VALKEAKOSKEN JUTIKKALAN JA MUIDEN TEOLLISUUSALUEIDEN PROFILOINTI SEUDULLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALKEAKOSKEN JUTIKKALAN JA MUIDEN TEOLLISUUSALUEIDEN PROFILOINTI SEUDULLISESTI"

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI: VALKEAKOSKEN JUTIKKALAN JA MUIDEN TEOLLISUUSALUEIDEN PROFILOINTI SEUDULLISESTI Loppuraportti Sivu 1

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Prosessi ja vuorovaikutus Työn tavoitteet TOIMINTAYMPÄRISTÖN TARKASTELUA Yleistä kehittämisvyöhykkeistä ja yritysten sijoittumisesta Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet HHT-vyöhykkeen yritysalueet Tampereen kaupunkiseudun yritysalueet Etelä-Pirkanmaan yritysalueet Akaa Urjala Johtopäätöksiä Vanhat tehdasalueet Tervasaari, Varsanhäntä ja Avilon Uusien yritysalueiden tarve tulevaisuudessa Valkeakosken suunniteltuja yritysalueita Savilahti Kippari Holminranta Jutikkala Metsäkansa Yritys-Konho Valkeakoski Tarttilan liittymä JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätöksiä Valkeakosken yritystoiminnan kehittämisedellytyksistä Näkökulmia ja johtopäätöksiä Jutikkalan kehittämiseen Kehittämisehdotuksia VALKEAKOSKEN YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Nykyiset yritysalueet Lumikorpi Pispantalli Holmi Mahlianmaa LÄHTEET Liite 1. Kaupunkirakenne Sivu 2

3 1. JOHDANTO Tampereen seutu on pääkaupunkiseudun jälkeen maamme merkittävin kasvualue. Erinomaisen logistisen sijaintinsa vuoksi Etelä-Pirkanmaa kiinnostaa asuin- ja työpaikka-alueena sekä investointien kohteena. Valkeakoski pyrkii teollisen rakennemuutoksen ajamana kehittymään yhä vahvemmin osaksi Tampereen talousalueen kasvua. Valkeakoskelle varaudutaan vuoteen 2030 mennessä n uuden asukkaan lisäykseen, mikä perinteisen työpaikkaomavaraisuuden (100 %) säilyessä merkitsisi n uutta teollista työpaikkaa. Valkeakosken strategisessa maankäyttösuunnitelmaluonnoksessa varaudutaan ennustettuun kasvuun mm. kartoittamalla uusia asuin- ja yritysalueita (liite 1). Valkeakosken yritys- ja teollisuusalueiden profilointityö toteutettiin kartoittamalla nykyisten teollisuusalueiden kehittämispotentiaalit. Tarkastelun kohteena olivat nykyiset ja tiedossa olevat uudet yritysalueet: Lumikorpi, Pispantalli, Holmi, Mahlianmaa, Holminranta, Kippari ja Jutikkala. Sen lisäksi vanhat tehdasalueet, kuten Tervasaari, Varsanhäntä ja Avilonin alue (ent. Säteri) tarkasteltiin yleispiirteisesti. Teollisuusalueista kerättiin perustiedot, kuten vapaiden tonttien tarjonta, kaavallinen tilanne, alueen saavutettavuus, sijainti suhteessa liikenneverkkoon, alueen toiminnallinen sisältö, tonttikoko sekä alueen palvelutarjonta yritysten näkökulmasta ja suhde muuhun maankäyttöön. Kaikkiin yritysalueisiin käytiin tutustumassa paikan päällä. Teollisuudella on tulevaisuudessakin Valkeakoskella suuri merkitys. Kaupunkiin on syntynyt merkittävä raskaan teollisuuden työvoimareservi, jolla on valmiuksia vuorotyöhön. Perinteisen teollisuuden rinnalle on nousemassa tuotanto- ja palvelutoiminta, joka hyötyy seudun logistisesta asemasta Tampereen kasvukehällä sekä Helsinki Hämeenlinna Tampere - kasvuakselilla. Nykyinen tonttitarjonta ei kykene vastaamaan yritysten kasvavaan kysyntään. Tämä koskee erityisesti suuria tontteja helposti saavutettavien väylien varrella. Valkeakoskella on useita hyvin erilaisia teollisuusalueita, joiden kehittäminen edellyttää selkeää profilointia ja alueen potentiaalin selvittämistä. Yksittäisistä alueista erityisen tarpeellista on määritellä Jutikkalan (Vt 3) liittymään suunnitellun yritysalueen profiili ja potentiaali PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kuva 1. Valkeakosken teollisuusalueet Sivu 3

4 Teollisuusalueiden kehittämisen lähtökohdista ja potentiaalista laadittiin tiivis yhteenveto ja selkeä profiili, jota voidaan hyödyntää aluetta kehittäessä. Alueiden kehittämiseksi esitettiin yleispiirteisiä toimenpiteitä. Valkeakosken ja Etelä-Pirkanmaan yritysalueiden kehittyminen pohjautuu Etelä-Suomen markkinoiden läheisyyteen ja sijaintiin Helsinki- Hämeenlinna-Tampere -kehittämisvyöhykkeellä. Siksi työssä oli tarpeen selvittää laajemmin kehittymisnäkymiä Etelä-Suomessa ja lähimaakunnissa. Vertailualueina tutkittiin yritysalueita myös Akaassa ja Urjalassa. Työn toimeksiantajana on ollut Valkeakosken kaupunki ja työssä on ollut mukana aktiivisesti myös seudun elinkeinoyhtiö, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (VASKE). Työ tehtiin kesän ja syksyn 2012 aikana. Hankkeen konsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy, jossa työstä ovat vastanneet suunnittelupäällikkö FM Kimmo Vähäjylkkä ja suunnittelija FM Noora Reittu. käytettävissä olevan tilan, alueiden imagon ja määriteltyjen profiilien pohjalta erilaisina yritysten sijoittumisalueina. Tavoitteena on luoda Valkeakoskelle ainakin yksi suuri kaupan, tuotannon ja kuljetusalan toimijoita kiinnostava alue logistisesti edulliselta paikalta. Tavoitteena on myös parantaa uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksia Valkeakoskelle ja näin luoda alueelle uusia pysyviä työpaikkoja. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut priorisoida alueiden toteuttamisjärjestystä ja määritellä niiden yleispiirteinen toteuttamisen aikataulu. Väestön- ja työpaikkojen kasvutavoitteiden perusteella on määritelty fyysinen yritysalueiden tilantarve yleispiirteisellä tasolla TYÖN TAVOITTEET Valkeakosken yritysalueiden profilointityön tavoitteena on ollut selvittää teollisuus- ja muiden tuotannollisten toimialojen kehitysnäkymiä sekä Valkeakosken yritysalueiden kytkeytyminen potentiaalisiin kehitysvyöhykkeisiin. Työssä on pyritty määrittelemään yritysalueiden nykyinen tarjonta suhteessa kysyntään ja odotettavissa oleviin mahdollisuuksiin. Nykyisille teollisuusalueille on pyritty muodostamaan selkeä alueiden kehittämisessä hyödynnettävä profiili. Jutikkalan liittymälle on haettu kysynnän ja kehityspotentiaalin pohjalta omaa profiilia. Jutikkalan alueelle on myös tutkittu toiminnallisia, imagollisia ja maankäytöllisiä perusteita. Tavoitteena on luoda teollisuuden ja muun tuotannollisen toiminnan sekä logististen toimintojen sijoittumiseksi selkeä maankäytöllinen näkemys ja kehittämisperiaatteet. Yritysalueita tullaan kehittämään niiden sijainnin, Sivu 4

5 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN TARKASTELUA 2.1. YLEISTÄ KEHITTÄMISVYÖHYKKEISTÄ JA YRITYSTEN SIJOITTUMISESTA Harvaan asutussa ja väestöpohjaltaan pienessä Suomessa päämarkkinat ja parhaimmat yritysten toimintaedellytykset ovat Etelä-Suomessa ja sen pääakselien varrella. Yritysten kilpailukyvyn kannalta keskeisiä, kriittisiä menestystekijöitä ovat markkinoiden läheisyys ja sen ostovoima, osaavan työvoiman saatavuus, logistiikan toimivuus ja edellisiin liittyvät kustannustekijät. Yritysten sijoittuessa uudelle paikkakunnalle keskeisiä sijoittumiskriteerejä ovat mm. yrityksen sijainti ja saavutettavuus, työvoiman saatavuus ja työntekijöiden viihtyvyys (asuin- ja virkistysympäristöt) paikkakunnalla. Suomen kasvuakseleista ja kehittämisvyöhykkeistä suurinta potentiaalia on niissä, joiden läheisyydessä on jo nyt riittävä väestöpotentiaali ja joiden liikenneyhteydet ovat riittävän tehokkaita. Erityisen suuri kasvupotentiaali on Vt 3 -suuntaisessa Helsinki Hämeenlinna Tampere - vyöhykkeessä, jonka kehittymistä tukevat pääraideyhteys, Vuosaaren satama sekä Vantaan ja Pirkkalan lentokentät. Vyöhykkeen ja sen välittömän vaikutusalueen asukasluku on n. 2 milj. asukasta. Osana Etelä-Suomen logistiikkakeskusten kehittämishanke (EsLogC-hanke) selvitettiin teollisuus-, tukkukaupan ja logistiikka-alan yritysten kiinnostusta ja kiinnostuksen kriteerejä sijoittua pääkaupunkiseudulta muualle Etelä-Suomeen. Yritysten sijoittumispäätösten kannalta erityisen merkittäviä ovat toimitusten ja jakelujen kuljetuskustannukset, tieyhteyksien kunto ja välityskyky sekä työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset. Myös sijaintikunnan toiminnalla (asioiden sujumisella sekä yhteistyön onnistumisella) on suuri merkitys yrityksen valitessa sijoittumisaluettaan. Kuva 2. Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat tekijät Kehä V -tutkimushankkeessa Samassa tutkimuksessa kysyttiin Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä sijaitsevien yritysten edustajilta kiinnostusta sijoittua hankkeen case-alueen Kehä V -tieyhteyden (Hanko Porvoo -yhteys) varteen sen risteysalueille. Kyselyn vastausten perusteella Vt 3 suunta koettiin kiinnostavimmaksi alueeksi. Tämä tukee olettamusta HHT-vyöhykkeen Sivu 5

6 vetovoimasta ja sen kasvupotentiaalista. Vaikka kyselyn tarkastelualue ulottui ainoastaan Riihimäen korkeudelle saakka, voidaan koko Vt 3 vyöhykettä pitää yritysten näkökulmasta kiinnostavana toimintojen sijoittumisvyöhykkeenä. Yritysten kiinnostusta Etelä-Pirkanmaalle tulisi kuitenkin tarkemmin selvittää. arvonnousu ja maankäyttö muihin tarkoituksiin sekä laajentamismahdollisuuksien puute. Pääkaupunkiseudun suuria nykyisiä ja tulevia logistiikka-alueita ovat mm: Helsingissä Vuosaaren sataman logistiikka-alue Vantaalla Pressin logistiikka-alue, K3 logistiikka-alue, Rastin logistiikka-alue ja Viinikkala Keravalla Kerca, Kytömaantien logistiikka-alue Sipoossa Freeway Logistic City Tuusulan logistiikka-alueet Kuva 3. Kiinnostavimmat sijoittumisalueet Kehä V -varrella 2.2. PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEET Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet ovat keskittyneet entistä vahvemmin Kehä III:n ja Lahden väylän varrelle. Helsingin seudulla logistiikkakeskukset ovat siirtyneet keskustan satama-alueilta ja niiden lähellä sijaitsevien liikenneväylien varrelta kauempana sijaitsevien väylien varteen. Hel singin keskustasta kauemmaksi siirtymiseen vaikuttavia syitä ovat: satamien sijainti ja hyvät yhteydet satamiin (keskustan satamien lakkauttaminen ja siirtyminen Vuosaareen), keskusta-alueen ruuhkautuminen, maan Kuva 4. Etelä-Suomen logistiikkakeskittymät (lähde: Etelä-Suomen logistiikkakeskittymät - selvitys). Kehä III:n varrelle on muodostunut laajempi logistiikkavyöhyke Sivu 6

7 Pääkaupunkiseudulla vahvin logistiikkakeskittymä on syntynyt Kehä III varteen Helsinki Vantaan lentoaseman ja Lahdenväylän (Vt 4) väliselle alueelle. Kuitenkin yhä useammalla runsaasti tilaa vaativalla yrityksellä pyrkimys on siirtyä kauemmas ruuhkautuvalta Kehä III:lta. Erityisen kiinnostavia sijoittumisalueina ovat valtateiden liittymät. Raideyhteys on raskaiden kuljetusten osalta selkeä vetovoimatekijä, mutta ylivoimaisesti suurin osa liikenteestä perustuu kumipyöräliikenteeseen. Satamien saavutettavuudella on kasvava merkitys ja yritysten sijoittumisen painopiste on muuttunut jonkin verran Vuosaaren sataman valmistumisen myötä. Kehä V -hankkeessa (EsLogC-hankkeen pilotti) tehdyn tutkimuksen mukaan koko Etelä-Suomi on hyvin raskaan liikenteen saavutettavissa n. 1,5 h ajomatkan etäisyydellä HHT-VYÖHYKKEEN YRITYSALUEET Helsinki-Tampere moottoritien varrelle on sijoittunut useita isoja yritysalueita ja Vt 3 varteen sijoittuneet kunnat ovat strategisessa maankäytössään varautuneet uusien yritystonttien kaavoittamiseen risteysalueille ja muille keskeisille paikoille. Yritysten tavaravirtojen kannalta saavutettavuus on noussut entistäkin merkittävämpään rooliin, sillä yritysten valmistustoimintaa on siirtynyt toisaalle ja tavaravirtojen hallinta on tullut entistä tärkeämmäksi. Kuva 6. Etelä-Suomen logistiikka-alueet ja keskukset (lähde: (Luokittelu L0=Logistiikkavyöhyke, L1=Logistiikkakeskittymä, L2=Logistiikka-alue, L3=Logistiikkapalvelukeskus, L4=Logistiikkakeskus, L5=Varasto, terminaali) Kuva 5. Alueiden saavutettavuus Turun, Hangon, Vuosaaren ja Kotkan satamista Kehä V -hankkeessa selvitettiin sekä yritysten sijoittumiseen liittyvää kysyntää ja sen kriteerejä että kuntien tarjontaa ja valmiuksia vastaanottaa sijoittuvia yrityksiä. Yritysten suurin kiinnostus kohdistuu pääkaupunkiseudulta Vt 3 suuntaisesti pohjoiseen (alla olevassa kuvassa ympyrän vih- Sivu 7

8 reä alaosa). Tällä alueella myös kuntien yritystonttitarjonta, kaavalliset valmiudet ja mahdollisuudet vastaanottaa uusia teollisuuden, tukkukaupan ja logistiikan yrityksiä ovat selvityksen mukaan parhaimmat (alla olevassa kuvassa ympyrän vihreä yläosa). Ilvesvuoren yritysalue Nurmijärvellä Ilvesvuoren yritysalue sijaitsee Nurmijärvelle johtavan pääliittymän yhteydessä, Vt 3 välittömässä läheisyydessä, noin 12 minuutin ajomatkan päässä Kehä III:lta. Alueen koko on noin 150 hehtaaria, josta käytössä on tällä hetkellä noin 40 hehtaaria. Alue on kunnan omistuksessa. Osalla alueesta on valmis asemakaava ja tontteja on myyty 27 kpl. Ilvesvuoren tonttien kysyntä on ollut vilkasta kahden viime vuoden aikana varsinkin sellaisten yritysten taholta, jotka tarvitsevat toimiakseen riittävän suuria tontteja ja hyvät logistiset yhteydet. Alueelle on sijoittunut suurista toimijoista mm. DB Schenker. Kallionopon logistiikka-alue Hyvinkäällä Kallionopon alue sijaitsee noin 7 km etelään Hyvinkään keskustasta Vt 3 ja Kt 25 risteysalueella ja rajoittuu Hyvinkää-Hanko rautatiehen. Alue on suunniteltu logistiikka-yritysten tarpeisiin (kokoluokka yli k-m²). Tonttimaata on jäljellä noin 7 hehtaaria. Alueella sijaitsee mm. Ahlsell Oy:n logistiikkakeskus ja alueelle on rakentumassa Broman Group Oy:n logistiikkakeskus. Haapahuhdan yritysalue Riihimäellä Haapahuhdan alue on suunnattu yrityksille, joille logistinen sijainti ja yhteydet ovat tärkeitä. Alue sijoittuu Riihimäen pohjoispuolelle Kt 54 varrelle, josta on sujuvat yhteydet Helsinki-Tampere -moottoritielle. Haapahuhdan alue laajenee Hausjärven kunnan puolelle Kuulojan alueena. Tonttikoot ovat noin 2 hehtaaria. Alueella on sijoittunut mm. Ekokem Oy, Reka Kaapeli Oy, Oy Aga Ab ja Trans Farms Oy. Kuva 7. Yritysten kysyntä ja kuntien tarjonta Kehä V -vyöhykkeellä Herajoen yritysalue Riihimäellä Herajoki sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien varrella. Herajoen yritysalue on suunniteltu teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi. Moottoritien länsipuolinen alue soveltuu tilaa vaativien logistiikkayritysten tarpeisiin. Tonttikoot ovat 1-15 hehtaaria. Alueelle on sijoittunut mm. Würth Oy, Suomen Kerta Oy ja Valio Oy. Etelä-Mattilan yritysalue Riihimäellä Etelä-Mattila sijaitsee Riihimäen eteläisen moottoritieliittymän, kaupunkiin johtavan sisääntulotien ja Mattilan yritysalueen välittömässä läheisyydessä. Etelä-Mattilaan on mahdollista rakentaa liike- ja toimistorakennuksia. Tonttikoot ovat 0,3-3 hehtaaria. Alueelle on sijoittunut mm. RTVyhtymä ja Rautia, rakenteilla on kaupan uusi keskittymä. Sivu 8

9 Riihimäenportti Riihimäellä Riihimäenportti sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien pohjoisen eritasoliittymän itäpuolella ja Kt 54:n pohjoispuolella. Riihimäenportti on sijaintinsa vuoksi otollinen logististen palvelujen kehittämiskohde. Riihimäenporttiin on kaavoitettu alueita erityyppisille toiminnoille, jotka tukeutuvat erinomaisiin liikenneyhteyksiin ja saavutettavuuteen. Korttelialueet mahdollistavat varasto-, toimisto- ja liiketilarakentamisen sekä huoltoasematoiminnot. Tonttikoot ovat 2-4 hehtaaria. Alueelle on sijoittunut mm. ABC-liikenneasema. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen nopeimmin kasvava alue ja lähes asukkaallaan Suomen kakkoskeskus. Tampereen kaupunkiseudulla on rakenteilla useita suuria yritysalueita. Tampereen läntisen kehätien valmistumisen jälkeen tilaa vaativat yritykset ovat hakeutuneet Tampereen ulkopuolelle, valtateiden ja pääradan läheisyyteen. Tampereella pääkaupunkiseudun tapaan tilan puute, maan hinnan nousu ja ruuhkaisuus lisäävät painetta hakeutua varsinaisen kaupunkiseudun ytimen ulkopuolelle. Teollisuus- ja logistiikkapuisto Moreeni Hämeenlinnassa Moreenin alue Hämeenlinnassa on vahvistanut vetovoimaansa viime vuosien aikana. Monet isot yritykset ovat tuoneet logistiikkatoimintonsa Hämeenlinnaan ja uusia yrityksiä tulee lisää. Vt 3 ja Vt 10 risteyksen alueesta on rakentumassa nopeaa tahtia isojen yritysten logistiikkakeskus.. Alueelle ovat sijoittuneet mm. Berner Pultti Oy, InnoSteel Factory Oy, Schenker Cargo, Sisu Auto Oy, Tammer-Tukku Oy ja Hansalogistiikka. Lisäksi Lemminkäinen Talo Oy on rakentamassa Moreenin alueelle logistiikkakeskusta. Ratasillan yritysalue Hattulassa Ratasillan alue sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritien ja Parolan palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alue on kooltaan 70 hehtaaria ja myöhemmin laajeneva alue sopii teollisuus- ja liikerakentamiselle. Ratasillan vahvuuksia on oma teollisuusraideliittymä TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN YRITYSALUEET Kuva 8. Tampereen kaupunkiseudun yritysalueet, rakenteilla olevat on merkitty karttaan keltaisella (lähde: Tredea) Sivu 9

10 Marjamäki Lempäälässä Marjamäen yrityspuisto sijaitsee Lempäälässä. Liikenneyhteydet Helsinki- Tampere moottoritien ja Mt 130:n liittymässä sijaitsevaan Marjamäkeen ovat erinomaiset. Marjamäen 300 hehtaarin alue mahdollistaa yli kerrosneliömetrin tilat. Marjamäessä on valmis asemakaava, joka mahdollistaa teollisuus- ja liikerakentamisen sekä kaupan suuryksiköt. Ideapark on Marjamäen yritysalueen maamerkki. Kallion yritysalue Kangasalla Kangasalan Kallion yritysalue sijaitsee aivan Tampereen rajan tuntumassa Vt 12 varrella. Kokonaisuudessaan alue on noin 30 hehtaarin suuruinen, johon on kaavoitettu noin 35 yritystonttia. Lahdesjärvi-Lakalaiva Tampereella Kaava-alueelle on avattu Ikean huonekaluihin ja kodinsisustamiseen erikoistunut vähittäiskaupan suuryksikkö. Lahdesjärven osayleiskaavassa on merkittävä alue varattu toimisto- ja työpaikkatiloille sekä liike- ja varastotiloille. Kolmenkulman yritysalue Tampereen, Nokian ja Ylöjärven risteyskohdassa Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupungit käynnistivät seutuyhteistyönä vuonna 2005 mittavan yritysaluehankkeen, josta tulee Tampereen seudun laajin, kokonaispinta-alaltaan runsaat 600 hehtaaria käsittävä yritysalue. Rakennettujen yritysalueiden kanssa Kolmenkulma muodostaa yhteensä yli 850 hehtaarin yrityskeskittymän. Uudelle alueelle on arvioitu syntyvän yli työpaikkaa. Kolmenkulman alue sijoittuu Vt 3, 11 ja 12 risteykseen. logistisesti erinomaiselle paikalle, n. 10 minuutin ajomatkan päähän Tampere-Pirkkalan lentokentästä. Alueella toimii tällä hetkellä yli 350 mm. metalliteollisuuden, koneenrakennuksen, automaatioalan, kumiteollisuuden, rakennusaineteollisuuden, logistiikan ja tukkukaupan yritystä. Linnakallio Pirkkalassa Linnakallio on autokaupan ja muun tilaa vaativan kaupan alue, josta on hyvä näkyvyys ja logistinen sijainti kehätien varrella. Alueen yritystontit ovat kooltaan 1 ha 10 ha, yhteensä tontteja on 40 ha. Pirkkalan lentokentän CLX-suurhanke Pirkkalan lentoaseman ympäristöä pyritään kehittämään kansainvälisiä lentoyhteyksiä hyödyntävänä yritysalueena. Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen nopeimmin kehittyvä lentoasema, jonne on keskittynyt edullisia lentoyhteyksiä tarjoavia yrityksiä sekä monipuolisesti muiden toimialojen yrityksiä. Aluetta on mahdollista kehittää lentokenttäpalvelujen ja logistiikan lisäksi mm. toimistorakentamisen alueena ja teknologiayritysten sijoittumiskohteena. Elovainion yritysalue Ylöjärvellä Elovainion yritysalueella on kaavoitettu tilaa teollisuudelle, pk-yrityksille sekä kaupallisille palveluille. Alueella on erinomainen logistinen sijainti Vaasantien (Vt 3) välittömässä tuntumassa. Elovainion yritysalue on kehittynyt vahvasti viime vuosina. Alueelle on rakennettu mm. kauppakeskukset Elo ja Ilo sekä Ylöjärven uusi koulutuskeskus. Sivu 10

11 2.5. ETELÄ-PIRKANMAAN YRITYSALUEET Valkeakosken yritysalueiden profilointityössä on erityisen tärkeää tarkastella Valkeakosken ohella muun Etelä-Pirkanmaan yritysalueiden kehittämiseen liittyvää potentiaalia. Vahvat yritysalueet lisäävät yhdessä seudullista painoarvoa ja tuottavat synergietuja, jos alueiden toiminnalliset profiilit tukevat toisiaan. Seuraavassa on tarkasteltu Etelä-Pirkanmaan yritysalueita Valkeakosken yritysalueiden vertailukohteina. Samassa yhteydessä on arvioitu Etelä-Pirkanmaan kuntien nykyinen yritystonttitarjonta. AKAA asukkaan Akaassa on yli yritystä. Akaassa on erityisen vahvasti edustettuna metalli-, muovi- ja elintarviketeollisuus. Työpaikkaomavaraisuus on noin 70 %. Akaan yritystonttitarjonta on tällä hetkellä varsin hyvä (29 vapaata yritystonttia) ja erityisesti on tarjolla pieniä yritystontteja. Etelä-Pirkanmaan yritys- ja työpaikka-alueet sijaitsevat Valkeakoskella, Akaan taajamissa Toijalassa, Viialassa ja Kylmäkoskella sekä Urjalassa. Kuva 10. Akaan yritystontit Kuva 9. Etelä-Pirkanmaan yritysalueet Eniten tontteja on tarjolla Kylmäkosken alueella Tipurissa ja Sipilässä. Tontteja on tarjolla myös Viialan alueella Koivistossa, Käppilässä ja Taipaleessa, Toijalan alueella Savikossa ja Akaanportissa sekä Junkkarissa. Sivu 11

12 Taulukko 1. Akaan vapaat yritystontit Teollisuus- ja yritysalue Vapaiden tonttien lkm Alueen koko (ha) Koivisto (Viiala) 1 0,8 ha Käppilä (Viiala) 3 0,9 ha Taipale (Viiala) 4 2 ha Sipilä (Kylmäkoski) 7 3,3 ha Tipuri (Kylmäkoski) 11 2,9 ha Savikko (Toijala) 1 0,5 ha Akaanportti (Toijala) 2 4,6 ha Junkkari (Akaa) 3 4 ha Tipuri Tipurin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on Turku-Tamperetien (Vt 9) varrella 3 km:n päässä Kylmäkosken keskustasta. Tontteja on saatavilla pinta-alaltaan räätälöityyn kokoon. Vapaata tonttimaata on noin 2,9 hehtaaria. Alueella on kunnallistekniikka. Alueelle on sijoittunut mm. Sisupelti Oy, Custom Sulky Oy ja Kylmäkosken jauhemaalaus Oy. Vt 9:n länsipuolelle on varauduttu kaavoittamaan lisää yritystontteja n. 100 ha. Sipilä Sipilän liike- ja teollisuusalue sijaitsee liikenteellisesti edullisella paikalla, Turku-Tampere-tien (Vt 9) varrella. Alueelle on suora liittymä valtatieltä. Alueella on vapaata tonttimaata 4 hehtaaria, jota voidaan räätälöidä yrityksen tarpeisiin. Kunnallistekniikka on rakennettu alueelle valmiiksi. Sipilän alueelle on sijoittunut mm. Tokmannin liikekeskus ja Varmiolan Leipomo Oy. Toijalan satama Toijalan sataman alue on maantie- ja vesiliikenteen risteyskohta, jossa olisi edellytykset kehittää matkailutoimintaa (esim. kylpylä- ja satamapalvelut). Satamaan voidaan toteuttaa uusia venepaikkoja ja veneiden huoltopalveluja ja moottoritieltä satamaan johtavaan liittymään raskaampaa yritystoimintaa, kuten veneteollisuutta. Sataman yritysalueen asemakaavan tavoitteena on luoda uutta yritystoimintaa logistisesti erinomaiselta paikalta. Alueelle on jo myönnetty yritystoiminnan mahdollistava suunnittelutarveratkaisu pysähtyneestä kaavoituksesta huolimatta. Viialan vaneritehdas Viialan vanha vaneritehdas elää uutta elämää vuokrattavana yritystilana. Tehtaalla on tällä hetkellä vuokralaista, pääasiassa isoja teollisuusyrityksiä. Hyvä sijainti moottoritien kupeessa on houkutellut tiloihin paikallisten firmojen lisäksi yrityksiä alueen ulkopuolelta. Vuokrattavaa tilaa on vapaana m². Yhteensä vaneritehtaassa on m² kylmää sisätilaa ja 11 hehtaaria ulkotilaa. Tiloja saneerataan tarpeen mukaan. Alue rajoittuu Vanajaveteen ja yhtenä tulevaisuuden kehitysmahdollisuutena on myös telakkatoiminnan käynnistäminen. Yritys-Konho Akaan Yritys-Konho sijaitsee 40 km Tampereelta Helsinkiin Vt 3 ja Vt 9 välittömässä läheisyydessä. Yritys-Konhoon on suunnitteilla myös pistoraide. Kokonaispinta-alaltaan Yritys-Konho on 180 hehtaaria. Osayleiskaava on jo valmiina yli 100 hehtaarin alueelle. Akaan kaupunginvaltuusto hyväksyi Yritys-Konho I:n asemakaavan pidetyssä kokouksessaan. Asemakaava tullee lainvoimaiseksi kesän 2013 aikana. Infrastruktuurin rakentaminen voi alkaa Yritys-Konhoon tavoitellaan mm. kaupan alan toimijoita ja niiden alue- tai keskusvarastoja, LVI-alan, sähkötarvikealan, tukkukauppojen ja suurempien maahantuojien varastoja ja liiketiloja. Myös raskaan teollisuuden yrityksille kuten myös kuljetusalan suurille toimijoille on tilaa. Yritys-Konhon vahvuuksia on logistinen sijainti, alueen laajuus ja kaavoitus. Heikkoutena on asutuksen läheisyys, eikä yrityksillä ole moottoritienäkyvyyttä. Asutuksen läheisyys asettaa teolliselle toiminnalle myös reunaehtoja. Alueen mahdollisuutena ovat Akaan teolliseen perustaan tukeutuva raskas teolli- Sivu 12

13 suus alueen rajoitusten sanelemissa puitteissa sekä varasto- ja kuljetustoimialojen yritykset. Kuva 12. Urjalan yritysalueet Kuva 11. Tulevaa Yritys-Konhon aluetta kesällä 2012 URJALA asukkaan Urjala sijaitsee Turku-Tampere -valtatien (Vt 9) varrella. Yrityksiä Urjalassa on 510 ja kunnan työpaikkaomavaraisuus on 90 %. Urjala on Pirkanmaan teollistuneimpia maaseutukuntia. Urjalassa on useita teollisuusalueita Kirkonkylässä, Huhdissa ja Nuutajärvellä, joista löytyy vielä vapaita teollisuustontteja. Osassa on kunnallistekniikka valmiina. Myös yksityisillä on teollisuudelle kaavoitettuja vapaita tontteja. Kolkanjoen alueelle kaavoitetaan iso yhtenäinen n. 7 hehtaarin kokoinen alue yritystoiminnan käyttöön. Alue kasvaa ja tukeutuu Vt 9 liikenneväylään. Kolkanjoen yritysalueelle on sijoittunut mm. Vällärin Puusepänliike Oy ja TM-Teräs Oy. Alueella on voimassaoleva kaava. Urjalan kunnan keskusta-alueen (Laukeela-Huhti) oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa on osoitettu aluevarauksia uusien yritysten sijoittumiselle. Kaava myös parantaa nykyisten yritysten uusia sijoittumismahdollisuuksia ja laajentumistarpeita. Uutta tai muuntuvaa teollisuus- ja työpaikka-aluetta on yhteensä noin 100 hehtaaria. Kaavassa uusia työpaikka-alueita on Hakaraivassa ja Kangasniemessä yhteensä noin 28 hehtaaria ja nykyiseen asemakaavaan verrattuna muuntuvaa työpaikka-aluetta Hakaraivassa noin 6,5 hehtaaria. Uutta teollisuus- Sivu 13

14 aluevarausta on Kampparissa noin 72 hehtaaria. Kampparin teollisuusalueen rakentaminen edellyttää valtatien eritasoliittymän toteuttamista JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Teollisuuden, logistiikka-alan ja kaupan yritysten sijoittumisessa painottuvat entistä enemmän hyvä sijainti ja saavutettavuus sekä imagoon liittyvät seikat. Imagon merkitys näkyy mm. siinä, että yritykset hakeutuvat valtateiden varsille ja muille alueille, missä niiden näkyvyysarvo on mahdollisimman hyvä. Logistiikasta riippuvaiset yritykset sijoittuvat liikenteellisesti ja kuljetusten kannalta edullisille alueille, jolloin liikenneverkkoa pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Keskuskauppakamari on tutkimuksessaan Alueiden kilpailukyky 2011 selvittänyt mm. yritysten sijaintipaikkaan vaikuttavia tekijöitä. Suomessa merkittävimmät sijaintiin ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat tekijät olivat 1) yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, 2) liikenneyhteydet, 3) markkinoiden läheisyys, 4) turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä 5) alueen läheisyydessä sijaitseva kasvukeskus. Alueiden sijainnilla ja saavutettavuudella on siis erittäin suuri merkitys yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Sijainti lähellä markkinoita tukee yritysten kasvua. Edellä mainituista kriteereistä Etelä-Pirkanmaan yritysalueilla täyttyvät kaikki yritysten määrittelet sijoittumiskriteerit. HHT-vyöhykkeen vetovoima kasvaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun kasvun ja toisaalta siitä aiheutuvan ruuhkaisuuden, tonttimaan puutteen ja maanhinnan nousun myötä. HHT-vyöhykkeen vetovoimasta esimerkkinä ovat viimevuosien merkittävät yritysinvestoinnit mm. Nurmijärven Ilvesvuoreen, Hyvinkään ja Riihimäen liittymiin, Hämeenlinnan Moreeniin sekä Lempäälän Marjamäkeen. Yritysten kysyntäpainetta pyritään hyödyntämään myös mm. Iittalassa, jossa Vt 3 varteen on osoitettu Valkeakosken rajalle saakka laajoja työpaikka-alueita. Etelä- Pirkanmaalle kohdistuu siis monesta syystä merkittävää yritystonttien kysyntää, johon olisi maankäytön, kehittämistoimenpiteiden ja markkinoinnin kautta pystyttävä vastaamaan. Myös lähimaakunnissa tapahtuva yritysalueiden kehitys (mm. Innoroad Park Jyväskylässä ja LogiCity Turussa) tukee Etelä-Pirkanmaan kehittymismahdollisuuksia. Kun luontaista kysyntää on olemassa, nousee kuntien tarjonta ja rooli kehittämisessä merkittäväksi. Kehä V -hankkeessa selvitettiin kuntien roolia ja määriteltiin niiden vastuualueita yritystoiminnan kehittämisessä. Kuva 13. Kuntien rooli ja tehtävät (Kehä V -hankkeen kyselytutkimus) Yrittäjien vastausten perusteella kunnan tehtävänä on ennen muuta huolehtia kaavoituksesta ja riittävästi yritystonttitarjonnasta sekä toiminnan mahdollistavan kunnallistekniikan rakentamisesta. Erittäin suuri merkitys on myös kunnan harjoittamalla elinkeinopolitiikalla elinkeinoilmastolla ja asioiden sujumisella yritysten kanssa. Sivu 14

15 Etelä-Pirkanmaan Akaa, Urjala ja Valkeakoski sijaitsevat liikenteellisesti erinomaisella paikalla Helsinki-Tampere -moottoritien, Turku-Tampere valtatien ja pääratojen solmukohdassa. Akaan Yritys-Konho ja Urjalan Kolkka tarjoavat yrityksille erilaisia sijoittumisvaihtoehtoja ja toteutuessaan tuovat koko seudulle lisää painoarvoa lisääntyneiden työpaikkojen muodossa. Akaan ja Urjalan tulevat yritysalueet yhdessä Valkeakosken tulevien yritysalueiden kanssa muodostavatkin logistisesti yhtenäisen yritysalueiden vyöhykkeen. Merkittävät yrityskaavahankkeet osoittavat, että Etelä-Pirkanmaan seudulla on halua saada alueelle lisää työpaikkoja ja monipuolistaa elinkeinorakennetta. Alueen vetovoimasta viestii myös jatkuva väestönkasvu ja hyvä kuntayhteistyö. Sivu 15

16 3. VALKEAKOSKEN YRITYSALUEIDEN PROFILOINTI Valkeakoski on vireä teollisuuskaupunki, jonka teollinen perinne näkyy vahvasti katukuvassa. Vuonna 2009 Valkeakosken työpaikkaomavaraisuus oli 94,0 prosenttia ja vuonna 2011 työttömyysaste keskimäärin 12,2 prosenttia. Suurimpia työnantajia ovat Valkeakosken kaupungin lisäksi UPM ja Saarioinen Oy. Kaupungin tavoitteena on säilyttää teollisuuden vahva asema talouden veturina. Kuva 15. Valkeakosken suurimmat työnantajat (Valkeakosken Tilastot ja julkaisut 2012) Valkeakosken yritystonttitarjonta on kysyntään nähden tällä hetkellä melko vähäinen. Vapaana on ainoastaan kahdeksan pienehköä tonttia, jotka sijaitsevat sinänsä edullisella paikalla, kaupungin määrittelemällä yritystoiminnan kehittämisvyöhykkeellä. Yritystonttitarjontaa pyritään lisäämään merkittävästi ja uusien, potentiaalisten yritysalueiden pinta-ala on yhteensä n. 350 ha. Taulukko 2. Valkeakosken teollisuustonttireservi Kuva 14. Työpaikat toimialan mukaan Valkeakoskella (Tilastokeskus, Valkeakosken Tilastot ja julkaisut 2012) Vapaat olemassa olevat tontit Alue Pispantalli Alueen koko (ha) 2,5 ha (4 tonttia) Mahlianmaa 3,5 ha (2 tonttia) Holmi 2,5 ha (2 tonttia) Yhteensä 8,5 ha (8 tonttia) Yleiskaavavaranto Kippari 7,2 ha Savilahti 2,8 ha (2-3 tonttia) Yhteensä 10 ha Vireillä olevat alueet Jutikkala 270 ha Holminranta 30 ha Metsäkansa 110 ha Yhteensä 410 ha Sivu 16

17 Valkeakoskella jo rakentuneita teollisuus- ja yritysalueita ovat Lumikorpi, Pispantalli ja Holmi. Vanhoja tehdasalueita ovat Tervasaari, Varsanhäntä ja Avilonin alue. Juuri rakentumaisillaan on Mahlianmaan yritysalue. Tulevaisuuden potentiaalisia yritysalueita ovat Jutikkala, Holminranta, Kippari, Savilahti, Metsäkansa, Tarttilan risteys sekä Yritys-Konho Valkeakoski. Kuva 16. Valkeakosken keskustan yritysalueet Sivu 17

18 3.1. NYKYISET YRITYSALUEET Lumikorpi Lumikorven teollisuusalueelle on sijoittuneet rakennustarvikeliikkeet (maanrakennus, rakennuskonevuokraus), autokaupat (autokorjaamot, automaalaamot ja varaosaliikkeet) sekä pienteollisuutta (betonielementtitehdas, paperiteollisuuden koneet). Alue sijaitsee kaupungin itälaidalla, Valkeakoski-Pälkäne tien varrella. Alueen sijainti keskustan läheisyydessä aiheuttaa haitallista keskustan läpimenoliikennettä. Lumikorven alue on kaavoitettu 1960-luvulla teollisuuden ja tilaa vievän kaupan tarpeisiin. Alueella ei ole rakennuskulttuurisia tai historiallisia arvoja, eikä aluetta koske valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Käyttötarkoitus on maakuntakaavan ja oikeusvaikutuksettoman rakenneyleiskaavan mukaista. Lumikorven alue on kaupunkirakenteessa asuinalueiden ja seudullisesti merkittävän virkistysalueen puristuksessa. Lumikorven alueelle kohdistuu paineita muuttaa aluetta asuintarkoituksiin. Alue on täyteen rakennettu, eikä vapaita tontteja ole. Myös laajenemismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset (muutama hehtaari). Tonttien keskikoko on pieni verrattuna tämän päivän yrityselämän tarpeisiin. Lumikorven alue soveltuu hyvin pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Alueen etuna on sijainti lähellä keskustan palveluita. Lumikorven teollisuusalue profiilina voisi olla Miesten maailma : rakentaminen, autoilun palvelut sekä pienteollisuus. Keskeisiä kehittämistarpeita on yleisilmeen kehittämisessä, jota voidaan kohentaa ympäristön hoidon toimenpiteillä yhteistyössä kaupungin, alueen yrittäjien kanssa niin, että Vaskelle tulee koordinointivastuu. Pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma on alueen profiilin selkeyttäminen. Maankäytön kehittämistarpeita voidaan tarkastella tonttikohtaisilla kaavamuutoksilla, jotta alueella jo olemassa olevat yritykset voivat laajentaa toimintaansa. Liikenneyhteyksien kehittämistarve huomioidaan rakentamalla tulevaisuudessa Pälkäneentien päähän kiertoliittymä. Näkyvyyttä voidaan lisätä uusimalla osittain opastauluja, osa opastauluista on jo uudistettu. Lumikorven alueella tarpeena on löytää lähinnä uusia vuokralaisia tyhjiin tiloihin. Kuva 17. SWOT Lumikorpi Sivu 18

19 Pispantalli Pispantallin alueella toimii 45 yritystä, jotka työllistävät n. 800 ihmistä (Saarioinen 500). Pispantalli on teollisuus- ja kuljetusyritysten aluetta. Alueella toimivat Saarioisten lisäksi mm. Wipak (pakkauskalvot) sekä autokatsastus. Pispantalli sijaitsee kaupungin pohjoisen ulosmenotien varressa, liikenteellisesti erinomaisella paikalla ja kaupungin strategian mukaisella yritystoiminnan kehittämisvyöhykkeellä. Pispantallin alue on kaavoitettu lähinnä pienteollisuuden tarpeisiin luvun alussa ja on kooltaan n. 60 hehtaaria. Aluetta on laajennettu pohjoiseen päin ja aluetta voidaan laajentaa jonkin verran 130 tien suunnassa pohjoiseen päin. Pispantallin rajoitteena on asutus, maaperäolosuhteet, sähkö- ja maakaasulinjat sekä kuntaraja. Toiminnan tehostaminen voi olla lähinnä täydennysrakentamista. Alueella ei ole maisema-arvoja tai erityisiä luonnonympäristöarvoja. Pispantalli rajautuu Vanhankylän peltoihin, joille tulee sijoittumaan uusi asuinalue. Vapaata tonttimaata on n. 3 hehtaaria, josta muodostettavissa erikokoisia tontteja ( m²). Pispantallin alue soveltuu parhaiten pienteollisuuden ja tuotannollisten yritysten sijaintipaikaksi. Pispantallin keskeisenä kehittämistarpeena on rajapinnan luominen Vanhankylän tuleviin asuinalueisiin. Yleisilmeen kohentamiseksi Pispantallin alueella tulisi tehdä ympäristön hoidon toimenpiteitä: pusikoiden raivaamista sekä siistimistä yhteistyössä kaupungin ja yrittäjien kanssa. Liikenneyhteyksien parantamiseksi tullaan tarvitsemaan uusia liittymiä 130- tielle sekä niille johtava 130-tien rinnakkaisyhteys. Myös alueen näkyvyyttä on syytä lisätä opasteita uusimalla ja pusikoita raivaamalla. Alueella on tarvetta kehittää ulkoista ilmettä. Kuva 18. SWOT Pispantalli Kuva 19. Vapaa yritystontti Pispantallin alueella Sivu 19

20 Holmi Holmin alueelle on sijoittunut keskisuurta teollisuutta ja tuotantolaitoksia (4 kpl) mm. Flinkenbergin teräspalvelukeskus. Holmi sijaitsee maantie 130:n kainalossa, Valkeakosken läntisen sisääntulotien varrella. Sijainti on logistisesti hyvin keskeinen strategian mukaisella yritysten kehittämisvyöhykkeellä. Yritykset voivat hyödyntää rautatietä kuljetuksissa. on mahdollisuus pieneen sisäiseen laajentamiseen tehostamalla alueen käyttöä. Alueella on vapaana kaksi n. 1 hehtaarin tonttia sekä jonkin verran tonttimaata nykyisten tuotantolaitosten laajennuksiin. Holmin alue soveltuu keskisuuren teollisuuden ja tuotantolaitoksien tarpeisiin. Alueella ei ole palveluita. Keskeisenä kehittämistarpeena on kaavamuutoksen kautta toteuttaa alueelle 1-3 tonttia lisää. Kuva 21. Vapaita yritystontteja Holmin alueella Kuva 20. SWOT Holmi Holmin alue on kaavoitettu 1990-luvun lopulla ja alueen kokonaispinta-ala on 14 hehtaaria. Alue rajoittuu rautatiehen ja Teollisuustiehen. Alueella Kuva 22. Holmin alueelle on sijoittunut mm. Pyroll Sivu 20

21 Mahlianmaa Mahlianmaan alue on kooltaan 7 hehtaaria. Se sijaitsee Tampereentien (Mt 130) ja kaupungin sisääntuloväylän risteyksessä, keskustasta 3 km länteen. Mahlianmaalta voi tulevaisuudessa olla yhteys rataverkkoon, jos maaston korkeuserot ratkaistaan ja uusia yritystontteja pystytään rakentamaan alueelle. Alueella ei ole palveluja. Mahlianmaan alueen asemakaava valmistui vuonna 2010 ja alueen tasoitustyöt valmistuvat kesällä Alueen laajentaminen on hyvin haasteellista suurista maanrakennuskustannuksista johtuen. Vapaita tontteja on yhteensä 3, joista 1 on varattuna. Parhaat rakennuspaikat ovat sisääntuloväylän molemmin puolin. Lisää tontteja voidaan saada käyttöön, jos maaston suuret korkeusvaihtelut onnistutaan ratkaisemaan kustannustehokkaasti. Mahlianmaa soveltuu parhaiten kevyelle teollisuudelle, palveluyrityksille ja toimistorakentamiseen. Alue tarjoaa myös sijoittumismahdollisuuden maakaasua hyödyntäville yrityksille. Kuva 24. Mahlianmaan yritystonteille tehtiin maantasoitustöitä kesällä 2012 Kuva 23. SWOT Mahlianmaa Raideyhteyden saaminen alueelle edellyttää vaativaa maastotöitä. Varsinaisia kehitystarpeita alueella ei vielä ole, sillä alue on vielä rakentumassa. Sivu 21

22 Vanhat tehdasalueet Tervasaari, Varsanhäntä ja Avilon Valkeakoskella on vanhoja tehdasalueita kaupungin ydinkeskustassa ja sen lähituntumassa, kuten Tervasaari, Varsanhäntä ja Avilonin alue. on tonnia. Tervasaaren tuotannosta yli 90 prosenttia viedään ulkomaille. Henkilöstöä on noin 400. Kuva 26. Tervasaaren tehdasalue Valkeakosken keskustassa Varsanhännän alue on suurteollisuuden alue, jonne ovat sijoittuneet mm. Bemis Valkeakoski Oy:n (muovikalvojen valmistus), Styroplast Oy:n, Walpella Oy:n ja Metso Paper Oy:n (terätehdas) tehdasrakennukset (konepaja ja teräsvalimo). Varsanhännän alue sijaitsee Valkeakosken läntisen sisääntulotien (Mt 130) liittymässä ja alue rajautuu Vanajaveteen sekä UPM- Kymmene Oyj:n omistamaan teollisuuskaatopaikkaan. Varsanhäntä on alun perin entisen Jylhävaaran tehtaan ympärille muodostunut teollisuusalue. Kuva 25. SWOT vanhat tehdasalueet Tervasaari on Kanavarannan vanha tehdasalue. Valkeakosken kaupunki rakentui tehdasalueen ympärille. Tervasaaressa on UPM-Kymmenen paperitehdas. UPM:n Tervasaaren tehtaalla on kolme paperikonetta. Valkeakoskella sijaitseva tehdas on maailman suurin tarroihin käytettävän irrokepaperin valmistaja. Paperikoneiden yhteinen tuotantokapasiteetti Avilonin alue on entinen Kirjasniemi Säteri Oy:n tehdasalue, suurteollisuuden alue. Avilonin tehdasalueella tuotetaan viskoosikuitua. Vanhoilla tehdasalueilla ei ole merkittävissä määrin uusille yrityksille soveltuvia vapaita tiloja, eikä teollisuusalueita voi muuttaa uusien yritysten edellyttämien vaatimusten mukaisiksi. Sivu 22

23 3.2. UUSIEN YRITYSALUEIDEN TARVE TULEVAISUUDES- SA Valkeakosken uuden työpaikan tavoite edellyttää varautumista merkittävään uusien yritysalueiden kaavoittamiseen ja rakentamiseen. Yritysalueiden kehittämisessä tavoitteena tulee olla kohtuullisen työpaikkaintensiivinen toiminta, mikä merkitsee n. 10 työpaikkaa / hehtaari. Tämä tarkoittaisi n. 450 ha uusia yritysalueita, mikä on jonkin verran enemmän kuin tämän hetkiset yritystontit, yleiskaavavaranto ja potentiaalisten yritysalueiden yhteenlaskettu pinta-ala. Tulevaisuudessa olisi hyvä olla jonkin verran ylimitoitettua tonttireserviä, jotta teollisuus voidaan keskittää tietyille alueille pitemmälläkin aikavälillä. Siksi kaikkia Vt 3 liittymiä HHT-vyöhykkeen varrella tulee tarkastella potentiaalisina yritysalueina. Kuva 39. Potentiaaliset yritysalueet HHT-vyöhykkeen varrella Sivu 23

24 3.3. VALKEAKOSKEN SUUNNITELTUJA YRITYSALUEITA Valkeakoskelle tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä uutta asukasta, mikä merkitsee 100 % työpaikkaomavaraisuudella n uutta työpaikkaa. Akaan väkiluvun ennustetaan myös kasvavan selvästi hyvän logistisen sijainnin ja Tampereen seudun yleisen vetovoimaisuuden seurauksena. Alueen työpaikkojen tarve kasvaa myös tästä syystä. Uusien työpaikkojen syntymisen kannalta suunnitteilla olevien, uusien yritysalueiden toteutuminen on tärkeää. Yritysalueiden on oltava myös profiililtaan riittävän erilaisia Valkeakoskella tarvitaan sekä perinteisiä teollisuusalueita läheltä keskustaa että uusia yritysalueita tilaa vieville toimijoille hyvien logististen yhteyksien äärestä. Mahlianmaan yritysalue on juuri valmistumassa. Seuraavan viiden vuoden kuluessa olisi tärkeää toteuttaa Holminranta nykyisten teollisuusalueiden jatkeena sekä valmistella logistisin perustein sijoittuvia, paljon tilaa vievän yritystoiminnan alueita. Potentiaalisia sijaintipaikkoja ovat tehtyjen tarkastelujen perusteella Jutikkalan liittymäalue, Metsäkansan alue teollisuusradan varrella, Tarttilan liittymäalue ja Konhon liittymäalue. Ensisijainen toteuttavuudeltaan ja aikataulultaan on Jutikkala. Alueiden kaavoitusta tulisi viedä eteenpäin. Yritystonttireserviä tulisi lisätä seuraavan vuoden kuluessa myös Kipparin, Metsäkansan, Valkeakosken Yritys-Konhon sekä Tarttilan risteysalueilla. Osa myöhemmin toteutettavista alueista voi olla vaihtoehtoisia keskenään Mahlianmaa 6,5-13 ha 2015 Jutikkala ha, Holminranta 30 ha 2020 Kippari 7-30 ha Kuva 27. Valkeakosken tulevien yritysalueiden rakentumisen aikataulu Savilahti Yleiskaavassa Savilahden alue on merkitty teollisuusalue merkinnällä. Savilahden alueen käyttöönotto vaatisi mittavia maastotöitä. Tällöin saataisiin 2-3 teollisuustonttia, yhteensä 2,8 hehtaaria. Jos pyritään massatasapainoon louhintaa ja täyttöä tarvittaisiin molempia noin m³. Täytettävien alueiden savisuus luultavasti johtaisi myös maan stabiloimisen tai massanvaihtojen tarpeeseen, joka edelleen huonontaisi alueen käyttöönottomahdollisuuksia Metsäkansa ha 2030 Tarttilan risteys ha, Yritys-Konho Valkeakoski ha Savilahden alueelle on myös laadittu vaihtoehtoinen maankäyttöluonnos, jossa Savilahden alueelle on mahdutettu 32 toimivaa pientalotonttia. Alueen kaavoittaminen asuinalueeksi vaikuttaa perustellummalta. Alue liittyy luontevasti Kärjenniemen pientaloasutukseen. Sivu 24

25 Kippari Kipparin alueelle voidaan sijoittaa yksittäisiä pienehköjä teollisuusrakennuksia ja -tontteja. Kipparin alue sijaitsee Mt 130 länsipuolella, vastapäätä Pispantallin teollisuusaluetta. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä. tontteja. Alue soveltuu parhaiten pk-teollisuuden tarpeisiin. Alueella tulee huomioida rajapinta Yli-Nissin kasvavaan asuinalueeseen. Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön on otettavissa runsas 7 ha edellyttäen, että huonosti kantavan pohjan maanrakennuksen kustannukset onnistutaan kattamaan. Lopullisessa laajuudessaan alueella voi olla 30 ha teollisuustontteja, kun maankaatopaikka muutetaan teollisuusmaaksi ja alueella tehdään tarvittavat laajat maantasaus- ja pohjatyöt. Kuva 34. SWOT Kippari Alueen kaavoitusta ja teollista käyttöä rajoittavat vaikea rakennettavuus, alueen läpi kulkeva voimajohto ja liito-oravakanta. Suurille rakennuksille ei ole tilaa. Alue on keskeisiltä osin kaupungin omistuksessa. Alueen käyttöönottoon menee vielä vuosia ja tarjolle tulee todennäköisimmin pieniä Kuva 35. Kipparin oikeusvaikutteinen osayleiskaava (hyv. 2006). Kipparin alueelle on merkitty teollisuus ja työpaikkatontteja. (Lähde: Kipparin alueen asemakaavan OAS, 2008) Sivu 25

26 Holminranta Holminrannan alueelle on arvioitu saatavan 30 hehtaaria uusia yritystontteja. Holminranta täydentää Holmin ja Mahlianmaan teollisuusalueita ja palvelee Varsanhännän teollisuusalueen toimijoita. Holminranta sijaitsee vastapäätä Mahlianmaata, 2,5 km kaupungin keskustasta länteen. Alueelle tulevilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää rautatietä. Holminrannan alueella on voimassa Lotilan länsirannan osayleiskaava. Parasta aikaa on vireillä Holminrannan osayleiskaavan muutos. Tavoitteena on luoda edellytykset teollisuustonttien asemakaavoittamiselle nopealla aikataululla, tutkia 130-tiehen ja rautatiehen rajoittuvan alueen soveltuvuutta teollisuustonteiksi. Alueen maaperäolosuhteet ja sijainti rinteessä mahdollistaa tonttien sijoittamisen vain useaan tasoon. Rakentaminen tasoihin sallisi kohtalaisen ison yrityksen sijoittumisen (enintään 5 ha) alueelle. Holminrannan alue soveltuu parhaiten pienen ja keskisuuren teollisuuden käyttöön, mutta 1-2 suurempaa teollisuuslaitosta on myös mahdollista sijoittaa alueelle. Alueelle voi sijoittua rautatietä hyödyntävää teollisuutta. logistiikka-alan yrityksiä tai maakaasua hyödyntäviä prosesseja. Alueen koko ja sijainti muiden työpaikka-alueiden yhteydessä riittävät mahdollistamaan lähipalvelujen syntymisen. Kuva 32. SWOT Holminranta Kuva 33. Ote Holminrannan oyk:n muutoksesta, luonnosvaiheen kaavakartta Sivu 26

27 Jutikkala Jutikkala on tärkein Valkeakosken tulevista yritysalueista, koska Hämeenlinnan ja Tampereen väliltä puuttuu kokonaan tilava, yritysprofiililtaan vetovoimainen alue, joka voidaan rakentaa uusiutuvien energiamuotojen varaan ja jolla on merkittävä näkyvyysarvo Vt 3 välittömässä läheisyydessä. Jutikkalan alue on osa Vt 3 Iittalasta Konhoon ulottuvaa logistista vyöhykettä ja tukee toteutuessaan merkittävästi HHT-vyöhykkeen vahvistumista. Jutikkala sijaitsee lähellä Iittalan (7km), Toijalan (10 km), Viialan ja Valkeakosken (14 km) taajamia, joihin alueelta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Etäisyys Tampereelle on 45 km, Helsinkiin 125 km ja Turkuun 143 km. Kuva 28. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä: asuminen, elinkeinot ja logistiikka. TP-merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikkaalueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Punaisella ympyrällä on merkitty Jutikkalan alue. Jutikkalan alueen osayleiskaava on vireillä. Osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 10 11/2011. Valkeakosken kaupunki omistaa keskeisen osan suunnittelualueesta. Jutikkalan alue tukeutuu Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja sitä täydentävän, ensimmäisen vaihemaakuntakaavan luonnoksen Iittalaan osoittamiin työpaikka-alueisiin. Pirkanmaan maakuntakaavassa alueelle ei osoiteta maankäyttöä. Kuva 29. Jutikkalan osayleiskaavan luonnosvaiheen kaavakartta Yleiskaava osoittaa erityisesti logistiikkatoiminnoille soveltuvia teollisuusalueita (T) ja niitä tukevia sisäisen logistiikan ja palvelujen alueita (P) yh- Sivu 27

28 teensä n. 270 hehtaaria. Alueella on mahdollisuus muodostaa hyvinkin suuria (10 40 ha) yhtenäisiä teollisuustontteja, joita voidaan räätälöidä tarpeen mukaan. Jutikkala tarjoaa sijoitusmahdollisuuden usealle todella suurelle toimijalle ja niihin tukeutuvalle pienempien yritysten joukolle. Jutikkalan profiilissa painottuvat vahvasti hyvä saavutettavuus, uusiutuvien energiamuotojen vihreä energian hyödyntäminen, näkyvyysarvo Vt 3 välittömässä läheisyydessä ( Pirkanmaan Portti ) sekä alueen laaja pintaalan ja helppo rakennettavuus. Jutikkalassa suuret tontit ovat mahdollisia, alueella on helposti tasattava maasto ja kantava maaperä (pohjoisosassa) ja infrastruktuurin toteuttaminen on helppoa. Luonnonympäristö- ja maisema-arvot tai asutus eivät aseta alueen toteuttamiselle esteitä. Rakennettavuus Vihreä energia Jutikkalan profiili Saavutettavuus Sijainti HHT-vyöhykkeellä ja Vt 3 välittömässä läheisyydessä kiinnostaa yrityksiä. Alueen kehittämisestä on käyty neuvotteluja mm. merkittävän suomalaisen rakentajan ja konseptin toteuttajan kanssa. Neuvotteluissa on Jutikkalan vetovoimatekijöinä noussut esille mm. mahdollisuudet suuriin tonttikokoihin ja laajennuksiin, uusiutuvaan energiaan pohjautuvat energiaratkaisut ja -innovaatiot, Valkeakosken teollisuusosaaminen ja osaavan työvoiman saatavuus. Erittäin merkittäviä seikkoja rakentajien kannalta ovat myös Jutikkalan näkyvyys ja imagoarvo valtatielle 3 sekä mahdollisuus järjestää työntekijöille hyvät joukkoliikenneyhteydet ja viihtyisä asuinympäristö Akaan, Iittalan tai Valkeakosken alueilta. Kehitettävän alueen profiili Kuva 30. Jutikkalan profiili Näkyvyys Jutikkalan imago rakentuu parhaimmillaan kestävien ympäristöarvojen ja energiataloudellisten ratkaisujen (mm. tuulivoima, maalämpö) varaan. Jutikkalasta tulisi kehittää monipuolinen osaamisintensiivinen yritysalue, jonne terminaalitoimintoja paremmin sopisi logistiikkatoimialan lisäarvopalvelut. Näitä ovat erilaisten perustuotteiden viimeistelytyöt loppuasiakkaiden toiveiden mukaisesti. Siksi Jutikkalaan voisi mainiosti sijoittua myös tuotteiden valmistusta ja muuta teollistoimintaa. Jutikkalan kehittämisessä ja alueen eteenpäin viemisessä tärkeää on selkeä visio alueen kehittämisestä, kaupungin yrityksiä kohtaan myönteinen elinkeinoilmasto ja asioiden sujuminen kunnallisessa päätöksenteossa. Sivu 28

29 Alueen infrastruktuurin on oltava rakennettuna siinä vaiheessa kun yritykset ovat sijoittumassa alueelle. Jutikkalan alueesta kiinnostuneella konseptintoteuttajalla on tiedossa potentiaalisia, alueelle sijoittuvia yrityksiä. Metsäkansa Metsäkansan alueelle ollaan lähivuosina laatimassa yleiskaavaa. Metsäkansan alueen halki kulkee teollisuusraide, jonka läheisyyteen on mahdollista sijoittaa muutamia isohkoja teollisuustontteja. Alueen pinta-ala on n. 110 hehtaaria ja se sijaitsee tärkeän sisääntuloväylän (Mt 304) varrella. Alueella on myös mahdollisuus maakaasun hyödyntämiseen. Tavoitteena on saada alueelle vielä raskaampaa teollisuutta kuin Yritys-Konhon alueelle. Metsäkansan käyttöönotto ajoittuu myöhemmäksi kuin Jutikkalan alueen rakentuminen. Maaperä on haasteellinen, sillä se pitää tasata junaradan tasoon ja tehdä kantavaksi. On todennäköistä, että alue vaatii vuoden valmistelun, jotta alueen maamassat saadaan vaihdettua. Metsäkansassa on kyläasutusta ja sinne on muodostumassa asuintaajama, joka omalta osaltaan tulee rajoittamaan alueen teollista käyttöä. Alueet, jotka olisivat mahdolliseen teolliseen käyttöön sopivia, ovat yksityisten omistuksessa ja osittain maatalouskäytössä. Kaupunki omistaa maata osittain. Mikäli Metsäkansan alue rakentuu, niin sen ja Kärjenniemen asuinalueen väliin tulisi osoittaa siistimpää yritysaluetta puskuriksi. Alue ei käyttöprofiililtaan pysty korvaamaan Jutikkalaa, mutta täydentäisi sitä rautatieyhteydellä (konttien kaukokuljetukset junavaunuilla). Kuva 31. SWOT Jutikkala Sivu 29

30 Yritys-Konhon Valkeakosken puoleinen osa on kuitenkin sijainniltaan ahdas: se sijaitsee moottoritien, asutuksen ja luontoarvojen välissä. Laajat risteysalueet sekä vesistöt erottavat Valkeakosken alueen Akaan puoleisesta alueesta. Alue tukeutuisi silti Akaan infraan. Valkeakosken yhdyskuntarakenteesta alue on täysin irrallinen ja etäisyys kuntakeskukseen on suuri, noin 15 km. Alueelle kulkee kevyen liikenteen väylä, mutta pitkä etäisyys ei suosi ympärivuotista työmatkapyöräilyä. Kuva 36. Ote Kaupunkirakenne suunnitelmasta. Metsäkansan yritysalue violetilla. Yritys-Konho Valkeakoski Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (Ehdotus MKH ), on Akaan puolella sijaitsevaa Yritys-Konhon aluetta laajennettu Valkeakosken puolelle. Tarkoituksena on luoda hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen perustuva yritysalue, jota on mahdollista kehittää kuntien yhteisillä toimenpiteillä. Tarttilan liittymä Tarttilan liittymä on yksi Vt 3:lta Valkeakoskelle johtavista liittymistä. Liittymän alueella on nyt maa-aineksen ottoa. Maakaasuputki kulkee alueen läpi. Mahdollinen tuleva yritysalue sijoittuisi risteyksen pohjoispuolelle. Mikäli alue rakennetaan yritysalueeksi, sen käyttöönotto tapahtuisi vasta vuoden 2030 paikkeilla täydennysalueena. Kuva 37. Ote Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kartasta Kuva 38. Ote 1. Pirkanmaan maakuntakaavasta Sivu 30

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet

Tuusulan yleiskaava Työpaikka-alueet Tuusulan yleiskaava 2040 Työpaikka-alueet Tuomala II Ristikivi Tuusulan itäväylä Rykmentinpuistossa Sula Kulomäentie Focus Focus - Sijainti: globaaleille toimijoille ja pk-seudun yrityksille - Näkyvyys

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivityshistoria

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivityshistoria PIRKKALA Linnakallion asemakaavan laajennus (nro 231) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivityshistoria 26.11.2015 Mitä on suunnitteilla? Ilmakuva Hannu Vallas Alue sijoittuu keskeiselle paikalle

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Osa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi. Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012, 27.11.2013, 5.3.2014 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli)

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) 1 (5) LIITE 6 YLÖJÄRVI YMPLTK. 12.12.2011 ASEMAKAAVA: Elovainion yritysalueen laajennus (Yhdystien pohjoispuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelun alue sijaitsee Elovainion

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET Lausunnonantaja Tiivistelmä lausunnon sisällöstä asiakohdittain Vastine asiakohdittain Varsinais- Suomen liitto Varsinais- Suomen ELY, liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 1. Selvitys täydentää, syventää

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kunta: Kirkkonummi Kaavan nimi: VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2 Hankenumero: 40118 Piirustusnro: 3121 Laatija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot