Yhtymähallitus Liite

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Liite VASTINE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUKSEEN TOIMIKAUDELTA 2011 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakunta on antanut arviointikertomuksen vuoden 2011 toiminnasta. Karviaisen johtoa on ollut tarkastuslautakunnan kokouksissa kuultavana seuraavasti: Yhtymän hallituksen uuden puheenjohtajan haastattelu (Yhtymähallituksen puheenjohtaja) Yhtymän tilinpäätös 2010 (Kuntayhtymän johtaja) Osavuosikatsaus (Kuntayhtymän johtaja) Työikäisten terveyspalvelupäällikkö (Terveyspalvelupäällikkö) Johtavan ylilääkärin esittäytyminen (Johtava ylilääkäri) Hallinto- ja talouspäällikkö esittäytyy (Hallinto- ja talouspäällikkö) Vammaispalvelun johtava sosiaalityöntekijä esittäytyy (Johtava sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut) Karviaisen sosiaalipalvelupäällikkö ja johtava sosiaalityöntekijä esittäytyvät (Sosiaalipalvelupäällikkö ja johtava sosiaalityöntekijä) Yhtymän nykytilanne ja Nummi-Pusulan mahdollisen eron vaikutukset Karviaisen toimintaan (Yhtymähallituksen puheenjohtaja) Nummi-Pusulan mahdollisen eron vaikutukset Karviaisen toimintaan (Nummi-Pusulan kunnanjohtaja) Kuntayhtymän tilinpäätös 2011 (Kuntayhtymän johtaja) Kuntayhtymän tilinpäätös 2011 (Kuntayhtymän johtaja) Tarkastuslautakunnan pyytämät vastineet (Yhtymähallituksen puheenjohtaja ja kuntayhtymän johtaja) Karviaisen johto on laatinut muistion tarkastuslautakunnan kertomuksessaan esittämien eräiden asioiden osalta. 3. Vuoden 2010 arviointikertomuksen käsittely Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta laadittu muistio käsiteltiin Karviaisen yhtymähallituksessa / Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet v Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan todennut, että koska Karviainen on talousarvioasiakirjassaan esitellyt valtakunnallisen KASTE-

2 ohjelman tavoitteet, olisi perusteltua seurata tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tarkastuslautakunta toteaa, että mikäli Karviainen ei voi tai halua seurata näiden tavoitteiden toteutumista, tulee sen jättää ne pois toimintasuunnitelmasta. Sekä PARAS-hanke että KASTE-ohjelman tavoitteet ovat valtakunnallisia politiikkaohjelmia, jotka suuntaavat kehittämisen hankerahoitusta STM:n osalta. Päättyneen valtakunnallisen KASTE-ohjelman hankevuodet olivat KASTE-ohjelman tavoitteet on esitelty talousarviossa, jotta päättäjille muodostuisi käsitys sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisista tavoitteista (Sosiaali- ja terveysministeriön taso) ja siitä mihin Karviaisen tavoitteet ja kehittämistyö asettuu tässä kokonaisuudessa. Karviaisen tavoitteet noudattelevat valtakunnallisia linjauksia, mutta Karviaisen tavoitteet on kuvattu talousarviokirjassa erikseen. Karviainen toki seuraa myös valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista, mutta pääosin (vanhustenhuollon tavoitteita lukuun ottamatta) tieto ei ole vielä saatavilla kun edellisen vuoden tilinpäätöstä tehdään ja sen vuoksi niitä ei ole otettu Karviaisen talousarviotavoitteiksi eikä niitä raportoida toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunnan ohjeistuksen mukaisesti valtakunnalliset tavoitteet tullaan jatkossa jättämään pois talousarvioasiakirjasta. Niitä voidaan esitellä Karviaisen hallitukselle kokousten yhteydessä. (Liite 1. KASTE-indikaattorit Karviainen, Tässä vastineessa kommentoidaan ainoastaan niitä kohtia arviointikertomuksessa, joista tarkastuslautakunnalla on ollut huomautettavaa ja Yhteiset toiminnot ja hallinto toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakastyytyväisyyskyselyt tehdään joka toinen vuosi. Ensimmäisten asiakaskyselyjen tulokset on raportoitu yhtymähallituksessa ikäihmisten linjan osalta ja työikäisten linjan osalta. Seuraavat asiakaskyselyt tehdään vuonna Eräät indeksit Indeksien aikasarjatarkastelua vaikeuttaa tällä hetkellä indeksien jatkuva kehitystyö, jossa indeksin muodostavia elementtejä vaihdellaan vuosittain. Näin ollen vaikuttaisi siltä, ettei riitä uusimman indeksiluvun liittäminen edellisen vuoden taulukkoon, vaan aikasarjatarkastelu tulisi tehdä aina uudestaan. Lisäksi indeksin vuosittainen vaihtelu on sitä suurempi mitä pienempi väestöpohja on tarkastelun kohteena. Sairastavuusindeksin ja terveydenhuollon ja vanhustyön kustannusindeksin tulkintaa ei tulisi suorittaa absoluuttisena vaan suhteellisena. Indeksit mittaavat kunnan asemaa suhteessa maan keskiarvoon. Kunnan väestön terveystila on saattanut absoluuttisesti nousta, mutta heikentyä suhteessa maan keskiarvoon tai väestön terveydentila on saattanut absoluuttisesti huonontua, mutta parantua suhteessa maan keskiarvoon. 2

3 Taloudelliset tilannearviot ja raportointi Tarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan mm. seuraavaa: Taloudellisten tilannearvioiden luotettavuus on parantunut, mutta siinä on edelleen kehitettävää. Talousarvion laadinnan tulisi perustua edellisen vuoden lukuihin ja perusteltuihin kustannusmuutosarvioihin. Talousarvion muutokset tulee viipymättä saattaa yhtymähallituksen ja jäsenkuntien tietoon. Tarkastuslautakunta suosittaa edelleen controller-toiminnan kehittämistä talouden seurannan parantamiseksi. Vuoden alkupuolella Karviaiseen palkattiin talous- ja hallintopäällikkö. Tarkastuslautakunta pitää toimenpidettä hyvänä, mutta suosittaa edelleen, että vahvistuneita talousresursseja kohdennetaan siten, että edellä mainitut ongelmat poistuvat, jolloin toimenpidettä voidaan pitää riittävänä. Ptky Karviainen toteaa, että vuonna 2011 henkilöstöpäällikön viran tullessa avoimeksi helmikuussa 2011 yhtymähallitus päätti muuttaa ( ) ko. viran hallinto- ja talouspäällikön viraksi. Näin ollen hallinnon resursseja ei lisätty, mutta työn sisältöä suunnattiin uudestaan. Viranhaltija otti tehtävän vastaan elokuussa Vuonna 2011 toiminnan ja talouden seurantaa käsiteltiin Karviaisen yhtymähallituksen kokouksissa seuraavasti: Ptky Karviaisen palvelutasosuunnitelma Vuoden 2010 palveluiden toteutuneiden hintojen vahvistaminen ja vuoden 2010 jäsenkuntalaskutuksen vahvistaminen Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon toteutumat Ptky Karviaisen tilinpäätös vuodelta Raportointisuunnitelma Toteutumaraportit helmikuu Katsaus Ptky Karviaisen toimintaan ja talouteen ajalta Lisätalousarvio Nummi-Pusula Lisätalousarvio Karkkila Ptky Karviaisen henkilöstöraportti Toteutumaraportti huhtikuu Katsaus Ptky Karviaisen toimintaan ajalta Ptky Karviaisen arviointikertomus toimintakaudelta Vuoden 2011 talousarvion toteuttaminen Toteutumaraportit elokuu Talousarvio ja vuosisopimus vuodelle Osavuosikatsaus Talousarvion toteutumaraportit lokakuu Toteutumisraportit marraskuulta 2011 ja ennakkotietoa vuoden 2011 tilinpäätöksestä Katsaukset toimintaan ja talouteen on lähetetty jäsenkunnille käsittelyä varten. Kuukausittaiset toteutumaraportit toimitettiin vuonna 2011 jäsenkunnan johdolle. Vuodelle 2012 laadittiin uusi kuukausittainen raportointisuunnitelma, joka perustuu grafiikkaan. Nämä uusitut raportit on yhtymähallitus päätökses- 3

4 sään pyytänyt jäsenkuntien hallintoyksikköä kuukausittain toimittamaan jäsenkuntien kunnanvaltuustoille ja hallituksille. Uusittu raportointijärjestelmä on kohtalaisen työläs, mutta toivottavasti havainnollinen ja mielenkiintoinen. Lisäksi yhtymähallitukselle on raportoitu erilaisista kehittämishankkeista yms. toiminnallisista muutoksista ja niiden toteutumisesta seuraavasti: Vammaispalvelun toimintamallin kehittäminen Karviaisen alueella Sosiaalisen isännöinnin/asumisneuvonnan käynnistäminen Ptky Karviaisen alueella Toimeentulotuen ja vammaispalvelun päätökset vuonna Lasten ja nuorten linjan ajankohtaiset asiat, Kertomukset sosiaaliasiamiehen toiminnasta vuonna Vammaispalveluhanke Terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus Ikäihmisten palvelulinjan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Työikäisten palvelulinjan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Strategiakooste toiminta-ajatuksesta tuloskorttiin Yhteiset toiminnot ja hallinto Talousjohdon vahvistaminen, organisaatiorakenteen selkeyttäminen ja tiedotustoiminnan parantaminen Vuonna 2011 henkilöstöpäällikön viran tullessa avoimeksi helmikuussa 2011 yhtymähallitus päätti muuttaa ( ) ko. viran hallinto- ja talouspäällikön viraksi. Näin ollen hallinnon resursseja ei lisätty, mutta työn sisältöä suunnattiin uudestaan. Viranhaltija otti tehtävän vastaan elokuussa Karviaisen organisaatiota muutettiin kesäkuussa 2011 ( ), jolloin siirryttiin 7 keskuspäällikön mallista 6 keskuspäällikön malliin. Uusi organisaatiomalli raportoitiin lokakuussa 2011 julkaistussa talousarviokirjassa. Organisaatiota kuvataan seuraavasti: Karviaisen toiminta pohjautuu elämänkaarimalliin, jonka perusteella Karviainen on jaettu toiminnallisiin palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Näitä palvelukokonaisuuksia nimitetään palvelulinjoiksi: lasten ja nuorten palvelulinja, työikäisten palvelulinja ja ikäihmisten palvelulinja. Palvelulinjat jakautuvat kuuteen toiminnalliseen keskukseen. Karviaisen kansanterveystyöstä vastaa johtava ylilääkäri. (Talousarvio ) 4

5 Sittemmin on organisaatiota muutettu siten, että on siirrytty 5 keskuspäällikön malliin Siirtyminen 7 päällikön mallista 5 päällikköön on varautumista Nummi-Pusulan ja Lohjan kuntaliitokseen. Karviaisen tiedotuksen peruslinjaukset ja käytänteet laadittiin elokuun 2010 kehittämisseminaarissa, joiden periaatteiden mukaan alettiin toimia. Peruslinjaukset ja käytänteet hyväksyttiin yhtymähallituksessa Asiakirjaan on kirjattu sisäisen ja ulkoisen viestinnän kohderyhmät, yhteyshenkilöt, sisältö, toteuttamismuodot ja toteuttaja. Toiminnallisten parannusten aikaansaaminen Karviaisen tehtävänä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ja järjestäminen jäsenkuntien asukkaille. Karviainen on ollut toiminnassa 3 vuotta, joka on suhteellisen lyhyt aika toiminnan kehittämisen osalta. Päätehtävän mukaisesti johtamisen keskiössä on ollut palveluiden järjestäminen ja tuottaminen, joka on vaatinut osakseen koko johdon ja lähiesimiesten johtamisenergian. Kehittämisen keskiössä ovat olleet yhtenäiset toimintakäytännöt Karviaisen alueella ja toimintaohjeiden muuttaminen siten, että ne ohjaavat vaikuttavampaan sosiaali- ja terveystyöhön. Lisäksi kolmen toimintavuoden aikana on toteutettu mittava palvelurakennemuutos kaikilla palvelulinjoilla. Palvelurakennemuutoksen tavoitteena on ollut panostaminen koko väestöä tai koko ikäryhmää koskeviin avopalveluihin ja laitoshoidon vähentäminen kaikilla palvelulinjoilla. Palvelurakennemuutoksen avulla on pyritty taloudellisesti kestävämpään toimintarakenteeseen. Se on merkinnyt panos- 5

6 tusta mm. neuvolatyöhön, lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, aikuissosiaalityöhön siten, että viimesijaisen toimeentulon ts. toimeentulotuen osuus on pienentynyt, panostusta ikäihmisten kotihoitoon ja omaishoidon tukeen samalla kun ikäihmisten laitoshoidon osuus ikäryhmässä on pienentynyt. Edellä mainitut palvelurakennemuutokset ovat taloudellisesti merkinneet sitä, että Karviaisen osalta vuonna 2011 sosiaali- ja terveysmenojen kokonaiskasvu oli 2,7 % kun se 61 suurimman tuottajan osalta Suomessa oli keskimäärin 5,9 % (Punnonen, 2012). Lisäksi se on merkinnyt 3 toimintavuoden aikana lastensuojelun menojen pienenemistä 0,7 milj. euroa, aikuissosiaalityön menojen pienenemistä 0,8 milj. euroa ja vuodeosastomenojen pysymisen vuoden 2009 tasolla huolimatta tiukkenevista mitoituksista. Hallintotieteellisessä kirjallisuudessa tätä toimintatapaa nimitetään allokoivaksi tehokkuudeksi (esim. Harisalo, Miettinen, 2004, 70,71). Lisäksi tutkimustiedon mukaan systemaattisen toiminnan kehittämisen aikajänne lasketaan vuosissa (esim. Virtanen, Stenvall, 2011, 164). Kohtuullinen aikajänne kehittämistyölle ja tavoitteiden toteuttamiselle voidaan katsoa olevan valtuustokausi. Kilpailuttamatta jättäminen Kilpailutuksen osalta Ptky Karviainen toteaa, että kolmen toimintavuoden aikana suoritettujen kilpailutusten määrä on kokonaissummaltaan mittava. Tämä on omiaan osoittamaan, että hankinnat on lähtökohtaisesti aina kilpailutettu ja tullaan jatkossakin kilpailuttamaan. Lisäksi Karviainen on kilpailuttanut palveluja, joita ennen Karviaisen aikaa ei ollut koskaan kilpailutettu kuten esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollon kilpailutus ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutus. Myöskään vuokratyövoiman hankintaa ei ennen Karviaisen aikaa ole kilpailutettu. Karviaisessa vuokratyövoiman kilpailutusta on valmisteltu syksystä 2010 lähtien (Liite 2: Vuokratyövoiman kilpailutuksen valmistelu). Kilpailun valmistelun on keskeyttänyt joko kilpailuasetelman äkillinen muutos tai avainhenkilöiden vaihtuminen. Terveydenhuollon palvelut on ollut siitä huolimatta järjestettävä terveydenhuoltolain ollessa ensisijainen laki muihin lakeihin nähden. Lisäksi terveydenhuoltoon liittyvän toiminnan osalta myös aluehallintoviranomaisten valvontatoiminta on ollut hyvin aktiivista, jolloin hoitotakuulain noudattaminen on palvelun tuottamisessa ollut ehdoton minimi. Seuraavassa taulukossa on Ptky Karviaisen kilpailuttamat tavarat ja palvelut vuosina

7 KARVIAISEN SUORITTAMAT KILPAILUTUKSET VUOSINA Hankinta Päätös Vuosiarvo Vakuutukset vuosiarvo Suun terveydenhuollon erikoishammaslääkäri, vuosiarvo viikonloppupäivystys ja suun röntgenkuvaus Hammashoidon instrumentit ja pienlaitteet kertahankinta Hoito- ja sairaalatarvikkeet / vuosiarvo Vanhusten säännölliset päivätoimintakuljetukset vuosiarvo Turvapuhelinpalvelut / vuosiarvo Ateriakuljetusten kilpailutus Karkkilassa vuosiarvo Ensihoito- ja siirtokuljetukset Nummi-Pusulan alue / vuosiarvo Hammashoitokoneyksiköiden hankinta kertahankinta Hoitajakutsujärjestelmä Nummelan vuodeosastolle kertahankinta Hammashuollon tarveaineiden hankinta / vuosiarvo Tekstiilihuoltopalvelut / vuosiarvo Valinehuoltopalvelut / vuosiarvo Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut / vuosiarvo Ikäihmisten asumispalvelut ja intervallihoito / vuosiarvo Käsipyyheautomaattipalvelut ja vuosiarvo vaihtomattopalvelut -hankinta Siivous- ja puhdistusaineet, keittiön puhdistusaineet, vuosiarvo siivoustarvikkeet sekä roskapussit ja jätesäkit -hankinta Lasten sijaishuollon palvelujen hankinta / vuosiarvo Pehmopaperit ja kertakäyttöastiat -hankinta vuosiarvo Hammashoitokoneyksiköiden hankinta kertahankinta Vuokratyövoiman hankinta lääkärit ja hoitajat / vuosiarvo Husin kilpailuttamia asioita Diabetes- ja uniapneatarvikkeet Lääkkeet Puhelinpalvelut Tilintarkastus vuosiarvo vuosiarvo vuosiarvo Puhti kilp vuosiarvo Puhti kilp. Olemme mukana KL-Kuntahankintojen kilpailuttamissa sopimuksissa: Toimistotarvikkeet Kopiokonepaperit Monitoimilaitteet vuosiarvo Yhteensä Lisäksi Puhdin kilpailuttamia Pöytätyöasemat ja kannettavat tietokoneet Työasema- ja verkkotulostimet MS-lisenssit Puhelinlaitteet AV-laitteet Karviaisen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa kansanterveystyön palveluja Karviaiseen virka- ja työsuhteessa olevalla henkilöstöllä, jolloin myös johtamisen keskiössä ovat rekrytoinnit henkilöstösuunnitelman mukaisiin vakansseihin. Toiminnan aloitustilanteeseen nähden Karviaisen virkalääkärimäärä on kaksinkertaistunut kolmen ja puolen vuoden aikana. Karvaiseen onkin rekrytoitu näiden reilun kolmen toimintavuoden aikana lääkäreitä seuraavasti: 7

8 Karviaiseen valitut virkalääkärit vuosina Vakanssi Henkilö Päivämäärä Työterveyshuollon ylilääkäri Tommi Komulainen Johtava ylilääkäri Mikko Purhonen Koti- ja laitoshoidon ylilääkäri Vesa Savander Terveyskeskuslääkäri Ardeshir Kia Terveyskeskuslääkäri Harri Stark Työterveyslääkäri Anne Mäntyniemi Terveyskeskuslääkäri Mari Kinnunen Terveyskeskuslääkäri Niko Partanen Terveyskeskuslääkäri Anne Raukko Terveyskeskuslääkäri Jenni-Annika Cramm Terveyskeskuslääkäri Jenni Vesterinen Terveyskeskuslääkäri Lotta Palmén Terveyskeskuslääkäri Jenni Juutilainen Terveyskeskuslääkäri Tomas Storsjö Valelääkärit ja rekrytointiohjeet Valelääkäritapausten osalta Ptky Karviainen toteaa, että ns. valekandin Karviainen peri jäsenkunnaltaan. Karviaisen silloisella vs. johtavalla ylilääkärillä heräsi epäilys ko. henkilön koulutustaustasta. Karviaisen vs. johtava ylilääkäri teki Valviralle tutkintapyynnön kandin lääkäriopinnoista. Tuolloin Valviran Terhikki-rekisteri ei vielä sisältänyt tietoja lääketieteen kandidaateista. Valelääkäri Laiho sen sijaan oli Valviran rekisterissä ja hänen työkokemuksensa viimeisen 10 vuoden ajalta Helsingin ja Lahden kaupungilla on todellinen. Karvaisen esimiesoppaan rekrytointiohje on lähtökohtaisesti ollut hyvin kattava ensimmäisestä laatimisestaan lähtien. Valekandin tapauksen jälkeen lisättiin ohjeisiin, että on varmistuttava hakijan henkilöllisyydestä, henkilön työ- ja opintohistoriaan liittyvien todistusten alkuperäisyydestä riittävällä tavalla ja henkilön oikeudesta harjoittaa ammattiaan. Tarkistus tehdään (asianmukaisesta) viranomaisrekisteristä (Valvira). Sosiaalihuollon henkilöstön pätevyys tarkistetaan siitä yliopistosta, josta päättötodistus on saatu kunnes myös sosiaalialan pätevyydet löytyvät viranomaisrekisteristä. Lisäksi suositellaan myös soitettavaksi henkilön aiemmalle työnantajalle henkilön suostumuksen saamisen jälkeen. Myös ostopalvelusopimusten perusteella työhön otettavan osalta varmistutaan niin ikään oikeudesta harjoittaa ammattia sekä sopimuksia solmittaessa tulee edellyttää, että palvelun tuottaja hoitaa asianmukaisesti luvat/ilmoitukset valvontavelvollisille viranomaisille. Koska ilmeni, että myös Valviran rekisterissä voi olla virheitä, valelääkäritapauksen jälkeen lisättiin rekrytointiohjeisiin, että oikeudesta harjoittaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattia kirjataan tarkistamispäivämäärä webtallennusohjelmassa tehtävään virkamääräyksen tai työsopimuksen lisätietoja kohtaan. Lisäksi selvitetään työntekijän mahdolliset sidonnaisuudet eli omistaako hän, onko hän hallituksen jäsen tai työskenteleekö hän organisaatiossa, jolta Perusturvakuntayhtymä Karviainen ostaa tai voisi ostaa tuotteita tai palveluja. 8

9 Sisäisen valvonnan ohjeet Karviaisen yhtymähallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeet Tilintarkastajien raportin (s. 18) mukaan sisäisen valvonnan vastuut on yleisohjeessa asianmukaisesti määritelty muiden kuin kuntayhtymän henkilöstön osalta. Suosittelemme, että yleisohjeessa todetaan myös koko henkilöstön vastuu sisäisestä valvonnasta. Henkilöstö toteuttaa vastuutaan noudattamalla kuntayhtymän ohjeita ja esimiesten määräyksiä. Tarkastusraportin johdosta sovittujen toimenpiteiden mukaisesti sisäisen valvonnan ohjeisiin tehtiin seuraavat lisäykset ( ): Sisäisen valvonnan toteuttajiin lisättiin johdon, päälliköiden ja muiden esimiesten lisäksi kuntayhtymän henkilöstö. Tilivelvollisiin lisättiin yhtymähallituksen, johtajan ja linjajohtajien lisäksi keskuspäälliköt. Arkistonmuodostussuunnitelma asianhallintajärjestelmässä todettiin valmiiksi. Ensimmäistä ohjetta 2010 laadittaessa arkistonmuodostussuunnitelma oli vielä kesken. Lisättiin, että sopimukset skannataan sähköiseen sopimuksenhallintajärjestelmään. Ensimmäistä ohjetta laadittaessa sähköinen sopimushallinta ei ollut vielä käytössä. Mitä tulee tarkastuslautakunnalle toimitettaviin tietoihin Ptky Karviainen pyytää, että jatkossa tietopyynnöt toimitetaan Karviaiselle kirjallisesti selkeine ohjeineen pyydetyn tiedon sisällöstä Lasten ja nuorten palvelulinja Neuvoloiden asiakastyytyväisyyskyselyn osalta tarkastuslautakunta huomauttaa, että sillä ei ole ollut käytettävissään materiaalia, joka mahdollistaisi kyselyn paremman arvioinnin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset olisivat olleet saatavilla kyselystä vastanneelta esimieheltä. Karviaisessa ei ole ollut tietoa siitä, että ne olisi tullut toimittaa tarkastuslautakunnalle. Jatkossa on hyvä saada tieto siitä mitä materiaalia tarkastuslautakunta odottaa Karviaisen toimittavan tarkastuslautakunnan käyttöön. Tarkastuslautakunta toteaa, että ennalta ehkäisevään työhön on lisättävä resursseja, koska lastensuojelussa ei ole päästy lakisääteisiin käsittelyaikoihin. Asiaa on käsitelty kuntayhtymähallituksessa keväällä 2012 ja lastensuojeluun on lisätty tuolloin yksi sosiaalityöntekijän vakanssi vakinaistamalla avohuollon koordinaattorin määräaikainen tehtävä. Samassa yhteydessä on sovittu, että vuoden 2013 talousarvioprosessin yhteydessä lastensuojeluun toteutetaan tehtävärakenneuudistus, jolla työtä saadaan kohdennettua enemmän asiakastyöhön ja tuolloin myös resurssia vahvistetaan siten, että vuoden 2013 alusta päästään lain mukaisiin käsittelyaikoihin. Vuoden 2012 alusta Karviaisessa on myös ollut lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, joka on parantanut merkittävästi työn koordinointia ja työntekijöiden ohjausta. Tämä ennakkotietona tarkastuslautakunnalle vuoden 2012 toiminnasta. 9

10 Vuonna 2011 keskityttiin varhaisen tuen vahvistamiseen siten, että neuvolaja kouluterveydenhuollon palvelut ovat asetuksen mukaisia. Koska kaikkia osa-alueita ei ole mahdollista vahvistaa samanaikaisesti, priorisoitiin resurssilisäyksiä siten, että liikkeelle lähdettiin kaikkein varhaisimmasta tuesta. Näkemyksemme mukaan muulla tavoin ei ole mahdollista pitkällä tähtäyksellä vaikuttaa korjaavan työn kustannuksiin. Tarkastuslautakunta esittää mietittäväksi mittaria, jonka avulla voidaan todentaa avohuollon toimivuus. Lasten ja nuorten palvelulinjalla on koko linjan läpäisevänä tavoitteena lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. Tavoitteen toteutumista on mitattu sillä, että sijoitukset kodin ulkopuolelle vähenevät. Tämä osaltaan kertoo myös siitä, että avohuollon tukitoimin on voitu auttaa lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja perheitä. Mittari on toki karkea ja olemme valmiita miettimään asian toteamiseksi myös muita mittareita. KASTE-ohjelman mukaisista tavoitteista koulutuksen ulkopuolelle jääneistä vuotiaista, toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuuksista ja tupakoivien vuotiaiden osuuksista ei ole ollut käytettävissä tietoa vuodelta 2011 tilinpäätöksen tekovaiheessa ja sen vuoksi ne eivät ole olleet Karviaisen talousarviotavoitteina. Lasten ja nuorten palvelulinja päivittää vuosittain yhdessä kuntien sivistystoimien kanssa lakisääteistä Lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelmaa, johon on kerätty kattavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvää tilastotietoa. Tämä asiakirja hyväksytään kuntien valtuustoissa ja on tietolähteenä myös tarkastuslautakunnan käytettävissä Työikäisten palvelulinja Työikäisten palvelulinja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Arviointikertomuksessa viitataan edelleen KASTE ohjelman tavoitteisiin, joita työikäisten palvelulinjalla ei ole asetettu talousarviovuoden 2011 sitoviksi tavoitteiksi. Näin ollen niiden tuloksia ei ole raportoitu tilinpäätöksen yhteydessä. Työikäisten palvelulinjan talousarviotavoitteet on kuvattu Karviaisen talousarviokirjassa otsikon Työikäisten palvelulinja tasapainotetut tavoitteet alla. Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmassa tavoitellaan mm. lääkärivajeen ja hammaslääkärivajeen pienentämistä perusterveydenhuollossa. Vaikkakaan näitä tavoitteita ei ole asetettu sitoviksi tavoitteiksi työikäisten palvelulinjalla vuodelle 2011, on valtakunnallisten tavoitteiden suuntaisesti edetty systemaattisesti koko valtuustokauden ajan. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden saatavuus on Karviaisen kolmena ensimmäisenä toimintavuotena parantunut merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite pienentää sosiaalityöntekijävajetta ei ole ollut Karviaisen työikäisten palvelulinjan sitova tavoite vuodelle 2011, mutta myös tätä tavoitetta on pyritty edistämään antamalla tukea Karviaisen sosiaalityöntekijöiden pätevöitymisohjelman avulla työntekijöillemme. 10

11 Opiskelevien lukumäärää ei ole sen vuoksi seurattu tilinpäätöksen yhteydessä, koska tavoite ei ole ollut sitova tämän palvelulinjan tavoite vuonna Työikäisten palvelulinja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Työikäisten palvelulinjan taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet budjetoituun nähden, kuten tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan. Tarkastuslautakunnan mukaa ongelmallisimpia kohteita menojen hallinnan kannalta olivat vammaispalvelut ja ostopalvelut. Vammaispalveluista ptky Karvainen toteaa, että palvelut tuotetaan kuntalaisille siten kuin vammaispalvelulaki ne määrittelee. Vammaispalvelulakiin tehtiin muutoksia vuonna 2009 ja näiden muutosten taloudellisten vaikutusten ennakoiminen on ollut haastavaa. Vammaispalveluista merkittävän osan tuottaa Eteva kuntayhtymä, jossa Karviaisen jäsenkunnat ovat kuntayhtymän jäseninä. Talousarvio kehitysvammahuollossa ja muussa vammaishuollossa laaditaan aina edellisen vuoden tosiasiallisten asiakkaiden arvioidun palvelutarpeen perusteella. Palvelutarpeissa tapahtuu kuitenkin talousarviovuoden aikana ennakoimattomia muutoksia ja lisäksi palvelujen piiriin tulee uusia vammaisia. Talousarvio vammaispalveluissa voi vuodessa muuttua merkittävästi. Ostopalveluissa asiakkaiden tarvitsemissa lakisääteisissä palveluissa tapahtui myös talousarviovuoden aikana muutoksia, joita ei ollut mahdollista ennakoida. Työikäisten palvelulinjan toimintaa ohjataan monelta osin tiukasti erillislaeilla, joten palveluja on ollut välttämätöntä hankkia asiakkaille. Lisäksi joiltakin osin määrärahatarpeen arviointi on osoittautunut liian optimistiseksi Ikäihmisten palvelulinja Ikäihmisten palvelulinja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kotona asuvien kuntouttavasta toiminnasta ei ole tietoja. Ikäihmisten palvelulinjan toiminnan keskeisin tavoite on kotona ja kodinomaisessa yksikössä asumisen tukeminen tarkoituksenmukaisin sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin mahdollisimman pitkään. Kotihoidossa ja vuodeosastohoidossa tehdään kuntouttavaa hoiva- ja hoitotyötä, jossa keskeistä on ikäihmisen omien voimavarojen tukeminen. Kotona asumista tukevaa toimintaa on päivätoiminta, joka on tavoitteellista virikkeellistä ryhmätoimintaa kotona asuville ikäihmisille. Päivätoimintaa oli vuonna 2011 Vihdissä ja Nummi-Pusulassa. Rintamaveteraanien toiminnassa toteutettiin Valtiokonttorin suosittelemaa tuetun kotona kuntoutumisen mallia kaikissa jäsenkunnissa. Säännöllisten, kokonaisvaltaista toimintakykyä tukevien kotikäyntien on todettu edistävän muun muassa mielialaa, turvallisuuden tunnetta ja fyysistä kuntoa. 11

12 6. Henkilöstö 6.1. Henkilöstö Henkilöstö toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Henkilöstömenot ovat kunta-alalla keskimäärin 60 % toimintamenoista. Karviaisessa henkilöstömenojen osuus toimintamenoista on 32 % eli kustannusrakenne poikkeaa kuntien tavanomaisesta kustannusrakenteesta. Tämä tarkoittaa että Karviaisen alueen asiakkaille monet palvelut järjestetään ostopalveluina esimerkiksi ikäihmisten asumispalvelut, lasten sijaishuolto, kehitysvammapalvelut. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 2,6 milj. eurolla vuonna Henkilöstönäkökulmasta menestystekijänä ovat Karviaisen kehittämiseen sitoutuneet johtajat, esimiehet ja henkilöstö. Karviaisessa pyritään jatkuvasti löytämään keinoja henkilöstön hyvinvoinnin ja riittävyyden edistämiseksi. Henkilöstöraportoinnin tehtävänä on seurata henkilöstön tilan kehitystä kokoavalla tavalla. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa onnistutaan. Lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta on kuitenkin ollut edelleen pulaa, vaikka tilanne on parantunut verrattuna edellisiin vuosiin. Tarkastuslautakunta on todennut tarkastuskertomuksessaan, että hakijoiden määrää avointa tehtävää kohti ei ole saatu. Karviaisessa on vuonna 2011 siirrytty asteittain Kuntarekryrekrytointityökalun käyttöön, mutta kaikkia avoimia tehtäviä ei ole vielä viety järjestelmään. Näin ollen vuodelta 2011 ei ole ollut koottuna hakijoiden määrää avointa tehtävää kohti, joten sitä ei ole raportoitu. Henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen on Karviaisen keskeinen tavoite. Tavoitetta seurataan ikärakennetta, eläköitymistä, vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja kuvaavilla mittareilla. Arviointikertomuksessa on todettu, että sairauspoissaolojen suhteellisen osuuden seurantaa ei ole saatu. Sairauspoissaoloja seurataan vuosittain sairauspoissaolojen kestolla, sairauspoissaolojen keskimääräisellä lukumäärällä työntekijää kohti ja diagnoosien mukaan (neljä eniten sairauspäiviä aiheuttanutta diagnoosia). Sairauspoissaolot työntekijää kohti ovat vähentyneet. Sairauspoissaolojen kehitystä sekä tarkempaa ja eriteltyä tietoa Karviaisen henkilöstöstä on esitetty Karviaisen henkilöstökertomuksessa 2011 (yhtymähallitus ). Tarkastuslautakunta toteaa, että se ei ole saanut uusimman henkilöstön hyvinvointikyselyn tuloksia. Karviaisessa on tehty ensimmäinen henkilöstökysely vuonna 2009 ja seuraava vuoden 2012 alussa. Henkilöstökyselyn rakennetta on muutettu, mutta sitä verrataan soveltuvin osin vuoden 2009 kyselyyn. Henkilöstökysely toteutettiin alkuvuonna 2012 ja henkilöstökyselyn tietojen kokoaminen ja analysointi olivat kesken tilinpäätöstä ja henkilöstökertomusta 2011 tehtäessä. Kyselyn tulokset valmistuvat syksyllä Tilinpäätöksen henkilöstöä koskevaa osuutta ja henkilöstökertomusta kehitetään edelleen kuvaamaan mahdollisimman hyvin henkilöstön tilaa. Tarkastuslautakunta tuo esille kohdassa Muita huomioita, että Länsi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksian kautta on tullut esille on- 12

13 gelma, joka koskee Lostia ja Karviaista. Sen mukaan terveydenhuoltooppilaitoksen on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta saada välttämättömiä työharjoittelupaikkoja oppilailleen Lostin ja Karviaisen alueella. Ptky Karviainen toteaa, että Karviaisessa oli opiskelijoiden työharjoittelupäiviä yhteensä 3056 ja opiskelijoita 130 vuoden 2011 aikana. Luksian opiskelijat olivat työharjoittelussa 1417 päivää, joka on 46,4 % kaikista Karviaisen työharjoittelupäivistä. Lähihoitajaopiskelijoita oli 59 % kaikista opiskelijoista, toiseksi eniten oli sairaanhoitajia 27,6 %. Opiskelijoista 69,2 % oli Karviaisen jäsenkunnista, muista kunnista 3 % ja ei tietoa 27,6 % (Liite 3: Opiskelijat 2011). Kaikilta opiskelijoita pyydetään palautetta työharjoittelujaksolta ja palautteet kootaan yhteen vuosittain (Liite 4:Opiskelijoiden ja sijaisten antama palaute yksiköille 2011). Palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista ja opiskelijat ovat kokeneet Karviaisen yksiköt opiskelijamyönteisenä. 7. Yhteenveto Tarkastuslautakunta toteaa arviointikertomuksessaan, että Karviainen on onnistunut vakiinnuttamaan elämänkaari-ajattelun organisaationsa toimintatavaksi. Elämänkaarimallin tavoite on asiakaskeskeinen palvelurakenne. Tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että operatiivisen ja taloudellisen toiminnan mittareita on määritelty käyttöön riittävästi, mutta mittareiden käyttöä lautakunta pitää riittämättömänä. Perusturvakuntayhtymä Karviainen toteaa, että Karviaisen toiminnassa käytetään merkittävä määrä mittareita toiminnan seuraamiseen ja arvioimiseen, mutta todennäköisesti mittareita ja niiden käyttöä tulee avata entistä enemmän myös talousarviokirjassa. Kunkin palvelulinjan jokaisessa keskuksessa laaditaan vuosittain tuloskortit, joiden avulla asetetaan tavoitteet yksiköille ja mitataan niiden tuloksia. Talousarviokirjassa on kuitenkin asetettu tähän saakka vähemmän suoraan mitattavia tavoitteita ja enemmänkin laaja-alaisia tavoitteita, joiden saavuttamisen mittaaminen tapahtuu palvelulinjojen keskuksissa. Tämä saattaa antaa väärän kuvan siitä, miten Karviaisessa seurataan toimintaa ja mitataan tuloksia. Jatkossa yhteistyötä tarkastuslautakunnan kanssa tulee tiivistää tältä osin, jotta tarkastuslautakunnalle muodostuu oikeampi kuva mittaamisen asteesta Karviaisen toiminnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelman mukaiset tavoitteet jätetään jatkossa pois Karviaisen talousarviokirjasta, jotta niitä ei sekoiteta Karviaisen asettamiin sitoviin tavoitteisiin. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on toiminnan läpinäkyvyys ja luotettavuus, joten Karviainen toivoo tarkastuslautakunnalta selkeitä tietopyyntöjä, jotta Karviaisesta voidaan toimittaa kaikki tarvittava tieto tarkastuslautakunnan käyttöön. Tarkastuslautakunnan arvioon johtamisen ongelmien kärjistymisestä Karviaisessa yhtymähallitus toteaa, että kuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta vastaavat yhtymähallitus ja kuntayhtymän johto. Yhtymähallitus ottaa huomioon tarkastuslautakunnan kertomuksessaan mainitsemat asiat, mutta 13

14 päätöksissään tekee ratkaisuja, joiden arvioi hyödyttävän kokonaisuutta parhaiten kussakin päätöksentekotilanteessa. Nämä päätökset voivat olla ristiriidassa tarkastuslautakunnan näkemyksen kanssa, mutta Karviaisen yhtymähallitus ottaa niistä vastuun. (rlr/sk/ph/rt/lf) Liitteet: 1. Kaste-indikaattorit , Karviainen 2. Vuokratyövoiman kilpailutuksen valmistelu 3. Opiskelijat Opiskelijoiden antama palaute yksiköille 2011 Lähteet: Harisalo Risto & Miettinen Ensio, Hyvinvointivaltio. Houkutteleva lupaus vai karvas pettymys. Tampereen yliopistopaino. Punnonen Heikki, Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2011 tammijoulukuun nettotoimintamenoja ja vertailua edellisvuoteen ja talousarvioihin. Kooste 59 suurimman kunnan ja Eksoten ja Kainuun maakunnan ensitiedoista ja tilanteista. Kuntaliitto Ptky Karviainen Talousarvio 2012, Virtanen Petri, Stenvall Jari, Julkinen johtaminen. Tietosanoma. Tallinna. 14