Hissiselvitys Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat
|
|
- Eija Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hissiselvitys 2008 Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat
2 2 Sisällysluettelo 1. Toimeksianto ja tavoitteet s Hissien rakentamisen lähtökohdat ja tarpeet s Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla s Omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista s Vankina kotona s Kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle s Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla s Hissittömät asuinrakennukset alueittain s Asukkaiden ikäjakauma s Asuntojen hallintasuhde s Vantaan kaupungin vuokratalot s Hissin toteuttaminen vanhaan kerrostaloon s Päätöksenteko s Tarvittavat luvat s Kustannukset s Rahoitus s Hissirakentamisen toteuttaminen s Hissirakentamista koskevat viranomaismääräykset s Hissirakentamisen tekniset ratkaisut s Tekniset ratkaisut s Hissin sijoitusvaihtoehtoja yleisimmissä porrastyypeissä s Hissityypit s Hissirakentamisen edistäminen s Keinot s Hissirakentamisen ongelmakohdat s Hissihankkeita Vantaalla s Toimenpide-ehdotukset s. 15 Tietolähteitä s. 16, Hissiliikkeitä s. 16, Liitteet 1-7 (kartat)
3 Kotona kauemmin 3 Suomen väestö ikääntyy Euroopan nopeimmalla vauhdilla. Ikääntyminen on suuri haaste tulevina vuosina myös Vantaalla. Ikääntyminen ei ole sairaus, mutta sen vaikutukset kaupunkiympäristöön on syytä huomioida. Kaupunkimaisessa ympäristössä ikääntymisen haaste liittyy muun muassa esteettömään liikkumiseen sekä tarpeeseen turvata ikääntyvien mahdollisuus jatkaa asumista mahdollisimman pitkään tutussa ympäristössä. Vantaan hissiselvitys on osaltaan aloittamassa hanketta, jolla Vantaalla pyritään tehostamaan hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Hissien rakentamisella parannetaan ikääntyvien liikkumista kaupunkiympäristössä ja ennen kaikkea mahdollistetaan asuminen kotioloissa niissä asuintaloissa, joissa hissittömyys muodostaa ainoan asumista haittaavan esteen. Vantaan kaupunki pyrkii kaikin mahdollisin keinoin vauhdittamaan hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja 1. Toimeksianto ja tavoitteet Vantaan kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on esteettömyyden edistäminen. Talousarviovuoden 2008 kirjattuna tavoitteena on kartoittaa hissittömät kerrostalot ja tarkistaa kehittämisohjelma. Taloussuunnitelmakauden tavoitteena on, että toteutetaan hissittömien kerrostalojen parannusprojekti. Maankäytön ja ympäristön toimialan asumisasioiden tulosalue perusti työryhmän hissittömyyden ja sen vaikutusten kartoittamiseksi ja hissirakentamista edistävien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Hissiselvitysryhmän puheenjohtajana toimi asumisasioiden lainapäällikkö Juhani Kumpu ja jäseninä asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloinsinöörit Jarno Kivistö ja Piia Piekkari, rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Matti Kärki, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaterapeutti Hanna Pohjonen, tilasto ja tutkimuksen suunnittelija Kirsi Vatén sekä työryhmän sihteerinä korjausneuvoja Pekka Kinnari. Työryhmä kokoontui 5 kertaa ja kuuli työnsä aikana VAV Asunnot Oy:n kiinteistöjohtaja Timo Karénia. Työryhmä selvitti hissittömien talojen ja portaiden määrää ja sijaintia. Hissittömiä 3-4 kerroksisia asuinrakennuksia on sekä asunto-osakeyhtiömuotoisissa omistustaloissa että vuokrataloissa. Huomiota kiinnitettiin teknisiin ratkaisuihin, rahoitukseen ja hissittömyyden toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Rakentamalla hissejä vanhoihin kerrostaloihin ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset henkilöt voivat liikkua vapaammin ja hoitaa päivittäisiä asioitaan. Hissi helpottaa myös lapsiperheiden liikkumista niin lastenvaunujen kuin ostostenkin kanssa. Muutkin kuin talon asukkaat hyötyvät hissistä kuten postin kuljetus, muuttojen tekijät, kotipalvelut ja siivous. Hissi nostaa myös asuntojen markkinaarvoa. Työryhmän ehdotusten pääpaino on neuvonnan tehostamisessa. Taloyhtiöissä ei yleensä ole riittävästi asiantuntemusta ja aikaa paneutua hissien rakentamisprojektiin. Työryhmä ehdottaa, että kaupunki tarjoaa asiantuntevaa neuvontaa ja
4 4 opastusta muun muassa tarjoamalla hissiasiamiehen palveluja. Valtio ja kaupunki tarjoavat taloudellista tukea hissien rakentamiseen. Hissit nostavat asukkaiden elämisen laatua ja niistä on hyötyä koko talon elinkaaren ajan. 2. Hissien rakentamisen lähtökohdat ja tarpeet 2.1. Vantaan väestö ikääntyy vauhdilla Vuoteen 2030 ulottuvan väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvavat Vantaalla nopeasti tulevaisuudessa. Ikäryhmän väestöosuuden ennustetaan olevan vuoden 2010 alussa 11,5 prosenttia ( henkilöä). Vuoden 2030 alkuun mennessä väestöosuuden ennustetaan nousevan 19,4 prosenttiin ( henkilöä). Hissittömissä kerrostaloissa asuu koko Vantaalla sellaista asuntokuntaa, jossa on 65 vuotta täyttänyttä väestöä. Yksinasuvia vuotiaita näistä asuntokunnista on 34 prosenttia ja yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä 24 prosenttia. (Tilastokatsaus 2007:11 Vantaan kaupunki, Tilasto ja tutkimus) 2.2. Omassa kodissa niin pitkään kuin mahdollista Vantaan kaupungin strategisena päämääränä on varmistaa vantaalaisille hyvä ja turvallinen vanhuus edistämällä heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan yhteiskunnan toimintaan. Kotona asumisen tukeminen on koko vanhustyön ydin. Kaupungin eri toimialoilla ja myös muilla toimijoilla on yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta, johon kuuluu esteetön ympäristö. Samat kotona asumista koskevat tavoitteet ovat myös vammaistyön tavoitteita. Sairauden, vamman tai ikääntymisen myötä ihmisen toimintakykyyn tulee tilapäisiä tai pysyviä rajoitteita, jotka heikentävät liikuntakykyä ja johtavat usein myös liikkumisen apuvälineen kuten rollaattorin tai pyörätuolin käyttöön. Tällöin asuinympäristön esteettömyys tulee erityisen merkitykselliseksi ja hissittömyyden vaikutus asukkaan elämän laatuun, itsenäiseen suoriutumiseen ja palvelutarpeeseen korostuu. Ikääntyneen kohdalla liikkuminen vähentyy ensin vähemmän tärkeiden tarpeiden osalta - rajoitetaan ulkoilua, asiointia talon kellaritiloissa (pyykkituvat, kuivaushuoneet, sauna ) sekä ostos- ja virkistyskäyntejä. Tämä vähentää sosiaalisia kontakteja, vaikuttaa mielialaan ja vähitellen rajoittaa liikkumista entisestään, mikä taas heikentää toimintakykyä Vankina kotona Pahimmillaan ihminen on oman asuntonsa vankina. Kotihoito on kohdannut vanhuksia, jotka eivät ole vuosiin käyneet ulkona. Monet pyrkivät vaihtamaan asuntoa alakerroksen asuntoon tai hissilliseen taloon, mutta läheskään aina se ei ole mahdollista. Tässä tilanteessa turvattomuus ja yksinäisyys lisääntyy, mikä johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Hissittömyyden seurauksena ihminen voi elää jopa epäinhimillisissä olosuhteissa, jos hän ei osaa tai rohkene pyytää apua. Talojen hissittömyys aiheuttaa seniori- ja palvelutaloasuntojen kysyntää. Erityisesti vanhusasukkaat kysyvät palvelutaloasuntoja, jos oman asunnon käytettävyys vaikeutuu hissittömyyden vuoksi. Jos oma koti on hissillä tavoitettavissa, asuminen siinä voi jatkua hyvinkin pitkään; jopa kuolemaan asti, koska kotihoidon palveluja voidaan viedä kotiin ympärivuorokautisesti. Vanhukset haluavat asua omassa kodissaan tutussa ympäristössä, jos se suinkin on mahdollista. Palvelutaloihin pääsee tänä päivänä vain palvelutarpeen perusteella. Pelkät asunto-olosuhteet eivät oikeuta palvelutaloasunnon saamiseen. Yksityiset, esteettömät senioritalot ovat tällöin vaihtoehto, jota voidaan suositella hissittömässä talossa asuvalle ikäihmiselle vaihtoehtona palvelutalolle. Vantaalle on rakennettu jo jonkin verran esteettömiä senioritaloja ja uusia hankkeita on vireillä Kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollolle Talojen hissittömyys aiheuttaa kustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle lähinnä siten, että liikuntarajoitteiset asiakkaat tarvitsevat kotihoidon apua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoistaan.
5 Huonosti liikkuvat henkilöt eivät välttämättä selviä kaupassakäynneistään tai lääkäri- ja muista asioistaan ilman apua. Käytetyin avun muoto on kotihoito. Kotihoidon asiakkaita oli vuoden 2007 aikana Vantaalla kaiken kaikkiaan (säännöllisen hoidon piirissä oli vajaat 800 vuodenvaihteessa 07/08), joista osalle avun tarpeen syy oli osittain (joillekin pääosiltaankin) talon hissittömyydessä. On myös kotihoidon asiakkaita, jotka satunnaisesti tarvitsevat apua hissittömyyden vuoksi. Hissittömyys aiheuttaa kotipalvelukäyntejä ja vuosittaisia huomattavia kuluja kotihoidon kustannuksiin. Vuonna 2007 kotihoidon kenttähenkilökunnan kotikäynti maksoi kaupungille keskimäärin 43 euroa. Palvelutalon henkilökunnan kotikäynti palvelutalossa maksoi 29 euroa. Vammaispoliittisessa mielessä talojen hissittömyys on myös merkittävä sosiaalinen ongelma, koska esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvien henkilöiden vierailut ja kyläilyt vanhempiensa kodissa ja ystäviensä luona estyvät sen johdosta, että hissiä ei ole tai se on liian kapea. Esteettömyys ja perustuslain korostama yhdenvertaisuus eivät toteudu. Hissi on monesti myös turvallisuustekijä ja saattaa tulipalojen yhteydessä pelastaa vanhuksen tai vammaisen henkilön, joka ei kykene kulkemaan portaissa. Vaihtoehtona seniori- ja palvelutalojen rakentamiselle voi olla pelkästään hissien rakentaminen olemassa oleviin taloihin. Hissi mahdollistaa liikuntarajoitteisen elämän entisessä ympäristössä. Asuntoon voidaan tehdä muutostöitä ja kotiin viedään erilaisia palveluja tarpeen mukaan. Erityisesti kerrostalojen peruskorjausten yhteydessä on syytä korostaa asuntojen muuttamista esteettömiksi, mikä vähentää ikäihmisten ja muiden liikuntarajoitteisten palvelujen tarvetta. Esteetön asuinympäristö on myös esteetön työympäristö. Hissit helpottavat kotihoidon työntekijöiden työtä Hissittömät kolmi- ja nelikerroksiset asuinrakennukset Vantaalla 3.1. Hissittömät asuinrakennukset alueittain Tilastotiedot on poimittu kuntarekisterin rakennus- ja huoneisto-osasta ja ne kuvaavat tilannetta. Rekisterissä olevia hissitietoja on täydennetty ja tarkistettu vuoden 2007 aikana. Rakennuksen kerroslukumäärätiedolla tarkoitetaan maanpäällisten kerrosten lukumäärää. Hissittömiä kolmi- ja nelikerroksia asuinrakennuksia on rakennuskannassamme eniten luvulla valmistuneissa rakennuksissa. Kuva 1. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset rakentamisvuosikymmenen mukaan suuralueittain Vantaalla (lkm) kpl Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä Hissittömien 3-ja 4 -kerroksisten asuinrakennusten lukumäärää ja näissä rakennuksissa olevien porrashuoneiden määrää on tarkasteltu suuralueittain. Rakennuksia on yhteensä 714 ja näissä on yhteensä 1641 porrashuonetta.
6 6 Taulukko 1. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset asuinrakennukset suuralueittain Taulukko 3. Hissittömissä 4-kerroksisissa asuinrakennuksissa asuvat ikäluokittain suuralueilla Ikäluokat Suuralue ** 75- Yhteensä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Rakennuksia yhteensä Porrash. yhteensä Suuralue 3 krs 3 krs taloissa 4 krs 4 krs taloissa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä * maanpäällisten kerrosten lukumäärä 3.2. Asukkaiden ikäjakauma Vantaalla on yhteensä 609 hissitöntä kolmikerroksista asuinrakennusta. Näissä rakennuksissa asuu yhteensä 2355 yli 65 -vuotiasta asukasta. Heistä 839 on yli 75 -vuotiaita. Eniten iäkkäämpiä henkilöitä asuu hissittömissä kolmikerroksisissa asuinrakennuksissa Tikkurilan, Myyrmäen ja Korson suuralueilla. Taulukko 2. Hissittömissä 3-kerroksisissa asuinrakennuksissa asuvat ikäluokittain suuralueilla Ikäluokat Suuralue ** 75- Yhteensä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot Hissittömissä kolmi- ja nelikerroksisissa asuinrakennuksissa asuu myös paljon lapsiperheitä, joilla on 0-6 -vuotiaita lapsia. Tällaisissa rakennuksissa lapsia oli yhteensä ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot
7 3.3. Asuntojen hallintasuhde 7 Vantaalla on hissittömiä kolmikerroksisia omistustaloja yhteensä 353, vuokra-taloja 236 ja asumisoikeustaloja 20. Hallintasuhteen mukaan tarkasteltuna määrällisesti eniten hissittömiä kolmikerroksisia asuinrakennuksia on omistustaloissa Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla. Vuokrataloissa eniten hissittömiä kolmikerroksisia asuinrakennuksia on Tikkurilan ja Korson suuralueilla. kpl Kuva 2. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset hallintasuhteen mukaan suuralueittain (lkm) Omistus Vuokra Asumisoikeus Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä 20 Taulukko 4. Porrashuoneiden lukumäärät hissittömissä 3-kerroksisissa asuinrakennuksissa hallintasuhteen mukaan suuralueittain Suuralue Omistus Vuokra *** Asumisoikeus Yhteensä (kpl) Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä (kpl) *** kaupungin vuokratalot, työsuhdeasunnot sekä yleishyödyllisten rakennuttajien rakentamat vuokratalot Vantaalla hissittömiä nelikerroksisia asuinrakennuksia on 105. Näissä rakennuksissa asuu 478 yli 65 -vuotiasta asukasta, heistä yli 75 -vuotiaita oli 171. Kuva 3. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset hallintasuhteen mukaan suuralueittain (lkm) kpl Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä Omistus Vuokra Asumisoikeus
8 8 Taulukko 5. Porrashuoneiden lukumäärät hissittömissä 4-kerroksisissa asuinrakennuksissa hallintasuhteen mukaan suuralueittain Suuralue Omistus Vuokra *** Asumisoikeus Yhteensä (kpl) Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä (kpl) Vantaan kaupungin vuokratalot Hissittömissä kolmi- ja nelikerroksisissa kaupungin vuokrataloissa, joita on 135, asuu yhteensä asukasta. Heistä yli 65-vuotiaita on 239 ja 0-6 -vuotiaita 581. Taulukko 6. Hissittömät 3- ja 4-kerroksiset kaupungin omistamat vuokratalot suuralueittain *** kaupungin vuokratalot, työsuhdeasunnot sekä yleishyödyllisten rakennuttajien rakentamat vuokratalot Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Kerroslukumäärä* Porrash. lukumäärä Rakennuksia yhteensä Porrash. yhteensä Suuralue 3 krs 3 krs taloissa 4 krs 4 krs taloissa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä * maanpäällisten kerrosten lukumäärä Taulukko 7. Hissittömissä kaupungin omistamissa 3-kerroksisissa vuokrataloissa asuvat ikäluokittain suuralueilla Ikäluokat Suuralue ** 75- Yhteensä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot
9 Suuralue Taulukko 8. Hissittömissä kaupungin omistamissa 4-kerroksisissa vuokrataloissa asuvat ikäluokittain suuralueilla Ikäluokat ** 75- Yhteensä Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Yhteensä ** 65-ikäluokka sisältää myös ikäluokan 75- lukumäärätiedot 9 4. Hissin toteuttaminen vanhaan kerrostaloon 4.1. Päätöksenteko Hissihankkeesta päätetään aina taloyhtiön yhtiökokouksessa. Hankkeen teettäminen on hallituksen ja isännöitsijän vastuulla. Hissihankkeesta päättää yhtiökokous hallituksen teettämien suunnitelmien, kustannusarvioiden ja rahoituslaskelmien sekä vaihtoehtojen pohjalta. Realistisen kustannusarvion saamiseksi hissihankkeen toteuttajilta on pyydettävä ennakkotarjouksia. Päätös voidaan tehdä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai hissihankkeen johdosta erikseen järjestettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Pääsääntönä on enemmistöpäätös eli hankkeen tulee saada taakseen yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Yksinkertainen enemmistöpäätös riittää varsinkin nelikerroksisissa rakennuksissa, joissa hissin rakentaminen luetaan ajankohdan tavanomaisten vaatimusten mukaiseksi perusparantamiseksi Tarvittavat luvat Hissihanke vaatii aina rakennusluvan. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä selvitetään myös paloturvallisuutta koskevien määräysten ja ohjeiden toteutuminen Kustannukset Keskimääräiset kustannukset hissiä kohden: Hissi % Rakennustekniset työt % Lvis ym. työt % Suunnittelu, valvonta yms % Yhteensä % Keskimääräinen hissikustannus on keskiarvo Vantaalla avustuksen saaneiden hankkeiden (19 hissiä) kustannuksista. Kustannushaitari on laaja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilastotiedon mukaan euroa. Hissin rakentamisesta koituvat kustannukset jaetaan usein samalla tavalla kuin yhtiöjärjestyksessä on määrätty yhtiövastikkeen maksamisesta eli asuntojen neliömetrimäärän mukaisessa suhteessa. Osakkeenomistajat voivat sopia tästä poikkeavasta jyvittämisestä, esimerkiksi porrasaskelmien lukumäärän tai asuinkerroksen mukaan (esimerkiksi neljäs kerros maksaa 40 %, kolmas 30 %, toinen 20 % ja ensimmäinen kerros 10 %). Tämä vaatii kuitenkin kaikkien, myös yhtiökokouksesta poissaolevien osakkeenomistajien suostumuksen, jos heidän maksurasituksensa muodostuu vastikeperusteisen ratkaisun yli. Hissihanke voidaan toteuttaa myös niin, että vain hissiä haluavat osallistuvat kustannuksiin. Tästäkin on päätettävä yhtiökokouksessa. Hissin rakentamista haluavien osakkeenomistajien kanssa tehdään sopimus, joilla nämä sitoutuvat maksamaan kaikki kustannukset.
10 10 Lisäksi on sovittava, millä ehdoilla hissi luovutetaan taloyhtiölle ja muut osakkeenomistajat ovat myöhemmin oikeutettuja pääsemään hissin käyttäjiksi. Tämänkaltainen kustannusjako voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos yhtiössä on useita erilaisia taloja ja porrashuoneita, joissa hissin tarve ja tekniset ratkaisut vaihtelevat Rahoitus ARA:n myöntämä hissiavustus on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Vantaan kaupungin asuntolainarahaston avustus on 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Hissin suunnitteluun avustusmäärä on kaupungin asuntolainarahaston avustuksessa 4,20 euroa huoneistoneliömetriä kohti, enintään kuitenkin 50 % suunnittelukustannuksista. Avustusten hakuaika on jatkuva. Lisäksi on muistettava, että taloyhtiön on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia ( /1505) hankkeissa, jotka saavat julkisista varoista tukea yli puolet hankkeen arvosta Hissirakentamisen toteuttaminen Kun päätös hissin rakentamisesta taloyhtiössä on tehty, tarvitaan pätevät arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat, jotka selvittävät rakennuksen tiedot, aiemmat pohjatutkimukset ja rakennesuunnitelmat. Arkkitehti selvittää tontin asemakaavatilanteen ja laatii mahdollisesti luonnoksia eri toteutusvaihtoehdoista. Tässä vaiheessa tehdään myös rakennushistoriallinen yleiskatsaus ja kartoitetaan arvokkaat ja säilyttämisen arvoiset rakennusosat ja tilat. Tämän jälkeen on tärkeätä, että suunnittelija ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan ja varaa ajan alueen lupa-arkkitehdille. Tässä ennakkoneuvottelussa selvitetään tontin asemakaavallinen tilanne ja selvitetään tontilla jäljellä oleva kerrosala tapauksissa, jolloin rakennuksen kerrosala kasvaa. Mikäli tontilla oleva kerrosala on jo käytetty, voi rakennusvalvonta myöntää kerrosalan ylitystä tietyissä tapauksissa. Eräissä tapauksissa joudutaan hakemaan asemakaavoituksesta poikkeamispäätös rakennuslupaa varten. Ennakkoneuvottelussa ratkaistaan toimintatapa luvan hakemiseksi. Samalla tutkitaan tekninen ratkaisu: miten hissi ja sen vaatimat tekniset tilat on sijoitettu porrashuoneeseen, minkälainen on rakennuksen alkuperäinen arkkitehtuuri ja miten hyvin mahdollinen laajennus rakennukseen sopii sekä miten muutettu rakennus soveltuu ympäröiviin rakennuksiin ja ympäristöönsä. Huomiota kiinnitetään tässä vaiheessa myös porrashuoneen ala- ja yläpohjarakenteiden sekä porrassyöksyjen ja tasanteiden kantavuuteen ja vahvistamistarpeeseen, hissikuilun ja korin rakenteeseen ja lasitukseen, ilmastoinnin suunnitteluun sekä porrashuoneen paloturvallisuusasioihin. Tikkurilassa olevaan Asunto-osakeyhtiö Sinirikontie 2:een rakennettiin hissit vuonna 2006.
11 Suunnittelija saa rakennusvalvonnasta mukaansa listan kaikista luvan hakemiseen tarvittavista asiakirjoista. Kun kaikki asiakirjat on koottu ja suunnitelmat on laadittu valmiiksi, varaa suunnittelija uuden ajan alueen lupa-arkkitehdiltä luvan sisään jättämiseksi, jolloin vielä tarkistetaan kaikki asiakirjat ja käydään suunnitelmat lävitse. Mikäli kaikki asiakirjat ja suunnitelmat ovat kunnossa, lupa-arkkitehti käy tarkistamassa tilanteen rakennuspaikalta ja pyytää tarvittavat lausunnot esimerkiksi asemakaavoittajalta, terveys- ja palotarkastajilta sekä liikennesuunnittelijalta. Mikäli esteitä luvan myöntämiseen ei ole, voi lupa-arkkitehti tehdä hakemuksesta myönteisen päätöksen. Luvan ehdot kirjataan lupapäätökseen. Rakennuttajan tulee esimerkiksi hyväksyttää rakennesuunnitelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat ja vastaava työnjohtaja rakennusvalvonnassa ennen töiden aloittamista. Kun rakennustöitä ennakoivat lupaehdot on täytetty, päästään taloyhtiössä rakentamaan valitusajan jälkeen, ellei rakennusvalvontaan jätetä tiettyä vakuussummaa, jolloin rakentamaan päästään heti luvan myöntämisen jälkeen. Tämä luonnollisesti edellyttää, että rakennustöitä ennakoivat lupaehdot on etukäteen selvitetty ja täytetty. Rakennustyön aikana rakennuttajan tulee huolehtia, että lupaehtoina olevat työn aikaiset katselmukset ja rakennustyön loppukatselmus hoidetaan ajallaan Hissirakentamista koskevat viranomaismääräykset Hissihankkeiden yhteydessä tila- ja rakennustekniseen suunnitteluun vaikuttavat tärkeimmät rakentamismääräykset ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa Asuntosuunnittelu (G1), Rakennusten paloturvallisuus (E1), Rakenteiden lujuus (B), Liikkumisesteetön rakentaminen (F1) ja Rakennuksen käyttöturvallisuus (F2). Näitä uudisrakentamista koskevia määräyksiä sovelletaan rakennuksen muutos- ja korjaustoimenpiteisiin sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen käyttötapa vaativat. Hissihanke vaatii rakennusluvan. Asian johdosta tulee jo hankkeen suunnittelu- ja luonnosvaiheessa ottaa yhteyttä kaupungin rakennusvalvontaan ja pelastuslaitokseen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos edellyttää niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin henkilöturvallisuuden asettamista etusijalle ja huomioimista kaikessa rakentamisessa. Uloskäytävien ja niihin johtavien kulkureittien tilallinen selkeys ja luontevuus on tärkein kriteeri ennakoivassa palontorjunnassa. Korjausrakennushankkeiden peruslähtökohtana tulee olla, että kiinteistön turvallisuustaso paranee. Pelastusviranomaisten valvonnan osalta tärkeimmät lait ja asetukset ovat hissirakentamista koskien ovat seuraavat: Maankäyttö- ja rakennuslaki: - kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi myöntää rakennus- tai toimenpideluvan yhteydessä vähäisen poikkeuksen ja kunta tai eräissä tapauksissa ympäristökeskus voivat myöntää poikkeuksen voimassa olevista säännöksistä. Rakennuslaki- ja asetus: - muutos- ja korjaustoimenpiteissä on, pitäen lähtökohtana rakennusta ja sen käyttöä ennen luvan hakemista, rakennusmääräyskokoelman määräyksiä sovellettava sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen aiottu käyttötapa vaativat. Kuitenkin on katsottava, ettei rakennuksen käyttäjien turvallisuus vaarannu eivätkä heidän terveydelliset olot heikenny. Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa E1: - rakennuksesta tulee voida turvallisesti poistua tulipalossa tai muussa hätätilanteessa. Rakennuksessa tulee olla riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä. - uloskäytävänä ei pidetä hissiä tai muuta vastaavaa laitetta. Jokaiselta poistumisalueelta on oltava mahdollisuus kuljettaa uloskäytävän kautta liikuntakyvytön henkilö paareilla. Poistumisalueella olevan kulkureitin, joka johtaa uloskäytävään tulee olla riittävän väljä ja helppokulkuinen. - palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä tulee turvata. Pelastusviranomaiset edellyttävät uudisrakentamisen yhteydessä uloskäytävänä käytettävän porrashuoneen ehdottomana minimileveytenä 1200 mm. Korjausrakentamisen osalta pelastusviranomaisten edellytykset ovat seuraavat: - rakennettaessa hissi olemassa olevaan ker-
12 12 rostaloon tulee porrashuoneen tilallinen selkeys säilyttää. Porrassyöksyn ehdoton minimileveys on 900 mm. - porrashuone tulee suunnitella ja mitoittaa sairaankuljetuksen paarikuljetuksen tarpeiden mukaan. - porrashuone tulee varustaa sisääntulokerroksesta sähköisesti laukaistavissa olevalla savunpoistoluukulla. - yli kolme kerroksisiin kerrostaloihin tulee lisäksi suunnitella ja toteuttaa pelastustie. - porrashuone tulee varustaa kerrosnumeroinnilla, sekä porrashuoneen pelastautumisohjeilla. Tapauskohtaisesti kohteen turvallisuustasoa voidaan arvioida paikallisen pelastusviranomaisen kanssa uudelleen, jos rakennushankkeen erityispiirteet niin edellyttävät. Jos kohdetta ei voida toteuttaa edellä mainittujen ehtojen mukaisesti, voidaan kohteeseen tapauskohtaisesti määritellä seuraavia lisävelvoitteitta täydentämään turvallisuustasoa: - porrashuone tulee varustaa sähköverkkoon kytketyillä palovaroittimilla - porrashuone tulee varustaa kuivanousuputkella - porrashuoneen ylipaineistus Tapauskohtaisenkin turvallisuustason arvioinnin perusteena on henkilöturvallisuuden takaaminen korjausrakennushankkeen yhteydessä. Teknisesti hissi voidaan rakentaa lähes aina siten, ettei poistumisturvallisuus eikä auttajien turvallisuus kohteessa heikenny. 6. Hissirakentamisen tekniset ratkaisut 6.1. Tekniset ratkaisut Hissityyppi valitaan rakennuksen porrashuoneen perusteella ja hissin liittäminen taloon suunnitellaan tapauskohtaisesti. Eri vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia arvioidaan porrashuoneen mittojen perusteella. Hissiratkaisuista on syytä neuvotella rakennusvalvontaviranomaisten kanssa jo hankkeen alkuvaiheessa Hissin sijoitusvaihtoehtoja yleisimmissä porrastyypeissä Kaksivartisessa porrashuoneessa hissi voidaan sijoittaa porrassyöksyjen väliin, jolloin portaita yleensä kavennetaan hissikuilua varten. Vaihtoehtoisesti hissi sijoitetaan porrassyöksyjen viereen, jolloin rakennetaan uudet, kapeammat portaat tai niitä siirretään sahaamisen jälkeen. Hissi voidaan sijoittaa myös porrashuoneeseen toisen syöksyn tilalle ja uudet portaat rakennetaan rakennuksen ulkopuolelle.
13 Yksivartisessa porrashuoneessa hissi sijoitetaan yleensä portaan ja välitason keskelle, jolloin porrassyöksyä joudutaan sahaamaan kapeammaksi. 13 Toisena vaihtoehtona on rakennuksen ulkopuolinen hissi. Tällöin hissiksi voidaan valita standardimittainen hissi. Kierreporrastaloissa hissi voidaan asentaa rakennuksen ulkopuolelle. Vaihtoehtona on myös portaiden purkaminen ja uusien rakentaminen. Tällöin on huomioitava, että pitkänomaisten kuormien, kuten paarien kuljetus voi hankaloitua Hissityypit Nostoteknisesti hissityypit voidaan jakaa köysihisseihin, hydraulihisseihin, ketjuhisseihin ja ruuvihisseihin. Köysihissi, alasivukonehissi Köysihissi, yläkonehissi Hydraulihissi, suoraannostava Hydraulihissi, epäsuoraannostava Ketjuhissi Ruuvihissi Hissityyppiä valittaessa tärkeimpiä lähtökohtia ovat porrashuoneen sijainti ja muoto. Porraskäytäviin soveltuvat parhaiten mini- ja kaitahissi, jotka ovat nimestään huolimatta 4-5 hengen hissejä. Käytännön ero näiden välillä on se, että kaitahissiin mahtuvat myös normaalit sairasauton varustuksiin kuuluvat paarit. Rakennusrungon ulkopuolelle hissin koko ja tyyppi voidaan valita sisäisiä ratkaisuja vapaammin. Tällöin voidaan valita standardimitainen hissi, jota voivat käyttää useimmat käyttäjäryhmät. Erityistapauksessa voidaan harkita myös porraskaide- tai vammais- eli kevythissin asentamista. Ne ovat rakenteeltaan, toiminnaltaan ja turvalaitteiltaan erilaisia kuin varsinaiset hissit. Ne vievät konehuoneettomina ja kevytrakenteisina hyvin vähän tilaa ja soveltuvat siksi paikkoihin, joihin varsinaista hissiä ei ole tilanahtauden vuoksi mahdollista asentaa. Kevythissit ovat kuitenkin tarkoitettuja liikuntaesteisten käyttöön, eikä niitä voida suositella korvaamaan normaalirakenteista hissiä. Kaitahissi on suunniteltu kaksisyöksyisten portaiden syöksyjen viereen tai väliin soveltuvaksi. Kaitahissi on asuinkerrostalon henkilöhissi, jossa voidaan kuljettaa henkilöä makuuasennossa paareilla tai suuria huonekaluja.
14 14 Minihissi voidaan rakentaa silloin, kun kaitahissille ei ole tilaa. Minihissi ei ole tarkoitettu kohteisiin, jossa portaita oleellisesti joudutaan kaventamaan, koska asennuksen jälkeen tulee porrashuoneessa mahtua kulkemaan paareilla. Minihissi on asuinkerrostalon henkilöhissi, jossa hissikori mitoitukseltaan soveltuu myös lastenvaunuille ja useimmille pyörätuoleille 7. Hissirakentamisen edistäminen 7.1. Keinot Hissien rakentamista edistetään asumisasioissa tiedottamalla valtion ja kaupungin avustuksista. Käytössä ovat Vantaan Internet-sivut ja jaettavat esitteet. Vantaan Sanomien kaupunkisivuilla on ajoittain julkaistu hissitietoa, lehdessä on myös ollut artikkeleita hissirakentamisesta. Asumisasioiden korjausneuvoja ja lainapäällikkö ovat taloyhtiöiden pyynnöstä osallistuneet asukkaille suunnattuihin tiedotustilaisuuksiin. Asuntotoimen (nykyisin asumisasiat) johdolla toimi hissityöryhmä, joka järjesti seminaareja eri puolilla Vantaata. Työryhmä julkaisi myös hissirakentamisen edistämistä koskevan raportin. Yhdessä Helsingin kaupungin kanssa julkaistiin myös Hissi on kotiinpäin -sarjakuvajulkaisu. Vantaan kaupungin palveluksessa oli jonkin aikaa 2000-luvun alkupuolella hissiasiamies, jonka tehtävänä oli edistää hissien rakentamista Vantaalla Hissirakentamisen ongelmakohdat Ongelmana voi toisinaan olla, että asuinrakennusten alkuperäinen suunnittelu estää hissin rakentamisen vanhaa rakennukseen. Esimerkiksi hissikuilun rakentaminen voi edellyttää joidenkin asuntojen pinta-alan pienentämistä. Päätöksenteko voi olla vaikeaa tilanteessa, jossa alempien kerrosten asuntojen omistajat eivät katso hyötyvänsä hissistä. Joissakin tapauksissa hissirakentamisen esteeksi voi muodostua osakkaiden yhdenvertaisuuden puute. Maksurasite voi muodostua liian suureksi avustuksista huolimatta, joten yhtiön tulee löytää mahdollisimman edullinen tapa rakennettavien hissien rahoittamiseksi. Ongelmana voi olla neuvonnan järjestäminen ja kohdistaminen yhtiöille ja isännöitsijöille Hissihankkeita Vantaalla Asuntolainarahastosta ovat saaneet hissiavustuksia seuraavat talot: As. Oy Tikkurilan Ristipuro 2000 As. Oy Kultapyrstö 2001 As. Oy Kaarenpeura 2002 As. Oy Vantaan Kuminapolku 2005 VVO/ Havukoskenkatu VVO/ Tykkikuja As. Oy Sinirikontie As. Oy Kivivuorenkuja As Oy Kulokontu 2008
15 8. Toimenpide-ehdotukset 15 Kunnan viranomaiset voivat edistää hissien rakentamista esimerkiksi tarjoamalla ammatillista neuvontaa. Kunnallinen toiminta hissirakentamisen edistämisessä voi olla neuvonnan lisäksi tiedottamista ja puolueetonta tiedonvälitystä. Neuvontaa tulisi antaa kohdekohtaisesti kuhunkin rakennukseen sopivan ratkaisun löytämiseksi. Erityisesti hissihankkeen käynnistämiseksi tarvitaan taloyhtiöissä suunnitteluapua. Hissiselvitysryhmä esittää seuraavien toimenpiteiden toteuttamista: 1. Sovitaan yhteistoiminnasta hissiasiamiehen tehtävien hoitamiseksi lähikuntien kanssa tai palkataan Vantaalle oma hissiasiamies. 2. Asuntolainarahaston sääntöjä muutetaan siten, että hissien rakentamisen esiselvitysten teettämistä voidaan avustaa. Tämän arvioidaan helpottavan hissisuunnitelmien aloittamista taloyhtiöissä. 3. Osallistutaan harkinnanvaraisesti liikuntaesteiden poistamisen kokeiluhankkeisiin kerrostaloissa. 4. Ohjataan ja neuvotaan taloyhtiöitä muussa kuin asuinkäytössä olevien tilojen muuttamiseksi asunnoiksi. Tämä helpottaisi taloyhtiön taloudellisia mahdollisuuksia hissien hankkimiseksi. 5. Rakennusvalvonta edistää uudisrakentamista niin, että hissien jälkiasentaminen on mahdollista rakennuksiin, joihin ei vaadita hissiä. 6. Tehostetaan tiedottamista käyttämällä Internet-sivuja, Vantaan Sanomia, Vantaa suunnittelee ja rakentaa -julkaisua sekä muita kanavia. Kohdistetaan tiedottamista ja neuvontaa erityisesti isännöitsijöille, taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille esimerkiksi käymällä yhtiökokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. 7. VAV Asunnot Oy käynnistää ja toteuttaa oman hissiprojektinsa, jonka tavoitteena on edistää hissien rakentamista VAV Konsernin omistamiin asuintaloihin.
16 16 Hissiselvityksen tekijät Tämän selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet: Pekka Kinnari, korjausneuvoja, asumisasiat Jarno Kivistö, paloinsinööri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Anna-Liisa Korhonen, palvelupäällikkö, vanhusja vammaispalvelut Juhani Kumpu, lainapäällikkö, asumisasiat Matti Kärki, lupa-arkkitehti, rakennusvalvonta Teija Ojankoski, asumisasioiden johtaja Ulla-Stina Palomaa, palvelupäällikkö, vanhus- ja vammaispalvelut Piia Piekkari, paloinsinööri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hanna Pohjonen, toimintaterapeutti, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Kirsi Vatén, suunnittelija, tilasto ja tutkimus Tietolähteitä > Avustukset > Korjaus- ja energiaavustukset, hissiavustukset > Hissin rakentaminen ja korjaaminen ja liikuntaesteen poistaminen > Palvelut ja tuotteet > Julkaisut > Suomen ympäristö > Suomen ympäristö - sarja 2005 > SY794 Hissi tuli taloon. Kokemuksia hissin rakentamisesta. SY157 Hissi vanhaan kerrostaloon, Kimmo Rönkä, Jyrki Halomo, Aimo Huhdanmäki, Seppo Teerimo, Juha Terho, Heimo Tolsa Suomen ympäristö, Rakentaminen, s Hissiopas, Rönkä, Timo & Terho, Juha.. Hissi vanhaan kerrostaloon - hankkeen suunnittelu- ja toteutusopas. Ympäristöministeriö, Helsinki Hankitaan hissi! - opas taloyhtiölle, Bengt-Vilhelm Levón, Juha Tervo Hissiliikkeitä: Amslift Oy p. (02) ElectroCity D Turku Erikoishissipalvelu p Rimpiläinen Oy Viinikankaari Helsinki Helsingin p. (09) Hissiteknikot Oy Beckerintie Helsinki Suomen Hissiurakointi Oy p. (03) Mäntsäläntie Lahti Hissipörssi Oy p. (019) Kynttilätie Riihimäki Hissiryhmä L&L Oy p Vähäniemenkatu Tampere Lift Care Group p Huurrekuja Tuusula Otis Oy p Kirkonkyläntie Helsinki Gia-Hissit Oy p. (019) Riihimäenkatu Hyvinkää RH Tekniikka Oy p. (014) Tapionkatu 4 B Jyväskylä Schindler Oy p. (09) Ohrahuhdantie 2 B Helsinki ThyssenKrupp Elevator Finland Oy p. (09) Läkkisepäntie 20 B Helsinki KONE Hissit Oy p Eliel Saarisen tie 2 PL Helsinki
17 Liite 1. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Omistusasunnot
18 Liite 2. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Omistusasunnot
19 Liite 3. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Omistusasunnot
20 Liite 4. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Vuokra-asunnot
21 Liite 5. Hissittömät 3-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Vuokra-asunnot
22 Liite 6. Hissittömät 4-kerroksiset asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Vuokra-asunnot
23 Liite 7. Kaikki hissittömät 3-kerroksiset tai sitä korkeammat asuinrakennukset Vantaalla Hallintasuhte: Asumisoikeusasunnot
24 Hissiselvitys 2008 Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala / asumisasiat Asematie 10 A, Vantaa Valokuvat Pekka Kinnari, taitto Pirjo Kivistö.
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk
LisätiedotHissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila
Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös
LisätiedotHissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1
Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310
LisätiedotHissi taloon info-tilaisuus Iisalmi ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017
Hissi taloon info-tilaisuus Iisalmi 16.11.2017 ARAn korjausavustukset Hissi- Esteetön Suomi 2017 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen
LisätiedotOhje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012
Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,
LisätiedotEsteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen
LisätiedotTuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015
Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona
LisätiedotHissi osana esteettömyyttä 3.3.2015
Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen
LisätiedotHyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille Hissi-Esteetön Suomi hanke
Hyvät käytännöt ja suositukset alueellisille hissityöryhmille 20.12.2017 Hissi-Esteetön Suomi 2017- hanke Toiminnan vakiinnuttaminen hankekauden 2013-2017 jälkeen johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus-
LisätiedotMULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014
MULTI-PROFESSIONAL AND USER-CENTERED PLANNING OF ACCESSIBLE ENVIRONMENT 29:TH 30:TH OF OCTOBER 2014 GUIDANCE FOR CUSTOMERS IN ACCESSIBILITY RECONSTRUCTIONS MS. ANNA-LIISA ROMPPANEN, CIVIL ENGINEER, CITY
LisätiedotAina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari Tampere
Aina ajankohtainen esteettömyys ESKEn verkostoseminaari 2017 16.3.2017 Tampere Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA
Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 (Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA /Hissiprojekti 1 Kommunmarknaden 14.-15.9.2011 /Hissiprojekti 2 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta
LisätiedotEdistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?
Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen
LisätiedotVuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus. 27.1.2014 Eeva-Liisa Anttila
Vuoden 2014 korjaus- ja energia-avustukset käynnistysavustus 27.1.2014 valtion määrärahaosuus/ Tamp.osuus 2011 / 90 milj. / 3.96 milj. 2012 / 56,3 milj. / 1.86 milj. 2013 / 50,5 milj. / 1.38 milj. 2014
LisätiedotIsännöitsijän opas.
Isännöitsijän opas www.hissiin.fi Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi
LisätiedotIkäystävällinen asuinalue ja asuminen
Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma
LisätiedotHissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014
Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...
LisätiedotHissi- ja esteettömyysavustusohje
Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa
LisätiedotUutta virtaa vanhaan kerrostaloon. www.hissiin.fi
Hissillä kotiin Uutta virtaa vanhaan kerrostaloon Asutko sinä hissittömässä kerrostalossa? Joka toisessa suomalaisessa kerrostalossa ei ole hissiä. Hissittömiä kerrostaloja on etenkin 1960 80-luvuilla
LisätiedotKestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet
Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -
HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2018
TILASTOKATSAUS 4:2018 8.3.2018 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2017 1 Vantaalle rakennettiin vuonna 2017 uutta kerrosalaa 349 590 kerrosneliömetriä, josta asuinrakennuksiin valmistui 234 712 k-m 2 (67 %).
Lisätiedot(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1
(Asuin-) HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 23.9.2011 Erkki Holappa/Hissiprojekti 1 Puolueeton neuvonta taloille Esteetön kotipolku kadulta kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti kotiin
LisätiedotRakentaminen Vantaalla 2010
Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen
LisätiedotHISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille
HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-
LisätiedotTilastokatsaus 1:2014
Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä
LisätiedotEsteettömyys ja hyvä asuminen
Esteettömyys ja hyvä asuminen Yhteinen koti maalla Jamilahden kansanopisto pe 1.9.2017 Jukka Laakso Korjausneuvonnan päällikkö VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio
LisätiedotSUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA
SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:
LisätiedotHissi vanhaan taloon
Hissi vanhaan taloon 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Pohjoisesplanadi 15-17 B) 00099 Helsingin kaupunki Hissiasiamies Puhelin: (09) 310 36122 Faksi: (09) 310 36272 S-posti: simo.merila@hel.fi
LisätiedotRakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko
Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan
LisätiedotSähköautojen lataus taloyhtiön verkossa
Sähköautojen lataus taloyhtiön verkossa Kiinteistöliitto Uusimaa Ry Mia Pujals johtava lakimies, varatuomari Katriina Sarekoski lakimies, varatuomari Taloyhtiösi asialla Yleistä Sähköautojen määrä lisääntyy
LisätiedotJÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA
JÄLKIASENNUSHISSIEN TILANNEKATSAUS JOENSUUSSA JA POHJOIS-KARJALASSA JOENSUU, TIEDEPUISTON LOUHELA-SALI, 18.9.2013 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Hissiprojekti vuonna 1996-1997 - Selvitys hissittömistä
LisätiedotHelsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet
Helsingin / TOP TEN alustavat esteettömyysohjeet Hanna-Leena Rissanen Rakennusvalvonta PIENTALOT 2 Rakennukseen johtava kulkuväylä Ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotKORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa.
KORJAUS- JA ENERGIA- AVUSTUKSET 2012 Määrärahat nyt ja jatkossa. 7.4.2009 Jorma Lauronen12.10.2007 Tekijän nimi Ylitarkastaja Hanna Koskela ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUS ARA Asumisen rahoitus-
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotHISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus Musiikkitalo, Helsinki
HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 Hankkeen päätöstilaisuus 20.12.2017 Musiikkitalo, Helsinki Hanna Koskela, ARA ARA johtaja Jarmo Jarmo Lindén Lindén, 5.11.2010 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotLaadukkaampaa asumista
Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotRakennuslupahakemus nro kiinteistölle , As Oy Lappeenrannan Uusi Kahilanniemi
Rakennuslautakunta 30 02.05.2017 Rakennuslupahakemus nro 2017-340 kiinteistölle 405-7-31-2, As Oy Lappeenrannan Uusi Kahilanniemi 24/10.03.00.04.00/2017 RAKLA 30 Valmistelija/lisätiedot: rakennustarkastaja
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Ympäristöministeriön asiantuntijalausunto korjausavustusten käyttötarkoituksista
Päiväys Datum Dnro Dnr 10.10.2017 YM181/04/2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto Viite Hänvisning Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Asia
LisätiedotLAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti
LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö
LisätiedotAjankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta
Ajankohtaista Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta 2013-2017 Ikä-asuntoseminaari 27.10.2016, Lappeenrannan vanhusneuvosto ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotRakennusvalvontaviranomainen
Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaviranomainen TOIMINTA JA SEN PERUSTEET Rakennusvalvontaviranomaisen toiminta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999, luettavissa mm. osoitteessa www.finlex.fi).
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,
LisätiedotAsuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2017 1 20.1.2017 RAKENTAMINEN VANTAALLAA VUONNA 2016 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2016 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 420 150 k m 2, mikä on 45 710 k m 2 (12
LisätiedotErkki Holappa/Hissiprojekti. Hissi Vanhaan Taloon. Esteettömyyspolku Kotiin. Esteetön Kotipolku ja Lähiympäristö
Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Vuorelassa, Siilinjärvellä Hissi Vanhaan Taloon HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA 24.3.2009 1 Esteettömyyspolku Kotiin Lähde: Esteettömästi ja turvallisesti
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotSukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?
HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotRakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo
Rakennuslautakunta 15 03.03.2015 Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 15 Valmistelija/lisätiedot: rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen
Ikääntyneiden asumisen tila ja kehittäminen Erityisasiantuntija Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Parasta elämää kotona- asumisen arkea Pohjois-Suomessa seminaari, 22.2.2018, Oulu Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012
VALTAKUNNALLINEN HISSISEMINAARI LAHTI 9.5.2012 LYHYT KATSAUS JOENSUUN JÄLKIASENNUSHISSIT- TILANTEESEEN 2012 Korjausneuvoja Anna-Liisa Romppanen Yli 3-kerroksisia taloja ilman hissiä Joensuun keskustan
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,
LisätiedotAsunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015
Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 9:2015
TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62
LisätiedotKORJAUSAVUSTUKSET JA NEUVONTA Vanhusneuvostopäivät Hanna Koskela, ARA
KORJAUSAVUSTUKSET JA NEUVONTA 05.04.2017 Vanhusneuvostopäivät Hanna Koskela, ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa myöntää
LisätiedotOULUN HISSISEMINAARI 12.1.2006
12.1.2006 HYVÄÄ ILTAPÄIVÄÄ MINUNKIN PUOLESTANI, OLEN HELSINGIN KAUPUNGIN HISSIASIAMIES ERKKI HOLAPPA. KERRON TEILLE NYT PUOLUEETTOMASTI HISSIN TÄRKEYDESTÄ JA SEN RAKENTA- MISEN MAHDOLLISUUKSISTA JÄLKIKÄTEEN
LisätiedotIkääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2010 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 941
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007
LisätiedotVanhusten palvelutalot
Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan
LisätiedotPERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS. Palotarkastaja Raila Viljamaa. 24.4.2013 Pornainen
PERINNERAKENTAMISEN PALOTURVALLISUUS Palotarkastaja Raila Viljamaa 24.4.2013 Pornainen 1 KORJAUSRAKENTAMINEN Vanhan rakennuskannan moninaisuus ja eriaikaisten rakentamissäännösten vallitessa on aina tehnyt
LisätiedotPAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ
PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön
LisätiedotRAKENTAMINEN VANTAALLA 2014
RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi
LisätiedotKodin esteettömyysratkaisuja
Kodin esteettömyysratkaisuja Harri Leivo Kemin Kulttuurikeskus 29.9.2016 esteettömyysasiamies, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 harri.leivo@invalidiliitto.fi www.invalidiliitto.fi
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotTilastokatsaus 15:2014
19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotHissillä kotiin. Lahti Valtakunnallinen hissiseminaari
Hissillä kotiin Lahti 8.5.2014 Valtakunnallinen hissiseminaari johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa
LisätiedotHissin rakentaminen vanhaan kerrostaloon Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.
Kimmo Rönkä, diplomi-insinööri Taideteollinen korkeakoulu Future Home Institute kimmo.ronka@uiah.fi 1 Hissittömät kerrostalot Suomessa Väestö ikääntyy Suomen ohella kaikissa Länsi- Euroopan maissa. Ennusteiden
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotKäyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus
Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia
LisätiedotKatsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma
Katsaus ohjelman keskeisiin tuloksiin ja tulevaisuussuunnitelma Ohjelmapäällikkö, Sari Hosionaho, FT Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 päätösjuhla 24.11.2017, Hilton Strand, Helsinki
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010
1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;
LisätiedotMYLLYMÄEN KOULURAKENNUKSEN LAAJENNUS PÄIVÄKODILLA JA VIIDELLÄ OPETUSTILALLA, JÄTE- JA VARASTORAKENNUS JA KOLME PIHARAKENNUSTA
Rakennuslautakunta 105 02.12.2014 Rakennuslupahakemus nro 2014-810 / Myllymäen koulurakennuksen laajennus päiväkodilla ja viidellä opetustilalla, jäte- ja varastorakennus ja kolme piharakennusta 187/10.03.00.04.00/2014
LisätiedotVuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotHaetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 )
Ympäristölautakunta 105 25.08.2015 AS OY JOUSITARHAN RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 105 Hakija As Oy Jousitarha C/Co Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 TURKU Rakennuspaikka: Kiinteistötunnus 577-493-0002-0044
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotMervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA
Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä
LisätiedotEsteettömyys asuntorakentamisessa
Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotVanhusten palvelutalot
Palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan kotihoidon turvin. Taloihin otetaan
LisätiedotKorjausrakentamisen liiketoimintamallit
Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:
LisätiedotKorjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto
Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden
LisätiedotLupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus
Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja
LisätiedotPoistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset
Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:
Lisätiedot