Karjalan prikaatin KILPI

Transkriptio

1 AINA VALMIS Karjalan prikaatin KILPI 2/2015

2 Teemana Aina valmis Päätoimittaja Toimitussihteeri ja ulkoasu Taitto Toimituskunta Everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa Päivi Visuri Maria Tuominen Puheenjohtaja Sami-Antti Takamaa Karjalan prikaatin apulaiskomentaja ja aluetoimistojen päälliköt Karjalan prikaatin joukkoyksiköiden komentajat Kiltojen puheenjohtajat Kannen kuva Evl Jukka Saarela Seuraava lehti Aineistopäivä Painopaikka Scanweb ISSN ISSN

3 Karjalan prikaatin KILPI KILPI 2/2015 Pääkirjoitus 1 Komentajalta 2 Apulaiskomentajalta 3 Operatiivisen osaston päällikkö 7 Koulutusosaston päällikkö 10 Varusmiesjohtajan kynästä 11 Ajankohtaista Kymen jääkäripataljoona 12 Karjalan tykistörykmentti 14 Salpausselän ilmatorjuntapatteristo 16 Itä-Suomen viestipataljoona 18 Kymen pioneeripataljoona 20 Karjalan huoltopataljoona 22 Etelä-Savon aluetoimisto 24 Kaakkois-Suomen aluetoimisto 26 Sotilasvala ja -vakuutus 28 Puolustusvoimain komentajan vierailu 29 MILjazz 30 Uutta kalustoa 32 Sidosryhmät Sotilaskoti 31 Leijona Catering 34 Puolustushallinnon Rakennuslaitos 35 Karjalan Prikaatin Kilta ry 36 Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry 40 Karjalan Tykistökilta r.y. 42 Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry 44 Korian Pioneerikilta ry 46 Kymen Viestikilta ry 48 Autojoukkojen Kymenlaakson KIlta ry 50 Henkilöstöuutiset 52 Perinne ja historia 56 Aliupseerikurssit 60 3

4 Kiikarissa Kilpi-lehden päätoimittaja, everstiluutnantti Sami-Antti Takamaa Lehden teemana on Karjalan prikaati AINA VALMIS. Turvallisuutta luovana organisaationa emme sitä aina itsekään tiedosta, mutta koskaan ei tiedä millaisia tehtäviä päivä tuo tullessaan. Siksi on oltava aina valmis vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin. Tärkein tehtävämme on Suomen puolustaminen ja hyvänä kakkosena tulee viranomaisten tukeminen. Ottaessani vastaan Kilpi-lehden päätoimittajan tehtävät tutustuin tarkemmin lehden muutamiin viimeisiin numeroihin. Ja kun vauhtiin pääsin, niin luin mielenkiinnolla myös kasan lehtiä sen alkujuurilta. Ja voin todeta, että lehden tarkoitusperät ovat säilyneet muuttumattomina lehden alkuajoista eli Karjalan Kaartilaisesta. Jo vuonna 1938 ilmestyneessä ensimmäisessä lehdessä mainitaan kaksi seuraavaa ydinkohtaa. Olla yhdyssiteenä Kaartissa kulloinkin palvelustaan suorittavien kesken ja toisaalta yhdistävät kaartilaiset senkin jälkeen, kun he ovat vakinaisen palvelussuhteensa maata kohtaan suorittaneet. Lisäksi toivottiin, että lehdestä muodostuisi yhdysside Kaartissa kulloinkin palvelustaan suorittavien ja heidän kotiensa ja kotiseutunsa välille. Hyvin ovat tarkoitusperät ajanhammasta kestäneet. Nykymuotoinen Kilpi-lehti jatkaa Karjalan Kaartilaisen perinteitä kunnioittaen. Perinteitä kunnioittaa myös pääosin ensikesänä filmattava Tuntematon Sotilas (v. 2017) -elokuva, jonka ohjaaja Aku Louhimies on ollut ahkerasti tutustumassa kuvauspaikkoihin. Puolustusvoimat tukee elokuvan tuotantoa, joka kunnioittaa veteraanien perintöä ja tukee maanpuolustustahtoa ja jonka alkuperäisteoksen juuret, Jääkärirykmentti 8, ovat tiukasti kytköksissä Karjalan prikaatiin. Elokuvan ensi-ilta on Suomen 100-vuotisjuhlapäivänä Toivottavasti lehti jää myös aliupseerikursseilla olleiden oppilaiden ja apukouluttajien haltuun pysyvästi. Sitä on varmasti mukava selata vuoden kuluttua ja muistella mennyttä palvelusaikaa ja niitä hurjistakin hurjimpia harjoituksia, joissa oli kouluttajana prikaatin äkäisin sotilasmestari ja joka oli luonnollisesti juuri vapautunut koulutuskiellosta - elävä legenda siis. Lopuksi kiitän kaikkia, jotka ovat edesauttaneet Kilpi-lehden tuotannossa ja erityiset kiitokset annan edeltäjälleni eversti Rami Saarelle, joka viettää tiukkaa opiskelijaelämää Lontoon ytimessä. Kiitos Rami ja sotaonnea olet tehnyt lehden uudistamisen saralla hyvää ja ansiokasta työtä! Kiitän myös lehden toimitussihteeriä Päivi Visuria ja Maria Tuomista lehden taitosta. Toivotan lehden lukijoille mukavia lukuhetkiä. P.S. Toimitus ottaa mielellään vastaan risuja ja ruusuja lehden ulkoasusta tai artikkeleista kuin myös ehdotuksia tulevista jutuista tai aihepiireistä. Karjalan prikaatin Kilpi -lehti on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen sekä prikaatin että siihen kuuluvien joukkoyksiköiden perinnejoukkojen jäsenlehti. Kilpi on myös Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu. Jatkosotaan ja Lapin sotaan osallistunut Jalkaväkirykmentti 8, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan rykmentti, sijoitettiin sotien jälkeen Kouvolan varuskuntaan. Vuonna 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. Prikaatiksi ja vuonna 1957 edelleen Karjalan prikaatiksi. Vuodesta 1957 Karjalan prikaati on vaalinut vuonna 1918 perustetun Viipurin Papulassa sijainneen Karjalan Kaartin Rykmentin perinteitä kuten joukko-osastolippu ja kunniamarssi. Vuodesta 1995 lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa aliupseerikurssien päättyessä noin viikko ennen juhannusta ja ennen joulua. Vuonna 1998 lehden nimeksi muutettiin monien vaiheiden jälkeen Karjalan prikaatin Kilpi ja toimittamisen on suorittanut kiltojen ja joukkoyksiköiden muodostama toimituskunta. Lehti on palkittu useasti joko vuoden joukko-osastolehtenä tai kiltalehtenä. Lehden kustantaja on Karjalan prikaati. Kilpi -lehden historiaa käsitellään laajemmin tämän lehden sivuilla. 4

5 Ensimmäinen vuosi uudessa asennossa Kulunutta vuotta on leimannut puolustusvoimauudistuksen toimeenpano. Se on edellyttänyt meiltä kaikilta uusien tehtävien tai toimintatapojen opettelua samalla kun olemme oleellisesti lisänneet asevelvollisten harjoitustoimintaa. Tässä vaiheessa on helppoa todeta, että puolustusvoimauudistukselle asetetut keskeiset tavoitteet on saavutettu niin Karjalan prikaatissa kuin koko Puolustusvoimissa. Olemme ottaneet roolimme Kaakkois-Suomen puolustajana. Meistä on nopeasti tullut merkittävä ja tunnettu toimija alueen viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Vaikka uudistuksessa olemme itse kukin joutuneet opiskelemaan uusia asioita, niin se ei ole kuitenkaan haitannut meidän arjen näkyvintä päätehtävää; asevelvollisten kouluttamista. Päinvastoin - koulutustuloksissa ja -palautteissa on selvästi näkynyt uudistuksen myötä lisääntyneet koulutusvuorokaudet ja parantuneet koulutusmahdollisuudet. Erityisen ilahtuneena olen seurannut kertausharjoituksia ja reserviläisten niistä antamia hyviä palautteita. Valtakunnallisissa ja alueellisissa varusmiesten koulutustasomittauksissa ja -kilpailuissa olemme menestyneet erittäin hyvin. Haluan kiittää teitä kaikkia hyvin tehdystä työstä. Kulunutta vuotta on leimannut valitettavasti myös kiire. Työmäärät ovat paikoin entisestään kohonneet. Syksyllä tehdyn työilmapiirikyselyn mukaan suuria vahvuuksiamme ovat Me-henki ja halu tehdä hyvää työtä. Ongelmia ovat työn määrä ja siitä johtuva työssä jaksaminen. Tulemme nollasummapelillä tekemään muutamia sisäisiä tehtäväkohdennuksia, jotta työmääriä saataisiin tasattua ja tehtävien hoitoa selkeytettyä. Pyrimme prikaatina pitämään mahdollisimman hyvää huolta henkilöstöstä. Keskeistä on palvelustovereiden oma-aloitteinen tukeminen ja esimiesten aktiivinen toiminta. Ne auttavat meitä kaikkia jaksamaan paremmin. Kiivaassa työrytmissä ja muutosten keskellä palvelusturvallisuus- ja työsuojeluasiat on aina pidettävä korostetusti esillä. Kyky välttää väsyminen ja palvelustapaturmat on keskeinen osa ammattitaitoamme. Uusi vuosi tuo mukanaan myös uusia tavoitteita. Jos oli tämä vuosi kiireinen, niin valitettavasti paljoa helpompaa ainakaan alkuvuotta en voi luvata. Karjalan prikaatin lähivuosien tärkein tehtävä on parantaa toimintavalmiuttamme vastaamaan paremmin muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Pääosa siihen liittyvistä tehtävistä on perusteiltaan saatava valmiiksi jo tulevan vuoden aikana. Kun siihen vielä lisätään ensi kesän alussa pidettävä maavoimien pääharjoitus KAAKKO 16, jossa olemme keskeisesti mukana, niin töitä on tiedossa. Puolustusvoimauudistuksen yhtenä tavoitteena oli saattaa Puolustusvoimien resurssit tasapainoon. Siinä kyllä onnistuttiin hetkellisesti, mutta nyt taas on toimintamenoihimme kohdistumassa leikkauksia, jotka saattavat vaikeuttaa tehtäviemme toteuttamista. Tämän hetken tiedon mukaan ensi vuoden leikkauksista selvitään, kun itse kukin toimimme Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio mahdollisimman kustannustehokkaasti ja keskitymme olennaiseen. Tehtävä ei ole aivan yksinkertainen eikä siihen ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Vastaus löytyy pienistä asioista ja uusista ideoista. Haastan teidät kaikki talkoisiin. Aivokapasiteettia joukossamme ja sen lähipiirissä on riittävästi. Toivonkin, että avoimesti tuotte esille ajatuksenne ja ideanne miten voimme tehdä asioita vielä tehokkaammin. Meillä on joka tapauksessa jatkossakin hyvät edellytykset täyttää meille annetut tavoitteet yhtä laadukkaasti kuin tehtävät on täällä perinteisestikin tehty. Toimintaedellytykset ovat kunnossa. Aselajien ja eri toimijoiden saumaton yhteistoiminta on vahvuustekijämme. Kuten jo aiemmin sanoin niin vahvuutemme on prikaatin erittäin motivoitunut ja hyvähenkinen henkilöstö, joka on aina ollut halukas kehittämään prikaatiamme Kaarti päälle - yhdessä voima hengessä. Kiitän Karjalan prikaatin henkilöstöä, KILPI-lehden tekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Haluan tässä yhteydessä myös kiittää teitä kaikkia minulle henkilökohtaisesti osoitetusta tuesta. Voimme lähteä hyvillä mielin Joulun viettoon ja Uuteen Vuoteen. Toivon, että kaikki ehdimme Joulun aikana myös hieman hiljentyä ja unohtaa arjen työhuolet ja sitä myöden luoda hyvä joulumieli myös läheisille - heidän tukensa on korvaamattoman tärkeää. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! 5

6 Yhteistä varautumista ja maanpuolustustyötä Karjalan prikaatin apulaiskomentaja, eversti Pertti Kuokkanen Kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten viranomaisten kanssa tehtävä yhteistyö on muutoksenkin jälkeen toiminut vähintään hyvin. Siitä huolimatta, että vastuut eri viranomaisten välillä ovat usein pirstoutuneet, niin laadittujen alueellisten mallien ja sopimuksien avulla voidaan tukea muuta yhteiskuntaa tarvittaessa. Puolustusvoimien toisen lakisääteisen tehtävän toteuttaminen on käytännön yhteistyötä virka-aputehtävien muodossa. Yhteistyöhön eri viranomaisten kanssa ei tarvitse kannustaa, yleinen tilanne niin ulkomailla kuin Suomessakin on osoittanut varautumisen tarpeellisuuden kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden osalta. Kaakon kulmalla tähän työhön erityisesti osallistuvat apulaiskomentajan johdolla osia esikunnasta ja aluetoimistot. Apulaiskomentaja edustaa puolustusvoimia ja Karjalan prikaatia lähes viikoittain erilaisten yhteiskunnan osa-alueiden varautumiseen liittyvissä harjoituksissa ja seminaareissa. Karjalan prikaatissa on allekirjoittanut hoitanut tätä tehtävää kesän jälkeen. Maanpuolustustyöhön liittyen Karjalan prikaatin henkilöstöä osallistuu muiden järjestämiin maanpuolustustapahtumiin aina kun päätehtävät sen sallivat. Maanpuolustustyön tavoitteena on kehittää ja ylläpitää kansalaisten sekä yhteistoimintatahojen maanpuolustustahtoa. Erityisesti sotaveteraaneja tuetaan järjestämällä sotaveteraanikeräykset sekä avustamalla heitä erilaisissa tapahtumissa. Sotaveteraaneille pyritään antamaan kaikki heidän pyytämänsä tuki, joka koordinoidaan sotaveteraanijärjestöjen johtohenkilöiden kautta. Maanpuolustus- ja kansalaisjärjestöjä tuetaan tarjoamalla vapaaehtoisille maanpuolustusjärjestöille ja reserviläisjärjestöille sekä kansalaisjärjestöille niiden toiminnassaan tarvitsemaa tukea huomioiden puolustusvoimien oma toiminta. Maanpuolustustapahtumien tarkoituksena on lisätä Puolustusvoimien näkyvyyttä toiminta-alueella ja vahvistaa kansalaisten maanpuolustustahtoa. Karjalan prikaati järjestää ja on mukana järjestämässä valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia maanpuolustustapahtumia. Alueellinen maanpuolustuskoulutus on vakiinnuttanut asemansa kokonaismaanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Yhteistoiminnassa Aluehallintovirastojen kanssa järjestettävät kurssit ovat erittäin haluttuja ja antavat hyvän pohjan ymmärtää alueellisesti yhteiskunnan turvallisuuteen ja poikkeusolojen selviytymiseen liittyviä kysymyksiä. Näillä kursseilla Karjalan prikaatilla on erinomainen mahdollisuus osoittaa omaa varautumistaan ja tuoda esiin oma näkökulma yhteiskunnan poikkeusoloihin valmistautumisessa. Lopuksi on helppo todeta, että prikaatin vastuualueella lakkautetun sotilasläänin tehtävien siirto on onnistunut kokonaisuutena. Asevelvollisten asiat hoidetaan aluetoimistojen kautta sekä yhteistoiminta viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa jatkuu saumattomasti kuten ennen muutostakin. Näistä lähtökohdista työskentelyä on hyvä jatkaa vuonna

7 Valmiuden merkitys Yleisesti on tunnistettu Suomen turvallisuusympäristön muutos viimeisen parin vuoden aikana. Koska puolustuksen kannalta oleellinen ennakkovaroitusaika näyttää lyhentyneen, on puolustusvoimat aloittanut kehittämään kykyä reagoida tilanteen muutoksiin aiempaa nopeammin ja laaja-alaisemmin. Valmiudesta on tullut arkirutiini, myös maavoimissa ja Karjalan prikaatissa. Teksti: Operatiivisen osaston päällikkö, everstiluutnantti Esko Salminen Valmiudella tarkoitetaan puolustusvoimien järjestelmien ja joukkojen suunnitelma- ja toimeenpanovalmiutta tarpeen sekä uhkan mukaisesti. Näiden järjestelmien ja joukkojen käytettävyyttä säädellään joustavasti. Valmiuden säätelyn päämääränä on varmistaa, että puolustusvoimilla on käytettävissä tilanteen, uhkan ja tarpeen edellyttämät järjestelmät ja joukot sekä toimivaltuudet puolustusvoimien tehtäviin. Valmiuden säätelyllä tarkoitetaan joukkojen ja järjestelmien käytettävyyden joustavaa tehostamista, kohottamista tai alentamista. Sotilaallinen toimintaympäristö ja arvio sen kehittymisestä ovat keskeinen vaikuttava tekijä suunniteltaessa sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ja toteuttamista. Suomen lähialueella olevat sotilaalliset suorituskyvyt edellyttävät, että puolustusvoimat ylläpitää valmiudeltaan ja suorituskyvyltään riittäviä sodan ajan joukkoja. Suomen lähialueen valtioiden sotilaallinen kyky tiedetään ja niiden kehittymistä voidaan arvioida varsin tarkasti. Uhkan muodostumisen arvioinnin tekee vaikeaksi asevoiman käyttöön liittyvän poliittisen tahdon arviointi. Tahto voi muuttua nopeasti, mutta sotilaallista kykyä ei voida nopeasti kasvattaa. Tämän vuoksi Suomella on oltava puolustuskyky ja valmius, jotka mahdollistavat maan puolustamisen ennalta arvioimattomissakin ja nopeasti kehittyvissä tilanteissa. Sotilaallinen suorituskyky ja valmius luodaan rauhan aikana. Normaalioloissa luodaan edellytykset myös sodan ajan joukkojen perustamiselle ja niiden ylläpitämiselle. Normaalioloissa puolustusvoimat ylläpitää turvallisuustilanteen edellyttämää valmiutta päivystystoimenpiteillä. Yhteiskunnan turvallisuustilanteen niin vaatiessa tai sotilaallisen uhkan kasvaessa puolustusvoimat tehostaa joukkojen ja järjestelmien käyttövalmiutta vahventamalla normaaliolojen päivystystä ja lisäämällä esimerkiksi harjoitustoimintaa joukkojen operatiivisen käytettävyyden parantamiseksi. Lisäksi esikunnille, joukoille ja laitoksille on asetettu valmiusvaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat muun muassa päivystys- ja vartiointijärjestelyjä, johtamisvalmiutta, valmiutta virka-aputehtäviin, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, joukkojen perustamisvalmiutta sekä puolustusvalmiuden saavuttamista. Vaatimukset mahdollistavat myös sen, että muiden viranomaisten tukeminen voidaan aloittaa nopeasti. Puolustusvoimien valmiuden säätelyllä vastataan sotilaalliseen uhkaan ja pyritään ehkäisemään kriisien laajentuminen. Valmiutta kohotetaan tilanteen mukaan perustamalla, kouluttamalla ja ryhmittämällä tehtävän edellyttämät sodan ajan joukot ja johtoportaat, tehostamalla alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista, hankkimalla ja hajauttamalla materiaalia sekä suojaamalla kohteita ja toimintoja. Turvallisuusympäristön muutos, havainnot viimeaikaisista sotilaallisista kriiseistä sekä puolustusjärjestelmämme sodan ja rauhan ajan rakenteellinen muutos on aiheuttanut ja tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan tarkennuksia Karjalan prikaatin päivittäiseen toimintaan ja totuttuihin toimintatapoihin. Karjalan prikaatin valmius on ollut ja tulee tulevaisuudessakin olemaan korkealla tasolla. Valmiuden perusta ovat hyvin koulutetut, osaavat ja toimintakykyiset sodan ajan joukot. Karjan prikaatin joukkotuotannolla varusmieskoulutuksessa ja reserviläiskoulutuksessa varmistetaan Kaakkois-Suomen puolustamiseen tarkoitettujen joukkojen korkea suorituskyky. Hyvin koulutetut asevelvolliset ja palkattu henkilökunta varmistavat valmiuden ylläpitämisen ja mahdollisten sotilaallisten operaatioiden toimeenpanon kaikissa nähtävissä uhkamalleissa. Hyvin koulutetuille joukoille varmistetaan operatiivisella suunnitteluun liittyvällä varustamisella ja ajoneuvosijoittamisella tehtävien ja toimintaympäristön edellyttämä materiaalinen suorituskyky. Karjalan prikaatin valmius ja suorituskyvyn käyttö sekä rauhan että mahdollisen kriisin aikana edellyttävät hyvien yhteistoimintasuhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä alueellamme toimivien viranomaisen, kuntien, järjestöjen ja muiden puolustusvoimien toimijoiden kanssa. Töitä riittää meille kaikille. Karjalan prikaati on valmiina - töihinkin! 7

8 Monipuolinen valmius - lisääntyvä osa Karjalan prikaatin toimintaa Karjalan prikaati ylläpitää valmiutta vuoden jokaisena päivänä, 24 tuntia päivittäin. Sotilaallisen valmiuden ohella Karjalan prikaati ylläpitää valmiutta tukea eri viranomaisia pääasiassa omalla, kolmen maakunnan, toiminta-alueellaan. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan prikaatin valmiutta sotilasräjähteiden raivaamisen, paloja pelastusvalmiuden, koiratoiminnan ja uusien suorituskykyjen näkökulmasta. Teksti: Operatiivisen osaston päällikkö, everstiluutnantti Esko Salminen Kuvat: Puolustusvoimat Valmius sotilasräjähteiden raivaamiseen Puolustusvoimien lakisääteisiä muiden viranomaisten tukemiseen liittyviä virka-avun antamiseen rinnastettavia velvoitteita ovat muun muassa sotilasräjähteiden raivaaminen sekä osallistuminen pelastustoimintaan. Maavoimat toteuttaa sotilasräjähteiden raivaamista virka-apuna muille viranomaisille useita satoja kertoja vuodessa. Karjalan prikaati ylläpitää toiminta-alueellaan valmiutta sotilasräjähteiden raivaamiseen ja toteuttaa käsketyt raivaamistehtävät. Räjähteiden raivaamistehtävät toteutetaan pääosin virka-apuna poliisille. Räjähteiden raivaamistehtävät käynnistyvät usein yksityishenkilöiden tai yritysten räjähdeilmoituksesta poliisille. Sodan aikaisia räjähteitä löytyy edelleen muun muassa vanhojen rakennusten ullakoilta ja kellareista sekä maanrakennuksen yhteydessä maata kaivettaessa. Räjähteiden raivaamisen valmiutta pidetään Karjalan prikaatissa yllä raivaajakoulutetuilla ammattisotilailla, jotka työskentelevät päätoimisesti joko koulutus-, huollon tai esikuntatehtävissä. Vuoden 2016 alusta Karjalan prikaatiin perustetaan Raivaamisen valmiussektori (RVS), joka suunnittelee, koordinoi ja toteuttaa vaativia virka-apuraivaamistehtäviä päätoimisesti. Raivaamisen valmiussektorin perustaminen lisää entisestään Karjalan prikaatin valmiutta räjähteiden raivaamiseen toiminta-alueellaan. Lisäksi RVS toimii valtakunnallisesti vaativien alue- ja virka-apuraivaamistehtävien suunnittelu- ja koordinointipalveluna, jolla on tarvittaessa kyky käynnistää ja johtaa edellä mainitut vaativat raivaamistehtävät. Tavanomaisten sotilasräjähteiden raivaamisen lisäksi Karjalan prikaatilla on valmius erikoisraivaamiseen, eli erikoisjoukkoräjähteiden sekä improvisoitujen räjähteiden (improvised explosive device, IED) raivaamiseen. Karjalan prikaatissa erikoisraivaamisen valmiusyksikkönä toimii Raivaamisen erikoisosasto (REO). Raivaamisen erikoisosastoa voidaan käyttää kotimaassa sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi muiden viranomaisten, ensi sijassa poliisin tukemiseen. Raivaamisen erikoisosastoa valmistaudutaan käyttämään myös kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä, joita varten joukko on evaluoitu NATO-yhteensopivaksi. REO:n runkohenkilöstö koostuu, kuten RVS:kin, palkattuun henkilöstöön kuuluvista raivaajista, jotka päätehtävänään harjoittelevat raivaamista, kehittävät raivaamisen toimintatapoja sekä ylläpitävät erikoisraivaamisen valmiutta. Palo- ja pelastusvalmius sekä ensivastetoiminta Pelastustoiminnalla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä. Mikäli pelastusviranomaisen omat voimavarat ovat riittämättömät on puolustusvoimista annetun lain sekä pelastuslain mukaisesti puolustusvoimilla velvollisuus osallistua pelastustoimintaan onnettomuutta johtavan viranomaisen käskystä. Karjalan prikaati osallistuu pelastustoimintaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja. Pelastustoimintaan soveltuvia suorituskykyjä ja henkilöstöä ei pidetä normaalioloissa jatkuvassa valmiudessa, vaan ne asetetaan valmiuteen erikseen annettavalla käskyllä. 8

9 Karjalan prikaatin kokoonpanoon kuuluu sotilaspalokunta, jota ylläpidetään omatoimisen varautumisen suorituskykynä. Sotilaspalokunta on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi puolustusvoimien omaan toimintaan liittyviin onnettomuustilanteisiin puolustusvoimien kiinteissä kohteissa tai harjoituksissa. Sotilaspalokunnalla on palokuntasopimus Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa, jonka mukaan sotilaspalokunta osallistuu myös Vekaranjärven lähialueen onnettomuuksiin erillisen vastesuunnittelun mukaisesti. Osallistuessaan pelastustoimintaan sotilaspalokunta toimii osana alueellista pelastustointa sopimuspalokuntayksikkönä ja sotilaspalokunnan henkilöstö on työsuhteessa puolustusvoimiin. Vekaranjärven terveysasemalla on virka-aikana valmius Karjalan prikaatin ulkopuoliseen ensivastetoimintaan, josta on laadittu sopimus sairaanhoitopiirin kanssa. Hälyttämien tapahtuu 112:n kautta. Tapahtuman riskiarvion perusteella 112 hälyttää tehtävään tarkoituksenmukaisimman ensihoitoyksikön. Hälytyksen kohdistuessa Vekaranjärven terveysaseman ensihoitoyksikköön lähtee tapahtumapaikalle ambulanssi varustettuna sairaanhoitajilla ja tarvittaessa lääkärillä. Koiratoiminta on osa Karjalan prikaatin valmiutta Puolustusvoimien koiratoiminnalla on pitkät perinteet. Sota-aikana koira oli monessa tilanteessa korvaamaton apu. Teknologia ei ole korvannut koiran tarkkoja aisteja, eikä se tule varmaan koskaan niitä korvaamaan. Etenkin koiran tarkkaa hajuaistia on käytetty yhä monipuolisempiin tehtäviin. Karjalan prikaatissa on tällä hetkellä muutamia koiria ja ne kuuluvat vartioston kokoonpanoon. Osa koirista on belgianpaimenkoiria ja osa labradorinnoutajia. Pääosa koirista on tasotarkastettuja eli käyttövalmiita eri tehtäviin ja kaksi vielä koulutuksessa olevia pentuja. Vartiostossa nimetyt työntekijät toimivat koirien ohjaajina. Ohjaaja kasvattaa, hoitaa, kouluttaa ja työskentelee koiran kanssa pääsääntöisesti läpi koko sen elämän. Ohjaajat ja koirat saavat jatkuvaa koulutusta puolustusvoimien koiratoiminnan keskuksessa, Niinisalossa. Sotakoiran kouluttaminen aloitetaan jo pennusta ja peruskoulutus tehtäviin kestää koirasta ja ohjaajasta riippuen vuodesta kolmeen vuoteen. Karjalan prikaatin koiraryhmällä on kyky voimankäyttöön, jäljittämiseen, henkilö-, esine-, räjähde- ja huume-etsintään koiralla. Eri viranomaisten koiranohjaajien yhteistyö on tiivistä ja lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Esimerkkinä voidaan mainita Karjalan prikaatissa heinäkuussa 2015 järjestetty virkakoiraharjoitus, johon osallistui puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, poliisin sekä rikosseuraamuslaitoksen koiria ja koiranohjaajia. Nasu kuulovartiossa. Uudet suorituskyvyt lisäävät valmiutta Eri viranomaisille on määritelty omat vastuunsa uhkien torjuntaan ja turvallisuuden ylläpitoon, mutta entistä useammin uhkiin vastaaminen vaatii useamman viranomaisen tehokasta yhteistyötä. Karjalan prikaatilla on paljon sellaista suorituskykyä, osaamista ja kalustoa, joka on sodan ajan tehtävien lisäksi käyttökelpoista käytettäväksi viranomaisyhteistoimintaan. Karjalan prikaatin uusien suorituskykyjen kuten lennokkien sekä uuden raivaamis- ja pelastuskaluston käyttö virka-aputehtäviin tulee todennäköisesti lisääntymään. Koulutuksen lomassa pidetään hauskaa. Nalli, Nasu ja Speedy leikin pyörteissä. 9

10 Karjalan prikaati kertausharjoituttajana Vuonna 2011 Karjalan prikaati koulutti reilut tuhat reserviläistä kertausharjoituksissa, seuraavat kolme vuotta olivat puolustusvoimille säästötalkoiden aikaa ja tuolloin Karjalan prikaati koulutti vuosittain kertausharjoituksissa muutama sata reserviläistä. Nyt toiminnan taso on nostettu puolustusvoimauudistuksessa määritetylle tasolle ja Karjalan prikaatista on tullut puolustusvoimien suurin kertausharjoituttaja. Tänä vuonna ja lähivuosina koulutamme vajaat 3000 reserviläistä kertausharjoituksissa. Teksti: Koulutusosaston päällikkö, everstiluutnantti Kimmo Lindberg Tämä volyymin nosto muutaman hiljaisen vuoden jälkeen on asettanut omat haasteensa prikaatille ja prikaatilaisille. Samalla kun reserviläisiä koulutetaan enemmän palasi myös varusmiesten sotaharjoitusvuorokaudet normaalille tasolle eli lyhimmän palvelusajan 165 vuorokautta aikana 25 vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Tämä on tarkoittanut enemmän sotaharjoitusvuorokausia ja muutenkin pidempiä työpäiviä henkilöstölle. Toisena haasteena on ollut kertausharjoitusten rutiinin omaisen toteuttamisen häviäminen. Tähän haasteeseen varauduttiin antamalla alkuvuodesta henkilöstölle koulutusta kertausharjoitusten toteuttamiseen. Voidaan sanoa, että tässä me prikaatilaiset olemme onnistuneet hyvin koska reserviläisten antama palaute harjoituksista on ollut kiitettävää. Olemme tähän mennessä myös saavuttaneet kaikki kertausharjoituksiin asetetut tulostavoitteet. Tässä muutama esimerkki kaikkien tämän vuoden kertausharjoitustemme palautekyselyiden keskiarvoista asteikolla 0-5: - Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus 4,1 - Koulutustapahtuman järjestelyt 4,0 - Arvio palkattuun henkilökuntaan kuuluvista kouluttajina 4,5 - Arvio joukon johtajista 4,3 - Yleisarvosana koulutustapahtumasta 4,0 - Kaikkien kysymysten keskiarvo 4,1 Tämän vuoden alusta myös reserviläisten käskyttäminen harjoituksiin on tullut Karjalan prikaatin vastuulle, kun Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot liitettiin Karjalan prikaatiin. Kipupisteenä voidaan edelleen pitää kertausharjoitusten valmisteluun ja päättämiseen liittyvän osaamisen kapeus ja resurssointi. Kuluvana vuotena on luotu kertausharjoitusvääpelin osaamista kaikkiin joukkoyksiköihin ydinosaamisen säilyessä koulutusosastolla. Kertausharjoitusten johtajien ja vääpeleiden osaamisen kehittämistä tullaan tukemaan jatkokoulutuksella ja valtakunnallisesti luoduilla PV- MOODLE:en kursseilla. PVMOODLE:n käytöstä kertausharjoituksiin liittyen on saatu hyviä kokemuksia. Erityisesti Salpausselän ilmatorjunta patterin luomat sivut olivat onnistuneet. Meidän kaikkien, niin kantahenkilökunnan kuin reserviläistenkin, tulee tottua käyttämään PVMOODLE:n tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisellään PVMOODLE:ssa reserviläinen voi etukäteen valmistautua tulevaan harjoitukseen tai vaikkei harjoitukseen olisikaan tulossa niin kehittää eri PVMOODLE:n kursseilla omaa poikkeusolojen osaamistaan. Karjalan prikaatin harjoituksiin osallistuneet reserviläiset ovat osoittaneet omalla asenteellaan ja ammattitaidollaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden. Tästä hyvänä esimerkkinä oli reserviläisistä muodostetun vahvennetun panssarijääkärijoukkueen suorittama hyökkäys. Hyökkäystä oli seuraamassa ETYJ:n asevalvontasopimuksien toimeenpanoon liittynyt useamman kymmenen hengen kansainvälinen delegaatio. Jälleen kerran ulkomaalaisten oli vaikea ymmärtää, ettei kyseessä olleet ammattisotilaat vaan reserviläiset. Uskon että olemme pystyneet välittämään prikaatin hyvän hengen ja ammattimaisen otteen myös reserviläisille ja he puolestaan toimivat meidän markkinahenkilöinä omissa siviilimaailman sidosryhmissään muun yhteiskunnan suuntaan. 10

11 Käytännön johtamista Ennen varusmiespalveluksen alkua suhtautumiseni armeijan johtajakoulutukseen oli kaksijakoista. Toisaalta halusin suorittaa palveluksen pois alta niin nopeasti kuin suinkin mahdollista, mutta toisaalta johtajakoulutus kuitenkin kiinnosti. Teksti: Kymen jääkäripataljoonan rynnäkköpanssarivaunun CV9030 johtaja, alikersantti Kimi Toivola Peruskoulutuskaudella muodostui käsitys siitä, että uusien alokkaiden kaitseminen ja sotilaan perustaitojen opettaminen ei välttämättä olisi mieluisin tehtävä minulle. Ehdin jo kallistua 165 vrk miehistötehtäviin. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun näin CV9030-rynnäkköpanssarivaunun ensimmäistä kertaa ajelevan lähiharjoitusalueella. Hain vaunulinjalle ja pääsin. Minut valittiin toiveeni mukaan vaunun johtajaksi. Pääsin itselleni mieluisaan ja kiinnostavaan tehtävään ja kokemaan puolustusvoimien johtajakoulutuksen aliupseerikoulussa (AUK). Pääosin AUK sisältää koulutöitä, johtamissuoritteita sekä linjakohtaista koulutusta. Koulutyöt, jotka arvostellaan, mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Fyysistä kuntoa testataan suunnistuksilla, älyä teoriakokeilla ja esiintymistä ja johtamista koulutustilanteilla. Monipuolisin mittari oli kuitenkin johtajatehtävärata (JTR), joka mittaa muun muassa ryhmätoimintaa, johtajan roolin ottamista ja kuntoa, jotka ovatkin johtajalle täysin välttämättömiä ominaisuuksia. Johtajatehtävärata (JTR) suoritettiin noin kahdeksan aliupseerioppilaan ryhmissä. Ryhmä suunnisti eri pisteille, joissa oli arvioitavia tehtäviä ryhmälle; esimerkiksi kuorma-auton naamiointia, viestikaapelin vetoa tai yllättäviä taistelukosketuksia. Taistelumuonat valmistettiin ja syötiin tehtävien välissä, jos ehdittiin. Tehtävien jälkeen illalla suunnistettiin leiripaikalle, jossa laitettiin teltta pystyyn ja valmistauduttiin hetken lepoon ennen seuraavaa päivää. Unta ei kuitenkaan saatu silmäystäkään, sillä hälytyksiä tuli 10 minuutin välein koko yön. Aamuyöllä tuli irtaantumiskäsky, jonka jälkeen suoritettiin pikamarssi takaisin kasarmille. Matkaa täydessä taisteluvarustuksessa oli muutamia kymmeniä kilometrejä, eikä matkantekoa helpottanut alkumatkasta kastellut räntä-/vesisade. Näin jälkeenpäin JTR:aa muistelee kuitenkin jo lämmöllä. Toinen AUK:n arvosteltava osa on erinäiset johtamissuoritteet. Johtamissuoritteiksi luetaan ryhmän tai osaston johtajana oleminen. Linjan vanhimpana eli ryhmän- tai joukkueen johtajana tehtäviin kuului esimerkiksi joukon siirtäminen yksiköstä muonituskeskukseen tai iltavahvuuslaskenta. Johtamissuoritteeksi luetaan myös toimiminen ryhmän- tai joukkueen johtajana taisteluharjoituksessa. Johtaminen oli vaikeaa omien palvelustovereiden edessä. Oli vaikeaa suhtautua vakavasti johtamiseen, sillä seuraavana päivänä saattoi taas olla muiden mukana rivissä uuden johtajan alaisuudessa. Johtamista oli kyllä hyvä harjoitella kuitenkin käytännössä. Suurin osa AUK:sta on linjakohtaista opiskelua. Vaunumiehenä minulla oli ryhmän johtajuuden sijasta rynnäkköpanssarivaunu johdettavanani. Vaunun johtajuus on haastava ja vastuullinen tehtävä, sillä koko ajan on monta rautaa tulessa; täytyy ohjeistaa ajajaa ja ampujaa, tähystää vihollisia, hoitaa vaunun radioliikenne ja kommunikoida muiden vaunujen kanssa käsimerkeillä. Vaununjohtaja päättää esimerkiksi minne ajetaan, koska syöksytään asemaan. Mitä valmiuksia aliupseerikoulu oikeastaan antaakaan? Se antaa ainakin valmiuden johtaa ja kouluttaa uusia varusmiehiä tulevilla koulutuskausilla. Ennen kaikkea AUK:ssa meistä kuitenkin koulutetaan sodan ajan ryhmänjohtajia: kaikki toiminta armeijassahan tähtää siihen, että Suomea voidaan puolustaa menestyksekkäästi kriisitilanteessa. Sodan ajan joukon ja varusmiesten johtamisen lisäksi puolustusvoimien johtajakoulutus antaa joitain valmiuksia myös siviilielämään. Vaikka sotilasjohtamisen oppeja ei ehkä suoraan voi soveltaa siviilissä, on selvää, että joukon johtaminen armeijassa helpottaa johtotehtävissä myös siviilissä. Varusmiesjohtamisen taidot, kuten esiintyminen, delegointi, vastuun ottaminen, rohkeus päätöksentekoon ja vuorovaikutus alaisten kanssa ovat arvokkaita taitoja myös siviilissä. Lisäksi koulutus on hyvin käytännönläheistä: siinä missä siviilissä tarjottavat henkilöstöjohtamiskurssit opettavat johtamista erilaisilla teoreettisilla malleilla, armeijassa tarjotaan konkreettisia alaisia, joita johtaa. Palautettakin sai heti. Kaiken kaikkiaan AUK oli positiivinen kokemus, ehdottomasti käymisen arvoinen. Käteen jäi opittujen taitojen lisäksi myös monet ikimuistoiset hetket. 11

12 Koulutuksen ajankohtaisia Kymen jääkäripataljoonassa Kuluneen vuoden aikana Kymen jääkäripataljoonan tärkein tehtävä on edelleen ollut asevelvollisten laadukas kouluttaminen. Maavoimien taistelu 2015 ja valmistautuminen pataljoonan joukkotuotantotehtävien muutokseen sekä uudelleen laajemmassa mittakaavassa käynnistyvä reserviläiskoulutus ovat koskettaneet koko pataljoonan henkilöstöä ja toimintoja. Teksti: Kymen jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Vesa Vainio Kuvat: Puolustusvoimat Kesäkuussa Pohjois-Karjalan vaativissa maastoissa toteutettu Wihuri2015-harjoitus oli mittavin maavoimien taisteluharjoitus vuosiin. Kyseinen harjoitus tarjosi erinomaisen hyvän ja kattavan mahdollisuuden testata joukkotuotetun hajautetun jääkärikomppanian taistelukykyä. Harjoituksen aikana syntyi runsaasti tilanteita, joissa niin komentopaikkojen kuin jääkärijoukkueidenkin oli kyettävä soveltamaan opittuja asioita. Harjoituksen jälkeistä palautetta kootessani oli ilo lukea harjoituksessa toimivana päällikkönä olleen luutnantti Antti Pajurannan tekstiä: Oli ilo kuitenkin nähdä, että antamamme koulutus vastasi tapahtuneita tilanteita, eli olemme täysin oikealla tiellä koulutuksen suhteen. Iso kiitos myös kranaatinheitin- ja huoltojoukkueelle, joille iso plussa torjuntatehtävistä taistelujen aikana. Etenkin huoltojoukkueen toiminta on parantunut hyvin merkittävästi viime eristä ja se on yksi tämän taistelutavan kulmakiviä. Puolustusvoimien sodanajan suorituskyky ja valmius perustuvat reservin osaamiseen. Tätä osaamista ja suorituskykyä on ylläpidettävä säännöllisesti. Puolustusvoimien toiminnan tason palauttamisen myötä reservin kertausharjoitusten määrä lisääntyi. Tämä on näkynyt myös pataljoonan toiminnassa tänä vuonna. Pataljoonan vastuulla on ollut kuluvana vuonna neljä eri kertausharjoitusta, joista vaativimpina keväällä ja syksyllä maavoimien mekanisoiduissa harjoituksissa kertausharjoitetut vahvennetut panssarijääkärikomppaniat. Toiminnallaan komppaniat tukevine osineen osoittivat aikaisempien vuosien laadukkaan koulutuksen tason. Vain muutaman päivän valmistavan vaiheen jälkeen yksiköt toimivat saumattomasti ja ammattitaitoisesti oman päällikkönsä johdolla. Harjoituksissa reserviläisiltä saatu palaute osoittaa, että reservin harjoituksille on tilausta, ja niiden avulla sodan ajan joukkojen suorituskyvystä ja osaamisesta pidetään huolta. 12

13 Vuoden 2015 keskeisenä painopistealueena on ollut henkilökunnan osaamisen varmistaminen, jossa vuoden aikana järjestetyt kertausharjoitukset ovat olleet keskeisessä roolissa. Kertausharjoitukset yhdessä henkilökunnalle järjestettyjen LEO 2A4 jatko-opetus- ja CV9030 perus- ja jatko-opetustilaisuuksien kanssa ovat olleet merkittäviä tekijöitä ylläpitämään ja kehittämään aikaisemmin hankittua erinomaista ammattitaitoa mekanisoitujen joukkojen kouluttamisessa. Taktisten ja taisteluteknisten taitojen parantamiseksi toteutettiin syksyllä ensimmäisen kerran Panssarihallilla olevalla Steel Beasts -simulaattorijärjestelmällä PSJK:n sotapeli samalla koeponnistaen järjestelmän hyödynnettävyys sodan ajan sijoitettujen päälliköiden kouluttamiseen. Kaikki käydyt kurssit, harjoitukset ja muut koulutustapahtumat valmentavat sekä toimivia yksiköiden päälliköitä että kaikkia kouluttajia pataljoonan joukkotuotannon muuttaessa suuntaa kohti mekanisoitujen joukkojen koulutusta. 13

14 Karjalan tykistörykmentti - tehokasta tulenkäyttöä Tykistöjärjestelmän tulenkäyttöön liittyy aina vaatimukset tulenkäytölle, tulen teholle. Pelkistettynä esimerkkinä jääkärijoukkueen johtajan vaatimus tulenjohtajalle: Tulenjohtaja, lamauta risteyksen alueella hyökkäävä vihollisen joukkue. Tykistöjärjestelmä sai tehtävän, jonka suorittaminen alkaa tulenjohtajasta ja päätyy ampuville aseille; kenttätykeille, kranaatinheittimille ja raketinheittimille. Maksimaalisen tulen tehon saavuttaminen vaatii mahdollisimman monta sirpaletta maaliin mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ja juuri tämä tärkein ominaisuus, tulen teho, on tykistöjärjestelmämme vahvuus. Teksti: Karjalan tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Jukka Saarela Kuvat: Puolustusvoimat Tehokas ja joustava tulenkäyttö vaatii joukoilta suorituskykyä, jota ei synny ilman taitoa, tahtoa ja välineitä. Karjalan tykistörykmentin suorituskykyä arvioidaan jatkuvasti. Vuosittaisista mittauksista tärkein on Maavoimien vaikuttamisen harjoituksessa toteutettava valtakunnallinen koulutustason mittaus (TYK KTM), minkä tänä vuonna voitti Karjalan prikaatin muodostama taisteluosasto. Voitto on osoitus laadukkaasta koulutuksesta, taidosta ja tahdosta. Karjalan prikaati toteutti elokuussa tykistöpatteriston kertausharjoituksen. Ison kertausharjoituksen valmistelut oli tehty huolella, sisältäen mm. johtajille oman valmistavan harjoituksen sekä internetin PVMOODLE -oppimisympäristön hyödyntämisen. Harjoitus sujui hyvin ja palaute oli erinomainen. Kertausharjoituksessa ilmeni jälleen kerran joukkotuotannon ydin; joukko tunsi toisensa ja oli nopeasti valmiina tehtäviinsä. Suorituskykyä ei synny ilman tehtävän mukaisia välineitä. Tykistöjärjestelmään liittyen Karjalan prikaatissa otettiin vuonna 2015 koulutuskäyttöön maalinpaikannuslaite (MPL15) ja alueellisen tykistön kehittämishankkeen (AL- TYK) tuottama patteriston ammunnanhallinta- ja johtamisjärjestelmäkonsepti. Suomalaisvalmisteisessa maalin- 14

15 paikannuslaitteessa yhdistyvät kiikari, lämpökamera, laseretäisyysmittari, digitaalinen kompassi ja satelliittivastaanotin. Nykyaikainen jäähdyttämätön lämpökamera on erinomainen lisä tiedustelu- ja tulenjohtoryhmien varustukseen kuuluvassa laitteessa. MPL15 mahdollistaakin hyvissä olosuhteissa ihmisen havaitsemisen n. 3 km etäisyydeltä ja ajoneuvon n. 5 km etäisyydeltä. Maalin paikantaminen tapahtuu nopeasti laitteen mitatessa oman paikan koordinaatit satelliittijärjestelmällä, etäisyyden laserilla ja suunnan digitaalikompassilla. Mittaustiedot siirtyvät langattomasti ryhmän MATI -päätelaitteeseen, missä tiedoista muodostuu tulikomento. Alkuvuoden käyttäjäkokemukset laitteesta ovat erinomaisia. Alueellisen tykistön kehittämisen hanke (ALTYK) jalkautui Karjalan prikaatissa varusmieskoulutukseen ALTYK -materiaali mahdollistaa tuliyksiköille Maavoimien taistelutavan 2015 mukaisen taktiikan ja taistelutekniikan, mm. tuen hajautetulle tuliasematoiminnalle sekä nopeille tuliasemavaihdoille ja joustavalle tulenkäytölle. Tuliyksiköiden komentopaikoilla on kontit ja johtamisajoneuvot, joissa viestivälineet ja tietokoneet ovat suojassa. Kontit ja johtamisajoneuvot tarjoavat tarkkuutta vaativaan tulenkäytön johtamiseen hyvät olosuhteet. Kun välineet ovat konteissa koko ajan valmiina, niin siirtyminen uudelle tuliasema-alueelle nopeutuu merkittävästi. Tykkiryhmän uuteen varustukseen kuuluu parikaapeliin kytkettävä reititin, kenttäradio ja MATI -päätelaite, jota käytetään niin ampuma-arvojen vastaanottamiseen kuin johtamiseen. Kokeilukäytössä ollut kranaatinheittimistön vastaava järjestelmä on todettu toimivaksi ja se siirtynee tuotantoon. Tuotantojärjestelmää odotellessa vedettävien (120KRH) kranaatinheitinkomppanioiden koulutuksessa käytetään ALTYK -materiaalia. Kesän saapumiserän koulutus on edennyt suunnitelman mukaisesti. Loppuvuoden nousujohteista koulutusta tehostavat useat harjoitukset, joissa painopiste on aselajiosaamisessa sekä yhteistoiminnassa. Harjoitusjärjestelmän tukiessa koulutusta kykenemme tuottamaan käsketyt suorituskykyiset joukot, joilla taito, tahto ja välineet ovat kunnossa. 15

16 Suorituskykyinen Salpausselän ilmatorjuntapatteristo Kevään Kilpi-lehdessä kerroin patteristomme perinnepäivästä, jolloin naulasimme uudistetun lippumme sekä esittelimme uuden suorituskyvyn (ITO15). Järjestimme keväällä myös pitkästä aikaa joukon kertausharjoituksen, joka nosti taas luottamusta reserviläisarmeijan suorituskykyyn. Teksti: Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Aki Hotti Kuvat: Puolustusvoimat Ilmatorjuntapatteriston johtoportaan kertausharjoitus oli mittava ponnistus patteriston henkilökunnalle. Joukon kertausharjoituksia ei patteristossa ole ollut muutamaan vuoteen, joten perehtyminen asiaan oli tehtävä huolella. Vanhoja oppeja oli muisteltava ja uusia työkaluja piti opetella. Uutta kertausharjoitusten ympärille tuo erityisesti sähköisten ympäristöjen kehittyminen. Esimerkkinä mainitsen harjoitukselle luodun työtilan PVMOOD- LE- ympäristöön. Laajempikin sosiaalisen median hyödyntäminen yhteydenpitokanavana reserviläisiin on nykypäivää. Kertausharjoitukseen ei ollut asettaa ylimääräisiä kouluttajia, vaan homma hoidettiin samalla henkilöstöllä, joka toteuttaa myös joukkotuotannon. Tämä henkilöstön ja tehtävien kanssa tasapainoilu vaatii voimakasta priorisointia. Vanhemmille kouluttajille toiminta reserviläisten kanssa oli entuudestaan tuttua, mutta nuorempia jouduttiin perehdyttämään asiaan etukäteen. Kertausharjoituksessa keskityttiin erityisesti asioiden sujuvuuteen. Odottelu minimoitiin ja Tutka maahan kaivettuna ja naamioituna. Vielä maa-aineksen naamiointi, niin asema on valmis ja taistelunkestävä. 16

17 omiin tehtäviin siirryttiin suoraan varustamisen jälkeen. Ryhmäytyminen alkoi välittömästi ja osaamisen kertaaminen sujui ilman ongelmia. Teknisesti vaativa ja monipuolinen johtokeskuskalusto palautui reserviläisten mieleen nopeasti. Miehistön astuessa riviin, siirryimme suoraan maastoon. Keskityimme alussa johtokeskuksen pääosien linnoittamiseen, sillä maaperä antaa joukolle ja kalustoille edelleenkin erinomaisen suojan. Pioneerien lanseeraama uusi linnoittamisjärjestelmä osoitti nopeutensa ja toimivuutensa. Taistelutekniikka ja kaluston käyttö sujuivat reserviläisiltä erinomaisesti. Keväällä esitelty uusi ilmatorjuntaohjus (ITO15) on jo otettu koulutuskäyttöön. Toukokuussa Lohtajalla patteriston henkilökunta suoritti onnistuneet ohjusammunnat ja saavutti kouluttajapätevyydet järjestelmälle. En malta olla mainitsematta, että ensimmäinen ammuttu ohjus oli tietysti täysosuma ilmamaaliin. Ja kellohan oli tietysti aamuyöstä. Kesän saapumiserän miehistö on tätä juttua luettaessa saanut jo oppinsa. Johtokeskuskalusto on meillä ollut perinteisesti vahvuusalue, mutta uudelle ITO15-kalustolle on nyt siis koulutettu ensimmäinen täysi joukko. Joukon suorituskyky on merkittävä ja sen todistaa myös erittäin onnistuneet ohjusammunnat marraskuussa Lohtajalla. Uuden järjestelmän käyttöönotto nostaa jo entuudestaan erinomaista patteriston henkeä. Siirryn vuodenvaihteessa uusiin haasteellisiin tehtäviin Ilmasotakoululle. Jätän Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentajan tehtävät haikealla mielellä, mutta ylpeänä patteristoni henkilökunnasta, sen osaamisesta ja yhteishengestä. Samalla voi myös ylpeydellä todeta, että patteristo on sillä tasolla, että mahdollisen vihollisen on pakko huomioida luomamme suorituskyky. Toivotan majuri Jari Mäkelälle onnea patteriston komentajana alkuvuonna. Samalla toivotan menestystä ja tervetuloa erittäin hienoon joukkoon everstiluutnantti Mikko Mustoselle. Hän aloittaa patteriston komentajana Kaikille tuttu Salppari-henki elää ja vahvistuu. 17

18 Itä-Suomen viestipataljoona vietti perinnepäiväänsä Itä-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää vietettiin pilvipoutaisessa säässä Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä. Perinteet ovat suuressa arvossa Itä-Suomen viestipataljoonassa. Teksti: Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen, Kuvat: Puolustusvoimat Päiväjuhlan juhlaesitelmän piti Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä aloittava eversti Mikko Heiskanen. Itä-Suomen viestipataljoona vaalii keskeisimpänä rauhan ajan joukkona Riihimäellä perustetun Viestipataljoona 2:n perinteitä. Muut rauhan ajan perinnejoukot ovat Kouvolassa toiminut koulutuskeskuksen Viestipataljoona 2 sekä 3. ja 5.Erillinen Viestikomppania sekä Karjalan Prikaatin Viestikomppania. Viimeisin ISVP:n perinnejoukoista on Keski-Suomen viestipataljoona, josta muodostettiin Itä-Suomen viestipataljoonan runko vuonna Itä-Suomen viestipataljoona ammentaa voimaa myös sotien aikaisista perinteistä. Sotien aikaisista joukoista Itä-Suomen viestipataljoonalaiset vaalivat IV Armeijakuntaan kuuluneen VP15 perinteitä. Kesällä 1941 armeijakunta keskitettiin Kymenlaakson alueelle, josta se valmistautui hyökkäämään ja valtaamaan takaisin Viipurin sekä Karjalan kannaksen alueet. VP 15:n taistelijat rakensivat pääosan yhteyksistä vaativissa olosuhteissa etulinjan välittömässä yhteydessä, taistellen yhdessä muiden aselajien kanssa. Viestipataljoona 15 osallistui myös kesällä 1944 isänmaamme kohtalon osiltaan ratkaisseihin Tali-Ihantalan torjuntataisteluihin tukien IV AK:n ja Kannaksen joukkojen komentajan johtamistoimintaa. Nämä teot toimivat ISVP:n henkilöstön esimerkkinä sekä suunnan näyttäjinä ja velvoittavat pataljoonalaisia vahvasti edelleenkin toimimaan parhaiden taitojen ja kykyjen mukaisesti. Perinnepäivän vietto alkoi paraatikatselmuksella ja ohimarssilla varuskunnassa. Paraatijoukkoja komensi pataljoonaupseeri, kapteeni Mikko Keinänen. Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Juhapekka Lötjönen piti paraatikatselmuksessa puheen. Puheessaan hän peilasi hiukan mennyttä vuotta ja korosti oman johtamistoimintansa kulmakiviä; esimerkillistä toimintaa, taistelukunnon ylläpitoa sekä huolenpitoa muista sekä hyvän yhteishengen merkitystä kaikessa toiminnassa. Komentaja Lötjönen mainitsi myös puheessaan, että hänen lanseeraamansa teesit ja prinsiipit; REIPPAUS, RIPEYS, SO- TILAALLISUUS JA TURVAL- LISUUS on otettu poikkeuksetta positiivisesti vastaan päivittäisessä tekemisessä. Paraatikatselmuksessa ylennettiin ja palkittiin myös ansioituneita varusmiehiä. Varuskunnassa suoritettua ohimarssia oli vastaanottamassa pataljoonan komentajan seurassa Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Jari Kallio sekä lukuisa joukko kutsuvieraita. Kouvolan kaupunkia edusti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka. Ohimarssin jälkeen juhlaväellä oli 18

19 mahdollista tutustua ISVP:n viimeisimpään koulutuskalustoon kalustonäyttelyssä. Päiväjuhla toteutettiin Kaartin Kinossa. Musiikista vastasi Rakuunasoittokunta tuttuun ammattitaitoiseen tyyliinsä. Karjalan prikaatin komentaja Kallio toi prikaatin johdon tervehdyksen tilaisuuteen. Juhlaesitelmän piti entinen Itä-Suomen viestipataljoonan komentaja, nykyinen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja ja tuleva puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, eversti Mikko Heiskanen. Eversti Heiskanen kertoi mielenkiintoisella tavalla kybertoiminnasta ja sen läsnäolosta jokapäiväisessä elämässämme. Päiväjuhlassa palkittiin yhteistyökumppaneita sekä vuoden aikana ansioituneita kouluttajia. Päiväjuhlan jälkeen juhlaväki nautti maittavan Leijona Cateringin valmistaman lounaan Wiipurisalissa. Itä-Suomen viestipataljoonan henkilökunta puolisoineen kruunasi perinnepäivän vieton yhteisellä illanvietolla Kartano Koskenrannassa Kuusankoskella. Hyvähenkinen ja mukavan reipas tilaisuus korosti pataljoonan henkilöstön hyvää henkeä. Itä-Suomen viestipataljoonan perinnelippu majuri Marko Kaisto kapteeni Jarno Tyyskä kapteeni Petri Syrjäläinen kapteeni Jukka Niiranen kapteeni Antti Lähteenmäki kapteeni Pasi Huomo insinöörikapteeni Pekka Tiirikainen yliluutnantti Janne Räsänen ylikersantti Atte Liikanen kersantti Teemu Roitto toimistosihteeri Seija Nahkuri Itä-Suomen viestipataljoonan standaari ylikersantti Aki Onatsu ja kersantti Arttu Seppälä Karjalan Prikaatin viestimiesristi insinööriyliluutnantti Harri Pesonen Vuoden urheilija kapteeni Antti Lähteenmäki Henkilökunnan kannusteraha vääpeli Sami Pekkarinen, VIJÄ ylikersantti Janne Lempinen, EK luutnantti Jussi Viljanen, 1.VK luutnantti Alexander Grandin, 2.VK Pro I-SVP palkinto kapteeni Antti Pienimäki Vuoden kouluttaja vääpeli Jesse Karppinen Perinnepäivän päiväjuhlassa palkittiin seuraavat henkilöt: Viestikiltojen liiton viestiristi kapteeni Jukka Niiranen vääpeli Jesse Karppinen ylikersantti Henri Paavola ylikersantti Jari-Pekka Toivola I-SVP:n vuoden kouluttajana palkittiin päiväjuhlassa vääpeli Jesse Karppinen. 19

20 SUOJA2015 -harjoitus Karjalan prikaatissa linnoitettiin SUOJA2015 -harjoituksessa välisenä aikana - ihan oikeasti! Teksti: Kymen pioneeripataljoonan komentaja, everstiluutnantti ST Vesa Valtonen Kuvat: Puolustusvoimat Aurinkoisen syyssään vallitessa harjoiteltiin linnoittamistöiden rakennuttajan, urakoitsijan ja operatiivisen käyttäjän keskinäistä yhteistyötä. Harjoituksen tuotoksena saatiin aikaiseksi Pahkajärven - Vekaranjärven alueelle kaikkiaan 242 linnoitetta, jotka otettiin heti perään alkaneessa Karjalan prikaatin yhteistoimintaharjoituksessa (YTH2A) käyttöön. Harjoitus oli kaikkien osallistuneiden mielestä hyvin onnistunut ja opettavainen. Myös lukuisat vieraat olivat vaikuttuneita näkemästään. Kapt Myyryläinen (HKPÄÄLL) antaa käyttäjän vaatimuksia linnoittamistoimistolle Linnoittamisjärjestelmä 2015 Maavoimien taistelu 2015 kehitettiin vastaamaan paremmin nykyaikaisen taistelun vaatimuksia. Onnistuneen taistelun yhtenä elementtinä on kehitetty myös suojan edistämisen keinovalikoimaa. Lopputulemana syntynyt Linnoittamisjärjestelmä 2015 on muuttanut käytännössä lähes koko linnoittamiskonseptin, jotta se vastaisi kiristyneisiin tehokkuus- ja aikavaatimuksiin. Linnoitteista onkin tehty yksinkertaisimpia, nopeampia ja yleiskäyttöisempi, säilyttäen kuitenkin mahdollisuuden muokata niitä tarpeen mukaan. Laajamittaisesti linnoitteiden rakentamisesta vastaavat rakennusalan ammattilaiset nykyaikaisen paikkatiedon tukemana. Linnoite-elementtien valmistuksen, linnoitteiden suunnittelun ja rakentamisen kaikissa vaiheissa hyödynnetään alan parhaita ammattilaisia ja modernia logistiikkaa. Uutta linnoittamiskonseptia on kehitetty vuosikymmenen alusta asti Maavoimien esikunnan johdolla. Vuodesta 2011 on järjestetty SUO- JA-harjoituksia, joissa linnoitteita on kehitetty ja testattu mm. koeammunnoissa. Kehitystyö on tuottanut toimivan linnoiteperheen, joka antaa nopeasti riittävän suojan käyttäjälleen. Harjoitusjoukot SUOJA2015 -harjoitukseen osallistui enimmillään 80 henkilöä. Suurimman ryhmän muodosti urakoitsija (YIT), jonka 40-henkinen osasto toimi kahdessa vuorossa viiden vuorokauden ajan yhtämittaisesti. Harjoituksen johto, tuki, aselajien operatiiviset käyttäjät ja tutkimusryhmä muodostettiin Karjalan prikaatin ja Maasotakoulun henkilöstökunnasta. Kolmantena osastona harjoituksessa toimi kertausharjoitukseen kutsuttu Linnoittamistoimiston suunnitteluryhmä johto-osineen, kaikkiaan 17 reserviläistä. Operatiivinen käyttäjä suunnittelee, Linnoittamistoimisto merkitsee ja rakennuttaa, urakoitsija rakentaa Operatiivisen käyttäjän edustajina harjoituksessa toimi henkilökuntaa Karjalan prikaatin kaikista joukkoyk-siköistä. Heidän tehtävänään oli prikaatin yhteistoimintaharjoituksiin laaditun tilanteen pohjalta laatia perussuunnitelma ja käyttäjän vaatimukset, jotka kehyksenä 20