Päätoimittaja. Toimitussihteeri. PL 5, Vekaranjärvi p Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Rami Saari

Transkriptio

1

2 Karjalan prikaatin Kilpi on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen sekä prikaatin että siihen kuuluvien joukkoyksiköiden perinnejoukkojen jäsenlehti. Kilpi on myös Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu. Kun Karjalan prikaatille oli annettu 1957 nykyinen nimi ja prikaatille oli määrätty vaalittavat perineet, perustivat entisessä Viipurin Papulassa sijainneessa Karjalan Kaartin Rykmentissä palvelleet aseveliyhdistyksen Karjalan Kaartin Kilta. Killan nimeä ja jäsenmerkkiä käyttäen julkaistiin ensimmäinen jäsenlehti vuonna Vuodesta 1960 lehden nimi oli Kaartilainen, jota julkaistiin neljä numeroa vuodessa ja toimittamisen suoritti killan hallitus luvun alusta lähtien toimittaminen suoritettiin Karjalan prikaatin esikunnassa. Haminalaisen Kymen jääkäripataljoonan nimi, joukko-osastolippu, kunniamarssi ja perinteet annettiin vuoden 1990 alussa Karjalan prikaatin jääkäripataljoonalle. Tuolloin lehden nimeksi muutettiin Kaartilainen-Vauhtipyörä. Vuodesta 1995 lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi numeroa vuodessa aliupseerikurssien päättyessä noin viikkoa ennen juhannnusta ja ennen joulua. Karjalan prikaatin valmiusyhtymäksi muodostamisen käynnistyessä kesällä 1998 lehden nimeksi muutettiin Karjalan prikaatin Kilpi ja toimittamisen on suorittanut toimituskunta. Lehti on vuosina 1998, 2002 ja 2010 palkittu valtakunnallisena Vuoden kiltalehtenä sekä vuonna 2013 Vuoden joukkoosastolehtenä. KUSTANTAJAT: Karjalan prikaati, Karjalan Prikaatin Kilta ry, Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry, Karjalan Tykistökilta ry, Korian Pioneerikilta ry, Kymen Viestikilta ry, Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry ja Autojoukkojen Kymenlaakson Kilta ry. 56. vuosikerta. Päätoimittaja Toimitussihteeri PL 5, Vekaranjärvi p Toimitusneuvosto Puheenjohtaja Rami Saari Karjalan prikaatin joukkoyksiköiden komentajat: Vesa Vainio, Mika Tauru, Aki Hotti, Jarmo Vähätiitto, Vesa Valtonen ja Matti Heininen Kiltojen edustajat: Markku Seppä, Jaakko Janhunen, Seppo Rantalainen, Kai Lampi, Juha Varanka, Jukka Puurula ja Matti Mikkonen Toimittaja ja layout: Seuraava numero 1/2015 Aineiston deadline Ilmestyy Kirjapaino Scanweb Oy, Kouvola ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Ilmoitushinnat 1/1 s 220, kannet 2 ja 3 250, kansi /2 s 120, 1/4 s 90, 1/8 s 75, 1/16 s 50 2

3 Uuteen vuoteen. Jari Kallio... 5 Pääkirjoitus: Vahvistuva Karjalan prikaati III osa. Rami Saari... 7 Johtamis- ja hallintojäjestelmä muuttuu Antti Lehtisalo... 8 Apulaiskomentaja esittäytyy Organisaatiomuutos Jussi Aapro Suusonnettomuusharjoitus. Riku Hämäläinen Karjalan prikaatin rakennushankkeet. Jouko Oinonen Käytännön johtamisopissa. Ilja Varha Karjalan tykistörykmentissä ajankohtaista. Mika Tauru Ilmatorjunta aina ensimmäisenä, aina edessä. Aki Hotti Ajatuksia Itä-Suomen viestipataljoonasta. Jarmo Vähätiitto Kymen pioneeripataljoonan perinnepäivä ja komentajanvaihtuminen.. 26 ROK saapuu Karjalan prikaatiin Kunnossapidon uudistukset ja Karjalan huoltopataljoonan ajankohtaiset asiat. Matti Heininen ja Antti Pienimäki Henkilöstötapahtumia Karjalan prikaatissa Karjalan prikaati järjesti pohjoismaiset ampumakilpailut Karjalan prikaatin komentaja vaihtui Karjalan prikaatissa valapäivä Valkealan sotilaskotiyhdistys Karjalan prikaatin kanssa yhteistoiminnassa olevat killat Johtajana esikunta- ja viestikomppaniassa. Henri Leppänen Taka--asema ja rauha. Pekka Hovilainen Karjalan prikaatin aliupseerikoulut ja -kurssit Kokemuksia Kilpi -lehtien tekemisestä. Pentti Vainikka Kannen kuva: Karjalan prikaatin komentaja avasi Raivaamiskentän Onnosensuon ja varuskunnan risteyksen läheisyyteen Kääpälän kylään. Ilmavoimien tukikohdan hävittäjäkoneparin väistöpaikan ja kiitotienpätkän muotoon rakennettu uusi koulutuspaikka on osa pioneerikoulutusaluetta, joka palvelee erityisesti prikaatiin perustettavaa raivaamisen osaamiskeskusta. Kuvassa noin metrin korkuinen kauko-ohjattava raivausrobotti. Kuva: Puolustusvoimat. 3

4 Valoa pimeyteen Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Jes. 9:1 Elämme adventtiaikaa, adventtikynttilöitä sytytetään ja hämärässä huoneessa kynttilät riittävät valaisemaan koko huoneen. Joulunodotus on saanut alkaa. Monelle joulun lähestyminen merkitsee suunnittelua, valmistelua, ehkä joillekin kiirettä ja stressiäkin. Adventtiaikaan sisältyvät perinteisesti joulukorttien lähettäminen, joululahjojen ostaminen, leipominen ja siivoaminen, jotta aattona koti hohtaisi puhtauttaan. Entäpä, jos joskus joulunodotukseen ottaisikin ihan uudenlaisen näkökulman? Mitäpä, jos kerrankin vain hiljentyisi adventtiaikaan rauhassa ja siivoaisi kodin vasta joulun jälkeen? Ulkoista puhtautta tärkeämpää ovat sisimpämme ajatukset. Onkin syytä miettiä mihin keskitymme adventtiaikana, tarvitsisimmeko kuitenkin sydämen suursiivousta ennemmin kuin kodin? Olisiko tänä adventtina aika luopua turhista ajatuksista ja vastaanottaa Jumalan anteeksiantamuksen ja armon tuoma joulurauha, joka syväpuhdistaa sydämemme, kun vain annamme sille tilaisuuden? Adventtina ja jouluna meitä kehotetaan: Tulkaa valoon!, sillä Kristus itse on tullut luoksemme. Lapsi on syntynyt meille, Poika on meille annettu. Jouluna taivas koskettaa maata. Tuo Poika tuli pelastamaan maailman ja kantamaan kaikki pahat tekomme, ajatuksemme ja laiminlyöntimme, jotta me saisimme elää. Hänen suurin toiveensa on, että joulukiireidemme keskellä pysähtyisimme kuuntelemaan todellista joulunsanomaa, huomaamaan lähimmäisemme ja ojentamaan heille auttavan kätemme. Jonakin vuonna teimme partiossa sudenpentujen kanssa joulukuulle päivän hyvien töiden joulukalenterin, jonka tarkoituksena oli, että joka päivä ilahdutetaan toista jollakin tavalla. Kalenteri sisälsi adventtiajan keskeisen ajatuksen. Pienillä teoilla toista ihmistä auttamalla keskitymme olennaiseen. Sillä sinä voit olla juuri se, joka rikkoo työkaverin, naapurin tai ystävän pimeyden, sinä voit auttaa häntä jaksamaan pimeän yli ja valaista hänen elämäänsä adventtikynttilän tavoin. Siunattua ja rauhallista joulunodotusta sekä joulua! Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää uutta vuotta 2015! Sotilaspastori Sanna Timonen 4

5 Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio Uuteen vuoteen Vuoden vaihteessa on tapana katsoa hieman taaksepäin ja arvioida mennyttä vuotta sekä pohtia mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Päättymässä oleva vuosi on ollut Karjalan prikaatissa monellakin tapaa valmistautumista tulevaan, nykyistä laaja-alaisempaan joukko-osastoon ja sen edellyttämiin tehtäviin. Takana on erittäin paljon erityisesti esikunnassa tehtyä työtä, joka ei ehkä ole näkynyt koko prikaatissa. Ja hyvä niin, sillä tavoitteena olikin, että perusyksiköt ja muut toimipisteet saisivat mahdollisimman rauhassa keskittyä päätehtäväänsä asevelvollisten kouluttamiseen. Tässä olemme onnistuneet ilmeisen hyvin, sillä koulutustulokset ja varusmiesten antamat palautteet ovat säilyneet perinteisellä korkealla tasolla. Ja kun Kaartinhalli saatiin kesällä peruskorjauksen jälkeen entistä ehompana takaisin käyttöön, on lupa odottaa, että arviot liikuntakoulutuksen järjestelyistäkin taas palaavat muiden koulutustulosten tasolle. Puolustusvoimauudistukselle asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan ja sen myötä puolustusvoimien toiminnan taso on mahdollista palauttaa suorituskykyvaatimusten edellyttämälle tasolle. Uudistuksen myötä puolustusvoimissa siirrytään uuteen organisaatioon ja uusiin toimintatapoihin. Uudistukset vaikuttavat monin tavoin myös Karjalan prikaatiin. Maavoimien uudistettu taistelutapa, alati tarkentuvat joukkotuotantotehtä- vät ja toiminnan tason palautuksen myötä muuttuva harjoitusjärjestelmä vaikuttavat prikaatin kaikkeen toimintaan. Karjalan prikaati ottaa vastaan merkittävän osan lakkautettavan Itä-Suomen sotilasläänin tehtävistä. Pioneeritoiminnassa olemme jo ottaneet päävastuun valtakunnallisesta raivaamisen osaamisesta sekä sen kehittämisestä ja kouluttamisesta. Vuoden vaihteessa tapahtuu muutoksia myös maa- ja merivoimien kunnossapidon järjestelyissä. Jatkossa MILLOG Oy vastaa pääosasta meidän kaluston kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä. Karjalan prikaatin vastuulle jää lähinnä vain käyttäjän vastuulla oleva käyttöhuolto. Olen pahoillani, että kunnossapitoon liittyvien päätösten teko jäi kovin myöhäiseen ja sitä myöden asioiden suunnittelulle ja muutoksen valmistelulle tuli kohtuuton kiire. Olen kuitenkin luottavainen, että asiat on saatu sovittua ja että eri tason huollot kalustoille saadaan tehtyä jatkossakin yhtä laadukkaasti kuin ne on tehty kunnossapitokeskuksessa tähänkin saakka. Onhan jatkossakin laadun takeena sama osaava henkilöstö kuin nykyään. Meidän jokaisen tehtävänä on olla valmiina muutoksien toimeenpanoon. Jokaisen tulee omaksua uudet toimintatavat siltä osin kuin ne itseä koskevat. Vain tekemällä esim. virkamatkalaskut tai hankintaesitykset siten kuin ne edellytetään, voidaan uusista toimintatavoista saada kokemuksia ja mahdollistetaan niiden jatkuva parantaminen. Puolustusvoimauudistuksen myötä ensi vuonna meidän vastuulle tulee noin kymmenkertainen määrä kertausharjoituskoulutettavia. Kertausharjoitukset tulee aina valmistella huolellisesti ja niiden ohjelmat tulee rakentaa tehokkaiksi. Muutosten keskellä palvelusturvallisuus- ja työsuojeluasiat on pidettävä korostetusti esillä. Kyky välttää palvelustapaturmat on keskeinen osa ammattitaitoamme. Pyrimme prikaatina tässä kiivastahtisessa muutoksessa pitämään mahdollisimman hyvää huolta henkilöstöstä. Palvelustovereiden oma-aloitteinen tukeminen on tärkeää. Se auttaa meitä kaikkia jaksamaan paremmin. Meillä on hyvät edellytykset toimeenpanna vuoden vaihteen uudistukset yhtä laadukkaasti kuin uudistukset on täällä perinteisestikin tehty. Toimintaedellytykset ovat kunnossa. Aselajien ja eri toimijoiden saumaton yhteistoiminta on perinteinen vahvuustekijämme. Jo tässä lyhyessä ajassa olen itse voinut todeta, että prikaatin henkilöstö on erittäin motivoitunutta ja halukas kehittämään uusia toimintamenetelmiä Kaarti päälle - yhdessä voima hengessä. Samalla kun rakennamme uutta, meillä on myös kyky ylläpitää prikaatiamme. Kiitän Karjalan prikaatin henkilöstöä, KILPI-lehden tekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Henkilökohtaisesti haluan kiittää kaikkia lämpimästä vastaanotosta prikaatiin. Voimme lähteä hyvillä mielin Joulun viettoon ja vuoteen Uuteen. Toivon, että kaikki ehdimme Joulun aikana myös hieman hiljentyä ja unohtaa arjen työhuolet ja sitä myöden luoda hyvä joulumieli myös läheisille - heidän tuki on korvaamattoman tärkeää. 5

6 6

7 Kilpi -lehden päätoimittaja, Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö, eversti Rami Saari Vahvistuva Karjalan prikaati, osa III K lu siirtyi Karjalan prikaatin vastuulle jo lukien, ja vuosia 2015 ja 2016 on suunniteltu yhdessä pitkin vuotta. Prikaatin esikunnan ja Sotilasläänin esikunnan muutot toteutetaan kertarysäyksellä viikolla 51. Sen jälkeen hiljennytään ansaittuun joulunviettoon ja uudenvuoden vastaanottoon, minkä jälkeen aloitetaan uudessa kokoonpanossa. Karjalan prikaatin 2020-luvun toimintaedellytysten varmistaminen on edennyt. Harjoitusjärjestelmä on suunniteltu, tilojen kunnostaminen on edennyt ja harjoitusalueita sekä ampumaratoja on parannettu. Hieno peruskorjattu Kaartinhalli on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi. Neloskasarmin remontti valmistuu näinä päivinä ja kolmoskasarmin peruskorjaus käynnistyy. Myös työn alla olevat keskusvarasto ja pioneerikoulutuksen koulutuspaikat etenevät suunnitelmien mukaisesti. Karjalan prikaatin apulaiskomentaja on nimetty. Kuka olisikaan parempi tehtävänhoitaja kuin sotilasläänin nykyinen esikuntapäällikkö, etenkin kun Itä- Suomen sotilasläänin tehtävien pääosa ja kaksi aluetoimistoa siirtyvät Karjalan ohta se tapahtuu. Puolustusvoimien kenties suurin rauhan ajan organisaatiomuutos toteutuu täysimääräisesti lukien. Puolustusvoimien kokoa pienennetään; hallintoyksiköitä lakkautetaan, yhdistetään ja vahvistetaan. Johtamistasoja madalletaan ja tukipalveluja organisoidaan laajasti uudelleen. Karjalan prikaatissa uskotaan, että puolustusvoimien uudistetut toimintatavat, keskitetty logistiikka ja yhteiset palvelut toimivat suunnitellulla tavalla. Ymmärrämme, että Puolustusvoimat kykenee tehtäviinsä myös tulevaisuudessa. Tiedämme, että toiminnan taso pystytään palauttamaan ja että Karjalan prikaatin lisääntyvät tehtävät ja vahvistunut asema Kaakkois-Suomen puolustajana kyetään täyttämään. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi eri toimialojen osaajat Itä-Suomen Sotilasläänin esikunnasta, Pioneerirykmentistä, aluetoimistoista ja muualta. Teitä kaikkia tarvitaan. Pääosa tästä väestä on koossa komentajan kausipuhuttelussa ja joululounaalla Vekaranjärvellä. Operatiivinen suunnitteprikaatin vastuulle. Toivotan eversti Antti Lehtisalon tervetulleeksi Karjalan prikaatiin Lehden kolme viimeistä numeroa ovat käsitelleet puolustusvoimauudistuksen toteutusta prikaatissa Kiltojen ja muiden perusartikkelien ohella. Kiitän Kilven lukijoita mielenkiinnosta ja samalla lupaan, että vuoden 2015 numeroissa haetaan toista näkökulmaa. Lehtemme jatkaa uudistumista myös tuotannon osalta. Seuraavat lehdet toimitetaan Karjalan prikaatin virkatyönä, mikä näkynee edelleen lehden ilmeessä, mutta siihen palaamme keväällä. Nyt kiitän majuri evp. Pentti Vainikkaa lehden pitkäaikaisesta toimittamisesta, josta Pena hieman kertoo kokemuksiaan tässä lehdessä. Lopuksi palaan vielä uudistuksen toteuttamiseen. Suurkiitos prikaatin henkilöstölle peruskuorman ohessa tehdystä mittavasta työstä ja yhteistyökumppaneille hienosta tuesta. Toivotan Kilven lukijoille mukavaa joulun odotusta. 7

8 Johtamis- ja hallintojärjestelmä muuttuu S otilaslääni nimenä on kuvannut puolustusvoimien alueorganisaatiota 1930-luvulta alkaen. Ensimmäisen kerran nimi otettiin käyttöön vuoden 1933 asetuksessa puolustuslaitoksesta. Nimi ehti olla yhtäjaksoisesti käytössä yli 80 vuotta. Sotilasläänin päätehtävänä on ollut eri vaiheissa vastuu joko alueen puolustamisesta tai asevelvollisuusasioista. Sotien jälkeen itäisen alueen puolustuksen suunnittelusta, valmisteluista ja johtamisesta ovat vastanneet 3.Divisioonan esikunta, Kaakkois-Suomen ja Savo- Karjalan sotilasläänien esikunnat, Itäisen maanpuolustusalueen esikunta ja Itä- Suomen sotilasläänin esikunta. Vuodesta 2015 alkaen vastuu siirtyy Karjalan prikaatille ja Kainuun prikaatille. Ajanjaksot vuosilukuineen näkyvät oheisissa kuvissa. Sotilasläänien alueelliset tehtävät siirtyvät Maavoimien esikunnalle ja kuudelle joukko-osastolle sekä osin aluetoimistoille. Uudistuksen myötä joukko-osastolla on koulutustehtävän lisäksi myös vastuualueensa operatiiviset tehtävät sekä asevelvollisuusasiat. Alueellisista tehtävistä vastaavat Karjalan prikaati, Porin prikaati ja Kainuun prikaati, Panssariprikaati, Jääkäriprikaati ja Kaartin jääkärirykmentti. Asevelvollisuusasioista vastaavat edelleen aluetoimistot (12), jotka kuuluvat edellä mainittujen joukko-osastojen kokoonpanoon. Kouvola on koko itsenäisyytemme ajan ollut merkittävä sotilaskaupunki ja Sotilasläänien perinnön siirto Teksti: Antti Lehtisalo Kuvat: Puolustusvoimat sen merkitys korostuu entisestään puolustusvoimauudistuksen seurauksena vuodesta 2015 alkaen. Karjalan prikaati ottaa vastuun Kaakonkulmasta. Itä-Suomen sotilasläänin lakkauttamisen myötä aluevastuu siirtyy vuoden 2015 alussa Karjalan prikaatille. Vastuualue kattaa Etelä- Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan maakuntien alueet siirtyvät Kajaanissa sijaitsevan Kainuun prikaatin vastuulle. 8

9 Asevelvollisuusasioista vastaavat Karjalan prikaatiin kokoonpanoon kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson aluetoimisto lakkautetaan ja tehtävät siirtyvät perustettavalle Kaakkois-Suomen aluetoimistolle. Puolustusvoimauudistuksen toteutuminen Itä-Suomen sotilasläänin esikunnassa on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2012 kevään tilanteesta ja sen hetkisten käsitysten mukaan uudistus on henkilöstön näkökulmasta toteutunut paremmin kuin alun perin uskottiinkaan. Työilmapiiri on kokonaisuutenaan pysynyt erinomaisella tasolla. Kouvolassa palveluksessa olevien henkilöiden kohdennukset toteutetaan seuraavasti lukien: - Karjalan prikaati 21 henkilöä - Maavoimien esikunta yhdeksän henki löä - Utin jääkärirykmentti kaksi henkilöä - Maasotakoulu kaksi henkilöä - 1. Logistiikkarykmentti kaksi henkilöä - Pääesikunta ja sen alaiset laitokset neljä henkilöä - Ilmavoimat yksi henkilö Itä-Suomen sotilasläänin lakkauttamiseen liittyen sotilasläänin esikunta järjesti alueensa viranomaisille ja maanpuolustusjärjestöille yhteistoimintatilaisuudet keväällä Maakunnittain pidettyjen tilaisuuksien tarkoituksena oli jakaa tietoa puolustusvoimauudistuksesta ja yhteistoiminnan järjestelyistä vuodesta 2015 alkaen sekä esitellä uudet puolustusvoimien alueelliset toimijat. Tätä ensimmäistä informaatiokierrosta täydennettiin joulukuussa 2014 maakunnittain järjestetyillä sotilasläänin lakkauttamisen tilaisuuksilla, joihin kutsuttiin alueellisten viranomaisten ja vapaaehtoisen maanpuolustuskentän edustajat. Karjalan prikaatilla ja sen alaisilla aluetoimistoilla on hyvä perusta rakentaa yhteistoiminnan ilmapiiri koko toimintaalueelleen vuoden 2015 aikana. Kirjoittaja on eversti, joka on nimetty Karjalan prikaatin apulaiskomentajaksi lukien. P.S. Seuraavalla aukeamalla Antti Lehtisalo kertoo muutamin sanoin itsestään. Hänen valokuvansa on sivulla 32. Sotilasläänien perinnön siirto

10 Apulaiskomentaja esittäytyy Olen syntynyt Mäntyharjussa vuonna 1964, jossa kävin koulut ja kirjoitin ylioppilaaksi Mäntyharjun Lukiosta vuonna Varusmiespalveluksen suoritin Savon prikaatissa ja Karjalan prikaatissa Kadettikoulu alkoi syksyllä 1985 kolmen siviilipäivän jälkeen. Upseerin tutkinnon suoritin Kadettikoulun jalkaväkilinjalta ja minut ylennettiin luutnantiksi vuonna Ensimmäinen palveluspaikka oli Karjalan prikaati, jossa toimin joukkueenjohtajana ja komppanian päällikkönä kranaatinheitintehtävissä vuosina Tämän jälkeen siirryin kranaatinheitinopettajaksi Kadettikouluun. Mielenkiintoinen kouluttaja- ja opettajavaihe päättyi vuoden 1995 syksyllä, jolloin alkoi yleisesikuntaupseerikurssi Maanpuolustuskorkeakoulussa. Nuorena yleisesikuntaupseerina ensimmäinen palveluspaikka oli vuonna 1997 Kymen sotilasläänin esikunta Kouvolassa. Sotilasläänin kolmeen vuoteen sisältyy Bosnian SFOR-operaation suomalaisen jääkäripataljoonan operaatiopäällikön tehtävä vuonna 1998 Pohjoismais-Puolalaisessa prikaatissa. Siirryin vuonna 2000 Reserviupseerikouluun operaatiopäälliköksi, josta tie vei Pääesikunnan operatiiviselle osastolle vuoden kuluttua. Neljä vuotta operatiivisella osastolla olivat palvelusuran kiireisintä, mutta samalla ammatillisesti palkitsevinta aikaa. Vajaan kymmenen vuoden operatiivisen alan tehtävien jälkeen vaihdoin koulutusalan tehtäviin. Toimin Haminassa Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssin johtajajana ja Maasotakoulun koulutuspäällikkönä. Tätä seurasi Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolla strategisen suunnittelusektorin ja apulaisosastopäällikön tehtävät. Päätehtävä oli puolustusvoimauudistuksen suunnittelu maavoimissa. Vuodet toimin Itä-Suomen sotilasläänin esikuntapäällikkönä, josta on loogista siirtyä apulaiskomentajan tehtävään. Harrastan kuntoliikuntaa, metsästystä ja ravihevosten kasvatusta. Perheeseeni kuuluu vaimo Anu ja kolme lasta. Asumme Kuusankoskella. Lasten monipuoliset harrastukset ovat myös iso osa isän vapaa-aikaa. Metsästykseen on hyvät puitteet perikunnan tilalla Mäntyharjulla. Ravihevosvarsoja syntyy 2-4 vuodessa ja kuulun Kouvolan raviradan hallitukseen. Apulaiskomentaja tuo mukaan merkittävän osan sotilasläänin nykytehtävistä Karjalan prikaatille. Aluetoimistojen johtaminen ja maanpuolustustyö kuuluvat apulaiskomentajan tehtäviin. Lisäksi hän on joukko-osaston komentajan ensimmäinen sijainen. Viranomaisyhteistyön johtaminen tapahtuu käytännössä aluetoimistojen kautta. Yhteistyön tavoite on, johon uskon koko Karjalan prikaatin henkilöstön sitoutuvan, poikkeusoloihin varautuminen ja kokonaismaanpuolustuksen järjestäminen. Karjalan prikaatin henkilöstön on näyttävä ympäroivässä yhteiskunnassa kaikilla tasoilla. Prikaatilainen, aina kun sinut kutsutaan tilaisuuksiin alueen kaupungeissa ja kunnissa, osallistu niihin. Vuosi 2015 on AKTIIVISEN YHTEISTOIMINNAN VUOSI!. Tällöin opetetaan yhteistyökumppanit asioimaan Karjalan prikaatin kanssa. Apulaiskomentaja kantaa tästä päävastuun. Organisaatiomuutos Puolustusvoimauudistuksen tuomia viimeisimpiä muutoksia niin henkilöstössä kuin organisaatiossakin. Vuoden vaihde lähestyy ja muutoksia tulee edelleen. Puolustusvoimauudistukseen liittyen Karjalan prikaatiin siirtyy henkilöstöä ympäri Etelä-Suomea. Alkuperäisen henkilöstösuunnitelman mukaan prikaatiin piti siirtyä noin 110 henkilöä muista hallintoyksiköistä, mutta tuo luku on tällä hetkellä noin 80. Karjalan prikaatiin siirtyy ja on siirtynyt henkilöitä useasta joukosta. Eniten henkilöstöä siirtyy prikaatiin lakkautettavasta Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta (noin 35) tuoden mukanaan myös lääniltä siirtyviä tehtäviä. Henkilöstöä siirtyy myös Reserviupseerikoulusta, Hämeen rykmentistä, Viestirykmentistä, Tykistöprikaatista, Kaartin jääkärirykmentistä, Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta, Sotilaslääketieteen keskuksesta, Maavoimien esikunnasta ja Pioneerirykmentistä. Vuoden 2013 aikana lakkautetusta Poh- 10 jois-karjalan prikaatista siirtyi Vekaranjärvelle noin kymmenen henkilöä. Henkilöstön siirtyminen Vekaranjärvelle ei kosketa pelkästään siirtyviä henkilöitä vaan myös vastaanottavia työpisteitä. Siirtyvälle henkilöstölle ja heidän läheisille on järjestetty tutustumis- ja perehdytystilaisuuksia Karjalan prikaatissa ja samalla heitä on tutustutettu myös Kouvolan talousalueeseen. Muualta siirtyvien henkilöiden työpisteiden esimiehille on järjestetty muutoskoulutusta, jossa on korostettu siirtyvien henkilöiden vastaanottamista, perehdyttämistä ja kotouttamista. Vuoden 2015 alussa prikaatissa järjestetään ns. perinteinen Tervetuloa taloon -perehdytystilaisuus, joka räätälöidään saapuvalle henkilöstölle. Prikaatin komentajan kausipuhutteluun osallistuivat niin Itä-Suomen sotilasläänin esikunnasta prikaatiin siirtyvät kuin Karjalan prikaatin alaisuuteen tulevien aluetoimistojen tulevat työntekijät. Karjalan prikaati on vuosien saatossa ollut aina pääsääntöisesti vastaanottavana osapuolena, mutta henkilöstöä on Teksti: Jussi Aapro Kuvat: Puolustusvoimat myös siirtynyt pois prikaatin vahvuudesta. Uudistuksiin liittyen on Vekaranjärven terveysasema sekä varuskuntaravintola Linna siirtyneet kumppaneille ja nyt viimeisimpänä kumppanille siirtyy Karjalan prikaatin kunnossapitokeskus (noin 50 henkilöä). Maavoimien esikunta on käskenyt syyskuussa 2014 maavoimien joukkoosastoille uuden esikuntarakenteen. Esikuntiin ei perusteta hallinto-osastoa vaan esikuntiin tulee tämän tilalle henkilöstösekä huolto-osasto. Vain muutos on pysyvää, ja tämä on tullut tutuksi tässä vuosien saatossa. Puolustusvoimauudistus koskee meitä kaikkia. Uudet haasteet ja toimintatavat ovat edessäpäin ja niistä varmasti selvitään, joskin työtä se teettää. Kaarti päälle! Kirjoittaja on majuri, joka toimii Karjalan prikaatin esikunnassa henkilöstöpäällikkönä.

11 11

12 Suuronnettomuusharjoitus Valkealan räjähdevarastoalueella Harjoitushälytysilmoitus, harjoitushälytysilmoitus. 412A liikennevälinepalo keskisuuri, Vekaranjärven varuskunta, Valkealan räjähdevarasto. RKY P 32, RKY 661, RKY 651, MP 241, RKY 663, RKY 653 Lisätietoja: Räjähdelastissa oleva rekka syttynyt palamaan, yritetty alkusammutusta, savuaa edelleen. Ihmiset poistuneet paikalta. Rekan vieressä räjähdevarasto. V alkealan räjähdevarastoalueella järjestettiin suuronnettomuusharjoitus Harjoituksen valmisteli ja johti Karjalan prikaatin pelastusupseeri yliluutnantti Riku Hämäläinen yhteistyössä Kymenlaakson pelastuslaitoksen asemamestari Riku Hietalan kanssa. Harjoitukseen osallistui Karjalan prikaatin erikseen nimetty henkilöstön (ml. sidosryhmät) lisäksi kaksi sopimuspalokuntaa ja päällystöä (4 hlöä) Kymenlaakson pelastuslaitokselta sekä yksi henkilö Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta. Harjoituksen onnettomuusskenaarioksi valittiin tilanne jossa räjähdelastissa oleva rekka syttyi kuorman purkamisen aikana tuleen ohjaamon kojelaudan sähkölaitteista, josta tuli levisi kuormaan aiheuttaen räjähdyksen, koska osassa ammuksissa on valmiina sytyttimet asennettuina tehdaspakkauksissaan. HARJOITUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE HARJOITUKSEN KULKU Harjoitus aloitettiin harjoituspuhuttelulla jossa YT-viranomaisille kerrottiin harjoituksen tarkoitus ja toimijat sekä harjoitukseen liittyvät yhteistoiminta-asiat. Puhuttelun jälkeen toimijat ryhmittyivät sisäisen pelastussuunnitelman mukaisille ryhmityspaikoille. Onnettomuustilanne kuvattiin räjähdevarastoalueella varastohenkilöstölle harjoitussuunnitelman mukaisesti jonka jälkeen tilanne eteni varastohenkilöstön tekemän hätäilmoituksen suorittamisesta harjoitushätäkeskukseen, josta annettiin hälytysilmoitus vastesuunnittelun mukaisille resursseille. Pelastustoimintaan osallistuvien toimijoiden organisointi aloitettiin sisäisen pelastussuunnitelman mukaisesti. Tilannejohto muodostui Karjalan prikaatin päävartioon jossa virkapaikalla oleva vartiopäällikkö (MP 240) sekä sotilaspalokunnan pelastusryhmänjohtaja (MPP241) aloittivat tilannearvion tekemisen hyödyntäen teknisiä apuvälineitä. Pelastustoiminnan johtajana toimi pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjä (RKYP34). Pelastuslaitoksen, poliisin sekä Karjalan prikaatin johtopaikka perustettiin Vekaranjärven asuntoalueelle pelastussuunnitelman mukaiselle paikalle, joka toimii myös yhteydenottopisteenä ja sisääntulokohtana Karjalan prikaatiin tuleville ensi- Teksti: Riku Hämäläinen Kuvat: Puolustusvoimat hoidon-, pelastuksen-, ja poliisinyksiköille kun onnettomuus- tai häiriötilanne ei mahdollista saapumista kasarmialueelle. Johtopaikalla suoritetut toimenpiteet: tilannekuvan muodostaminen, vaaran arviointi _ resurssien vastaanottaminen ja johto pelastustoiminnan suunnittelu ja johtaminen (VIRYT KYMPE, KAAPOL, KARPR) yhteyden pito ja tilannekuvan välittäminen muille viranomaisille ja toimijoille (FINAVIA, HÄKE, ESAVI, CA- REA) Karjalan prikaatin johtoryhmä muodostui useiden päällekkäisten tilaisuuksien johdosta esikuntapäälliköstä ja tiedottajasta. Johtoryhmä valmisteli tiedotteen tiedostusvälineille. Pelastustoiminnan johtamisvälineinä käytettiin VIRVE-radioita voimassaolevan ohjeistuksen mukaisesti. Harjoitukseen oli ennalta sovittu käytössä olevat puheryhmät, jotka olivat pääsääntöisesti pelastuksen ja -viranomaisyhteistyön mahdollistavia viestiohjeen mukaisia puheryhmiä. Matkapuhelinta käytettiin niiden harjoitustilanteen mukaisten avainhenkilöiden tavoittamiseen joilla ei ole mah- Valkealan räjähdevarastoalue luokitellaan SEVESO II-direktiivin mukaiseksi tuotantolaitokseksi, jossa vaarallisten kemikaalien varastointi tai käsittely voi aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran. Direktiivin ja monen muun lain ja asetuksen velvoittamana alueelle on laadittu sisäinen pelastussuunnitelma. Harjoituksen tarkoituksena oli tarkastella sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta, räjähdysvaraan liittyviä ensitoimenpiteitä sekä kehittää organisaation kykyä varautua ja toimia onnettomuustilanteessa johon, liittyy räjähteitä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Pelastustoiminnan johtajan käskynanto johtopaikalla vartiopäällikölle sekä terveysaseman henkilöstölle. 12

13 dollisuutta käyttää VIRVE-radiota. Sisäinen hälytys suoritettiin koestamalla räjähdevarastoalueen suurtehohälytin puhetoiminnolla sekä soittokierroksella työpisteisiin. Työpisteitä kehotettiin suojautumaan sisätiloihin, pois ikkunoiden ja ovien läheisyydestä. Päävartion muuton johdosta sisäinen kuulutusjärjestelmä ei ollut käytössä. Onnettomuus eskaloitui ammuskuorman räjähdykseen (tulenkuvaus), jonka seurauksena viereisessä räjähdesuojassa syttyi palo aiheuttaen toisen räjähdyksen. Räjähdysten seurauksena räjähdevarastoalueella syttyi maastopaloja ja heitteitä levisi n. 300 metrin alueelle. Räjähdyksen aiheuttamien vaurioiden selvittäminen toteutettiin lähettämällä raivaajapartio (EOD) panssaroidulla ajoneuvolla kohteelle. EOD-partion välittämän tiedon perusteella todettiin alueella olevan heitteitä n. 300 m päässä räjähdyspaikasta sekä maastopaloja. Raivaustoiminnan jälkeen ja riskinarvion perusteella pelastustoiminnan johtaja lähetti alueelle sammutusyksiköt sammuttamaan maastopalot. Tilanne päättyi räjähdyksen seurauksena syttyneiden maastopalojen sammuttamiseen. HAVAINNOT Harjoituksesta saatujen kokemusten perusteella pelastussuunnitelma mahdollistaa nopeat ensitoimenpiteet mahdollisessa onnettomuusuhassa joka liittyy räjähdevarastoalueeseen. Yhteistoiminta viranomaisten kesken sujui hyvin ja pelastustoiminnan tilannekuva välittyi kaikille toimijoille, tämä mahdollisti reaaliaikaisen pelastustoiminnan johtamisen ja toiminnan suunnittelun sekä tilanteen kehittymiseen liittyvän vaara-arvion tekemisen. Tulevaisuudessa onnettomuusharjoituksissa on kiinnitettävä huomiota sisäiseen toimintaan tilanteessa jossa uhka kohdistuu koko kasarmialueeseen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ KARJALAN PRIKAATISSA Karjalan prikaati on tehnyt tiivistä yhteistyötä mm. poliisi- ja pelastuslaitosten kanssa henkilöstön koulutuksen, harjoittelun ja materiaalin osalta. Lähes viikoittaista yhteistoimintaa tapahtuu sodanaikaisten räjähteiden tunnistamisen ja hävittämisen osalta sekä osallistumisesta kiireelliseen pelastus- ja ensihoitotehtäviin lähialueelle Karjalan prikaatin sotilaspalokunnan ja Sotilaslääketieteenkeskuksen Vekaranjärven terveysaseman toimesta. Yhteistyö on lisännyt henkilöstön tietoisuutta eri viranomaisten tehtävistä tilanteissa, joihin osallistuu useita viranomaisia. Tämä on parantanut Karjalan prikaatin valmiutta mm. virka-avun antamiseen muille viranomaisille Karjalan prikaatille käskettyjen velvoitteiden mukaisesti. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena Kymenlaakson aluetoimisto ja sen tehtävät siirtyvät Karjalan prikaatille Karjalan prikaatin merkitys alueellisena sotilasviranomaisena tulee korostumaan ja sen myötä myös viranomaisyhteistyön osuus tulee lisääntymään merkittävästi. Kirjoittaja on yliluutnantti ja toimii Karjalan prikaatin pelastusupseerina. Harjoitus panssaroidusta ajoneuvosta pelastamisesta Kymenlaakson pelastuslaitokselle. 13

14 Keskusvarastohanke etenee rakennuksen vanhan osan peruskorjaustöillä. Uudis- ja korjausrakentaminen Vekaranjärvellä ei ole hiljentynyt, vaikka viime aikoina hankkeita on valmistunut runsain mitoin. Käynnissä olevia hankkeita jatketaan, uusia käynnistellään ja tulevia suunnitellaan. Varuskuntasuunnittelun myötä pyritään saamaan myös uusia hankkeita Maavoimien investointiohjelmiin. Investointihankkeiden lisäksi kiinteistökantaa pyritään ehostamaan myös pieninvestoinnein sekä kunnossapidon vuosikorjausohjelmien toimenpitein. Karjalan prikaatin rakennushankkeet Meneillään olevista hankkeista Karjalan tykistörykmentti ja Kymen pioneeripataljoona saivat käyttöönsä peruskorjatun kasarmirakennuksen, kun kasarmi 4:n peruskorjaushankkeen viimeinen vaihe valmistuu joulukuussa. Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja vuoden vaihteessa kasarmin neljään lohkoon sijoittuvat kenttätykistön perusyksiköt sekä Raivaajakomppania. Keskusvarastohankkeen laajennusosa valmistui marraskuun lopulla, minkä Teksti: Jouko Oinonen Kuvat: Puolustusvoimat jälkeen rakennustyöt siirtyivät hankkeen toiseen vaiheeseen rakennuksen vanhan osan peruskorjaamiseksi. Varastopalvelut siirretään tämän toisen vaiheen ajaksi laajennusosaan ja rakennuksen piha-alueen liikennejärjestelyjä muutetaan hieman nykyisestä. Laajennettu ja peruskorjattu keskusvarasto luovutetaan prikaatin käyttöön kokonaisuudessaan keväällä Suluttamis- ja raivaamiskoulutushallin rakennustyömaan aloituskokous pidettiin syyskuun puolivälissä ja hankkeen vastaanottokatselmus pidetään ensi maaliskuussa edellyttäen, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti. Näin pioneerit saavat käyttöönsä suluttamis- ja raivaamiskoulutukseen tarvittavan tilakokonaisuuden sisältäen tarvittavat huolto- ja varastotilat. Suluttamis- ja raivaamiskoulutushallin perustustyöt. 14

15 Lentokenttäympäristön suojavallit Onnosensuon kaakkoispuolelle rakennettavan raivaamiskoulutuksen harjoitusalueen rakennustyöt ovat valmistuneet ja kohde luovutettiin prikaatille lokakuun lopulla. Pioneerit saavat koulutuskäyttöönsä lentotukikohtaa simuloivan lentokenttäympäristön sekä syväetsinradan. ALKAVAT HANKKEET Kasarmi 3:n peruskorjauksen rakennussuunnittelu on toteutettu ja hanke on parhaillaan urakkalaskennassa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi tammikuulla ja hanke toteutetaan aiempien kasarmiremonttien mukaisella konseptilla, porrashuoneisto kerrallaan. Kasarmi kokonaisuudessaan on peruskorjattu kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Vekaranjärven urheilukentän rakennussuunnittelu on meneillään ja hanke SUUNNITTELUPÖYDÄLLÄ lähtee kilpailutukseen alkuvuodesta Nykyisen urheilukenttää kuvaavan hiekkakentän paikalle rakennetaan 4-ratainen ja 400-metrinen pinnoitettu juoksurata sekä tämän sisäpuolelle sijoittuva hiekkatekonurmialue aluevalaistuksineen. Rakennustyöt on tarkoitus toteuttaa sulan maan aikana vuoden 2015 loppuun mennessä. Varuskuntaravintolan peruskorjaushankkeen hankesuunnittelu on meneillään ja se valmistuu loppuvuoden aikana. Tämän jälkeen jäämme odottamaan investointipäätöksiä, jotta varsinainen toteutussuunnittelu voidaan aloittaa. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2016 alussa ja niiden arvioitu kestoaika on noin puolitoista vuotta. Hanke sisältää myös tarvittavat väistötilaratkaisut. Sotilaskodin peruskorjaushankkeen hankesuunnittelu on alkamassa. Hankesuunnittelun kautta hahmotetaan hankkeen laajuus ja sen kustannusvaikutukset ja näin ollen tämä suunnitteluvaihe tuottaa tarvittavat perusteet investointipäätöksille. Hankesuunnittelussa huomioidaan myös väistötila-asiat. Hankkeen varsinainen rakennusvaihe on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 alusta alkaen ja rakennusajan pituus lienee varuskuntaravintolan luokkaa eli noin puolitoista vuotta. Kirjoittaja on kapteeni, joka toimii Karjalan prikaatin esikunnan huolto-osastossa toimialajohtajana. Varuskuntaravintola Linna 15

16 Käytännön johtamisopissa Ammattiupseerin tärkein työ on johtaminen. Rauhan ajan olosuhteissa tämä on omalla tavallaan haastavaa, mutta huonolla johtamisella korkeintaan pahoitat mieliä ja aiheutat muille töitä. Nykyaikana kasvoton johtaminen eri tietojärjestelmien ja sähköisten sovellusten takaa piilosta on mahdollista. Valitettavan moni ammattisotilas astuu tähän ansaan ja vieraannuttaa itsensä joukkonsa arkitodellisuudesta. Sotilasjohtaminen poikkeusoloissa on ihmisten johtamista ja se vaatii kovaa harjoittelua. K irjoittajalle tarjoutui mahdollisuus päästä Libanoniin toimimaan suomalaisen jääkärikomppanian päällikkönä poikkeuksellisissa, vaikkakin rauhallisissa olosuhteissa. Suomella on tällä hetkellä vain kaksi operatiivista komppaniaa maailmalla, joten koin itseni etuoikeutetuksi. Nämä ovat niitä oikeita sotilaan töitä! Etelä-Libanonissa vallitsee rauha. Suomalaiset sotilaat toimivat YK:n lipun alla rauhanturvaajina suomalaisirlantilaisessa pataljoonassa (FINIRISHBATT) UNI- FIL operaatiossa. Operaation nimen ensimmäinen I, Interim tarkoittaa väliaikaista. Operaatio on ollut käynnissä jo vuodesta Odotukset operaation suhteen eivät siis olleet kovin kummoiset. Lähdimme kuitenkin alueelle hoitamaan omat tehtävämme niin hyvin kuin mahdollista ja paikallisten antaman palautteen perusteella tässä lopulta onnistuimmekin, kovan työn jälkeen. HIEKKALAATIKKO Teksti: Ilja Varha Kuvat:Jääkärikomppania/SKJL Kuva yllä: Jääkärikomppania Etelä-Libanonin komeissa maisemissa. Osa vuoden 2006 sodan päätaisteluista käytiin kuvan alueella. Päästyäni Etelä-Libanoniin pataljoonan johtovastuu vaihtui suomalaisille. Heti perään pataljoonan vastuualue muuttui ja yksikköni sai vastuulleen neljä uutta, meille tuntematonta kylää. Komentaja antoi minulle tehtävän ja tavoiteltavan loppuasetelman. Kaikki muu olisi minun harteillani, UNIFIL:n rajoitteet tietenkin huomioon ottaen. Tunsin ensimmäistä kertaa johtajana olevani oikeasti kosketuksissa tehtävätaktiikan kanssa. Tehtävätaktiikka vaatii luottoa alaiseen, eli vastuukin oli suuri. Ajattelutapaani piti sovittaa vallitseviin olosuhteisiin. Panssarimiehen selkärankaan iskostettu hyökkää, iske ja murra -asenne piti korvata UNIFIL:n tehtävillä valvo, tue ja avusta. Jääkärikomppaniassani palveli yhteensä 111 sotilasta. Johtajisto oli ammattisotilaita, suurin osa reserviläisiä. Tärkeimmät alaiseni, joukkueiden johtajat olivat entuudestaan tuttujani ja tulimme hyvin toimeen. Ensimmäisen joukkueen johtaja Perttu Pellinen on myös Kymen jääkäri, varapäällikköni Matti Risto Ruotsalainen työskentelee Itä-Suomen viestipataljoonassa. Yksikön johto muodosti operaation aikana hyvin toimivan tiimin. Joukkueiden johtajilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat: yksi aliupseeri (palveli reservinupseerin arvolla), yksi sotatieteiden kandidaatti, yksi maisteri ja yksi opistoupseeri. Kaikki täyttivät tehtävänsä moitteettomasti. Sitä oli ilo seurata. Ryhmänjohtajina toimi ammattialiup- Rauhan keskellä koulutusta pahimman varalle. Jääkärit etenevät vaunun suojassa rakennuksille. 16

17 seereita ja miehistön pääosa koostui Porin prikaatin valmiusjoukkokoulutuksen saaneesta jääkärikomppaniasta. Lähes kaikilla oli takanaan vuoden varusmieskoulutus ja heidät oli seulottu vapaaehtoisista ja kyvykkäistä hakijoista. Yksikön henkilöstön laatu oli erinomainen. Lähtökohdat alaisten osalta olivat siis kunnossa. Entäs se johtaminen? ÄLÄ TYRI NYT, ÄLÄ LYÖ YLI NYT Ympäristö, jossa vallitsee rauha, mutta kuitenkin aito uhka hengelle ja terveydelle on mitä haasteellisin. Sotilaan ammattitaito mitataan kyvyssä kestää sietämätöntä rutiinia. Allekirjoitan pataljoonan toisen suomalaisen komentajan, everstiluutnantti Kari Nisulan lausahduksen täysin. Yksikköni uurasti tauotta eri partiointi-, vartiointi- ja suojaustehtävissä libanonilaisten keskuudessa ilman näkyvää uhkaa. Komppanian toimintatapoja hiottiin aluksi kiivaasti ja sopeuduimme ympäristöön. Pian jokainen jääkärikomppanian rauhanturvaaja oli kuin kotonaan tukikohdan porttien ulkopuolella. Sisäpuolella tämä ei onnistunut, kiitos puolustusvoimien vakiintuneiden toimintatapamallien ja esimiesten Johtamisessa vannon esimerkin voimaan, pienintä yksityiskohtaa myöten. Älä vaadi alaisiltasi mitään sellaista, mitä et itseltäsi. Itse viihdyin jääkäreiden ja paikallisväestön keskuudessa kentällä, vastuualueellani partioiden, kiertäen paikallisten vaikuttajien tapaamisissa, sekä tavaten tavallisia libanonilaisia ja paikallisen armeijan (LAF) sotilaita. Mieliala nousi aina, kun tukikohta jäi taakse ja partio matkasi kohti paikallisia kyliä tai Sinistä Linjaa tähystyspaikkoineen. SIETÄMÄTÖN RUTIINI Marras-joulukuussa 2013 Libanonia ravisutti autopommi-iskujen, itsemurhaiskujen, rajaselkkausten, salamurhien ja kostoiskujen sarja. Vain kuukausi taaksepäin Syyriassa käytettiin kemiallisia aseita ja länsimaiden intervention pelättiin johtavan sotaan myös Libanonissa. Paikallinen armeija oli yhä tiukemmin sidottu maan pohjoisosien levottomuuksien selvittelyyn ja etelässä vahva Hizbollah oli pääjoukollaan sitoutunut sotatoimiin al-assadin rinnalla Syyriassa. Israelin uusi hyökkäys Gazaan oli vain ajan kysymys. Tänä päivänä uutisotsikoita dominoivat äärijärjestöt, kuten ISIS ja Jabhat al-nusra tekivät vasta itseään tunnetuiksi. Niiden toiminta laajeni myös Libanoniin. Etelä on Libanonin rauhallisinta aluetta Jääkärit päätyössään valvomassa aselevon toteutumista Sinisellä Linjalla. tällä hetkellä. Kiristynyt tilanne ja yksikön kouluttautuminen uusiin, käskemiini toimintatapamalleihin piti mielenkiintoa yllä. Tilanteen hieman rauhoituttua ja toimintatapojen vakiinnuttua alkoi se kuuluisa sietämätön rutiini. Tässä vaiheessa johtajien rooli korostuu! Jokainen sotilas herpaantuu, jos mitään ei tapahdu pitkään aikaan. Tällöin joukko on altis vastoinkäymisille, jotka johtuvat omasta toiminnasta tai huomaamatta jääneistä ulkoisista uhista. Henkilökohtaisten ylilyöntien vaara kasvaa. UNIFIL -operaatiossa on menehtynyt yli 250 rauhanturvaajaa, suomalaisiakin. Kolme rauhanturvaajaa menetti henkensä meidän palveluksen aikana. Komppaniani selviytyi tästä epäsotilaallisesta tulikokeesta erinomaisesti. Kun poikkeavia tilanteita tuli vastaan, niistä selvittiin kalustovahingoilla ja säikähdyksellä, pilaamatta helposti särkyviä suhteita paikallisväestön kanssa, ilman ylilyöntejä, henkilövahinkoja tai tilanteen eskaloimista omin toimin. Ammattimainen toiminta jatkui sietämättömästä rutiinista huolimatta loppuun saakka. Vielä viimeisinä päivinä jääkärit keräsivät kehuja Irlannin ammattiarmeijan uuden rotaation päällystöltä täsmällisestä ja hyvähenkisestä sotilastoiminnasta. Toimettomat kädet ovat paholaisen leikkikenttä vitsailin puolitosissani alaisilleni pukiessani taisteluliiviä, kun valmistauduimme ties monenteen yöpartioon, jonka aikana tuskin tulisimme havaitsemaan mitään muuta kuin Jalla-koirien ulvontaa Lähi-idän yössä. Vaikka tehtäviä oli usein enemmän kuin tekijöitä, nurinaa ei kuulunut, kun lähdettiin portista ulos töihin. Olin joukostani aidosti ylpeä. JOHTAJUUDEN TULIKOE Ammattisotilaat ajattelevat helposti, että operaatio, jossa ei ammuta ketään ei kehitä sotilaan ammattitaitoa. Sotilaan ammattitaidoksi lasketaan helposti ainoastaan aseiden käsittelytaito, ampumataito ja taistelutaito. Olen eri mieltä. Kuusi kuukautta oman joukon kanssa poikkeuksellisissa olosuhteissa on aina johtajuuden tulikoe. Hankalana hetkenä kukaan ei huuda Tuli seis! Kokoon palautetta varten, vaan seisot johtajan saappaissa myös vastoinkäymisissä. Vaikeuksien ilmetessä katseet kääntyvät sinuun, ainakin aluksi. Miten sitten tämän jälkeen, se on kiinni itsestäsi ja ammattitaidostasi johtajana. Köydellä ei voi työntää. Valitettavan pieni osa ammattisotilaistamme pääsee harjoittelemaan ihmisten johtamista poikkeuksellisissa olosuhteissa riittävän usein. Käteen jäi paljon. Usko omaan koulutukseen ja nuoriin reserviläisiimme nousi kohisten. Pidän minulle suotua mahdollisuutta toimia komppanian päällikkönä haasteellisissa olosuhteissa erinomaisten alaisten kanssa sotilasurani tähän asti kirkkaasti parhaana kokemuksena. Kirjoittaja on kapteeni, joka palveli Jääkärikomppanian päällikkönä UNIFIL -operaatiossa marraskuusta 2013 toukokuuhun Hän palvelee nyt 2.Panssarijääkärikomppanian päällikkönä Kymen jääkäripataljoonassa. 17

18 Karjalan tykistörykmentissä ajankohtaista 122H63 huokaisee suora-ammunnassa Pahkajärven Rosoharjussa. Rykmentin arjessa kahtena viime vuotena näkynyt kasarmin peruskorjaus on loppusuoralla. Viimeisenä valmistuvaan kasarmin C-portaaseen muuttavat 1. Kenttätykistöpatteri ja Keuruulta prikaatiin tullut Kymen pioneeripataljoonan Raivaajakomppania. Joukkojen tuotanto etenee suunnitelmien mukaisesti ja rykmentillä on nyt koulutuksessa mielenkiintoinen joukko. Rykmentti juhli perinnepäiväänsä perjantaina 31. päivänä lokakuuta, kun varsinaista perinnepäivää maanantaina 3. marraskuuta ei olisi voitu juhlia koulutustapahtumien johdosta. Keväällä tavoitteeksi asetettu tykistökenraali Nenosen kiertopalkinnon palauttaminen Vekaranjärvelle ei toteutunut. Koulutustason mittauksessa patteristo teki lähes täydellisen suorituksen, mutta tulenjohdon maalin paikannuksessa tehdyt virheet veivät voittoon vaaditut pisteet. AMOS-komppania teki myös erinomaisen suorituksen, mutta siinäkin mittelössä jäätiin toiselle sijalle tulenjohtopaikan koordinaattien virheellisen paikantamisen vuoksi. Voitto kranaatinheittimistön mittauksessa meni pienellä piste-erolla Merivoimiin Uudenmaan prikaatin kranaatinheitinkomppanian erinomaisen suorituksen päätteeksi. Tykistön peruskäsitteiden, piiru - metri - sekunti, tulee olla kohdallaan ja oikein, jotta tykistöjärjestelmä saadaan toimimaan halutulla tavalla! Kasarmin 4 peruskorjaus valmistuu ja kaikki rykmentin yksiköt ovat uusissa tiloissa joulukuun lopulla. Rykmentin majoitus- ja luokkatilat ovat sen jälkeen uudenaikaisia. Rykmentin kaluston koulutustilat ovat seuraavat kehitettävät kohteet. Huonona uutisena oli se, että AMOS-järjestelmän koulutustilahanke on viivästetty ensi vuodelta vuoteen Rykmentillä on tällä hetkellä vastuullaan ainutlaatuisen yksikön koulutus. Saapumiserässä 2/14 astui palvelukseen 69 esivalittua taistelijaa kansainväliseen AMOS-yksikköön. Kaikkien palvelusaika on 347 vuorokautta. Yksikkö on osa Porin prikaatin koulutusvastuulla olevaa kansainvälistä mekanisoitua jääkäripataljoonaa. Rykmentti antaa joukolle AMOSjärjestelmäkoulutuksen ja kansallisen puolustuksen koulutuksen. Ensi vuoden helmikuussa yksikkö siirtyy Porin prikaatin kranaatinheitinkomppaniaan Niinisaloon, jossa se saa kansainvälisen koulutuksen. Esivalittu joukko on näkynyt positiivisena asiana rykmentissä. Kuka olisi aiemmin ajatellut, että prikaatin 60 parhaan suunnistajan joukossa lähes puolet on rykmentistä. Tekasti: Mika Tauru Kuvat. Puolustusvoimat PERINNEPÄIVÄN JUHLIMINEN Rykmentti juhli perinnepäiväänsä perjantaina Perinnepäivänä kunnioitetaan rykmentin perinnejoukko-osaston KTR 2:n perinteitä. Käsky KTR 2:n perustamisesta annettiin 96 vuotta sitten Raikkaassa syyssäässä seppeleen lasku KTR 2:n muistokivelle suoritettiin yhdessä Karjalan tykistökillan kanssa. Paikalle oli saapunut runsaasti kutsuvieraita. Musiikista vastasi Kaartin soittokunta. Paraatikatselmus päästiin pitämään pitkän tauon jälkeen Kaartin aukiolla. Aukion käyttö paraateihin ei ollut mahdollista Kaartinhallin peruskorjauksen aikana. Katselmuksessa ylennettiin ja palkittiin varusmiehiä. Ohimarssin jälkeen päiväjuhla pidettiin kutsuvieraiden ja palkatun henkilöstön kanssa. Majuri Petri Majuri piti erittäin mielenkiintoisen juhlaesitelmän uudistetusta ampumaopista. Rykmentin henkilökuntaa palkittiin lipuin, stipendein ja perinneristein. Kouluttajan tykki luovutettiin luutnantti Lasse Hilckille esimerkillisestä toiminnasta 18

19 kouluttajana. Iso pienoistykki ja rykmentin pienoislippu luovutettiin pitkän ja ansiokkaan uran rykmentissä tehneelle luutnantti Jari Ylä-Outiselle. Jari siirtyi reserviin heinäkuun alussa. Lisäksi luovutettiin aiemmin tänä vuonna tykistön tarkastajan myöntämät tykkimiesmitalit yliluutnanteille Mikko Anttonen, Janne Mäkinen ja Janne Pönkä. Päivän juhlallisuudet päätettiin juhlalounaaseen varuskuntaravintola Linnassa. Osana puolustusvoimauudistus 2015:ssa kehitettävää ja vahvistuvaa Karjalan prikaatia rykmentillä on erinomaiset edellytykset oman aselajinsa koulutukseen kiinteässä yhteistoiminnassa taistelevan voiman ja muiden tukevien aselajien kanssa. Tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ja hyvät koulutustulokset on todennettu useissa valtakunnallisissa harjoituksissa. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Yhdessä voima - Kaarti Päälle! Kirjoittaja on everstiluutnantti ja palvelee Karjalan tykistörykmentin komentajana. Luutnantti Lasse Hilck ja kouluttajan tykki. Luutnantti res Jari Ylä-Outinen ja iso pienoistykki. Karjalan tykistörykmentti perinnepäivän paraatin ohimarssissa 19

20 Ilmatorjunta - aina ensimmäisenä, aina edessä! Kirjoitukseni otsikko on lainaus kenraalimajuri Rauli Helmisen sähköpostiviestistä, jolla hän viime keväänä vastasi Salpausselän ilmatorjuntapatteriston perinnepäivän kutsuun. Ilmatorjunta-aselajin pitkäaikainen vaikuttaja kenraali Helminen toimi virkaurallaan myös Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajana 1970-luvulla. Otsikko kuvaa erittäin hyvin ilmatorjunnan roolia taistelutavassa Aselaji kantaa ensimmäisenä vastuun ilmavihollisen hyökkäysten torjunnasta ja tätä tehtävää toteutetaan edestä. Teksti: Aki Hotti Salpausselän ilmatorjuntapatteristo kantaa vastuunsa maavoimien ilmatorjuntajoukkojen pääkoulutuspaikkana. Patteristolla on käytössään monipuolinen ja moderni ilmatorjuntakalusto. Suorituskykyä kasvatetaan merkittävästi vuoden 2015 alussa, jolloin patteristo saa käyttöönsä uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Olalta ammuttava Amerikkalainen Stinger RMP BLOCK1 ohjukselle on Suomessa annettu nimeksi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä 15 [ITO(15)]. Varsinaisten ohjusten lisäksi patteristolle tulee käyttöön runsaasti koulutusvälineitä sekä yksikkövarustusmateriaalina mm. maastoskoottereita, lämpötähystimiä, puominostimia ja viestivälineitä. ITO(15)- yksikön käyttöperiaatteet toimivat erinomaisesti maavoimien taistelutavassa Ohjusryhmien kalusto mahdollistaa yksikön aktiivisen, yllätyksellisen ja ketterän käytön. Koulutettujen ryhmien oma-aloitteisuus, yhteistoiminta sekä tehtävätaktiikan ymmärtäminen ovat korostuneessa roolissa. Erittäin liikkuvat, pimeätoimintakykyiset ja monipuolisilla viestivälineillä varustetut ohjusryhmät kykenevät tuottamaan vastustajalle merkittävät tappiot. Uuden järjestelmän käyttöönotto on haastava urakka. Tärkeimpänä valmistautumisena ennen joukkotuotannon aloittamista on henkilökunnan osaamisen kasvattaminen materiaalin ja käyttöperiaatteiden osalta. Henkilökunnan valmistautuminen sisältää kaikkea mahdollista maastoskootterin ajo- ja koulutuslupien hankinnasta, ohjuspatterin käyttöperiaatteiden ymmärtämiseen ja maavoimien taistelu 2015-konseptin sisäistämiseen. Raytheon press release Partio ampuu ohjuksen. 20