TAMPERE Suomen Betonitieto Oy. Harkkorakentaminen. Ohjeita hankkeen eri osapuolille. Jari Kuosa VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Transkriptio

1 TAMPERE 2002 Suomen Betonitieto Oy Harkkorakentaminen Ohjeita hankkeen eri osapuolille Jari Kuosa VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2

3 Harkkorakentaminen Ohjeita hankkeen eri osapuolille Jari Kuosa TAMPERE 2002

4 4 ISBN Copyright VTT 2002 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Hermiankatu 8 G, PL 1802, Tampere puh. vaihde (03) , fax (03) VTT Bygg och transport Hermiankatu 8 G, PB 1802, Tammerfors tel. växel (03) , fax (03) VTT Building and Transport Hermiankatu 8 G, P.O.Box 1802, FIN Tampere, Finland phone internat , fax

5 3 Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä harkkorakentamisen hyviä työmenetelmiä, kalustoa ja toimintatapoja sekä parantaa harkkorakentamisen kilpailukykyä. Oppaassa esitellään lisäksi harkkorakentamisen rakennuttamista ja urakoitsijan työnsuunnittelua. Lopussa on malliasiakirjoja, joita voidaan hyödyntää rakennuttamisessa ja muuraustyön laadunvalvonnassa. Harkkorakentamisen työmenetelmäoppaan toimeksiantajana on ollut Betonitieto Oy ja tekemistä ohjaamassa ohjausryhmä, johon on kuulunut Suomen harkkotehtaiden edustajia: Pekka Tikkanen Paavo Ihanainen Tuomo Sahlsten Pekka Juvonen Jouko Partanen Timo Suominen Esa Konsti Pekka Siren Kauko Pokela Heikki Korhonen Seppo Petrow HB-Betoniteollisuus Oy Kouvolan Betoni Oy Lakan Betoni Oy Lujabetoni Oy Optiroc Oy Ab Optiroc Oy Ab Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Soraseula Oy Teollisuusbetoni Oy Reikäbetoni Oy Betonitieto Oy Oppaan on tehnyt dipl.ins. Jari Kuosa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta ja sen tekemistä on ohjannut projektipäällikkönä dipl.ins. Hannu Koski. Oppaasta on laadittu tämän pääraportin lisäksi kaksi tiivistettyä opasta, joista toinen on tarkoitettu harkkomuurauksen urakoitsijalle ja toinen omatoimiselle pientalon rakentajalle. Harkkorakentaminen Ohjeita hankkeen eri osapuolille Jari Kuosa Harkkorakentaminen Ohjeita urakoitsijalle Jari Kuosa Harkkorakentaminen Ohjeita pientalon rakentajalle Jari Kuosa

6 4 Sisällysluettelo 1. Harkkorakenteet Kevytsoraharkot... 6 Valmistus... 6 Harkkotyypit ja mitat Laastit... 8 Muurauslaastit... 8 Rappauslaastit Raudoitteet Harkkojen käyttökohteet Perustukset Ulkoseinät Väliseinät Harkkorakennustyömaa Työvaiheet Harkkomuuraus Kuorman purku, siirto ja varastointi Työmaan nostot Mittaustyö Laastin valmistus ja siirto Harkkojen muuraustyö Muuraustelineet Harkkojen muuraus talvella Työmaan jätehuolto Väliseinäharkkojen ohutsaumamuuraus Työturvallisuus Harkkorakentamishankkeen tuotannonsuunnittelu Tuotannonsuunnittelun vaiheet Tehtäväsuunnittelu Tehtäväsuunnitelma Tuotannon valvonta ja ohjaus Ennakoiva ohjaus Työnaikainen ohjaus ja valvonta... 36

7 5 4. Muuraushankkeen rakennuttaminen Hankkeen toteutuksen valmisteleminen Muuraustyön tarjouspyyntöasiakirjat Urakoitsijoiden haku Urakkatarjouspyyntö Tarjouksen teko Urakoitsijoiden valinta Urakkasopimuksen tekeminen Käytössä olevat sopimusmallit Sopimuksen laatiminen Vakuutukset Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Harkkorakenteen laatuvaatimukset Laadunvalvonta Rakennuttajan laadunvarmistus Urakoitsijan laadunvarmistus KIRJALLISUUTTA LIITTEET

8 6 1. Harkkorakenteet 1.1 Kevytsoraharkot Valmistus Kevytsoraharkot valmistetaan kevytsorasta, sementistä ja vedestä. Lisäksi käytetään lisäaineita ja hienojakoista täyteainetta. Lämmöneristettyjen harkkojen eristeenä käytetään joko polyuretaania tai paisutettua polystyreeniä. Harkkojen valmistuksessa ja laadunvalvonnassa noudatetaan tiettyjä standardeja, joiden vuoksi harkot ovat standardimittaisia ja eri valmistajien harkot poikkeavat toisistaan hyvin vähän. Lämmöneristetyt harkot poikkeavat eri valmistajien kesken toisistaan niin leveysmitan kuin lämmöneristysmateriaalin osalta. Harkkotyypit ja mitat Yleisimmin käytössä olevat harkot on valmistettu kevytsorabetonista. Valmistus-menetelmällä voidaan tuottaa harkkoja, jotka ovat keveitä ja joilla on hyvä lämmöneristyskyky. Materiaalin keveyden vuoksi suuretkin harkot ovat kohtuullisen helppoja asentaa käsityönä. Kuvassa 1 esitetään eri harkkotyypit. Harkkojen tuotenimissä käytetään seuraavia lyhenteitä: H UH RUH EH P Umpiharkko Uraharkko Reikäuraharkko Eristeharkko Pilariharkko Harkkojen pituus on 590 mm ja korkeus 190 mm. Standardin mukainen mittapoikkeama pituus- ja korkeusmitassa on +/- 5 mm. Harkkojen leveydet vaihtelevat mm, joista leveimmät ovat eristeharkkoja ja soveltuvat lämpimän rakennuksen seinärakenteeksi sellaisinaan. Harkot on suunniteltu käytettäviksi moduulimitoitetuissa rakennusosissa, joissa vaakamoduuli on 3M ja korkeusmoduuli 2M. Moduuleista poikkeaminen lisää harkkojen leikkaustarvetta muurausvaiheessa. Harkkojen menekki muurauksessa on 8,3 kpl/m 2. Valmistustekniikasta ja -materiaalista johtuen harkot ovat ilmaa läpäiseviä, joten ne on pinnoitettava tasoittamalla tai rappaamalla, jotta saavutetaan riittävä ilmanpitävyys seinärakenteessa. Harkot sopivat hyvin rakenteisiin, joilta vaaditaan palonkestävyyttä. Lahoamattomuuden lisäksi kevytsorabetoniharkkojen etuna on niiden yksinkertainen asennustapa ja helppo työstettävyys tavanomaisilla työvälineillä. Aukkojen ylityksiin on saatavissa palkkiharkkoja. Ylityspalkit voidaan tehdä työmaalla myös valmiiksi palkeiksi kokoamalla palkkiharkoista sopivia elementtejä, jotka valetaan tasaisella alustalla ja nostetaan paikoilleen. Näin tehtyjen ylityspalkkien painon vuoksi on niiden käsittelyssä käytettävä nosturia.

9 7 Keveiden väliseinien muuraukseen valmistetaan harkkoja, joiden korkeudet ovat mm ja pituus 598 mm. Harkkojen paksuus on mm. Väliseinäharkkojen koot vaihtelevat valmistajan mukaan. Leikkaustarpeen vähentämiseksi saatavilla on myös puolikkaita harkkoja. Leveimmästä harkosta voidaan muurata myös kantavia väliseiniä. Väliseinäharkkojen menekki on 5,6...8,3 kpl/m 2. Eristeharkko Eristeharkko oikea Eristeharkko vasen Palkkiharkko Anturaharkko Pilariharkko Kaariharkko Väliseinäharkot Kuva 1. SFS-standardin mukaiset perusharkot (H75...RUH-290). Harkkojen leveydet vaihtelevat valmistajasta riippuen. Numerosarja kirjainyhdistelmän jäljessä tarkoittaa harkon leveyttä. Oikealla eristeharkkotyyppejä, joiden leveydet ovat mm ja eristepaksuus mm. Eristeharkkojen alla erikoisharkkoja, joista palkkiharkko ja pilariharkko ovat eniten käytetyt. Eri valmistajien harkot poikkeavat toisistaan eristemateriaalin ja harkon leveyden osalta. Alimmaisena väliseinissä käytettäviä harkkoja, joiden leveydet ovat mm ja korkeudet mm.

10 8 1.2 Laastit Muurauslaastit Harkkomuurauksessa käytettävien laastien ominaisuudet on määritelty standardissa (SFS 5516 Muurauslaastit). Standardissa (SFS 5513) on määritelty muurauslaastien, muurauskivien ja muuratun rakenteen testaus. Muurauksessa yleisimmin käytetty laastityyppi on muurauslaasti M100/500. Laasti toimitetaan työmaalle yleensä kuivalaastina, johon lisätään vesi ennen käyttöä. Talvimuuraukseen on saatavissa erikseen muurauslaastia, jolla voidaan muurata ilman lämmitystä jopa 15 C lämpötilassa. Pieniä laastimääriä varten voidaan muurauslaasti M100/500 valmistaa työmaalla tilavuusosina: 1 osa muuraussementtiä ja 3 osaa hiekkaa (0...4 mm). Hiekan on oltava seulottua, rakeisuuskäyrän mukaan suhteutettua eikä se saa sisältää humusta tai lietettä. Ohutsaumamuurauksessa käytetään ohutsaumamuuraukseen sopivaa laastia, jolla harkot liimataan toisiinsa. Muuraussauman vahvuus on vain noin 2 mm. Laastilla saadaan erittäin luja sauma. Muuraustyössä käytettävät laastit sekä niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Harkkomuurauksessa käytettävät laastit TUOTE MUURAUS Säkkikoko Vesimäärä l/25 kg Sekoitin HARKKOLAASTI M100/500 Kevytsoraharkot 25 kg 500 kg/1 000 kg 3 3,5 l betonimylly ruuvisekoitin TALVILAASTI TAI PAKKASLAASTI OHUTSAUMA- MUURAUSLAASTI Kevytsoraharkot Väliseinäharkot ja - talvimuuraus o levyt 25 kg 500 kg/ kg 2,5 l kylmä vesi betonimylly ruuvisekoitin 25 kg 5,5 6 l porakonevispilä Työskentelyaika noin 3 h noin ½ h noin 3 h Menekki kg/m ,5 Varastointiaika 12 kk 6 kk 12 kk Rappauslaastit Riittävän ilmatiiveyden ja lämmöneristävyyden saavuttamiseksi harkkoseinä on ulkopuolelta pinnoitettava vähintään slammaamalla. Harkkoseinän slammaus tehdään oikaisulaastilla harjaamalla. Slammauksen lisäksi käytetään pinnoittamiseen rappausta tai tasoitusta. Rappaukseen käytettävät laastit voivat sisältää myös kuituja pinnoitteen halkeamisen estämiseksi. Parhaiten halkeamien syntyminen estetään riittävällä rakenteen raudoituksella ja kuivattamisella ennen pinnoitusta. Pintarappaukseen käytetään valmiita rappauslaasteja, jotka voivat olla värjättyjä. Sisäpuolelta harkkorakenteinen ulkoseinä on pinnoitettava tasoittamalla riittävän tiiveyden saavuttamiseksi. Rappauslaastit toimitetaan työmaalle joko 25 kg säkeissä tai kg:n suursäkeissä. Oikaisulaastin säkkikoko on 25 kg.

11 9 1.3 Raudoitteet Harkkorakenteen kutistuma- ja rakenneraudoitukseen käytetään normaalia harjaterästä (A 500 HW). Muuraussiteinä eristeharkkojen sitomiseen eristekerroksen yli ja aukkojen reunoissa käytetään 4 mm:n haponkestävästä teräslangasta taivutettuja siteitä. Harkkomuurin muurauksessa käytetään aina vähintään kutistumaraudoitusta. Raudoitus asennetaan aina aukon yläpuolelle ja seinän ala- ja yläsaumaan. Seinän kutistumaraudoitus tehdään seuraavasti: harkon leveys mm 1Ø6 k800 harkon leveys mm 1Ø8 k800 harkon leveys mm 2Ø8 k800 Varsinainen kuormitusta varten tehtävä raudoitus tehdään rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan tapauskohtaisesti. Kuva 2. Harkkorakenteinen pientalon kellarillinen seinärakenne, jossa on käytetty 1) palkkiharkkoa, 2) eristeharkkoa, 3) perusharkkoa ja 4) anturaharkkoa.

12 Harkkojen käyttökohteet Perustukset Kevytsoraharkkojen yleisin käyttötarkoitus on ollut pientalojen perustukset, joissa harkkojen merkittävinä etuina ovat helppo asennettavuus, keveys ja lämmöneristyskyky. Asentaminen onnistuu myös omatoimiselta rakentajalta. Perustuksissa harkkoperusmuuri muurataan yleensä paikalla valetun betonianturan päälle. Hyvin kantavalla maapohjalla voidaan käyttää myös anturaharkoista tehtyä anturaa. Vaakaraudoitettuna rakenteena harkkoperusmuuri kestää kellarinseinänä hyvin maanpainetta. Ulkoseinät Lämpimien ja puolilämpimien rakennuksien seinärakenteissa käytetään eristettyjä harkkoja, joiden leveys on mm. Kylmissä rakennuksissa voidaan käyttää yksinkertaista harkkoa. Eristeharkoista voidaan kerralla muurata koko seinärakenne, joka on tasoitusta ja pintakäsittelyä vaille valmis. Väliseinät Harkkoja voidaan käyttää sekä kevyissä että kantavissa väliseinissä. Palamattomana rakennusaineena se soveltuu hyvin osastoiviin rakenteisiin. Kiviaineisena se soveltuu myös hyvin kosteiden tilojen seinien rakennusaineeksi. Ääneneristävyys on seinärakenteen massan vuoksi harkkoväliseinässä hyvä. Kevyitä väliseiniä varten on kehitetty erityyppisiä harkkoja, mitoittamalla harkon paksuus sellaiseksi, että se sopii hyvin esim. nykyiseen oven karmin paksuuteen. Harkot asennetaan normaalista muuraustyöstä poiketen ohutsaumamuuraamalla. Väliseinäharkkojen koot poikkeavat myös muista harkoista. Väliseinäharkkoihin on tehty asennustyötä helpottamaan ponttaus ja putkivetoja varten asennusreiät.

13 11 2. Harkkorakennustyömaa 2.1 Työvaiheet Tehtävät harkkorakennustyömaalla voidaan pääpiirteissään jakaa kolmeen vaiheeseen (kuva 3): 1. Aloittavat työt 2. Varsinainen muuraustyö 3. Lopettavat työt Aloittavilla töillä varmistetaan varsinaisen muuraustyön aloitusedellytyksien toteutuminen ja laadunvarmistuksen onnistuminen. ALOITTAVAT TYÖT Suunnitelmien tarkistaminen Työmaa-alueen suunnittelu ja järjestäminen Tavaran vastaanotto Kaluston hankinta ja tarkastus Tarvikkeiden siirto työkohteeseen LAADUNVARMISTUS MUURAUSTYÖ Laastin valmistus ja siirto Telinetyö LOPETTAVAT TYÖT Työvälineiden ja koneiden puhdistus, huolto ja varastointi Linjojen mittaus Muuraustyö Työkohteen suojaus JÄTEHUOLTO Työalueen siivous Telineiden purku Työn luovutus ja vastaanotto Kuva 3. Harkkomuuraustyömaan tehtävät.

14 Harkkomuuraus Ennen muuraustyön suunnittelua on syytä tutustua harkkojen valmistajan antamiin ohjeisiin harkkojen varastoinnista, käsittelystä ja asentamisesta. Kaikilla harkkojen valmistajilla on lisäksi tekninen neuvonta, joka auttaa ongelmien ratkaisemisessa. Kuorman purku, siirto ja varastointi Tarvikkeiden käsittelyyn työmaalla kuuluvat seuraavat toimenpiteet: kuljetus- ja ajoteiden kunnon varmistaminen varastointi- ja laastinvalmistuspaikkojen suunnittelu ja järjestäminen tavaran vastaanotto, tarkastus (tarvittaessa reklamointi) ja kuorman purkaminen tarvikkeiden suojaus tarvikkeiden siirto varastointipaikan purkaminen ja siivous. Varastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa varmistetaan kunnolliset ajotiet varastoille ja otetaan huomioon seuraavat seikat: varastointi työn kannalta optimaaliseen kohtaan ja varastointipaikan kunto varastointiajan pituus varastoitavien tarvikkeiden suojaaminen varastoinnin aiheuttama häiriö muulle rakennustyölle ja häiriön vähentäminen siirrot varastosta muurauskohteeseen. Tavaran vastaanoton yhteydessä tarkastetaan toimitusten sisällön vastaavuus tilauksen kanssa. Tarkastuskohtia ovat materiaalin laatu, määrä ja pakkaustapa. Tarvittavat huomautukset tehdään jo tässä vaiheessa rahtikirjaan. Työmailla, joilla ei ole omaa nostokalustoa tarvikkeet puretaan yleensä kuljetusauton omalla nostokalustolla yhteen paikkaan. Auton nosturin ulottuvuus on noin 5 m. Purkuvaiheessa on oleellista, että tarvikkeet puretaan muuraustyön kannalta mahdollisimman optimaalisiin paikkoihin. Huolellisella purkupaikkojen suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää myöhemmin tehtäviä siirtoja. Perustusten muurauksessa on usein edullista purkaa tarvikkeet autosta työmaan keskelle, jolloin varsinainen muuraustyö tapahtuu tarvikkeiden ympärillä. Myöhemmin tehtävät tarvikkeiden siirrot työkohteeseen ovat työläitä ja tapahtuvat pienillä työmailla usein käsin.

15 13 Harkkojen pitempiaikainen varastointi työmaalla edellyttää, että harkkojen suojaaminen varastoitaessa on varmistettu. Harkot on suojattava sadevedeltä, jotta seinärakenteet kuivuvat mahdollisimman nopeasti ja tasoitetyöt voidaan aloittaa riittävän ajoissa. Harkkolavat voidaan varastointivaiheessa sijoittaa päällekkäin kunhan varastointialusta on suora ja painumaton. Talvella harkkojen varastointiin ja suojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä märkiä ja jäätyneitä harkkoja ei voi muurata. Tarvikkeiden siirtoon työmaalla käytetään kottikärryä, tiilikärryä, ajoneuvonosturia, traktorikaivuria, kurottajaa tai haarukkavaunua. Pieniä tarvikemääriä voidaan siirtää myös kantamalla. Työmaan nostot Työmaan nostojen suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja ovat nostojen määrät, kerralla nostettavan kuorman paino ja nostoetäisyydet, nostokorkeus, holville nostettaessa holvin kantavuus, nostokaluston saatavuus, oma vai muualta vuokrattava kalusto. Materiaalien nostoihin voidaan työmaalla käyttää torninosturia ajoneuvonosturia kuorma-auton nosturia kaivinkonetta tai traktorikaivuria. Pienillä työmailla ei yleensä ole kiinteää nostokalustoa vaan kaikki nostot joudutaan tekemään paikalle tuotavalla nostokalustolla. Nostokaluston käyttöä voidaan vähentää merkittävästi hyvällä työmaasuunnittelulla, jolla varmistetaan, että jo tavaran purkuvaiheessa se puretaan muuraustyön kannalta mahdollisimman edulliseen paikkaan. Myöhemmin tehtävät nostot minimoidaan tekemällä työnsuunnittelu huolellisesti ja suunnittelemalla useat nostot tehtäväksi samanaikaisesti. Työmaan kiinteällä nosturilla voidaan helposti nostaa kaikki materiaalit ja hankalien paikkojen täyttötyöt. Nosturilla voidaan tehdä myös lähes kaikki vaakasiirrot. Lisäksi kiinteä nosturi vähentää huomattavasti työntekijöiden fyysistä kuormitusta. Haittana ovat kohtalaisen korkeiksi nousevat vuokrakustannukset. Lisäksi nosturin kuljettamiseen tarvitaan nosturiajokortin omaava kuljettaja. Tilapäisen nosturin etuna ovat alhaisemmat kustannukset ja haittana saatavuusongelmat. Pieniin nostotarpeisiin voidaan käyttää kuorma-auton nosturia, kaivinkonetta tai traktorikaivuria. Näiden etuina ovat kohtuulliset kustannukset ja helppo saatavuus. Puutteina ovat pieni ulottuvuus, alhainen nostokapasiteetti ja matala nostokorkeus.

16 14 Mittaustyö Mittaustyön aloittamisen edellytyksenä on, että anturat on valettu ja valu on riittävästi kuivunut, jotta muurausjohteet voidaan asentaa. Anturamuottien purku ei ole tässä vaiheessa välttämätöntä vaan puista muottilaudoitusta voidaan käyttää hyväksi muurausjohteiden kiinnittämisessä. Toisen kerroksen muurausjohteiden asentaminen tehdään välipohjan tekemisen jälkeen. Ennen muuraustyön aloittamista mitataan seinälinjat paikoilleen ja asennetaan muurausjohteet linjalankoja varten. Mittaustyön vaiheet ovat: 1. Rakennuksen kiintopisteen selvittäminen (yleensä tehty ennen anturoiden tekemistä) 2. Rakennuksen paikan mittaaminen kiintopisteestä (yleensä tehty ennen anturoiden tekemistä) 3. Johteiden määrän riittävyyden ja käyttökuntoisuuden tarkastaminen 4. Muurauslinjojen mittaus ja merkitseminen anturaan tai välipohjaan 5. Mittaustyön tarkastaminen, aukot, läpiviennit ja nurkkien suorakulmaisuus (suunnitelmien mukaisuus) 6. Muurausjohteiden tekeminen tai asentaminen, tarvittaessa myös aukkoihin 7. Muurauksen vaakajaon suunnitteleminen aukotuksen mukaan 8. Muurauksen korkeusaseman merkitseminen 9. Muurausjaon mittaaminen ja merkitseminen johteisiin 10. Linjalangan asentaminen. Kuva 4. Riittävän mittatarkkuuden saavuttamiseksi mitataan muurauslinjat rakennuksen jokaiseen kerrokseen erikseen. Samalla tarkistetaan rakennuksen nurkkien suorakulmaisuus. Välipohjan päälle voidaan puiset muurausjohteet kiinnittää kuvan osoittamalla tavalla.

17 15 Kuva 5. Muurausjohteina voidaan käyttää perinteisten puisten johteiden asemasta alumiinisia johteita. Näiden etuja ovat hyvä mittatarkkuus, nopea asennus ja valmiiksi suunnitellut tehdasvalmisteiset osat langansiirtoon, pystyosan kiinnittämiseen ja tuentaan. Alumiiniset johteet toimitetaan urakoitsijan toivomuksen mukaisina paketteina, jossa ovat mukana langan ohjaimet ja tukijalat. Perustuksia muurattaessa mitataan kiintopisteestä rakennuksen nurkat paikoilleen anturan päälle. Käytettäessä perinteisiä puisia linjapukkeja ja linjalankoja mitataan rakennuksen nurkkapisteet linjalangoista anturan päälle esimerkiksi luotilangalla. Mittaustyössä tulee ottaa huomioon erityisesti muuraukseen tehtävät aukotukset, aukkojen korkeudet (ala- ja yläreuna), tarvittavat asennusvarat ja julkisivupinnoitteen vaikutus esim. perustuksen paikkaan. Aukot voidaan merkitä esimerkiksi näkyvällä spraymaalilla muurausalustaan. Mittaustyön yhteydessä tarkastetaan kaikkien rakennuksen nurkkien kulmien oikeellisuus suunnitelmiin nähden. Muurausjohteina voidaan käyttää perinteisiä sahatavarasta tehtyjä johteita (kuva 4) tai teollisesti valmistettuja alumiinisia johteita (kuva 5), joissa on monipuoliset säätö-mahdollisuudet. Sahatavarasta tehdyn johteen ongelmana on sen herkkä vääntyminen varsinkin kesäaikana, jolloin aurinko kuivattaa voimakkaasti puuta. Muurausjohteisiin merkitään muurauksen korkeusasema (kiintopisteestä mitattuna) ja tämän perusteella tehdään muurauskerrosten jako. Lopuksi johteisiin asennetaan linjalangat. Kuva 6. Ikkuna- ja oviaukkojen merkitsemiseen muurauslinjojen mittausvaiheessa voidaan selvyyden vuoksi käyttää erottuvaa spraymaalia.

18 16 Laastin valmistus ja siirto Muuraustyöhön käytettävä laasti kannattaa yleensä valmistaa kuivalaastista lisäämällä siihen vesi. Muurauslaasti voidaan tuoda työmaalle irtolaastina, suursäkeissä (500 kg tai kg) tai piensäkeissä (25 kg). Laasti säilytetään työmaalla siilossa tai säkeissä hyvin suojattuna kosteudelta ja sateelta. Laastin valmistukseen voidaan käyttää useampaa menetelmää, joiden valintaan vaikuttavat lähinnä muuraustyön määrä ja nopeus. Erilaisia laastin valmistusmenetelmiä ovat: vapaapudotussekoitin eli betonimylly ruuvisekoitin sijoitettuna siilon alle tai lähelle muurauskohdetta, tasosekoitin, soveltuu lähinnä jäykkien massojen valmistamiseen (harvinainen muuraustyössä) porakonevispilä, käsin tai sekoitusasemassa, jossa kone on kiinnitettynä telineeseen käsin lapiolla. Kuva 7. Laasti voidaan valmistaa työmaalla betonimyllyllä, tasosekoittimella, porakonevispilällä tai lapiolla /Muuraustyöt, Reino Kavaja, Rakennustieto Oy 1992/. Pientalotyömailla käytetään perinteisesti vapaapudotussekoitinta eli betonimyllyä. Laasti lapioidaan suursäkistä betonimyllyyn ja sekoitusvaiheessa laastiin lisätään puhdas vesi. Muuraustyön sujuva eteneminen edellyttää betonimyllyllä lähes taukoamatta tapahtuvaa laastin valmistusta, koska laastin menekki harkkoa kohden on suuri. Suurilla työmailla voidaan käyttää kehittyneempiä menetelmiä kuten irtolaastilla täytettävää siiloa, johon on kiinteästi asennettu sekoitin tai erillistä ruuvisekoitinta, johon laasti siirretään paineilman avulla.

19 17 Suursäkkien kanssa voidaan käyttää pientä siiloa (3 tn), johon on liitetty kiinteästi ruuvisekoitin (kuva 8). Siilon etuna on nopea ja työtä säästävä laastin valmistus ja se soveltuu hyvin työmaalle, jossa rakennuksen kaikki seinät muurataan harkoista. Käytön sujuvuus edellyttää, että työmaalla on nostokalustoa käytettävissä suursäkkien nostamiseen siiloon. Jos työmaalla käytetään siiloa ja ruuvisekoitinta, tarvitaan lisäksi varamenetelmä laastin valmistamiseen. Varamenetelmää tarvitaan, jos ruuvisekoitin menee epäkuntoon tai suursäkkien nostoa siiloon ei syystä tai toisesta voida tehdä. Varamenetelmäksi soveltuu betonimylly. Porakonevispilällä voidaan sekoittaa pieniä laastimääriä lähinnä pieniin muurauksiin ja paikkauksiin. Ohutsaumamuuraukseen käytettävä laasti sekoitetaan porakonevispilällä. Porakonevispilää on saatavissa myös raskaampaan sekoittamiseen tarkoitettuna työasemana. Käsin lapiolla voidaan sekoittaa tilapäisesti pieniä laastimääriä lähinnä paikkauksia tai yksittäisten harkkojen muurausta varten. Laastin valmistuspiste sijoitetaan lähelle muurauskohdetta, jotta siirtomatkat ovat mahdollisimman lyhyet. Laasti siirretään työkohteeseen betoni- tai kottikärryillä ja lapioidaan paljuihin, jotka on jo valmiiksi siirretty muurauspaikalle ja asetettu sopivin välein muuraustyön kannalta. Laastipaljujen korkeus maasta on cm. Laastin siirtäminen kottikärryllä edellyttää hyvien kärräysteiden rakentamista. Tietyissä tilanteissa laasti voidaan lapioida kottikärryistä suoraan laastikelkkaan. Laasti voidaan siirtää sekoittimesta laastikärryyn (kuva 9), jota muurari kuljettaa mukanaan muuraustyön aikana. Laasti voidaan siirtää myös työmaan nostokalustolla kohteeseen esim. jassikalla, nostettavilla paljuilla tai nostolenkeillä varustetulla kottikärryllä (kuva 8). Sekoitettu laasti käytetään 3 tunnin kuluessa. Kuva 8. Suursäkeille tarkoitettu 3 tn laastisiilo ja sen alla vesijohtoverkostoon yhdistetty ruuvisekoitin, johon laasti valuu suoraan siilosta. Laastin siirtoon nostolenkeillä varustettu laastipalju.

20 18 Kuva 9. Laastin siirtoon tehty laastikärry, jota muurari vetää muuratessaan mukanaan. Laastin siirtoon ja levitykseen voidaan käyttää myös koneellisia menetelmiä, joista eräs on Muurauslaite (kuva 11). Laitteeseen mahtuu n. 500 kg valmista laastia kerralla ja yhdellä täytöllä voidaan muurata n. 80 kpl lämpöeristettyjä harkkoja. Muurauslaite toimii polttomoottorilla ja muuraustyön ajaksi tarvitaan työmaalle nosturi. Laitteen sujuva käyttö edellyttää lisäksi laastin valmistamista suursäkkisiilosta ruuvisekoittimella. Työmaalla muuraustyön aikana oleva nosturi nopeuttaa muutakin materiaalin käsittelyä kuten telineiden pystytystä, harkkolavojen nostoa, betonivaluja ja ontelolaattojen asennusta. Harkkojen muuraustyö Muuraustyö voidaan aloittaa, kun tarvittavat materiaalit, työvälineet ja koneet ovat käytettävissä sekä niiden toimivuus ja kunto on varmistettu, harkot on jaettu muurauskohteeseen, linjalangat asennettu oikeaan korkeuteen sekä laasti on sekoitettu ja siirretty työkohteeseen. Muuraustyön vaiheet ovat: laastin levitys harkon asennus harkon leikkaus raudoituksen asennus aukkojen ylityksien tekeminen ylimmän muurauskerroksen tasaaminen. Laastin levitys ja harkkojen asennus Muurauslaasti voidaan levittää joko käsin tai koneellisesti (kuvat 10 ja 11). Käsin laasti levitetään kätevimmin muurauskelkalla. Kelkkoja valmistetaan eri levyisille harkoille ja osa kelkoista on leveydeltään säädettäviä. Muurauskelkkaa käyttämällä juuri oikean paksuinen sauma. Kelkkalevityksellä voidaan helposti tehdä leveisiin harkkoihin niiden vaatima rakosauma. Eristetyissä harkoissa vaakasaumaan asennetaan tarvittaessa mineraalivillakaista (harkkovalmistajan ohjeen mukaan). Laasti voidaan pienissä kohteissa levittää suurella muurauskauhalla. Apuna tässä voidaan käyttää sopivan paksua lautaa, joka asetetaan harkon keskelle ja laasti levitetään laudan pintaa pitkin. Perustuksien muurauksessa käytetään pystysaumassa nokkalaastia. Eristeharkkojen muurauksessa ei laastia kuitenkaan pystysaumoissa käytetä.

21 19 Kuva 10. Laasti levitetään harkoille laastikelkalla tai pienissä muurauksissa lautaa apuna käyttäen. /Muuratut rakenteet 1, Talonrakennus, Matti Höytyä & Yrjö Vänttinen,Rakennustieto Oy 1989/ Muuraustyöt, Reino Kavaja, Rakennustieto Oy 1992/. Laasti voidaan levittää myös muurauslaitteella, jolla voidaan annostella ja levittää suuri määrä laastia päivässä (kuva 11). Muurauslaitteella laasti siirretään ja annostellaan letkua pitkin suoraan harkoille. Laitteeseen on kehitetty erillinen suutin myös pystysaumoja varten. Laitteen tehokas käyttö edellyttää työmaalla laastisiilon, ruuvisekoittimen ja nosturin käyttöä. Muurausvaiheessa laasti valuu painovoimaisesti letkuja pitkin harkolle, jossa laastia levittää kaksi muuraria ja levityksen jälkeen muurarit asentavat harkot levitettyyn laastiin. Laastinlevitys tapahtuu laitteella erittäin nopeasti ja levityksen työsaavutus on noin 200 harkkoa tunnissa. Parhaimmillaan laite on isossa muurauskohteessa, jossa muurataan yksi- tai kaksikerroksista taloa lämpöeristetyistä harkoista. Kuva 11. Muurauslaite ja laastin levitys laitteella.

22 20 Kuva 12. Lämpöeristetyn harkon asentaminen. Laastin levityksen jälkeen harkot asennetaan paikoilleen napauttamalla niitä tarvittaessa kuminuijalla. Riittävän laatutason varmistamiseksi harkkojen vaakasuoruus on tarkastettava vesivaa'alla asennuksen aikana (kuva 13). Lämpimällä säällä on varottava levittämästä laastia kerrallaan liian laajalle alueelle, jotta harkkojen tartunta laastiin olisi riittävä. Harkkoseinän saumat muurataan ulkopinnoiltaan täysinäisiksi. Puhtaaksimuurauksessa saumat viimeistellään haluttuun muotoon ja pinta harjataan puhtaaksi. Kuva 13. "nuolaisu". Harkon vaakasuoruuden tarkistaminen ja saumasta ylitse pursuavan laastin

23 21 Harkkojen leikkaaminen Omatoiminen rakentaja voi leikata pieniä määriä harkkoja kovametalliterällä varustetulla käsisahalla. Useimmiten harkot leikataan kulmahiomakoneella ja timanttilaikalla (kuva 14). Työtapa on pölyinen, meluinen ja vaarallinen. Kulmahiomakoneella voidaan leikata vain noin 80 mm syvyyteen, joten harkko joudutaan hyvän leikkaustuloksen saavuttamiseksi leikkaamaan joka sivulta. Harkon pyörittely leikkauksen aikana lisää tapaturman riskiä sekä vähentää leikkauksen tarkkuutta ja laatua. Pieniä loveuksia ja koloja voidaan harkkoihin lyödä muurarinvasaralla tai kirveellä. Parempana menetelmänä voidaan harkkojen katkaisussa käyttää kovametalliketjusahaa (kuva 14). Ketjusahalla voidaan leikata tarvittaessa aukkoja valmiiseen seinärakenteeseen. Kovametalliterä leikkaa myös raudoitetta, mutta se kuluu tällöin nopeammin kuin pelkässä harkon leikkaamisessa. Katkaisuun voidaan käyttää myös märkätimanttisahaa, jossa terän leikkauskapasiteetti riittää harkon katkaisemiseen (vähintään 250 mm, kuvassa 15). Märkäsahaa käytettäessä on työnsuunnittelussa otettava huomioon sahan tarvitsema jäähdytysvesi ja talviaikana sen pitäminen sulana. Harkon leikkaamiseen on kehitetty vähän pölyä tuottava saha, jonka kaksi terää tekee edestakaista sahaavaa liikettä katkaisussa (kuva 16). Lisäksi leikkaamiseen voidaan käyttää puukkosahaa, joka on varustettu kovametalliterällä (kuva 16). Harkkojen leikkauskaluston valinta on työn sujuvan etenemisen kannalta merkittävää. Kalustoa valittaessa tulee ottaa huomioon, että rakennuttajan laatuvaatimukset työn toteutukselle ja mittatarkkuudelle lisääntyvät. Kuva 14. Harkkojen leikkaamiseen voidaan käyttää kovametalliterällä varustettua ketjusahaa tai timanttilaikalla varustettua kulmahiomakonetta.

24 22 Kuva 15. Harkkojen tarkkaan leikkaamiseen soveltuva märkätimanttisaha. Kuva 16. Harkon leikkaaminen koneellisesti sähkösahalla ja puukkosahalla, jossa on kovametalliterä (oikealla).

25 23 Harkkosahat, -sirkkelit ja kulmahiomakoneet tarkastetaan joka päivä ennen töiden aloittamista. Koneiden tarkastuksella varmistetaan, että teräsuojat ovat ehjiä ja liikkuvat kunnolla sahojen terät ovat kunnossa ja kulmahiomakoneen laikka on ehjä käyttö- ja hätäpysäytyskytkimet toimivat moitteettomasti sähköjohdot ja pistotulpat ovat ehjät ja kunnossa märkäsahan vikavirtasuoja toimii kunnolla Raudoitus Rakenteen raudoitus tehdään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Raudoitus tulee asentaa siten, että se on joka puolelta laastin ympäröimä. Asentamista voidaan nopeuttaa siten, että tehdään valmiiksi taivutettuja raudoitteita, joilla raudoitetaan rakenteen nurkat. Muuten käytetään suoraa tankoa, joka katkaistaan sopivaan mittaan lankasaksilla tai kulmahiomakoneella. Raudoitteiden asentamisessa on muistettava tehdä väliseinien vaatimat tartuntaraudoitukset ulkoseinän muurauksen aikana. Asennuksessa on otettava huomioon, että vaakaterästen jatkospituus on vähintään 900 mm. Varsinaisen raudoitteen lisäksi eristeharkkojen sitomiseen käytetään ohuesta korroosionkestävästä langasta tehtyjä siteitä, joilla sidotaan harkon puolikkaat eristeen ylitse aukkojen pielissä. Aukkojen ylitykset Kantavien väliseinien aukkojen ylityspalkit on edullista tehdä siten, että valettavan palkin päälle muurataan vielä yksi harkkokerros, johon tehdään kaikki tarvittavat putkien läpiviennit (kuva 17). Näin tehden vältetään lävistyksien tekeminen valettuihin palkkeihin, joiden läpäisemiseen tarvitaan erikoiskalustoa ja samalla on vaarana katkaista palkin raudoitteet. Lisäksi "unohtuneille" putkille ja kanaville on suhteellisen helppo tehdä lävistykset jälkeenpäin.