Toimintasuunnitelma 2015

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. YHDISTYKSEN ROOLI, TOIMINNAN PERUSTA JA ORGANISAATIO 2.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka 2.2. Taloushallinto 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi 3.2. Jäsentoiminta Vapaaehtoisvetoinen toiminta 3.3. Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen 3.4. Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta, mm. ensitieto 3.5. Varainhankinta 4. PALVELUTOIMINTA 4.1. Tammikoti, Muistiasiakkaiden kuntouttava päivätoiminta 4.2. Palvelutuotanto Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Muistineuvolatoiminta 5. KEHITTÄMISTOIMINTA: HANKKEET JA PROJEKTIT 5.1. Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ( ) 5.2. Aivoterveys ja muisti työikäisillä ( /2015) 5.3. Hjärningar Förebyggande arbete förbättrar livskvaliteten 5.4 Liiku ja Muista ( ) 5.5 Muista asenne! ( ) 6. VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MUISTILUOTSI ASIANTUNTIJA - JA TUKIKESKUS

3 1. YLEISTÄ Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminta-ajatuksena on toimia muistihäiriöisten ja muistisairautta sairastavien henkilöiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena. Yhdistys toimii Turun, Vakka-Suomen, Turunmaan ja Loimaan seutukuntien alueella. Toiminta on alkanut vuonna Vuonna 2015 jatkamme viestinnän kehittämistä ja pyrimme kohdentamaan voimamme jäsenmarkkinointiin. Tavoitteenamme on saada uusia jäseniä ja etenkin jäsenyhteisöjä. Viestintämme on monipuolistunut, viestitämme Facebookin ja Twitterin avulla sekä toimintaalueellamme, että kansainvälisellä tasolla. Haluamme edelleen haastaa kansalaisia välittämään läheisistään ja omasta aivoterveydestään. Pidämme myös erittäin tärkeänä, että pystymme jatkossakin tarjoamaan vertaistukea ja kuntouttavaa toimintaa muistisairautta sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen. Toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa on vuoden 2015 rahoitus vielä osin epäselvä. Merkittävä ja vaikuttava projektimme Aktiivinen Arki on päättynyt ja työikäisten muistiterveyttä huomioiva projektimme päättyy tähän vuoteen. Olemme kuitenkin toiveikkaita uusien RAY: lle jätettyjen hakemusten suhteen. Muistisairautta sairastavat ihmiset ja heidän perheensä tarvitsevat yhä enemmän meitä tuomaan julkiseen keskusteluun talouden lisäksi yksilön elämänlaatuun ja hyvään arkeen liittyvät aiheet. Yhdistyksen toiminta koostuu vuonna 2015 suunnitelmien mukaan perinteisen vahvan järjestötoiminnan ohella monipuolisesta palvelu- ja kehittämistoiminnasta sekä vahvasta maakunnallisesta aluekeskustoiminnasta. 2. YHDISTYKSEN ROOLI JA TOIMINNAN PERUSTA Muistiyhdistyksen toiminnan taustalla vaikuttavat yhdistyksen perustehtävä, muistiliiton strateginen linjaus ja ennen kaikkea toimintaalueella asuvien asiakkaidemme tarpeet. Tavoitteenamme on olla vahva asiantuntijayhteisö. Toiminnassamme haluamme tarjota konkreettista tukea ja toimintaa yksittäiselle asiakkaalle, mutta myös vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Muistiliiton strategia Asiakkaiden tarpeet Yhdistyksen perustehtävä Tavoitteet ja visio Muistiyhdistys on vahva asiantuntijayhteisö, joka toiminnallaan tukee sekä yksittäisen muistisairaan henkilön ja hänen omaisensa elämänlaatua että vaikuttaa laajemmin muistisairauksiin liittyviin asenteisiin. Keinot Yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta Ensitiedon jakaminen ja kuntouttava päivätoiminta Muistiluotsin asiantuntijuus ja tukitoimet Projektien kehittämät hyvien käytäntöjen levittäminen Koulutus ja konsultointi

4 Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnan tarkoitus määräytyy yhdistyksen säännöissä (2 ). Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja vaikeiden muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja ja toimia heidän omaistensa tukena. Ylin päätösvalta on jäsenien valitsemalla hallituksella. Kymmenhenkinen hallitus edustaa yhdistystä ja vastaa toiminnastamme lakien, yhdistyksen sääntöjen ja liiton linjausten mukaisesti. Hallituksen jäsenet toimivat luottamustehtävissä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toiminnassa korostuu vankka kokemustieto ja monialainen asiaosaaminen. Pyrimme siihen, että hallituksessa on mukana sosiaali- ja terveysalan eri toimipaikkojen ja oppilaitosten edustajien lisäksi aina myös omaisedustaja sekä muistisairautta sairastavien henkilöjen edustaja. Yhdistys toimii valtakunnallisen Muistiliiton paikallisyhdistyksenä linjaten toimintaansa myös liiton strategian ja painopistealueiden mukaan. Toimintaa suuntaa Muistiliiton vuosien strategia, jonka painopistealueina ovat: Yhdistyksen johtoryhmä on linjannut tulevien vuosien toiminnan painopisteet seuraavasti Vuoden tavoitteena on uudistaa yhdistyksen suurelle yleisölle näkyvää julkisivua eli kotisivuja, jäsentiedotetta ja oheismateriaalia. Lisäksi vuoden aikana toteutetaan RAY:n mallin mukainen talouden hallinnan ja kustannusten jakamisen muutos. Seuraavan vuoden toimintaan liittyviä yritysyhteistyökumppaneita kartoitetaan Vuoden tavoitteena on kehittää ja tehostaa jäsenhankintaa ja turvata jäsenlehden tuottaminen yritysyhteistyön avulla. Jäsenille tarjottavia etuja ja palveluita kartoitetaan ja käynnistetään. Syksyksi 2015 suunnitellaan toteutettavaksi jäsenkampanja Vuoden aikana tarkastellaan yhdistyksen omia käytäntöjä ja pysähdytään pohtimaan sisäisiä käytäntöjämme. Vuoden lopuksi suunnitellaan uusi kolmivuotinen linjaus. 1) Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena. Korostetaan mm. muistisairaan osallisuutta ja saumatonta ja oikea-aikaista palveluketjua. 2) Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana. Tavoitteena on mm. se, että muistisairaat ja heidän läheisensä löytävät paikallisyhdistykset ja niiden antaman tuen ja palvelut. 3) Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Tavoitteena on lisätä terveen väestön tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä.

5 2.1. henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka Yhdistyksen toiminnan operatiivisesta johdosta vastaa kehittämis- ja palvelupäällikkö yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmä muodostuu hallituksen puheenjohtajasta ja esimiesasemassa toimivista henkilöistä. Organisaatio on jaettu niin, että henkilöstön esimiehenä toimii kunkin toimintakokonaisuudesta vastaava henkilö. Vuoden 2015 toiminta kuvataan seuraavassa kaaviossa. Henkilöstön ammattitaito, hyvä terveys ja jaksaminen sekä toimiva työyhteisö ovat yhdistyksen toiminnan onnistumisen lähtökohtia. Työyhteisön toimivuutta ja hyvää sisäistä viestintää tuetaan säännöllisillä viikkopalavereilla ja koko henkilöstön yhteisillä kuukausipalavereilla. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan eri tavoin. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ja ohjauksen sisältöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Työntekijöiden työnkuva on hyvin itsenäinen ja se mahdollistaa työaikojen joustavan suunnittelun. Työnantaja tukee työntekijöiden mahdollisuutta omatoimiseen työkyvyn ylläpitoa liikunta ja kulttuurisetelien avulla. Lisäksi työyhteisön yhteisiä virkistyspäiviä järjestetään kahdesti vuodessa. Esimiestyötä ohjaa valmentavan ohjauksen malli. Suunnittelu ja päätöksen teko on avointa ja ne pohjautuvat yhdessä luotuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Työn tekemistä kuvaa ammatillisuus ja asiakaslähtöisyys. Esimiesasemassa olevat saavat työnohjauksen lisäksi tukea johtoryhmältä ja säännöllisestä koulutuksesta. Kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran vuodessa. Keskusteluiden tavoitteena on pohtia mm. työntekijöiden työnkuvaa ja koulutustarpeita. Keskusteluissa etsitään yksilöllisiä keinoja, joiden avulla osaamisperustaa ja työmotivaatiota pidetään yllä. Koko työnyhteisön asiantuntijuutta ja yhteistyötä kehitetään yhdessä tarvittaessa myös ulkopuolisten osaajien kanssa. Muistiyhdistyksen laadukas ja ammattitaitoinen palvelu edellyttää riittävää ja pysyvää henkilöstöä (10 vakituista ja 6 määräaikaista tointa ). Työntekijöiden palkkauksessa pyritään resurssien mukaisesti pysyviin työsuhteisiin ja kilpailukykyiseen palkkausjärjestelmään. Toimivalla henkilöstöpolitiikalla taataan jatkossakin henkilöstön pysyvyys ja ylläpidetään yhdistyksen mainetta tavoiteltavana työnantajana. Muistiluotsi toimii paikallisten muistiyhdistysten tukena Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Toiminnassa ovat mukana yhteistyökumppaneita Salon, Rauman, Porin ja Kankaanpään seudun Muistiyhdistykset.

6 2.2. Taloushallinto Yhdistyksen raha-asioita hoidetaan taloussäännön mukaisesti. Taloushallinnon tehtäviä hoitavat palvelu- ja kehittämispäällikkö, Muistiluotsin aluejohtaja ja toimistosihteeri yhdessä tilitoimiston kanssa. Tilitoimisto Kaikumäki vastaa palkkahallinnosta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Tärkein tehtävämme on huolehtia varojen hallinnasta niin, että ne tulevat käytetyksi toiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tilintarkastuksen tekee tilintarkastusyhteisön ammattilainen. Tulevana vuonna tilintarkastuksen yhteydessä RAY - rahoitteisten projektien toimintaa ja taloutta tarkastellaan laajemmin. Tilintarkastaja ottaa kantaa mm. hankkeiden työaikaseurantaan sekä yleiskulujen hyväksyttävyyteen. Talousarviot ja tilinpäätökset käsitellään hallituksen kokouksessa ja esitellään jäsenistölle vuosikokouksissa. Muistiyhdistyksen pääasialliset tuotot koostuvat myös vuonna 2015 RAY:n hankeavustuksista, Turun kaupungin hyvinvointitoimialan avustuksista ja yhdistyksen jäsenten jäsenmaksuista. Lisäksi yhdistykselle tulee tuottoja pienimuotoisesta palvelutuotannosta ja varainhankinnasta. Toteuttaessamme RAY: n avustamaa toimintaa noudatamme rahoittajan hyväksi havaitsemia toimintamalleja. Koulutustilaisuuksien ja hyvän yhteistyön avulla toiminnan arviointi on kehittynyt ja raportointi keskittyy toiminnan ja saatujen vaikutusten kuvaamiseen. Työaikaseurannan lisäksi seurataan toimihenkilöiden töiden jakaantumista eri projekteille. 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi Järjestötoimen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta kaikilla tasoillaan tukee yhdistyksen perustehtävää ja toimintaajatusta. Järjestötoimi siis suunnittelee, ohjaa ja järjestää toimintaa yhdistyksen perustehtävän mukaisesti Jäsentoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen jäsenistö koostuu itse sairastuneista muistisairaista henkilöistä, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattihenkilöistä sekä kannattaja- ja yhteisöjäsenistä. Jäsentoiminnalla pyritään vastaamaan mahdollisimman monipuolisesti koko jäsenistön tarpeisiin. Tärkeä jäsentoiminnan muoto on tiedottaminen. Jokaiselle jäsenelle lähetetään vuosittain vähintään kolme jäsentiedotetta, joissa kerrotaan oman alueemme toiminnasta ja palveluista. Jäsentiedotteen kustannukset katetaan suurelta osin avustusvaroin. Jokainen jäsen saa Muistiliiton Muisti-lehden neljä kertaa vuodessa. Yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan myös kotisivuilla ja Facebook -sivuilla, joita päivitetään säännöllisesti. Twitter-tilin avaamisen jälkeen yhdistys on julkaissut tiedotteita uusimmista Suomalaisista tutkimustuloksista myös englannin kielellä Vapaaehtoisvetoinen toiminta Yhdistyksen toiminta-alue on laaja ja jäsenistön tasapuolinen alueellinen palvelu tuo omat haasteensa toiminnan kehittämiseen. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä mm. seutukunnallisia alaosastoja, jotka järjestävät paikallista toimintaa jäsenistölle. Lisäksi koko jäsenistöä palvellee jäsentoimikunta, joka järjestää virkistystoimintaa ja retkiä.

7 Muistiluotsi tukee yhdistyksen ryhmätoimintaa ohjaavia vapaaehtoisia osana maakunnallista vapaaehtoistyön kehittämis- ja tukitoimintaa. Vuoden 2015 tavoitteena on jatkaa omaisten vertaistukiryhmiä seitsemällä paikkakunnalla. Turun seutukunnassa toimintaa on Turussa, Raisiossa ja Aurassa. Turussa toimii kaksi omaisten ja läheisten vertaisryhmää. Päivä- ja iltajuttutupa ovat joka toinen viikko kokoontuvia avoimia keskusteluja kahvihetkiä henkilöille, joiden läheisellä on muistisairaus. Juttutupia ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat eli itse omaishoitajana toiminut/toimiva vapaaehtoinen yhdistyksen jäsen. Raision alaosasto tarjoaa kerran kuukaudessa avoimia, osin informatiivisia ryhmätapaamisia, joiden tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille. Vapaaehtoiset vetäjät ovat ammattihenkilöitä. Auran alaosaston vapaaehtoisina vetäjinä toimivat kaksi ammattihenkilöä. Alaosaston tarkoituksena on järjestää noin kerran kuussa vertaistuellisia tapaamisia pääasiassa omaisille. Vakka Suomen seutukunnan alaosasto toimii Laitilassa. Toiminta on teemallista, vertaistuellista juttutupatoimintaa muistisairaiden henkilöiden omaisille ja läheisille. Muistisairaan läheisen voi ottaa mukaan, jolloin hänelle järjestyy vapaaehtoisvoimin omaa toimintaa. Alaosaston vastuuhenkilönä toimii vapaaehtoinen terveydenhoidon ammattihenkilö. Loimaan seutukunnan alaosaston tapaamiset ovat osin informatiivisia, avoimia ryhmätapaamisia. Vapaaehtoiset vastuuhenkilöt ovat eläkkeellä olevia ammattihenkilöitä. Kerran kuussa järjestettävissä tapaamisissa korostuu vertaistuki ja toiminnallinen yhdessäolo. Turunmaan seutukunnan alaosasto toimii vuonna 2015 Paraisilla ja Kemiön saarella. Tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen Muistiyhdistyksellä on alueellaan merkittävä rooli muistihäiriöihin ja aivoterveyteen liittyvän tiedon välittäjänä. Tiedotuksella voidaan vaikuttaa suuren yleisön asenteisiin, painottaa muistisairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja korostaa muistisairauksien varhaisen diagnostiikan merkitystä. Tiedottavalla työllä voidaan vaikuttaa myös paikalliseen päätöksentekoon ja näin parantaa muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä arkea omissa kotikunnissaan. Tulevan vuoden tärkeimmät teemaviikot ovat Aivoviikko ja Muistiviikko. Lisäksi tapahtumia suunnitellaan vanhustenviikolle ja muiden teemapäivien yhteyteen. Aivoviikkoa suunnitellaan Muistiliiton teemalla: Taide ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Tulevan vuoden aikana jatkuu 2014 aloitettu kirjastokiertue Ajattele aivojasi. Kiertueen tarkoituksena on järjestää toiminta-alueen kirjastoissa aivoterveyteen liittyviä info-pisteitä. Yhteistyössä mm. Turun pääkirjaston kanssa suunnitellaan myös suurempia tapahtumia. Yhteistyössä Muistiliiton kanssa on suunniteltu Pori Jazz - tapahtuman yhteyteen yhdistyksen info-pistettä, jonka tarkoituksena on esitellä paikallisen Muistiyhdistyksen ja Muistiluotsin palvelutarjontaa. Syksyn muistiviikon yhteyteen on suunnitteilla jäsenkampanja ja yleisötilaisuuksia. Perinteisen tiedottamisen rinnalla aktiivisessa käytössä ovat sosiaalisen median keinot kuten Facebookin ja Twitterin kautta tiedottaminen. Käytännöllisen, suoraan muistiasiakasta koskevan tiedon lisäksi haluamme tiedottaa myös laajemmin yhteiskunnallisista asioista. Yhdistys tiedottaa mm. uusimmista tutkimustuloksista sekä lakeihin ja asetuksiin liittyvistä seikoista.

8 3.4. Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta, mm. ensitieto Eri kohderyhmille suunnattua neuvonta-, tuki- ja virkistystoimintaa järjestetään yhdistyksen eri kehittämishankkeissa ja muussa palvelutuotannossa. Näiden lisäksi pyritään asiakkaita palvelemaan myös yleisen järjestötoiminnan puitteissa mahdollisimman monipuolisesti. Muistineuvontapuhelin päivystää tuttuun tapaan keskiviikkoisin klo Numeroon voi soittaa ja keskustella mistä tahansa muistiin ja muistisairauksiin liittyvistä asioista. Omaisten virkistyslomia toteutetaan kaksi kappaletta yhteistyössä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimivien muistiyhdistysten, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon ja Raha-automaattiyhdistyksen kanssa Varainhankinta Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus tulee erilaisten avustusten, myytyjen palvelujen laskutuksen ja jäsenmaksujen muodossa. Vuoden 2014 aikana jäsentiedotteen rahoittamismahdollisuuksia on kartoitettu ja luotu hyviä yhteistyösopimuksia vuodelle Vuoden 2015 aikana varainhankintaa toteutetaan aikaisemman mallin mukaisesti. Myytäviä varainhankintatuotteita ovat T-paidat, heijastimet ja avainnauhat. Uusia tuotehankintoja ei ole suunnitteilla vuodelle Tavoitteena on aloittaa neuvottelut yhteistyökumppanien kanssa varainhankitaan liittyvien tapahtumien järjestämisestä. Yhdistys on hakenut Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta avustusta voidakseen tarjota riittävästi neuvontaa, ohjausta ja tukea eri kohderyhmille Turussa. Vuodelle 2015 jätettävän avustushakemuksen mukaan toimintaa järjestetään seuraavasti: 1. Muistisairautta varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden ensitietokurssit keväällä ja syksyllä. Viiden iltapäivän mittaiselle kurssille voi osallistua kerrallaan kymmenen turkulaista muistiasiakasta. 2. Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden omaisten ensitietokurssit keväällä ja syksyllä. Viiden iltapäivän mittaisille kursseille voi osallistua kerrallaan 15 turkulaista omaista. Ensitiedon jälkeen sairastuneilla on mahdollisuus jatkaa toiminnallisessa ryhmässä. 3. Kuntouttava ryhmätoiminta, johon voivat osallistua muistisairaitta sairastava ja hänen omaisensa yhdessä. Ryhmät kokoontuvat kevät- ja syyskaudella. Molempiin ryhmiin voi osallistua kerrallaan 8 turkulaista pariskuntaa. 4. Muistijumppakurssit terveille ikääntyneille Turkulaisille.

9 4. PALVELUTOIMINTA 4.1. Muistikuntoutus Tammikoti, Muistiasiakkaiden kuntouttava päivätoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ylläpitämä Tammikoti on vuodesta 1990 toiminut muistisairaiden henkilöiden päivätoimintapaikkana muodostaen tärkeän osan muistiasiakkaiden ja heidän perheidensä avohuollon palveluja. Tammikoti toimii Turun kaupungin toiminta-avustuksen turvin. Tammikoti on avoinna jokaisena arkipäivänä. Asiakkaiden kuljetuksesta huolehtii vuonna 2015 Turun kaupungin logistiikkapalvelut. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Turun kaupungin kotihoidon ja muistikoordinaattorien kanssa. Yhdistyksen päivätoiminta on profiloitunut palvelemaan asiakkaita, jotka hyötyvät aktiivisesta, kuntouttavasta toiminnasta. Vuoden 2015 aikana on edelleen tarkoitus vahvistaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa niin, että päivätoiminta aloitettaisiin mahdollisimman pian muistisairausdiagnoosin jälkeen eli yhä varhaisemmassa vaiheessa. Tarkoituksena on ottaa käyttöön enemmän tietotekniikkaan liittyviä keinoja ja käyttää muistikuntoutuksen tukena mm. tabletti-tietokonetta. Tammikodin toiminnan peruslähtökohtana on muistiasiakkaan yksilöllinen huomiointi. Päivätoiminnassa työskentelee kolme ohjaajaa ja yksi hoitoapulainen, mikä mahdollistaa yksilöllisen ja laadukkaan toiminnan pienryhmissä. Asiakkaiden toimintakykyä ylläpidetään kuntouttavalla työotteella ja tarjoamalla monipuolisesti aktivoivaa toimintaa. Jokaiselle asiakkaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Toiminnan sisältö muotoutuu asiakkaiden tarpeiden perusteella, tukeutuen kuitenkin viimeisimpään teoriatietoon ikääntyvien ja muistisairaiden tukemisesta ja kuntoutuksesta. Päivittäisiä toimintoja ovat mm. ulkoilu, aivojen aktivointi erilaisin harjoittein, lihaskunto- ja tasapaino harjoittelu sekä ohjatut keskusteluhetket. Erityistä huomiota kiinnitetään perheen kokonaistilanteeseen. Tulevan vuoden aikana pyritään jatkamaan yhteistyötä Turun Yliopiston kanssa. Aiemmin toteutuneen yhteistyön aikana puheterapeutin tutkintoon tähtäävät opiskelijat suorittivat osan opinnoistaan toteuttamalla kommunikaatiota tukevia harjoituksia pienryhmissä muistikuntoutuksen asiakkaille.

10 Muistineuvolatoiminta 4.2. Palvelutuotanto Varsinais-Suomen Muistiyhdistys pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman monipuolisesti. Koska kaikkiin toimintamuotoihin ei ole mahdollista saada yleistä ulkopuolista rahoitusta, osa toiminnoista on tuotteistettu ja palvelua tarjotaan maksullisena. Myytävistä palveluista peritään tuottamisesta aiheutuneet todelliset kulut eli mitkään myydyistä palveluista eivät tuota yhdistykselle voittoa tai tappiota. Yhdistys ei osallistu kilpailutuksiin, vaan myytävillä palveluilla paikataan mahdollisia alueellisia palveluvajeita. Kaikki myytävät palvelut ovat sisällöltään yhdistyksen perustehtävän ja sääntöjen mukaisia. Muistineuvolatoimintaa on tarjottu ja tuotettu toiminta-alueen kuntiin vuodesta Muistiyhdistykseltä ostettava neuvolatoiminta on ollut kunnille joustava vaihtoehto turvata neuvonta- ja muistihoitajapalvelut niitä tarvitseville. Vuoden 2015 tavoitteena on säilyttää muistineuvolatoiminnan tuottaminen kuntiin. Muistineuvolapalveluita tuotetaan kuntien sosiaalija/tai terveystoimiin kuntien tekemien ostopalvelusopimusten mukaisesti. Tavoitteena on, että jokaisessa toiminta-alueen kunnassa olisi asukkaiden käytössä muistihoitajan tai -neuvojan palveluita joko kunnan itsensä tuottamana tai kunnan oman palvelun puuttuessa ostopalveluna esim. Muistiyhdistyksestä Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistys tukee sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattihenkilöstöä ja opiskelijoita mm. koulutuksen ja konsultaation keinoin. Tärkeä ammattihenkilöstön kouluttamisen ja konsultaation muoto on eri hoitoyksiköiden ja yhteisöjen maksullinen räätälöity koulutus, jossa sisältö määritellään tarkasti kohderyhmän omien tarpeiden mukaan. Vuonna 2015 haluamme tuoda yhdistyksen osaamisen ja ammattitaidon yhä paremmin esiin. Koulutustarjontaa markkinoidaan suoraan toiminta-alueen ammattihenkilöstölle. Yhdistys tarjoaa myös esim. eläkeläisyhdistyksille maksullisia Huolehdi muististasi luentoja ja Pidä huolta muististasi muistijumppasarjoja. Yhdistys tekee koulutusyhteistyötä mm. Turun kesäyliopiston, Ammattiopisto Livian ja lääketehtaiden kanssa. Lisäksi ammattihenkilöstön koulutusta ja konsultointia toteutetaan kehittämistoiminnan osana. 5. KEHITTÄMISTOIMINTA: HANKKEET JA PROJEKTIT Varsinais-Suomen Muistiyhdistys toteuttaa perustehtäväänsä myös kehittämistoiminnan avulla. Raha-automaatti-yhdistyksen rahoituksen turvin toimivat projektit täydentävät kuntien palvelujärjestelmää, ja siten väestön hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuonna 2015 yhdistyksessä toimii kolme aikaisemmin käynnistynyttä projektia. Vuodelle 2015 suunnitellut uudet projektit aloittavat toimintansa kevään aikana mikäli rahoitus varmistuu. Rahaautomaattiyhdistykseltä haettujen uusien projektien avustuspäätökset julkistetaan alustavasti joulukuussa Uusilla projektihakemuksilla pyritään vastaamaan asiakaskunnan tarpeisiin ja tavoitteena on edelleen se, että kehittämislinjan projektit yhdessä muun toiminnan kanssa kattavat koko muistisairaan hoito- ja kuntoutuspolun osa-alueet toiminta-alueellamme.

11 5.1. Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ( ) Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2015 muistisairautta sairastavat henkilöt ja heidän omaisensa tietävät mahdollisuudesta hakea vapaaehtoisavustajaa ja vakituisia avustussuhteita syntyy vuoden aikana 50 kpl. vapaaehtoistyön imago etenkin sos. ja terv. alan opiskelijoiden keskuudessa paranee opiskelijoiden suunnittelemien viestintäkeinojen avulla. vapaaehtoisten koulutuksia järjestetään yht. 20 kpl ja niillä tavoitetaan 200 vapaaehtoista. muiden vapaaehtoistyötä koordinoivien yhdistysten vapaaehtoistoimijoita koulutetaan suunnitelmallisesti muistiin liittyen. Yhteistyön tuloksena projektin toiminta jää elämään projektirahoituksen jälkeen. Projektin päätavoitteena on muistiasiakkaiden mahdollisimman itsenäisen elämän tukeminen ja kotona asumisen mahdollistaminen vapaaehtoisten avustajien tuella. Lisäksi tarkoituksena on hyvän toimintamallin juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää eli projektissa luodun mallin siirtäminen toimintaalueen kuntiin osaksi kuntien toimintaa. Projekti toteutetaan Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ja Lihastautiyhdistyksen yhteistyöprojektina. Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille projektissa välitetään vapaaehtoisia avustajia arjen toimintoihin (asioinnit, retket, liikunta, toiminnallinen yhdessäolo jne.) Projektin viidentenä toimintavuotena 2015 toimitaan lähes koko Varsinais- Suomen alueella. Avustajien peruskoulutuksia (A-kursseja) jatketaan Avustajakeskuksen vammais-avustajakurssien yhteydessä sekä vanhoilla että uusilla toiminta-alueilla. Peruskoulutusten jälkeen järjestetään alueittain syventävää jatkokoulutusta (B-kurssi) sekä lisäkoulutusta (C-kurssi) avustajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Muistikoulutusta tarjotaan aktiivisesti myös muiden vapaaehtoistoimintaa koordinoivien yhdistysten ja yksiköiden vapaaehtoisille toimijoille. Projektin aikana opittuja ja kehitettyjä toimintamalleja levitetään ja hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Projekti tekee tiivistä yhteistyötä mm. Turun Seudun Vanhustuen ja Suomen Karvakaverit ry:n kanssa. Avustajasuhteen alussa tehtäviä kotikäyntejä jatketaan edelleen. Ensimmäinen käynti avustettavan luokse tehdään yhdessä omaisen, avustajan, Muistiyhdistyksen työntekijän ja tarvittaessa kotihoidon työntekijän kanssa. Kotikäynnin tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet avustajakäynneille sekä luoda suotuisat lähtökohdat avustussuhteelle. Kotikäyntien juurruttaminen ja mallintaminen on vuoden suurimpia haasteita. Muistiasiakkaiden vakituisille avustajille suunnattujen vertaisryhmien toiminta jatkuu projektityöntekijöiden ohjaamana. Vertaisryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi avustajana toimiville tarjotaan kaksi kertaa vuodessa virkistäytymistilaisuuksia. Vuoden aikana aloitetaan yhteistyö Turun Ammattikorkeakoulun Tukialuksen kanssa, tavoitteena kehittää uusia mainontakeinoja avustajein rekrytoinnin tueksi. Uusia keinoja käytetään aktiivisesti ja ne pyritään vakinnuttamaan toimintaan. Muistiasiakkaat pyritään myös tavoittamaan sairauden varhaisemmassa vaiheessa, jolloin avustajan avulla pystytään pitämään yllä tai parantamaankin asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä elämää ja kotona selviytymistä.

12 TYKY-toimintaan soveltuvia tilaisuuksia. Viimeisenä toimintavuonna 5.2. Aivoterveys ja muisti työikäisillä ( ) varmistetaan kehitettyjen mallien juurtuminen osaksi yhdis- tyksen toimintaa. Keskeiset toimenpiteet keväällä 2015 (päättyvä projekti) Työikäisten muistiasioiden asiantuntiverkosto on kehittynyt hyvin Yleisöluentojen järjestäminen aktiiviseksi ja laajaksi verkostoksi (n. 250 jäsentä). Jäsenistö koostuu Kummottos aivoist huolehrita - ja TYKY-tilaisuuksien juurrutus mm. lääkäreistä, psykologeista, työterveys- ja terveydenhoitajista, Työikäisten muistiasioiden asiantuntiverkoston juurtumisen päihdetyöntekijöistä sekä TE-toimistojen asiantuntijoista. Verkostopäivien varmistaminen aiheet pohjautuvat jäsenten tarpeisiin, päiviä järjestetään Työikäisten muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä yksi keväällä ja syksyllä. Lisäksi neljästi vuodessa kootaan ja lähetetään jäsenille sähköisesti verkostotiedote, joka sisältää tuoreimmat te tojen juurrutuksen varmistaminen Muistioirekysely työikäisille -lomakkeiden (suomi, ruotsi ja englanti) juurruttamisen jatkaminen osaksi työikäisten kanssa toi- aivoterveyteen ja muistiin liittyen. Verkoston ansioista työikäisten väitöskirjat, muut tutkimukset sekä tulevat koulutukset työikäisten mivien ammattilaisten toimintaa kanssa toimivat tunnistavat entistä tehokkaammin muistihäiriöt ja Artikkelin julkaiseminen alan lehdessä. muistisairauksien riskitekijät. Tutkimuksiin ja hoitoon ohjaus tehostuu eli muistihäiriöiset työikäiset saavat aiempaa parempaa ohjausta. Tiedotteen kokoamisesta ja verkostopäivistä kirjataan malli, jota toteutetaan Projektin päätavoitteet ovat: jatkossa paitsi yhdistyksen muiden toimijoiden myös Pir- kanmaan ja Kouvolan Muistiyhdistysten kanssa, jotta verkoston toiminta jää elämään. Myös Muistioirekysely työikäiselle - lomakkeiden juurrutuksessa käytäntöön eri puolille Suomea tehdään laajaa yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. 1. Työikäisten aivoterveyden ja muistin vaaliminen sekä yleisiin asenteisiin vaikuttaminen. 2. Muistisairauksien riskitekijöitä omaavien työikäisten tunnistaminen. 3. Alkavaa muistisairautta sairastavien tehokas tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen sekä tuen vahvistaminen. 4. Työikäisten muistiasiakkaiden ja läheisten mielekkään elämän tukeminen. Projekti toimii vielä vuoden 2015 alussa siirtyvän avustuksen turvin. Projektissa jatkaa yksi työntekijä. Yleisöluentojen järjestämistä jatketaan projektin päätösseminaareina. Yleisöluennot on suunnattu erityisesti työikäisille, ja niiden teemat käsittelevät aivoterveyttä monipuolisesti. Jotta aivoterveysaiheella tavoitetaan myös kohdennetumpia ja pienempiä työikäisten ryhmiä, on projektissa kehitetty Kummottos aivoist huolehrita sekä Työikäisten muistisairautta sairastavien ja heidän läheistensä te lat jatkuvat yhdistyksessä viiden kerran sarjoina keväällä ja syksyllä. Kussakin te lassa on tietty aihe, johon kutsutaan luennoijaksi aiheen asiantuntija ja lisäksi osallistujilla on mahdollisuus keskustella toistensa, projektin työntekijöiden ja asiantuntijan kanssa. Jatkorahoitusta haetaan VSSHP:n Neurologian toimialueelta. Projektin kirjoittamia artikkeleita pyritään julkaisemaan kevään aikana vähintään yhdessä ammattilaislehdessä. Näillä paitsi juurrutetaan projektin toimintaa, myös lisätään yleistä tietämystä aivoterveydestä ja työikäisten muistihäiriöistä. Laajempien artikkelien lisäksi kustakin yleisöluennosta kirjoitetaan lyhyempiä asiapitoisia artikkeleita seutukuntien paikallislehtiin.

13 5.3 Hjärningar Förebyggande arbete förbättrar livskvaliteten (Aivoituksia ennaltaehkäisyllä parempaa elämänlaatua) De väsentligaste målsättningarna och åtgärderna år 2015 Sprida information om hjärnhälsa och motivera målgruppen att främja sin egen och närståendes hjärnhälsa genom fortsatta föreläsningarna om hjärnhälsa (3 st.), kurser i minnesträning (4 st.), infopunkter (5 st.) och evenemang Pensionärernas kunskap om minnessjukdomarnas riskfaktorer, tidiga tecken på en minnessjukdom samt olika sätt att främja hjärnhälsan börjar öka. De arbetsföra får information om temat Främja yrkespersonernas samarbete; mötena fortsätter, kunskap och erfarenheter delas, servicen och material diskuteras för att främja de insjuknades och anhörigas välbefinnande Öka synligheten i svenskspråkiga lokala medier och bland människorna genom infopunkter och evenemang Möten med arbetsgrupperna i kommunen samt på nationell Projektets huvudmålsättningar är: nivå fortsätter att främja den svenskspråkiga befolkningens hjärnhälsa att främja välbefinnandet hos personer med en minnessjukdom samt deras anhöriga Målsättningen är att i Pargas, Åbo och på Kimitoön: - öka pensionärernas kunskap om faktorer som påverkar hjärnhälsan, metoder som upprätthåller hjärnhälsan samt minnessjukdomarnas riskfaktorer och tidiga tecken på en minnessjukdom. Sprida information till de arbetsföra om hjärnhälsa och riskfaktorerna. - främja välbefinnandet hos personer med en minnessjukdom och deras anhöriga genom att via nätverkssamarbetet och olika arbetsgrupper utveckla servicen för dessa målgrupper. Främja samarbetet mellan tvåspråkiga enheter som arbetar med minnesfrågor. - kartlägga svenskspråkigt befintligt material och information gällande minnesfrågor. Projektets verksamhetsområde och målgrupper är den svenskspråkiga befolkningen i Pargas (som består av Pargas, Nagu, Korpo, Houtskär och Iniö), Kimitoön (som består av Kimito, Västanfjärd och Dragsfjärd) samt Åbo. Målsättningen är att under varje år förverkliga någon form av verksamhet för varje målgrupp (pensionärer, arbetsföra, yrkespersoner tre kommunerna. personer med en minnessjukdom) i de Föreläsningarna om hjärnhälsa förverkligas främst i samarbete med pensionärsföreningarna i kommunerna. Under föreläsningarna Knoppen är toppen Håll hjärnan i skick (3st.) marknadsförs kursen i minnesträning Knoppen är toppen träna gärna hjärnan 5 ggr (4st.), som förverkligas en tid efter föreläsningen. Ungefär ½ år efter kursen ordnas en uppföljningskurs (2 ggr) för att preliminärt kunna konstatera kursens resultat och effekter. Dessutom ordnas temaeftermiddagar i samarbete med kommunerna. En temaeftermiddag består av föreläsning, diskussion, övningar och material. Arbetsgrupperna i kommunerna och den nationella gruppen sammankommer regelbundet, alla minst 2 ggr/år och diskuterar bl.a. serviceformer, material, terminologi och minnesklienternas behov samt hur den gemensamma kunskapen och färdigheterna på bästa sätt kan utnyttjas för att främja välbefinnandet för minnesklienterna och deras anhöriga. Grupperna diskuterar utvecklingsarbetet, både omfattande nationellt och kommunalt nära målgrupperna samt på tjänstemannanivå. Något sammanställt svenskt material finns tillgängligt. Arbetsgrupperna i kommunerna fungerar även som projektets styrgrupper. Minnesveckan och hjärnveckan uppmärksammas under året. Synlighet på svenska i olika medier samt bland människorna i kommunen i form av infopunkter och evenemang är en viktig del av arbetet i projektet.

14 5.4 Liiku ja Muista. Liiku ja Muista projektille on haettu RAY:n avustusta vuosille Projektiin on tarkoitus palkata kaksi työntekijää ja projektin toiminta-alue on Turku ja ympäristökunnat. Päätavoitteena on: Muistiasiakkaan, hänen omaisensa ja ikääntyvän väestön liikunnallisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen vapaaehtoistyötä tukemalla yhteistyössä urheiluseurojen, paikallisten järjestöjen ja kuntien liikuntatoimen kanssa. Osatavoitteita ovat: Asiakastyön näkökulmasta -Muistiasiakkaan ja hänen omaisensa osallistumismahdollisuuksien parantaminen -Muistiasiakkaan ja hänen omaisensa aktiivisen toimintakyvyn ylläpitämisen tukeminen -Ikääntyvien kannustaminen aivoterveelliseen liikkumiseen Vapaaehtoistyön näkökulmasta -Vapaaehtoisten liikuntaryhmänohjaajien osaamisen vahvistaminen ja ohjaajien määrän lisääminen Palvelujen näkökulmasta -Muistiasiakkaille ja heidän omaisilleen sopivien yleisten liikuntapalveluiden lisääminen -Aivoterveysasioiden ja ikäihmisten huomioimisen lisääminen yleisissä liikuntajärjestöissä Projektin aikana luodaan seuraavat mallit seurojen ja järjestöjen liikuntatoiminnan tueksi: 1. LiiMu-ryhmätoiminnan malli urheiluseuroille ja ikäihmisten järjestöille ja heitä hoitaville tahoille 2. LiiMu-ryhmänohjaajan malli 3. LiiMu-tutortoiminnan malli Yhdessä luotu LiiMu ryhmätoiminnan malli on sovellettavissa seurojen ja yhdistysten toimintaan lajista riippumatta. Malli antaa eväät erilaisten aivoterveyteen ja muistiin liittyvien ryhmien perustamiseen ja kehittämiseen. LiiMu ryhmänohjaajan malli sisältää ryhmänohjaajien peruskoulutuksen, jossa painopisteenä ovat ohjauksen eri keinot ja tiedon lisääminen muistisairauksista. Ryhmien ohjaajia tuetaan ja opastetaan ohjaamaan ryhmäläisiä joilla on muistihäiriöitä. Peruskoulutusta tukee sähköinen ryhmänohjaajan opas. Projektin edetessä koulutetut tutorit voivat kouluttaa uusia ryhmänojaajia. LiiMu tutortoiminnan malli sisältää tutorkoulutuksen. Tutorin koulutetaan syvällisemmin aivoterveyteen, muistiin ja muistisairauksiin liittyen. Tutor on ryhmänohjaajien henkilökohtainen tuki ja sparraaja. Tutor tukee ryhmän ohjaajaa tämän työssään: Kuuntelee, havainnoi, antaa konkreettisia neuvoja ja luo positiivista ilmapiiriä. Projektin alussa Tutorina toimivat projektin työntekijät. Ensimmäisen toimintavuoden aikana käynnistetään yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa. Yhteistyöverkosto luodaan ja osaamisen jakaminen vahvistuu. Yhteistyökumppanit tapaavat toisensa ja yhteinen suunnitelma LiiMu- ryhmätoiminnan malliksi valmistuu. Ryhmänohjaajien peruskoulutuksen pilottimalli valmistuu ja sen tueksi luodaan sähköinen versio.

15 5.5. Muista asenne! Projektille on haettu RAY avustusta vuosille , projektia haetaan osaksi Paikka auki ohjelmaa. Projekti toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Marttojen kanssa, joka on toiminnassa osaprojektina. Projektia hallinnoi Muistiyhdistys. Projektiin palkataan kaksi työntekijää. Projektin päätavoitteena on: Päätavoitteena on vahvistaa syrjäytymisriskiryhmässä olevien nuorten työllistymisedellytyksiä ja elämänhallinnan taitoja sekä edistää ikääntyneiden elämänhallintaa tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia matalan kynnyksen toiminnassa. Syrjäytymisriskissä olevan nuoren työelämätaidot paranevat ryhmätoiminnan myötä ja hänen mahdollisuutensa hallita omaa elämäänsä ovat paremmat. Nuoret ohjataan jakson jälkeen joko opiskelemaan tai suoraan työelämään esimerkiksi yhdistettynä oppisopimuskoulutukseen. Ikääntynyt kokee hallitsevansa omaa elämäänsä paremmin ja hänen itseluottamuksensa vahvistuu nuorten kanssa työkokeilun myötä. Sekä terveen että muistisairautta sairastavan arjen sisältö monipuolistuu. Projektissa hyödynnetään Varsinais-Suomen Marttojen "Työavain" - mallia, josta räätälöidään uudenlainen osallistava toimintamalli. Projektin kohderyhmä, nuoret ja ikääntyvät osallistuvat yhdessä toiminnallisiin ryhmiin, joiden sisältö suunnitellaan osallistujien mukaan. Osatavoitteita ovat: Asiakkaan näkökulmasta -syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja ikääntyneiden arjen taitojen lisääntyminen -nuorten työelämätaitojen kehittäminen käytännössä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vahvistaminen -nuoren jatkopolun suunnittelu yhdessä nuoren kanssa -nuorten asenteisiin vaikuttaminen suhteessa omaan aivoterveyteen ja ikääntyneisiin -ikääntyneen kokemus aktiivisena toimijana vahvistuu ja mieliala kohenee -muistisairautta sairastavan henkilön arki muuttuu aktiivisemmaksi nuorten harjoittelujaksojen myötä Palvelujen näkökulmasta - työllistymistä tukevien palvelumallien lisääntyminen -eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittyminen - ikääntyneen väestön tietotaidon hyödyntämisen oivaltaminen nuorten palvelumalleissa Pääsääntöisesti toiminta sisältää arkitoimien harjoittelua, vuorovaikutusharjoituksia, omien taitojen ja vahvuuksien löytämistä taiteen ja kulttuurin keinoin sekä motivoivaa keskustelua. Ensimmäisen toimintavuoden aikana käynnistetään yhteistyö ja kehitetään ryhmätoiminnan malli toimivaksi kokonaisuudeksi. Kohderyhmän tavoittaminen alkaa ja siihen käytetään runsaasti resursseja.

16 6. VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MUISTILUOTSI - ASIANTUNTIJA - JA TUKIKESKUS Muistiluotsi asiantuntija - ja tukikeskus on vuonna 2007 Ray:n määräaikaisella kehittämishankerahoituksella käynnistetty toiminta, joka on osa Muistiliiton valtakunnallista Muistiluotsi-verkostoohjelmaa. Muistiluotsi-toiminta ja sen rahoitus vakiinnutettiin vuoden 2012 alusta pysyväksi toiminnaksi. Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella toimivaa Muistiluotsia hallinnoi Varsinais- Suomen Muistiyhdistys. Salon Muistiyhdistys on toiminnassa mukana yhteistyökumppanina Varsinais-Suomessa ja Rauman, Porin ja Kankaanpään seudun Muistiyhdistykset Satakunnassa. Muistiluotsien tavoitteet: 1)Tukea muistisairasta ja hänen läheisiään asiakaslähtöisesti ja maakunnasta nousevien tarpeiden mukaisesti kehittämällä ja ylläpitämällä järjestölähtöistä matalan kynnyksen asiantuntija- ja tukikeskustoimintaa. 2) Vahvistaa muistisairaiden ja heidän läheistensä osallisuutta ja vertaisuuden kokemusta mahdollistamalla ja kehittämällä vapaaehtoisja vertaistoimintaa. 3) Vahvistaa muistisairaiden oikeuksien ja hyvän hoidon toteumista sekä muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumisen vaikuttamalla maakunnan alueella tehtävän muistityön kehittämiseen. 4) Edistää muistisairaan hyvinvointia verkostoitumalla muiden alan toimijoiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä koko maakunnan alueella sekä vahvistamalla muistiyhdistysten roolia kattavan tuen toteutumisessa. 5) Tukee muistisairaan ja hänen läheistensä hyvinvointia lisäämällä ja levittämällä tietoa muistisairauksista, tuen mahdollisuuksista sekä aivoterveydestä muistisairaille ja heidän läheisilleen.