RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ"

Transkriptio

1 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 213 Määrä vähenee maltillisesti. Uudisrakentaminen ja MVR supistuvat, korjaaminen kasvaa. Työllisyystilanne heikkenee. 13 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2= ** 13 ** Lähde: Tilastokeskus, Raksu ( )

2 : Sari Sontag, pj. Matti Holopainen Kimmo Huovinen Kai Karsma Tapani Karonen Armi Liinamaa Timo Myllys Eero Nippala Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Ilpo Peltonen Samuli Pietiläinen Kari Ruohonen Bo Salmén Elina Selinheimo Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Samuli Pietiläinen, siht. Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Työ- ja elinkeinoministeriö Infra ry Valtiovarainministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry TAMK Tilastokeskus VTT Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö 2

3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on vähentynyt ja vakautuspolitiikan noudattaminen on vahvistanut uskoa euroalueen yhtenäisyyteen. Makrotalouden heikkous Euroopassa on orastavan talouskasvun merkittävin riskitekijä. Laaja teollistuneiden maiden ml. Yhdysvaltojen tasesopeutus, jota vasta aloitellaan, tulee viemään aikaa ja heikentämään myös yksityistä kysyntää keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta, kun rakenteelliset toimet astuisivat voimaan nykyisen taseiden tervehdyttämisen ohella, elpyminen nopeutuisi. Tänä vuonna talouskasvu jää Suomessa vaatimattomaksi, vain puolesta prosentista yhteen prosenttiin siitä huolimatta, että näkymät kääntyvät vähitellen parempaan suuntaan. Rakentaminen vähenee maltillisesti vuonna 213, mutta pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla, eikä romahdusta ole odotettavissa. Rakentamisen tuotannon näkymissä on joka tapauksessa huomattavat erot alasektoreittain. Raksu-ryhmä arvioi uudistalonrakentamisen supistuvan noin 1 %, korjaamisen kasvavan 2-3 % ja maa- ja vesirakentamisen supistuvan noin 2 %. Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan laskevan 2-4 % vuonna 213. Rakentamisen suhdannetilanne on heikko ja sen odotetaan edelleen heikkenevän, mutta alan arviot ovat nyt viime syksyä hieman positiivisemmat. Kun vuosi 212 meni rakentamisessa loppujen lopuksi kohtuullisesti, viime vuoden lopun ja kuluvan vuoden alun hankealoitukset työllistävät myös vuonna 213. Toisaalta ennustettu pidempään hitaana jatkuva talouskasvu meillä ja muualla merkitsee erityisesti uudistalonrakentamisen pysyttelemistä totuttua matalammalla tasolla. Kapasiteettia vapautuu, mikä johtaa kilpailun kiristymiseen ja hintojen laskuun. Sen sijaan korjaamisen tarve ja kysyntä on kasvussa edelleen, mikä tasaa myös rakentamisen työllisyyskehitystä. Matala korkotaso, ja jopa negatiivinen reaalikorko, tukevat edelleen asuntokauppaa ja rakentamista, mutta välillisten ja välittömien verojen kiristyminen sekä työllisyyden vaisu kehitys vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vanhojen asuntojen hintoja nopeammin. Kysyntää riittää ainakin pääkaupunkiseudulla, mutta kysymys voi olla aikaisempaa enemmän hinnasta. Raksu-ryhmä arvioi, että tänä vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen. Valtion tukemasta asuntotuotannosta on kannettu paljon huolta. Helsingin seudun vuokratuotannon aloitukset jäivätkin alhaiselle tasolle viime vuonna. Muilta osin päästiin tavoitteisiin hyvin ja hankkeiden hintakehitys oli maltillista. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Tänä vuonna valtio on varautunut tukemaan noin 7 asunnon tuotantoa. 3

4 Myös tuotannollinen rakentaminen supistuu vuonna 213. Vähäinen tilakysyntä, teollisuuden ylikapasiteetti, madaltuneet aloitusluvut sekä myönnettyjen lupakuutioiden pieneneminen merkitsevät volyymin selvää laskua myös tänä vuonna. Erityisesti varasto- ja teollisuusrakennusten rakentaminen vähenee. Liike- ja toimistorakentaminen ovat matalasuhdannelukemissa. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Suhdannetilanteeseen sopivasti julkinen palvelurakentaminen lähtee vilkkaasti liikkeelle, sillä lupakehitys osoittaa hyvää kasvua edellisvuodesta. Erityisesti rakennetaan sairaaloita. Korjausrakentamisen kasvu on rakenteellista ja vakaata verrattuna uudisrakentamiseen. Kysyntä kohdistuu erilaiseen osaamiseen kuin uudisrakentamisessa. Korjaamisen suuri rooli vaimentaa uudisrakentamisen vähenemisen vaikutusta. Asuntojen korjaaminen kasvaa melko tasaisesti. Kotitalouksien peruskorjausaikomukset ovat laskeneet jonkin verran, toisaalta valtio on varautunut tukemaan julkisesti tuetun asuntokannan korjaamista, noin 15 asunnon osalta. Myös muiden talonrakennusten korjaaminen lisääntyy tänä vuonna, kun tuotannollisista investoinneista suurin osa on korvaus- tai rationalisointi-investointeja. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Selvästi koko maata heikommin näyttäisivät kehittyvän Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Lappi. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen hieman. Työvoimaja tarvikehinnat ovat lievässä nousussa, mutta kilpailun kiristyminen on pysäyttänyt tarjoushintojen nousun. Myös maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousuvauhti on hidastunut, mutta se on talonrakentamisen hintoja ja yleistä inflaatiota selvästi nopeampaa, eikä sen odoteta hidastuvan enää kovinkaan paljoa. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun, mutta työllisten määrä oli vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä jopa hieman edellisvuotta korkeampi. Myös työllisten määrän odotetaan laskevan talven aikana ja työttömyyden kasvavan rakentamisen vähetessä. 4

5 Suositukset Valtion tulee arvioida ja kehittää asuntopolitiikkaa. Valtiontalouden tehostamistarpeet lisäävät painetta tarkastella asumisen tukijärjestelmien tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja kohdentumista. Asuntopoliittisen ohjelman perusteella toteutettavan laajan selvityksen asumisen verotukseen ja tukijärjestelmiin liittyen pitää käsitellä asuntopolitiikkaa kokonaisuutena ja painottaa asuntopolitiikan tuloksellisuutta. Kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä matalasuhdanteessa mahdollisuuksien mukaan. Vähintäänkin MAL-aiesopimuksen noudattaminen on sekä kaavoituksen että valtion tukeman asuntotuotannon osalta erityisen tärkeää juuri laskusuhdanteen aikana. Mahdollinen lainakattolaki huolestuttaa sekä nuoria asunnontarvitsijoita että rakentajia, mutta kansantalouden velkaantumisen kannalta se on suositeltava toimenpide. Jos vaatimus otetaan käyttöön, olisi toimenpiteen ajoitus suotava asettaa ennemminkin nousu- kuin laskusuhdanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksessa tulee ottaa huomioon Valtiovallan rooli 21 -luvun asuntomarkkinoilla -selvityksessä ollut suositus. Siinä esitetään, että normien taloudellisten vaikutusten tarkastelua koskeva vaatimus tulee kirjata MRL:ään. Rakennuskustannusten vähentämiseksi myös kunnan kaavoittajan tulisi vain erityistapauksessa määritellä yksityiskohtaisin kaavamerkinnöin yksittäisiä rakennuksia ja jättää enemmän vapauksia rakentajalle mm. julkisivun, monimuotoisuuden, terassoinnin, yhteistilavaatimusten, asuntokohtaisten saunojen jne osalta. Rakennusalan kokonaistuottavuus on kehittynyt edelleen viime vuosina erittäin heikosti, huonoimpana heti julkisen sektorin tuottavuuskehityksen nollalinjan jälkeen. On selvitettävä mistä tämä johtuu. Sillä suuria haasteita on tulossa, kun hitaana pysyttelevän talouskasvun myötä uudisrakentamisessa on sopeuduttava suhteellisen korkealta kokonaistasolta matalammalle tasolle. Tuottavuuskehitystä tukemaan tarvitaan myös julkisen sektorin toimesta pysyviä rakenteellisia muutoksia ongelmaalueilla kuten kaavoitus, sääntely ja kilpailu. 5

6 Talonrakentaminen Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi laski vuonna 212 arviolta noin 8,5 %, ja vaikka asuntojen ja tuotannollisten rakennusten korjaaminen kasvoi, talonrakentamisen kokonaismäärä supistui arviolta noin 3 %. Sekä yksityiset että julkiset rakennushankkeet vähenivät viime vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärät laskivat tammi-marraskuussa 212 yhteensä 14 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kahdentoista kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien liukuva summa painui alimmalle tasolleen 2-luvulla syksyllä 212. Laskua selittää etenkin teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikerakennusten historiaansa nähden matala taso. Sen sijaan asuntorakentamisessa kerrostalorakentaminen on pitänyt miltei edellisvuoden lupatasonsa. Lupakehityksen pohjaa ei ole vielä saavutettu. Jatkossakin taso jäänee kuitenkin edelleen varsin vaatimattomaksi, koska lupien kasvua merkittävästi tukevia tekijöitä ei ole toistaiseksi näköpiirissä. Rakennusalan luottamusindikaattorit luonnehtivat tulevaa suhdannekuvaa vaisuiksi. Tilanne muistuttaa minilamaa 21. Saldoluku oli silloin heikoimmillaan -22, kun se nyt 212 tammikuussa laski -27:ään. Tilauskantaa kuvaava indikaattori näyttäisi laskeneen nyt selvästi nopeammin ja syvemmälle kuin 2-luvun alkupuolella, mikä heijastaa myös lupien kehitystä. Erityisesti uudisrakentaminen on suhdanneherkkää, ja muutokset ovat vuosittain usein suuria. Arvio tällä hetkellä on, ettei rakentamisen romahdusta ole tulossa. Nykyinen taso on jo aiempaan nähden matala, mutta kyseessä on rakentamisen sopeutuminen uudelle matalalle tuotannontasolle, kun talouskasvun odotetaan kansainvälisestikin jäävän pidemmäksi aikaa suhteellisen hitaaksi. Heikko lupakehitys ja ohuet tilauskirjat ovat heijastuneet myös rakennusyritysten myynnin määrään vuonna 212, jolloin myynti väheni useana kuukautena edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto on kasvanut tammi-lokakuussa jokaisena kuukautena. Siihen on vaikuttanut erityisesti aiemmin aloitetetuista hankkeista syntynyt liikevaihto. Rakennushankkeiden aloituskuutiot supistuivat vuonna 212 paljon, arviolta noin %, kun viime kesän ja syksyn aloitukset jäivät mataliksi. Uusien rakennusten kysyntä ei ole jatkossakaan vilkastumassa. Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi supistuu väistämättä edelleen kuluvana vuonna. Voimakkaimmin vähenee tuotannollinen rakentaminen, erityisesti teollisuus- ja varastorakentaminen. Tuotannollinen rakentaminen on suhdannesykliltään hitaampaa kuin asuinrakentaminen ja sen kääntyminen kasvuun edellyttää myös selviä merkkejä paremmasta kysynnästä. Vaikka korjausrakentaminen kehittyy positiivisesti, se ei riitä kompensoimaan uudistuotannon laskua ja siksi koko talonrakentamisen määrän arvioidaan laskevan kuluvana vuonna 2-4 %. Vasta 214 rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan, mutta se edellyttää myös muun talonrakentamisen elpymistä. 6

7 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vähenivät reiluun 3 kappaleeseen. Lupien väheneminen oli odotettua, sillä vuoden 211 taso on kuuden viimeisen vuoden (27 212) ennätystaso, 33 9 kappaletta. Pisimpään ovat vähentyneet erillisten pientalojen luvat, jotka ovat edelleenkin laskussa. Sen sijaan asuinkerrostalojen luvat ovat vähentyneet viime vuonna suhteellisesti vähemmän ja niissä pysyttäneen lähellä vuoden 21 tasoa, noin 17 asuntolupaa. Asuntorakentamisen uudistuotannon volyymin arvioidaan supistuneen vuonna %. Uudistuotannon lasku näyttää hidastuneen vuoden 212 loppua kohden. Vuonna 212 arvioidaan aloitetun noin 29 asunnon rakentaminen. Asuinkerrostalojen uudistuotanto laskee edelleen ja jopa lievästi kiihtyvällä vauhdilla. Sen sijaan huomattavasti pienempi rivi- ja ketjutalojen tuotanto on ollut kasvussa neljänä kuukautena vuoden 212 aikana. Asuntojen aloitusmäärät laskivat selvästi viime vuonna lähes kaikissa asuntotyypeissä. Vanhojen ja erityisesti uusien asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti, mutta viimeisimmät kuukausittaiset tiedot osoittavat nousutahdin hidastuneen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntokysyntää riittää, mutta pelko myyntihintojen kääntymisestä laskusuuntaan voi pidätellä uusien asuntojen aloituksia. Valmiiden myymättömien uusien asuntojen määrä on on tähän saakka ollut pieni, mutta vuodenvaihteeessa niiden määrä oli noussut jo neljännekseen myynnissä olevista asunnoista. Pääkaupunkiseudulla varainsiirtoveron kiristyminen vuonna 213 on vaikuttanut vanhojen asunto-osakkehuoneistojen kauppaan vuoden 212 lopulla: Sekä kauppamäärät että hinnat ovat olleet nousussa edellisestä vuodesta, vaikka yleinen taloustilanne Suomessa on samaan aikaan heikentynyt. Kotitalouksien rahoituksen saatavuus on edelleen hyvä, mutta pankkien marginaalit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoden kuluessa. Uusia asuntolainoja nostettiin syksyllä 212 hieman vähemmän kuin vuosi sitten, samaan aikaan asuntolainakannan vuosikasvu hidastui edelleen, ollen kuitenkin vielä lähellä 6 %. Veronkorotukset (varainsiirtovero, alv) ja odotukset korkotason kääntymisestä vähitellen noususuuntaan vähentänevät kotitalouksien asunnonostointoa. Toisaalta korkotaso on historiallisesti erittäin matala, eikä sen odoteteta kohoavan kovinkaan paljoa. Raksu-ryhmä arvioi, että asuntoja aloitetaan tänä vuonna kappaletta. Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa varaudutaan tänä vuonna 7 asunnon rakentamiseen. Täytetakauksellisia välimallin vuokra-asuntoja voidaan aloittaa 2 kappaletta. ARA-vuokra-asuntojen korjaamista tuetaan siten, että 15 asunnon korjaaminen mahdollistuu. Julkisesti tuettujen asuntojen osuus koko asuntotuotannosta on tänä vuonna noin neljännes. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Helsingin seudun aiesopimuksen 2 %:n ARA-tavoitteesta saavutettiin vain puolet, ja toisin kuin sopimuksessa on sovittu, pääpaino olikin asumisoikeusasunnoissa ja erityisryhmien asunnoissa. Vain viidennes aloituksista oli normaaleja vuokra-asuntoja. 7

8 Vuokra-asuntojen rakennuttajille osoitetun kyselyn mukaan rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat jälleen alkaneet rajoittaa asuntoaloituksia. Tilanne on nyt tiukempi kuin syksyllä 29, jolloin kysely edellisen kerran toteutettiin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon merkittävin rahoittaja on Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen marginaalit ovat vielä alle yhden prosentin tasolla, mutta pankkien marginaalit liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Vastaajien mukaan marginaalit ovat syksyn aikana nousseet,2-,5 prosenttiyksikköä. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että myös vanhojen lainojen marginaaleja on nostettu tai esitetty nostettavan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista vaikeuttaa myös laina-aikojen lyhentyminen. Teollisuus- ja varastorakentaminen supistui voimakkaasti viime vuonna. Suurimmat miinukset koko uudistuotantoon tulivat juuri varastojen rakentamisen vähenemisestä. Tähän ovat vaikuttaneet useimpien toimialojen heikko kysyntä sekä koti- että ulkomailla, mikä johti myös teollisuustuotannon laskuun. Investointien rakenne on painottunutkin uudisinvestointien sijasta korvaus- sekä rationalisointi-investointeihin. Suomen talous joutui viime syksynä nk. tekniseen taantumaan, kun BKT:n määrä väheni kahdella peräkkäisellä neljänneksellä. Myös tämä on osaltaan voinut johtua siitä, että aiottuja investointihankkeita on siirretty myöhemmäksi. Pieni myönteinen asia on se, että teollisuuden kapasiteetin käyttöaste osoittaa, että metalliteollisuudessa kapasiteetti on jo selvästi keskimääräistä suuremmassa käytössä ja myös metsäteollisuudessa lähellä sitä. Toisaalta EK:n tammikuussa julkaiseman investointikysely ennakoi tälle vuodelle lähes 1 %:n vähenemistä tehdasteollisuuden investointeihin. Kun energiahuoltosektorin investoinnit kasvavat kyselyn mukaan yli 35 %, päästään kokonaisinvestoinneissa noin 4 %:n kasvuun. On huomattava, että näihin investointiennusteisiin sisältyvät myös kone- ja laiteinvestoinnit. Kyselyn mukaan yli 4 % investoinneista menee vanhan kapasiteetin korvaamiseen ja vain vajaa 2 % on kapasiteetin lisäämistä. Liikerakentaminen on vähentynyt pikkuhiljaa jo puolitoista vuotta, kun uusia hankkeita on aloitettu melko tasaisesti aiempaa vähemmän. Lupien väheneminen voimistui vuoden 212 loppua kohden, myös molemmat maamme suurimmista kauppaketjuista ovat ilmoittaneet vähentävänsä investointejaan. Liikerakentaminen on matalasuhdannelukemissa, kun alaspäin on tultu jo viidettä vuotta peräkkäin, tosin 2-luvun huipusta. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Kauppakeskushankkeisiin vaikuttanee myös vuonna 211 voimaan tullut kaupan suuryksiköiden ohjausta koskeva tiukentunut lainsäädäntö. Taantuman jälkeen toimistorakentaminen kasvoi vuoden 211 loppupuoliskolle saakka, mutta vuoden 212 alun jälkeen suhdanne on asteittain jäähtynyt. Viime vuosiin verraten toimistorakentaminen oli varsin korkealla tasolla vuonna 212. Toimistojen rakentaminen on huomattavasti volyymiltään liikerakentamista pienempää, mutta sen lupakuutiot ovat olleet kasvussa syyskuusta asti viime vuoteen verrattuna. Toimistohankkeiden käynnistyminen on kuitenkin epävarmaa rahoitustilanteen ja heikentyneen kysynnän vuoksi. 8

9 Liikenteen rakennusten luvissa on voimakas piikki ylöspäin, mikä johtuu muutamista erittäin suurista pysäköintihakkeista mm. Oulussa ja Helsingin Kalasatamassa. Julkinen palvelurakentaminen tulee kasvamaan tänä vuonna, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrä oli reilut 15 % suurempi tammi-marraskuussa 212 kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Sekä kokonaan uusia sairaaloita että vanhojen sairaaloiden laajennuksia on lupavaiheessa paljon. Uusia sairaaloita tulee mm. Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun sekä lisäksi on tulossa merkittävä sairaalan laajennus Kuopiossa. Sairaalarakentamisesta osa on yksityistä, myös Helsingissä ja Turussa. Julkisen rakentamisen kasvu osuu suhdannetilanteen kannalta hyvin, kun myös talonrakentamisen hintojen nousu on selvästi hidastunut. Maatalouden rakennushankkeet ovat jäämässä viime vuotta matalammalle tasolle. Lupakehitys oli vahvan laskusuuntainen lähes koko vuoden 212. Muussa kuin asuinrakentamisessa uudistuotannontuotannon volyymi kääntyi laskuun helmikuussa ja on sen jälkeen heikentynyt kiihtyvällä vauhdilla, koko vuoden 212 uudistuotannon volyymin arvioidaan laskeneen noin 8-9 %, saman verran kuin asuinrakentamisen. Myös kuluvana vuonna muun kuin asuinrakentamisen uudistuotannon määrä laskee, arviolta hieman yli kymmenen prosenttia. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Tiedossa olevat tammi-marraskuun 212 rakennusluvat kertovat melko hyvin alkaneen uudisrakentamisen suunnasta eri maakunnissa. Koko uudisrakentamisessa rakennuslupien määrä väheni 16 %, tammimarraskuussa 212. Luvissa oli kuitenkin kasvua Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Selvästi koko maan keskiarvoa supistivat luvat Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Asuinrakentamisen lupakehityksen perusteella keskimääräistä selkeästi myönteisempi kehitys oli Päijät-Hämeessa, Pohjois-Savossa sekä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Heikoin kehitys oli Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa. Itä-Suomen mahdollisuudet rakentamisen lisäykseen lienevät keskimääräistä paremmat, koska siellä venäläismatkailu lisää kysyntää. Kiinteistömarkkinat ovat melko vakaat, mutta suhteellisen hiljaiset. Ulkomaisten sijoittajien vähäisyys markkinoilla jatkuu tänä vuonna. Toimitilakiinteistöjen tuotot ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Helsingin keskusten toimitilat tosin kasvattavat eroa muihin kaupunkeihin nähden. Vapaata toimitilakapasiteettia on pääkaupunkiseudulla noin 1 %. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski 6 prosenttiin vuonna 211. Kiinteistösijoitusten markkina-arvot ovat olleet aavistuksen laskussa. Toimistokiinteistöjen arvot jatkoivat laskua Helsingin ydinkeskusta on ainoa poikkeus. Asuinkiinteistöt tuottivat parhaiten jo neljättä vuotta peräkkäin. Kiinteistöinvestoinnit sekä ikääntyvän kiinteistökannan korjaaminen ja parantaminen kunkin ajankohdan tarpeita vastaavaksi edellyttää merkittäviä investointeja. Rahoituksen saatavuus ja ehdot vaikeuttavat toimitilainvestointien käynnistämistä. Toimitilarakentamisen pankkirahoitus keskittyy korostetusti riskittömiin kohteisiin ja pitkäaikaisiin 9

10 asiakkuuksiin. Pankkirahoituksen vaikeutuminen on saanut kiinteistösijoittajat etsimään vaihtoehtoisia vieraan pääoman hankkimisen muotoja. Mikäli nämä tulkitaan AIFM-direktiivin mukaiseksi pääoman hankkimiseksi useilta sijoittajilta, saattaa se vaikeuttaa entisestään kiinteistöalan rahoitustilannetta. Varainsiirtoverolain muutoksessa veropohjaa laajennettiin kattamaan yhtiölainat, mikä nosti merkittävästi velkarahoitteisten kiinteistöinvestointien verorasitusta trasaktiotilanteissa. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen arvo vuonna 211 oli noin 1,3 mrd. euroa ja kasvua vuonna 212 ennakoidaan olleen 2 %. Vuodelle 213 ennakoidaan 2,5 prosentin kasvua. Korjausrakentamista vauhdittavat matala korko, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia ja varusteita. Asuntokorjausten kokonaisarvo oli vajaat 5,9 mrd. euroa vuonna 211, omakotitaloissa 1,9, rivitaloissa,9 ja kerrostaloissa 3,1 mrd. euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan olevan 3 prosentin vuotuisessa kasvussa vuonna 213. Asuntokorjausten kasvu on hidastunut viime vuosista osittain talouskasvun pysähtymisen, osittain tukien vähenemisen vuoksi. Määräaikaiseksi tarkoitetut suhdanneluontoiset korjausavustukset päättyivät, energia-avustuksia on leikattu ja kotitalousvähennystä on pienennetty. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat heikentyneet loppuvuonna 212, mutta asuntoyhtiöiden puolella on nähtävissä kasvua. Uuden as.oy-lain mukaisesti vaadittavat taloyhtiöiden korjaussuunnitelmat ovat nostaneet mielenkiintoa rakennusten kuntoon ja korjauksiin. Korjausrakentaminen lisääntyy rakennuskannan vanhentuessa, jolloin julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät tulevat uusimisikään. Asuinrakennuksissa tästä aiheutuva kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys, parvekkeiden lasitus jne. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 213 ovat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. Toimitilakorjausten arvo oli Suomessa vuonna 211 yhteensä noin 4,5 mrd. euroa. Vuodelle 213 ennakoidaan kasvua 2 %. Suhdannetaantuman vuoksi myös muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentaminen on ollut ongelmissa. Rakennusten kuntoa ei ole pidetty riittävästi yllä eikä uudistavia korjauksia ole tehty tarpeeksi. Korjausrakentamisen volyymi väheni muutaman ajan vuoden 28 finanssikriisin puhkeamisen jälkeen eikä omistajien tai vuokralaisten taloustilanne nytkään salli merkittäviä lisäpanostuksia. Sen vuoksi korjausvelka on kasvanut eikä juurikaan supistu lähiaikoina. 1

11 Yritysten muutot ja henkilöstölisäykset ohjaavat toimitilojen korjausta, mutta tällä hetkellä niitä on vähän näköpiirissä. Yritysten ja julkisen sektorin säästämistoimet rajoittavat toimitilojen korjausrakentamista. Julkisessa hallinnassa tyypillisesti olevissa koulurakennuksissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Näissä on havaittu myös epätavallisen paljon kosteus- ja homevaurioita, mikä lisää korjaustarvetta. Toisaalta julkisen talouden heikentynyt tila rajoittaa niiden toteuttamista. Joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen ja uuden rakentaminen. Aikaisemmin julkinen sektori on rakennuttanut lähes kaikki hoitoalan rakennukset. Hoitosektori on yksityistymässä ja yksityisten investointien osuus lisääntyy. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen kasvoi vuonna 212. Yhtenä syynä oli valtion investointien kasvu, joka palautti tuotannon tason lähelle vuoden 21 tasoa. Sen sijaan laajempi infrarakentaminen, johon kuuluvat myös tonteilla ja valtauksilla tehty työ, supistui rakennusten pohjatöiden vähennyttyä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu myös tänä vuonna lähemmäs 1 %, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Urakoitsijoiden kapasiteetin käyttöaste oli syksyllä 212 normaali 84 %. Vuonna 29 käyttöaste oli vain 75 %. Tarjoushinnat ovat hieman nousseet edellisvuosien matalalta tasolta. Syksyllä tehdyn alueellisen suhdannekyselyn mukaan talvesta odotetaan kuitenkin edeltäjäänsä selvästi heikompaa. Myös yritysten kannattavuus, tulos ennen veroja ja satunnaisia eriä on matalalla tasolla (211 noin,5%). Huolena ovat olleet myös rahoituksen saatavuus sekä rakennusalalla tyypillinen maksuaikojen vedättäminen, jopa 6 päivään, näyttäisi olevan yleistymässä. Yleisten sopimusehtojen mukaan maksujen aikaraja on 14 päivää. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto on kasvanut koko tammi-lokakuun 212 ajan, vaikkakin hidastuen. Kasvua on ollut rakennusalalla eniten juuri maa- ja vesirakennustöissä. Myös myynnin määrä nousi hyvin lokakuussa. Uusia hankkeita on mm. maanteistä Kehä III 2 vaihe. Rakentaminen aloitetaan kesällä 213 sekä suunnitteilla oleva Tampereen Rantaväylä (vt 12), joka on osa Tampereen sisääntuloväylää ja myös osa valtakunnallista päätieverkkoa. Ratahankkeissa uutta on Pisara-radan suunnittelu pääkaupunkiseudulla. Myös energiasektorille on tulossa useampia infrarakentamista edellyttäviä hankkeita (ydinvoimalat, Länsi-Suomen maakaasu, sähköverkon maakaapelointi). Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja kehärata. Länsimetron ja kehäradan rakentamisen painopiste on nyt siirtymässä kallio- ja ratarakennustöistä asemien talonrakennustöihin. Myös haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvät työt ovat aktiivisessa vaiheessa v Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleenkin nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna, tosin hidastuen. 11

12 Maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan vähenevän vuonna 213 noin kahdella prosentilla. Tätä laajempi infrarakentaminen (sisältää lisäksi talojen pohjarakentamisen) supistuu 213 noin viidellä prosentilla. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui vuoden 212 tammi-marraskuussa 5,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden myynti kotimaahan väheni viime vuonna yli 4 prosenttia. Sementin myynti väheni runsaat 6 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät supistuivat 9 prosenttia ja valmisbetonin 12 prosenttia vuonna 212. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä supistui hieman yli 2 prosenttia tammi-marraskuussa vuonna 212 edelliseen vuoteen verrattuna. Ikkunoiden valmistus väheni 11 prosenttia, mutta keittiökalusteiden vain 2 prosenttia vuonna 212. Rakennustuoteteollisuuden yritysten suhdannetilanne heikkeni selvästi viime vuoden lopussa. Tilauskirjat olivat normaalia ohuemmat ja tuotanto supistui. Suhdannenäkymät kohenivat hieman tammikuussa. Tuotannon arvioidaan kuitenkin supistuvan hieman talven aikana ja henkilökunnan määrä vähenee. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten nousuvauhti hidastui viime vuoden loppua kohden. Koko vuonna rakennuskustannukset kohosivat keskimäärin 2,4 %, mutta joulukuussa kustannusten nousuvauhti oli hidastunut keskimäärin jo alle kahden prosentin edellisen vuoden vastaavaan aikaan verraten. Rakennuskustannusindeksin alaeristä työpanoksen hinta on kehittynyt tasaisimmin, ja keskimäärin se kohosi noin 2 % viime vuonna. Tarvikepanosten hintojen nousu näyttää tasaantuneen lähelle 2 prosenttia, mutta rakennuspalveluiden hinnat jatkavat hieman muita eriä nopeampaa kohoamistaan. Vuoden lopulla rakennuspalvelut olivat kallistuneet 3,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, alkuvuonna nousuvauhti oli lähes 6 %. Maarakennuskustannusindeksi nousi viime vuonna 5,3 % edellisestä vuodesta. Vuoden sisällä kustannusten nousu hidastui tuntuvasti, ja joulukuussa ne kohosivat noin 3,1 %. Maarakentamisen konekustannukset kohosivat keskimäärin 4, % viime vuonna edellisestä vuodesta, ja samoin kustannusten kohoaminen hidastui vuoden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi v. 212 edellisestä vuodesta noin prosentin. Vuoden lopulla tarjoushintaindeksin vuosimuutos painui miinukselle, koska asuntorakentamisen tarjoushintojen lasku voimistui. Toimitilahankkeita on ollut tilastolaatijan mukaan niin vähän, että toimitilarakentamisen tarjoushintaindeksin pisteluku on jätetty ennalleen. Tämä tuottaa teknisen nousun kokonaisindeksiin. Kesää kohden tarjoushintojen nousu hidastui ja heinäkuussa 212 indeksin vuosi muutos oli,3 %. 12

13 Tavanomaisten ara-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset nousivat vain hieman vuoden 211 tasosta. Keskimääräiset kustannukset vuonna 212 olivat pääkaupunkiseudulla 3 89 /m2, nousua edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Muualla keskimääräiset kustannukset olivat euroa neliöltä ja nousua oli 2,5 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat alenivat vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä noin,4 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat,3 %. Vuoden 211 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 3, % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän, 4,1 %. Loka-joulukuussa vanhan kerrostalon asunnon keskineliöhinta oli euroa/m2 koko maassa ja euroa/m2 pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli euroa/m2 koko maassa ja euroa/m2 pääkaupunkiseudulla, nousua 12 kk:n aikana vastaavasti 13,2 % ja 26,4 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 4,2 % ja aravavuokrat 3,5 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 4,3 % ja 3,5 %. Koko maan pientalotonttien hinnat kohosivat vuoden 212 tammi-syyskuussa keskimäärin 1,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tontit halpenivat kehyskunnissa -2,4 %, ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla -,6 %. Koko maan keskimääräistä tonttien hintojen nousua selittää pääkaupunkiseudun ripeä tonttien hintojen nousu, kun ne kohosivat keskimäärin 1,8 prosenttia tammi-syyskuussa 212. Kuitenkin niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa tonttien hinnat olivat laskusuunnassa heinä-syyskuussa 212. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 212 loka-joulukuussa keskimäärin 177 (talonrakentaminen 66, maa- ja vesirakentaminen 22, erikoistunut rakennustoiminta 89 ). Oli positiivinen yllätys, että työllisten määrä nousi 1 hengellä vuoden 211 viimeisestä neljänneksestä. Maaja vesirakentamisessa työllisten määrä on kasvanut vuodesta 21 noin 15 %. Rakennusalan työtuntien kehitys oli sen sijaan heikompaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 212 loka-joulukuussa työtunnit supistuivat keskimäärin 2,4 % (talonrakentaminen -3,3, maa- ja vesirakentaminen noin +5,5, erikoistunut rakennustoiminta -3,8). Vain maa- ja vesirakentamisessa työtunnit kasvoivat viime vuoden viimeiseen neljännekseen nähden. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 212 joulukuun lopussa (vuotta aiemmin ). Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 17 %:lla. Avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla joulukuussa reilu 7 kappaletta, noin 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 13

14 Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työtunnit sekä henkilötyövuodet jatkavat laskua ainakin osan vuotta 213. Myös EK:n luottamusindikaattorin mukaan rakentamisen henkilöstön arvioidaan vähenevän lähikuukausina, vaikka normaali kausivaihtelu otettaisiinkin huomioon. 14

15 LIITE Kimmo Huovinen Rakennusliikkeet pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa Aineisto ja selvityksen taustaa Aineisto perustuu vuosien ARAssa aravalainan myöntämispäätöksen ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen saaneisiin uustuotannon ARA-hankkeisiin. Mukana ovat kaikki uustuotantohankkeet paitsi ns. välimallin korkotukihankkeet vuosina Välimallin korkotukilainoitus oli suhdanneluonteinen toimenpide ja hankkeet toteutettiin pääsääntöisesti neuvottelu-urakkakamenettelynä. Tavoitteena oli selvittää pääurakoitsijoiden määrää kilpailumuotoisena toteutettavassa tai kilpailuhankkeita vastaavalla kustannustasolla toteutettavassa ARA-tuotannossa. Vuosien 211 ja 212 osalta on aineistosta on käyty läpi tarkemmin kaikki lainapäätökset ja lisäksi on tarkasteltu erikseen kooltaan keskimääräistä suurempia ja pienempiä hankkeita. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun osalta rakennusliikkeiden määrän ja markkinaosuuksien kehittymistä sekä tuottaa taustatietoa rakentamisen kilpailutilanteen arviointiin. 15

16 Aineisto, pääkaupunkiseutu Hankkeita 949 kappaletta Asuntoja Hankkeen keskikoko oli 44 asuntoa Yli 44 asunnon hankkeita: 42 kpl (44 %) 44 asuntoa tai alle 529 kpl (56 %) Asunnoista yli 44 asunnon hankkeissa (69 %) Yli 1 asunnon hankkeita 47 kappaletta Taulukko 1. Lainapäätöksen saaneet ARA-asunnot v Vuodet Asuntoa Yhteensä Vuoden 212 osalta mukana mennessä päätöksen saaneet hankkeet 1. Rakennusliikkeet ARA-tuotannossa vuosina 211 ja 212 Kaikkiaan 21 pääurakoitsijaa on ollut toteuttamassa ARA-uustuotanto hankkeita. Isoista rakennusliikkeistä NCC (13 hanketta), Skanska (9 hanketta), Lujatalo sekä SRV (8 hankeetta) ovat olleet pääurakoitsijoina 55 % asunnoista. Isoista rakennusliikkeistä YIT, Peab ja Lemminkäinen ovat olleet pääurakoitsijoina 3-4 hankkeessa. Muut ARA-hankkeiden toteuttajat ovat liikevaihdoltaan selvästi pienempiä yrityksiä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) Mukana on 2 projketinjohtomallilla hankkeita toteuttavaa yritystä: Haahtela-rakennuttaminen Oy ja AEC rakennus Oy. 16

17 Taulukko 2: Pääurakoitsijat vuosina 211 ja 212 Pääurakoitsija Asuntoja % Hankkeiden lkm Keskikoko NCC Rakennus Oy % 13 8 Skanska Oy % 9 81 Lujatalo Oy % 8 61 SRV Oy % 8 56 YIT-Yhtymä Oyj % 4 68 Haahtela-rakennuttaminen Oy % 3 87 Peab Oy % 4 64 Rakennuspetäjä Oy % 4 45 Varte Oy % 4 39 Quattrorakennus Oy % 4 52 Lemminkäinen Oy % 3 49 Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy % 2 67 Rakennusliike Reponen Oy 13 3 % 2 65 Neapo Oy % 3 43 Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 16 2 % 3 35 Rakennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy 94 2 % 3 24 Jatke Oy 51 1 % 1 51 Toiminimi Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg OY 44 1 % 1 44 Rakennus Omera Oy 25 1 % 1 25 S & P Rakennuspalvelu Oy 18,4 % 1 18 AEC Rakennus Oy 18,4 % 1 18 Yhteensä , % 82 NCC ja Skanska ovat toteuttaneet puolet viime vuosien suurista ARA-hankkeista. Isojen toimijoiden lisäksi Haahtela-rakennuttaminen on toteuttanut 2 kohdetta projektinjohtourakoinnilla ja Rakennusliike Reponen on tehnyt 2 kohdetta. Taulukko 3. Pääurakoitsijat isoissa hankkeissa (yli 8 asuntoa) vuosina Hankkeita Asuntoja NCC Oy Skanska Oy SRV Asunnot Oy Lujatalo Oy YIT Rakennus Oy Haahtela-rakennuttaminen Oy Rakennusliike Reponen Oy 2 26 Peab Oy Yhteensä

18 2. Vuosien kehitys ARAn tietokannasta ei ole saatavissa tietoa rakennusliikkeiden määrästä 199-luvun alkupuolella. Lama kuitenkin oli jo vuoteen 1997 mennessä karsinut toimijoiden määrää huomattavasti. Etenkin pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä meni konkurssiin laman aikana ja alalla tapahtui keskittymistä. Vuosina ARA-tuotantoa toteutettiin pääkaupunkiseudulle vilkkaasti, keskimäärin 3 7 asuntoa vuodessa. Hankkeista osa oli pieniä (alle 2 asuntoa) ja näitä hankkeita toteutti hieman nykyistä suurempi määrä yrityksiä. Sen sijaan isompien hankkeiden osalta toimijoita oli n. 1 kuten nykyisinkin. Isoimpien rakennuskonsernien osuus (Skanska, NCC, YIT) on isoissa kohteissa ollut noin puolet ja keskimääräistä pienemmissä kohteissa kolmasosa. Toimijoista Skanskan ja NCC ovat olleet merkittävimpiä ARA-tuotannon toteuttaja ja niiden osuus asunnoista on pysynyt korkeana koko tarkastelujakson. YIT sen sijaan toteutti vielä 199-luvun lopussa ja 2-luvun alussa merkittäviä määriä ARA-asuntoja, mutta on 2-luvulla linjannut toimintaansa tältä osin uudelleen. Lujatalo on noussut merkittäväksi suureksi toimijaksi pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa. Myös SRV on noussut merkittäväksi toteuttajaksi. Kuvio 1: Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 35 Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 3 25 Lukumäärä Rakennusliikkeiden lukumäärä yhteensä Lähde: ARA Yli 44 asunnon kohteet 18

19 Taulukko 4. Suurimmat pääurakoitsijat ja niiden osuudet asuntomääristä Hankekoko, yli 44 asuntoa Vuodet Vuodet V.uodet Vuodet Asunnot Yhteensä 8 suurinta 7 % 92 % 83 % 84 % % 3 suurta yhteensä 53 % 64 % 41 % 49 % % Skanska Oy 27 % 35 % 31 % 2 % % NCC Oy 9 % 22 % 8 % 24 % % YIT Oy 16 % 8 % 2 % 5 % % Lujatalo Oy 2 % 7 % 13 % 13 % % Rakennusliike Reponen Oy 9 % 6 % 5 % 4 % % Peab Oy 3 % 11 % % 6 % % SRV Asunnot Oy % 4 % 6 % 9 % % Rakennuspetäjä Oy 4 % 1 % 17 % 3 % % Muut 3 % 8 % 17 % 16 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % % Hankekoko, 44 asuntoa tai alle Vuodet Vuodet Vuodet Vuodet Asunnot Yhteensä 8 suurinta 43 % 7 % 76 % 68 % 72 % 3 suurta 29 % 42 % 39 % 28 % % NCC Rakennus Oy 12 % 28 % 8 % 7 % % Skanska Talonrakennus Oy 1 % 9 % 3 % 14 % % YIT-Yhtymä Oyj 7 % 6 % 1 % 7 % % Lujatalo Oy 2 % 6 % 16 % 12 % % Lemminkäinen Talo Oy 3 % 5 % 6 % 11 % % Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 4 % 5 % 12 % 7 % % Rakennuspetäjä Oy 3 % 5 % % 7 % % Rakennusliike Reponen Oy 3 % 7 % 4 % 4 % % Muut 57 % 3 % 24 % 32 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % % 19

20 3.Yhteenvetoa ja arviointia 2 viime vuoden aikana ARA-tuotantoa on toteuttanut 21 eri rakennusliikettä Pääosa osa edellä mainituista rakennusliikkeistä (18 kappaletta) on toteuttanut 1-4 kohdetta. Suurin osa ko. urakoitsijoista on liikevaihdoltaan varsin pieniä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) ja niiden mahdollisuudet toteuttaa useampia ARA-kohteita ovat rajalliset. Urakoitsijoita, joilla olisi mahdollisuuksia toteuttaa esimerkiksi Helsingin uusien alueiden suuria ARA-kohteita on selvästi vähemmän kuin alueella toimivia rakennusliikkeitä. Yli 8 asunnon kohteita on vuosina viime vuoden aikana toteuttanut 8 rakennusliikettä. Isojen rakennuskonsernien lisäksi toteuttajina ovat olleet Haahtela-rakennuttaminen, joka toteuttaa hankkeet projektinjohtourakointina. Lisäksi Rakennusliike Reponen Oy on toteuttanut 2 isoa kohdetta. Hankekoko on pääkaupunkiseudulla iso. Yli puolessa viime vuosien kohteista on ollut yli 5 asuntoa ja suurissa kohteissa hankkeen kustannukset nousivat yli 1 miljoonan euron. Tällaiset isot ja/tai perustamisolosuhteiltaan haastavat kohteet kuten esimerkiksi Helsingin uusien alueiden kohteet ovat pienille urakoitsijoille riskikohteita ja niiden mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ovat isoja toimijoita heikommat. Skanska, NCC, Lujatalo ja SRV ovat toteuttaneet viime vuosina 8 hanketta tai enemmän. Nämä rakennusliikkeet ovat toteuttaneet 69 % isoista yli 8 asunnon kohteista neljän viime vuoden aikana. Isoilla rakennusliikkeillä on omaa tonttivarantoa sekä omistusasuntotuotantoa ja niiden kiinnostukseen toteuttaa pääsääntöisesti kilpailutettua ARA-tuotantoa vaikuttaa myös suhdannetilanne. YIT, Lemminkäinen ja Peab ovat tehneet viime vuosina yrityksen kokoonsa vähän ARA-hankkeita ja eivätkä ole olleet aktiivisia suuntaamaan toimintaansa ARA-tuotantoon. Kaikki isot toimijat tekevät myös myytävää omistusasuntotuotanto ja niiden kiinnostukseen toteuttaa ARA-tuotantoa vaikuttaa asuntomarkkinatilanne ja se kuinka uusien asuntojen kauppa käy. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta Hankekoko vaikuttaa rakennusliikkeiden mahdollisuuksiin osallistua kilpailuihin, keskimääristä pienempiä hankkeita toteuttaa useampi rakennusliike kuin isoja hankkeita. 2

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma

Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma Pekka Pajakkala, VTT XXXVII RAKENNUSKONEPÄIVÄT 8.-9.11.2012 Pekka Pajakkala 8.11.2012 2 Rakentamisen suhdannenäkymät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin

5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT

INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén

Rakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013

Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013 Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi. Rakentamisessa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät. - rakennuskoneiden käytön näkökulma. Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät. - rakennuskoneiden käytön näkökulma. Rakentamisen suhdannenäkymät Pekka Pajakkala 7.11.213 1 Pekka Pajakkala 7.11.213 2 Rakentamisen suhdannenäkymät Pekka Pajakkala, VTT Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden käytön näkökulma 7.11.213 Pekka Pajakkala, johtava

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen

Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen 1(5) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry 19.03.2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSMARKKINAT SUHDANNETIEDOTE I/2013 Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

RAKENTAMINEN 2009-2010 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy

RAKENTAMINEN 2009-2010 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy Rakennusalan suhdanneryhmä 19.8.29 RAKENTAMINEN 29-21 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Kai Karsma Ari Laine Timo Myllys Mikael

Lisätiedot

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ 13.2.214 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 214 Asuntoaloitusten pohja saavutetaan Asuntojen korjaaminen kasvaa jo selvästi uudisrakentamista suuremmaksi Toimitilarakentaminen kääntyy kasvuun Infran

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013. Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013. Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013 Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2013 Rakennusteollisuus RT ry 22.10.2013 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa pudottu osin

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

RAKENTAMINEN 2010-2011 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä

RAKENTAMINEN 2010-2011 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä Rakennusalan suhdanneryhmä 17.8.21 RAKENTAMINEN 21-211 asuntorakentaminen vahvassa nousussa, muun rakentamisen lasku pysähtymässä 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Pentti Forsman Kai Karsma

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA

YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA YHTEENVETO MVR-SUHDANTEISTA Joulukuu 2014 INFRA ry 17.12.2014 Heikki Jämsä / Paavo Syrjö SISÄLTÖ Kuvioissa 3-13 on esitetty keskeisiä mvr-alan suhdannetietoja Kuvioissa 14 22 on esittetty Valtionvarainministeriön

Lisätiedot

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta

Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Onko nyt oikea aika korjata - rakentamisen näkymät taloyhtiöiden kannalta Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen VTT TALOYHTIÖPÄIVÄ, WANHA SATAMA 23.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Talouden

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014

Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014. Rakennusteollisuus RT ry 15.4.2014 Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2014 ry 15.4.2014 ry:n hallituksen puheenjohtaja, Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Kivekäs Rakentamisessa pudottu 90-luvun laman jälkimaininkien tasolle Talonrakentamisen

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Lisätiedot: Pekka Pelvas Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvitys 3/2016 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Rakentamisen kilpailutilanne vaikuttaa rakentamisen hintaan ja myös

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoista 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat 6. Asuntolainojen

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-3/2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-3/211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä tammi-maaliskuun osavuosikatsauksessa Alkuvuoden tappio johtuu infratoiminnan kausiluonteisuuudesta. Työkausi on jo osin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ 26.9.214 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 214-215 Asuntojen ja muun talonrakentamisen aloituksia harkitaan aiempaa tarkemmin Vilkas asuntojen korjaaminen jatkuu 215 Asunto- ja kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

RAKENTAMINEN 2012-2013

RAKENTAMINEN 2012-2013 Rakennusalan suhdanneryhmä 28.8.2012 RAKENTAMINEN 2012-2013 määrä supistuu alueelliset erot korostuvat kustannusten nousu laantuu 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Valtiovarainministeriö Matti

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA

SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA 1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ

RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ 4.3.2015 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 2015 Suhdannetilanne korostetun eriytynyt - korjausrakentaminen korkealla ja kasvu jatkuu - uudistalonrakentaminen vähenee edelleen - rakentaminen painottunut

Lisätiedot

Eurokriisi tasaantunut, ei ohi. Riskit romahduksesta väistyneet.

Eurokriisi tasaantunut, ei ohi. Riskit romahduksesta väistyneet. Lujan aamukahvit 2013 Eurokriisi tasaantuu Eurokriisi tasaantunut, ei ohi. Riskit romahduksesta väistyneet. Epävarmuutta ilmassa: Italia? Espanja? Euroalue taantumassa 2013 Pörssi elpynyt, y ennakoiko

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-6/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot