UNIRESTA OY JA SEN EDELTÄJÄT VUOSINA ANNA NIEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIRESTA OY JA SEN EDELTÄJÄT VUOSINA 1962 2012 ANNA NIEMINEN"

Transkriptio

1 UNIRESTA OY JA SEN EDELTÄJÄT VUOSINA ANNA NIEMINEN Turku 2012

2 Kannen suunnittelu ja taitto: Uniprint Suomen Yliopistopaino Oy ISBN Uniprint Suomen Yliopistopaino Oy Turku 2012

3 Uniresta Oy ja sen edeltäjät vuosina Anna Nieminen Turku 2012

4

5 Sisällys Alkusanat...5 Luku 1: Oulun ylioppilasapu ry perustetaan ( )...7 Opiskelijaruokailua ja muuta toimintaa... 8 Aloittelijasta puoliammattilaiseksi... 8 Luku 2: Parivaljakko Oulun ylioppilasapu ry ja Reidar Oy ( ) Ylioppilasavusta ammattilainen Ravintoloitsija Reidar Oy Opiskelijaruokailu saa valtion tuen Luku 3: Kesäleski Oy:n ja Uniresta Oy:n aikaan ( ) Kehitystä ja kasvua Anniskeluravintolat vaikeuksissa Ylioppilasavun toiminta supistuu Luku 4: Uniresta Oy uudella vuosituhannella ( ) Bisnestä ja osuustoiminta-aatetta Tutkimukset, toiveet ja trendit toimintaa kehittämässä Konkareiden ja ammattilaisten Uniresta Lopuksi Lähteet Viitteet... 31

6

7 5 Alkusanat Uniresta Oy on oululaisten opiskelijayhteisöjen omistama yritys, joka tuottaa opiskelija- ja henkilöstöravintolapalveluita 14 toimipisteessä Oulussa sekä juhlapalveluita siellä, minne asiakkaat meidät tilaavat. Unirestan tavoitteena on jättää asiakkailleen hyvä maku asioinnista toimipisteissä ja edesauttaa oululaisia yliopisto-opiskelijoita menestymään opinnoissaan. Unirestan tulos käytetään oululaisten yliopisto-opiskelijoiden tukemiseen Oulun ylioppilasapu ry:n kautta jaettavina stipendeinä sekä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintatalouden kautta. Osa tuloksesta käytetään Unirestan kehittämiseen yhä paremmaksi yritykseksi asiakkailleen ja työntekijöilleen. Unirestan toiminnan tavoite ei ole voiton maksimoiminen, vaan osa tuloksesta näkyy suoraan asiakkaidemme lautasilla parempina raakaaineina ja laadukkaampina annoksina. Uniresta on täysin oululainen yritys ja kaikki hyöty Unirestan toiminnasta jää Ouluun ja oululaisten yliopisto-opiskelijoiden hyväksi. Olemme olleet Oulun yliopistolla tarjoamassa opiskelijoiden ravitsemispalveluita alusta alkaen ensin Oulun ylioppilasapu ry:n nimellä ja myöhemmin omana itsenäisenä yrityksenä Uniresta Oy:nä. Koemme, että Unirestalla on tärkeä paikka kaikkien oululaisten yliopisto-opiskelijoiden ravitsemuksen ja hyvinvoinnin edistämisessä ja olemme iloisia ja kiitollisia siitä, että olemme saaneet olla tekemässä tätä työtä. Samalla toivomme, että tämä hyvä ja kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö voisi jatkua mahdollisimman pitkään. Kuva: O.W. Kinnunen / Studio P.S.V. Unirestan tulevaisuus näyttää valoisalta. Olemme onnistuneesti laajentaneet toimintaamme myös henkilöstöravintolapuolelle ja juhlapalveluihin ja tällä tiellä jatkamme tulevaisuudessakin. Vuosi 2012 on Unirestalle paitsi juhlavuosi myös kehittämisen vuosi. Olemme käynnistäneet laajan laatuprojektin, jonka tarkoituksena on edesauttaa yritystä kehittymään yhä paremmaksi omistajilleen, asiakkailleen ja henkilökunnalleen. Samaan aikaan olemme mukana Oulun kaupungin yhteismarkkinointityössä kasvattamassa paitsi Oulun myös Unirestan tunnettuutta. Näillä kaikilla toimenpiteillä tähtäämme siihen, että olemme yhä vahvempi yritys jatkossa ja voimme entistä paremmin täyttää tehtäväämme. Kaija-Liisa Silvennoinen Toimitusjohtaja

8

9 7 Luku 1: Oulun ylioppilasapu ry perustetaan ( ) Uniresta Oy:n perustamista edelsivät vuosikymmenet, jolloin sen myöhemmin jatkamaa toimintaa aloittivat ja harjoittivat muut järjestöt ja yhtiöt. Näistä varhaisin oli Oulun ylioppilasapu ry, joka syntyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan aloitteesta 1960-luvun alussa. Oulun yliopisto oli aloittanut toimintansa vuonna 1958, joten sen ylioppilaskunta itsekin oli varsin nuori toimija. Päätöksen Oulun ylioppilasapu -nimisen yhdistyksen perustamisesta ja anomisesta yhdistysrekisteriin teki ylioppilaskunnan hallitus joulukuussa Oulun ylioppilasapu ry:n säännöt esiteltiin ylioppilaskunnan hallitukselle jo samassa kokouksessa, ja ne päätettiin hyväksyä. Säännöissä yhdistyksen tarkoitus kerrottiin seuraavasti: 2 Yhdistyksen jäseniksi päätettiin ottaa sekä järjestöjä että henkilöitä, ja mukaan aiottiin pyytää Oulun yliopiston tukisäätiö. Kaikista näistä päätöksistä huolimatta Oulun ylioppilasavun toiminta lähti käyntiin kangerrellen. Sen perustavaa kokousta ei saatu jostakin syystä järjestettyä, ja asiaa käsiteltiin toisen kerran vasta tammikuussa Lopulta Oulun ylioppilasapu piti perustavan kokouksensa helmikuun lopulla, mutta sen jälkeenkin toiminta oli aluksi laimeaa. Ylioppilaskunta antoi tästä moitteita ja pyrki kohentamaan tilannetta, mistä näyttikin olevan apua. Ylioppilasapu ilmoitettiin viimein yhdistysrekisteriin, ja siitä tuli rekisteröity yhdistys elokuussa Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää Oulun yliopistossa opiskelevien ylioppilaiden ja nuorten tieteenharjoittajien opintoja ja tutkimustyötä, kulttuuriharrastuksia, sekä sosiaalista ja terveydenhuoltoa ja yhteistoiminnassa Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa harjoittaa palvelutoimintaa ja kansainvälistä kanssakäymistä. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa järjestämällä neuvontatoimintaa sekä keskustelu- ja kulttuuritilaisuuksia, myöntämällä stipendejä ja määrärahoja yksityisille henkilöille ja yhteisöille sekä pyrkimällä muilla tavoin edistämään opiskelijoiden ja nuorten tieteenharjoittajien opinto-, tutkimus- ja huoltotyötä. Varojen saamiseksi yhdistyksen toimintaa varten voi yhdistys toimeenpanna keräyksiä, arpajaisia ja juhlia sekä harjoittaa luvallisia elinkeinoja. Edelleen yhdistys voi ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia. Toimintaansa varten yhdistys hankkii tarvittaessa asianomaisen luvan. Vaikka omavalvontaan on paneuduttu 2000-luvulla entistä enemmän uuden elintarvikelainsäädännön myötä, ruoan laatua ja olosuhteita on seurattu aiemminkin.

10 8 Opiskelijaruokailua ja muuta toimintaa Ylioppilasavun vaiheista vuonna 1987 kirjoittanut Tuure Holopainen luonnehti yhdistystä ylioppilaskunnan tukijärjestöksi. Sitä se vaikuttaa olleenkin, ja sen tehtävät määräytyivät varsinkin alkuvaiheessa nimenomaan ylioppilaskunnan tarpeista käsin. Ylioppilaskunta kiirehti toiminnan saamista alkuun, sillä se halusi antaa Ylioppilasavun tehtäväksi Urho Kekkosen muotokuvien myymisen varojen keräämiseksi. Hitaan alun vuoksi ylioppilaskunta joutui silti tarttumaan myyntipuuhiin itse. Holopaisen arvio oli, että ulkoapäin velvoitettu myyntikampanja koettiin yhdistyksessä todennäköisesti turhauttavaksi. 4 Oulun ylioppilasavun oma-aloitteisesti hahmottelema toiminta oli myös ylioppilaskunnan intressien mukaista, sillä tärkeimmäksi koettiin opiskelija-asuntolan rakennushankkeen tukeminen. Ylioppilaskunta paneutui tuolloin yliopisto-opiskelijoiden käytännön arjesta huolehtimiseen. Uudessa yliopistokaupungissa oli suuri tarve saada kohtuuhintaisia asuntoja opiskelijoille, joilta puuttuivat monet myöhemmin saadut etuudet ja tuet. Varojen kerääminen opiskelija-asuntojen rakentamiseen oli keskeinen osa ylioppilaskunnan toimintaa, ja mitä ilmeisimmin sitä pidettiin kaikkein akuuteimpana asiana myös Ylioppilasavussa. Yhdistys haki valtakunnallista keräyslupaa sisäasiainministeriöltä. 5 Opiskelijaruokailusta vastaaminen tuli mukaan Oulun ylioppilasavun toimintaan syksyllä 1964, jolloin Kontinkankaan ruokala tarvitsi työlleen jatkajan paikallisen Martta-yhdistyksen luovuttua tehtävästä. Oulun yliopiston kemian laitos sijaitsi tuolloin Kontinkankaalla, ja yliopisto tiedusteli Ylioppilasavun kiinnostusta ravintolan pitoon saaden myöntävän vastauksen. Ruokalatoiminta edellytti vakinaisen henkilökunnan palkkaamista ja pitkäjänteisempää asioiden hoitoa. 7 Aloittelijasta puoliammattilaiseksi Holopaisen mukaan Oulun ylioppilasavusta tuli vuodesta 1967 lähtien puoliammattilainen lyhyen amatöörikauden jälkeen. Vankistuva ja laajeneva toiminta aiheutti sen, että yhdistykselle haluttiin saada voimakkaampia taustayhteisöjä. Henkilöjäsenyys ei tuntunut enää sopivalta vaihtoehdolta, sillä Ylioppilasavun asiat vaativat toimijoiden aikaa ja asiantuntemusta yhä enemmän. Säännöt uudistettiin keväällä 1967 siten, että jäseniksi hyväksyttiin ainoastaan yhteisöjä. Uudistuksen myötä jäsenyhteisöiksi saatiin Oulun yliopiston ylioppilaskunnan ja Oulun yliopiston tukisäätiön rinnalle Oulun kaupunki. 8 Keräystoiminta ulotettiin koko Pohjois-Suomeen, koettiinhan Oulun yliopisto nimenomaan Pohjois-Suomen yliopistoksi. Varoja saatiin koottua mukavasti, sillä niin kunnat, järjestöt kuin yksityishenkilötkin lahjoittivat mielellään markkojaan opiskelija-asuntolaa varten. Ylioppilasapu myi adresseja, pienoistervatynnyreitä ja autoarpoja, ja rahaa kerättiin myös monistustoiminnalla. Rauhalassa pidettiin myyntipistettä, josta opiskelijat voivat ostaa paperitavaraa, tehdä konekirjoitustöitä ja tilata lehtiä. Jo vuonna 1963 yhdistys luovutti yhteensä markkaa opiskelijoiden asumista tukemaan. Lahjoitukset jatkuivat säännöllisinä seuraavina vuosina. 6 Oulun ylioppilasapu ry julkaisi henkilöstölehteä Me Apulaiset. Tämä numero ilmestyi joulukuussa Uniresta Oy:n arkisto.

11 9 Ylioppilasavun toiminta kasvoi ja monipuolistui ja 1970-lukujen taitteessa huomattavasti. Välkkylään rakennettu ylioppilaskylä valmistui vaihe vaiheelta. Ylioppilasapu avasi alueelle kanttiinin ja baarin, laajensi Välkkylään Kontinkankaalla aloitetun leipomotoimintansa, käynnisti pesulapalvelun, suurensi paperikauppaansa, perusti uuden baarin Kirkkokadulle ja avasi ravintola Potnapekan. Myös yhdistys itse sai toimistotilan Välkkylästä majailtuaan siihen asti ensin ylioppilaskunnan tiloissa ja sitten omassa toimipisteessä Hallituskadulla. Varojen kerääminen ei ollut enää tärkeimmällä sijalla, vaan ruokaloiden ylläpito ja pienimuotoinen liiketoiminta olivat nyt keskeisimpiä. Ensimmäisen toimitusjohtajansa Ylioppilasapu sai vuonna 1969, jolloin tehtävään nimettiin Aarno Aho. Häntä seurasivat ensin Seppo Nieminen ja sitten Osmo Ville Kettunen 1970-luvun alkupuolella. 9 Oulun ylioppilasapu ry ylläpiti kesäisin myös retkeilymajoja. Uniresta Oy:n arkisto.

12 10 Luku 2: Parivaljakko Oulun ylioppilasapu ry ja Reidar Oy ( ) Vuosi 1973 merkitsi huomattavaa muutosta Oulun ylioppilasapu ry:lle. Ylioppilaskunta oli pitkään tuskaillut suureksi paisunutta opiskelija-asuntojen rakennustoimintaansa ja sen rahoittamiseksi luotua liike- ja ravintolatoimintaa ja niihin liittyviä ongelmia. Ylioppilaskunnasta oli tullut kaupungin suurin ravintoloitsija, eikä sen aika ja huomio riittänyt kaikkeen. Jo edellisen vuosikymmenen lopulla ratkaisuksi oli ehdotettu näiden toimintojen eriyttämistä ylioppilaskunnasta, jonka toivottiin keskittyvän enemmän opiskelijajäsentensä muihin tarpeisiin kuten opiskelijapolitiikkaan. Yhä enemmän mietittiin myös sitä, kuuluiko opiskelijajärjestön omalle vastuulle rakennuttaa jäsenilleen asuntoja ja kerätä siihen rahaa ravintoloilla ja muulla liiketoiminnalla. 10 Ylioppilaskunta päätti toteuttaa eriyttämissuunnitelmat siten, että opiskelija-asuntoihin liittyvät asiat siirtyivät vuonna 1971 perustetun Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) vastuulle ja liiketoiminta sekä ruokaloiden, ravintoloiden ja kesähotellin pyöritys Oulun ylioppilasapu ry:n vastuulle. 11 Ylioppilasavun oli muutettava sääntöjään pystyäkseen uudenlaiseen toimintaan. Ylioppilaskunta ja Ylioppilasapu allekirjoittivat kesäkuussa 1973 kauppakirjan, jossa myyntihinnaksi sovittiin markkaa. Sopimusten mukaisesti Välkkylän ylioppilaskylän rakentamisesta aiheutunut tappio jaettiin tasan ylioppilaskunnan, Ylioppilasavun ja PSOASin kesken. Maksettavaa riitti vuoteen 1975 asti. 12 Ylioppilasavusta ammattilainen Ylioppilasavun liiketoiminta kasvoi merkittävästi kauppakirjan myötä. Puoliammattilaisesta tuli ammattilainen, ja toimitusjohtajaa tarvittiin nyt kokopäiväisesti. Tehtävään valittiin Kari Heikkonen. Uudenlainen tilanne ei ollut helppo, sillä ylioppi- Reidar Oy vastasi ennen kaikkea ravintolatoiminnasta. Kuva yhtiön toimintakertomuksesta vuodelta Uniresta Oy:n arkisto.

13 11 laskunnalta siirtynyt liiketoiminta oli osaksi tappiollista ja talouslama hiljensi bisneksiä. Vuodet olivat selvästi alijäämäisiä taloudelliselta tulokseltaan. Ylioppilasavun ei auttanut muu kuin lopettaa kannattamattomia toimipisteitään, toteuttaa henkilökunnan pakkolomautuksia ja ottaa lainaa. Muun muassa Välkkylässä toiminut ravintola Monttu lopetti. 13 Samaan aikaan yliopiston ja opiskelija-asuntojen rakentaminen Linnanmaalle oli kiivaimmillaan. Koska alue sijaitsi melko kaukana keskustasta ja sen asutus oli ollut vähäistä, palveluiden luomisessa oli lähdettävä lähes nollasta. Opintososiaaliset palvelut kuuluivat Ylioppilasavun toimenkuvaan, ja se tarttui näihin haasteisiin. Opiskelijaruokailun toteuttamisessa campus-tyylinen, paljon opiskelijoita samaan paikkaan keräävä yliopisto helpotti järjestelyjä. Linnanmaan ruokalaykkönen eli nykyinen Aularavintola aloitti toimintansa vuonna Joihinkin ratkaisuihin taivuttiin, vaikka laskelmat osoittivat ne kannattamattomiksi. Esimerkiksi valintamyymälä Limppu avasi ovensa nimenomaan opintososiaalisin perustein. Ylioppilasapu oli myös mukana perustamassa Linnanmaan Vuokra-asunnot Oy nimistä yhtiötä, jonka oli tarkoitus parantaa Oulun yliopistoyhteisön piirissä työskentelevien asuntotilannetta. 14 Ylioppilasavun taloudelliset hankaluudet aiheuttivat huolta ylioppilaskunnassa, jonka oli ilmeisesti myös vaikea seurata sisaryhteisöjensä ammattimaisempaa ja itsenäisempää toimintaa. Ylioppilaskunnan historiasta 1980-luvulla kirjoittanut Raimo Pitkänen totesi, että vuonna 1977 ylioppilaskunta koki olevansa kyvytön hallitsemaan nopeasti kasvavia Asuntosäätiötä ja Ylioppilasapua. Hänen mukaansa ylioppilaskunta päättikin terävöittää otettaan sisaryhteisöistään. Vaikka Ylioppilasapu oli laajentanut ja ammattimaistanut toimintaansa, se joutui kuitenkin rahavaikeuksissaan tukeutumaan sekä ylioppilaskuntaan että opiskelija-asuntosäätiöön eikä suinkaan ollut siitä riippumaton. Ylioppilasyhteisöjen keskinäisiä suhteita tiivistettiin muun muassa niiden yhteisen taloustoimiston perustamisella. 15 Ravintoloitsija Reidar Oy Taloudellisten ongelmien jatkuessa Oulun ylioppilasavun hallitus päätyi jakamaan toiminnan kahteen osaan, liikevaihtoveron alaiseen ja siitä vapaaseen. Ylioppilasapu jatkoi liikevaihtoverottoman opiskelija- ja työpaikkaruokailun pyörittäjänä ja taloustoimiston ylläpitäjänä, ja muusta liiketoiminnasta alkoi vastata vuonna 1978 perustettu Reidar Oy. Uusi yhtiö oli nimetty Oulun suurimman ja tunnetuimman opiskelijaravintolan mukaan, ja huomattava osa sen toiminnasta liittyikin ravintoloiden ylläpitoon. Sitä olivat perustamassa Oulun yliopiston ylioppilaskunta (37,5 % osakkeista), Oulun ylioppilasapu ry (50 %) ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (12,5 %). 16 Ensimmäisessä toimintakertomuksessa yhtiön tehtävä määriteltiin seuraavasti: 17 Reidar Oy:n tarkoituksena on yleisillä markkinoilla toimivan voittoperusteisen yritystoiminnan harjoittaminen jäsenyhteisöjen hyväksi. Toiminta-ajatuksen mukaisesti yritys huolehtii opintoihin ja opiskelijoiden tarpeisiin liittyvien palvelujen kohtuuhintaisesta tarjoamisesta ja hotelli-, ravintola-, myymälä yms. toiminnan harjoittamisesta. Reidar Oy:n toiminta laajeni 1980-alusta lähtien sen aloittaessa kahvilatoiminnan kaupungin pääkirjastossa ja korjatussa ylioppilastalo Rauhalassa. Rauhalassa kahvila muutettiin myöhemmin ravintola Clementineksi saatujen anniskeluoikeuksien myötä. Vuonna 1984 Rauhalasta pihapiireineen muodostettiin Kesäleski-ravintola ylioppilaskunnan aikoinaan toteuttaman esimerkin mukaisesti. Välkkylän ylioppilaskylässä toimivat kesäisin retkeilymaja ja kesähotelli. Vuonna 1989 avattiin Kaijonharjussa ravintola Café Bistro Caio. 18 Eri toimintojen kannattavuutta jouduttiin arvioimaan jatkuvasti. Linnanmaalle toimivat lyhyen ajan myös grillikioski ja yliopiston kasvitieteellisen puutarhan läheisyydessä sijaitseva kioski, mutta ne lopetettiin nopeasti vähäisen myynnin vuoksi.

14 12 Rauhalan ravintolatoiminta koettiin opiskelijoiden ja ylioppilaskunnan tarpeiden mukaiseksi, mutta markkoja laskien se aiheutti enemmän huolta ja harmia. Rauhalan ongelmiksi listattiin vuonna 1984 ravintola-alan kiristyvä kilpailu, henkilökunnan vaikea saatavuus, kiinteistön heikot varastotilat, syrjäinen sijainti, ylioppilaskunnan palvelu kannattavuudesta tinkien ja tanssipaikaksi liian kultturelli ympäristö, jota on vaikea häivyttää suojelukohteena olevassa talossa. Kesähotelli ja retkeilymajakin kärsivät kilpailusta isojen hotellien lisätessä tarjontaansa Oulussa. 19 Ravintolatoiminta oli alusta lähtien keskeisimmällä sijalla, ja sen osuus Reidar Oy:n liikevaihdossa kasvoi 1980-luvun ja 1990-luvun alkuvuosien aikana. Vuonna 1991 koko liikevaihdoksi laskettiin 11,5 miljoonaa markkaa, josta noin 67 % tuli ravintolatoiminnasta, 20 % myymälätoiminnasta, 7 % majoitustoiminnasta ja 6 % kahvilatoiminnasta. 20 Keittiötyöntekijän kuvaus työpäivästään Me Apulaiset -lehdessä lokakuussa Uniresta Oy:n arkisto.

15 13 Reidar Oy:n ja Oulun ylioppilasapu ry:n tiiviistä rinnakkainelosta kertoi se, että molempien organisaatioiden toimitusjohtajana vaikutti vuodesta 1979 alkaen sama henkilö, Ylioppilasavun ravintolapäällikkönä aikoinaan aloittanut Juha Korpivaara. 21 Yhdeksän vuotta myöhemmin Korpivaaran työn jatkajaksi tuli Markku Rättilä, ja vuonna 1989 tehtävään valittiin Hannu Alasuutari. Tuolloin Reidar Oy:lla ja Oulun ylioppilasavulla oli yhteensä noin sata kokopäivätoimista ja vajaat kolmesataa osa-aikaista työntekijää. Näistä noin kaksi kolmasosaa oli Ylioppilasavun palveluksessa. 22 Ylioppilaskunnan, Ylioppilasavun ja Reidar Oy:n suhteet olivat mitä ilmeisimmin hyvät, sillä esimerkiksi pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Korpivaara toi toistuvasti esiin toiminnan tapahtuvan opiskelijoiden hyödyksi ja heidän kanssaan. Oulun ylioppilaslehti taas kirjoitti näistä organisaatioista myönteiseen sävyyn ja niiden merkitystä korostaen. 23 Opiskelijaruokailu saa valtion tuen Ylioppilasapu jatkoi omassa toiminnassaan tiukkaa taloudellista linjaa ja luopui jälleen tappiollisista toimipaikoistaan, minkä ansiosta sen talous alkoi kehittyä myönteisempään suuntaan. Hyvää virettä tuki valtion päätös ryhtyä tukemaan opiskelijaruokailua vuodesta 1979 lähtien, sillä se lisäsi oppilaitoksissa ruokailua huomattavasti laskiessaan aterioiden hintaa. Vuoden 1980 lopussa Ylioppilasavulla oli ruokalat Linnanmaalla, hammaslääketieteen laitoksen, lääketieteellisen tiedekunnan ja opettajainkoulutuslaitoksen yhteydessä sekä kahvilat arkkitehtuurin osaston, rakentamistekniikan osaston, humanistisen tiedekunnan ja kansantaloustieteen laitoksen yhteydessä. Välkkylässä toimi myymälä ja Linnanmaalla paperikauppa. Vuonna 1982 Ylioppilasavun liikevaihto oli noin 11 miljoonaa markkaa. Vuosikymmenen lopulla toiminta laajeni jälleen, kun Kaijonharjussa avattiin Kaijan Kössi -pelihalli. 24 Alakahvilan henkilökuntaa luvun alussa. Uniresta Oy:n arkisto.

16 14 Ylioppilasavun talouden kohentuessa sillä oli vihdoinkin mahdollisuus toteuttaa aikoinaan sääntöihin kirjattua tehtäväänsä tukea Oulun yliopistossa opiskelevia nuoria tieteenharjoittajia ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan opintososiaalista toimintaa. Pitkän tauon jälkeen vuonna 1981 stipendejä ja lahjoituksia jaettiin useille tahoille, muun muassa kunnostetun ylioppilastalo Rauhalan kalustamiseen. Tästä alkaen stipendejä, avustuksia ja lahjoituksia jaettiin vuosittain. Kysynnän kasvu, toiminnan vakiintuminen ja talouden vahvistuminen tekivät Oulun ylioppilasavusta 1980-luvun mittaan yhden Oulun merkittävimmistä ruokalapalveluiden tarjoajista. 25 Ruokalapalveluita kehitettiin jatkuvasti asiakkailta kerättyjen toiveiden ja saatujen kokemusten mukaan. Linnanmaan yliopistorakennusten suunnittelussa ei ollut osattu huomioida opiskelijaruokailun saamaa tukea ja sen suosion tulevaa kasvua. Niin yliopiston ruokalat ja kahviot oli suunniteltu suurelta osin einesruokien ja pika-annosten valmistukseen sopiviksi. Tilannetta helpottivat Linnanmaan keskuskeittiön eli nykyisen Julinian valmistuminen vuonna 1983, keittiöiden laajentaminen ja niiden varustelun uudistaminen. Eineksien käyttöä vähennettiin ja ruokien omavalmistusta lisättiin. Pitkiä jonoja pyrittiin lyhentämään. 26 Tarjotuille aterioille oli monenlaisia reunaehtoja. Ruokien tuli olla maittavia, terveellisiä, laadukkaita ja edullisia. Koska suurin osa opiskelijoista söi vain yhden lämpimän aterian päivässä, opetusministeriö oli antanut suosituksen, jonka mukaan lounasruokailun tuli kattaa % päivittäisestä energiantarpeesta ja puolet suojaravintoaineiden tarpeesta. Ylioppilasapu pystyi ylittämäänkin nämä luvut luvulla lisättiin myös omaa leipomotuotantoa. Aterioilla oli tietyt opetusministeriön alaisuudessa säädetyt enimmäishinnat, joiden tarkoitus oli pitää ruokailu opiskelijan kukkarolle sopivana. 27 Vuonna 1990 Ylioppilasapu lähti mukaan Rauhalan piharakennuksen, Kiinteistö Oy Puistomannen, rakentamiseen. Tavoitteena oli koota ylioppilaskunta sisaryhteisöineen saman katon alle ja luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä. Uuteen osakeyhtiöön lähtivät mukaan PSOAS (50 % osuudella), Oulun ylioppilasapu ry (30 %), ylioppilaskunta (10 %) ja Oulun yliopisto (10 %), joka kuitenkin jätti osakkeet ostamatta ja ne siirtyivät lopulta ylioppilaskunnalle. 28 Medisiinan henkilökuntaa 1970-luvulla. Uniresta Oy:n arkisto.

17 15 Luku 3: Kesäleski Oy:n ja Uniresta Oy:n aikaan ( ) Oulun ylioppilasapu ry ja Reidar Oy olivat uudenlaisen tilanteen edessä, kun niiden tueksi perustettiin vuosien 1991 ja 1992 vaihteessa uusi osakeyhtiö nimeltään Opiskelijaravintola Kesäleski Oy. Nimensä mukaisesti se alkoi huolehtia Ylioppilasavun siihen asti hoitamista kahviloista ja ruokaloista. Uudistuksen ansiosta Ylioppilasavusta, Reidar Oy:stä ja uudesta yhtiöstä muodostui konserni, jonka avulla oli mahdollista tasata eri yksikköjen tuloksia verotuksessa. Toimitusjohtaja Hannu Alasuutari vaikutti kaikissa näissä organisaatioissa. Kesäleski Oy osti ylioppilaskunnalta ja PSOASilta niiden omistamat Reidar Oy:n osakkeet. Näiden kauppojen jälkeen Kesäleski Oy omisti 91 % ja ylioppilaskunta 9 % Reidar Oy:stä. 29 Kesäleski Oy vastasi vuonna 1992 yhteensä kuudesta ruokalasta ja kolmesta kahviosta yliopiston tiloissa. Niihin kuuluivat ruokalat Rieska, Rössy, Discus pizza, Snellmania, Pruxis ja Medisiina sekä kahviot Poro, Rakentaja ja Arkkitehti. Osana toimintaa oli omatarveleipomo. Opiskelijaruokailun kannattavuus ei ollut kovin hyvä, mutta paremmin tuottavilla kahviloilla ja catering-palveluilla pystyttiin tukemaan sitä. Yhtiöllä oli 61 vakituista työntekijää vuonna 1992, seuraavina vuosina määrä supistui hieman. Kaikki liikkeenjohdon ja taloustoimen palvelut ostettiin Ylioppilasavulta. Yhtiön liikevaihto pysytteli 14,6 ja 14,9 miljoonan markan välillä. 30 Opiskelijaruokailua koskevat lait ja säädökset osoittivat oman hankaluutensa erityisen selkeästi vuonna Vuoden alussa toiminnasta tuli arvonlisäveron alaista, mutta vielä saman vuoden puolella se vapautui tästä verovelvollisuudesta. Opetusministeriö määritteli opiskelijaruokaloiden aterioille uudet enimmäishinnat, ja kaikki nämä muutokset aiheuttivat huomattavaa lisätyötä. 32 Ilmeisesti Kesäleski Oy:n nimi ei enää osunut yksiin kaikkien toimintojen kanssa, sillä heinäkuussa 1996 se muutettiin Uniresta Oy:ksi. Samana vuonna ruokaloita alettiin kutsua ravintola-nimikkeellä, jolla haluttiin nostaa imagoa. Emäntä-nimikkeet muutettiin ravintolapäällikkö-nimikkeiksi. Opiskelijaravintola Kesäleski Oy:n ja Uniresta Oy:n kasvua vauhdittivat yliopistotoiminnan laajeneminen, yliopiston ulkopuolelle tarjotut henkilöstöravintolapalvelut sekä catering- ja juhlapalvelut. Vuonna 1997 Uniresta Oy:n kokonaisliikevaihto oli 16,1 miljoonaa markkaa. Suurin osa tästä, yli 14 miljoonaa markkaa, liittyi ravintoloihin ja pieni osa kahviloihin. Palveluja pyrittiin kehittämään kaikissa toimipisteissä. 33 Kehitystä ja kasvua Toimintasuunnitelmassa vuodelle 1995 ennakoitiin päivittäiseksi ruoka-annosten määräksi yhteensä Yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi tehtiin muun muassa Oulun yliopiston, PSOASin, ruokalatoimikuntien ja muiden toimipaikkaruokailua harjoittavien organisaatioiden kanssa. Toimintaa helpotti Linnanmaalle saatu toinen valmistuskeittiö, joka oli vuonna 1993 aloittaneen ravintola Snellmanian yhteydessä. 31 Reidar Välkkylässä ja Club Clementine Rauhalassa olivat osa oululaista opiskelijakulttuuria. Uniresta Oy:n arkisto.

18 16 Anniskeluravintolat vaikeuksissa Reidar Oy sen sijaan ajautui vaikeuksiin 1990-luvun alun laman aikoihin. Välkkylässä pitkään toiminut ravintola Reidar menetti asiakkaitaan ja kärsi alan kiristyneestä kilpailusta, joka laski anniskeluravintolatoiminnan kannattavuutta Oulussa. Reidar yritettiin saada uuteen nousuun muuttamalla ravintola keskustaan tammikuussa 1993, mutta yritys ei tuonut toivottuja tuloksia ja Reidar myytiin uudelle yrittäjälle. Historioitsija Aleksi Valtonen totesi vuonna 2010 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan historiaa kirjoittaessaan, että viimeiset viralliset opiskelijaravintolat hävisivätkin 1990-luvulla Oulun keskustasta. 34 Kyse oli ehkä myös ajan ja opiskelijakulttuurin muuttumisesta. Yhtiö päätti vuosina 1994 ja 1995 huonojen tulosten vuoksi pitää Rauhalassa toimineen Club Clementinen ovet kiinni koko talvikauden. Toimitusjohtaja Hannu Alasuutarin mukaan markkinointi oli ollut näkyvää, mutta ravintolan ongelmina olivat syrjäinen sijainti ja kova kilpailu asiakkaista. Reidar Oy:n kausi Rauhalassa päättyi vuonna 1998, ja talon omistanut PSO- AS ryhtyi suunnittelemaan sille uudenlaisia kuvioita Uniresta Oy:n kanssa. Niin Rauhalasta tuli Unirestan tilausravintola. 35 Myös muu Reidar Oy:n liiketoiminta menetti kannattavuuttaan 1990-luvulla vain Yliopiston paperikaupan ja Cafe Bistro Caion jäädessä toistuvasti plussan puolelle. Paperikaupan rinnalle perustettiin humanistisen tiedekunnan tiloihin kioskityyppinen Humanistinen paperikauppa. Välkkylän myymälä päätettiin sulkea. 36 Reidar Oy:n liikevaihto laski jatkuvasti ollen esimerkiksi vuonna 1997 enää 6,3 miljoonaa markkaa. Myös henkilökunnan määrä supistui, ja vuonna 1997 vakinaisia työntekijöitä oli keskimäärin yksitoista. 37 Ylioppilasavun toiminta supistuu Opiskelijaravintola Kesäleski Oy:n perustamisen jälkeen Oulun ylioppilasapu ry:n toiminta supistui huomattavasti. Sen hoidettavaksi jäivät enää taloustoimistopalvelut ja sisäisistä kuljetuksista vastaaminen, stipendien ja avustusten jako sekä muu opintososiaalinen järjestötyö. Tehtävät vähenivät entisestään, sillä Ylioppilasapu myi taloustoimintonsa Reidar Oy:lle vuonna 1993 ja kuljetus- ja lähettipalvelut Uniresta Aularavintolan työntekijöitä joulupuurolla vuonna Uniresta Oy:n arkisto.

19 17 Oy:lle vuonna Uniresta Oy osti myös Puistomannen osakkeet Ylioppilasavulta vuonna Toimintojen päättymisen myötä vähenivät työntekijät. Vuonna 1992 töissä oli 11 henkilöä, taloustoimiston myymisen jälkeen enää kolme ja huhtikuun 1996 jälkeen yhdistyksellä ei ollut ketään palkkalistoillaan. 38 Vaikka toiminta yleisesti ottaen väheni, Oulun ylioppilasapu lähti 1990-luvun alussa mukaan vuonna 1989 perustettuun tietokonealan yrityksen Y-Daatta Oy:n osakkaaksi. Yhtiön olivat perustaneet Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Oy Gaudeamus Data Ab. Uusien pääomasijoitusten jälkeen Oulun yliopiston ylioppilaskunta omisti yhtiöstä 61 %, Ylioppilasapu 17 %, PSOAS 12 % ja Oy Gaudeamus Data Ab 10 %. Y-Daatta oli aikoinaan tarkoitettu palvelemaan nimenomaan opiskelijoita, mutta sen toimintaa ei onnistuttu piristämään oikein millään keinoilla. Tietokoneiden yleistyminen vaikutti siten, että niitä myytiin yhä edullisemmin varsin monissa paikoissa eikä tällaiselle erikoisliikkeelle ollutkaan oletettua kysyntää. 39 Café Bistro Caio avattiin Kaijonharjussa 1980-luvun lopulla ja osoittautui nopeasti varsin hyvin kannattavaksi. Uniresta Oy:n arkisto. Ruokaloiden ja ravintoloiden ylläpito on vaatinut monenlaista ammattitaitoa. Siivoustöitä ravintola Reidarissa. Uniresta Oy:n arkisto.

20 18 Luku 4: Uniresta Oy uudella vuosituhannella ( ) Taloudellisissa ongelmissa rämpinyt Reidar Oy fuusioitui Uniresta Oy:n kanssa vuoden 2000 aikana. Yhdistymisellä tavoiteltiin pienempiä kuluja, kevyempää hallintoa ja muiden hyötyjen maksimointia. Unirestalle uusi vuosituhat on merkinnyt kasvua ja voimistumista. Yhtiön liikevaihto oli vajaat kuusi miljoonaa euroa vuonna 2008, ja siitä se on kivunnut viime vuosina noin kahdeksaan miljoonaan euroon. Toimitusjohtajana vaikutti aiemmin talouspäällikkönä työskennellyt Jouni Kauppinen vuodesta 2002 vuoteen 2012 asti. 40 Unirestalla on vuonna 2012 yhteensä yksitoista ravintolaa, kaksi kahvilaa ja Oulun yliopiston tiloissa toimiva paperikauppa. Kolmella ravintolalla on A-oikeudet ja muilla paitsi kahdella kahvilalla on tilaisuuskohtaiset anniskeluoikeudet. Juhla- ja catering-palveluita tarjoaa Uniresta Juhlat. 41 Yhtiön internet-sivuilla sen tarkoituksesta kerrotaan seuraavasti: 42 Bisnestä ja osuustoiminta-aatetta Oulun ylioppilasapu ry:n historiasta ja sen ruokalatoiminnasta vuonna 1987 kirjoittanut Tuure Holopainen päätti tekstinsä sanoihin: Sellaista on sosiaalinen palvelutoiminta kapitalismissa. Aika, organisaatiot ja aatteet ovat muuttuneet, mutta edelleen Uniresta Oy:n toimijoiden näkemyksissä painottuvat sekä kannattava liiketoiminta että oululaisen opiskelijan hyväksi toimiminen. Helmikuussa 2012 Unirestan uudeksi toimitusjohtajaksi ja Jouni Kauppisen työn jatkajaksi valittiin kauppatieteen maisteri Kaija-Liisa Silvennoinen. Kun asiasta tiedotettiin yhtiön internetsivuilla, sekä uusi toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja Wille Leppämäki korostivat opiskelijoiden tukemista ja palvelemista keskeisenä tehtävänä. 44 Tarkoituksenamme on olla Oulun talousalueen osaavin opiskelijaravintola ja tunnetuin ja luotettavin henkilöstöravintola, joka tarjoaa asiakkailleen edullisia ja laadukkaita aterioita sekä joustavia juhla- ja cateringpalveluita. Haluamme tarjota asiakkaillemme monipuolista ruokaa aina kotiruoasta erikoisherkkuihin ja á la carte annoksiin saakka. Asiakkaittemme käytössä ovat myös monipuoliset kahvila- ja konditoriapalvelumme. Uniresta tekee suurimman osan ruokatuotteistaan itse, omavalmistusaste on yli 90 prosenttia. Yhtiöllä on myös omaa konditoriatoimintaa. Leipiä, pullia, kakkuja ja leivoksia valmistetaan päivittäin toimipisteisiin myytäväksi ja asiakkaille mukaan ostettaviksi. Ajatuksena on tarjota mahdollisimman hyvälaatuisia ja paikallisia tuotteita. 43 Syksyllä 2011 Unirestalle palkattiin oma kondiittori. Linnanmaalla Ravintola Snellmanian tiloissa työskentelevä kondiittori Sampo Kotajärvi vastaa konditoriatuotteiden tuotekehityksestä ja valmistuksesta. Konditoriatuotteita on esitelty muun muassa Pohjois-Suomen häämessuilla tammikuussa Lisäksi oman konditorian tuotteita käytetään Oulun musiikkikeskuksen Madetojan salin konsertti- ja väliaikatarjoiluissa sekä tilaustarjoiluissa että myös vitriinituotteina Unirestan ravintoloissa. Aularavintolassa toimiva leipomo valmistaa erilaisia leipiä ja leivoinnaisia omiin tarpeisiinsa sekä muihin Unirestan ravintoloihin. Leipää ja leivonnaisia voi ostaa myös kotiin Aularavintolan ja Ravintola Vanillan Perjantaitoreilta. Uniresta Oy:n arkisto.

21 19 Oululaisessa opiskelijaruokailussa tapahtuneet muutokset kuvaavat samalla suomalaisten ruokailutottumusten kehittymistä. Ruokala Medisiinan ruokalista keväältä Uniresta Oy:n arkisto.

22 20 Leppämäki perusteli toimitusjohtajan valintaa: Kaija-Liisa Silvennoisen ammatillinen kokemus, koulutus ja osaaminen sopivat erinomaisesti asettamaamme tavoiteprofiiliin. Saamme Kaija-Liisasta Unirestan toiminnan perusajatusta hyvin ymmärtävän johtajan, jonka kanssa pääsemme kehittämään Unirestan liiketoimintaa entistä dynaamisemmaksi sekä omistajia ja asiakkaitamme, erityisesti opiskelijoita, paremmin palvelevaksi yritykseksi. Silvennoinen taas kertoi ajatuksiaan Unirestan tarkoituksesta seuraavasti: Koen tärkeänä myös sen, että kaikkien unirestalaisten tekemisellä on tarkoitus ja se on paitsi jättää hyvä maku asiakkaille, mutta myös edesauttaa oululaisia yliopisto-opiskelijoita menestymään opinnoissa ja elämässä. Iso osa Unirestan asiakkaista on opiskelijoita, olemme opiskelijayhdistysten omistama yritys ja toiminnan tulos menee Oulun ylioppilasapu ry:n kautta stipendeinä Oulun yliopiston opiskelijoille. Emme siis kerää tulosta yksityisyrittäjän tai sijoittajien taskuun vaan opiskelijoiden hyväksi. Osa Unirestan tuloksesta menee vuosittain myös yrityksen kehittämiseen yhä paremmaksi yritykseksi työntekijöilleen, asiakkailleen ja omistajilleen. Oulun yliopiston tiloissa toimivat ravintolat ja kahvilat tunnettiin ennen toisilla nimillä kuin nykyään. Uudet nimet ideoitiin kilpailun avulla. Uniresta Oy:n arkisto. Leppämäki on myös luonnehtinut Unirestan toiminnassa näkyvän eräänlaisen osuustoiminta-aatteen, vaikka se onkin samalla bisnestä. 45 Tutkimukset, toiveet ja trendit toimintaa kehittämässä Unirestan ravintoloita ja palveluita on pyritty jatkuvasti kehittämään ja asiakastyytyväisyystutkimuksia järjestetään säännöllisesti kahdesti vuodessa. Niissä on tullut kiitosta erityisesti opiskelijalounaiden hintalaatu-suhteesta. Ruoka ei ole opiskelijalle pelkkää vatsan täytettä vaan yhä useammin osa omaa elämäntapaa. Palveluissa on huomioitava erilaiset erityisruokavaliot, joiden taustalla voi olla esimerkiksi terveydellisiä, uskonnollisia tai eettisiä syitä. Muun muassa kasvisruokavalion yleistyminen, kotimaisuus, lähiruoan suosiminen ja vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen ovat olleet 2000-luvun trendejä. Tarjonta ei voi noudatella aina samaa kaavaa, vaan siinä on oltava ajan hermolla. Asiakkaita pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla, ja yhteistyötä tehdään niin sanottujen ruokailutoimikuntien kanssa. Niihin kuuluvat edustajat muun muassa Oulun yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan joukosta, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä ja Uniresta Oy:ltä. Toimikuntien kautta voidaan esimerkiksi tiedottaa ajankohtaisista asioista ja saada tärkeää palautetta. Toiminnassa on kuitenkin haettava kultaista keskitietä, sillä kaikkia toiveita ei ole mahdollista toteuttaa. 46 Opiskelijaruokailussa aterioiden maksimihinnat määrää opetusministeriö ja ravintosuositukset antaa Kela, joka tekee tarkastuskäyntejä ravintoloihin valvoakseen ohjeistuksien noudattamista. Keskeisiä kriteereitä ruokailun suunnittelussa ovat edullinen hinta, annettujen ravintoarvojen toteutuminen ja vaihtelevuus. Vaikka asiakkaiden toiveita huomioidaan paljon, ruokailijoita halutaan myös hienovaraisesti totuttaa uusiin makuihin ja ruokailutapoihin. Kansainvälistyminen ja matkustelu ovat laajentaneet suomalaisten ruokatottumuksia, mutta toisaalta opiskelijat toivovat tarjolle usein tavallista kotiruokaa ehkä juuri vastapainoksi muulle aterioinnilleen. Osa aiemmista ruoista, kuten siskonmakkarakeitto, naudanpotkasta tehty

23 21 osso bucco ja silakkalaatikko, on poistunut kokonaan valikoimista. Koska asiakkaat kokoavat nykyään ateriansa itse, ruokailusuositusten noudattaminen on heidän omalla vastuullaan. Ruokailun sujuvuutta ja mukavuutta on pyritty lisäämään myös lounasajan jonoja lyhentämällä. 47 Toisinaan ravintoloissa järjestetään erilaisia teemaviikkoja, muun muassa kansainvälisessä hengessä, ja tarjotaan etnisiä vaihtoehtoja. 48 Kaikissa toimipaikoissa on nykyään mahdollisuus ostaa ruoka mukaan take away annoksena, ja myös niin sanottu vitriinimyynti on lisääntynyt. Omaa konditoriapuolta on kehitetty aktiivisesti. Yliopiston ulkopuolella tapahtuvan toiminnan osuus on ajan mittaan kasvanut, ja se muodostaa tällä hetkellä noin neljänneksen yhtiön liikevaihdosta. Wille Leppämäen mukaan Uniresta on nyt tuotu katukuvaan. Yliopistollakaan kaikki ruokailijat eivät ole opiskelijoita, vaan myös henkilökunta, vierailijat, koululais- ja päiväkotiryhmät käyttävät palveluita. 49 Tällä hetkellä Uniresta Oy ylläpitää seuraavia ravintoloita: 50 Apajankahvila Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla Aularavintola ja Aulakahvila yliopiston tiloissa Linnanmaalla Ravintola Discus yliopiston tiloissa Linnanmaalla Ravintola Julinia yliopiston tiloissa Linnanmaalla Ravintola Kastari yliopiston tiloissa Linnanmaalla Ravintola Snellmania yliopiston tiloissa Linnanmaalla Ravintola Pruxis yliopiston hammaslääketieteen laitoksella Ravintola Datania yliopiston sähkö- ja tietotalon tiloissa Ravintola Caio Kaijonharjun ostoskeskuksessa Ravintola Vanilla Oulun keskustassa Virastotalossa Ravintola Minttu Oulun keskustassa Kulttuuritalo Valveella Ravintola Preludi Oulun Musiikkikeskuksessa Ravintola Castanea Rehapoliksen tiloissa Unirestalle 2000-luku on merkinnyt kasvua ja voimistumista. Yrityksen oululaisuus on kuitenkin monille vielä tuntematonta. Uniresta Oy:n arkisto.

24 22 Aularavintolan työntekijät kokoontuneena yhteiselle joulupuurolle vuonna Uniresta Oy:n arkisto. Joidenkin yliopistolla pitkään toimineiden ravintoloiden ja kahviloiden nimiä on ajan mittaan uudistettu nimikilpailuilla sekä nimitoimikuntien työstäminä luvun alussa Uniresta luopui ravintolatoiminnasta Rauhalassa, ja talon uudeksi yrittäjäksi tuli Oulu Tours Group Oy. 52 Konkareiden ja ammattilaisten Uniresta Vuonna 2012 Unirestalla on noin sata työntekijää, ja heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Henkilöstössä on kokeneita konkareita ja nuoria ammattilaisia, ja tämän monipuolisuuden uskotaan olevan yhtiölle vahvuus. 53 Ravintola Snellmanian kokki Annikki Väärä on tällä hetkellä pitkäaikaisin työntekijä oululaisen opiskelijaruokailun palveluksessa, sillä työt keittäjänä Rauhalassa alkoivat jo lokakuussa Lähes yhtä pitkäaikainen konkari on ravintolapäällikkö Else Vuolteenaho, joka aloitti työt Linnanmaan ruokalaykkösessä eli nykyisessä Aularavintolassa vuonna Vuolteenahon ja Väärän mukaan 1970-luvun alun jälkeen lähes kaikki on muuttunut. Ruokalista on monipuolisempi ja kasviksia sekä kalaa syödään reilusti enemmän, terveellisyys huomioidaan raaka-aineissa ja valmistustavoissa, laitteet ovat kehittyneet huimasti, alan lainsäädäntö on uudistunut ja monet raaka-aineet saadaan pitkälle jalostettuina luvulla kasvikset tarkoittivat lähinnä lisäkkeinä tarjottuja porkkanaraastetta, punajuurta ja suolakurkkua. Perunoita ei tarvitse enää kuoria eikä lihaa tai kalaa paloitella ruoan valmistuksen alkaessa. Toisaalta tämä on vähentänyt työntekijöiden tarvetta, ja yhtä toimipistettä kohden laskettu henkilömäärä onkin pienentynyt. Enää ei myöskään syödä kertakäyttöastioista kuten opiskelijaruokailun alkuaikoina. Ympäristöasiat ovat nousseet merkittäväksi osa-alueeksi toiminnassa luvun alussa siirryttiin itsepalvelulinjastoihin, eikä henkilökunta ole enää sen jälkeen annostellut ruokia valmiiksi lautasille. 55 Vuolteenahon ja Väärän mukaan opiskelijaruokailun töissä pärjäävät avoimet, iloiset ja palveluhenkiset ihmiset eivätkä kaikki tulijat ole sopeutuneet tehtäviin ja ajoittain hektiseen rytmiin. Alan koulutus on nykyään ehdoton vaatimus. Useista alan oppilaitoksista tulee työssäoppijoita, jotka valmistuttuaan silloin tällöin hakeutuvat Unirestalle vakituisesti töihin. Aikoinaan työntekijöillä oli tarkat työnkuvat, mutta nykyään työtehtävät ovat laaja-alaisempia. Näin työ pysyy vaihtelevampana, työntekijöistä kehittyy monitaitoisempia ja sairauspoissaoloja on helpompi paikata. Aiemmin Linnanmaan ruokalassa työskentelevien oli lähdettävä kesäksi Välkkylän kesähotellia siivoamaan tai ravintola Reidariin töihin. Kesä hiljentää edelleen toimintaa, mutta siihen varaudutaan muilla keinoilla. 56 Emäntä Elsa Rydman, Eeva Riihimäki ja Seija Ojala valmistelevat harjannostajaisten tarjoilua Linnanmaan ruokalaykkösessä, nykyisessä Aularavintolassa. Uniresta Oy:n arkisto.

25 23 Henkilökunnalle järjestetään vuosittain runsaasti koulutusta liittyen muun muassa asiakaspalveluun, kielitaitoon, ergonomiaan ja ruokailun uusiin trendeihin. Elintarvikelainsäädännön uudistusten myötä palveluiden tarjoajalla on myös aiempaa suurempi vastuu toiminnan ja laadun valvonnasta. Lämpötilojen seuranta ja ruokanäytteiden ottaminen ovat päivittäisiä rutiineja, ja muutaman kerran vuodessa näytteet lähetetään laboratorioon. Toisaalta Vuolteenahon mukaan omavalvontaa oli ennenkin, sitä ei vain kirjattu mihinkään ylös nykyiseen tapaan. Uniresta Oy:n ravintolatoimenjohtajan Annikki Mikkosen mukaan omavalvonta lisää turvallisuutta ja parantaa laatua. Laadun takaamiseksi jatkossakin yhtiölle ollaan kehittämässä omaa laatujärjestelmää. 57 Ravintoloiden ja kahviloiden tiloja on monin paikoin saneerattu. Linnanmaalla Oulun yliopiston tiloissa Juliniassa toimii iso keskuskeittiö, joka valmistaa ja kuljettaa lounaita sekä muita ruokatuotteita useisiin muihin ravintoloihin. Kilpailu alalla on lisääntynyt 2000-luvun aikana, mikä osaltaan patistaa jatkuvaan kehitystyöhön ja uudistumiseen. Toiminnan suurin mahdollinen haavoittuvuus on siinä, että Suomen Yliopistokiinteistöt Oy omistaa Oulun yliopiston käytössä olevat tilat. Vaikka yliopistolta on tullut Unirestan toiminnasta kiitosta ja myönteistä palautetta, on kilpailutuksen uhka on aina todellinen. Uniresta Oy:n toimijat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen luottavaisesti ja painottavat, että kehitystyöhön panostamalla tuotteiden ja palveluiden laatu pystytään pitämään tasolla, jolla Unirestan asiakkaat ovat tyytyväisiä jatkossakin. 58 Uniresta Oy on viime vuosina pyrkinyt lisäämään tunnettavuuttaan ja tuomaan esiin oululaisuuttaan aiempaa enemmän. Yhtiö on myös mukana Oulun kaupungin yhteismarkkinointityössä. 59 Valintansa jälkeen toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoinen kuvaili tunnelmiaan ja Unirestaa seuraavasti: 60 Olen todella innoissani uudesta tehtävästäni ja Unirestasta. Uniresta Oy on täysin oululainen yritys, ja paikallisuus näkyy kaikessa tekemisessämme. Myös asiakaslähtöisyys ja asiakkaiden mielipiteiden kuunteleminen ja niihin reagointi on helppoa kilpailijoihin nähden pienessä paikallisessa yrityksessä. Hänen mukaansa kehitettävää on erityisesti siinä, että opiskelijat oppisivat mieltämään Unirestan omaksi yrityksekseen ja tietäisivät tukevansa sen kautta stipendien jakamista opiskelijoille. 61 Uniresta Juhlat on suunnattu sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Palveluiden vahvuuksia ovat useat keittiöt, jotka mahdollistavat isojen tilaisuuksien tarjoilujen valmistuksen yhtäaikaisesti. Cateringtuotteet ovat pääsääntöisesti omien keittiöiden ja konditorian tuotteita, joiden tuotekehityksestä vastavat keittiömestarit ja kondiittorit. Uniresta Oy:n arkisto. Stipendien jaosta on huolehtinut edelleen Oulun ylioppilasapu ry. 62 Yhdistyksen toiminta on pysynyt edelleen melko pienimuotoisena. Sitä supisti myös Ylioppilasavun, ylioppilaskunnan ja PSOASin päätös myydä huonosti kannattava Y-Daatta Oy LapStorelle vuonna Ylioppilasavun toiminnan hiljennyttyä ylioppilaskunta ja PSOAS ovat luoneet

26 24 Uniresta on mukana myös OuluMenu-ravintolatoiminnassa, jonka on tarkoitus tuoda esiin paikallisiin raaka-aineisiin perustuvia ja alueen ruokakulttuuriin kuuluvia vaihtoehtoja. Näiden ravintoloiden keittiömestarit suunnittelevat omien ravintoloidensa näköisen ja sesonkien mukaan elävän OuluMenun. OuluMenu on osa koko Suomen kattavaa Taste of Finland -konseptia. Kuukauden KOKKI Reilua ruokaa pohjoisesta Paistinkääntäjä Gärdingin OuluMenu ei konstaile OULU Satu Koho Keittiömestari Harri Gärding on paljasjalkainen kempeleläinen. Hänen valtakuntaansa on ravintola Castanea Rehapoliksessa Kontinkankaalla. Gärding vastaa noin 300 ruokailijan lounaasta ja Unirestan juhlapalvelutilauksista. Menin tiskariksi ja potunkuorijaksi Pohjankievariin vuonna Sen piti olla vain kesätyö, mutta siellä vierähtikin pari vuotta. Sen jälkeen lähdin kokkikouluun, Gärding aloittaa. Oppia hän a m m e n s i Oulun Aikuiskoulutuskeskuksesta. Hilikun jälkeen hän tarttui keittiömestariopintoihin Rovaniemellä. OuluMenuravintolat * Sokeri-Jussin Kievari * Ravintola Lasaretti * Holiday Inn Brasserie Botnia * Ravintola Fransmanni * POHTO * Uniresta Juhlat Keittiömestari Harri Gärding tuo OuluMenun tilauksesta juhlapaikalle. Tässä ollaan TervaToppilan siimeksessä, Saunamaailmassa. seurs-käädyt. Marjo-vaimo on samalla alalla: hän opettaa Hilikussa tule- Iloa kesään Kuivat limakalvot? OMEGA 7 kaksoistyrnikapseli - kuiville intiimialueille - kuiville silmille ja suulle - hoitaa, ravitsee ja uudistaa ihoa 52, kaps (60,50) KAUPAN PÄÄLLE Kelasin sinkki 100 tbl (arvo 7,-) niitä jollain tapaa kausimenussaan. Uniresta Juhlat on joukossa mukana ensimmäistä kertaa. Haastetta toi se, että olemme juhla- ja cateringpalvelu. Ruoka on pystyttävä kuljettamaan minne tahansa niin, että se maistuu ja näyttää yhtä hyvältä kuin silloin, jos se tulisi asiakkaan pöytään suoraan ravintolan keittiöstä, Gärding puntaroi. Laatimaansa listaa hän kuvailee sesongin raa- via kokkeja. Kotona Kempeleessä keittiöhommat menevätkin fifty-fifty. Työpaikat löytyivät Oulusta. Tutuiksi tulivat Rosso, Laivaravintola Neptunus, Sesongin lähimakuja Erätupa, Lasaretti ja Unirestan OuluMenu on Uleåborg. Nykyiseen pestiinsä Gärding siirtyi Fazer Gärdingin viimeisimpiä luomuksia. Amicalta, tekun keittiöstä. Yhteisiksi kesäkauden ka-aineita Unirestalla olen ollut pian kolme vuotta, laskee kuukauden kokkimme kaulassaan arvostetut Rôtis- raaka-aineiksi OuluMenuravintolat sopivat sipulin, ahvenen ja Sortolan jäätelön. Kukin ravintola käyttää hyödyntäväksi, konstailemattomaksi ja pohjoissuomalaiseksi. Sellaista ruokaa pyrtin valmistamaan muutenkin. Unirestan lisäksi kaupungin nimikkomenu on tarjolla viidessä oululaisravintolassa. OuluMenu vaihtuu kolmesti vuodessa, seuraavan kerran syyskuussa. Nyt tarjotaan kesää. Ahvenesta karitsaan Gärding tunnustautuu lämpimän keittiön ystäväksi. Lempiraaka-aine on riista. Metsämiesten saaliit eivät päätyneet tämänkertaiselle listalle, toisin kuin kalastajan verkkoon uinut ahven. Sille Gärding löysi paikan menunsa alkuruuassa. Yhteiseksi raaka-aineeksi sovittu sipulikin löytyy ensimmäisestä ruokalajista. SATU KOHO * Kevätsipuli-pinaattipiirakkaa * lämminsavuahvenmoussea * juomasuositus: Wolfberger Riesling-Pinot Gris 2011 * Ylikypsäksi haudutettua karitsanpaahtopaistia * punaviinikastiketta * puikulaperuna-tattipottuvoita * juomasuositus: Thandi Shiraz Cabernet Sauvignon 2010 * Suklaakakkua ja Sortolan mansikkajäätelöä * sitrus-mansikkasalaattia * juomasuositus: Dow s 10 years old tawny Ruisperunataikinasta kaulittu kevätsipuli-pinaattipiirakka saa kaverikseen rapsakaksi paahdettua ilmakuivattua kinkkua ja ahvenmoussea. Kalan tuoreuden ja valmistuksen kanssa pitää olla tarkka. Savustaminen ja kermatuotteeseen sekoittaminen antavat anteeksi ahvenen kuivuutta. Pääruuaksi nautitaan matalassa lämmössä hartaasti haudutettua karitsaa. Sen kanssa sopii muusi, jonka valmistan keitetyistä puikulaperunoista sekä voissa paistetuista sipulista ja herkkutateista. Joukkoon vielä runsaasti voita, mutta maitoa pottuvoi ei tarvitse, sillä rakenne saa olla rosoinen. Karitsalautasella on lisäksi tummaa punaviinikastiketta, paahdettu yksikyntinen valkosipuli, kevätsipulin varsia ja punajuurisipsejä. Jälkiruuaksi herkutellaan suklaamutakakulla, jossa maistuu kesä. Kakun päällä on Sortolan mansikkaista kotijäätelöä ja appelsiiniliköörissä mehustuneita, tuoreita mansikkalohkoja. Raastettu sitruunan ja appelsiinin kuori antavat siihen mukavaa kirpeyttä. Kenelle erityisesti haluaisit tarjota OuluMenusi? Hilikun aikaiselle oppiisälleni Reijo Äijälälle, Gärding vastaa. Forum24-lehti esitteli kesäkuussa 2012 keittiömestari Harri Gärdingin, joka työskentelee Unirestan ravintola Castaneassa. Unirestan OuluMenu on hänen suunnittelemansa. Forum OULUN KAUPPAHALLI Kalakaupan erikoisliike p Ma-To Pe La Vauhtia aineenvaihduntaan! Uudistunut MOLKOSAN VITALITY - pitää vatsan kunnossa - helpotusta närästykseen - laihdutuksen tueksi HOX! Maistatus koko viikon! HUIPPUTARJOUS 14, g (18,75) Lähi- ja luomuruuan verkkokauppa Grilliherkut läheltä

27 25 Unirestalla on ravintoloita myös yliopiston ulkopuolella. Rehapoliksen tiloissa toimii Ravintola Castanea, Valtion virastotalossa Ravintola Vanillasta sekä Madetojan salin yhteydessä Ravintola Preludi. Uniresta Oy:n arkisto. Keväällä 2012 Uniresta oli toteuttamassa Oulun kaupunkiseudun yhteismarkkinointihankeen yhteydessä järjestettyä Oulu-gaalaa. Uniresta Oy on mukana ainoana ravintola-alan yrityksenä mukana hteismarkkinointihankkeessa. Keittömestari Harri Gärding ja Ravintola Kastarin ravintolapäällikkö Minna Gehör esittelevät illan menua sekä viinejä. Gaala-illan juontajana Lauri Salovaara. Uniresta Oy:n arkisto. Place Marketing Oy:n toimitusjohtaja Jonne Saivosalmi haastattelee Unirestan toimitusjohtaja Kaija-Liisa Silvennoista Oulu-Gaalassa. Uniresta Oy:n arkisto.

28 26 tiiviimmät suhteet Uniresta Oy:n kanssa. Yhteisessä kiinteistössä Puistomannessa järjestetään säännöllisesti Mannet-palavereja, joihin osallistuvat Unirestan ja PSOASin toimitusjohtajat sekä ylioppilaskunnan pääsihteeri. 64 Unirestan lounasruokien omavalmistusaste on korkea. Uniresta Oy:n arkisto.

29 27 Lopuksi Oululaisesta opiskelijaruokailusta vastaavaa Unirestaa voi pitää kokeneena konkarina, vaikka yhtiö perustettiin vasta vuonna Toiminnan juuret ulottuvat paljon pidemmälle, ja Unirestan työllä on ollut edeltäjiä 1960-luvun alkupuolelta asti. Oulun ylioppilasapu ry syntyi Oulun yliopiston ylioppilaskunnan aloitteesta 1960-luvun alussa. Oulun yliopisto oli aloittanut toimintansa vuonna 1958, joten sen ylioppilaskunnallakaan ei ollut pitkää historiaa takanaan. Sääntöjen mukaan Ylioppilasavun tarkoituksena oli tukea ja edistää Oulun yliopistossa opiskelevien ylioppilaiden ja nuorten tieteenharjoittajien opintoja ja tutkimustyötä, kulttuuriharrastuksia, sekä sosiaalista ja terveydenhuoltoa ja yhteistoiminnassa Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa harjoittaa palvelutoimintaa ja kansainvälistä kanssakäymistä. Ylioppilasavusta tuli rekisteröity yhdistys elokuussa Ajan mittaan ylioppilaskunnan toiminta paisui hankalaksi hallita, ja se päätti toteuttaa eriyttämissuunnitelmat siten, että opiskelija-asuntoihin liittyvät asiat siirtyivät vuonna 1971 perustetun Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) vastuulle ja liiketoiminta sekä ruokaloiden, ravintoloiden ja kesähotellin pyöritys Oulun ylioppilasapu ry:n vastuulle. Puoliammattilaisesta Ylioppilasavusta tuli ammattilainen tämän uudistuksen myötä. Samaan aikaan rakennettiin yliopiston uusia tiloja ja opiskelija-asuntoja Linnanmaalle. Alue sijaitsi melko kaukana keskustasta ja sen asutus oli ollut vähäistä, palveluiden järjestämisessä oli lähdettävä lähes nollasta. Ylioppilasapu tarttui näihin tehtäviin aktiivisesti. Taloudellisten ongelmien vuoksi Oulun ylioppilasavun hallitus päätyi jakamaan toiminnan kahteen osaan, liikevaihtoveron alaiseen ja siitä vapaaseen. Ylioppilasapu jatkoi lähinnä liikevaihtoverottoman opiskelija- ja työpaikkaruokailun tarjoajana, ja muusta liiketoiminnasta alkoi vastata vuonna 1978 perustettu Reidar Oy. Suuri osa Reidar Oy:n toiminnasta liittyi ravintoloiden ylläpitoon. Sitä olivat perustamassa Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Oulun ylioppilasapu ry ja PSOAS. Uuden yhtiön toiminta laajeni 1980-alusta lähtien. Oulun ylioppilasavun tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin alussa opiskelija-asuntolan rakennushankkeen tukeminen. Opiskelijaruokailusta vastaaminen tuli mukaan toimintaan syksyllä 1964, jolloin Kontinkankaan ruokala tarvitsi työlleen jatkajan paikallisen Martta-yhdistyksen luovuttua tehtävästä. Oulun yliopiston kemian laitos sijaitsi tuolloin Kontinkankaalla, ja yliopisto kysyi Ylioppilasavun kiinnostusta ravintolan pitoon saaden myöntävän vastauksen. Ruokalatoiminta edellytti vakinaista henkilökuntaa ja pitkäjänteisempää otetta. Varojen kerääminen ei ollut enää keskeisintä 1960-luvun loppupuolella, vaan ruokaloiden ylläpito ja pienimuotoinen liiketoiminta olivat nyt suurimman huomion kohteina. Liisa Similä Aularavintolan tiloissa. Uniresta Oy:n arkisto.

30 28 Ylioppilasavun talous alkoi kehittyä myönteisempään suuntaan. Suuri edistysaskel oli valtion päätös ryhtyä tukemaan opiskelijaruokailua vuodesta 1979 lähtien, sillä se laski aterioiden hintoja ja lisäsi oppilaitoksissa ruokailua huomattavasti. Vuoden 1980 lopussa Ylioppilasavulla oli ruokalat Linnanmaalla, hammaslääketieteen laitoksen, lääketieteellisen tiedekunnan ja opettajainkoulutuslaitoksen yhteydessä sekä kahvilat arkkitehtuurin osaston, rakentamistekniikan osaston, humanistisen tiedekunnan ja kansantaloustieteen laitoksen yhteydessä. Välkkylässä palveli myymälä ja Linnanmaalla paperikauppa. Vuonna 1982 Ylioppilasavun liikevaihdoksi laskettiin noin 11 miljoonaa markkaa, ja vuosikymmenen lopulla Kaijonharjussa avattiin vielä Kaijan Kössi -pelihalli. Ylioppilasavusta kehittyi 1980-luvulla yksi Oulun merkittävimmistä ruokalapalveluiden tarjoajista, ja toimintaa pyrittiin kehittämään entistä paremmaksi esimerkiksi asiakaspalautetta keräämällä. Yhdistyksellä oli viimeinkin mahdollisuus toteuttaa vuosia sitten sääntöihin kirjattua tehtäväänsä tukea Oulun yliopistossa opiskelevia nuoria tieteenharjoittajia ja Oulun yliopiston ylioppilaskunnan opintososiaalista toimintaa stipendeillä ja avustuksilla. Heinäkuussa 1996 Kesäleski Oy:n nimi muutettiin Uniresta Oy:ksi. Opiskelijaravintola Kesäleski Oy:n ja Uniresta Oy:n kasvua lisäsivät yliopistotoiminnan laajeneminen, yliopiston ulkopuolelle tarjotut henkilöstöravintolapalvelut sekä catering- ja juhlapalvelut. Uniresta Oy:lla meni mukavasti, mutta Reidar Oy sen sijaan oli joutunut vaikeuksiin 1990-luvun alun laman aikoihin eikä meinannut saada enää uutta virettä toimintaansa. Lopulta Reidar Oy fuusioitui Uniresta Oy:n kanssa vuoden 2000 aikana. Unirestalle uusi vuosituhat on merkinnyt uudenlaista kasvua ja dynaamisuutta. Yhtiön liikevaihto oli vajaat kuusi miljoonaa euroa vuonna 2008 ja noin kahdeksaan miljoonaan euroa vuonna Opiskelijaravintola Kesäleski Oy:n perustamisen jälkeen Oulun ylioppilasapu ry:n toiminta sen sijaan supistui huomattavasti. Ruokalatoiminnan jäätyä yhdistyksen tehtäväksi on jäänyt lähinnä jakaa stipendejä opiskelijoille. Unirestalla on vuonna 2012 yhteensä yksitoista ravintolaa, kaksi kahvilaa ja Oulun yliopiston tiloissa toimiva paperikauppa. Juhla- ja catering-palveluista vastaa Uniresta Juhlat. Yliopiston ulkopuolella tapahtuvan toiminnan osuus on laajentunut, ja se muodostaa tällä hetkellä noin neljänneksen yhtiön liikevaihdosta. Vuonna 2012 Unirestalla on noin sata työntekijää, ja heidän määränsä on lähes kaksinkertainen 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Oulun ylioppilasapu ry:n ja Reidar Oy:n tueksi perustettiin vuosien 1991 ja 1992 vaihteessa uusi osakeyhtiö nimeltään Opiskelijaravintola Kesäleski Oy. Nimensä mukaisesti se alkoi huolehtia Ylioppilasavun ylläpitämistä kahviloista ja ruokaloista. Näin Ylioppilasavusta, Reidar Oy:stä ja uudesta yhtiöstä muodostui konserni, jonka avulla oli mahdollista tasata eri yksikköjen tuloksia verotuksessa. Martta Ilmarinen Aularavintolan tiloissa. Uniresta Oy:n arkisto.

31 29 Vaikka organisaatiot ovat vaihtuneet, suomalaisten ruokailutottumukset muuttuneet huomattavasti, Oulun yliopisto kasvanut ja yhteiskunta kokenut monenlaisia murroksia, Uniresta Oy painottaa toiminnassaan samoja asioita kuin Oulun ylioppilasapu ry viisi vuosikymmentä aikaisemmin. Tavoitteena on edelleen toimia oululaisten opiskelijoiden hyväksi ja luoda edellytyksiä opinnoissa menestymiselle. Uniresta on mukana myös syksyllä 2012 ilmestyvässä Oulu á la carte -kirjassa. Uniresta Oy:n arkisto.

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat TERRA Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 TERRA FI1179(2) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova

Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat. Nova Asiakastyytyväisyystutkimus Henkilöstöravintolat syyskuu 2015 Nova FI1184(1) Tavoitteet ja toteutus Sodexon asiakastyytyväisyystutkimuksen päätavoitteina on: - seurata asiakkaidemme tyytyväisyyttä - tunnistaa

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen. Eija Lenkkeri 9.10.2013

Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen. Eija Lenkkeri 9.10.2013 Kotityöpalvelualan imagoon vaikuttaminen Eija Lenkkeri 9.10.2013 Alan mielikuva? Piikakulttuuriin Jokainen osaa kotityöt Harmaa talous, pimeä työ Moniosaajia Arjen auttajia Historiaa Käsite Kotityöpalvelu

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset Lounasruokien valmistus 40 osp Ammattitaitovaatimukset vastaanottaa, varastoi ja säilyttää raaka-aineita ja muita tarvikkeita käsittelee ja käyttää eri jalostusasteella olevia elintarvikkeita valmistaa

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kiinteistöasioiden digipäivä 12.10.2016 Esko Maukonen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen hallinnassa on 1/3

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 LIITE 1 TOKYO ry Toimintasuunnitelma 2010 Yleistä Yhdistyksen nimi on Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys käyttää nimestään lyhennettä TOKYO. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut

Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Arkitodellisuus ja muutosten hallinta Varkauden kaupunki tukipalvelut Varkauden kaupunki Tukipalvelut Varkauden kaupungin tukipalvelut on perustettu 1.5.2014 Tukipalveluista laadittiin selvitys, jonka

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016

ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon. Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 ProComin rahaston perustaminen Helsingin yliopistoon Hallituksen ehdotus, Ylimääräinen vuosikokous 10.2.2016 Rahaston tarkoitus Rahasto tukee viestinnän tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous

Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin. Kepan syyskokous Täsmennykset Kepan uusiin sääntöihin Kepan syyskokous 23.11.2012 Täsmennykset ja/tai muutokset 4 Yhdistyksen toiminnan tukeminen ja taloudellinen toiminta 8 Jäsenmaksu 16 Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS: MARKKU VIRTANEN VUODEN 2015 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Tammi Helmi Huhti Touko Kesä Tivoli- ja Apollo -yökerhot, Oulu Cabaret-yökerho, Pori

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

PIIRIKOKOUS HUITTINEN

PIIRIKOKOUS HUITTINEN -------------------------------------------------- PIIRIKOKOUS 5.10.2013 HUITTINEN RI PIIRI 1410 DG Helge Saarinen, KHT, KLT Rekisteröity yhdistys voi: - tehdä sitoumuksia ja sopimuksia - asioida tuomioistuimissa

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja

Vuoden 2014 tilinpäätöstiedote 10.2.2015. Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja. Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Vuoden 214 tilinpäätöstiedote 1.2.215 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä neljännellä vuosineljänneksellä Saadut tilaukset alenivat 5 % y-o-y 914 (958) milj.

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille

6 Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen sekä läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen eräille muille kuin yhtiön osakkeenomistajille KUNNAN TAITOA Oy:n VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS ESITYSLISTA AIKA: Torstai 12.5.2016 klo 10.00 PAIKKA: Kokoushuone A2, Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ateria 2013 Millaista uutta liiketoimintaa kestävät ruokapalvelut mahdollistavat? Minna Mikkola Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Julkisen ruokapalvelukonseptin historiaa Lähtökohtana taustalla aiempi

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot