VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖKESKUS VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 2008

2

3 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Johdanto 6 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio 7 3 Vantaan ekologinen kestävyys 9 4. Yleinen kehitys Ekologinen jalanjälki Kasvihuonekaasupäästöt Vantaan energiankulutus Asukastyytyväisyys Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Luonnonsuojelualueet ja varaukset Palveluiden saavutettavuus Kestävän maankäytön uutisia vuodelta Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Sähkönkulutus Vantaalla Lämmönkulutus Vantaalla Yhdyskunnan ilmanlaatu Veden kulutus Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätteet Vuoden 2008 toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi Liikkumisen kestävyys Autoistuminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Kevyen liikenteen verkon pituus Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat Vihreä lippu päiväkodit ja koulut Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen Ympäristökasvatustoiminta oli vilkasta vuonna Sosiaalinen kestävyys Vantaalla vuonna Ympäristötilinpito Vantaalla vuonna Käsitteet 62 Lähteet 64

4 Kaupunginjohtajan katsaus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Vuonna 2008 Vantaan kaupungin kestävän kehityksen työssä painottui seudullinen ilmastostrategiatyö. Yhtälailla ja siihen liittyen jatkettiin pitkäjänteitä työtä yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Vantaan muuttui rannikkokaupungista sisämaankaupungiksi vuoden 2008 lopussa, kun kaupungin viimeinen ranta-alue liitettiin Helsingin kaupunkiin. Vastuu Itämeren tilasta kuitenkin säilyi, sillä Vantaanjoen ja Vantaanjoen valumanalueen aiheuttama kuormitus syntyy myös Vantaan alueelta. Mutta virtaamien mukana kulkeva kuormitus Itämereen oli vain yksi vesiteemoista, jotka puhututtivat ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä vuonna Voidaankin sanoa, että vesiensuojeluasiat nousivat ilmastonmuutostyön lisäksi vuoden ykkösteemaksi ympäristösuojelun saralla kaupungissamme. Vantaan kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti kaupunkiin valmistui vuoden lopussa hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys. Hulevesiohjelmaan kirjattiin yleiset linjaukset ja tavoitteet hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen hallinnan edistämiseksi.

5 Tätä ei tehdä vain vesiensuojelullisista syistä, vaan ohjelma on osa kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumistoimia, ilmastonmuutoksen, jonka etenemisestä vuoden 2008 aikana saatiin vain entistä synkempiä uutisia sitä mukaa kun ilmiön kehittymisestä julkaistiin yhä hätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia. Hyviä uutisia saatiin, kun YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon laskelmat kertoivat, että pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna Vantaalla kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO2-ekv vantaalaista kohden. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaan seudun asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vuonna 2030 olla korkeintaan 4,3 t CO2-ekv. Näitä osittain ilahduttavia uutisia synkentää kuitenkin tieto siitä, että pieni kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen johtui etenkin sähköntuotannon päästöjen poikkeuksellisesta pienemistä. Suomessa samoin kuin koko pääkaupunkiseudulla käytetyn sähkön vähäpäästöisyys johtui vesivoiman poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, joten fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän. Sähköntuotannon päästöt ovat voimakkaasti sidoksissa vähäpäästöisen vesivoiman saatavuuteen, joten ei voida puhua vielä mistään energiantuotannon päästövähenemistrendistä. Näin ollen ilmastostrategian tavoitteisiin pääseminen vaatii runsaasti työtä, sekä rakenteiden että toimintatapojen muutosta. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkui aktiivisena vuonna Loppuvuodesta Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sai onnekkaasti tukipäätöksen EU Life+ rahastolta, jonka tuloksena vuoden 2009 alussa käynnistyi YTV-vetoinen Julia 2030 nimetty hanke. Hankeen, joka toteutetaan vuosina , tavoitteena on tuottaa uusia keinoja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi seudulla. Vuonna 2008 ilmastoasiat oli korostetusti esillä myös Kehäradan ja Marja-Vantaan suunnittelussa. Marja-Vantaasta rakennetaan asukkaan kestävän kehityksen joukkoliikennekaupunkia, jossa uusille ympäristöä säästävälle ratkaisuille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Kehärata rakennetaan Vantaankoskelta Kivistön ja lentoaseman kautta pääradalle vuosina Vuonna 2008 talouden ennusteet synkkenivät. Tämä alkoi loppuvuodesta näkyä muun muassa jätteiden määrän ja liikenteen vähenemisenä. Kulutuksen vähenemisen myötä luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin, mutta toisaalta huono taloudellinen tilanne voi hidastuttaa hyvin asetettujen ympäristönsuojelullisten tavoitteiden toteutumista tai ainakin siirtää niiden toteuttamista myöhempään. Ympäristönsuojelutyö on laadultaan pitkäjänteistä ja monet tulokset saavutetaan hitaasti, joten väsymään ei saa itseään päästää. Etenkin tällaisina murrosaikoina ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kiireellisimmistä toimista ei myöskään saisi luopua ja ympäristönsuojelun avulla voidaan saavuttaa myös säästöjä. Toivottavasti tämä, vuoden 2008 raportti, monine positiivisine viesteineen auttaa motivoimaan pitkäjänteistä kestävän kehityksen työtä kaupungissamme. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

6 1 Johdanto Kestävän kehityksen raportin tehtävänä on osoittaa mihin suuntaan ympäristön hyväksi tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme kehittyvät. Vantaan kestävän kehityksen vuosiraportti, joka pitää sisältää kaikki kestävän kehyksen näkökulmat, on nyt koottu toista kertaa. Ekologisia ja sosiaalisia indikaattoreita kaupungissa on seurattu jo vuosia, sen sijaan taloudellinen näkökulma eli kaupungin ympäristötilinpito on nyt toista kertaa mukana. Lisäksi raporttiin on koottu merkittävimpiä ympäristönsuojelullisia toimia vuodelta Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kestävän kehityksen indikaattorit ovat Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti valitsemia, ja ne vastaavat myös kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Indikaattorit kuvaavat kestävän kehityksen suuntaa kaupunkiorganisaatiossa. Suurin osatiedoista kerätään vuosittain. Osa kuitenkin kerätään neljän vuoden välein, joko siksi, että ne vaativat laajempia laskelmia tai siksi, että ilmiöt, joita ne kuvaavat, muuttuvat hitaasti. Vuoden 2008 Vantaan kestävän kehityksen raportin indikaattoreiden päivityksessä ovat olleet apuna kesäharjoittelija Timo Kuusiola ja ympäristöasiantuntija Hanne Siikström kaupungin ympäristökeskuksesta. Maankäytön indikaattorikartat on vuodelle 2008 on tehnyt Anna-Karin Kyrönviita kaupunkisuunnittelusta.ympäristötilinpito-osion tiedot on saatu toimialojen ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä. Muut indikaattoreiden lähteet on mainittu kuvioiden yhteydessä. Kestävän kehityksen raportin on koonnut ja työtä on ohjannut ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson ympäristökeskuksesta. Raportin on taittanut viestintäassistentti Ritva-Leena Kujala kaupunkisuunnittelusta.

7 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaation kuuluvat viisi toimialaa ja kaupungin liikelaitokset. Toimialat ovat: - Keskushallinto - Vapaa-aika ja asukaspalvelut - Sivistystoimi - Sosiaali- ja terveystoimi - Tilakeskus - Maankäyttö- ja ympäristö Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi lähes 100 kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiä ja muita yhteistöjä, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissakaupunki on osakkaana tai jäsenenä. Lisäksi kaupungilla on kolme liikelaitosta: - Pelastuslaitos (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) - Vantaan työterveys - Vantaan Vesi Vantaa Väestö Väestöntiheys as/maa-km Pinta-ala, km 2, (josta maata, km 2 ) 242,7 (240,8) Kaupungin henkilöstömäärä vakituiset 9095 Elinkeinorakenne ( ) - palvelut 21,3 % - teollisuus 14,0 % - kauppa 26,0 % - rakentaminen 6,6 % - liikenne 16,7 % - rahoitustoiminta 14,3 - maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 0,4 % Suurimmat työnantajat Vantaan kaupunki, Finnair Oyj, NCC rakennus Oy, Vaisala Oyj, Finnair catering Oy (2004, yritysrekisteri) Talous vuonna vuosikate/poistot 104,7% -investointien tulorahoitus 62,9% -lainat ( /asukas) konsernilainat ( /asukas) 7 029

8 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla valtuuston päättämä kaupunkistrategia ja sen asettamat tavoitteet. Kaupunkistrategian asettamien tavoitteiden mukaan ympäristöjohtamista Vantaalla ollaan kehittämässä siten, että ympäristöasiat huomioidaan entistä paremmin kaupunkiorganisaation kaikessa toiminnassa ja kaikilla toimialoilla.tavoitteena on aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ympäristöasioiden hallinta ja ennaltaehkäisevä ympäristönsuojelutyö. Ympäristöjohtamisen työkaluina Vantaalla ovat talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet, ympäristöraportointi ja ympäristöohjelmatyö. Ympäristöjohtamisen tärkeimmän resurssin muodostaa kaupungin henkilöstö, jonka osaamista ja motivaatiota tuetaan tiedottamisella ja kouluttamisella Kestävän kehityksen periaatteet kulkevat mukana koko kaupungin missiossa seuraavasti: Kaupungin tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, parantaa asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä sekä turvata toimiva yhdyskuntarakenne. toiminnan lähtökohtia ovat ihmisistä välittäminen sekä yrittäjyyden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvostaminen. Vantaan visiona tulevaisuuteen on strategiassa kirjattu seuraavaa: Vantaa on kansainvälisen metropolin ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten kasvupaikka, joka tuottaa turvallista arkea yhteisvastuullisesti, asukkaitaan kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen ja ympäristövastuuta kantaen. Vantaan kaupungin tärkeimpiä arvoja ovat: - avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus ja tuloksellisuus

9 4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään kuvaamaan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaation. Kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi mukaan on kuitenkin otettu muutamia koko kaupungin toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ekologisen kestävyyden indikaattorit on luokiteltu viiteen ryhmään: - Yleinen kehitys - Maankäyttö ja kaupunkirakenne - Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus - Liikkumisen kestävyys - Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen mittareilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan globaalia vastuuta, jota kuvataan tässä kolmella mittarilla. Ne ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt sekä kaupungin asukkaiden asukastyytyväisyys Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Jalanjälki kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata eli viljelymaata, laidunta, metsää, rakennettua maata ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan resurssien tuottamiseen ja samalla sulattamaan luontoon päästöt ja jätteet. Yksikkönä käytetään globaalia hehtaaria (gha), mikä tarkoittaa hehtaaria, jolla on maapallon keskimääräinen tuottokyky. Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti vuodessa eli se kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään esimerkiksi suomalainen tai vantaalainen. Kunnan ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla kunnan asukkaiden ekologiset jalanjäljet yhteen. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki

10 Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista. liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita. Laskelmissa saatua alueen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia, metsiä ja rakennettua maata sillä on. Etenkin kaupunkien osalta tulee tällöin esille alueiden välinen riippuvuus, sillä harva kaupunki tulee toimeen omillaan. Samalla tavalla valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen resurssien jako nousee esille. Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina laskettu pääkaupunkiseudulla, mutta vuonna 2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha. Verrattaessa pääkaupunkiseudun kuntia keskenään voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen lähes saman suuruinen kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen jalanjälki on pienin (5,8 gha). Kuutoskaupunkia koskevassa vertailussa erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa. Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta ja henkilöautoliikenteestä. Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän, mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin espoolaiset. Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 Vantaan kokoista aluetta kulutukseensa. Pääkaupunkiseudun asukkaan ekologinen jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9 gha. gha 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 SGA-TOOL SYKE:n kertoimilla Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi Kuva 1. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit gha Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi liikenne asuminen tavarat ja palvelut rakentaminen ravinto Kuva 2. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet toimintojen mukaan vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit

11 4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan tuottaman kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvaa paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Paikallinen toiminta on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tätä taustaa vasten Vantaakin on sitoutunut pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, joka hyväksyttiin YTV-kaupungeissa alkuvuodesta Strategian tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia asukasta kohden vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoitellaan energiankulutuksen alentamista. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian lähtökohdaksi on laadittu pääkaupunkiseudun ilmastovisio Siinä päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä seitsemän visiota muodostavat kootun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Näille visiolle on määritelty toimilinjoja visioiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennukset Visio Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Toimilinjat Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Hankinta-, kulutus ja jäte Visio Hankinnan ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Toimilinjat Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan Materiaalikierrätystä tehostetaan Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt Energiantuotanto Visio Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. 11

12 Toimilinjat Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa Ohjataan keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä vähäpäästöisempään suuntaan Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta Maankäyttö Visio Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Toimilinjat Yhdyskuntarakennetta eheytetään Luodaan edellytykset uusiutuvien energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle Liikenne Visio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimilinjat Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Vähennetään kaupungin omista päästöistä aiheutuvia liikenteen päästöjä Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään Logistiikan kehittäminen Sähkö Visio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun Toimilinjat Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Tiedotus Pääkaupunkiseudulla kasvihuonekaasujen päästölaskelmat tehdään Hilma-menetelmällä, joka perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kasvener kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin. Laskelmiin otetaan mukaan seuraavien toimintojen aiheuttamat päästöt: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (Vantaalla kulutetun sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne, satamat ja paikallisjunat), sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Inventaarissa ei ole mukana lentoliikennettä, laivojen päästöjä satamajärjestysalueen ulkopuolelta, ruuantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä eikä ruuan ja muun yksityisten ihmisten kulutuksen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Jätteiden käsittelyn, raide ja laivaliikenteen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat vuodelta Niiden ei uskota eroavan merkittävästi edellisvuoden luvuista. 12

13 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuotena. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO 2 -ekv. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 prosenttia vuoden 2007 ja 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vantaan asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat selvästi korkeammat kuin Helsingissä (5,3 t CO 2 -ekv) ja Espoossa (5,9 t CO 2 -ekv). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtaiset päästöt ovat korkeintaan 4,3 t CO 2 -ekv vuonna Suurin osa eli lähes puolet Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2008 aiheutui rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta aiheutui viidennes ja liikenteestä kolmannes päästöistä. Pienet päästövähennykset edellisvuoteen verrattuna johtuivat etenkin sähköntuotannon päästöjen vähenemisestä. Sähkön kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat lähes 17 prosenttia. Vuonna 2008 kulutettu sähkö oli hyvin vähäpäästöistä. Tähän vaikutti muun muassa hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne, jonka johdosta sähköä tuotettiin erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän. Sähkönkulutus ja sen aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti ja lähes jatkuvasti vuodesta 1990, joten ilmastostrategian vision toteutuminen vaatii sähkönkulutukseen merkittäviä leikkauksia kaikilla sektoreilla. Kaukolämmönkulutus pysyi lämpimistä säistä huolimatta lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Myös kaukolämmönpäästöt olivat lähes samat kuin edellisvuonna. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia, jonka kaukolämmöntuotanto perustuu edelleen lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Kivihiiltä poltettiin hieman enemmän ja maakaasua lähes yhtä paljon kuin vuonna Tämän vuoksi ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti pysyivät melko korkealla tasolla. Helsingissä Helsingin Energia korvasi kivihiiltä maakaasulla, minkä vuoksi sen ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti jäivät pienemmäksi kuin Vantaan Energian. Tämä selittää osittain kaukolämmöntuotannosta aiheutuvien päästöjen eron Helsingin ja Vantaan välillä. Sähkölämmityksen ja erillislämmityksen asukaskohtaisissa tuloksissa on vääristymiä, johtuen niiden alhaisemmista käyttöasteista. Todellisuudessa sähkö- ja erillislämmitys aiheuttavat suuremmat päästöt kuin kaukolämmitys. Lämmöntuotannon päästöt tulevat vähenemään merkittävästi Vantaalla uuden jätevoimalan valmistuttua. Kau- 8,00 t Co2-ekv 7,00 6,00 5,00 4,00 Tavoite ,00 2,00 1,00 0, Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätehuolto Maatalous Teollisuusprosessit Tavoite 2030 Kuva 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden Vantaalla. Lähde: YTV. 13

14 kolämmön piiriin kuuluvien kiinteistöjen osuutta tulisi lisätä, jotta lämmöntuotannonpäästöihin pystyttäisiin helpommin vaikuttamaan. Liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2008 noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikennesuorite väheni pääkaupunkiseudulla liki 2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Liikenteen päästöjä vähensi myös raskaan liikenteen vähentyminen loppuvuonna alkaneen taantuman takia. Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat vieläkin vuoden 1990 tasolla, minkä vuoksi liikenteen kasvihuonkaasupäästöt kasvavat lähes samaan tahtiin väkiluvun kanssa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vision mukaan asukaskohtaiset liikenteen päästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän vision toteutuminen vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteessa. Edellytyksenä on yksityisautoilun huomattava vähentyminen sekä autokannan muuttuminen vähäpäästöisemmäksi Vantaan energiankulutus Yhdyskunnan energiakulutus on hyvä indikaattori kuvaamaan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta sekä energiatehokkuutta. Energiantuotanto kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja sekä aiheuttaa ilmaan epäpuhtauksia. Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen määrää on tärkeätä tarkkailla ja pyrkiä löytämään keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Tässä raportissa on keskitytty tarkkailemaan sähkön, lämmön, liikenteen energiankulutusta. Näiden sektoreiden vaikutus kokonaisenergiaan Vantaalla on kaikista merkittävin. Kokonaisenergianmäärään on lisätty myös teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden energiankulutus, jonka tieto on vuodelta Liikenteen osalta puuttuvat dieseljunat, joiden merkitys kokonaisenergiakulutukseen on hyvin pieni. Kokonaiskulutuksesta puuttuu myös lentokentän energiankulutus. Vantaan kokonaisenergian kulutus vuonna 2008 oli 5257 GWh, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Asukasta kohden kokonaisenergiankulutus vuonna 2008 oli Teollisuus ja työkoneet 6 % Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen päästölähteiden osuudet Vantaalla vuonna Lähde:YTV Liikenne 29 % Jätehuolto 1 % Kulutussähkö 20 % Teollisuus, polttoaineet 3 % Sähkö 31 % Lämpö 38 % Maatalous 0,1 % Kaukolämpö 30 % Liikenne 28 % Sähkölämmitys 9 % Erillislämmitys 5 % Kuva 5. Vantaan kokonaisenergiankulutus sektoreittain vuonna Lähde YTV kwh/as/v. Kokonaisenergiankulutuksen vähentyminen edellisvuodesta johtui enimmäkseen liikenteen sekä lämmön energiankulutuksen vähentymisestä. Sektoreittain lämmitykseen kuluu hieman enemmän energiaa kuin sähköön ja liikenteeseen, joiden osuudet ovat lähes samat. Kokonaisuudessaan energiankulutuksen suunta on oikea, mutta aina on parantamisen varaa. 14

15 Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Asukastyytyväisyys Asukastyytyväisyys on oleellinen paikallisen tason kestävän kehityksen indikaattori. Kestävän yhdyskunnan yksi tärkeä ominaisuus on sen asukkaiden yleinen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan elinoloja, joihin sisältyvät turvallinen ja kohtuuhintainen asunto, peruspalvelujen saatavuus, kiinnostava ja antoisa työ, laadukas ympäristö sekä todelliset mahdollisuudet osallistua paikallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Kansalaisten mielipide näistä kysymyksistä on tärkeä paikkakuntaa kohtaan tunnetun yleisen tyytyväisyyden mitta. Vantaata lukuunottamatta muissa kuutoskaupungeissa asukastyytyväisyyttä seurataan kolmen-neljän vuoden välein tehtävällä kaupunkipalvelututkimuksella, joten Vantaan indikaattorin tiedot eivät ole suoraan verrannollisia muiden kuutoskaupunkien tietoihin. Vantaalla asukastyytyväisyyttä on viimeksi mitattu vuonna 2006, jolloin kaupunki oli mukana kolmivuotisessa (v ) Knowlwdge Network -hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia paikalliseen päätöksentekoon. Hankkeessa mukana olevat kaupungit ympäri Eurooppaa tekivät alkuvuodesta 2006 asukkailleen kyselyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden kotiseutuidentiteettiä, heidän näkemyksiään kotikaupungin palveluista ja ongelmista sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Selvitysten mukaan vantaalaiset ovat varsin tyytyväisiä asumiseensa Vantaalla. Kysymykseen, kuinka tyytyväinen olette asumiseenne Vantaalla vastasi 85 olevansa erittäin- tai melko tyytyväinen, täysin tyytymättömien osuus oli vain 1 prosentti. En kovin tai ei lainkaan tyytyväinen 15 % Kuva 6. Tyytyväisyys Vantaalla asumiseen Lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä vaikuttamisesta II. yhteenveto Knowledge Network -hankkeen asukaskysekyyn osallistuneiden kaupunkien tuloksista Vantaan kaupunki,tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39 (C21:2006). Erittäin tyytyväinen 16 % Melko tyytyväinen 69 % 15

16 4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja - tietoisuusindikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorityöhön liittyen Vuonna 2007 tehtiin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Jyväkylässä laaja kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteita ja -toimintaa koskeva tutkimus. Tutkimuksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kysely jaettiin sähköpostilla ja vastauksia saatiin yh- teensä runsas Vantaalla vastausprosentti oli verrattain hyvä, sillä se nousi lähes 30 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Vantaan kaupungin työntekijöiden vastauksia saatiin kpl. Selvityksen mukaan tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa työskentelevät ovat sekä asenteissaan, että toimissaan ympäristömyönteisiä. Kuten vastaavissa tutkimuksissa yleensäkin asenteet olivat hieman toimintaa myönteisemmät. 4 3,5 3,43 3,44 3,44 3,43 3,49 3,43 3,45 3 2,5 2,46 2,43 2,58 2,54 2,61 2,64 2,49 2 1,5 1 0,5 0 Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Ympäristöasenne Ympäristötoiminta Kuva 7. Kaupunkien ympäristöasenne ja -toimintakeskiarvot. Keskiarvo: 1= huono, 2=välttävä, 3= hyvä ja 4 = erittäin hyvä 16

17 4.1.6 Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna 2008 Vantaa panosti ilmastotyöhön Vuoden 2008 lopussa varmistui, että YTV sai yhdessä Helsingin seudun kaupunkien kanssa EU:n rahoitusta ilmastotalkoisiin. Työtä tehdään Julia hankkeessa, joka on valittiin EU:n Life+ -komitean ympäristörahoitusta saavien hankkeiden listalle. Julia -hanke toteutetaan vuosina Julia 2030-hankkeessa tuotetaan uusia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on taata tämän päivän lapsille ekotehokas ja hyvä elinympäristö myös tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotetaan asukkaille välineitä omien ilmastovaikutusten laskentaan. Ne ohjaavat ilmastoystävällisten liikkumistapojen valintaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Lisäksi työn kuluessa parannetaan julkisten hankintojen ja toimitilojen ekotehokkuutta uusien toimintatapojen ja ilmastovaikutusten laskentatyökalujen avulla. Kaupungit varautuvat myös ilmastonmuutoksen alueellisiin vaikutuksiin ja hankkeessa kehitetään alueen yhteisiä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategioita. Suuria linjauksia maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen Marraskuussa valtioneuvosto sai valmiiksi työnsä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseksi. Keskeiset tarkennukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Uudistuksessa Helsingin seutua koskevat alueiden käytön tavoitteet uudistettiin lähes kokonaan. Tavoitteiden mukaan Helsingin seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikennejärjestelmää tulee kehittää niin, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa Helsingin seudulla merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle ja olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista tulee ehkäistä. Alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan myös edellytysten luominen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä energian säästäminen mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Valtioneuvoston päätös tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Vuoden 2008 lopussa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli muutoksia. Muutosten tavoitteina on tehdä kaavoitusmenettelyä sujuvammaksi, parantaa lain toimivuutta ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään. Lakimuutokset tulivat voimaan Pääkaupunkiseudun kannalta merkittävä on muutos, joka velvoittaa pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) laatimaan yhteisen yleiskaavan. yhteiselle yleiskaavalle ei kuitenkaan asetettu määräaikaa. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin myös Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ:n aiesopimus, joka tukee edellä mainittuja periaatteita. Aiesopimuksessa kaupungit sitoutuvat ottamaan maankäytön suunnittelussa huomioon joukkoliikennetarjonnan siten, että uudet asuin- ja työpaikka-alueet pyritään rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja erityisesti raideliikenteen varteen. 17

18 Vantaa mukaan kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeiluun Vantaa on yksi kahdeksasta kaupungista, jotka ovat ilmoittautuneet ympäristöministeriön kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevaan kokeiluun. Vantaan lisäksi kokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Turku, Raisio, Jyväskylä, Lahti ja Oulu. Ympäristöministeriö on käynnistänyt syksyn aikana neuvottelut kaupunkien kanssa ja ministeriö aloittaa omat toimenpiteensä kokeilun johdosta vuodenvaihteen jälkeen. Harkinnassa on muun muassa kokeilulain tekeminen eräiden kokeiluehdotusten mahdollistamiseksi. Osa ehdotuksista on sellaisia, että kunnat voivat edetä poikkeamismenettelyn kautta tai hiomalla omaa tulkintaansa määräyksistä. Vantaan esitys koskee muun muassa vanhojen kerrostaloalueiden yhteistilojen ja päiväkoti- tai vastaavassa käytössä olevien tilojen muuttamista asunnoiksi sekä katoille rakentamismahdollisuutta. Lisäksi Vantaa esittää nykyisin alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien, lähinnä kerrosala-, kerroskorkeus- ja käyttötarkoituspoikkeuksia koskevien poikkeuslupien siirtämistä kaupungin päätettäviksi. Vantaan esitykseen sisältyy kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus perusparannuksissa myös kerrostaloasukkaille, väestösuojavaatimuksen poistaminen asuntorakentamiselta kaikilla uusilla asemakaavaalueilla, paloetäisyyksien uudet määrittelyt sekä autokatosten palomääräysten tarkistus. Marja-Vantaasta Vantaa haluaa rakentaa energiatehokkaan ekokaupungin, jossa sprinklauksen, kaukolämmön ja keskitetyn putkijätejärjestelmän käyttöönotto halutaan varmistaa asemakaavamerkinnöillä. Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskeva kokeilu on osa valtioneuvoston kuluvan vuoden alussa hyväksymää asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman keskeisimmät toimenpiteet kasvukeskuksissa liittyvät rahoitukseen, tonttitarjonnan ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen, asuntotuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Tikkurilan Silkki (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy) 18

19 4.2. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä on tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta, joilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan eheyttä, palveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta sekä virkistys- ja suojelualueiden osuutta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Tällä mitalla kuvataan kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen. Lisäksi se kuvaa väestön keskittymistä taajamiin. Tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut rakenne vähentää liikkumistarvetta, säästää energiaa mm. vähentämällä lämmönhukkaa sekä mahdollistaa laajempien luonnonalueiden säilymisen taajamien ulkopuolella. Mutta myös liiallisella tiiviydellä on haittansa, sillä elinympäristön laatu voi kärsiä Mittariilmaisee kuinka monta prosenttia yhden vuoden aikana rakennetuista kaikista rakennuksista ja asuinrakennuksista on rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 Vantaalle rakennetuista rakennuksista 88,2 prosenttia oli rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 rakennetuista rakennuksista 93,3 (97) prosenttia ja asuinrakennuksista 94,2 (96,5) prosenttia valmistui asemakaava-alueelle eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kartta 1. Asemankaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 19

20 4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Laskentaan on otettu mukaan V -alkuisella merkinnällä sekä SL -merkinnällä osoitettujen alueiden pinta-ala. Vuonna 2008 runsas neljännes eli 26,2 prosenttia asemakaava-alueista oli virkistysaluetta. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kartta 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 20

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN

VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN YMPÄRISTÖKESKUS VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 2007 VANTAAN KAUPUNKI Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 1. Johdanto 5 2. Vantaan kaupunkiorganisaatio 6 3. Ympäristöjohtaminen Vantaalla 7

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020

Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Vantaan ympäristöpolitiikka 2012-2020 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 7 Sarja A 13 ISBN 978-952-443-410-2 Johdanto...2 Ympäristöjohtaminen Vantaalla...4 Ympäristöhaasteet Vantaalla...6 Vantaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot