Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila

Transkriptio

1 OHJEITA ASENNUKSEEN Yleiskaapelointi täyttää standardin vaatimukset ja toimii luotettavasti vain, jos oikean suunnittelun ja oikeiden komponenttivalintojen lisäksi se on myös asennettu huolella ja ammattitaidolla. Asennuksessa komponenttien suorituskyky tuskin koskaan paranee, päinvastoin asennusolosuhteet ovat usein omiaan pikemminkin heikentämään rakenneosien ominaisuuksia. Asennustyön merkitystä on tuotu selvästi esille myös standardissa SFS-EN Standardissa korostetaan useassa kohdassa, että standardinmukaisuuden ehtona oikean suunnittelun ja rakenneosien valinnan lisäksi on aina myös huolella ja ammattitaidolla tehty asennus. Kaapeleiden asentaminen Sekä kategorian 5 että optisten kaapeleiden keskeiset siirto-ominaisuudet ovat alttiita mekaanisten rasitusten ja muodonmuutosten aiheuttamille muutoksille. Herkkyys muutoksille on aivan toista luokkaa kuin perinteisten puhelinkaapeleiden kohdalla, joita niitäkin asennettaessa on syytä noudattaa huolellisuutta ja valmistajan asennusohjeita. On huomattava, että kaapelia ei voi korjata, vaan vioittunut kaapeli täytyy useimmiten korvata kokonaan uudella kaapelilla. Tämä maksaa yleensä paljon enemmän kuin näennäinen säästö, joka luullaan saavutettavan huolimattomalla asennustyöllä. Tärkeimmät asennuksessa noudatettavat raja-arvot ovat seuraavat: Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila Nämä raja-arvot on syytä olla selvillä asennustyötä tehtäessä ja jo asennusta valmisteltaessa. Valmistaja ilmoittaakin ne yleensä kaapeliesitteissään. Alla olevissa taulukossa on kaapeleiden tyypillisiä asennusominaisuuksia. KATEGORIAN 5 KAAPELIT 4 x 2 x 0,5 4 x 2 x 0,5 2 x (4 x 2 x 0,5) UTP FTP FTP Suurin sallittu vetovoima 50 N 60 N 120 N Pienin sallittu taivutussäde -vedon aikana 40 mm 50 mm 50 mm -asennettuna 20 mm 25 mm 25 mm Pienin sallittu asennuslämpötila -5 C -5 C -5 C Käyttölämpötila-alue C C C 70

2 OPTISET KAAPELIT Sisäkaapelit Ulkokaapelit Suurin sallittu vetovoima 1-kuituinen: 100 N Maa- ja kanavak.: N 2-kuituinen: 200 N Arm. maak.: N Muut: N Ilmak.: N Puristuslujuus -laatta 100 mm 2000 N N -sauva 25 mm 1000 N N Pienin sallittu taivutussäde -vedon aikana 1- ja 2-kuituinen: 40 mm x D Muut: x D -asennettuna 1- ja 2-kuituinen: 30 mm 15 x D Muut: 15 x D Pienin sallittu asennuslämpötila -5 C -15 C Kaapeleita asennettaessa on lisäksi erityisesti varottava ja vältettävä seuraavia tilanteita: Kaapelin joutuminen liian suureen puristukseen Kaapelin painautuminen teräviä kulmia ja särmiä vasten Kaapeliin kohdistuvat iskut ja nykäisyt Kaapelin hankautuminen teräviin kulmiin, karkeaan pintaan, tms. Kaapelin liika kiertyminen vedon aikana Silmukan - ns. sinkun - syntyminen kelalta tai nipusta purkamisen ja vedon yhteydessä Toisesta (tai molemmista) päästään liittimin varustettua valokaapelia asennettaessa on varottava vahingoittamasta liittimiä. Liittimistä ei saa koskaan vetää eikä niitä saa kolhia. On myös varottava liittimillisten kuitujen liian jyrkkää taivuttamista. Nipulle pakattu sisäkaapeli on oikaistava suoraksi ennen vetoa. Muuten on olemassa vaara, että vedettäessä syntyy torsiota eli kiertymistä. RJ45-liittimien asentaminen Teletekno Oy:n toimittamissa RJ45-liitinpakkauksissa on mukana asennusohje, jonka mukaan kaapeli päätetään liittimeen. Näitä ohjeitä on tärkeää noudattaa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota myös seuraaviin seikkoihin: Päätettäessä kategorian 5 kaapelia RJ45-liittimeen, tulee parin kiertämättömän osuuden olla enintään 13 mm. Vain päättämisen kannalta aivan välttämätön osa vaippaa tulee poistaa kaapelista. Suojattuja kaapeleita käytettäessä tulee käyttää suojattuja liittimiä. On huomattava, että jos kaapelointiin on asennettu eri kategorian rakenneosia (kaapeleita, liittimiä ja kytkentäjohtoja, joilla ei ole sama siirtokyky), koko asennuksen suorituskyky määräytyy alimman kategorian rakenneosan mukaan. 71

3 RJ45-liittimen kytkentätavat (T568A ja T568B) ovat alla olevan kuvan mukaiset. Tyypillinen 4-parisen 100 Ω kategorian 5 kaapelin värijärjestelmä on allaolevan taulukon mukainen. Eri parien käyttötarkoitus vaihtelee sovellusten mukaan. Pari a-johdin b-johdin 1 va tai va/si si 2 va tai va/or or 3 va tai va/vi vi 4 va tai va/ru ru Optiset liittimet ja optisten kuitujen päättäminen Standardissa SFS-EN suositellaan optisena liitintyyppinä ensisijaisesti käytettäväksi tyyppiä SC. Tyyppiä ST voidaan käyttää varsinkin silloin, kun on kyseessä aiemman tätä liitintyyppiä käyttävän asennuksen laajennus. ST ja SC voidaan sovittaa yhteen ST-SC-adapteria käyttäen. Optisten työpisterasioiden ja jakamoiden käyttäjäpuolella suositellaan käytettäväksi SC-kaksoisliitintä lähtöja tulokuitujen oikean polaroinnin saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. SC-kaksoisliittimen adapterina voidaan käyttää kaksoisadapteria tai kahden yksittäisadapterin yhdistelmää. Kytkentäjohdoissa ja laitekaapeleissa suositellaan myös käytettäväksi kaksoisliitintä. Työpisterasioiden ja jakamoiden kaapelointipuolella suositellaan käytettäväksi SC-yksittäisliittimiä. Liittimien käsittelyssä on puhtaus tärkeää. Pöly ja rasva sekä muut epäpuhtaudet huonontavat oleellisesti liittimen ominaisuuksia. Käyttämättömät liitinpäät on suojattava suojahatulla. Päätettävät kuidut jatketaan yleensä liittimin varustettuihin häntäkuituihin, joihin on valmiiksi tehtaalla asennettu liitin. Suomalaisen standardin SFS 5648 mukainen optisten kuitujen värijärjestelmä on seuraava: Kuitu Kuidun väri Ensimmäinen kuitu sininen (SI) 2., 6., 10., jne kuitu valkoinen (VA) 3., 7., 11., jne kuitu keltainen (KE) 4., 8., 12., jne kuitu vihreä (VI) 5., 9., 13., jne kuitu harmaa (HA) Viimeinen kuitu punainen (PU) 72

4 Mahdolliset kaapelin täyte-elementit ovat mustia. Urarunkokaapeli katsotaan yhtenä ryhmänä valmistetuksi mikäli urassa on kuituja kpl. Mikäli ryhmässä on kuituja enemmän kuin kuusi, käytetään edellisestä poikkeavia lisävärejä tai muuta tarkoituksenmukaista merkintää. Ryhmät tunnistetaan toisistaan niiden rakenteeseen (esim. ura tai putki) sopivalla tavalla tehdyllä em. järjestelmän mukaisella värimerkinnällä. Urarunkorakenteessa käytetään merkkilankoja. Jakamoiden asentaminen Selkeys, eri laitejärjestelmien selvä ryhmittely ja jakamokokonaisuuden hyvä hallinta ovat jakamoasennuksissa tärkeitä. Tämä edellyttää, että: Telineet ja kytkentäpaneelit on sijoiteltu tarkoituksenmukaisesti. Tulevat ja lähtevät kaapelit sekä kytkentäkaapelit niputetaan ja kiinnitetään nippusiteillä ja kaapeliohjureilla tarkoituksen mukaisen järjestyksen ja hallittavuuden saavuttamiseksi. Jätetään kaapeleihin riittävästi työvaraa (n. 1 m) mahdollisia muutos- ja siirtotöitä varten. Varataan riittävästi asennustilaa myös aktiivilaitteille. Myös jäähdytys voi olla toisinaan tarpeen. 73

5 SUOSITELTAVAT KAAPELITYYPIT Parikaapelit kategoria 5 Krone Link -tuotteiden kanssa suositellaan käytettäväksi seuraavia parikaapelityyppejä: Valmistaja ja/tai tuotemerkki UTP FTP ABB NORSK KABEL UTP (dual) FTP (dual) ALCATEL Filotex UTP (dual) FTP (dual) BELDEN 1720A 1730A NOKIA KAAPELI MDS 4x2x0,5 MHDS 4x2x0,5 MDS 2x(4x2x0,5) MHDS 2x(4x2x0,5) NEK N N N N Optiset kaapelit Teletekno Oy toimittaa yleiskaapelointia varten sekä yksi- että monimuotokuituisia optisia kaapeleita. Tiedot optisista kaapeleista löytyvät luettelon kohdasta Optiset kaapelit (alkaen s. 49). 74

6 YLEISKAAPELOINNIN TESTAUS Asennettu kaapelointi on aina syytä tarkastaa ja testata. Vain testein voidaan lopullisesti varmistua siitä, että on noudatettu oikeita suunnitteluperiaatteita, käytetty oikeita ja yhteensopivia rakenneosia ja ettei ole tehty asennusvirheitä. Testaustulokset on myös dokumentoitava niin, että ne ovat helposti käytettävissä kaapeloinnin käyttö-, ylläpito- ja vianhakutehtävissä. Tärkeää on myös tarkastaa kaikki vaadittavat kaapeloinnin merkinnät ja tunnisteet. Luokan D siirtotiet Luokan D siirtoteiden testaukset tehdään yleensä kenttäkäyttöisillä mittalaitteilla. Mittalaitteesta riippuu, mitä suureita sillä voidaan mitata ja mikä on mittaustarkkuus. Luokan D siirtoteitä testatessa on erittäin suositeltavaa käyttää standardin ANSI/TIA/EIA TSB 67 mukaista tason II mittalaitetta. Mittauksia tehtäessä on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat oikeiden mittaustulosten varmistamiseksi: Valitaan oikea kaapelointi. Ellei mittalaitteessa ole vielä standardin EN mukaista valikkoa, valitaan joko ISO/IEC:n luokituksen mukainen tai TIA/EIA:n kategorioiden mukainen mittaus. Valitaan useimmista mittareista löytyvästä kaapelikirjastosta oikea kaapelityyppi tai luodaan sellainen. Tässä on huomioitava kaapelin impedanssi sekä kaapelin nopeuskerroin NVP sekä tietysti mahdollinen kaapelin suojaus. Mittauskohdetta aloitettaessa tehdään mittarin kalibroinnin tarkistus. Akut ovat ladattuina ja on hyvä pitää aina mahdollisuuksien mukaan vaihtoakut latauksessa tai ladattuina niin vältetään kiusallinen työn keskeytyminen. Tallennetut mittaustulokset on syytä siirtää tietokoneelle tai tulostaa paperille vähintään jokaisen erillisen työn jälkeen tai aina työpäivän lopuksi. Näin vältytään turhilta sekaannuksilta mittaustuloksia käsiteltäessä. Optisen luokan siirtotiet Optisten siirtoteiden mittauksista tärkein on vaimennusmittaus, joka tehdään tehomittaparilla. Jokaisen kuidun vaimennus mitataan ja kirjataan ylös. Standardin mukaan on mitattava myös heijastusvaimennus siirtotien liitäntärajapinnassa. Heijastusvaimennus voidaan kätevimmin mitata modernilla kuitututkalla, joka ilmoittaa heijastusvaimennuksen suoraan desibeleinä. Joihinkin tehomittapareihin on myös saatavana erillinen heijastusvaimennusyksikkö, joka mahdollistaa yhtäaikaisen tehon lähettämisen ja mittaamisen. Joissakin tapauksissa varsinkin pitemmillä yhteyksillä on myös tutkamittaus hyödyllinen, etenkin vianhaussa. Kuitujen läpisoitto on yksinkertaisin tapa todeta, että yhteys toimii eikä siinä ole katkoksia ja että kuidut on päätetty oikeisiin pisteisiin. Luotettavaa ja tarkempaa tietoa siirtotiestä saadaan kuitenkin vain varsinaisilla mittauksilla. Mittauksia suoritettaessa tulee mitattavien kuitujen päät aina puhdistaa huolella ennen mittalaitteisiin kytkemistä. Näin vältytään virhelukemilta ja saadaan mittalaitteen käyttöikä mahdollisimman pitkäksi. 75

7 ISDN JA YLEISKAAPELOINTI Periaatteet ISDN-perusliittymän (BRA) S-väylän kaapelointi voidaan toteuttaa yleiskaapelointia käyttäen joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Yleiskaapeloinnin periaatteiden mukaisesti kaapeloinnin kiinteästi asennettu osuus pysyy muuttumattomana ja ISDN-päätelaitteen (TE) edellyttämä sovitus tehdään työpisterasiaan liitettävän sovittimen avulla. Verkkopääte (NT) liitetään kaapelointiin jakamossa, esim. kerrosjakamossa, samoin periaattein kuin muutkin aktiivilaitteet. Kuva 1 esittää kaksipistekokoonpanon muodostamista ISDN-sovitinta käyttäen. Kuvan mukaisessa tilanteessa voidaan S-väylään liittää työpisterasian kautta yksi päätelaite. Päätelaitteen sovittamiseksi on työpisterasiaan liitettävä ISDN-sovitin, jossa on väylän edellyttämät 100 Ω päätevastukset. Sovitin on varustettu työpisterasian kanssa yhteensopivalla RJ45-urosliittimellä sekä päätelaitteen liittämistä varten RJ45-naarasliittimellä. Kuva 1. ISDN-kaksipistekokoonpanon toteuttaminen yleiskaapeloinnilla. Monipistekokoonpano voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvan 2 mukaisesti. Kuvassa on työpisterasiaan liitetty ISDN 4-haaroitin, johon voidaan liittää neljä päätelaitetta. Näistä kaksi voi olla toiminnassa samanaikaisesti. 4-haaroitin on varustettu liitäntäjohdolla, jonka päässä on työpisterasian kanssa yhteensopiva RJ45-urosliitin. Haaroittimessa on neljä RJ45-naarasliitintä päätelaitteita varten. Lisäksi haaroittimen viimeisessä naarasliittimessä on väylän edellyttämät 100 Ω vastukset. Haaroittimia voidaan kytkeä myös kaksi peräkkäin, jolloin liitettävien päätelaitteiden määrää voidaan lisätä. Enimmäismäärä on kuitenkin 8. Haaroittimia peräkkäin kytkettäessä on ensimmäisestä haaroittimesta kytkettävä 100 Ω vastukset irti. Kuva 2. ISDN-monipistekokoonpanon toteuttaminen yleiskaapeloinnilla. 76

8 Teleteknon ISDN-sovittimet Teleteknon tuotevalikoimaan kuuluvat seuraavat ISDN-sovittimet: ISDN-sovitin kaksipistekokoonpanoa varten, tuotenumero (s. 26) ISDN 3- ja 4-haaroittimet monipistekokoonpanoa varten, tuotenumerot ja (s ) ISDN-sovittimet täyttävät standardissa SFS-EN esitetyt ISDN-sovittimia koskevat vaatimukset. Taulukossa 1 on esitetty kyseisten sovittimien tärkeimmät rakenteelliset ominaisuudet ja taulukossa 2 on esitetty RJ45-liittimen koskettimien käyttötarkoitus. Taulukko 1. ISDN-sovittimien ominaisuuksia Ominaisuus ISDN-sovitin ISDN 4-haaroitin Naarasliitin Yksi standardin EN mukainen Neljä standardin EN mukaista RJ45-naarasliitin RJ45-naarasliitintä Urosliitin Yksi standardin EN mukainen Yksi standardin EN mukainen RJ45-urosliitin RJ45-urosliitin Liitäntäjohto Ei liitäntäjohtoa Liitäntäjohto, pituus 1,5 m Päätevastukset 100 Ω päätevastukset koskettimien Ω päätevastukset koskettimien ja 4-5 välillä kuvan 3 mukaisesti 3-6 ja 4-5 välillä (kts. kuva 3) viimeisessä naarasliittimessä Kotelo ABS-kotelo PVC-kotelo Mitat 24,8 x 50,5 x 23,4 mm Mitat 145,0 x 85,0 40,0 Merkintä Yksi merkintäpidike 4 merkintäpidikettä Taulukko 2. RJ45-liittimen koskettimien käyttötarkoitus ISDN-sovelluksessa. Kosketin Päätelaite (TE) Verkkopääte (NT) Napaisuus 1 Lähtevä teho 3 Tuleva teho Lähtevä teho 3 Tuleva teho 3-3 Lähetys Vastaanotto + 4 Vastaanotto Lähetys + 5 Vastaanotto Lähetys - 6 Lähetys Vastaanotto - 7 Tuleva teho 2 Lähtevä teho 2-8 Tuleva teho 2 Lähtevä teho Vastukset: 100 Ω, 5 %, 0,1 W Kuva 3. Sovittimien sisäinen kytkentä 77

9 Krone Link -tuoteluettelossa esiintyvät rekisteröidyt tuotemerkit : Ductel, Ahlström Sähkötarvikkeet Oy, Strömfors Kombi, Ahlström Sähkötarvikkeet Oy, Strömfors Frontline, Thorsman Ab LSA PLUS, Krone AG 78