Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Transkriptio

1 Ilmastnmuuts ja sen vaikutukset Petteri Huuska 1

2 Ilmastnmuuts ja sen vaikutukset Ilmastnmuutksen perusteet Ilmastnmuutksen vaikutukset maailmanlaajuisesti Mitä tulisi tehdä Petteri Huuska 2

3 Ilmastnmuuts ja kasvihuneilmiö Kasvihunekaasut ilmakehässä kuin lasi kasvihuneessa => päästävät auringsta säteilyn lävitseen, mutta eivät kaikkea maapalln lämpösäteilyä karkuun Kasvihunekaasuja hiilidiksidi (CO2), metaani (CH4), typpiksiduuli (N2O) ja F-kaasut Maapalln lämpötila (llut) keskimäärin +14 astetta, ilman kasvihuneilmiötä -19 astetta => elineht Ihmistiminta eli fssiiliset plttaineet, maatalus ja metsien hakkuu aiheuttavat kasvihunekaasupäästöjä Kasvihunekaasujen pitisuudet ilmakehässä kasvaneet, vimistaa kasvihuneilmiötä ja lämmittää ilmasta Lämpenemistä ja siitä aiheutuvia ilmastn häiriöitä kutsutaan ilmastnmuutkseksi CO2-pitisuus krkein 15 miljnaan vuteen Kasvihunekaasut päästävät valn sisään, mutta estävät lämmön karkaamisen kuten lasi kasvihuneessa Petteri Huuska Lähde: 3

4 Ilmastnmuuts ja kasvihuneilmiö Kasvihunekaasujen lisäksi vaikuttavat hiukkaset, pilvet, aurink Ilmastn lämmetessä vesihöyry ilmassa lisääntyy ja jäätiköt sulavat (jään alta paljastuva tumma pinta imee lämpöä) ->vimistaa lämpenemistä Ilmastn lämmetessä hiiltä vapautuu kasveista, meristä, ikirudasta (nyt sitvat pulet ihmiskunnan päästöistä) IPCC: Lämpötila nussut +0,8 C 1850-luvulta hitaasti lämpenevät meret ja viilentävät hiukkaset viivästyttäneet lämpenemistä (tdellinen lämmitysvaikutus j nin 1,5 astetta) 14,8 Päästöistä riippuen lisälämpenemistä 14,6 +1,1-6,4 C vunna ,4 EU: 2 astetta kriittinen raja lämpenemiselle C-astetta 14, ,8 13,6 13,4 Lähde: IPCC Maapalln vusikeskilämpötila 5 vuden liukuva ka Petteri Huuska 4 Vusikymmenet ka.

5 Alkaneita muutksia: jäätiköt sulavat Merijää: Jäämeri sulamassa ennusteita npeammin, jään sulaessa meri alkaa imeä lämpöä (alla tumma pinta) -> vimistaa Grönlannin jäätikön ja ikirudan sulamista Mannerjäätiköt: Grönlanti ja Läntinen Antarktis sulamassa Jäätikkötutkijat: Merenpinta +0,5-2 m vunna 2100 (1 m hävittää 20 % Egyptin viljelysmaasta) vutta sitten +1-2 astetta, merenpinta +4-6 m Vuristjäätiköt: Vuristjäätiköt sulavat (IPCC: % vunna 2050) Vuristjään sulamisvesi vähenee kesäisin ja suuret jet kuivuvat (+haihtuminen) Vesipula: milj. ihmistä ja 2050 miljardia ihmistä vaarassa Paklaisuus kasvaa Petteri Huuska 5

6 Petteri Huuska 6

7 Valtameret vaarantuvat Nyt valtameret sitvat ¼ ihmisen CO2-päästöistä Meret muuttuvat CO2-lähteiksi lämpenemisen ja happamitumisen seurauksena-> ilmastnmuuts kiihtyy Lämpeneminen Lämminvesi ei sid yhtä paljn CO2:ta->kaasuna ilmaan Lämpenemisen myötä veden sekittuminen vähenee ja kerrstuneisuus kasvaa-> meren perustutant vähenee, ei situdu hiiltä Happamituminen Merten happamuus lisääntynyt 30 % esitellisesta ajasta, kska CO2 mudstaa vedessä hiilihappa -> happamituminen uhkaa merten ravintketjuja Merentutkijat (Mnacn julistus): Nykymenlla j meri liian hapan lämpimän veden kralleille=> ¼ kalakannista vaarantuu + miljnien ravinnnsaanti Petteri Huuska 7

8 Kasvit muuttuvat hiilidiksidin lähteeksi Nyt kasvit sitvat ¼ hiilidiksidipäästöistä Kuivuuskaudet pitenevät, kuumuus lisääntyy, veden haihtuminen vimistuu -> kasveista hiilidiksidia ilmaan Alaskan ja Kanadan lämpimät talvet-> metsätuhlaisista laajja metsätuhja ->metsäpalt-> CO2 ilmaan Amatsnin sademetsä herkkä (j +1-2 astetta kuivattaa), 2005 kuivuus muutti CO2-lähteeksi lämpimillä alueilla metsät ja sut kuivuvat ja palavat (1998) Lämpimimpinä vusina 1998, 2002 ja 2005 ilmaan valtavasti hiiltä (suurin CO2-pitisuuden vusikasvu) Kuivuus lisääntyy erityisesti Kalifrnia, Välimeren maat, eteläinen Australia, Etelä-Afrikka (Sumessa lisää sadetta) Välimeren maissa jpa aavikitumista ->paklaisuus Kuumuus ja kuivuus vaikeuttavat viljelyä, vedensaantia Petteri Huuska 8

9 » Ikirudan sulaminen merkittävä uhka Ikiruta sulaa Siperiassa, Kanadassa ja Sumessa Siperiassa sulista sista järviä-> alta kuplii metaania Saattaa pahimmillaan lämmittää useilla asteilla Arktisen merijään sulaminen npeuttaa ikirudan sulamista YK: ilmastvaikutus merkittävä, jatkuu satja vusia Merenphjassa valtavasti metaania jäätyneenä(2*fssiiliset) Lähde: Gephysical Research Letters, June 13, Petteri Huuska 9

10 IPCC:n lämpenemisskenaarit Petteri Huuska 10

11 Lämpeneminen eri plitiikalla Petteri Huuska 11

12 +4 asteen lämpenemisen jakautuminen Lähde: Hadley Centre Petteri Huuska 12

13 Mitä tulisi tehdä? IPCC: glbaalit päästöt laskuun 2015 mennessä ja tellisuusmaiden päästöt % 2020 (Rutsi ja Saksa - 40%, Britannia -34 %, Sumi/EU -20 %). vunna tnnia CO2/asukas/a, Sumi nyt 15 t vusisadan lppupulella ei lainkaan päästöjä, vasta sillin ilmakehän CO2-pitisuuden kasvu vi pysähtyä (CO2- talteentt uusiutuvista, metsitys, CO2 ilmasta) Hadley Centre (2008): glbaalisti päästöt -3 %/v vaaditaan +2-3 asteeseen, +4C mahdllinen j vunna 2060 Kööpenhamina 2009?: tistaiseksi ehdtettu % tellisuusmaille 2020, kehitysmaille ei vielä katta ->+3-7 astetta 2100 Stern (2006): Hillintäkustannukset 1 % bkt:stä, hillitsemättä jättäminen 5-20 kertaa kalliimpaa Stern (2009): Hillintäkustannukset 2 % bkt:stä, hillitsemättä jättämisen kustannukset liian suuret edes arviitaviksi Petteri Huuska 14