VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖKESKUS VANTAAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI 2008

2

3 Sisällysluettelo Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Johdanto 6 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio 7 3 Vantaan ekologinen kestävyys 9 4. Yleinen kehitys Ekologinen jalanjälki Kasvihuonekaasupäästöt Vantaan energiankulutus Asukastyytyväisyys Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Luonnonsuojelualueet ja varaukset Palveluiden saavutettavuus Kestävän maankäytön uutisia vuodelta Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus Sähkönkulutus Vantaalla Lämmönkulutus Vantaalla Yhdyskunnan ilmanlaatu Veden kulutus Yhdyskunnan jätevesikuormitus Yhdyskunnan jätteet Vuoden 2008 toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi Liikkumisen kestävyys Autoistuminen Joukkoliikenteen matkustajamäärät Kevyen liikenteen verkon pituus Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat Vihreä lippu päiväkodit ja koulut Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen Ympäristökasvatustoiminta oli vilkasta vuonna Sosiaalinen kestävyys Vantaalla vuonna Ympäristötilinpito Vantaalla vuonna Käsitteet 62 Lähteet 64

4 Kaupunginjohtajan katsaus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Vuonna 2008 Vantaan kaupungin kestävän kehityksen työssä painottui seudullinen ilmastostrategiatyö. Yhtälailla ja siihen liittyen jatkettiin pitkäjänteitä työtä yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Vantaan muuttui rannikkokaupungista sisämaankaupungiksi vuoden 2008 lopussa, kun kaupungin viimeinen ranta-alue liitettiin Helsingin kaupunkiin. Vastuu Itämeren tilasta kuitenkin säilyi, sillä Vantaanjoen ja Vantaanjoen valumanalueen aiheuttama kuormitus syntyy myös Vantaan alueelta. Mutta virtaamien mukana kulkeva kuormitus Itämereen oli vain yksi vesiteemoista, jotka puhututtivat ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä vuonna Voidaankin sanoa, että vesiensuojeluasiat nousivat ilmastonmuutostyön lisäksi vuoden ykkösteemaksi ympäristösuojelun saralla kaupungissamme. Vantaan kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti kaupunkiin valmistui vuoden lopussa hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys. Hulevesiohjelmaan kirjattiin yleiset linjaukset ja tavoitteet hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen hallinnan edistämiseksi.

5 Tätä ei tehdä vain vesiensuojelullisista syistä, vaan ohjelma on osa kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumistoimia, ilmastonmuutoksen, jonka etenemisestä vuoden 2008 aikana saatiin vain entistä synkempiä uutisia sitä mukaa kun ilmiön kehittymisestä julkaistiin yhä hätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia. Hyviä uutisia saatiin, kun YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon laskelmat kertoivat, että pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna Vantaalla kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO2-ekv vantaalaista kohden. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaan seudun asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vuonna 2030 olla korkeintaan 4,3 t CO2-ekv. Näitä osittain ilahduttavia uutisia synkentää kuitenkin tieto siitä, että pieni kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen johtui etenkin sähköntuotannon päästöjen poikkeuksellisesta pienemistä. Suomessa samoin kuin koko pääkaupunkiseudulla käytetyn sähkön vähäpäästöisyys johtui vesivoiman poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, joten fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän. Sähköntuotannon päästöt ovat voimakkaasti sidoksissa vähäpäästöisen vesivoiman saatavuuteen, joten ei voida puhua vielä mistään energiantuotannon päästövähenemistrendistä. Näin ollen ilmastostrategian tavoitteisiin pääseminen vaatii runsaasti työtä, sekä rakenteiden että toimintatapojen muutosta. Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkui aktiivisena vuonna Loppuvuodesta Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 sai onnekkaasti tukipäätöksen EU Life+ rahastolta, jonka tuloksena vuoden 2009 alussa käynnistyi YTV-vetoinen Julia 2030 nimetty hanke. Hankeen, joka toteutetaan vuosina , tavoitteena on tuottaa uusia keinoja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi seudulla. Vuonna 2008 ilmastoasiat oli korostetusti esillä myös Kehäradan ja Marja-Vantaan suunnittelussa. Marja-Vantaasta rakennetaan asukkaan kestävän kehityksen joukkoliikennekaupunkia, jossa uusille ympäristöä säästävälle ratkaisuille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia. Kehärata rakennetaan Vantaankoskelta Kivistön ja lentoaseman kautta pääradalle vuosina Vuonna 2008 talouden ennusteet synkkenivät. Tämä alkoi loppuvuodesta näkyä muun muassa jätteiden määrän ja liikenteen vähenemisenä. Kulutuksen vähenemisen myötä luonnonvaroja käytetään säästeliäämmin, mutta toisaalta huono taloudellinen tilanne voi hidastuttaa hyvin asetettujen ympäristönsuojelullisten tavoitteiden toteutumista tai ainakin siirtää niiden toteuttamista myöhempään. Ympäristönsuojelutyö on laadultaan pitkäjänteistä ja monet tulokset saavutetaan hitaasti, joten väsymään ei saa itseään päästää. Etenkin tällaisina murrosaikoina ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kiireellisimmistä toimista ei myöskään saisi luopua ja ympäristönsuojelun avulla voidaan saavuttaa myös säästöjä. Toivottavasti tämä, vuoden 2008 raportti, monine positiivisine viesteineen auttaa motivoimaan pitkäjänteistä kestävän kehityksen työtä kaupungissamme. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

6 1 Johdanto Kestävän kehityksen raportin tehtävänä on osoittaa mihin suuntaan ympäristön hyväksi tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme kehittyvät. Vantaan kestävän kehityksen vuosiraportti, joka pitää sisältää kaikki kestävän kehyksen näkökulmat, on nyt koottu toista kertaa. Ekologisia ja sosiaalisia indikaattoreita kaupungissa on seurattu jo vuosia, sen sijaan taloudellinen näkökulma eli kaupungin ympäristötilinpito on nyt toista kertaa mukana. Lisäksi raporttiin on koottu merkittävimpiä ympäristönsuojelullisia toimia vuodelta Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kestävän kehityksen indikaattorit ovat Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti valitsemia, ja ne vastaavat myös kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaattoreita. Indikaattorit kuvaavat kestävän kehityksen suuntaa kaupunkiorganisaatiossa. Suurin osatiedoista kerätään vuosittain. Osa kuitenkin kerätään neljän vuoden välein, joko siksi, että ne vaativat laajempia laskelmia tai siksi, että ilmiöt, joita ne kuvaavat, muuttuvat hitaasti. Vuoden 2008 Vantaan kestävän kehityksen raportin indikaattoreiden päivityksessä ovat olleet apuna kesäharjoittelija Timo Kuusiola ja ympäristöasiantuntija Hanne Siikström kaupungin ympäristökeskuksesta. Maankäytön indikaattorikartat on vuodelle 2008 on tehnyt Anna-Karin Kyrönviita kaupunkisuunnittelusta.ympäristötilinpito-osion tiedot on saatu toimialojen ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä. Muut indikaattoreiden lähteet on mainittu kuvioiden yhteydessä. Kestävän kehityksen raportin on koonnut ja työtä on ohjannut ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson ympäristökeskuksesta. Raportin on taittanut viestintäassistentti Ritva-Leena Kujala kaupunkisuunnittelusta.

7 2 Vantaan kaupunkiorganisaatio Vantaan kaupunkiorganisaation kuuluvat viisi toimialaa ja kaupungin liikelaitokset. Toimialat ovat: - Keskushallinto - Vapaa-aika ja asukaspalvelut - Sivistystoimi - Sosiaali- ja terveystoimi - Tilakeskus - Maankäyttö- ja ympäristö Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi lähes 100 kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiä ja muita yhteistöjä, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissakaupunki on osakkaana tai jäsenenä. Lisäksi kaupungilla on kolme liikelaitosta: - Pelastuslaitos (Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) - Vantaan työterveys - Vantaan Vesi Vantaa Väestö Väestöntiheys as/maa-km Pinta-ala, km 2, (josta maata, km 2 ) 242,7 (240,8) Kaupungin henkilöstömäärä vakituiset 9095 Elinkeinorakenne ( ) - palvelut 21,3 % - teollisuus 14,0 % - kauppa 26,0 % - rakentaminen 6,6 % - liikenne 16,7 % - rahoitustoiminta 14,3 - maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 0,4 % Suurimmat työnantajat Vantaan kaupunki, Finnair Oyj, NCC rakennus Oy, Vaisala Oyj, Finnair catering Oy (2004, yritysrekisteri) Talous vuonna vuosikate/poistot 104,7% -investointien tulorahoitus 62,9% -lainat ( /asukas) konsernilainat ( /asukas) 7 029

8 3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin tasolla valtuuston päättämä kaupunkistrategia ja sen asettamat tavoitteet. Kaupunkistrategian asettamien tavoitteiden mukaan ympäristöjohtamista Vantaalla ollaan kehittämässä siten, että ympäristöasiat huomioidaan entistä paremmin kaupunkiorganisaation kaikessa toiminnassa ja kaikilla toimialoilla.tavoitteena on aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ympäristöasioiden hallinta ja ennaltaehkäisevä ympäristönsuojelutyö. Ympäristöjohtamisen työkaluina Vantaalla ovat talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet, ympäristöraportointi ja ympäristöohjelmatyö. Ympäristöjohtamisen tärkeimmän resurssin muodostaa kaupungin henkilöstö, jonka osaamista ja motivaatiota tuetaan tiedottamisella ja kouluttamisella Kestävän kehityksen periaatteet kulkevat mukana koko kaupungin missiossa seuraavasti: Kaupungin tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, parantaa asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä sekä turvata toimiva yhdyskuntarakenne. toiminnan lähtökohtia ovat ihmisistä välittäminen sekä yrittäjyyden, kestävän kehityksen ja yhteisöllisyyden arvostaminen. Vantaan visiona tulevaisuuteen on strategiassa kirjattu seuraavaa: Vantaa on kansainvälisen metropolin ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten kasvupaikka, joka tuottaa turvallista arkea yhteisvastuullisesti, asukkaitaan kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen ja ympäristövastuuta kantaen. Vantaan kaupungin tärkeimpiä arvoja ovat: - avoimuus, luovuus, oikeudenmukaisuus ja tuloksellisuus

9 4 Vantaan ekologinen kestävyys Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään kuvaamaan kestävän kehityksen etenemistä kaupunkiorganisaation. Kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi mukaan on kuitenkin otettu muutamia koko kaupungin toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ekologisen kestävyyden indikaattorit on luokiteltu viiteen ryhmään: - Yleinen kehitys - Maankäyttö ja kaupunkirakenne - Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus - Liikkumisen kestävyys - Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus 4.1 Yleinen kehitys Yleisen kehityksen mittareilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan globaalia vastuuta, jota kuvataan tässä kolmella mittarilla. Ne ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt sekä kaupungin asukkaiden asukastyytyväisyys Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista riippuvuutta luonnosta. Jalanjälki kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata eli viljelymaata, laidunta, metsää, rakennettua maata ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan resurssien tuottamiseen ja samalla sulattamaan luontoon päästöt ja jätteet. Yksikkönä käytetään globaalia hehtaaria (gha), mikä tarkoittaa hehtaaria, jolla on maapallon keskimääräinen tuottokyky. Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti vuodessa eli se kertoo kuinka paljon ekologisesti tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään esimerkiksi suomalainen tai vantaalainen. Kunnan ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla kunnan asukkaiden ekologiset jalanjäljet yhteen. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki

10 Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista. liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita. Laskelmissa saatua alueen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia, metsiä ja rakennettua maata sillä on. Etenkin kaupunkien osalta tulee tällöin esille alueiden välinen riippuvuus, sillä harva kaupunki tulee toimeen omillaan. Samalla tavalla valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen resurssien jako nousee esille. Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina laskettu pääkaupunkiseudulla, mutta vuonna 2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha. Verrattaessa pääkaupunkiseudun kuntia keskenään voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen lähes saman suuruinen kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen jalanjälki on pienin (5,8 gha). Kuutoskaupunkia koskevassa vertailussa erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa. Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta ja henkilöautoliikenteestä. Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän, mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä ja sähköä kuin espoolaiset. Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 Vantaan kokoista aluetta kulutukseensa. Pääkaupunkiseudun asukkaan ekologinen jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9 gha. gha 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 SGA-TOOL SYKE:n kertoimilla Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi Kuva 1. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit gha Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi liikenne asuminen tavarat ja palvelut rakentaminen ravinto Kuva 2. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ekologiset jalanjäljet toimintojen mukaan vuonna 2001(gha). Lähde: Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorit

11 4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt Yhdyskunnan tuottaman kasvihuonekaasupäästöjen määrä kuvaa paikallista vaikutusta maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen. Paikallinen toiminta on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tätä taustaa vasten Vantaakin on sitoutunut pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, joka hyväksyttiin YTV-kaupungeissa alkuvuodesta Strategian tavoitteena on vähentää pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen päästöjä 39 prosenttia asukasta kohden vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla tavoitellaan energiankulutuksen alentamista. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian lähtökohdaksi on laadittu pääkaupunkiseudun ilmastovisio Siinä päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen. Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä seitsemän visiota muodostavat kootun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden pääkaupunkiseudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Näille visiolle on määritelty toimilinjoja visioiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennukset Visio Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä. Toimilinjat Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen Hankinta-, kulutus ja jäte Visio Hankinnan ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja asukasmäärään on pienentynyt. Toimilinjat Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä Teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan Materiaalikierrätystä tehostetaan Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt Energiantuotanto Visio Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista sekä pääasiassa yhdistettyä. 11

12 Toimilinjat Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa Ohjataan keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä vähäpäästöisempään suuntaan Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta Maankäyttö Visio Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen tukeutuen. Toimilinjat Yhdyskuntarakennetta eheytetään Luodaan edellytykset uusiutuvien energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle Liikenne Visio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia. Toimilinjat Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa Vähennetään kaupungin omista päästöistä aiheutuvia liikenteen päästöjä Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään Logistiikan kehittäminen Sähkö Visio Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun Toimilinjat Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia tähän liittyen Tiedotus Pääkaupunkiseudulla kasvihuonekaasujen päästölaskelmat tehdään Hilma-menetelmällä, joka perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kasvener kasvihuonekaasu- ja energiatasemalliin. Laskelmiin otetaan mukaan seuraavien toimintojen aiheuttamat päästöt: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (Vantaalla kulutetun sähkön tuottamisen aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne, satamat ja paikallisjunat), sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Inventaarissa ei ole mukana lentoliikennettä, laivojen päästöjä satamajärjestysalueen ulkopuolelta, ruuantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä eikä ruuan ja muun yksityisten ihmisten kulutuksen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Jätteiden käsittelyn, raide ja laivaliikenteen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat vuodelta Niiden ei uskota eroavan merkittävästi edellisvuoden luvuista. 12

13 Vantaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2008 olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuotena. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat 6,7 t CO 2 -ekv. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt laskivat 7 prosenttia vuoden 2007 ja 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vantaan asukaskohtaiset päästöt vuonna 2008 olivat selvästi korkeammat kuin Helsingissä (5,3 t CO 2 -ekv) ja Espoossa (5,9 t CO 2 -ekv). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtaiset päästöt ovat korkeintaan 4,3 t CO 2 -ekv vuonna Suurin osa eli lähes puolet Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2008 aiheutui rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta aiheutui viidennes ja liikenteestä kolmannes päästöistä. Pienet päästövähennykset edellisvuoteen verrattuna johtuivat etenkin sähköntuotannon päästöjen vähenemisestä. Sähkön kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt laskivat lähes 17 prosenttia. Vuonna 2008 kulutettu sähkö oli hyvin vähäpäästöistä. Tähän vaikutti muun muassa hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne, jonka johdosta sähköä tuotettiin erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän. Sähkönkulutus ja sen aiheuttamat päästöt ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti ja lähes jatkuvasti vuodesta 1990, joten ilmastostrategian vision toteutuminen vaatii sähkönkulutukseen merkittäviä leikkauksia kaikilla sektoreilla. Kaukolämmönkulutus pysyi lämpimistä säistä huolimatta lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Myös kaukolämmönpäästöt olivat lähes samat kuin edellisvuonna. Vantaalla kaukolämmöntuotannosta vastaa Vantaan Energia, jonka kaukolämmöntuotanto perustuu edelleen lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Kivihiiltä poltettiin hieman enemmän ja maakaasua lähes yhtä paljon kuin vuonna Tämän vuoksi ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti pysyivät melko korkealla tasolla. Helsingissä Helsingin Energia korvasi kivihiiltä maakaasulla, minkä vuoksi sen ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti jäivät pienemmäksi kuin Vantaan Energian. Tämä selittää osittain kaukolämmöntuotannosta aiheutuvien päästöjen eron Helsingin ja Vantaan välillä. Sähkölämmityksen ja erillislämmityksen asukaskohtaisissa tuloksissa on vääristymiä, johtuen niiden alhaisemmista käyttöasteista. Todellisuudessa sähkö- ja erillislämmitys aiheuttavat suuremmat päästöt kuin kaukolämmitys. Lämmöntuotannon päästöt tulevat vähenemään merkittävästi Vantaalla uuden jätevoimalan valmistuttua. Kau- 8,00 t Co2-ekv 7,00 6,00 5,00 4,00 Tavoite ,00 2,00 1,00 0, Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kulutussähkö Liikenne Teollisuus ja työkoneet Jätehuolto Maatalous Teollisuusprosessit Tavoite 2030 Kuva 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden Vantaalla. Lähde: YTV. 13

14 kolämmön piiriin kuuluvien kiinteistöjen osuutta tulisi lisätä, jotta lämmöntuotannonpäästöihin pystyttäisiin helpommin vaikuttamaan. Liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2008 noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikennesuorite väheni pääkaupunkiseudulla liki 2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli kolmen prosentin luokkaa. Liikenteen päästöjä vähensi myös raskaan liikenteen vähentyminen loppuvuonna alkaneen taantuman takia. Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat vieläkin vuoden 1990 tasolla, minkä vuoksi liikenteen kasvihuonkaasupäästöt kasvavat lähes samaan tahtiin väkiluvun kanssa. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vision mukaan asukaskohtaiset liikenteen päästöt ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän vision toteutuminen vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteessa. Edellytyksenä on yksityisautoilun huomattava vähentyminen sekä autokannan muuttuminen vähäpäästöisemmäksi Vantaan energiankulutus Yhdyskunnan energiakulutus on hyvä indikaattori kuvaamaan yhdyskunnan toiminnan vastuullisuutta sekä energiatehokkuutta. Energiantuotanto kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja sekä aiheuttaa ilmaan epäpuhtauksia. Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen määrää on tärkeätä tarkkailla ja pyrkiä löytämään keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Tässä raportissa on keskitytty tarkkailemaan sähkön, lämmön, liikenteen energiankulutusta. Näiden sektoreiden vaikutus kokonaisenergiaan Vantaalla on kaikista merkittävin. Kokonaisenergianmäärään on lisätty myös teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden energiankulutus, jonka tieto on vuodelta Liikenteen osalta puuttuvat dieseljunat, joiden merkitys kokonaisenergiakulutukseen on hyvin pieni. Kokonaiskulutuksesta puuttuu myös lentokentän energiankulutus. Vantaan kokonaisenergian kulutus vuonna 2008 oli 5257 GWh, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Asukasta kohden kokonaisenergiankulutus vuonna 2008 oli Teollisuus ja työkoneet 6 % Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen päästölähteiden osuudet Vantaalla vuonna Lähde:YTV Liikenne 29 % Jätehuolto 1 % Kulutussähkö 20 % Teollisuus, polttoaineet 3 % Sähkö 31 % Lämpö 38 % Maatalous 0,1 % Kaukolämpö 30 % Liikenne 28 % Sähkölämmitys 9 % Erillislämmitys 5 % Kuva 5. Vantaan kokonaisenergiankulutus sektoreittain vuonna Lähde YTV kwh/as/v. Kokonaisenergiankulutuksen vähentyminen edellisvuodesta johtui enimmäkseen liikenteen sekä lämmön energiankulutuksen vähentymisestä. Sektoreittain lämmitykseen kuluu hieman enemmän energiaa kuin sähköön ja liikenteeseen, joiden osuudet ovat lähes samat. Kokonaisuudessaan energiankulutuksen suunta on oikea, mutta aina on parantamisen varaa. 14

15 Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Asukastyytyväisyys Asukastyytyväisyys on oleellinen paikallisen tason kestävän kehityksen indikaattori. Kestävän yhdyskunnan yksi tärkeä ominaisuus on sen asukkaiden yleinen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan elinoloja, joihin sisältyvät turvallinen ja kohtuuhintainen asunto, peruspalvelujen saatavuus, kiinnostava ja antoisa työ, laadukas ympäristö sekä todelliset mahdollisuudet osallistua paikallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Kansalaisten mielipide näistä kysymyksistä on tärkeä paikkakuntaa kohtaan tunnetun yleisen tyytyväisyyden mitta. Vantaata lukuunottamatta muissa kuutoskaupungeissa asukastyytyväisyyttä seurataan kolmen-neljän vuoden välein tehtävällä kaupunkipalvelututkimuksella, joten Vantaan indikaattorin tiedot eivät ole suoraan verrannollisia muiden kuutoskaupunkien tietoihin. Vantaalla asukastyytyväisyyttä on viimeksi mitattu vuonna 2006, jolloin kaupunki oli mukana kolmivuotisessa (v ) Knowlwdge Network -hankkeessa. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia paikalliseen päätöksentekoon. Hankkeessa mukana olevat kaupungit ympäri Eurooppaa tekivät alkuvuodesta 2006 asukkailleen kyselyn, jonka avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden kotiseutuidentiteettiä, heidän näkemyksiään kotikaupungin palveluista ja ongelmista sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Selvitysten mukaan vantaalaiset ovat varsin tyytyväisiä asumiseensa Vantaalla. Kysymykseen, kuinka tyytyväinen olette asumiseenne Vantaalla vastasi 85 olevansa erittäin- tai melko tyytyväinen, täysin tyytymättömien osuus oli vain 1 prosentti. En kovin tai ei lainkaan tyytyväinen 15 % Kuva 6. Tyytyväisyys Vantaalla asumiseen Lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä vaikuttamisesta II. yhteenveto Knowledge Network -hankkeen asukaskysekyyn osallistuneiden kaupunkien tuloksista Vantaan kaupunki,tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39 (C21:2006). Erittäin tyytyväinen 16 % Melko tyytyväinen 69 % 15

16 4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja - tietoisuusindikaattori kuvaa työntekijöiden ympäristöasenteita ja -tietoisuutta. Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen indikaattorityöhön liittyen Vuonna 2007 tehtiin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa ja Jyväkylässä laaja kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteita ja -toimintaa koskeva tutkimus. Tutkimuksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kysely jaettiin sähköpostilla ja vastauksia saatiin yh- teensä runsas Vantaalla vastausprosentti oli verrattain hyvä, sillä se nousi lähes 30 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan Vantaan kaupungin työntekijöiden vastauksia saatiin kpl. Selvityksen mukaan tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa työskentelevät ovat sekä asenteissaan, että toimissaan ympäristömyönteisiä. Kuten vastaavissa tutkimuksissa yleensäkin asenteet olivat hieman toimintaa myönteisemmät. 4 3,5 3,43 3,44 3,44 3,43 3,49 3,43 3,45 3 2,5 2,46 2,43 2,58 2,54 2,61 2,64 2,49 2 1,5 1 0,5 0 Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo Ympäristöasenne Ympäristötoiminta Kuva 7. Kaupunkien ympäristöasenne ja -toimintakeskiarvot. Keskiarvo: 1= huono, 2=välttävä, 3= hyvä ja 4 = erittäin hyvä 16

17 4.1.6 Suuria kestävän kehityksen yleisiä linjauksia vuonna 2008 Vantaa panosti ilmastotyöhön Vuoden 2008 lopussa varmistui, että YTV sai yhdessä Helsingin seudun kaupunkien kanssa EU:n rahoitusta ilmastotalkoisiin. Työtä tehdään Julia hankkeessa, joka on valittiin EU:n Life+ -komitean ympäristörahoitusta saavien hankkeiden listalle. Julia -hanke toteutetaan vuosina Julia 2030-hankkeessa tuotetaan uusia keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeen tavoitteena on taata tämän päivän lapsille ekotehokas ja hyvä elinympäristö myös tulevaisuudessa. Hankkeen aikana tuotetaan asukkaille välineitä omien ilmastovaikutusten laskentaan. Ne ohjaavat ilmastoystävällisten liikkumistapojen valintaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Lisäksi työn kuluessa parannetaan julkisten hankintojen ja toimitilojen ekotehokkuutta uusien toimintatapojen ja ilmastovaikutusten laskentatyökalujen avulla. Kaupungit varautuvat myös ilmastonmuutoksen alueellisiin vaikutuksiin ja hankkeessa kehitetään alueen yhteisiä ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategioita. Suuria linjauksia maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen Marraskuussa valtioneuvosto sai valmiiksi työnsä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamiseksi. Keskeiset tarkennukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön energiakysymyksiä. Uudistuksessa Helsingin seutua koskevat alueiden käytön tavoitteet uudistettiin lähes kokonaan. Tavoitteiden mukaan Helsingin seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikennejärjestelmää tulee kehittää niin, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa Helsingin seudulla merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle ja olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista tulee ehkäistä. Alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan myös edellytysten luominen ilmastonmuutokseen sopeutumiselle sekä energian säästäminen mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Valtioneuvoston päätös tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Vuoden 2008 lopussa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli muutoksia. Muutosten tavoitteina on tehdä kaavoitusmenettelyä sujuvammaksi, parantaa lain toimivuutta ja vaikuttaa osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään. Lakimuutokset tulivat voimaan Pääkaupunkiseudun kannalta merkittävä on muutos, joka velvoittaa pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) laatimaan yhteisen yleiskaavan. yhteiselle yleiskaavalle ei kuitenkaan asetettu määräaikaa. Elokuussa 2008 allekirjoitettiin myös Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ:n aiesopimus, joka tukee edellä mainittuja periaatteita. Aiesopimuksessa kaupungit sitoutuvat ottamaan maankäytön suunnittelussa huomioon joukkoliikennetarjonnan siten, että uudet asuin- ja työpaikka-alueet pyritään rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja erityisesti raideliikenteen varteen. 17

18 Vantaa mukaan kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeiluun Vantaa on yksi kahdeksasta kaupungista, jotka ovat ilmoittautuneet ympäristöministeriön kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevaan kokeiluun. Vantaan lisäksi kokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Turku, Raisio, Jyväskylä, Lahti ja Oulu. Ympäristöministeriö on käynnistänyt syksyn aikana neuvottelut kaupunkien kanssa ja ministeriö aloittaa omat toimenpiteensä kokeilun johdosta vuodenvaihteen jälkeen. Harkinnassa on muun muassa kokeilulain tekeminen eräiden kokeiluehdotusten mahdollistamiseksi. Osa ehdotuksista on sellaisia, että kunnat voivat edetä poikkeamismenettelyn kautta tai hiomalla omaa tulkintaansa määräyksistä. Vantaan esitys koskee muun muassa vanhojen kerrostaloalueiden yhteistilojen ja päiväkoti- tai vastaavassa käytössä olevien tilojen muuttamista asunnoiksi sekä katoille rakentamismahdollisuutta. Lisäksi Vantaa esittää nykyisin alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien, lähinnä kerrosala-, kerroskorkeus- ja käyttötarkoituspoikkeuksia koskevien poikkeuslupien siirtämistä kaupungin päätettäviksi. Vantaan esitykseen sisältyy kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuus perusparannuksissa myös kerrostaloasukkaille, väestösuojavaatimuksen poistaminen asuntorakentamiselta kaikilla uusilla asemakaavaalueilla, paloetäisyyksien uudet määrittelyt sekä autokatosten palomääräysten tarkistus. Marja-Vantaasta Vantaa haluaa rakentaa energiatehokkaan ekokaupungin, jossa sprinklauksen, kaukolämmön ja keskitetyn putkijätejärjestelmän käyttöönotto halutaan varmistaa asemakaavamerkinnöillä. Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskeva kokeilu on osa valtioneuvoston kuluvan vuoden alussa hyväksymää asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman keskeisimmät toimenpiteet kasvukeskuksissa liittyvät rahoitukseen, tonttitarjonnan ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen, asuntotuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen ja erityisryhmien asuntotilanteen parantamiseen. Tikkurilan Silkki (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy) 18

19 4.2. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyyttä on tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta, joilla pyritään kuvaamaan yhdyskunnan eheyttä, palveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta sekä virkistys- ja suojelualueiden osuutta Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet Tällä mitalla kuvataan kuvaa taajama-alueen rakenteellista muutosta pyrittäessä kestävän kehityksen mukaiseen tiiviiseen ja eheään kaupunkirakenteeseen. Lisäksi se kuvaa väestön keskittymistä taajamiin. Tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut rakenne vähentää liikkumistarvetta, säästää energiaa mm. vähentämällä lämmönhukkaa sekä mahdollistaa laajempien luonnonalueiden säilymisen taajamien ulkopuolella. Mutta myös liiallisella tiiviydellä on haittansa, sillä elinympäristön laatu voi kärsiä Mittariilmaisee kuinka monta prosenttia yhden vuoden aikana rakennetuista kaikista rakennuksista ja asuinrakennuksista on rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 Vantaalle rakennetuista rakennuksista 88,2 prosenttia oli rakennettu asemakaava-alueelle. Vuonna 2008 rakennetuista rakennuksista 93,3 (97) prosenttia ja asuinrakennuksista 94,2 (96,5) prosenttia valmistui asemakaava-alueelle eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kartta 1. Asemankaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 19

20 4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. Laskentaan on otettu mukaan V -alkuisella merkinnällä sekä SL -merkinnällä osoitettujen alueiden pinta-ala. Vuonna 2008 runsas neljännes eli 26,2 prosenttia asemakaava-alueista oli virkistysaluetta. Kuva: Vantaan kaupungin kuvapankki Kartta 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella. Lähde: Vantaan kaupunki, yleiskaavoitus 20

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä YTV Iltakoulu 21.11.2007 Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTH 15.12.2006 Strategia työn rajaukset:

Lisätiedot