SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2010

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2010

2 TASEKIRJA 2010 SISÄLLYSLUETTELO sivu TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Investoinnit Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Sipoon kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäinen valvonta Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuotot Kulut Toimintakate ja vuosikate Tulos ja ylijäämä TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitus Rahavarojen muutos TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut Taseen analysointi Taseen sisältö Taseen kokonaisuus Taseen vastaavien erät Taseen vastattavien erät KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 20

3 6.3 Konsernin talous Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosa Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Kunta yhteensä Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta.. 71 II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tase-erittely

4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Helsingin hallinto-oikeus teki helmikuussa 2010 päätöksen Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välistä taloudellista selvitystä koskevassa hallintoriita-asiassa. Anomuksessaan Sipoon kunta on lähtenyt siitä, että Helsingin kaupungin korvauksen tulee olla noin 95 miljoonaa euroa. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Helsingin on maksettava Sipoolle yhteensä euron korvaus. Sipoon kunta valitti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallintooikeuden päätöstä odotetaan yhä. Sipoon kunta järjestää vuoden 2011 aikana yhteistyössä kumppaneidensa Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen, Suomen Arkkitehtiliiton, Asumisen Osaamiskeskus (OSKEn), Culminatum Innovation Oy Ltd:n ja RYM Oy:n kanssa kansainvälisen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristössä. Kunnanhallitus päätti toukokuussa 2010 kilpailuhankkeen käynnistämisestä. Tekes rahoittaa hankkeen ohjelman laatimista ja prosessin dokumentointia euron summalla, ja Sipoon kunnan osuus on noin euroa. Projekti käynnistyi kesäkuussa Kilpailun nimeksi otettiin Sibbesborg, jota myös nimistötoimikunta puolsi. Kilpailun ohjelmointi käynnistyi lokamarraskuussa 2010 järjestetyllä työpajojen sarjalla, joiden avulla haettiin paitsi monialaisten asiantuntijoiden myös asukkaiden näkökulmia siihen, minkälaiseen lopputulokseen kilpailussa tulisi pyrkiä. Kilpailu käynnistyi Projekti kuuluu Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelmaan. Lasten kotihoidontuen kuntalisä otettiin käyttöön Myös seudullista yhteistyötä on jatkettu. Elokuussa 2009 on annettu KUUMA-komissiolle ja Kuntaryhmä Nelosten kunnanjohtajille toimeksianto valmistella KUUMA-yhteistyön laajentamista Kuntaryhmä Nelosiin. Joulukuussa 2009 KUUMA-hallitus on esittänyt Kuntaryhmä Nelosten kaupungin- ja kunnanhallituksille, että KUUMA-yhteistyötä laajennetaan vaiheittain Kuntaryhmä Nelosiin. Elokuussa 2010 Sipoon kunnanhallitus päätti, että Sipoon kunta haluaa osallistua KUUMA-yhteistyöhön vuonna Sipoon kunta päätti jo syyskuussa 2009 olla mukana KUUMA-seudun vuosien koheesioja kilpailukykyohjelmassa. Kunta osallistui selvitykseen kehyskuntien liittymisestä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL:ään). Selvitys valmistui lokakuun lopussa. Sipoo osallistui 13 muun kunnan kanssa kaksiportaisen seutuhallinnon selvitykseen. Tavoitteena oli selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen loppuraportti valmistui Sipoon valtuusto päätti marraskuussa 2010 Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä. Valtuusto päätti muun muassa hyväksyä sopimusluonnoksen Östersundomin yhteisen yleiskaavan laatimiseksi. Sopimus allekirjoitettiin Sipoon osalta Sopimuksen mukaan yhteisen yleiskaavan hyväksyy maankäyttö- ja rakennuslain 47 :n tarkoittama kuntien yhteinen toimielin, Östersundom-toimikunta. Toimikunnan tehtävä päättyy yhteisen yleiskaavan tultua voimaan. Kunnan tilikauden 2010 tulos on 4,2 miljoonaa euroa, mikä johtuu paljolti siitä, että kunnan toteutuneet verotulot olivat talousarviossa arvioitua suuremmat. Tuloslaskelman vuosikate on 11,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden ylijäämä on 1,8 miljoonaa euroa. Vuosikate ja vertailukelpoinen tilikauden tulos ovat silti huonompia kuin edellisinä vuosina. Rahoituslaskelman mukaan Sipoon investoinnit vuonna 2010 olivat kaikkiaan 15,3 miljoonaa euroa. Korkeasta investointitasosta johtuen Sipoo on lisännyt lainamääräänsä. Kunnan lainojen määrä on nyt 57,5 miljoonaa euroa, mikä tekee euroa asukasta kohden. Lähivuosien suurena haasteena on yhä toimintamenojen liian nopea kasvu. Mikael Grannas vs. kunnanjohtaja 1

5 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Kunnan luottamushenkilöorganisaatiota muutettiin oheisen kaavion mukaisesti: Valtuuston 43 paikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 16 paikkaa Kokoomus 9 paikkaa Yhteinen Sipoomme 7 paikkaa Sosialidemokraatit 5 paikkaa Vihreät 3 paikkaa Perussuomalaiset 2 paikkaa Keskusta 1 paikka Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström. Kunnanhallituksessa oli 11 jäsentä, jotka edustivat seuraavia puolueita: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 Kokoomus 3 Yhteinen Sipoomme 2 Sosialidemokraatit 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Eero Seppänen. 2

6 Viranhaltijaorganisaatio käy ilmi seuraavasta kaaviosta: 3

7 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia vuonna Tuotanto oli vuonna 2010 suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. Viennin volyymi kasvoi 5,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 2,6 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,8 prosenttia. Yritykset maksoivat välittömiä veroja 37 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta osinkoja arviolta 4 prosenttia vähemmän. Yritysten kiinteät investoinnit kotimaahan vähenivät nimellisesti 5 prosenttia. Yritysten rahoitusasema oli 9 miljardia euroa ylijäämäinen. Kuluttajahintaindeksin muutos oli vuonna ,2 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia ja niiden oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi reaalisesti 2,3 prosenttia. Niiden saamat palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia ja sosiaalietuudet 4 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste, eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon, suureni. Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi edelleen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli vuonna 2010 toista vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä, joka oli lähes 10 miljardia euroa, oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta hieman pienempi kuin 1990-luvun alussa. Valtion verotulot kasvoivat 2,4 prosenttia. Tulot välillisistä veroista kasvoivat 4,4 prosenttia muun muassa arvonlisäveron korotuksen takia, mutta tulot välittömistä veroista vähenivät 1,3 prosenttia. Valtion saamat yhteisöverotuotot kasvoivat, mutta kotitalouksien valtiolle maksamat tuloverot alenivat verotuksen keventämisen takia. Julkisen sektorin alijäämä oli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkinen talous oli alijäämäinen edellisen kerran vuonna Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 55,1 prosenttia. Edellisenä vuonna suhde oli 56,3 prosenttia. Työllisyystilanne heikkeni hieman vuonna 2010 ja työttömyysasteen arvioidaan olleen 8,4 prosenttia, vähennystä vuodesta 2009 oli 0,1 prosenttia. Ennakkotilinpäätöstietojen mukaan kuntien (ilman kuntien liikelaitoksia) toimintamenot kasvoivat edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien verotulot kasvoivat 4 prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat 7,3 prosenttia. Toimintakate heikkeni 3,8 prosenttia ja kuntien yhteenlaskettujen vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate, parani 18,9 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. Vuoden 2010 aikana kuntien investointimenot kasvoivat 13,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 10,3 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden, mikä merkitsee 167 euron korotusta vuodesta Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Viime vuosien maltillinen väestönkasvu on jatkunut myös vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kunnan asukasluku kasvoi 215 henkilöllä ja oli vuoden 2010 lopussa asukasta. Myös useimpien naapurikuntien kasvu jatkui maltillisena. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 113 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 7 henkilöllä. Syntyneitä oli 95 enemmän kuin kuolleita. 4

8 Kunnan työllisyystilanne on hyvä. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 4,9 prosenttia, eli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 10,3 prosenttia. Sipoon työttömyysaste on siis koko maan keskiarvoon verrattuna yli puolta pienempi ja on 2,4 prosenttiyksikköä Uudenmaan työttömyysastetta alhaisempi. Työvoiman määrä nousi 216 henkilöllä ja oli vuoden 2010 lopussa yhteensä henkilöä. Työttömien määrä Sipoossa oli 448 henkilöä ja väheni vuoden aikana 39 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 41 henkilöä, mikä on 2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 106 henkilöä, mikä on 23 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2010 lopussa Sipoossa oli avoimena 56 työpaikkaa, mikä on 27 enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennustoiminta elpyi edellisiin vuosiin verrattuna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi 137,5 prosenttia ja rakennuslupien pidennysten määrä 152,1 prosenttia vuodesta Vuoden 2010 talousarviossa kunnan talousasemaa yritettiin pitää aisoissa ja toimialojen nettomenojen suunniteltiin pienenevän 6,7 prosenttia edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot ovat 5,8 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Suurimpana syynä tähän olivat saamatta jääneet maanmyyntitulot. Käyttömenoissa kasvua edellisvuodesta oli peräti 6 prosenttia. Tästä huolimatta tilinpäätös on ylijäämäinen ja tulorahoituksen riittävyyden osalta tasapainossa niin, ettei vuoden 2011 talousarvion toteutuminen vaarannu Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna 1,1 miljoonaa euroa, vaikka kunnan osuus verotulontasauksesta oli 5,1 miljoonaa euroa, lisäystä 0,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Verotulot kasvoivat vuonna ,2 milj. euroa (+0,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverotulot vähenivät 2,8 milj. euroa (-3,9 %). Yhteisöverotulot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 1,5 milj. euroa (+52,8 %). Sekä ennakonpidätyksen alaiset tulot että verotilitykset edellisiltä vuosilta kasvoivat. Budjetoitua huomattavasti suurempi kunnallisverokertymä johtui osittain ennakoitua myönteisemmästä kansantalouden ja työllisyyden kehityksestä maassamme vuonna 2010 ja osittain siitä, että valtio päätti marraskuussa verovuoden 2010 kunnallisverotulojen kuntaosuuden korotuksesta. Tämä merkitsi noin 1,9 milj. euron lisäystä kunnallisverotuloihin. Äyrimäärä kasvoi 4,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteisöverotulojen lisääntyminen oli seurausta siitä, että yritykset ovat toipuneet arvioitua nopeammin edellisvuosina maassamme vallinneesta taantumasta sekä siitä, että valtio on korottanut vuoden 2010 yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosentilla. Kiinteistöverotulot kasvoivat noin 1,4 milj. euroa (+48,9 %) sen johdosta, että kunta vuonna 2010 korotti kaikkia kiinteistöveroprosentteja Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2010 talousarvio laadittiin lähtökohdiltaan kunnan perustehtäviin keskittyväksi. Vuosikatearvio oli 6,9 milj. euroa. Vuosikate muodostui 4,0 milj. euroa arvioitua suuremmaksi. Tilikauden tulosarvio oli 1,4 milj. euroa, kun taas lopputulos oli kuitenkin 2,6 milj. euroa ennakoitua parempi. Toimintakulut olivat 117,6 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 9,6 milj. euroa, eli 8,9 %. Verotulot olivat 76,7 milj. euroa, kun ne alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu 6,3 milj. euroa pienemmiksi. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa, eli 0,2 %. 5

9 Investoinnit Suurin investointiryhmä vuonna 2010 oli kiinteä omaisuus. Kunta osti yhteensä 43,4 hehtaaria maata noin 3,7 milj. eurolla. Suurin osa hankituista maa-alueista sijaitsee Martinkylässä, Massbyssä ja Kirkonkylässä. Näiden varsinaisten maanostojen lisäksi kunta sai Helsingin kaupungin kanssa tehdyssä maanvaihdossa yhteensä noin 24 ha:n suuruiset maa-alueet. Tontteja myytiin noin 0,8 milj. euron arvosta. Perusparannusten investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa, kun taas uusinvestointien investointiryhmän painopiste oli liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat katujen rakentaminen Bastukärrin, Hansas II:n, Taasjärven ja Eriksnäsin alueilla sekä vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen mm. Bastukärrin kaava-alueelle, Kalkkirantaan ja Pohjois-Paippisiin. Johtolinjojen rakennustyöt aloitettiin myös Hansas II:n alueella ja Gesterbyssä. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin useita uudisrakennushankkeita, joista esimerkkeinä mainittakoon Päiväkoti Miili, Etelä-Sipoossa sekä Lukkarin koulun keittiön laajennus ja Leppätien koulun lisärakennus, Nikkilässä. Talonrakentamisen suurimpia perusparannushankkeita tilikauden aikana olivat Söderkullan koulukeskuksen ja Nikkilän vanhusten palveluasuntojen peruskorjaukset Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Verotulot toteutuivat 6,3 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa arvioitua suurempina. Kunnan tuloveroarvio ylittyi 4,7 milj. euroa. Yhteisöveroarvio ylittyi 1,3 milj. euroa ja kiinteistöveroarvio 0,2 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,6 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintatuottojen ylityksiä tai alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Ylityksiä Sosiaalityö (0,37 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,18 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,10 milj. euroa) Liikunta- ja nuorisopalvelut (0,13 milj. euroa) Vesihuolto (0,17 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,50 milj. euroa) Toimitilat (0,10 milj. euroa). Alituksia Talous- ja hallintokeskus (0,22 milj. euroa) Kehitys- ja kaavoituskeskus (1,08 milj. euroa) Varhaiskasvatuspalvelut (0,21 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tai ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Alituksia Talous- ja hallintokeskus (0,35 milj. euroa) Varhaiskasvatuspalvelut (0,21 milj. euroa) Toimitilat (0,19 milj. euroa). Ylityksiä Kehitys- ja kaavoituskeskus (0,16 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (0,45 milj. euroa) Sosiaalityö (0,22 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,09 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,29 milj. euroa) Liikunta- ja nuorisopalvelut (0,12 milj. euroa) Vesihuolto (0,19 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,45 milj. euroa). 6

10 Merkittävästi budjetoitua parempia tai huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: Budjetoitua parempia Talous- ja hallintokeskus (0,13 milj. euroa) Sosiaalityö (0,14 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,10 milj. euroa) Ympäristönsuojelu (0,11 milj. euroa) Toimitilat (0,30 milj. euroa). Budjetoitua huonompia Kehitys- ja kaavoituskeskus (1,23 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (0,53 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,19 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa Sipoon kunnan henkilöstö Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa henkilöä, mikä on 31 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 899 ja määräaikaisen henkilöstön 308. Määräaikaisen henkilöstön osuus kasvoi 18 henkilöllä ja työllistämistuella palkattuja oli 2 enemmän kuin vuonna Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden Sipoossa oli 66,1. Koko vuoden 2010 henkilöstömäärästä 433 henkilöä, eli 33,6 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 331 henkilöllä, eli 35 %:lla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kokonaisuudessaan kasvoi keskimäärin 12,9 päivään/henkilö, mikä on 2,2 päivää enemmän kuin vuonna 2009 ja myös hiukan enemmän kuin vuonna Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 15 päivää/henkilö, eli Sipoossa jäädään vielä nyt alle kunta-alan keskimääräisen tason, mikä sinänsä on hyvä asia. Tilanne on kuitenkin kehittymässä huolestuttavaan suuntaan, sillä eniten ovat lisääntyneet yli 5 päivää ja yli 180 päivää kestäneet sairauspoissaolot. Työterveyshuollon tilaston mukaan 63 % poissaoloista johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyshäiriöistä. Pitkien sairauspoissaolojen kasvuun voidaan vaikuttaa mm. varhaisella puuttumisella ja psykososiaalisten riskien kartoittamisella ja tunnistamisella. Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2010 yhteensä noin euroa, mikä on 177 euroa vakinaista työntekijää kohden. Koulutuspäivien lukumäärä oli 2 876, mikä on 291 päivää enemmän kuin vuonna Erityistä huomiota kiinnitettiin esimiesten koulutukseen. Syyskuussa 2010 aloitti 21 esimiestä puolitoista vuotta kestävän (JET) johtamistaidon erikoisammattitutkinnon suorittamisen. JET-opiskelijoiden lisäksi vuoden 2010 lopussa kunnassa oli 6 muuta oppisopimusopiskelijaa. Yleisimmät ammatit, joihin opiskellaan oppisopimuksella, ovat edelleen lähihoitaja, lastenhoitaja ja koulunkäyntiavustaja. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2010 yhteensä 25 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 23 ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 2. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 62,4 vuotta, kun koko kunta-alalla jäätiin vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2010 yhteensä euroa, mikä on euroa enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat vastaavasti euroa. Palkkamenot olivat vuonna 2010 noin 35,4 milj. euroa. Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot kasvoivat vuonna 2010 yhteensä 7 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun olivat euroa, kun vastaava luku vuonna 2009 oli euroa, lisäystä yhteensä 5,7 %. Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2010 keskimäärin 1,7 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 45,7 milj. euroa, mikä on prosentteina 46, Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toiminnalliset riskit Lakisääteisten velvoitteiden toteuttaminen ja kiristyvät laatumitoitukset edellyttävät jatkuvia henkilöstölisäyksiä, erityisesti sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoito- ja kasvatustehtävissä, mikä muodostunee riskiksi tavoitteiden toteutumiselle tulevina vuosina. Riskin toteutumisen 7

11 ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Samalla eläkeiän saavuttaneiden sipoolaisten määrä kasvaa. Nykyisen palveltutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kansainvälisen talouden vaikutukset heijastuvat tulevaisuudessa myös Suomeen ja Sipooseen, mikä tuo omat haasteensa. Verovähennysten kasvun johdosta veroaste laskee ja kuntien rahoitusalijäämä kasvaa edelleen. Vaikka Sipoon työttömyys on tällä hetkellä alhainen, niin väestön lisääntymisen myötä se myös tulee vaikuttamaan kunnan mahdollisuuksiin tarjota palveluja. Kasvava työttömyys, syrjäytymisen lisääntyminen ja terveyserojen kasvaminen sisältävät merkittävän riskin kunnan tavoitteiden toteutumiselle tulevina vuosina. Rahoitus- ja vahinkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena pitäisi olla, että suojataan kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Alustavasti on pohdittu rahoitus- ja korkoriskien hallinnan organisointia kunnassa ja suojauksen keinoja ja laajuutta. Talous- ja hallintokeskuksen keskeisimpiin tehtäviin kuuluu rahoituksen saatavuuden ja kunnan maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin Vuoden 2010 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään kohtuullisilla ehdoilla. Kunnan lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Kunnan lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin muutama vuosi sitten. Kilpailutuksen yhteydessä kunnan vastuu- ja omaisuusvahingoissa maksamien omavastuiden määrät alenivat merkittävästi, mikä on edesauttanut taloudellisten riskien hallintaa. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta Sisäinen valvonta Hallintosäännön 71. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen valvonta. Kunnanhallitus ja valiokunnat vastaavat johtamansa hallintokunnan sisäisestä valvonnasta. Hallintosäännön 70. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen. Riskien hallitsemiseksi on selvitettävä todennäköisten riskien olemassaolo ja niiden mahdolliset vahinkokustannukset. Vahinkoihin on varauduttava siten, etteivät niiden kustannukset aiheuta kohtuutonta häiriötä kunnan toiminnoille ja rahoitukselle. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Tällä hetkellä on vaikea muodostaa kokonaiskäsitystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Subdelegointimääräykset on päivitetty. Säännöt, määräykset ja päätökset on dokumentoitu ja jaettu ao. yksiköiden päälliköille ja ao. toimialojen avainhenkilöille. Tammi-huhtikuun ja tammi-elokuun osavuosikatsaukset sisälsivät seurantaraportit toiminnan ja talouden ennusteineen. Raporteista kävivät ilmi keskeiset tunnusluvut sitovien tavoitteiden, talouden, investointien ja henkilöstön osalta; tunnusluvut koskivat tavoitteita, toteumaa ja koko vuoden 8

12 ennusteita. Näiden virallisten raporttien lisäksi osastojen johtoryhmät ja valiokunnat ovat seuranneet resurssien käyttöä yleensä kerran kuukaudessa. Talousraportointijärjestelmää on kehitetty ja tuolloin tavoitteena on, että tietoa tarvitseva saa mahdollisimman oikeita ja ajantasaisia tietoja johtamistehtävien tueksi. Tätä järjestelmää tullaan edelleenkin kehittämään tulevina vuosina. Voimassa olevien sopimusten seurannan helpottamiseksi käytetään seurantaohjelmaa. Tietoturvallisuushanke, jonka tarkoituksena on it-tarkastuksessa havaittujen puutteiden poistaminen, jatkui Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2010 kunnan talous parani verotulojen, maanmyyntitulojen ja muiden toimintatuottojen kasvun ansiosta. Toimialojen menot kasvoivat kuitenkin peräti 6 prosenttia. Tilikauden tulos on ylijäämäinen. Taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Rahoituksen osalta lainamäärä kasvoi 5,7 milj. euroa ja rahavarat lisääntyivät 7,2 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 76,5 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2010 muutetusta talousarviosta noin 3,6 prosenttia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 66,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa 3,1 prosentin lisäystä vuoden 2010 muutetusta talousarviosta. Yhteisöverotuloja kertyi viime vuonna noin 4,4 milj. euroa ja vuoden 2011 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 5,5 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 15 milj. euroa, mikä merkitsee noin 0,2 milj. euron lisäystä vuoden 2010 talousarviosta. Kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2011 talousarviossa 7,1 prosenttia vuoden 2010 talousarviosta. Vaikka toiminnan rahavirta ei riitä kattamaan käyttömenojen kasvua ja investointeja, kunnan talous pysynee samalla tasolla kuin vuonna Vuoden 2011 talousarviossa tuloslaskelma on 1,4 milj. euroa ylijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 30,6 prosenttia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investoinneista. Vuoden 2010 hyvän tuloksen ansiosta kunnan nettolainanotto pysynee viime vuosia alhaisemmalla tasolla, mikä tulee kuluttamaan kunnan rahavaroja. Valtionosuudet ovat toteutumassa suunnilleen talousarvion mukaisina. Verotulokertymän ennakoidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna Tasapainoisen taloudenhoidon kannalta uudet menojen lisäykset pitäisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Kuntien rahoitustilanne on vuonna 2011 samalla tasolla kuin vuonna 2010, mutta kuntatalous pysyy jatkossakin kireänä. Tulevien vuosien suurena haasteena on käyttömenojen kasvun saaminen kuriin. 9

13 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Yli-/(ali)jäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,2 18,1 Vuosikate prosenttia poistoista 157,8 255,0 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot 10

14 2.2 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta Tuotot Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2010 yhteensä 110,1 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 2,4 milj. euroa (2,3 %). Toimintatuotot kasvoivat 1,1 milj. euroa (+6,7 %) ja valtionosuudet 1,2 milj. euroa (+8 %). Merkittävin syy toimintatuottojen muutokseen oli annetun perusopetuksen myyntitulojen lisäys. Toisaalta koko kunnan kannalta merkittävimmät tulot, verotulot, lisääntyivät 76,5 milj. eurosta 76,7 milj. euroon (+0,2 %). Vähäinen lisäys johtui siitä, että kuntajakopäätöksestä aiheutuvat vaikutukset näkyivät kunnallisverotuloissa vuonna Verotulojen jakautuminen verolajeittain Muutos Muutos-% 09/10 Kunnallisvero ,9 Yhteisövero ,8 Kiinteistövero ,9 Verot yhteensä ,2 Tuloveroprosentin ja veroäyrimäärän kehitys Tuloveroprosentti Ansioäyrit Muutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Vuoden 2010 tuotot Myyntituotot 4% Valtionosuudet 14% Maksutuotot 6% Tuet ja avustukset 1% Rahoitustuotot 0% Muut tuotot 6% Verotulot 70% 11

15 Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio TA-muutos TA + muutos Toteuma Poikkeama Tot Muutos-% 09/10 Kunnallisvero ,9 Yhteisövero ,8 Kiinteistövero ,9 Verot yhteensä ,2 Valtionosuuksien toteutuminen Talousarvio TA-muutos TA + muutos Toteuma Poikkeama Tot Muutos-% 09/10 VALTIONOSUUDET ,4 - verotulontasaus ,5 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ , Kulut Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli vuonna ,1 milj. euroa ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 6,8 milj. euroa (6,9 %). Kulujen kasvu aiheutui pääasiassa toimintakulujen kasvusta, joka oli 5,7 milj. euroa (6,1 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2010 oli yhteensä 44,9 milj. euroa (42,4 % kokonaiskuluista). Vuoden 2010 kulut Aineet,tarvikkeet ja tavarat 6% Rahoituskulut 1% Muut kulut 2% Avustukset 5% Poistot 7% Palvelujen ostot 37% Henkilöstökulut 42% 12

16 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2010 toimintatuottojen pienenemisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 4,5 milj. euroa (+6,0 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna ,2 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2010 oli 11,1 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 601 euroa. Vuosikate heikkeni 2,9 milj. euroa (-20,7 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen heikkenemisestä huolimatta lisääntyneiden verotulojen ja alhaisempien rahoituskulujen vuoksi vuosikate toteutui budjetoitua paremmin Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät. Tilikauden tulos on vuonna ,0 milj. euroa positiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2009 oli 8,4 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Investointivaraukseksi, jonka vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle, on kirjattu 2,5 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2010 muodostui 1,8 milj. euroksi, kun vuodelta 2009 syntyi ylijäämää 3,5 milj. euroa. 13

17 3. TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -15 Antolainasaamisten vähennykset 1 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Raha va ra t Raha va ra t RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 72,8 82,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,1 54,3 Lainanhoitokate 1,2 1,5 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella 14

18 3.2 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin, eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirran määrä oli 8,2 milj. euroa vuonna 2010, vähennys oli edelliseen tilikauteen verrattuna 1,7 milj. euroa. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu investointimenoista, rahoitusosuuksista ja luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2010 yhteensä 15,3 milj. euroa, mikä on 2,5 milj. euroa edellisen vuoden määrää pienempi. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen pienenemisen vuoksi väheni myös rahan käyttö investointeihin yhteensä 0,2 milj. euroa, ts. 12,1 milj. euroon. Toiminnan rahavirran ja investointien rahavirran erotuksena laskettu välitulos oli tilikaudella 3,9 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2009 vastaava määrä oli 2,5 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran muutos johtui toiminnan rahavirran pienenemisestä Rahoitus Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2010 yhteensä 11,1 milj. euroa, vastaava rahavirta vuonna 2009 oli 2,8 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2010 yhteensä 15 milj. euroa, mikä on 2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 9,2 milj. euroa. Rahoituksen kokonaisrahavirta muuttui 8,4 milj. euroa edellisvuotista suuremmaksi Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirran sekä investointien ja rahoituksen rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 7,2 milj. euroa positiiviseksi. Vuonna 2009 vastaava rahavarojen muutos oli +0,3 milj. euroa. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys Årsbidrag, 1000 Investeringar netto,

19 4. TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas Omavaraisuusaste, % 51,2 52,3 Rahoitusvarallisuus, /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus,-% 68,7 63,8 Lainakanta 31.12, milj. 57,5 51,7 Lainat, /asukas Lainasaamiset 31.12, teur 25,7 27,1 Asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 16

20 4.2 Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltyinä luonteensa mukaan Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 157,8 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi vuoteen 2009 verrattuna 11,8 milj. eurolla Taseen vastaavien erät Taseen vastaavaa-puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 123,1 milj. euroa (78 % taseen loppusummasta). Aineelliset hyödykkeet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,1 milj. euroa (7,1 %). Pysyvien vastaavien eristä eniten muuttuivat maa- ja vesialueet. Niiden arvo taseessa nousi tilikauden aikana 15,3 milj. eurosta 21 milj. euroon (+37,6 %). Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo kasvoi 0,8 milj. euroa (5,1 %), kun taas koneiden ja kaluston arvo laski 0,5 milj. euroa (-24,2 %). Kunnan rahavarojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 7,2 milj. euroa. Vaihtuvien vastaavien eristä eniten muuttuivat siirtosaamiset Taseen vastattavien erät Taseen vastattavaa-puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka osuus taseen loppusummasta on 42,2 prosenttia. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Omavaraisuusasteeksi muodostuu 51,2 prosenttia. Taseen vastattavaa-puolen eristä kasvoi tilikaudella eniten peruspääoma, 6,5 milj. euroa (14,3 %). 17

21 Lainamäärän kehitys 60, ,0 50, , ,0 35, ,0 25, ,0 15, , ,0 0, Lainakanta 31.12, milj. euroa Lainakanta, euroa/asukas 18

22 5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmaa tarkemmin. Kunnan kokonaismenot vuonna 2010 olivat 123,6 milj. euroa ja kokonaistulot 125,5 milj. euroa. Kokonaistulot ylittivät kokonaismenot 1,9 milj. eurolla. Koska rahoituslaskelman ulkopuoliset muut maksuvalmiuden muutokset olivat +5,4 milj. euroa, muodostui rahavarojen lisäykseksi 7,2 milj. euroa TULOT Varsinainen toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot Investointien rahavirta Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoituksen kassavirta Antolainasaamisten lisäykset 0-15 Antolainasaamisten vähennykset 1 12 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoituksen kassavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulojen ja kokonaismenojen -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus (1,9 milj. euroa) on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset. Rahoituslaskelmassa: Muut maksuvalmiuden muutokset itseisarvoltaan 5,4 milj. euroa Rahavarojen muutos itseisarvoltaan 7,2 milj. euroa Summa 1,9 milj. euroa 19

23 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne Sipoon kunnan konserniin kuului vuoden 2010 lopussa kaksi tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Voimassa olevien määräysten mukaisesti kunta laati ensimmäistä kertaa täydellisen konsernitilinpäätöksen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin kahdeksan kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on omistuksessaan myös seitsemän osakkuusyhteisöä. Sipoon kunnan konsernirakenne 2010 Sipoon kunta Tytäryhteisöt Asunto Oy Tiltaltti, 100 % Oy Sipoon Jäähalli Sibbo Ishall Ab 51,6 % Osakkuus- ja muut omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Sipoon Mäntykangas, 50 % Asunto Oy Sipoon Talvikki, 29,6 % Asunto Oy Sato-Talma, 23,8 % Kiinteistö Oy Sipoon Pellavatie 3, 50,0 % Kiinteistö Oy Söderkulla Tallbacka Fastighets Ab, 33,51 % Borgå folkakademi Ab, 25 % Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, 25,6 % Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1,32 % Eteva kuntayhtymä, 0,80 % Kårkulla samkommun, 4,37 % Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 7,16 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 4,45 % Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, 16,33 % Itä-Uudenmaan liitto, 18,17 % Tuusulan seudun vesilaitos, 15,36 % 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan konserniohjeet. Ohjeiden mukaan konsernia ohjaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta. Kunnanhallitus valvoo, että yhteisöt noudattavat kunnan tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisia ohjeistuksia. Tilikauden aikana ei tytäryhtiöiden toiminnassa ole tapahtunut mitään olennaista. Kunta ei ole tilikauden aikana asettanut tytäryhtiöiden toiminnalle tavoitteita. Kunta on valvonut etujaan lähinnä yhtiökokousten ja -hallitusten kautta. 6.3 Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma oli 174,8 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta 12,1 milj. euroa, eli 7,4 %. Konsernin lainat asukasta kohden olivat euroa. 20

24 6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 45 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 41 Muut rahoitustuotot 334 Korkokulut Muut rahoituskulut -367 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät 2 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Yli-/(ali)jäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 46,4 Vuosikate prosenttia poistoista 148,7 Vuosikate, /asukas 717 Asukasmäärä

25 6.5 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 2 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 257 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset -10 Antolainasaamisten vähennykset 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset 18 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2010 Investointien tulorahoitus, % 73,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,0 Lainanhoitokate 1,3 Kassan riittävyys, pv 28 22

26 6.6 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas Omavaraisuus, % Rahoitusvarallisuus, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, milj Konsernin lainat, /asukas Asukasmäärä Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Konsernin omavaraisuus (%) = 100 x (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 23

27 7. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen vapaaehtoisia varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnan tilikauden tulos on ,61 euroa ylijäämäinen. Tulos poikkeaa siitä, mitä vuoden 2010 talousarviota laadittaessa oli ennakoitu. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: muodostetaan euron investointivaraus Söderkullan koulukeskuksen peruskorjauksen rahoittamiseen tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,47 euroa kirjataan loput ,08 euroa taseeseen tilikauden ylijäämäksi. Tämän lisäksi kunnanhallitus esittää, että euron investointivaraus maa-alueiden hankkimiseen Nikkilästä ja Pigbystä sekä euron investointivaraus kunnan uutta rakennemallia koskevan päätöksen mukaiseen maanhankintaan puretaan ja vastaavat lisäykset tehdään kunnan peruspääomaan. Kunnanhallitus toteaa, että kunnan taseessa ei esiinny aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä, jotka olisi kuntalain velvoittamassa merkityksessä katettava suunnitelmakaudella TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen on kuvattu seuraavassa valtuuston hyväksymällä sitovuustasolla. Käyttötalousosan toteutuminen on esitetty toimiala- ja tehtäväaluekohtaisesti määrärahojen ja tuloarvioiden osalta. Investointiosan toteutuminen on esitetty valtuuston päättämällä tasolla hankeryhmittäin tai hankkeittain. Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu on esitetty sitovien määrärahojen osalta. Valtuuston hyväksymän sitovuustason mukaisten määrärahojen, tuloarvioiden, toimintakatteiden tai toiminnallisten tavoitteiden olennaiset poikkeamat on selitetty asianomaisissa kohdissa. Kulujen jakautuminen toimialoittain vuonna 2010 Tekniikka ja ympäristö 13 % Hallinto 7 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 41 % Sivistys 39 % 24

28 8.1 Käyttötalousosa Taulukoiden lukuohje Talousarvio TA-muutos TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 09/10 = Alkuperäinen talousarvio = Valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon = Alkuperäinen talousarvio + valtuuston hyväksymät muutokset talousarvioon = Tilinpäätös = Toteuma-% muutettuun talousarvioon = Tilinpäätösarvojen ero muutettuun talousarvioon = Edellisen vuoden tilinpäätös = Muutos edellisestä vuodesta ) 2) Talousarvio TA TA + muutos Muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot Muutos-% 09/10 Toimintatulot , ,4 Toimintamenot , ,8 Toimintakate , ,0 Suunnitelmapoistot ,4 Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina, htv 53,7 0 53,7 54,1 100,8 0,4 49,4 9,6 1) Tulot ovat plusmerkkisiä ja menot miinusmerkkisiä 2) Poikkeama-sarake = Toteuma - Talousarvio + Muutos Tuottojen ylitys + alitus - Kulujen ylitys - alitus + Toiminnan kuvaus Toiminta-ajatus ja tehtävät Määrien ylitys + alitus - Tavoitteet ja seuranta Talousarviovuoden tavoitteet ja niiden seuranta Tunnusluvut Sitovat talousarvioon otetut määrätavoitteet ja niiden toteutuminen sekä mahdollisia muita tunnuslukuja perusteluiksi ja informaatioksi aikaisemmilta vuosilta. Perustelu poikkeamalle Toteumatietojen lisäksi selvitetään valtuuston asettamien tavoitteiden ja toteutuneen toiminnan merkittävimpien erojen syyt sekä määrärahan ylitykset ja tuloarvion alitukset. Arvio tulevasta kehityksestä sekä mahdollisesti tilikauden aikana ja sen jälkeen tapahtuvat toimintaa koskevat olennaiset asiat (esim. lainsäädännön muutokset). Lisäksi toimialoittain Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Lyhyt kuvaus vuoden 2010 merkittävimmistä tapahtumista toimialan kaikkien sektoreiden toiminnassa. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet 25