PAASKYNEN SAVIYHDISTYS RY. iosso numerosso : EDISTAMISEKSI SAVIRAKENTAMISEN

Transkriptio

1 SAVIRAKENTAMISEN aa aa EDISTAMISEKSI PAASKYNEN SAVIYHDISTYS RY iosso numerosso : - SAVIRAKENTAM ISKURSSI SOMEROLLA - KELTTIRAKENNUS ENGLANNISSA - HIRSISEINAN SAVIRAPPAUS PLUS PALJON MUUT ASIM!

2 Seuraavaan lehteen tuleva aineisto lahetetaan [Iaterialtill fdliande tidning skickas till: osoitteella: Ann-l\rarie Brax6n-Frommer, Ann-Marie Brax6n-Frcmmer, BocksvAgen 44, Bocksintie 44, Virkkala. Aineisio tulee olla Virkby. Iraterialet bdr vam redakionen lehtitoimikunnalla viim. 15-{ tillhanda senast den' , YHDISTYKSEN UUSI SAHK6POSTIOSOITE FoRENTNGENS NYA E-PosrADREss Saviyhdistyksen hallitus vuonna 1999 Lerbyggarforeningenstyrelse Tefo Pelto-Uotila, puheenjohtaha/odf drande Hauenkalliontie 2 842, Espoo p , o5o Teuvo Ranki, varapuheenjohtaja/viceordf6aande Humalisionkatu 7 b, Turku p , teuvo.ranki@kolumbus.fi /teuvo.ranki Ann-Marie Braxen-Frommef, sihtee /sekretebre Bocksintie 44, Viftkala p. 0' , savi@saunalahti.fi sprache@goethe.kaapeli.fi lvlarita Kl6n-Launonen, rahastonhoiiaja/kassdf Bocksintie 25, Virkkala p , klen@nettilinja.fi Paul Bostrom syviilahdentie 15, Kirkkonumma p.040, Sinikka Siekkeli, Ratarinne 5, Espoo p , feksi: VaraieseneUSuDDleanter: Paavo Jairvinen sikil6 PL'108 A, llola p.040-5't3 0't90 Mikko Kyleimarkula Porintie 800, Humppila p SISALLYS/INNEHALL: Hallitus/Styrelsen Puheenjohtajalla/Fren odf6randen... 3 Syyskokous/Hdstmdte...4 someron kugsi... 5 Savirakentajien Vironmalka...8 savilattialle pa1kjnto...9 Kelftilaidalo savimieseikkai1ee...'12 Jasenmaksu 1999 '150 mk Medlemsavgift 1999 Yhdistyksen tili AKia (Siuntio) Fiireningens konto Kansikuva: Soreon kugilaiset Piimbilden: Klrsdeltagana i Someo Snelllnan-korkeokoulun olkipaolirokennuksello Helsingin Jolldksesson jokd keskiviikko idlkoot. Ldhetnlnin $,ww.saunalohti.f i/-sovise+/yleisesi++ely.hth NOLin 3yFkokous pidetddn Ruotsissa 5.-7.U sii+ii lisiiii seuraolt6sa Ler- och Holhbyggoren-lehdessii.

3 PUHEENJOHTAJALTA Saviyhdistyksen vuosikokous pid ttiin olkigallerian tiloissa Alastarolla. Kokous oli avoin kaikille jasenille ja tieto tapahtumasta oli mennyt hyvin perille. Vuoden 1998 toimintakeriomukesta voidaan todeta, etia mennl vuosi on ollut hyvin rkeaa aikaa Savjyhdistys ry:n vakaiden perustusten r kentamiselle. Yhdistyksemme on tullut tunnetuksi s;virakentamisen karkiorganisaationa Suonessa s ka Pohjoismaissa ja olemme saaneet erittain paljon positiivista julkisuutta eri tapahtumiet kautta. ltastarotta vuosikokous paatti myds uudesta hallituksesta, joka on nyt Hydella teholla jatkanut vanhan hallituks n uranuurtavaa toimintaa. Saviyhdistys ry:n hallituksen tavoite luoda toimiva jasenyhdistys, joka palvelee tasa-arvoisesti jokaistajasenta on nyt pisteessa, josta on haastavaa ja turvallista jatkaa. kevaan ensimmainen savirakentamiskurssi on pidetty Someron Kultelassa ja kokemuksia on taas saatu lisaii Savirakentamasessa paikattiset olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen ratkaisevasti ja siksi uuden informaation kedaminen kokemusten kautta on hyvin tarked6. TaIa hetkelta suurimpia tavoitteita Saviyhdists ry:lle on kehittaa toimivaa infomaation kulkua kaikkien pohjoismaiden vata a seka yhteistyon tasddmista eri ekologisten yhdisqsten valilla. Norjassa pidetyssa NOLin eli yht ispohjoismaisen saviyhdistyk;en koiouksessa keskusteltiin eri organisaatioiden ja yhdistysten mahdollisuuksista liittya NOLin jaseneksi; Ekologinen rakentaminen ei ole pelk?istaan yhden joukon etuoikeus ja uusien kontakien luomjnen eri yhdistysten vatitle on tarpeellista myos tulevaisuudessa. NOLan saantduudistusten muutosehdotukset ovat nyt jokaisen maan vastaavitta jrisenyhdistyksilla kesiteltavina ja uudet s6ann0t julkaistaan seuraavassa Paaskysen numerossa. Kokouksessa padbttiin myajs edustajille jaettavasta matkakorvauksesta halvimpaa rcittia kayttaen.tarkeimpia asiota oli myds kielikysymys, jonka vuoksi emme voi ottaa vastaan Nol-Nyhetsbrev eli nykyisen Ler_och Halmbyggaren-lehden tekoa vuosituhannen alusta. Tatoudetlinen titanteemme on vakaa, mutta uusien jasenten liittyminen yhdistykseen edesauttaisi toimintamme taajentumista ja informaation jakelua jaseniltemme. Yhdistyksemme toimii taysin talkoovoimalla ja olemme kiinnostuneita kaii<jsta mahdottisuuksista jakaa vastuuta myds muille jasenille. Tojvomme, etta e aluejlta ldytyisihmisiit, jotka olisivat kijnnostuneita hoitamaan yhieydenpitoa Saviyhdistykseen pain. Nain saisimme luontevan yhteydenpitotavan eri PUolille suomeaja kokemusten vaihto rakentamis-ja muista hankkeista helpottuisi. I\rjkaliolet kiinnostunut asiasta taitiedat ehkii jonkun muun sopivan henkii6n, ota yhteytta Teroon. Kesa 1999 oli savirakentamisen aikaajatoivon mita miellyttiivimpia syyssaita jokaiselle Suomen savirakentajalle. Tero Pelto-Uotila puheenjohtaja FRAN ORDFORANDEN Lebyggarfdr ningens ersmote h6lls den i Olkigalleria, Alastaro. Till mdtet var alla medlemmar valkomna och informationen om mdtet hade gaft val fram- Om verksamhetsberiittelsen 1998 kan man konstatera, att det forgangn arei harvait en synnerligen viktig tid for skapadet av en stabil grud for foreningens ve*samhet. Var forening har i Finland och i Norden gjort sig ett namn som en ledande organisation inom lerbyggandet och vi har fatt synnerligen positiv publicitet genom olika evenemang. Arsmotet ialastaro utsag aven en ny styrelse, som nu fortsatter den tidigare styrelsens banbmande verksamh t. Malet ar ait skapa er medlemsfdrening, som enligt jemlikhetens principer er till f6r alla medlemmar, och vi har nu kommit till en punkt, varifran det ar b6de en utmaning och tryggt att fortsatta. Verens forsta kurs har hellits i Somero, i byn Kultela, och nya erfarenheter har ig n 6tts. N6r man bygger med lera har de lokala forhellandena en avgorande betdelse for slutresultatet och darfdr ar all ny information som fes genom praktiska edarenheter av mycket stor vik. Lebyggarfdreningens storsta utmaning ar nu utvecklandet av en smidig information mellan alla nordiska hnder och en okning av saharbetet mellan olika ekologiska organisationer. Vid den samnordiska lerbyggarftrreningen NOLS mdte i Norge 17.-' diskuterades mdjligheten att olika i6reningar och organisationer kunde ansluta sig till NOL; ekologisk byggande ar inte bara en speciell grupps privilegium och skapadet av kontaker mellan olika organisationer aven med tanke pa framtiden av vik. Fdrslaget till and ng av stadgar fttr NOL ar nu p6 utlatanderunda hos respekive landers fdreningar och d nya stadgarna publiceras i Svalans nasta nummer. Mdtet beslot aven att delegater soln deltar a NOLmdten fer reseercattning enligt tormanligaste rutt. Till de vikiga fregorna som behandlades h6rde aven sprakragan, som ar en orsak till att vi inte kan ta over NoL-nyhetsbrevs eller som den nu heter LeF och halmbyggarens redakion efter millenniumskiftei. Ver ekonomiska situation ar slabil, men nya medlemmar skulle bidra till att var verksamhet kunde utvidgas och informationen tillmedlemmarna effekiveras. Var torening arbetarju helt enligtalkoprincjpen och viiir irfresserade av att f{trdela ansvar aven p6 andra medlemmar. Vi hoppas att man iolika regioner kunde stalb upp och agera forbindelselank till Lerbyggarfdreningen. Sa kunde vi fd ett naturligt natverk mellan olika d lar av F nland och informationsutbytet om byggen och andra projekt skulle underlattas. Om Du ar intresserad av saken eller kannertill negon annan lamplig person, kontakta Tero. Sommaren 1999 varf6r lerbyggen fin tid och nu tilldnskarjag varje lerbyggare ifinland fina h6stdagar. Tero P lto-uotila ordfdrande

4 SAVIYHDI5TYS Sovirokentonisen Edis+iihiseksi ry. LER8Y66A R FORENIN6EN rf, KUTSU INBJUDAN saviyhdistyksen SYYSKOKOUKsEENTII.I LERBY66ARFdRENINGENS HoSTMOTE louqnfoino olkoen klo. 11.0O liirdcgen den frdn kl Poikkq: Sornero, Kul+elon kylii, Plot$ Sonero. Kultelo by Kestikievori Sebiinmiiki. Hiiheen Hiirkiitie 192 Kestikievori SeDiinhiiki, Hdneen Hiirkiiiie 192 O{elrno: Sqviyhdistyksen syyskokous: tnh. jdsentnoksun Suuruus, toihin+osuunnifelmo v Lounos Kultelqn sovikeskushonkkeen esittely; Savi/hokerokennuksen esitiely Cothdrina Kojonder / Talno Kinhunen / Teuvo Ronki Iltqpolo; sounoilfo jd tokosso nokkornnpoisfoo yddvninen: 100 hk/h ilm. liinowottei+o 125 mk/h liindvootteillo Lounos jiilkiruoollo +oi kohvillo 50 nk; Kohvi jo pullo 10 tnk lltopalo 30 mk Pakkaaf osanot'tajal. luakaa nukaname AIK(EA, nil<a wi kiinnosraa rnuita: kirjoja, lehlileikkeird valokwia r'rn. Progrqn: ll -12.erbryg/gafi 6rening ns h6slmof : bl.o. medletnsoeiflen siorlek, wrksohheisplon fijr Lunch Presentotion ov Kulfelos lercentruh; Presentqtion ov lerlflis - b)'ggnoden Coihorino Kojonder / Timo Kinnunen / Teuvo Ronki Kriillsnal; Bosfukvdll med kortgrillning vid bmson O\@rno1+nin9: 100 hk/pers. Lrfon sanglinne; 125 mk/pers. ned sanglinne Lunch ned ef+errdtf el. koffe 50 nk; Koffe rned bulle 10 mk: KliillsnSl 30 mk Kala dehagqrc, ta hed ALLT son kan intrcsteft andm le b6caer, tidningsurklipp, folon nn. Illnoito yefiiviillisesti holuotko ydpya jo Vainligen onge om bu vill dvernott och tnihin ruokoiluihin holuo+ osollistuo! vilkd haltider Du villdello al TERVETULOAI VALKOIAAAEN! tltuutol(set mahdollisia - R ltt till andring fitrbehale Lisijd Sepdhlndki-inf oo Mrhdre informdtion oln Seprinhiiki

5 Teuvo Ranki, rakennusarkkitehti SAVIRAKENTAMISKURSSI SOMEROLTA S99 Somerolla, Varsinais-Suomessa jerjestetty kurssi liitw savialan jatkokoulutus- kehittdmiskeskushankkeeseen, joka on lehenyt liikkeelle Someron Kultelan Masse vuonna Alueelb l,sydefteva savi tunnetaan erinomaisesta laadustaan ja paikalla onkin pifldt pednteet saven tuobnnollisesss kayt6ssa. Kylessa on toiminut mm. savenvalajan vershita ja tiilitehtaita. Perinteistd tiilen valmistuksen ammattitaitoa l6yw kyhstii edelleen. Ku6si antoi iailleen fsaa f ba ja valmiuksia saven rakentamiskeyttdon. Kurssialueena oli Timo Kinnusen isanndimen Ke tikievari Sepenmaien pihapiiri, ionka toimintaa tehtava rakennls tulee mydhemmin tukemaan. Leaderhankkeeseen kuuluvan kurssin jeriestajana bimi Kultelan savi- ja matkailuhanke. Kurssin harjoitustyitkohteena oli pajarakennus, ionka seindt valettiin muottia keytelen paikalla. Ensimmaisg kerba Suomessa valumassana kaybttiin sakean savilietteen ja kuivan puuhakkeen sekoitusta, joka osoifrautui oivalliseksi valumateriaaliksi. Aineiden kasftely on yksinkertaista ja ongelmatonta, koska hake saatiin helposti sekoitettua savilietteeseen kaftden isoa, beionin valmistukseen tarkoitettua vaakatasosekoitinta. Pajarakennuksessa keyiettiin kaksoisrunkoa, jolla syntyi 250 mm paksu seinarakenne. Runkoratl.aisua on kaytetty aiemmin Sinikka Riitti6n rakennuksessa Vehmaalla. Runkorakenteesta on tarkat piinokset saviyhdistyksen tiedotus-lehdessii. P/AlsKysEssA. ro t (1998). -{-

6 Kurssille osallistui kaikkiaan 15 kurssilaista. Muutama kurssilainen oli mukana osan kurssiaiasta. Kurssin ilmapiii oli innostunut ja innovatiivinen. Monenlaisiaihepiiria koskettavia ideoita pulppusi tiukoissa keskusteluissa ja illanistujaisissa. Suurin osa kurssilaisistahan myats y6pyi paikan paale, joten kurssipaivet venahtuet vslilh hwinkin pitkiksi. KuFsilaisten dpeyden ansiosta koerakennuskin saatiin valmiiksi kufsin aikana. $ it i:'i :t *:,a Pedvasluu kufsin opetusduolesta oli kirjoittajalla, mutta keraamikko Catharina Kajanderin tiedot ja aktiivinen panos tiiydensi varmasli kurssin anlia me*ittavasti. Kurssilaiset saivat Mustua myds perinteiseen tiilenvalmisfukseen iiilimestari Arvo Kankareen opastuksella. Kurssilla esitelmdivat my6s teknillise$e korkeakoulusta a*kitehti Mika Westermark, joka kertoi luonnonmukaisen rakentamisen mahdollisuuksista, seka saviyhdistyksen puheenjohiaja, arkk-yo Tero Pelto- Uotila, ioka oli kgynyt Saksassa tutustumassa kurssilh keytety a bkniikalla rakennettavaan omakotitaloon. Timo Kinnunen huolehti kokeneesli rakentamistydn paivftaisisti jerjestelyiste. Perjantaina tehtiin bussilla tutustumisrelki Varsinais uomessa rakennettuihin bi tekeilh oleviin savi- ja olkipaalirakennuksiin. Hieman kevyempi matkapaive huipentui rentoihin pdefrejaisiin Sepenmaen Kievarissa. Timo Kinnusen vankgn kokemuksen ansiosta rakentamisen valmistelutyttt oli tehty mallikelpoisesti. Taman vuoksi kurssitydskenlely paasi jouhevasti ja ripedsti alkuun. Timo oli mytts iuuri saanut kunnostettua kurssilaisten kdytt66n mitd oivallisimmat kurssirlal suudne takkatupineen ja saunoineen vanhaan tiiliseen navettarakennukseen. Runsaasti vierailiioita kevi viikon aikana tutugtumassa kiinndstavaan mateiaaliin ja rakentamisdrosessiin. Sanomalehdet huomioivat kurssin nakwasti j6 uutisoivat savirakentamisestasiallisesti ja my6nteisesti. Pitopalvelu Kareva Ky:n Eeva SyieE hoiti pemttgin kurssilaisille takkatupaan herkulliset lounaat, kahw.ia iftapalat Tunnelmalliset ja toimivat tilat ovat myds jatkossa kaybttevisse erilaisten tilaisuuksien ja kurssien pitoon. NaitZt puitteih uskaltaa kyih kokemustemme perusteella mita lampimimmin suositella. KuFsin ohessa pys@ttiin kunnostettuun naveltarakennukseen kurssisia ja savirakentramisesta kertova nayftely. Nayttevyn voivat kiinnostuneel keyda vapaasli fufusfumassa, klten my6s kurssilla rakennettuun savipajaan.

7 Kultolaee. pidefievana avoimien ovien pdivana, lauantai 10.07, klo aloitet an kursgllla bhdyn savipalarakennuksen seinapintojen appaua kalkkilaaslilla, Rappauetyii i.tkuu aunnuntaina, Opofrem.an iulee kalkkirappaust n asi.ntuntija, maalarimestari l(alovi Jervinen. filaalarimesi.ri Jgrvinon opettaa peivi n alksna myfb maalion omatoimlsla valmiatambta. Reppaustalkoieiin ja kelkkir.ppaukaen aalaiauukriin perehryme n ovat kalkki kiinno tuneot brvetulleib. Viikonlopun aikana Kulielassa tapahhru monenlabta muutakin mielonkiintobia, ioten kannattaa trlla kalsomaan. Savip.iah oaoite on: Sepenmeen Xievari, Hameen Haftdtie '192, 31iO0 SOIIERO. Puh. 0,11168l,1537 ( Tlmo Kinnunen ) KUVATEKSTIT: 1- Tasta lahdettiin tiikk lle.pajarakennuksen runko ennen valutoiei 2. Catharina Kajander tek koerappausalueita rakennuksen pohjoispaetyyn. 3. Eeva Sydabn heftut taieivat olla kufsin parasta ama.,l.messan sekoihlsjadestelyt Vaaketasos koittimessa tehtiin ensin saviliete, johon s koitettin oikealla olevaan perek5nyyntehtye haketta. 5. Kwaustauolla kurssilaiset Ddeshrat vahan hengahtamaen tyonse aeressa. 6. Mati Eerikginen junttaa massaa liukkaan. Tikkailla hankk n Duuhamies. Timo Kinnunen, asettelee muottirakenteita piiatyf. 7. Massa tuoliin kotiksny'e tyomaalle kasaan, josta siul oli helodo siiftla muotteihin. 8. Rakennuks n seinat saaliin kurssiviikon aikana valetha valmiikd hwien saiden vallil ssa. Lauantaina jouduttiin ssteen vuoksl vel.iimaen suojap it rakennuk6en paa e, mutta tyo olikln jo silloin valmis. Kurssin kokemuksisb voi karba, eftd: - hakkoen ja saven sekoitus on kateva savirakentamismaledaali - kurssien valmisteluihin kannattaa oaneufua kunnolla - kurssipaivien pituuden tulee mahdollistaa toiden juoheva eteneminen - kurssilaisten panos ja ideat savirakentamisen kehittdmisessa ovat merk tevie - en'laista asiantuntemusta omaavien ihmisien kannattaa yhdisefi tietojaan ia kokemuksiaan savirakentamisen kehittalmisesse - laitbiden ja tyttmenetelmien kehittiminen on jatkos a Erkeea - kursseilta ja muista savirakenhmishankkeisla saatava kokemus on savirakentamistietouden ja --osaamben kannalb erfttain Hfkeea, osaamisen karttuessa kasvaa rryds savirakentamisen uskottavuus varteenoiettavana fakenhmismenetehane -erilaisten savirakentamistekniikoiden kokeilu kubaeilla kannattaa.f'l.:t tilffi*i j*h,*

8 Teuvo Ranki SAVIRAKENTAJIEN MATKA VIROON Pieni ryhme savirakentajia Suomesta ja Ruolsista teki kolmen peivan matkan Viroon kesekuun alkupuolella. Ryhman koko oli '14 henkilita, joista suomalaisia oli 11 ja ruotsalaisia 3. Matkalaiset olivat professori T6nu Keskkiilan vieraana. T6nu Keskkiila toimii Tarton yliopjstossa maatalouden rakentamisen professbrina, ja on tutkinut mm. Viron vanhoja savirakennuksia. Keskkiila on julkaissut myos uudestaan 2o-luvull aiemmin ilmestyneen savirakentamisoppaan, jota han on teydentiinyt tekemillddn koiausohjeilla. viron savirakennukset siaitsevat etela-virossa, koska rekentamiseen sovelluvaa savea l6ytyy vain tiisie osada maata. Matkalla pgasimme tutustumaan useisiin savirakennuksiin ja 6aimme konkeettisen luntuman paikalliseen savimateriaaliin ja kdytettyihin tekniikoihin. Suudn osa rakennuksista, joihin tutustuimme, oli erilaisia kotieliinrakennuksia, multa myiis asuinrakennuksia ja yksi meijeri oli kohteinamme. ( Paeskysessi no 'l / 1999 on seikkaperainen kirjoitus Viron savirakennuksis{a, jolen tesse ei rnenna aihepiiriln kovin syvelle ). Saven laatu saattoi vaihdella eri kohteissa, koska rakentamiseen kiiytetty savi otettiin aina aakennuspaikan vieresta. ssvirakentamismestadt osasivat ottaa saven laadun huomioon. Laihoihin saviin saatettiin laittaa runsaammin olkisilddua tai oksia joukkoon, jolloin seinasla saaliin lujempi. MerkilleDantavaa oli. eta kohteissamme kaytetty savi oli yleensa varsin laihaa, joissakin melkein hiesua. saven laatu nayff uten poikkeavan esimerklksi Suomen massiivisavirakennulsissa keytelyde savesta. Kohdal, joissa vett! oli pedssyt savirakerieisiin pitemmen aikaa, olivat tietysti vaurioiluneet. Vesi turmelee laihaa savea jonkun veraan heloommin kuin lihavaa. silti Mron savirakennusten kestevyyte voidaan pitde varsin hyvene, kun otelaan huomioon niiden jopa 150 vuoden ika. Viron savirakennusten lulevaisuus nayttad huolestuttavalta. Rakennusten kunnos,tamiseen ei ole keyteftevissa rahaa ia savirakentamistekniikan tuntemus on aikojen kuluessa paljolti unotdunut. T6nu Keskkiila on tehnyt anokasta tyijfe neuvomalla savirakennuslen kunnostamisessa ja monissa rakennuksissa on tehtykin koiauksia. Ndyftee kuitenkin siltd. etta useita savirakennuksia tulee tuhoutumaan seuraavien vuoden aikana. Olisikohan mahdollisla saada vaikka pohjoismaisella yhteistytille aikaan kurssia tai kansainvrlistd ty6leirie Mroon? Savlrakenlamisesla kiinnostunut joukko voisi ottaa jonhn koiaustarpeessa olevan kohteen ohjelmaansa. Nein saataisiin udelleen tuntumaa vanhoihin tekniikoihin ja kynnys lehtee kunnostamaan savirakennuksia ehkd madaltuisi. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteytte vaikka ternen kirjoittajaan tai muihin saviyhdis,tyksen hallitu ksen jdseniin. Viron matka oli monin lavoin anloisa. Saimme T6nulta saviasioiden ohessa myds monipuolisen lietoannoksen Viron historiasta ia kulttuurjsta. Tietysti savirakentajal puhuivat myds savesla ja yhtoistyttsie. Ehkepa tessekin tapaamisessa jotkut ideal saivat uutta innostusta ja potkua. Matka oli mytjs tunnustelu mahdollisia uusia Vircn matkoja va.ten. Mikali matkoja jarjestetden, niida tullaan tietysti ilmoittamaan Peeskvsessa. Aluq jossd \4ron mau lld lulusrl{r'iskohtejnd olleet savinkennukset siaitsevdr

9 Teuvo Ranki, rak.a*k. SAVILATNALAATTA PALKITTIIN VUODEN YTIIPARISTOTEKONA VARSINAIS.SUOIIIESSA I Varsinais-Suomen Agenda 2'l:n (kuntien yhteistyatverkosto) ymparist6tieloisuuden ryhma jarjesti iane vuonna loisen kenan kilpailtrn, jossa haluttiin tehde pienten ja keskisuurten yritysten ympdristdtekoja tunnetuksi. Tana vuonna aiheena oli kotitaloudossa kiiytetteve ekotuote, ionka koko elinkaaressa on ymperistdasiat otettu huomioon. Polttamattomia savilattialaattoja valmistava vehmaalainen maaseutuyrfttaja Sinikka Riittid osallistui myds kilpailuun. Sinikka Riitttion savilattialaatta nousi kilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi. Polttamaton savilaatta tattian paellysteend on uusi, innovatiivinen keksintd jonka valmistaminen saestda runsaasti energiaa poltettuun savilaattraan verattuna. Riittiiin tilalla hatat tehdadn pifdlti ka6 ydna kayttden itse rakennettuia koneita apuna. Savilattian kehitystyd Hhti liikkeelle Fama Maaseutukeskuksen projekista, "rakennejarjestelmien kehittaminen luonnonmukaisille rakennusaineille'. Tyohdn saatiin mukaan fil.tri Erkki Lokka Espoosta. Lokan vankka, vuosien aikana hankkima materiaalitutkimuksen osaaminen, seka pi&ajennitteinen, sid(ee ty6 savilafian kehftemisesse mahdollisti sen, etta meilla on nyt kaytetavissiimme uusi, kiehtova, ja monenlaisia kaytttimahdollisuuksisa antava lattiamateriaali. Savipohjainen lattialaatta luo oivallis n fisan nyt k6ytiisse obvien luonnonmukaisten lattiamateriaalien valikoimaan, joit ovat puu, kivi, ko*kija linoleumi. Savilattian monenlaiael variointimahdollisuudet voivat innostaa jannittaviinkin kokeiluihin. Hienoinen kimmoisuu6 ja tarvittaessa aikaansaatavat pehmeat vdrisavyt tekevat savilattiasla vaamasti hwin varteenotettavan vaihtoehdon esimerkiksi keitti6iden ja muiden asuintilojen lattioissa. Savilattilaattojen keyftokohteet voivat tulevaisuudessa l6ytyi pienimpien majojen lattioista q/yiikkaimpien asuntojen sisustuksiin astr. Kiinnostuneet voivat tieduslella asiasta larkemmin Sinikka Riitti6ll5, puh (02) I tai Sinikka Riittiit (edesse) istuskeleetl/ytyvaisena -rakentamansa savitalonesk{affi un en savil6ttian aeresse. Kuva on vuodelta 1998.

10 Kelttilaisten rautakauden aikaisia asumuksia on pyritty rekonstrukioimaan niista tehtyjen ldytitjen avulla. Asumuksista on jeenyt maaperan kerrostumiin seinatolppien ja tulisijojen jeftemia jelkia viitteeksi arkelogeille, jotka ovat niiden perusteella pyrkineet analysoimaan rakenteita ja muotoa. Edtyisen innokkaita arkelogeja ja tutkijoita ldytyy Wales:sta, Lounais-Englannista, jossa kelttildinen kulttuuri oli erittain kukoistava rautakauden aikana. Wales:n pedkaupungin Cardrff-? Hhistolle nousi vuonna 1992 kopio keftilaisesta kyestei. Kelttikyla sijaitsee museoalueefla, Museum of Welsh Life, ionne on myos siirretty Ehiymperistost?i arvokkaita savirakennuksia, jotka ovat alunperin rakennettu alkaen 1500 luvulta. Tutustuminen koko museoalueeseen voi helposti viede yhden pgivan, joten on syyta varata riftavasti aikaa. Osoi e: Museum ol Welsh Lite, St Fagans, Cardifr CFs 6XB, puh. (01222) 569/U1 Rakennus ilman katefta Rakennus valmiina Englannin kartta. Kelftitalo Cowbidge:ssa Arkeologin ja muulaman arkkitehtiopiskelijan tavoite rakentaa kelttilainen "round house" lehti liikkeelle savi.akentamiskurssista Plymouth:n yliopistossa- Rakentajat olival kaytaneet rungontekoon aikaa noin 5 kuukautta ja runko oli pyritty konstruoimaan mahdollisimman larkasti vanhoja metodeja noudatlaen. Rakennuksen pohjatydt olivat pienimuotoiset, si a ainoastaan humuskerros oli poistettu ja maalattiaksi jaavd osa oli tampattu tiiviiksi kenokseksi. Tamtr paaminen oli tehty "rituaalinomaisesti", koska maalattia oli toiminut tanssilattiana paikalliselle kansantanssidorukalle. Savirakentamisen opiskelu Plymouth:ssa on helppoa silld arkkitehtikoulun yhteydessa toimii Englannin savirakentamisen keskus (CEA), jossa arkkitehtioppilaat voivat osallistua savirakenlamista kesifteleviin kursseihin. Keytenndn puoli on loteutettu erinomaisesti ja luennoitsijat vaihtuval melkein viikoittain. Kurssi antaa hwan kokonaiskuvan savirakentamisesla ympari maailmaa ja myiis perinteiside bkniikoista Englannissa, kuten Adobe ja Rammed Eafth. '10 Kelftitalon pohjatydt. Tolpat ja maalattia.

11 Seinetolppien pe hiillosteftiin ja upotettiin maahan. Tolppien veliin punottiin puunvesoista seind jaykistamaan rakennetta ja sitomaan savea, Kaikki liitokset lovettiin, tapitettiin tai nidottiin yhteen tuoreella lehmennahalla, joka kuivuessaan kiristi solmun tiukasti. Vesikatteens asumus sai pitkista saniaisista nidotuista vyyhdeista, jotka ladottiin paelbkkdin katonharjalle asti. Saniainen valitiin koemielesse katemateriaaliksi, vaikka kelftien uskolaan kewaneen olkikattoja. Kaftotuolin ja seinetolpan tapitus Le h m A n n ah a ll a sol m ift u I iito s Reystaiden paet tasattiin pensasleikkurilla ja katon kokonaisdaksuudeksi tuli noin 60cm. Harjalb jabttiin aukko savujen poistumista ja tuuletusta varten. Ennen saviseinan rakentamista Daikattiin seinadunoksessa olleet suurimmal aukol kuusenhavuilla. Savimassa sekoitettiin paljain jaloin rakennuksen vieressa olleessa maakuodassa. Savi oli kaivettu Ehipellolta ja oli luonteeltaan melko lihavaa ja punertavaa. Saveen sekoilettiin hevosen lantaa ja kuivattua saniaisista tehtyd silppua. Seinet slammattiin kesin sise- seke ulkopuolelta kertaalleen. Savea oli vaikea saada jeamaan punosten sisaan ja paras ja tiivein kerros tulikin heittiimalle savimassaa jerjestelmalfisesti alhaalta ylospein. Rakennukseen tuli kaksi oviaukkoa ja ensimmeinen asukas astui ovesta sisdlle hieman ennen jouluaattoa Sisalla vallitsi hyvin primitiivinen tunnelma ja rautakausi tuntui olevan lahemdene kuin koskaan aikaisemmin. Tero Pelto-Uotila rakennusarkkitehti, arkkitehti-yo aih Balrahhal+a 11 Linda Watson, Dip.Arc.Conservation Senior Lecturer and Co-ordinator Cenler for Earthen Architectu.e Plymouth School of Architecture Hoe Center, Notte Street Plymouth Devon PL1 2AR, UK Tel.(01752) (01752)

12 !.AsfENstvLlT SAV YHTY Syysyd,n tunnelmaa voi kohentaa savilyhdylh, Veteen peilautuva lyhty on varma katseenvangitsija kesamdkilla ia lapsille se tarjoaa mukavaa puuhastelua, kun vanhemmat ovat muissa tiiissa. Savipallot pyttnlethan kasille ja ryhdyn rakenne on aivan sama, kuin lumilyhdylla. Pallojen kiinnittamiseen voi kdyftaa hieman vefta tai pienia tikkuja. Savilyhdyn koko maaraytyy saven laadusta ja paikasta, jonne se halutaan rakenneftavan. Luonto on talla hetkele kuiva ja on syyta olla metsapalovaaran vuoksi varovainen. Kynttildiden pohjalevyksi sopii savesta rullattu levy, joka on syyh tehda savilyhdyn pohjapinta-alan kokoiseksi.