RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ
|
|
- Siiri Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAKENNUSALAN SUHDANNERYHMÄ RAKENTAMINEN 213 Määrä vähenee maltillisesti. Uudisrakentaminen ja MVR supistuvat, korjaaminen kasvaa. Työllisyystilanne heikkenee. 13 Rakennustoiminta arvonlisäys, 2= ** 13 ** Lähde: Tilastokeskus, Raksu ( )
2 : Sari Sontag, pj. Matti Holopainen Kimmo Huovinen Kai Karsma Tapani Karonen Armi Liinamaa Timo Myllys Eero Nippala Paula Paavilainen Pekka Pajakkala Ilpo Peltonen Samuli Pietiläinen Kari Ruohonen Bo Salmén Elina Selinheimo Timo Tähtinen Juha Vartia Hannu Viertola Riitta Viren Samuli Pietiläinen, siht. Valtiovarainministeriö Kuntaliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Työ- ja elinkeinoministeriö Infra ry Valtiovarainministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry TAMK Tilastokeskus VTT Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Valtiovarainministeriö Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen Pankki Liikenne- ja viestintäministeriö Valtiovarainministeriö 2
3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on vähentynyt ja vakautuspolitiikan noudattaminen on vahvistanut uskoa euroalueen yhtenäisyyteen. Makrotalouden heikkous Euroopassa on orastavan talouskasvun merkittävin riskitekijä. Laaja teollistuneiden maiden ml. Yhdysvaltojen tasesopeutus, jota vasta aloitellaan, tulee viemään aikaa ja heikentämään myös yksityistä kysyntää keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta, kun rakenteelliset toimet astuisivat voimaan nykyisen taseiden tervehdyttämisen ohella, elpyminen nopeutuisi. Tänä vuonna talouskasvu jää Suomessa vaatimattomaksi, vain puolesta prosentista yhteen prosenttiin siitä huolimatta, että näkymät kääntyvät vähitellen parempaan suuntaan. Rakentaminen vähenee maltillisesti vuonna 213, mutta pysyy kuitenkin kohtuullisella tasolla, eikä romahdusta ole odotettavissa. Rakentamisen tuotannon näkymissä on joka tapauksessa huomattavat erot alasektoreittain. Raksu-ryhmä arvioi uudistalonrakentamisen supistuvan noin 1 %, korjaamisen kasvavan 2-3 % ja maa- ja vesirakentamisen supistuvan noin 2 %. Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan laskevan 2-4 % vuonna 213. Rakentamisen suhdannetilanne on heikko ja sen odotetaan edelleen heikkenevän, mutta alan arviot ovat nyt viime syksyä hieman positiivisemmat. Kun vuosi 212 meni rakentamisessa loppujen lopuksi kohtuullisesti, viime vuoden lopun ja kuluvan vuoden alun hankealoitukset työllistävät myös vuonna 213. Toisaalta ennustettu pidempään hitaana jatkuva talouskasvu meillä ja muualla merkitsee erityisesti uudistalonrakentamisen pysyttelemistä totuttua matalammalla tasolla. Kapasiteettia vapautuu, mikä johtaa kilpailun kiristymiseen ja hintojen laskuun. Sen sijaan korjaamisen tarve ja kysyntä on kasvussa edelleen, mikä tasaa myös rakentamisen työllisyyskehitystä. Matala korkotaso, ja jopa negatiivinen reaalikorko, tukevat edelleen asuntokauppaa ja rakentamista, mutta välillisten ja välittömien verojen kiristyminen sekä työllisyyden vaisu kehitys vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet selvästi vanhojen asuntojen hintoja nopeammin. Kysyntää riittää ainakin pääkaupunkiseudulla, mutta kysymys voi olla aikaisempaa enemmän hinnasta. Raksu-ryhmä arvioi, että tänä vuonna aloitetaan asunnon rakentaminen. Valtion tukemasta asuntotuotannosta on kannettu paljon huolta. Helsingin seudun vuokratuotannon aloitukset jäivätkin alhaiselle tasolle viime vuonna. Muilta osin päästiin tavoitteisiin hyvin ja hankkeiden hintakehitys oli maltillista. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Tänä vuonna valtio on varautunut tukemaan noin 7 asunnon tuotantoa. 3
4 Myös tuotannollinen rakentaminen supistuu vuonna 213. Vähäinen tilakysyntä, teollisuuden ylikapasiteetti, madaltuneet aloitusluvut sekä myönnettyjen lupakuutioiden pieneneminen merkitsevät volyymin selvää laskua myös tänä vuonna. Erityisesti varasto- ja teollisuusrakennusten rakentaminen vähenee. Liike- ja toimistorakentaminen ovat matalasuhdannelukemissa. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Suhdannetilanteeseen sopivasti julkinen palvelurakentaminen lähtee vilkkaasti liikkeelle, sillä lupakehitys osoittaa hyvää kasvua edellisvuodesta. Erityisesti rakennetaan sairaaloita. Korjausrakentamisen kasvu on rakenteellista ja vakaata verrattuna uudisrakentamiseen. Kysyntä kohdistuu erilaiseen osaamiseen kuin uudisrakentamisessa. Korjaamisen suuri rooli vaimentaa uudisrakentamisen vähenemisen vaikutusta. Asuntojen korjaaminen kasvaa melko tasaisesti. Kotitalouksien peruskorjausaikomukset ovat laskeneet jonkin verran, toisaalta valtio on varautunut tukemaan julkisesti tuetun asuntokannan korjaamista, noin 15 asunnon osalta. Myös muiden talonrakennusten korjaaminen lisääntyy tänä vuonna, kun tuotannollisista investoinneista suurin osa on korvaus- tai rationalisointi-investointeja. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Selvästi koko maata heikommin näyttäisivät kehittyvän Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Lappi. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen hieman. Työvoimaja tarvikehinnat ovat lievässä nousussa, mutta kilpailun kiristyminen on pysäyttänyt tarjoushintojen nousun. Myös maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousuvauhti on hidastunut, mutta se on talonrakentamisen hintoja ja yleistä inflaatiota selvästi nopeampaa, eikä sen odoteta hidastuvan enää kovinkaan paljoa. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun, mutta työllisten määrä oli vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä jopa hieman edellisvuotta korkeampi. Myös työllisten määrän odotetaan laskevan talven aikana ja työttömyyden kasvavan rakentamisen vähetessä. 4
5 Suositukset Valtion tulee arvioida ja kehittää asuntopolitiikkaa. Valtiontalouden tehostamistarpeet lisäävät painetta tarkastella asumisen tukijärjestelmien tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja kohdentumista. Asuntopoliittisen ohjelman perusteella toteutettavan laajan selvityksen asumisen verotukseen ja tukijärjestelmiin liittyen pitää käsitellä asuntopolitiikkaa kokonaisuutena ja painottaa asuntopolitiikan tuloksellisuutta. Kuntien omaa vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä matalasuhdanteessa mahdollisuuksien mukaan. Vähintäänkin MAL-aiesopimuksen noudattaminen on sekä kaavoituksen että valtion tukeman asuntotuotannon osalta erityisen tärkeää juuri laskusuhdanteen aikana. Mahdollinen lainakattolaki huolestuttaa sekä nuoria asunnontarvitsijoita että rakentajia, mutta kansantalouden velkaantumisen kannalta se on suositeltava toimenpide. Jos vaatimus otetaan käyttöön, olisi toimenpiteen ajoitus suotava asettaa ennemminkin nousu- kuin laskusuhdanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksessa tulee ottaa huomioon Valtiovallan rooli 21 -luvun asuntomarkkinoilla -selvityksessä ollut suositus. Siinä esitetään, että normien taloudellisten vaikutusten tarkastelua koskeva vaatimus tulee kirjata MRL:ään. Rakennuskustannusten vähentämiseksi myös kunnan kaavoittajan tulisi vain erityistapauksessa määritellä yksityiskohtaisin kaavamerkinnöin yksittäisiä rakennuksia ja jättää enemmän vapauksia rakentajalle mm. julkisivun, monimuotoisuuden, terassoinnin, yhteistilavaatimusten, asuntokohtaisten saunojen jne osalta. Rakennusalan kokonaistuottavuus on kehittynyt edelleen viime vuosina erittäin heikosti, huonoimpana heti julkisen sektorin tuottavuuskehityksen nollalinjan jälkeen. On selvitettävä mistä tämä johtuu. Sillä suuria haasteita on tulossa, kun hitaana pysyttelevän talouskasvun myötä uudisrakentamisessa on sopeuduttava suhteellisen korkealta kokonaistasolta matalammalle tasolle. Tuottavuuskehitystä tukemaan tarvitaan myös julkisen sektorin toimesta pysyviä rakenteellisia muutoksia ongelmaalueilla kuten kaavoitus, sääntely ja kilpailu. 5
6 Talonrakentaminen Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi laski vuonna 212 arviolta noin 8,5 %, ja vaikka asuntojen ja tuotannollisten rakennusten korjaaminen kasvoi, talonrakentamisen kokonaismäärä supistui arviolta noin 3 %. Sekä yksityiset että julkiset rakennushankkeet vähenivät viime vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärät laskivat tammi-marraskuussa 212 yhteensä 14 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kahdentoista kuukauden aikana myönnettyjen rakennuslupien liukuva summa painui alimmalle tasolleen 2-luvulla syksyllä 212. Laskua selittää etenkin teollisuus- ja varastorakennusten sekä liikerakennusten historiaansa nähden matala taso. Sen sijaan asuntorakentamisessa kerrostalorakentaminen on pitänyt miltei edellisvuoden lupatasonsa. Lupakehityksen pohjaa ei ole vielä saavutettu. Jatkossakin taso jäänee kuitenkin edelleen varsin vaatimattomaksi, koska lupien kasvua merkittävästi tukevia tekijöitä ei ole toistaiseksi näköpiirissä. Rakennusalan luottamusindikaattorit luonnehtivat tulevaa suhdannekuvaa vaisuiksi. Tilanne muistuttaa minilamaa 21. Saldoluku oli silloin heikoimmillaan -22, kun se nyt 212 tammikuussa laski -27:ään. Tilauskantaa kuvaava indikaattori näyttäisi laskeneen nyt selvästi nopeammin ja syvemmälle kuin 2-luvun alkupuolella, mikä heijastaa myös lupien kehitystä. Erityisesti uudisrakentaminen on suhdanneherkkää, ja muutokset ovat vuosittain usein suuria. Arvio tällä hetkellä on, ettei rakentamisen romahdusta ole tulossa. Nykyinen taso on jo aiempaan nähden matala, mutta kyseessä on rakentamisen sopeutuminen uudelle matalalle tuotannontasolle, kun talouskasvun odotetaan kansainvälisestikin jäävän pidemmäksi aikaa suhteellisen hitaaksi. Heikko lupakehitys ja ohuet tilauskirjat ovat heijastuneet myös rakennusyritysten myynnin määrään vuonna 212, jolloin myynti väheni useana kuukautena edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto on kasvanut tammi-lokakuussa jokaisena kuukautena. Siihen on vaikuttanut erityisesti aiemmin aloitetetuista hankkeista syntynyt liikevaihto. Rakennushankkeiden aloituskuutiot supistuivat vuonna 212 paljon, arviolta noin %, kun viime kesän ja syksyn aloitukset jäivät mataliksi. Uusien rakennusten kysyntä ei ole jatkossakaan vilkastumassa. Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi supistuu väistämättä edelleen kuluvana vuonna. Voimakkaimmin vähenee tuotannollinen rakentaminen, erityisesti teollisuus- ja varastorakentaminen. Tuotannollinen rakentaminen on suhdannesykliltään hitaampaa kuin asuinrakentaminen ja sen kääntyminen kasvuun edellyttää myös selviä merkkejä paremmasta kysynnästä. Vaikka korjausrakentaminen kehittyy positiivisesti, se ei riitä kompensoimaan uudistuotannon laskua ja siksi koko talonrakentamisen määrän arvioidaan laskevan kuluvana vuonna 2-4 %. Vasta 214 rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan, mutta se edellyttää myös muun talonrakentamisen elpymistä. 6
7 Asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vähenivät reiluun 3 kappaleeseen. Lupien väheneminen oli odotettua, sillä vuoden 211 taso on kuuden viimeisen vuoden (27 212) ennätystaso, 33 9 kappaletta. Pisimpään ovat vähentyneet erillisten pientalojen luvat, jotka ovat edelleenkin laskussa. Sen sijaan asuinkerrostalojen luvat ovat vähentyneet viime vuonna suhteellisesti vähemmän ja niissä pysyttäneen lähellä vuoden 21 tasoa, noin 17 asuntolupaa. Asuntorakentamisen uudistuotannon volyymin arvioidaan supistuneen vuonna %. Uudistuotannon lasku näyttää hidastuneen vuoden 212 loppua kohden. Vuonna 212 arvioidaan aloitetun noin 29 asunnon rakentaminen. Asuinkerrostalojen uudistuotanto laskee edelleen ja jopa lievästi kiihtyvällä vauhdilla. Sen sijaan huomattavasti pienempi rivi- ja ketjutalojen tuotanto on ollut kasvussa neljänä kuukautena vuoden 212 aikana. Asuntojen aloitusmäärät laskivat selvästi viime vuonna lähes kaikissa asuntotyypeissä. Vanhojen ja erityisesti uusien asuntojen hinnat ovat nousseet nopeasti, mutta viimeisimmät kuukausittaiset tiedot osoittavat nousutahdin hidastuneen. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuntokysyntää riittää, mutta pelko myyntihintojen kääntymisestä laskusuuntaan voi pidätellä uusien asuntojen aloituksia. Valmiiden myymättömien uusien asuntojen määrä on on tähän saakka ollut pieni, mutta vuodenvaihteeessa niiden määrä oli noussut jo neljännekseen myynnissä olevista asunnoista. Pääkaupunkiseudulla varainsiirtoveron kiristyminen vuonna 213 on vaikuttanut vanhojen asunto-osakkehuoneistojen kauppaan vuoden 212 lopulla: Sekä kauppamäärät että hinnat ovat olleet nousussa edellisestä vuodesta, vaikka yleinen taloustilanne Suomessa on samaan aikaan heikentynyt. Kotitalouksien rahoituksen saatavuus on edelleen hyvä, mutta pankkien marginaalit ovat lähes kaksinkertaistuneet vuoden kuluessa. Uusia asuntolainoja nostettiin syksyllä 212 hieman vähemmän kuin vuosi sitten, samaan aikaan asuntolainakannan vuosikasvu hidastui edelleen, ollen kuitenkin vielä lähellä 6 %. Veronkorotukset (varainsiirtovero, alv) ja odotukset korkotason kääntymisestä vähitellen noususuuntaan vähentänevät kotitalouksien asunnonostointoa. Toisaalta korkotaso on historiallisesti erittäin matala, eikä sen odoteteta kohoavan kovinkaan paljoa. Raksu-ryhmä arvioi, että asuntoja aloitetaan tänä vuonna kappaletta. Valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa varaudutaan tänä vuonna 7 asunnon rakentamiseen. Täytetakauksellisia välimallin vuokra-asuntoja voidaan aloittaa 2 kappaletta. ARA-vuokra-asuntojen korjaamista tuetaan siten, että 15 asunnon korjaaminen mahdollistuu. Julkisesti tuettujen asuntojen osuus koko asuntotuotannosta on tänä vuonna noin neljännes. Heikentynyt taloustilanne nostaa edullisten vuokra-asuntojen kysyntää ja hakijamäärät erityisesti kuntien omistamiin vuokra-asuntoihin ovat edelleen kasvaneet. Helsingin seudun aiesopimuksen 2 %:n ARA-tavoitteesta saavutettiin vain puolet, ja toisin kuin sopimuksessa on sovittu, pääpaino olikin asumisoikeusasunnoissa ja erityisryhmien asunnoissa. Vain viidennes aloituksista oli normaaleja vuokra-asuntoja. 7
8 Vuokra-asuntojen rakennuttajille osoitetun kyselyn mukaan rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat jälleen alkaneet rajoittaa asuntoaloituksia. Tilanne on nyt tiukempi kuin syksyllä 29, jolloin kysely edellisen kerran toteutettiin. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon merkittävin rahoittaja on Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen marginaalit ovat vielä alle yhden prosentin tasolla, mutta pankkien marginaalit liikkuvat 1,5 prosentin molemmin puolin. Vastaajien mukaan marginaalit ovat syksyn aikana nousseet,2-,5 prosenttiyksikköä. Yli kolmannes vastaajista kertoo, että myös vanhojen lainojen marginaaleja on nostettu tai esitetty nostettavan. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista vaikeuttaa myös laina-aikojen lyhentyminen. Teollisuus- ja varastorakentaminen supistui voimakkaasti viime vuonna. Suurimmat miinukset koko uudistuotantoon tulivat juuri varastojen rakentamisen vähenemisestä. Tähän ovat vaikuttaneet useimpien toimialojen heikko kysyntä sekä koti- että ulkomailla, mikä johti myös teollisuustuotannon laskuun. Investointien rakenne on painottunutkin uudisinvestointien sijasta korvaus- sekä rationalisointi-investointeihin. Suomen talous joutui viime syksynä nk. tekniseen taantumaan, kun BKT:n määrä väheni kahdella peräkkäisellä neljänneksellä. Myös tämä on osaltaan voinut johtua siitä, että aiottuja investointihankkeita on siirretty myöhemmäksi. Pieni myönteinen asia on se, että teollisuuden kapasiteetin käyttöaste osoittaa, että metalliteollisuudessa kapasiteetti on jo selvästi keskimääräistä suuremmassa käytössä ja myös metsäteollisuudessa lähellä sitä. Toisaalta EK:n tammikuussa julkaiseman investointikysely ennakoi tälle vuodelle lähes 1 %:n vähenemistä tehdasteollisuuden investointeihin. Kun energiahuoltosektorin investoinnit kasvavat kyselyn mukaan yli 35 %, päästään kokonaisinvestoinneissa noin 4 %:n kasvuun. On huomattava, että näihin investointiennusteisiin sisältyvät myös kone- ja laiteinvestoinnit. Kyselyn mukaan yli 4 % investoinneista menee vanhan kapasiteetin korvaamiseen ja vain vajaa 2 % on kapasiteetin lisäämistä. Liikerakentaminen on vähentynyt pikkuhiljaa jo puolitoista vuotta, kun uusia hankkeita on aloitettu melko tasaisesti aiempaa vähemmän. Lupien väheneminen voimistui vuoden 212 loppua kohden, myös molemmat maamme suurimmista kauppaketjuista ovat ilmoittaneet vähentävänsä investointejaan. Liikerakentaminen on matalasuhdannelukemissa, kun alaspäin on tultu jo viidettä vuotta peräkkäin, tosin 2-luvun huipusta. Taso on siinä määrin matala, että lasku ei ole jatkumassa. Toisaalta ei ole nähtävissä kysynnän kasvuakaan. Hankkeita on melko paljon vireillä, mutta epävarmat näkymät ja rahoituksen saatavuus jarruttavat käynnistämistä. Kauppakeskushankkeisiin vaikuttanee myös vuonna 211 voimaan tullut kaupan suuryksiköiden ohjausta koskeva tiukentunut lainsäädäntö. Taantuman jälkeen toimistorakentaminen kasvoi vuoden 211 loppupuoliskolle saakka, mutta vuoden 212 alun jälkeen suhdanne on asteittain jäähtynyt. Viime vuosiin verraten toimistorakentaminen oli varsin korkealla tasolla vuonna 212. Toimistojen rakentaminen on huomattavasti volyymiltään liikerakentamista pienempää, mutta sen lupakuutiot ovat olleet kasvussa syyskuusta asti viime vuoteen verrattuna. Toimistohankkeiden käynnistyminen on kuitenkin epävarmaa rahoitustilanteen ja heikentyneen kysynnän vuoksi. 8
9 Liikenteen rakennusten luvissa on voimakas piikki ylöspäin, mikä johtuu muutamista erittäin suurista pysäköintihakkeista mm. Oulussa ja Helsingin Kalasatamassa. Julkinen palvelurakentaminen tulee kasvamaan tänä vuonna, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrä oli reilut 15 % suurempi tammi-marraskuussa 212 kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Sekä kokonaan uusia sairaaloita että vanhojen sairaaloiden laajennuksia on lupavaiheessa paljon. Uusia sairaaloita tulee mm. Helsinkiin, Turkuun ja Ouluun sekä lisäksi on tulossa merkittävä sairaalan laajennus Kuopiossa. Sairaalarakentamisesta osa on yksityistä, myös Helsingissä ja Turussa. Julkisen rakentamisen kasvu osuu suhdannetilanteen kannalta hyvin, kun myös talonrakentamisen hintojen nousu on selvästi hidastunut. Maatalouden rakennushankkeet ovat jäämässä viime vuotta matalammalle tasolle. Lupakehitys oli vahvan laskusuuntainen lähes koko vuoden 212. Muussa kuin asuinrakentamisessa uudistuotannontuotannon volyymi kääntyi laskuun helmikuussa ja on sen jälkeen heikentynyt kiihtyvällä vauhdilla, koko vuoden 212 uudistuotannon volyymin arvioidaan laskeneen noin 8-9 %, saman verran kuin asuinrakentamisen. Myös kuluvana vuonna muun kuin asuinrakentamisen uudistuotannon määrä laskee, arviolta hieman yli kymmenen prosenttia. Alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä tänä vuonna. Tiedossa olevat tammi-marraskuun 212 rakennusluvat kertovat melko hyvin alkaneen uudisrakentamisen suunnasta eri maakunnissa. Koko uudisrakentamisessa rakennuslupien määrä väheni 16 %, tammimarraskuussa 212. Luvissa oli kuitenkin kasvua Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Selvästi koko maan keskiarvoa supistivat luvat Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Asuinrakentamisen lupakehityksen perusteella keskimääräistä selkeästi myönteisempi kehitys oli Päijät-Hämeessa, Pohjois-Savossa sekä Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Heikoin kehitys oli Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa. Itä-Suomen mahdollisuudet rakentamisen lisäykseen lienevät keskimääräistä paremmat, koska siellä venäläismatkailu lisää kysyntää. Kiinteistömarkkinat ovat melko vakaat, mutta suhteellisen hiljaiset. Ulkomaisten sijoittajien vähäisyys markkinoilla jatkuu tänä vuonna. Toimitilakiinteistöjen tuotot ovat kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Helsingin keskusten toimitilat tosin kasvattavat eroa muihin kaupunkeihin nähden. Vapaata toimitilakapasiteettia on pääkaupunkiseudulla noin 1 %. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski 6 prosenttiin vuonna 211. Kiinteistösijoitusten markkina-arvot ovat olleet aavistuksen laskussa. Toimistokiinteistöjen arvot jatkoivat laskua Helsingin ydinkeskusta on ainoa poikkeus. Asuinkiinteistöt tuottivat parhaiten jo neljättä vuotta peräkkäin. Kiinteistöinvestoinnit sekä ikääntyvän kiinteistökannan korjaaminen ja parantaminen kunkin ajankohdan tarpeita vastaavaksi edellyttää merkittäviä investointeja. Rahoituksen saatavuus ja ehdot vaikeuttavat toimitilainvestointien käynnistämistä. Toimitilarakentamisen pankkirahoitus keskittyy korostetusti riskittömiin kohteisiin ja pitkäaikaisiin 9
10 asiakkuuksiin. Pankkirahoituksen vaikeutuminen on saanut kiinteistösijoittajat etsimään vaihtoehtoisia vieraan pääoman hankkimisen muotoja. Mikäli nämä tulkitaan AIFM-direktiivin mukaiseksi pääoman hankkimiseksi useilta sijoittajilta, saattaa se vaikeuttaa entisestään kiinteistöalan rahoitustilannetta. Varainsiirtoverolain muutoksessa veropohjaa laajennettiin kattamaan yhtiölainat, mikä nosti merkittävästi velkarahoitteisten kiinteistöinvestointien verorasitusta trasaktiotilanteissa. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen arvo vuonna 211 oli noin 1,3 mrd. euroa ja kasvua vuonna 212 ennakoidaan olleen 2 %. Vuodelle 213 ennakoidaan 2,5 prosentin kasvua. Korjausrakentamista vauhdittavat matala korko, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia ja varusteita. Asuntokorjausten kokonaisarvo oli vajaat 5,9 mrd. euroa vuonna 211, omakotitaloissa 1,9, rivitaloissa,9 ja kerrostaloissa 3,1 mrd. euroa. Asuinrakennusten korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan olevan 3 prosentin vuotuisessa kasvussa vuonna 213. Asuntokorjausten kasvu on hidastunut viime vuosista osittain talouskasvun pysähtymisen, osittain tukien vähenemisen vuoksi. Määräaikaiseksi tarkoitetut suhdanneluontoiset korjausavustukset päättyivät, energia-avustuksia on leikattu ja kotitalousvähennystä on pienennetty. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien aikomukset asuntojen peruskorjauksiin ovat heikentyneet loppuvuonna 212, mutta asuntoyhtiöiden puolella on nähtävissä kasvua. Uuden as.oy-lain mukaisesti vaadittavat taloyhtiöiden korjaussuunnitelmat ovat nostaneet mielenkiintoa rakennusten kuntoon ja korjauksiin. Korjausrakentaminen lisääntyy rakennuskannan vanhentuessa, jolloin julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS-järjestelmät tulevat uusimisikään. Asuinrakennuksissa tästä aiheutuva kasvu on voimakkaampaa kuin ei-asuinrakennuksissa. Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Tällaisia ovat mm. energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys, parvekkeiden lasitus jne. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 213 ovat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. Toimitilakorjausten arvo oli Suomessa vuonna 211 yhteensä noin 4,5 mrd. euroa. Vuodelle 213 ennakoidaan kasvua 2 %. Suhdannetaantuman vuoksi myös muiden kuin asuinrakennusten korjausrakentaminen on ollut ongelmissa. Rakennusten kuntoa ei ole pidetty riittävästi yllä eikä uudistavia korjauksia ole tehty tarpeeksi. Korjausrakentamisen volyymi väheni muutaman ajan vuoden 28 finanssikriisin puhkeamisen jälkeen eikä omistajien tai vuokralaisten taloustilanne nytkään salli merkittäviä lisäpanostuksia. Sen vuoksi korjausvelka on kasvanut eikä juurikaan supistu lähiaikoina. 1
11 Yritysten muutot ja henkilöstölisäykset ohjaavat toimitilojen korjausta, mutta tällä hetkellä niitä on vähän näköpiirissä. Yritysten ja julkisen sektorin säästämistoimet rajoittavat toimitilojen korjausrakentamista. Julkisessa hallinnassa tyypillisesti olevissa koulurakennuksissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Näissä on havaittu myös epätavallisen paljon kosteus- ja homevaurioita, mikä lisää korjaustarvetta. Toisaalta julkisen talouden heikentynyt tila rajoittaa niiden toteuttamista. Joudutaan myös miettimään, kumpi on järkevämpää ja taloudellisempaa, vanhan korjaaminen vai purkaminen ja uuden rakentaminen. Aikaisemmin julkinen sektori on rakennuttanut lähes kaikki hoitoalan rakennukset. Hoitosektori on yksityistymässä ja yksityisten investointien osuus lisääntyy. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen kasvoi vuonna 212. Yhtenä syynä oli valtion investointien kasvu, joka palautti tuotannon tason lähelle vuoden 21 tasoa. Sen sijaan laajempi infrarakentaminen, johon kuuluvat myös tonteilla ja valtauksilla tehty työ, supistui rakennusten pohjatöiden vähennyttyä. Kun uudistalonrakentaminen supistuu myös tänä vuonna lähemmäs 1 %, koko infrarakentamisen suhdannenäkymät ovat maa- ja vesirakentamista selvästi heikommat. Urakoitsijoiden kapasiteetin käyttöaste oli syksyllä 212 normaali 84 %. Vuonna 29 käyttöaste oli vain 75 %. Tarjoushinnat ovat hieman nousseet edellisvuosien matalalta tasolta. Syksyllä tehdyn alueellisen suhdannekyselyn mukaan talvesta odotetaan kuitenkin edeltäjäänsä selvästi heikompaa. Myös yritysten kannattavuus, tulos ennen veroja ja satunnaisia eriä on matalalla tasolla (211 noin,5%). Huolena ovat olleet myös rahoituksen saatavuus sekä rakennusalalla tyypillinen maksuaikojen vedättäminen, jopa 6 päivään, näyttäisi olevan yleistymässä. Yleisten sopimusehtojen mukaan maksujen aikaraja on 14 päivää. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto on kasvanut koko tammi-lokakuun 212 ajan, vaikkakin hidastuen. Kasvua on ollut rakennusalalla eniten juuri maa- ja vesirakennustöissä. Myös myynnin määrä nousi hyvin lokakuussa. Uusia hankkeita on mm. maanteistä Kehä III 2 vaihe. Rakentaminen aloitetaan kesällä 213 sekä suunnitteilla oleva Tampereen Rantaväylä (vt 12), joka on osa Tampereen sisääntuloväylää ja myös osa valtakunnallista päätieverkkoa. Ratahankkeissa uutta on Pisara-radan suunnittelu pääkaupunkiseudulla. Myös energiasektorille on tulossa useampia infrarakentamista edellyttäviä hankkeita (ydinvoimalat, Länsi-Suomen maakaasu, sähköverkon maakaapelointi). Käynnissä olevia suuria hankkeita ovat mm. Olkiluodon Onkalo, Länsimetro ja kehärata. Länsimetron ja kehäradan rakentamisen painopiste on nyt siirtymässä kallio- ja ratarakennustöistä asemien talonrakennustöihin. Myös haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn liittyvät työt ovat aktiivisessa vaiheessa v Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleenkin nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna, tosin hidastuen. 11
12 Maa- ja vesirakentamisen määrän arvioidaan vähenevän vuonna 213 noin kahdella prosentilla. Tätä laajempi infrarakentaminen (sisältää lisäksi talojen pohjarakentamisen) supistuu 213 noin viidellä prosentilla. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan supistui vuoden 212 tammi-marraskuussa 5,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan rakennustuotteiden myynti kotimaahan väheni viime vuonna yli 4 prosenttia. Sementin myynti väheni runsaat 6 prosenttia. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät supistuivat 9 prosenttia ja valmisbetonin 12 prosenttia vuonna 212. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä supistui hieman yli 2 prosenttia tammi-marraskuussa vuonna 212 edelliseen vuoteen verrattuna. Ikkunoiden valmistus väheni 11 prosenttia, mutta keittiökalusteiden vain 2 prosenttia vuonna 212. Rakennustuoteteollisuuden yritysten suhdannetilanne heikkeni selvästi viime vuoden lopussa. Tilauskirjat olivat normaalia ohuemmat ja tuotanto supistui. Suhdannenäkymät kohenivat hieman tammikuussa. Tuotannon arvioidaan kuitenkin supistuvan hieman talven aikana ja henkilökunnan määrä vähenee. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten nousuvauhti hidastui viime vuoden loppua kohden. Koko vuonna rakennuskustannukset kohosivat keskimäärin 2,4 %, mutta joulukuussa kustannusten nousuvauhti oli hidastunut keskimäärin jo alle kahden prosentin edellisen vuoden vastaavaan aikaan verraten. Rakennuskustannusindeksin alaeristä työpanoksen hinta on kehittynyt tasaisimmin, ja keskimäärin se kohosi noin 2 % viime vuonna. Tarvikepanosten hintojen nousu näyttää tasaantuneen lähelle 2 prosenttia, mutta rakennuspalveluiden hinnat jatkavat hieman muita eriä nopeampaa kohoamistaan. Vuoden lopulla rakennuspalvelut olivat kallistuneet 3,4 % edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, alkuvuonna nousuvauhti oli lähes 6 %. Maarakennuskustannusindeksi nousi viime vuonna 5,3 % edellisestä vuodesta. Vuoden sisällä kustannusten nousu hidastui tuntuvasti, ja joulukuussa ne kohosivat noin 3,1 %. Maarakentamisen konekustannukset kohosivat keskimäärin 4, % viime vuonna edellisestä vuodesta, ja samoin kustannusten kohoaminen hidastui vuoden loppua kohden. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi v. 212 edellisestä vuodesta noin prosentin. Vuoden lopulla tarjoushintaindeksin vuosimuutos painui miinukselle, koska asuntorakentamisen tarjoushintojen lasku voimistui. Toimitilahankkeita on ollut tilastolaatijan mukaan niin vähän, että toimitilarakentamisen tarjoushintaindeksin pisteluku on jätetty ennalleen. Tämä tuottaa teknisen nousun kokonaisindeksiin. Kesää kohden tarjoushintojen nousu hidastui ja heinäkuussa 212 indeksin vuosi muutos oli,3 %. 12
13 Tavanomaisten ara-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset nousivat vain hieman vuoden 211 tasosta. Keskimääräiset kustannukset vuonna 212 olivat pääkaupunkiseudulla 3 89 /m2, nousua edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Muualla keskimääräiset kustannukset olivat euroa neliöltä ja nousua oli 2,5 %. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat alenivat vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä noin,4 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat kohosivat,3 %. Vuoden 211 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 3, % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän, 4,1 %. Loka-joulukuussa vanhan kerrostalon asunnon keskineliöhinta oli euroa/m2 koko maassa ja euroa/m2 pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli euroa/m2 koko maassa ja euroa/m2 pääkaupunkiseudulla, nousua 12 kk:n aikana vastaavasti 13,2 % ja 26,4 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 4,2 % ja aravavuokrat 3,5 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 4,3 % ja 3,5 %. Koko maan pientalotonttien hinnat kohosivat vuoden 212 tammi-syyskuussa keskimäärin 1,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tontit halpenivat kehyskunnissa -2,4 %, ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla -,6 %. Koko maan keskimääräistä tonttien hintojen nousua selittää pääkaupunkiseudun ripeä tonttien hintojen nousu, kun ne kohosivat keskimäärin 1,8 prosenttia tammi-syyskuussa 212. Kuitenkin niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa tonttien hinnat olivat laskusuunnassa heinä-syyskuussa 212. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 212 loka-joulukuussa keskimäärin 177 (talonrakentaminen 66, maa- ja vesirakentaminen 22, erikoistunut rakennustoiminta 89 ). Oli positiivinen yllätys, että työllisten määrä nousi 1 hengellä vuoden 211 viimeisestä neljänneksestä. Maaja vesirakentamisessa työllisten määrä on kasvanut vuodesta 21 noin 15 %. Rakennusalan työtuntien kehitys oli sen sijaan heikompaa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 212 loka-joulukuussa työtunnit supistuivat keskimäärin 2,4 % (talonrakentaminen -3,3, maa- ja vesirakentaminen noin +5,5, erikoistunut rakennustoiminta -3,8). Vain maa- ja vesirakentamisessa työtunnit kasvoivat viime vuoden viimeiseen neljännekseen nähden. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 212 joulukuun lopussa (vuotta aiemmin ). Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta 17 %:lla. Avoimia työpaikkoja oli rakennusalalla joulukuussa reilu 7 kappaletta, noin 15 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. 13
14 Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työtunnit sekä henkilötyövuodet jatkavat laskua ainakin osan vuotta 213. Myös EK:n luottamusindikaattorin mukaan rakentamisen henkilöstön arvioidaan vähenevän lähikuukausina, vaikka normaali kausivaihtelu otettaisiinkin huomioon. 14
15 LIITE Kimmo Huovinen Rakennusliikkeet pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa Aineisto ja selvityksen taustaa Aineisto perustuu vuosien ARAssa aravalainan myöntämispäätöksen ja korkotukilainan hyväksymispäätöksen saaneisiin uustuotannon ARA-hankkeisiin. Mukana ovat kaikki uustuotantohankkeet paitsi ns. välimallin korkotukihankkeet vuosina Välimallin korkotukilainoitus oli suhdanneluonteinen toimenpide ja hankkeet toteutettiin pääsääntöisesti neuvottelu-urakkakamenettelynä. Tavoitteena oli selvittää pääurakoitsijoiden määrää kilpailumuotoisena toteutettavassa tai kilpailuhankkeita vastaavalla kustannustasolla toteutettavassa ARA-tuotannossa. Vuosien 211 ja 212 osalta on aineistosta on käyty läpi tarkemmin kaikki lainapäätökset ja lisäksi on tarkasteltu erikseen kooltaan keskimääräistä suurempia ja pienempiä hankkeita. Tavoitteena on ollut selvittää pääkaupunkiseudun osalta rakennusliikkeiden määrän ja markkinaosuuksien kehittymistä sekä tuottaa taustatietoa rakentamisen kilpailutilanteen arviointiin. 15
16 Aineisto, pääkaupunkiseutu Hankkeita 949 kappaletta Asuntoja Hankkeen keskikoko oli 44 asuntoa Yli 44 asunnon hankkeita: 42 kpl (44 %) 44 asuntoa tai alle 529 kpl (56 %) Asunnoista yli 44 asunnon hankkeissa (69 %) Yli 1 asunnon hankkeita 47 kappaletta Taulukko 1. Lainapäätöksen saaneet ARA-asunnot v Vuodet Asuntoa Yhteensä Vuoden 212 osalta mukana mennessä päätöksen saaneet hankkeet 1. Rakennusliikkeet ARA-tuotannossa vuosina 211 ja 212 Kaikkiaan 21 pääurakoitsijaa on ollut toteuttamassa ARA-uustuotanto hankkeita. Isoista rakennusliikkeistä NCC (13 hanketta), Skanska (9 hanketta), Lujatalo sekä SRV (8 hankeetta) ovat olleet pääurakoitsijoina 55 % asunnoista. Isoista rakennusliikkeistä YIT, Peab ja Lemminkäinen ovat olleet pääurakoitsijoina 3-4 hankkeessa. Muut ARA-hankkeiden toteuttajat ovat liikevaihdoltaan selvästi pienempiä yrityksiä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) Mukana on 2 projketinjohtomallilla hankkeita toteuttavaa yritystä: Haahtela-rakennuttaminen Oy ja AEC rakennus Oy. 16
17 Taulukko 2: Pääurakoitsijat vuosina 211 ja 212 Pääurakoitsija Asuntoja % Hankkeiden lkm Keskikoko NCC Rakennus Oy % 13 8 Skanska Oy % 9 81 Lujatalo Oy % 8 61 SRV Oy % 8 56 YIT-Yhtymä Oyj % 4 68 Haahtela-rakennuttaminen Oy % 3 87 Peab Oy % 4 64 Rakennuspetäjä Oy % 4 45 Varte Oy % 4 39 Quattrorakennus Oy % 4 52 Lemminkäinen Oy % 3 49 Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy % 2 67 Rakennusliike Reponen Oy 13 3 % 2 65 Neapo Oy % 3 43 Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 16 2 % 3 35 Rakennus- ja Insinööritoimisto Tricon Oy 94 2 % 3 24 Jatke Oy 51 1 % 1 51 Toiminimi Rakennusyhtiö Rand ja Tuulberg OY 44 1 % 1 44 Rakennus Omera Oy 25 1 % 1 25 S & P Rakennuspalvelu Oy 18,4 % 1 18 AEC Rakennus Oy 18,4 % 1 18 Yhteensä , % 82 NCC ja Skanska ovat toteuttaneet puolet viime vuosien suurista ARA-hankkeista. Isojen toimijoiden lisäksi Haahtela-rakennuttaminen on toteuttanut 2 kohdetta projektinjohtourakoinnilla ja Rakennusliike Reponen on tehnyt 2 kohdetta. Taulukko 3. Pääurakoitsijat isoissa hankkeissa (yli 8 asuntoa) vuosina Hankkeita Asuntoja NCC Oy Skanska Oy SRV Asunnot Oy Lujatalo Oy YIT Rakennus Oy Haahtela-rakennuttaminen Oy Rakennusliike Reponen Oy 2 26 Peab Oy Yhteensä
18 2. Vuosien kehitys ARAn tietokannasta ei ole saatavissa tietoa rakennusliikkeiden määrästä 199-luvun alkupuolella. Lama kuitenkin oli jo vuoteen 1997 mennessä karsinut toimijoiden määrää huomattavasti. Etenkin pieniä ja keskisuuria rakennusliikkeitä meni konkurssiin laman aikana ja alalla tapahtui keskittymistä. Vuosina ARA-tuotantoa toteutettiin pääkaupunkiseudulle vilkkaasti, keskimäärin 3 7 asuntoa vuodessa. Hankkeista osa oli pieniä (alle 2 asuntoa) ja näitä hankkeita toteutti hieman nykyistä suurempi määrä yrityksiä. Sen sijaan isompien hankkeiden osalta toimijoita oli n. 1 kuten nykyisinkin. Isoimpien rakennuskonsernien osuus (Skanska, NCC, YIT) on isoissa kohteissa ollut noin puolet ja keskimääräistä pienemmissä kohteissa kolmasosa. Toimijoista Skanskan ja NCC ovat olleet merkittävimpiä ARA-tuotannon toteuttaja ja niiden osuus asunnoista on pysynyt korkeana koko tarkastelujakson. YIT sen sijaan toteutti vielä 199-luvun lopussa ja 2-luvun alussa merkittäviä määriä ARA-asuntoja, mutta on 2-luvulla linjannut toimintaansa tältä osin uudelleen. Lujatalo on noussut merkittäväksi suureksi toimijaksi pääkaupunkiseudun ARA-tuotannossa. Myös SRV on noussut merkittäväksi toteuttajaksi. Kuvio 1: Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 35 Pääurakoitsijoiden määrän kehitys vuosittain 3 25 Lukumäärä Rakennusliikkeiden lukumäärä yhteensä Lähde: ARA Yli 44 asunnon kohteet 18
19 Taulukko 4. Suurimmat pääurakoitsijat ja niiden osuudet asuntomääristä Hankekoko, yli 44 asuntoa Vuodet Vuodet V.uodet Vuodet Asunnot Yhteensä 8 suurinta 7 % 92 % 83 % 84 % % 3 suurta yhteensä 53 % 64 % 41 % 49 % % Skanska Oy 27 % 35 % 31 % 2 % % NCC Oy 9 % 22 % 8 % 24 % % YIT Oy 16 % 8 % 2 % 5 % % Lujatalo Oy 2 % 7 % 13 % 13 % % Rakennusliike Reponen Oy 9 % 6 % 5 % 4 % % Peab Oy 3 % 11 % % 6 % % SRV Asunnot Oy % 4 % 6 % 9 % % Rakennuspetäjä Oy 4 % 1 % 17 % 3 % % Muut 3 % 8 % 17 % 16 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % % Hankekoko, 44 asuntoa tai alle Vuodet Vuodet Vuodet Vuodet Asunnot Yhteensä 8 suurinta 43 % 7 % 76 % 68 % 72 % 3 suurta 29 % 42 % 39 % 28 % % NCC Rakennus Oy 12 % 28 % 8 % 7 % % Skanska Talonrakennus Oy 1 % 9 % 3 % 14 % % YIT-Yhtymä Oyj 7 % 6 % 1 % 7 % % Lujatalo Oy 2 % 6 % 16 % 12 % % Lemminkäinen Talo Oy 3 % 5 % 6 % 11 % % Rakennustoimisto V. O. Mattila Oy 4 % 5 % 12 % 7 % % Rakennuspetäjä Oy 3 % 5 % % 7 % % Rakennusliike Reponen Oy 3 % 7 % 4 % 4 % % Muut 57 % 3 % 24 % 32 % % Yhteensä 1 % 1 % 1 % 1 % % 19
20 3.Yhteenvetoa ja arviointia 2 viime vuoden aikana ARA-tuotantoa on toteuttanut 21 eri rakennusliikettä Pääosa osa edellä mainituista rakennusliikkeistä (18 kappaletta) on toteuttanut 1-4 kohdetta. Suurin osa ko. urakoitsijoista on liikevaihdoltaan varsin pieniä (liikevaihto alle 5 miljoonaa euroa) ja niiden mahdollisuudet toteuttaa useampia ARA-kohteita ovat rajalliset. Urakoitsijoita, joilla olisi mahdollisuuksia toteuttaa esimerkiksi Helsingin uusien alueiden suuria ARA-kohteita on selvästi vähemmän kuin alueella toimivia rakennusliikkeitä. Yli 8 asunnon kohteita on vuosina viime vuoden aikana toteuttanut 8 rakennusliikettä. Isojen rakennuskonsernien lisäksi toteuttajina ovat olleet Haahtela-rakennuttaminen, joka toteuttaa hankkeet projektinjohtourakointina. Lisäksi Rakennusliike Reponen Oy on toteuttanut 2 isoa kohdetta. Hankekoko on pääkaupunkiseudulla iso. Yli puolessa viime vuosien kohteista on ollut yli 5 asuntoa ja suurissa kohteissa hankkeen kustannukset nousivat yli 1 miljoonan euron. Tällaiset isot ja/tai perustamisolosuhteiltaan haastavat kohteet kuten esimerkiksi Helsingin uusien alueiden kohteet ovat pienille urakoitsijoille riskikohteita ja niiden mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ovat isoja toimijoita heikommat. Skanska, NCC, Lujatalo ja SRV ovat toteuttaneet viime vuosina 8 hanketta tai enemmän. Nämä rakennusliikkeet ovat toteuttaneet 69 % isoista yli 8 asunnon kohteista neljän viime vuoden aikana. Isoilla rakennusliikkeillä on omaa tonttivarantoa sekä omistusasuntotuotantoa ja niiden kiinnostukseen toteuttaa pääsääntöisesti kilpailutettua ARA-tuotantoa vaikuttaa myös suhdannetilanne. YIT, Lemminkäinen ja Peab ovat tehneet viime vuosina yrityksen kokoonsa vähän ARA-hankkeita ja eivätkä ole olleet aktiivisia suuntaamaan toimintaansa ARA-tuotantoon. Kaikki isot toimijat tekevät myös myytävää omistusasuntotuotanto ja niiden kiinnostukseen toteuttaa ARA-tuotantoa vaikuttaa asuntomarkkinatilanne ja se kuinka uusien asuntojen kauppa käy. Keskisuuret yritykset puuttuvat markkinoilta Hankekoko vaikuttaa rakennusliikkeiden mahdollisuuksiin osallistua kilpailuihin, keskimääristä pienempiä hankkeita toteuttaa useampi rakennusliike kuin isoja hankkeita. 2
Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotRakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo
Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi Pääekonomisti Jouni Vihmo 15.10.2019 Joka viides suomalainen työllistyy uuden rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta Kaikkien
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2015
Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n
LisätiedotRakentamisen suhdanne lokakuu 2015
Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät
Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,
LisätiedotSuhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen
Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt
LisätiedotRakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen
Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonnakin
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotRAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLIII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 1.11.2018 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja kiristyvä rahapolitiikka
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Maaliskuu 2017 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna
LisätiedotRakennusalan suhdannenäkymät. XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdannenäkymät XLII Rakennuskonepäivät Viking Line, M/S Gabriella 2.11.2017 Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous kasvaa tänä vuonna hyvää vauhtia Rakennusteollisuus RT
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet kevät Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet kevät 2019 Rakennusteollisuus RT ry 24.4.2019 Jouni Vihmo pääekonomisti Rakennusteollisuus RT Rakentaminen vähenee maltillisesti Rakennusteollisuus RT suhdannekatsaus 24.4.2019
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2016
Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotPekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma
Pekka Pajakkala 8.11.2012 1 Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden näkökulma Pekka Pajakkala, VTT XXXVII RAKENNUSKONEPÄIVÄT 8.-9.11.2012 Pekka Pajakkala 8.11.2012 2 Rakentamisen suhdannenäkymät
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry
Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2018 Rakennusteollisuus RT ry 2.10.2018 Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailmantalous jatkaa kasvuaan, kauppasota ja
Lisätiedot5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin
5.12.2012 1 Nykyaikainen konekalusto on yhä tärkeämpi osa rakentamista Vuokrauksen markkina kehittyy vuonna 2013 rakentamista paremmin 5.12.2012 Pekka Pajakkala, Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen,VTT Talous
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Toukokuu 2019 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.
Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Huhtikuu 2019 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on ollut melko hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on viimeisen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2018
Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy Pasi Pitkänen TRT Itä Suomen hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Kumoni Oy
Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2016 11.10.2016 Pasi Pitkänen TRT Itä Suomen hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Kumoni Oy Maailman ja Suomen talous Euroopan talous kasvaa vaivalloisesti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2016
Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu todella hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2014
Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Jouni Vihmo Markku Leppälehto Lokakuu 2019 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on rauhoittumassa Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotTuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan
Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan
LisätiedotRakentaminen Suomessa
Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2017 4.10.2017 Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakentaminen Suomessa 1 Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 4 prosentin
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvässä nosteessa Varsinais-Suomen talonrakentamisen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät LVI-koulutus seminaari Sami Pakarinen
Rakentamisen suhdannenäkymät 2018 LVI-koulutus 2018 -seminaari 28.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti vetävät Rakennusteollisuus RT 28.9.2017 2 Rakennustuotannon
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotINFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT
INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta
LisätiedotRakentamisen suhdanteet
Rakentamisen suhdanteet Rakentamis- ja kiinteistöalan osaajatarpeet tulevaisuudessa Ennakointifoorumi Turun Ammatti-instituutti 7.9.2017 Sami Pakarinen Suomen talous hyvässä kasvussa, investoinnit ja vienti
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2018
Asuntotuotantokysely 3/ Sami Pakarinen Lokakuu Lokakuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotRakennusalan. Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén
Rakennusalan suhdannenäkymät ät Rakennusfoorumi 7.5.2013 Bo Salmén Kokonaistuotannonja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi Luottamus talouteen vahvistuu vähitellen
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotMiten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous
Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen
Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen
LisätiedotTalouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo
Talouskasvu hidastuu Rakentaminen sinnittelee vielä Jouni Vihmo 23.8.219 Euroopan talous Kovempaan kasvuun ensi vuonna? Italia, Saksa, brexit, kauppasota, Kiinan kasvu 6, Vuosimuutos (%) 4, 2,, 2, 4, 6,
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotRakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013
Rakennusteollisuuden kevään 2013 suhdannekatsaus Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannejulkistus 22.4.2013 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys Suomessa Vuoden 2013 alun talouskasvu jää vaimeaksi. Rakentamisessa
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotRakentamisen suhdannekatsaus
Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen
Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät. - rakennuskoneiden käytön näkökulma. Rakentamisen suhdannenäkymät
Pekka Pajakkala 7.11.213 1 Pekka Pajakkala 7.11.213 2 Rakentamisen suhdannenäkymät Pekka Pajakkala, VTT Rakentamisen suhdannenäkymät - rakennuskoneiden käytön näkökulma 7.11.213 Pekka Pajakkala, johtava
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2018 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne hyvällä tasolla Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena
LisätiedotSami Pakarinen Lokakuu (7)
Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2018 Varsinais Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne jatkuu hyvänä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Maaliskuu 2017 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne kohenee Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena koettu
LisätiedotRakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa
Selvitys 3/2018 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa 2016 2017 Normaaleja ARA-vuokra-asuntoja eniten vuosina 2016 2017 rakennuttaneet omistajayhteisöt Sisällys 1 Selvityksen aineisto...
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2017 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne tasaantunut Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotAsuntomarkkinat tilastojen valossa
1 (9) Vastaanottaja Eduskunta Valtiovarainvaliokunta/Asunto-ja ympäristöjaosto PL 10 vav@eduskunta.fi Viite Asia Lausuntopyyntö Asuntomarkkinat tilastojen valossa Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto-ja
LisätiedotRAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA
RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2018 2019 PIRKANMAAN RAKENNUSPÄIVÄ 6.11.2018, TAMPERE MARKKU RIIHIMÄKI FORECON OY @MARKKKURIIHIMAKI #FORECONFI 6.11.2018 ESITYKSEN SISÄLTÖ RAKENTAMISEN
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
LisätiedotPääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen
1(5) Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry 19.03.2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSMARKKINAT SUHDANNETIEDOTE I/2013 Pääkaupunkiseudun rakentaminen hiljenee edelleen Talonrakentaminen
LisätiedotKannattavuus on laskussa heikon hintakehityksen vuoksi
Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvoi hivenen syksyn alussa - kysyntä on edelleen vaimeaa Kannattavuus on laskussa heikon hintakehityksen vuoksi
LisätiedotRakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti
Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8
LisätiedotSuhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa Suhdannearviot hiipuivat hieman alkusyksyn aikana - tilanne edelleen tavanomaista parempi Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät hienoisessa nousussa Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman alkusyksyllä
LisätiedotRakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi
Rakennusteollisuuden suhdannejulkistus Syksy 2018 3.10.2018 Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus Itä Suomi Rakentaminen Suomessa Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna arviolta 3 prosentin
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotAsuntotuotantokysely 1/2017
Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotRakennusalan suhdanteet. 27. Lounais-Suomen rakennuspäivä Turun Messu- ja Kongressikeskus Sami Pakarinen
Rakennusalan suhdanteet 27. Lounais-Suomen rakennuspäivä Turun Messu- ja Kongressikeskus 9.2.2018 Sami Pakarinen Euroopan ja Suomen talous Euroopassa luottamusindikaattorit osin vuosituhannen huipussaan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi
Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Marraskuu 12 Teollisuus ja rakentaminen tummenevat, saldoluku -22 Tilauskirjat ovat laskeneet normaalia ohuemmiksi Tuotannon ennakoidaan pysyvän loppuvuoden aikana
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2018 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne tasaantunut Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotKaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
LOKAKUU 218 Uusimaa Suhdannetilanteen arvioidaan pysyneen hyvänä kesän lopulla ja syksyn alussa Tuotanto- ja myyntikehitys on jatkunut vakaana Rekrytointivaikeudet ovat yhä yleisempiä Lähikuukausien suhdanneodotukset
LisätiedotValtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla
Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotRakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2012 Rakentaminen Helsingissä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Myönnetyt luvat asuinrakentaminen 79 802 k-m 2 915 asuntoa toimitilarakentaminen 28 802
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa
Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2018 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne edelleen hyvä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on keväästä lähtien jatkunut
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotRakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotRAKENTAMINEN 2009-2010 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy
Rakennusalan suhdanneryhmä 19.8.29 RAKENTAMINEN 29-21 Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Kai Karsma Ari Laine Timo Myllys Mikael
Lisätiedot