. Työpaikallaan lasisessa Sanomatalossa hän voi halutessaan briljeerata keinosiemennystoimiluvallaan. Toista sellaisen luvan omistajaa talosta tuskin löytyy. Yhtä hyvin hän voi haastaa työkaverinsa lypsykilpailuun, sillä onhan Hyvinkään maatalousopistossa näytetty lypsytaitokin tallella. Heikki Tuuri on säilyttänyt yhteyden maaseutuun, vaikka on koko Taloussano- mat-lehden historian ajan, vajaat kymmenen vuotta, tehnyt viikot toimittajan työtä Helsingin ydinkeskustassa. Viikonlopuiksi hän suuntaa Ylistaroon, missä veli perheineen hoitaa maatilaa ja emakkosikatilaa. Ylistarossa asuu myös oma perhe. Etätyökin on kangastellut Heikin mielessä, mutta toisaalta pitää olla paikalla, kun jotakin tapahtuu. Nykyisessä tehtävässään, viikoittain ilmestyvän yritysliitteen tuottajana, hänen täytyykin olla toimituksessa pitämässä ohjia käsissään. Uusi Yritysliite tuupattiin Heikin hoidettavaksi, vaikka hän vastusteli. Yritysliitteellä ei ole Heikin lisäksi toimittajia eikä muita työntekijöitä, vaan esimerkiksi jutut ja kuvat ostetaan ulkoa vapailta toimittajilta. Tuottajana Heikki hankkii liitteeseen tarvittavat palvelut. Aluksi 20-sivuinen liite söi paljon juttuja. Yritysliitteen tekemistä aloitellessani Pääkirjoitustoimittajana Heikin erikoisala oli myös elintarviketeollisuus, johon kompetenssia antoi vahva maataloustausta. Agrologi- ja hallintotieteiden opinnot ovat antaneet yhteiskunnallista kokemusta, mikä Heikin mielestä on toimittajalle tarpeellista. Yliopistotutkinnon pääaineena hänellä oli julkisoikeus, gradun hän teki EY-tuomioistuimesta. Siinä EU-tietämys syveni ja sen opin, että kaikki ei ole sitä, miltä ensimmäiseksi näyttää. Pääkirjoitustoimittajan on aina otettava taloudelliset asiat huomioon. On osattava perustella ja on puolustettava lehden linjaa, vaikka oma mielipide joskus poikkeaisikin siitä. Talouslehdille ja talousasioiden käsittelylle muissakin lehdissä on tilausta, sillä Heikin mielestä KOP, SYP, Sonera ym. synnyttivät kansan kapitalismin ja lisäsivät kiinnostusta sijoitusasioihin. Sijoitusvinkkejä Taloussanomatkaan ei anna, vaan kertoo mahdollisimman laajasti siitä, mitä maailmalla tapahtuu. AGROLOGI 4/2006

9 Agrologit lehtialalla Tuottajan työtään Heikki Tuuri kuvaa urakkatyöksi. Paikalla ei välttämättä olla yhdeksältä, mutta joskus päivä venyy klo 19.30:een. Toimittajan työ näkyy valmiissa lehdessä. Lehteen ei tule pistettäkään ellei toimittaja sitä tee, tiivistää hän lehden toimittamisen perusasian. Nykyisellään painettu eli printtilehti ei enää yksistään riitä. Taloussanomistakin nettilehti ilmestyy ensin ja printtilehti vasta seuraavana aamuna. Lehdet kilpailevat keskenään uutisista, mutta skuuppeja (uutinen, jota ei ole muissa saman päivän lehdissä) ei synny joka päivä. Viimeisin oma skuuppi oli uutinen Ingmanin myynnistä Arlalle, josta Taloussanomilla oli vihiä, mutta ei täsmällistä faktaa. Taloussanomat kirjoitti noin kuukautta ennen kauppaa, että Arla ostaa Ingmanin, vaikka kaikki lähteet asian siinä vaiheessa kielsivät, kertoo Heikki myhäillen onnistuneesta uutisen haistamisestaan. Lopuksi keskustelumme kääntyy opisto-opintoihin. Niihin sisältynyttä puhe- ja esiintymisopetusta hän muistelee lämmöllä. Se oppi ei vanhene ja on elämässä tarpeen. Toimittajan työtä seitsemän vuoden sykleissä Syyskuun ensimmäisenä päivänä, Pirkan päivänä, Kynämiehessä Pirkka-lehtiä tekevät toimittajat eivät juhlineet omien lehtiensä nimipäivää. Päinvastoin, sillä tuona päivänä kuuden viikon mittaiset yhteistoimintaneuvottelut päättyivät, ja osalle toimittajia jaettiin irtisanomislaput. Osa toimittajista oli onnistunut varmistamaan uuden työpaikan yt-neuvottelujen aikana. Irtisanominen oli odotettavissa, sillä kaikilla oli jo kesäkuun alkupuolella tiedossa tarjouskilpailun tulos, jossa Pirkka- ja Maatilan Pirkka-lehtien tekeminen siirtyi A-lehtien omistamalle Markkinointiviestintä Dialogi Oy:lle. - Työnantaja hoiti ikävän velvollisuutensa asiallisesti ja työntekijöitä tukien. Kaikesta ennakkotiedosta huolimatta yt-ilmoituksen kouraan saaminen yllätti. Vasta silloin mielessä heräsi kysymys: Entä jos?, kuvailee toimittaja Jari Kupiainen silloisia tunnelmiaan. Toki hän oli jo ottanut kontakteja etukäteen muihin lehtiin, mutta 1.9. alkoi aktiivinen haku. Hänen kohdallaan kävi onnellisesti. Vuoden 2007 alusta Jari Kupiainen aloittaa työt Tekniikan Maailma-lehden toimittajana. Tulevan työn aihealueita ei vielä ole määritelty, mutta Jari otaksuu jatkossakin kirjoittavansa rakentamisesta, pihasta ja koneista sekä kenties asumisesta ja kodista. Uutta työtään Tekniikan Maailmassa hän odottaa innolla. Hän kertoo viihtyvänsä toimittajan työssä, sillä hän tykkää höpöttää ja tykkää olla tekemisissä ihmisten kanssa. Media-alaa hän pitää mielenkiintoisena ja toimittajan työtä motivoivana. Työ on vapaata, ja siinä pystyy käyttämään lahjojaan. Työtä voisi periaatteessa tehdä etätyönä kotonakin, mutta Jari haluaa erottaa työn ja vapaa-ajan. Palkkaus ja muut edut ovat Jarin mielestä hyvät. Paitsi kirjoittavana toimittajana, hän omasta mielestään voisi toimia toimittajana myös sähköisessä maailmassa. Hän kertoo olevansa intohimoinen uutisten suurkuluttaja, kuten toimittajalle sopiikin. Valmistuttuaan agrologiksi Hyvinkään maatalousopistosta vuonna 1983 Jari oli vuoden päivät neuvojana Uudenmaan Maaseutukeskuksessa. Sitten hän haki Keskossa ollutta tiedottajan paikkaa, johon haettiin agronomia tiedotussihteeriksi. Jari pääsi testeihin, läpäisi ne ja tuli valituksi. Aluksi Jari teki agrologi Raimo Alasen johtamassa yksikössä kauppiaille suunnattua Kauppa käy-lehteä. Seuraavat seitsemän vuotta hän oli Keskon ja K-kauppiasliiton julkaiseman Asu hyvin-lehden toimittajana. Vuonna 1998 Asu hyvin-lehti lopetettiin, ja Jari Kupiainen ryhtyi tekemään asumiseen liittyviä liitteitä Pirkka-lehteen sekä ammattirakentajille suunnattua Keskon yrityspalvelu-lehteä. Vuonna 2001 Pirkkalehtien tekeminen ulkoistettiin Kynämies Oy:lle, mutta kuten edellä on kerrottu, siirtyvät Pirkka-lehdet Dialogi Oy:lle vuoden 2007 alussa. Työelämäni näyttää seuraavan ihmeen tarkasti seitsemän vuoden rytmiä, toteaa Jari Kupiainen levollisesti uuden, kenties seuraavan seitsemän vuoden, jakson alkaessa. Viisikymppiselle Jari Kupiaiselle mahtuisi vielä pari jaksoa ennen eläkeikää. Juttuja printtiin ja verkkoon Kuhunkin Pirkan numeroon Jari kirjoitti 2-5 juttua. Osa juttujen aiheista tuli Keskon Kynämiehen toimittaja Jari Kupiaisella on kirjoittamiseen järeät työkalut. toiveina ja osa omina ideoina. Lähdetiedon hakemisessa internet on ollut hyvin tärkeä, mutta Jari on ammentanut tietoa myös ulkomaisilta messuilta ja tehdasmatkoilta. Ulkomailla pärjäämistä edesauttaa englannin, saksan, ruotsin ja venäjän taito. Agrologiopintojen monipuolisuus on auttanut toimittajaksi kasvamisessa, kun on ollut laaja pohja, mille uutta tietoa rakentaa. Pirkka-lehden ohella Jari teki vuosittain muutamia juttuja myös Maatilan Pirkkaan ja sen ruotsinkieliseen käännökseen Åker Birkaan, piti erikoiskaupan markkinoiltapalstaa Kehittyvä kauppa-lehdessä ja teki tilaustöitä Rautakeskolle. Kun Pirkka.fi internet-sivujen tekijää haettiin, oli Jari heti valmis. Hän hoiti verkkoon kotiin liittyvät sivut keskimäärin kahden viikoittaisen jutun vauhdilla. Sivut ovat suosittuja, sillä niillä vierailee tavallisesti noin kävijää. Sesonkiaikoina, kuten jouluna, nettisivuilla on vieraillut yli kävijää viikossa. AGROLOGI 4/2006

10 Agrologit lehtialalla Freelance-toimittaja Lakeuden Jussi K-maatalouskauppiaat ovat Jussi Knuutilalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Seinäjoen K-Maatalouden konemyyntipäällikkö Väinö Keto esittelee suu messingillä Jussille Fergun hyviä kuntakohtaisia myyntitilastoja. Seinäjokelainen agrologi Jussi Knuuttila pitää kirjoittamisesta. Kymmenen vuotta sitten hän heittäytyi koneagrologin työstä freelance-toimittajaksi. Ratkaisu hyödytti molempia osapuolia, leukailee hän. Digikuvauksessa on tarvittu kouluttautumista. Digikuvauksen etuna hän pitää monipuolisia kuvankäsittelymahdollisuuksia. Kuvaa voi jälkeenpäin rajata, muuttaa värejä ja sävyjä. Kuvankäsittelyssä haastavinta on opetella tekemään käsittely kunkin painon vaatimusten mukaan. Jussi Knuuttila on osakkaana yhtiössä, jolla on sopimus juttujen toimittamisesta lohjalaiselle Agrimedia Oy:lle. Toimittaja- Jussin kynänjälkeä on luettavissa Maatilan Pellervo, Maatilan Pirkka, Koneviesti sekä Maito ja Me lehtien palstoilta. Kirjoittamisen lisäksi Jussi tekee yhtiönsä nimissä energialuentoja ja konsulttitöitä. Äskettäin Jussi teki Vaskiluodon Voimalle korjuuselvityksen oljen korjuusta ja keruusta. Toimittajan työssä Jussin perusasia on suomalaisen maanviljelijän puolustaminen. Toimittajana olen huono, sillä minulla on aina liikaa mielipiteitä, Jussi tokaisee pohjalaisittain ykskantaan. Mitenkäs sitten, kun haastateltavan ja toimittajan mielipiteet eivät käy yksiin? Silloin jutunteosta selvitään nopeammin! vastaa Jussi. Kysyessäni Jussilta toimittajan vapaudesta, hän sanoo sen olevan suhteellista. Kaupallisia paineita esiintyy. Tosiasiat pitää kertoa, varsinkin jos niillä on vähänkin vaikutusta viljelijöiden asioihin, täsmentää hän. Toimittajan työt ammattilaisille Koneasioiden ohella hän kirjoittaa energiasta, rakentamisesta, lehmän- ja teurasnautojenpidosta. Jutunaiheita löytyy voimakkaasti maatalouteen panostavilta pohjalaistiloilta, mutta juttujen perässä täytyy liikkua Jussin sanojen mukaan Piikkiöstä Tornioon. Kymenlaaksossa on tullut harvemmin käytyä, kertoo Jussi. Juttujen toimitusaika on yleensä pari viikkoa, pikamääräyksellä vain päivä. Silloin tällöin jutun aiheita löytyy ulkomaanmatkoilta, viimeksi Yhdysvalloista. Maatalouden ripeä uudistusvauhti tarjoaa jutunaiheita ja maatalouteen suuntautuneelle freelance-toimittajallekin työtä. Hän arvioi maataloudesta kirjoittavien vapaiden toimittajien määrän riittävän. Uuden toimittajan alalle tulo kiristää kilpailua. Toisaalta hyvä niin. Jussi ehdottaa, että maataloudellisten liikelaitosten lehdet käyttäisivät enemmän ammattitoimittajia. Oman henkilökunnan tekemät jutut saattavat tuntua edullisilta. Mutta paljonko aikaa niiden tekemiseen käytetään ja millä palkalla? kyselee hän. Ammattitoimittajan juttu on painovalmis, ja talon henkilökunta voi keskittyä varsinaisiin töihinsä. Maatalouden kovasta investointitahdista Jussi on huolissaan vain siitä, että kaupallinen neuvonta on tekemässä rakennusneuvonnalle saman kuin aikanaan koneneuvonnalle: neuvonta jää kaupallisen neuvonnan jalkoihin. Hän kertoo kuulleensa, että viljelijä on pitänyt rakennussuunnittelijan laskua suurena, vaikka se on ollut vain yksi prosentti rakennuksen hinnasta. Hänen mielestään 4-6 % olisi normaalia tasoa. Kaupan suunnitelmista ei tule erillistä kuittia, mutta hinnoissa sekin suunnittelu maksetaan. Suhtautuminen nopeaan kehitykseen näkyy lypsyrobottien lisääntymisessä. Ensimmäisten tullessa markkinoille kauhisteltiin niiden hintaa, mutta tällä hetkellä Suomi on lypsyrobottitiheydessä toisena maailmassa. Jussi Knuuttila pitää NHK: n toimitusjohtaja Onni Korhosen ilmausta lypsyrobotti on perheviljelmän puolustaja oikeaan osuneena. Kohta yksi robotti tilalla ei edes riitä, vaan niitä täytyy olla useampia, tuumaa Jussi. Jussin mielestä maatalouden suurten investointien arvosteleminen on menneen haikailua. Maatalouden ylimääräinen raha palautuu useinkin maatalouteen. Mikä minä olen sitä arvostelemaan, mitenkä kukin elää, tokaisee hän. Kommentista voi päätellä, että aktiivisesti investoivalla tilalla Jussin jutunteko ei mene lyhyen kaavan mukaan. 10 AGROLOGI 4/2006

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA

KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA KANNUKSEN LUKIO ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN LINJA Eläinlääketieteellinen linja Kannuksen lukion eläinlääketieteellinen linja on luonnontieteisiin suuntautunut opintolinja. Eläinlääketieteellisellä linjalla

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä

Teekkarit työelämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Teekkarit elämässä - tutkittua tietoa TEKin opiskelijajäsenistä Lisätietoja: Jarna Savolainen TEK, koulutuspoliittinen asiamies jarna.savolainen@tek.fi Tuloksia kahdesta vuosittain tehtävästä TEKin tutkimuksesta

Lisätiedot

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011 1/6 Täytä hakulomake tietokoneella (lomakkeen saa sähköisesti osoitteesta: www.sosnet.fi) tai selvällä käsialalla. Valintaprosessin helpottamiseksi toivomme, ettet niittaa papereita yhteen, vaan käytät

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon

Osallistumislupahakemus ja ilmoittautuminen tilintarkastajatutkintoon Hakemusta voi tarvittaessa täydentää erillisillä liitteillä Haen osallistumislupaa (Ohje 1) HT-tutkintoon KHT- tutkintoon JHT- tutkintoon Ilmoittaudun tutkintokokeeseen HT-tutkinto KHT-tutkinto JHT-tutkinto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot