Poverty, bad governance, health issues and climate change are world s most threatening problems

Transkriptio

1 Unofficial translation of an article published by Finnish News Agency based on an interview with the Rector of UNU, Hans van Ginkel on Wednesday 13 June 2007, at the WIDER premises in Helsinki. Poverty, bad governance, health issues and climate change are world s most threatening problems The Rector of UN University believes in the power of globalization Finnish News Agency Päivi Ala-Risku 16 June 2007 Professor Hans van Ginkel is an ideal example of a global human being. Born in Indonesia to a Dutch military family, van Ginkel now works in Tokyo as the Rector of the United Nations University. As his main duty is to solve development problems van Ginkel knows how important mercifulness is before history. Van Ginkel spent three years in the 1940s with his family in a Japanese internment camp. It is interesting against my background that I now work in Japan. I believe that one should overcome the past, in order to achieve peace in the world. We cannot dwell upon what kind of treatment we have had in the past, says van Ginkel who is visiting Helsinki. Van Ginkel who will complete his nine years term as Rector, is pleased with the achievements of his university. United Nations University is meant to do research important to the UN and bring solutions to global problems. We should learn from experience The list of UNU achievements presented by van Ginkel varies from new UN operational methods to the world of computers and the support of source codes. Van Ginkel hopes that, in the future, his university concentrates on three big questions. The development of management and leadership is important. State leaders should increasingly think of serving the nation. The second neglected problem is urban growth. Development and developing countries often bring to my mind the development of rural areas and agriculture. However, with the next growth of two billion people will take place directly and indirectly in cities. How do we survive this? How, for example, can we arrange clean water for all of them, van Ginkel asks. The Rector wishes that solutions to global problems are found from the experiences of different countries. For instance South-East Asian countries have been able to cut the cycle of poverty and take the growth path. 1

2 we should profoundly study why these countries have been successful and what can be repeated in other countries, van Ginkel says. According to the Rector the globalization of the economy in general has been a good thing for the majority of the developing countries. He recommends for countries like Finland that they do their share in order to decrease poverty. Industrial countries should open their markets to the developing countries, help them to industrialize, and improve the prices of raw materials. Konrad Osterwalder, a Swiss national, will become the Rector of UNU in September. Van Ginkel who has also been the Rector of Utrecht University, 66, will not be taking a rest. Awaiting him is writing on issues related to ancient South-East Asian cities in an article on the future of urbanization. What is the UN University UN affiliated, United Nations University has been established in Its headquarters is in Tokyo, Japan. Its mission is to do research and develop new solutions for the need of the UN. The first research centre of the university was established in Helsinki. Established in 1985, the WIDER Institute studies economic development particularly in developing countries. Other research institutes of the United Nations University are for example in Ghana, which studies the African natural resources, and the institute which studies software technologies in Macao. The operations are financed by states, foundations, and private donations. No funding is provided from the core fund of the UN, which aims at research independent from the UN. 2

3 Köyhyys, huono hallinto, terveyskysymykset ja ilmastonmuutos ovat maailman uhkaavimmat ongelmat YK-yliopiston rehtori uskoo globalisaation voimaan STT PÄIVI ALA-RISKU-SH, Professori Hans van Ginkel on malliesimerkki globaalista ihmisestä. Indonesiassa hollantilaiseen sotilasperheeseen syntynyt van Ginkel työskentelee nyt Tokiossa YKyliopiston rehtorina. Kehityskysymyksiä työkseen ratkova van Ginkel tietää omakohtaisesti, kuinka tärkeää on armollisuus historian edessä. Van Ginkel perheineen vietti 1940-luvulla yli kolme vuotta japanilaisella keskitysleirillä. - Taustaani vastaan on kiinnostavaa, että työskentelen nyt Japanissa. Uskon, että on päästävä menneisyyden yli, jotta maailmassa voidaan saavuttaa rauha. Ei voi jäädä miettimään, millaista kohtelua on aiemmin saanut, Helsingissä vieraillut van Ginkel sanoo. Syksyllä yhdeksän vuoden rehtorinpestinsä päättävä van Ginkel on tyytyväinen yliopistonsa saavutuksiin. YK-yliopiston tarkoituksena on tehdä tutkimusta YK:lle ja kehittää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Kokemuksista pitää oppia Van Ginkelin lista YK-yliopiston saavutuksista vaihtelee uusista YK:n toimintatavoista aina tietokonemaailmaan ja vapaan lähdekoodin tukemiseen. Jatkossa van Ginkel toivoisi yliopistonsa pureutuvan etenkin kolmeen isoon kysymykseen. - Hallinnon ja johtajuuden kehittäminen on tärkeää. Valtioiden johtajien pitäisi entistä enemmän ajatella tehtäväänsä kansan palvelemisena. Toinen, syrjään jäänyt ongelma on urbaani kasvu. - Kehityksestä ja kehitysmaista tulee usein mieleen maaseutu ja maanviljelyn kehittäminen. Kuitenkin seuraava kahden miljardin väestönkasvu kohdistuu suorasti tai epäsuorasti kaupunkeihin. Miten tästä selvitään? Miten järjestetään esimerkiksi puhdasta vettä heille kaikille, van Ginkel kysyy. Rehtori toivoo, että ratkaisuja globaaleihin ongelmiin löytyisi eri maiden kokemuksista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian maat ovat onnistuneet katkaisemaan köyhyyden kierteen ja nousemaan kasvu-uralle. - Pitäisi selvittää perusteellisesti, miksi ne maat ovat menestyneet ja voiko saman toistaa muissakin maissa, van Ginkel sanoo. 3

4 Rehtorin mukaan talouden globalisaatio on ollut hyvä asia suurimmalle osalle kehitysmaista. Suomen kaltaisia teollisuusmaita van Ginkel kehottaa tekemään osansa köyhyyden vähentämiseksi. - Teollisuusmaiden tulisi avata markkinoitaan kehitysmaille, auttaa kehitysmaita teollistumaan ja parantaa raaka-aineiden hintoja. Syyskuussa YK-yliopiston rehtorina aloittaa sveitsiläinen professori Konrad Osterwalder. Aiemmin Utrechtin yliopiston rehtorina toiminut Van Ginkel, 66, ei aio jäädä lepäämään laakereillaan. Kirjoittamista odottavat niin teksti muinaisista kaakkoisaasialaisista kaupungeista kuin artikkeli urbanisaation tulevaisuudesta. Mikä YK-yliopisto? - YK:n alainen YK-yliopisto on perustettu vuonna Päämaja sijaitsee Tokiossa Japanissa. - Tarkoituksena on tehdä tutkimusta ja kehittää uudenlaisia ratkaisuja YK:n tarpeisiin. - Ensimmäinen yliopiston alainen tutkimuslaitos perustettiin Helsinkiin. Vuonna 1985 perustettu Wider-instituutti tutkii taloudellista kehitystä erityisesti kehitysmaissa. - Muita YK:n yliopistoon kuuluvia tutkimuslaitoksia on esimerkiksi Afrikan luonnonvarain instituutti Ghanassa ja ohjelmistoteknologian instituutti Macaossa. - Toiminta rahoitetaan valtioiden, säätiöiden ja yksityisten lahjoituksilla. YK:n budjetista rahaa ei tule, minkä tarkoituksena on mahdollistaa YK:sta riippumaton tutkimus. 4

5 ulkomaat» kaikki uutiset ulkomaat YK-yliopistossa uskotaan globalisaation voimaan Professori Hans van Ginkel. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva :54 Professori Hans van Ginkel on malliesimerkki globaalista ihmisestä. Indonesiassa hollantilaiseen sotilasperheeseen syntynyt van Ginkel työskentelee nyt Tokiossa YK-yliopiston rehtorina. Syksyllä yhdeksän vuoden rehtorinpestinsä päättävä Hans van Ginkel on tyytyväinen yliopistonsa saavutuksiin. YK-yliopiston tarkoituksena on tehdä tutkimusta YK:lle ja kehittää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Helsingissä vierailleen Van Ginkelin lista YK-yliopiston saavutuksista vaihtelee uusista YK:n toimintatavoista aina tietokonemaailmaan ja vapaan lähdekoodin tukemiseen. Jatkossa van Ginkel toivoisi yliopistonsa pureutuvan etenkin kolmeen isoon kysymykseen. Hallinnon ja johtajuuden kehittäminen on tärkeää. Valtioiden johtajien pitäisi entistä enemmän ajatella tehtäväänsä kansan palvelemisena. Toinen, syrjään jäänyt ongelma on urbaani kasvu. Kehityksestä ja kehitysmaista tulee usein mieleen maaseutu ja maanviljelyn kehittäminen. Kuitenkin seuraava kahden miljardin väestönkasvu kohdistuu suorasti tai epäsuorasti kaupunkeihin. Miten tästä selvitään? Miten järjestetään esimerkiksi puhdasta vettä heille kaikille, van Ginkel kysyy. Rehtori toivoo, että ratkaisuja globaaleihin ongelmiin löytyisi eri maiden kokemuksista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian maat ovat onnistuneet katkaisemaan köyhyyden kierteen ja nousemaan kasvu-uralle. Pitäisi selvittää perusteellisesti, miksi ne maat ovat menestyneet ja voiko saman toistaa muissakin maissa, van Ginkel sanoo. Rehtorin mukaan talouden globalisaatio on ollut hyvä asia suurimmalle osalle kehitysmaista. Suomen kaltaisia teollisuusmaita van Ginkel kehottaa tekemään osansa köyhyyden vähentämiseksi. Teollisuusmaiden tulisi avata markkinoitaan kehitysmaille, auttaa kehitysmaita teollistumaan ja parantaa raaka-aineiden hintoja. Syyskuussa YK-yliopiston rehtorina aloittaa sveitsiläinen professori Konrad Osterwalder. Aiemmin Utrechtin yliopiston rehtorina toiminut Van Ginkel, 66, ei aio jäädä lepäämään laakereillaan. Kirjoittamista odottavat niin teksti muinaisista kaakkoisaasialaisista kaupungeista kuin artikkeli urbanisaation tulevaisuudesta. 5

6 Kirjoittaja: STT 6