Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry on vuonna 1988 perustettu muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa oikeuksien edistämiseksi toimiva omais- ja potilasyhdistys, jonka toimialueen muodostaa neljä seutukuntaa: Turun seutu, Vakka-Suomen seutu, Loimaan seutu sekä Turunmaan seutu. Toimialueella on 26 kuntaa. Yhdistyksen tarkoitus määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja vaikeiden muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja ja toimia heidän omaistensa yhdyselimenä Yhdistyksen hallitus valittiin syyskokouksessa Hallitus järjestäytyi seuraavasti: Ulla Korpela, puheenjohtaja Anita Kostiainen, varapuheenjohtajana Anne Auramo Anne Merta Mirja Helle Riitta Karjalainen Anja Kylävalli Riitta Niskanen Jorma Salonen Markku Uusitalo Vuoden aikana toimintaa toteutettiin Muistiliiton strategisten painopisteiden mukaisesti. Jäsenistölle suunniteltiin ja toteutettiin uudenlaisia tapahtumia ja suunnattiin voimavaroja myös sähköiseen viestintään etenkin sosiaalisessa mediassa. Yhdistyksen toimintaan on kuulunut useiden eri kehittämishankkeiden hallinnointi, yhteistyöverkostojen rakentaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä vapaaehtoistyön merkityksen vahvistaminen. Lisäksi yhdistys ylläpitää jo pitkät perinteet omaavaa muistiasiakkaiden kuntouttavaa päivätoimintayksikkö Tammikotia. Toimikauden lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 715. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 78 ja yhdistyksestä erosi 28 jäsentä. Yhdistyksen järjestötoiminta jatkui vahvana vapaaehtoisvetoisen jäsentoiminnan ansiosta. Jäsenistölle ja asiakkaille tarjottiin vapaaehtoisten järjestämää toimintaa jokaisessa toiminta-alueen neljässä seutukunnassa kuudella eri paikkakunnalla. Lisäksi jäsentoimikunnan järjestämät virkistystilaisuudet olivat kaikkien jäsenten käytössä. Vuoden aikana Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen avustuksella tuotettiin ensitietokursseja ja kuntouttavaa päivätoimintaa (Tammikoti). Lisäksi yhdistyksellä oli perinteisen järjestötoiminnan ohessa pienimuotoista palvelutuotantoa, mm. muistineuvolatoimintaa ja koulutus- ja konsultaatiopalveluita. Päättyneellä tilikaudella oli käynnissä neljä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustamaa toimintoa. Projektiavustuksella rahoitettiin Aktiivinen arki-, Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille - ja Aivoterveys ja muisti työikäisillä - projektit. Jatkuvalla RAY hankerahoituksella toimivan Varsinais-Suomen Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskuksen toiminta laajeni vuonna 2013 myös Satakunnan alueelle. Hallituksen sihteerinä toimi palvelu- ja kehittämispäällikkö Hanne-Maarit Suokas. Yhdistyksen tilintarkastajana toimi Price Waterhouse Coopers ja kirjanpidosta vastaa Tilitoimisto Kaikumäki ky.

3 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Tilikauden lopussa yhdistyksessä työskenteli 16 henkilöä. Yhdistyksen toiminnasta vastaa kehittämis- ja palvelupäällikkö ja Muistiluotsin toiminnasta aluejohtaja. Yhdistys on jatkanut oman jäsentiedotteensa tuottamista neljä kertaa vuodessa siitä huolimatta, että tiedotteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole voitu kattaa yritysten tuella kuin pieneltä osin. Lisäksi yhdistys on investoinut varainhankintatuotteisiin kuluvan vuoden aikana. Yhdistyksen kaikkien toimintamuotojen (Tammikoti, järjestötoiminta ja projektit) yhteenlasketut tuotot olivat ,35 euroa ja kulut ,83 euroa. Yhdistyksen tilikausi on alijäämäinen ,48 euroa. Yhdistyksen talous pysyy edelleen vakaalla pohjalla. Alkaneena tilikautena yhdistyksen toimintaa jatketaan muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä parhaaksi. Vuonna 2014 haluamme kehittää edelleen yhdistyksen ulkoista ilmettä vastaamaan nykypäivän tarpeita. Vuoden alussa alkaa uusi RAY-rahoitteinen projekti Hjärningar, joka on yhdistyksen ensimmäinen ruotsinkielinen projekti. Lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin toiminta Satakunnassa laajenee uuden muistineuvojan aloittaessa työnsä.

4 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhdistyksen rooli, toiminnan perusta ja organisaatio 1.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka 1.2. Taloushallinto 2. Järjestötoiminta 2.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi 2.2. Jäsentoiminta Vapaaehtoisvetoinen toiminta 2.3. Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen 2.4. Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta 2.5. Varainhankinta 3. Palvelutoiminta 3.1.tammikoti, muistiasiakkaiden kuntouttava päivätoiminta 3.2.palvelutuotanto Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Muistineuvolatoiminta 4. Kehittämistoiminta: hankkeet ja projektit 4.1. Aktiivinen arki ( ) 4.2. Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ( ) 4.3. Aivoterveys ja muisti työikäisillä ( ) 5. Varsinais-suomen ja satakunnan muistiluotsi asiantuntija - ja tukikeskus

5 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus YHDISTYKSEN ROOLI JA TOIMINNAN PERUSTA YLEISTÄ Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminta-ajatuksena on ollut alusta lähtien toimia muistihäiriöisten ja muistisairautta sairastavien henkilöiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena. Yhdistys toimii Turun, Vakka-Suomen, Turunmaan ja Loimaan seutukuntien alueella. Toiminta-alueella on yhteensä 26 kuntaa. Laskennallisesti toiminta-alueella asuu yli muistisairautta sairastavaa henkilöä. Muistiliiton strategia Asiakkaiden tarpeet Yhdistyksen perustehtävä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnan tarkoitus määräytyy yhdistyksen säännöissä (2 ). Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja vaikeiden muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja ja toimia heidän omaistensa tukena. Tavoitteet ja visio Muistiyhdistys on vahva asiantuntijayhteisö, joka toiminnallaan tukee sekä yksittäisen muistisairaan henkilön ja hänen omaisensa elämänlaatua että vaikuttaa laajemmin muistisairauksiin liittyviin asenteisiin. Ylin päätösvalta on jäsenten valitsemalla hallituksella. Kymmenhenkinen hallitus edustaa yhdistystä ja vastaa toiminnastamme lakien, yhdistyksen sääntöjen ja liiton linjausten mukaisesti. Hallituksen jäsenet toimivat luottamustehtävissä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toiminnassa korostuu vankka kokemustieto ja monialainen asiaosaaminen. Vuonna 2013 hallituksessa on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan eri toimipaikkojen ja oppilaitosten edustajien lisäksi myös kolme omaisedustajaa sekä muistisairautta sairastavien henkilöjen edustaja. Keinot Yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta Ensitieto ja kuntouttava päivätoiminta Muistiluotsin asiantuntijuus ja tuki Projektien kehittämät hyvät käytännöt Koulutus ja konsultointi Muistiyhdistyksen toiminnan taustalla vaikuttavat yhdistyksen perustehtävä, muistiliiton strateginen linjaus ja ennen kaikkea toimintaalueella asuvien asiakkaidemme tarpeet. Tavoitteenamme on olla vahva asiantuntijayhteisö. Toiminnassamme haluamme tarjota konkreettista tukea ja toimintaa yksittäiselle asiakkaalle, mutta myös vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuvio: Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnan perusta

6 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Yhdistys toimii valtakunnallisen Muistiliiton paikallisyhdistyksenä linjaten toimintaansa myös liiton strategian ja painopistealueiden mukaan. Vuonna 2013 Muistiliitto toimi teemalla VÄLITÄ! 1.1. henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka Yhdistyksen toiminnan operatiivisesta johdosta vastasi kehittämis- ja palvelupäällikkö yhdessä johtoryhmän kanssa. Organisaatio on jaettu niin, että henkilöstön esimiehenä toimii kunkin toimintakokonaisuuden vastuuhenkilö. Vuoden 2013 toiminta kuvataan seuraavassa kaaviossa. Organisaatiokaavio 2013 Toimintaa suuntaa Muistiliiton vuosien strategia, jonka painopistealueina ovat: 1) Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena. Korostetaan mm. muistisairaan osallisuutta ja saumatonta ja oikea-aikaista palveluketjua. 2) Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana. Tavoitteena on mm. se, että muistisairaat ja heidän läheisensä löytävät paikallisyhdistykset ja niiden antaman tuen ja palvelut. 3) Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Tavoitteena on lisätä terveen väestön tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä. Henkilöstön ammattitaito, hyvä terveys ja jaksaminen sekä toimiva työyhteisö ovat yhdistyksen toiminnan onnistumisen lähtökohtia. Työyhteisön toimivuutta ja hyvää sisäistä viestintää tuetaan säännöllisillä toimipaikkojen viikkopalavereilla ja koko henkilöstön yhteisillä kuukausipalavereilla.

7 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu eri tavoin. Työntekijöiden työnkuva on hyvin itsenäinen ja se mahdollistaa työaikojen joustavan suunnittelun. Työnantaja on tukenut työntekijöiden mahdollisuutta omatoimiseen työkyvyn ylläpitoon liikunta ja kulttuurisetelien avulla. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ja ohjauksen sisältöä ja tarvetta on arvioitu säännöllisesti. Vuoden 2013 aika työntekijöiltä kysyttiin työnohjauksen merkityksestä. Henkilökunnan näkökulmasta työnohjaus: - on luottamuksellista ja avointa - tukee työssä jaksamista - tuo uusia näkökulmia työhön - auttaa keskittymään olennaiseen työssä - on tilaisuus saada palautetta Työyhteisön yhteisiä virkistyspäiviä järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Keväisin järjestettävän työkykyä ylläpitävän virkistyspäivän teemoina on perinteisesti ollut yhdessäolon lisäksi liikunta tai ulkoilu. Vuonna 2013 päivä suuntautui Turun saaristoon ulkoilun merkeissä. Vuoden toisena virkistyspäivänä vietettiin henkilökunnan yhteiset joulujuhlat. Suunniteltujen päivien lisäksi yhdistys otti haasteen vastaan, ja osallistui järvisählyn MM kilpailuun. Vuoden 2013 aikana on kehitetty esimiestyötä ja määritelty esimiestyötä ohjaavan valmentavan ohjauksen malli. Suunnittelu ja päätöksen teko on avointa ja ne pohjautuvat yhdessä luotuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Työn tekemistä kuvaa ammatillisuus ja asiakaslähtöisyys. Esimiesasemassa olevat ovat saaneet mahdollisuuden työnohjaukseen ja osallistuneet sosiaali- ja terveysalan johtamisvalmennukseen. Kehityskeskustelu käytiin jokaisen työntekijän kanssa kerran vuoden aikana. Keskusteluiden tavoitteena oli pohtia mm. työntekijöiden työnkuvaa ja koulutustarpeita. Koko työyhteisön asiantuntijuutta ja yhteistyötä kehitettiin yhdessä myös ulkopuolisten osaajien kanssa. Yhteinen kehittämispäivä vietettiin Päivän pohjalta johtoryhmä alkoi muotoilla yhdistyksen strategisia painopisteitä seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Muistiyhdistyksen laadukas ja ammattitaitoinen palvelu edellyttää riittävää ja pysyvää henkilöstöä. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksessä työskenteli 16 työntekijää, 11 vakituista ja 5 määräaikaista tointa. Työntekijöiden palkkauksessa pyritään resurssien mukaisesti pysyviin työsuhteisiin ja kilpailukykyiseen palkkausjärjestelmään. Toimivalla henkilöstöpolitiikalla taataan jatkossakin henkilöstön pysyvyys ja ylläpidetään yhdistyksen mainetta tavoiteltavana työnantajana Taloushallinto Yhdistyksen raha-asioita on hoidettu taloussäännön mukaisesti. Taloushallinnon tehtäviä hoitivat palvelu- ja kehittämispäällikkö, Muistiluotsin aluejohtaja ja toimistosihteeri yhdessä tilitoimiston kanssa. Tilitoimisto Kaikumäki vastasi palkkahallinnosta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Tärkein tehtävämme on ollut huolehtia varojen hallinnasta niin, että ne tulevat käytetyksi toiminnan kannalta parhaalla

8 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus mahdollisella tavalla. Vuosittaiset talousarviot ja kuukausittainen seuranta mahdollistaa nopean reagoinnin talouden muutoksiin. Tilintarkastuksen teki vuonna 2013 PricewaterhouseCoopers Oy. Talousarviot ja tilinpäätökset käsiteltiin hallituksen kokouksissa ja hyväksyttiin jäsenistön vuosikokouksissa. Muistiyhdistyksen pääasialliset tuotot koostuvat RAY:n hankeavustuksista, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen avustuksista ja jäsenmaksuista. Lisäksi yhdistykselle tulee tuottoja pienimuotoisesta palvelutuotannosta ja varainhankinnasta. Toteuttaessamme RAY: n avustamaa toimintaa noudatamme rahoittajan hyväksi havaitsemia toimintamalleja. Yhdistyksen toiminnan rahoituksen jakautuminen JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi Järjestötoimen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta kaikilla tasoillaan tukee yhdistyksen perustehtävää ja toimintaajatusta. Järjestötoimi siis suunnittelee, ohjaa ja järjestää toimintaa yhdistyksen perustehtävän mukaisesti Jäsentoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen jäsenistö koostuu itse sairastuneista muistisairaista henkilöistä, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattihenkilöistä sekä kannattaja- ja yhteisöjäsenistä. Jäsentoiminnalla pyritään vastaamaan mahdollisimman monipuolisesti koko jäsenistön tarpeisiin. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Turun seudun lihastautiyhdistyksen tiloissa ja sääntömääräinen syyskokous pidettiin Turun Kristillisellä opistolla. Puheenjohtajana toimi Ulla Korpela ja sihteerinä Hanne- Maarit Suokas. Jäsenten määrä vuonna 2013 oli 715. Uusia jäseniä liittyi 78 ja jäseniä erosi 28. Jäsenmäärä on säilynyt entisellä tasollaan. Positiivinen muutos on nähtävissä siinä, että jäseniä on eronnut huomattavasti aikaisempaa vähemmän. Tärkeä jäsentoiminnan muoto on tiedottaminen. Jokaiselle jäsenelle lähetettiin neljä jäsentiedotetta, joissa kerrottiin oman alueemme toiminnasta ja palveluista. Jokainen jäsen sai myös Muistiliiton Muistilehden neljä kertaa vuodessa. Jäsentiedotteen kustannukset pyrittiin kattamaan avustusvaroin. Vuonna 2013 jäsentiedotteen julkaisua tuki Viking Line ja MailService. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin myös kotisivuilla ja Facebook -sivuilla, joita päivitetään säännöllisesti.

9 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Vapaaehtoisvetoinen toiminta Yhdistyksen toiminta-alue on laaja ja jäsenistön tasapuolinen alueellinen palvelu tuo omat haasteensa toiminnan kehittämiseen. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä mm. seutukunnallisia alaosastoja, jotka järjestävät paikallista toimintaa jäsenistölle. Lisäksi koko jäsenistöä palvellee jäsentoimikunta, joka järjestää virkistystoimintaa ja retkiä. Muistiluotsi tukee yhdistyksen ryhmätoimintaa ohjaavia vapaaehtoisia osana maakunnallista vapaaehtoistyön kehittämis- ja tukitoimintaa. Vapaaehtoisista jäsenistä koostuva jäsentoimikunta vastaa koko jäsenistölle tarkoitetuista virkistyksellisistä tapaamisista. Toimikunnan jäsenenä vuonna 2013 olivat Tuula Kurki ja Ulla Lehtimäki. Vuonna 2013 järjestettiin kahdeksan tapaamista: -Tammikuussa jäsenilta kouluttautumisen merkeissä lihastautiyhdistyksen tiloissa aiheena muistisairaan kohtaaminen. -Helmikuussa jäsentapaaminen tutustumalla Biologiseen museoon oppaan johdolla. -Maaliskuussa tutustuminen Silver Plus kuntoklubiin. -Huhtikuussa vierailu Maneeriteatterissa. -Toukokuussa kesäkauden avajaiset Yhdistyksen tiloissa. -Syyskuussa tutustuminen Vanhalinnan museoon Liedossa. -Marraskuussa tutustuminen Saga Seniorikeskus Kaskenpuistoon ja joulujuhlat Turun Kristillisellä opistolla. Vapaaehtoisten ryhmänohjaajien ansiosta omaisten vertaistukiryhmiä voitiin toteuttaa usealla paikkakunnalla. Vuoden 2013 aikana vertaistukiryhmiä kokoontui kuudella eri paikkakunnalla. Vuoden aikana ryhmiin osallistui kerrallaan keskimäärin 10 henkilöä. Ryhmät kokoontuivat paikkakunnasta riippuen 8 20 kertaa vuoden aikana. iltajuttutupa ovat joka toinen viikko kokoontuvia avoimia keskusteluja kahvihetkiä henkilöille, joiden läheisellä on muistisairaus. Juttutupia ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat eli itse omaishoitajana toiminut/toimiva vapaaehtoinen yhdistyksen jäsen. Raision alaosasto tarjoaa kerran kuukaudessa avoimia, osin informatiivisia ryhmätapaamisia, joiden tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille. Vapaaehtoiset vetäjät ovat ammattihenkilöitä. Auran alaosaston vapaaehtoisina vetäjinä toimivat kaksi ammattihenkilöä. Alaosaston tarkoituksena on järjestää noin kerran kuussa vertaistuellisia tapaamisia pääasiassa omaisille. Vakka Suomen seutukunnan alaosasto toimii Laitilassa. Toiminta on teemallista, vertaistuellista juttutupatoimintaa muistisairaiden henkilöiden omaisille ja läheisille. Muistisairaan läheisen voi ottaa mukaan, jolloin hänelle järjestyy vapaaehtoisvoimin omaa toimintaa. Alaosaston vastuuhenkilönä toimii vapaaehtoinen ammattihenkilö. Loimaan seutukunnan alaosaston tapaamiset ovat osin informatiivisia, avoimia ryhmätapaamisia. Vapaaehtoiset vastuuhenkilöt ovat eläkkeellä olevia ammattihenkilöitä. Kerran kuussa järjestettävissä tapaamisissa korostuu vertaistuki ja toiminnallinen yhdessäolo. Turunmaan seutukunnan alaosasto toimii Paraisilla. Tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille. Alaosasto tekee yhteistyötä kunnan työntekijöiden kanssa. Vetäjinä toimii kaksi ammattihenkilöä. Kaikki toiminta on kaksikielistä. Paraisten kaupunki avusti vuonna 2013 muistijumppakurssin, joka oli suunnattu ruotsinkielisille Paraisilla asuville henkilöille. Lisäksi järjestettiin ruotsinkielinen yleisöluento aivoterveydestä Kemiön saarella kunnan avustuksella. Turun seutukunnassa toimintaa on Turussa, Raisiossa ja Aurassa. Turussa toimii kaksi omaisten ja läheisten vertaisryhmää. Päivä- ja

10 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen Muistiyhdistyksellä on alueellaan merkittävä rooli uusimman muistitiedon välittäjänä. Tiedotuksella voidaan vaikuttaa suuren yleisön asenteisiin, painottaa muistisairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja korostaa muistisairauksien varhaisen diagnostiikan merkitystä. Tiedottavalla työllä voidaan vaikuttaa myös paikalliseen päätöksentekoon ja näin parantaa muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä arkea omissa kotikunnissaan. Toimintavuoden aikana yhdistys järjesti kaksi tiedotuskampanjaa teemaviikkojen mukaan. Maaliskuun aivoviikon teemana oli Liiku muistisi hyväksi ja syyskuussa muistiviikolla teemana oli Välitä!. Yhdistys on pyrkinyt olemaan näkyvillä suuren yleisön joukossa. Muistiviikolla järjestetty Välitä! kävelytapahtuma Turun kauppatorilla keräsi runsaasti osallistujia. Muistiliiton kanssa yhteistyössä järjestetty tapahtuma oli ensimmäinen suuri ulkoilmatapahtuma, jonka yhdistys on järjestänyt. Tilaisuuden juonsi Markku Heikkilä, kaupungin tervehdyksen toi Minna Arve ja yhteisen jumpan ohjasi Kike Elomaa. Mukana tapahtumassa olivat EDUN Turku ja Suomen Karva-Kaverit ry sekä paikallisia tuttuja, mm. Marjukka Karttunen, Jarmo Laivoranta, Sari Tamminen ja Jarmo Rosenlöf. Välitä- kävelyn tukijoina olivat Turun Seudun Osuuspankki, Nutrcia, Novartis, Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, Confienta ja RAY. Välitä kävely-tapahtuma tavoitti yli 300 kuntalaista. Tämän lisäksi vuoden aikana on järjestetty lukuisia pienempiä tilaisuuksia ympäri toiminta-aluetta. Yhdistyksen kotisivut perustettiin vuonna 2010 osoitteessa Vierailujen määrä on kasvanut tasaisesti joka vuosi. Vuonna 2013 sivuilla vieraili 8164 yksittäistä kävijää, katselukertoja oli kpl. Kaikkina päivinä ja vuorokaudenaikoina kotisivuilla oli kävijöitä. Vähiten vierailijoita oli heinäkuussa. Katsotuimmat sivut olivat yhdistyksen yhteystiedot sekä tapahtumakalenteri kävijämäärä Kaavio kuvaa kävijämäärää vuositasolla. Facebookissa tiedotettiin omien tapahtumakutsujen lisäksi uusimmista muistiasioihin liittyvistä tutkimustuloksista sekä jaettiin mielenkiintoisia artikkeleita ja uutisia.

11 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta Eri kohderyhmille suunnattua neuvonta-, tuki- ja virkistystoimintaa järjestettiin yhdistyksen eri kehittämishankkeissa ja palvelutuotannossa. Näiden lisäksi asiakkaita on palveltu myös yleisen järjestötoiminnan puitteissa mahdollisimman monipuolisesti. Muistineuvontapuhelin on päivystänyt keskiviikkoisin klo Lisäksi Muistiluotsin muistineuvoja on ohjannut ja neuvonut asiakkaita aina tarpeen mukaan Varainhankinta Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus tulee erilaisten avustusten, myytyjen palvelujen laskutuksen ja jäsenmaksujen muodossa. Vuonna 2013 uudistettiin yhdistyksen varainhankintatuotteita. Myyntiin tulivat uudet T-paidat, avainnauhat ja heijastimet. Yhdistys on hakenut Turun sosiaali- ja terveystoimelta avustusta voidakseen tarjota riittävästi neuvontaa, ohjausta ja tukea eri kohderyhmille Turussa. Vuodelle 2013 avustusta myönnettiin seuraaviin toimintoihin: 1) Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden ensitietokursseihin, joita järjestettiin keväällä ja syksyllä. Viiden iltapäivän mittaiselle kurssille osallistui 8-10 henkilöä kerrallaan. 2) Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden kuntouttavaan ryhmätoimintaan. 3) Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden omaisten ensitietokurseihin, joita järjestettiin keväällä ja syksyllä. Viiden iltapäivän mittaisille kursseille osallitui henkilöä kerrallaan. 4) Kuntouttavaan ryhmätoimintaan, johon osallistuivat puolisot yhdessä. Ryhmät kokoontuivat kevät- ja syyskaudella. Turun kursseihin ja ryhmiin on ollut mahdollista osallistua myös muista Varsinais-Suomen kunnista, joko itse maksaen tai oman kunnan maksusitoumuksella. 3. PALVELUTOIMINTA Yhdistyksen palvelutuotanto on vuonna 2013 koostunut Turun kaupungin avustamasta kuntouttavasta päivätoiminnasta, kuntien ostamasta muistineuvolatoiminnasta ja koulutustoiminnasta.

12 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Tammikoti, Muistiasiakkaiden kuntouttava päivätoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ylläpitämä Tammikoti on vuodesta 1990 toiminut muistisairaiden henkilöiden päivätoimintapaikkana muodostaen tärkeän osan muistiasiakkaiden ja heidän perheidensä avohuollon palveluja. Tammikoti toimii Turun kaupungin toiminta-avustuksen turvin. Tammikoti on avoinna jokaisena arkipäivänä. Asiakkaiden kuljetuksesta huolehti vuonna 2013 Turun kaupungin logistiikkapalvelut. Tammikodin toiminnan peruslähtökohtana on muistiasiakkaan yksilöllinen huomiointi. Päivätoiminnassa työskenteli vuonna 2013 kolme ohjaajaa ja yksi hoitoapulainen, mikä on mahdollistanut yksilöllisen ja laadukkaan toiminnan pienryhmissä. Asiakkaiden toimintakykyä on ylläpidetty kuntouttavalla työotteella ja tarjoamalla monipuolisesti aktivoivaa toimintaa. Jokaiselle asiakkaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Asiakkaiden yksilöllistä kohtaamista ja tukemista ovat edesauttaneet päivätoiminnan aloittamisvaiheessa tehdyt kotikäynnit ja omaistenillat. Yhteistyö Turun kaupungin kotihoidon, päivätoiminnankoordinaattorin ja muistikoordinaattorien kanssa on jatkunut tiiviinä. Yhdistyksen päivätoiminta on profiloitunut palvelemaan asiakkaita, jotka hyötyvät aktiivisesta, kuntouttavasta toiminnasta. Toimintaan on osallistunut vuoden 2013 aikana yli 60 eri asiakasta. Suurin osa käviöistä oli vuotiaita. Kyselyssä tiedusteltiin myös kehitysehdotuksia päivätoimintaa koskien. Kehitysideat koskivat pääasiassa omaisteniltojen määrää ja omaisille suunnattua tiedottamista. Kehitysehdotukset on otettu huomioon vuoden 2014 suunnittelussa. Vuoden aikana neljä sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa ovat suorittaneet opintoihin liittyvän työssäoppimisjakson Tammikodissa. Vuonna 2013 Turun kaupunki mittasi asiakastyytyväisyyttä omaisille lähetetyllä kyselyllä. Tyytyväisyyttä mitattiin asteikolla 4 10, jolla 4 oli huonoin arvosana. Tammikodin arvosana vuodelta 2013 on 9,26. Kyselyssä arvioitiin mm. päivätoiminnan tukea sairastuneen kotona selviytymistä ja omaisteniltojen tärkeyttä vastaajille.

13 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Palvelutuotanto Varsinais-Suomen Muistiyhdistys pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman monipuolisesti. Koska kaikkiin toimintamuotoihin ei ole mahdollista saada yleistä ulkopuolista rahoitusta, osa toiminnoista on tuotteistettu ja palvelua tarjotaan maksullisena. Myytävistä palveluista peritään tuottamisesta aiheutuneet todelliset kulut eli mitkään myydyistä palveluista eivät tuota yhdistykselle voittoa tai tappiota. Yhdistys ei osallistu kilpailutuksiin, vaan myytävillä palveluilla paikataan mahdollisia alueellisia palveluvajeita. Kaikki myytävät palvelut ovat sisällöltään yhdistyksen perustehtävän ja sääntöjen mukaisia Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistys tukee sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattihenkilöstöä ja opiskelijoita mm. koulutuksen ja konsultaation keinoin. Tärkeä ammattihenkilöstön kouluttamisen ja konsultaation muoto on eri hoitoyksiköiden ja yhteisöjen maksullinen räätälöity koulutus, jossa sisältö määritellään tarkasti kohderyhmän omien tarpeiden mukaan. Räätälöityjä koulutustilaisuuksia vuonna 2013 oli 13; osallistujia näissä koulutuksissa 322. Vuonna 2013 koulutettiin mm. Seuraavista aiheista: - perustietoa etenevistä muistisairauksista - haasteellinen käyttäytyminen osana muistisairautta -muistisairaan toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi - suunnitelmallinen kuntoutumista edistävä toiminta muistiasiakkaiden hoitoyksikössä Yhdistys tarjoaa pääasiassa eläkeläisyhdistyksille maksullisia Huolehdi muististasi luentoja. Näitä tilaisuuksia pidettiin vuoden aikana 9 ja osallistujia oli yhteensä 282. Yhdistys tekee koulutusyhteistyötä mm. Turun kesäyliopiston, Ammattiopisto Livian ja lääketehtaiden kanssa. Lisäksi ammattihenkilöstön koulutusta ja konsultointia toteutetaan kehittämistoiminnan osana Muistineuvolatoiminta Muistineuvolapalveluita tuotetaan kuntien sosiaali- ja/tai terveystoimiin kuntien tekemien ostopalvelusopimusten mukaisesti. Tavoitteena on, että jokaisessa toiminta-alueen kunnassa olisi asukkaiden käytössä muistihoitajan tai -neuvojan palveluita joko kunnan itsensä tuottamana tai kunnan oman palvelun puuttuessa ostopalveluna esim. Muistiyhdistyksestä. Muistiyhdistykseltä ostettava neuvolatoiminta on ollut kunnille joustava vaihtoehto turvata neuvonta- ja muistihoitajapalvelut niitä tarvitseville. Vuonna 2013 neuvolapalveluita ostivat Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Loimaa ja Oripää), Kustavin kunta sekä Taivassalon kunta. Neuvolapäiviä oli Loimaalla 33, Kustavissa ja Taivassalossa kaksi. Työntekijänä muistineuvoloissa toimi muistineuvoja Marjo Silvander. Muistineuvolavastaanotot pidettiin tilaajan osoittamassa toimipisteessä. Vastaanottoaikoja varasivat henkilöt, jotka olivat huolissaan muistinsa heikkenemisestä, muistisairauden varhaisvaihetta sairastavat henkilöt sekä heidän omaisensa ja läheisensä sairauden kaikissa vaiheissa. Cerad -muistitestausten osuus oli merkittävä koko toimintavuoden ajan kaikissa muistineuvoloissa.

14 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Muistineuvoloiden vastaanottokäyntejä oli Loimaalla 87, Kustavissa 7 ja Taivassalossa 5. Kaikkien kolmen muistineuvolan asiakkaista suurin osa oli muistiasiakkaita, joita kävi yhteensä 98. Heistä 37 oli miehiä ja 61 naisia. Nuorin muistiasiakas oli 52-vuotias ja vanhin 90- vuotias. Vastaanottokäyntien yleisin syy oli muistitestaus, joka tehtiin miltei kaikille muistiasiakkaille. 22 vastaanottokäynnillä asiakkaina oli muistisairautta sairastavan henkilön lisäksi omainen keskustelemassa läheisensä sairauteen liittyvistä asioista. Yhdellä käynnillä omainen tuli yksinään keskustelemaan läheisensä sairauteen liittyvistä asioista. Neurologisiin jatkotutkimuksiin ohjattiin 38 muistiasiakasta. Kontrolloitaviksi muistineuvoloihin jäi 21 asiakasta, 19 asiakkaan jatkotutkimukset ja -hoito jäi lääkärin päätettäväksi ja loppujen 20 kanssa sovittiin, että kontrollit lopetetaan ja asiakas ottaa yhteyttä, jos tilanne heikkenee. nan kanssa kattavat koko muistisairaan hoito- ja kuntoutuspolun osaalueet. RAY valvoo avustusten käyttöä. Valvonnalla varmistetaan, että avustuksensaajat käyttävät avustuksen siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty, toteutuneet kulut vastaavat avustuspäätöstä ja avustusehtoja ja lakia raha-automaattiavustuksista noudatetaan. Vuonna 2013 yhdistys on raportoinut rahoittajalle edellisen vuoden toiminnasta sovitusti. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on toteuttanut RAY:n avustuksilla projekteja jo luvun alusta lähtien. Terveyskeskuslääkäreiden lähettäminä muistineuvoloihin tuli 22 asiakasta, neurologin lähettäminä 19 asiakasta ja hoitavan tahon lähettämänä yksi asiakas. Muistineuvojan kutsumina kontrollitestaukseen saapui 22 asiakasta. Omasta aloitteestaan muistineuvolaan tuli 30 asiakasta ja omaisensa toiveesta neljä. 4. KEHITTÄMISTOIMINTA: HANKKEET JA PROJEKTIT Varsinais-Suomen Muistiyhdistys toteuttaa perustehtäväänsä myös kehittämistoiminnan avulla. Raha-automaatti-yhdistyksen rahoituksen turvin toimivat projektit täydentävät kuntien palvelujärjestelmää, ja siten väestön hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuonna 2013 yhdistyksessä toimi kolme aikaisemmin käynnistynyttä projektia; Aktiivinen Arki, Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ja Aivoterveys ja muisti työikäisillä. Lisäksi jatkuvarahoitteinen Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi - asiantuntija- ja tukikeskus jatkoi toimintaansa. Kehittämislinjan projektit yhdessä muun toimin- Lähde:

15 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Aktiivinen Arki (2014) Projektin päätarkoituksena on luoda toimivia malleja muistiasiakkaiden ja heidän omaishoitajiensa toimintakyvyn edistämiseksi kotona ja hoitoyksiköissä. Tavoitteena on lisätä perheiden ja ammattihenkilöiden tietoa ja ymmärrystä muistisairaiden kuntoutumisen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista sekä löytää keinoja kuntoutumisen toteutumiseen sairauden kaikissa vaiheissa. Toiminnan viitekehyksenä on Muistiliiton Kuntoutusmalli. Aktiivinen Arki -kuntoutusprojekti on käynnistynyt vuonna 2009 ja projektia jatketaan siirtyvien varojen avulla vielä vuonna 2014 yhden päätoimisen työntekijän voimin. Projektin alussa toiminta-alueena olivat pilottikunnat (Raisio, Kaarina ja Lieto), joiden kanssa tehtiin yhteistyötä muistisairaiden hoitopolun kaikilla tasoilla. Projektiyhteistyö pilottikuntien kanssa on päättynyt ja kaikkiin pilottikuntiin on juurtunut projektin kautta aloitettuja muistisairaiden sekä heidän omaistensa kuntoutumista edistäviä toiminta- ja hoitokäytäntömalleja. Vuonna 2013 jatkettiin v aloitettua kehittämistoimintaa Loimaalla ja Pöytyällä. Loppuvuodesta käynnistettiin kehittämisyhteistyön suunnittelu Vakka-Suomen alueella ja se toteutuu vuonna Projektissa työskenteli vuoden 2013 aikana kaksi päätoimista työntekijää. Projektin aikana on luotu erilaisia ryhmätoimintamalleja kotona asuville muistiasiakkaille ja heidän omaisilleen. Vuonna 2013 pidettiin kuntoutusryhmää kerran viikossa Paraisilla toimimalla kunnan työntekijän työparina, sekä kaikille avoimia kuntoutusryhmiä kaksi kertaa viikossa Turussa muistiyhdistyksen tiloissa. Lisäksi kehitettyä kuntoutusryhmämallia juurrutettiin osaksi Turun kaupungin Muistiyhdistykseltä ostamaa pariskuntien ensitiedon jatkoryhmän sisältöä. Ryhmät olivat kooltaan 6-16 henkilöä ja kokoontumisia vuoden 2013 aikana oli yhteensä 82 kertaa. Projektin järjestämiin ryhmiin osallistui yhteensä 88 henkilöä. Ryhmissä kerätyn suullisen ja kirjallisen palautteen mukaan kaikki osallistujat ovat hyötyneet ryhmän toiminnasta ja tärkeiksi on koettu erityisesti ryhmässä saatu vertaistuki, aivo toimintaa aktivoiva toiminta sekä ryhmässä käymisen myönteinen vaikutus mielialaan. Hoitoyksiköissä projektin tavoitteena on tuoda esiin muistisairautta sairastavien kuntoutumista edistäviä näkökulmia kuten kuntoutussuunnitelma-, ryhmätoiminta-, ulkoilu-, kirjaamis- ja viikko-ohjelmasekä omaisyhteistyökäytäntöjä. Henkilöstöä on opastettu tukemaan muistisairaiden toimintakykyä ja aktiivisuutta järjestämällä hoitajille kehittämisiltapäiviä. Kehittämisiltapäiviin on sisältynyt teoriatiedon lisäksi käytännön harjoituksia mm. avustamis- ja vuorovaikutustilanteista, jotta kuntoutumista edistävä työtapa juurtuisi työtapoihin. Loimaan kotihoidossa 2012 aloitettua Arjen aktivointi-koulutusta jatkettiin keväällä 2013 ja syksyllä koulutus laajeni palveluasumisyksikköön. Projektin kautta tuotiin koulutukseen näkökulmaa muistisairaan toimintakyvyn tukemisesta. Pöytyän Kartanokodissa osallistuttiin omaisteniltaan ja toteutettiin hoitohenkilöstön kehittämisiltapäivä. Hoitajien kehittämisiltapäiviä, omaisteniltoja ja esimiesten konsultaatiokäyntejä toteutui vuoden 2013 aikana yhteensä 29 kertaa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä erilaisilla hoitoyksiköiden omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisilla kokonaisuuksilla. Kehittämisyhteistyöhön osallistui yhteensä 140 hoitajaa ja eri yksiköissä pidettyihin omaisteniltoihin 100 omaista. Hoitoyksiköiden hoitajien ja esimiesten palautteiden mukaan kaikki ovat hyötyneet kehittämistyöstä ja sen tuloksena arkikuntoutuminen, ryhmätoiminta ja omaisyhteistyö ovat lisääntyneet. Hoitosuunnitelmiin on lisätty kuntoutussuunnitelmaa sisältäviä osuuksia, kirjaamiskäytäntöihin on kiinnitetty huomiota ja hoitajat ovat ymmärtäneet liikunnan ja toimintakykyä tukevan työotteen merkityksen muistisairaalle. Projektissa luotuja toimintamalleja on juurtunut osaksi muistisairaan hoitopolkua monessa Varsinais-Suomen kunnassa. Projektin viimeisenä vuonna pyritään varmistamaan juurtuneiden mallien mukaisen toiminnan jatkuminen sekä juurruttamaan vielä keskeneräisiä toimintoja tukemalla hoitoyksiköiden ja ryhmätoimintojen vetäjiä.

16 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ( ) Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille -projekti käynnistyi vuonna 2011 yhteistyössä Turun seudun lihastautiyhdistyksen kanssa. Projektin päätavoitteena on muistiasiakkaiden mahdollisimman itsenäisen elämän tukeminen ja kotona asumisen mahdollistaminen vapaaehtoisten avustajien tuella. Lisäksi tavoitteena on hyvän toimintamallin juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin kohderyhmänä ovat kotona asuvat muistisairautta sairastavat ja heistä koostuvat toiminnalliset ryhmät sekä heidän omaisensa ja läheisensä. Muistiyhdistys toimii projektissa päähallinnoijana ja vastaa avustajien muistikoulutuksesta ja tuesta sekä avustajatoiminnan kehittämisestä muistiasiantuntijuuden näkökulmasta. Lihastautiyhdistys vastaa välitystoiminnasta ja avustajien tuesta sekä yleisestä avustajatoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2013 projektintoiminta-alueena on ollut Turku sekä Turun- ja Loimaan seutukunta. Avustajakeskuksen järjestämillä Vammaisavustajakursseilla (Akurssi) on muistiosuus (1 h), jolla annetaan perustietoa muistisairauksista ja muistiasiakkaan kohtaamisesta. Muistiasiakkaiden avustamisesta kiinnostuneet saavat yhden päivän mittaisen syventävän koulutuksen (B-kurssi), jolla lisätään valmiuksia toimia muistisairaiden kanssa. Muistiasiakkaiden kanssa jo toimineille avustajille järjestetään lisäkoulutusta (C-kurssit) heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Vuoden 2013 aikana A-kursseja pidettiin 12, joihin osallistui yhteensä 170 kurssilaista. B-kursseja järjestettiin 4 ja niihin osallistui 37 avustajaa. Yksi C-kurssi järjestettiin keväällä ja siihen osallistui 9 avustajaa. C-kurssin aiheena oli Vapaaehtoisen voimavarat ja oma jaksaminen. Avustajakeskuksen luomasta avustajaverkostosta löytyvät sopivat avustajat sekä keikkaluontoiseen että vakituiseen avustajatarpeeseen. Vakituisen avustajan löydyttyä avustettavan luona järjestetään ensimmäinen tapaaminen, johon osallistuvat avustettava, omainen/kotihoidon edustaja, avustaja ja Muistiyhdistyksen projektityön tekijä. Keskiarvoaika asiakkaan ensimmäisen yhteydenoton ja kotikäynnin välillä oli n. 39 päivää. Omaisille ja vakituisille avustajille tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja tukea. Muistiyhdistyksestä käsin yhteydenottoja omaisiin tehtiin vuoden 2013 aikana 138 kertaa ja avustajiin 217 kertaa. Avustajille järjestetään myös vertaisryhmiä ja virkistystoimintaa. Vertaisryhmä kokoontui 6 kertaa; ryhmään osallistujia oli keskimäärin 6 ryhmäläistä/kerta. Vapaaehtoisille avustajille järjestettiin kaksi virkistystilaisuutta: opastettu tutustuminen Turun linnaan ja ruokailu ravintola Daphnessa sekä teatteri-ilta Linnateatterissa. Kuntoutussäätiön teettämän ulkoisen arvioinnin perusteella sekä omaiset että vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä välityspalvelun toimivuuteen. Yhteinen kotikäynti asiakkaan luokse mahdollistaa tiedonvälityksen ja tutustumisen osapuolten kesken sekä antaa hyvän pohjan vapaaehtoisena avustajana toimimiselle. Vapaaehtoiset kokevat, että avustajana toimiminen on ollut mielekästä ja yhteistyö avustettavan kanssa on toiminut hyvin. Avustajien mukaan avustettavat odottavat käyntejä ja nauttivat niistä. Omaisten näkemyksen mukaan avustuskäynnnit ovat vaikuttaneet muistiasiakkaan hyvinvoinnin paranemiseen ja kotona selviytymiseen. Avustuskäyntien myötä yksinäisyyden tunne on vähentynyt ja vireystila parantunut. Omaiset ovat saaneet omaa aikaa ja voimia jaksamiseen. Avustajat ovat kokeneet koulutusten ja vertaisryhmään osallistumisen lisänneen heidän muistiasiantuntemustaan ja antaneen valmiuksia, varmuutta ja käytännön työvälineitä toimia muistiasiakkaiden kanssa. Sidosryhmät korostavat hankkeen tiedottamisen ja tunnettavuuden merkitystä asiakkaiden saavuttamisen, yhteistyön toimivuuden ja toimintamallien juurruttamisen näkökulmasta. Tähänastiseen yhteistyöhön ollaan varsin tyytyväisiä. Projektin tuloksista tiedottamisen toivotaan lisääntyvän. Kuntoutussäätiön järjestämän ohjatun itsearviointipajan tulosten perusteella vuonna 2014 projektissa työstetään mm. seuraavia asioita: tehtävien ja vastuiden määrittelyä, tavoitteiden kirkastamista ja niistä keskustelemista ja hyvien käytäntöjen luomista. Lisäksi yhteistyötahoille lähetetään tilannekatsauksia.

17 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Aivoterveys ja muisti työikäisillä ( ) Aivoterveys ja muisti työikäisillä -juurrutusprojektin rahoittaa RAY. Toiminta-alueena ovat Loimaan, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnat. Projektissa juurrutetaan työikäisten aivoterveyteen ja muistisairauksiin liittyviä hyviä käytäntöjä. Näiden lisäksi kehitetään ja toteutetaan uusia toimenpiteitä, joilla tuetaan sekä hyvien käytäntöjen juurrutusta että päätavoitteiden toteutumista. Projektin päätavoitteet ovat: 1. Työikäisten aivoterveyden ja muistin vaaliminen sekä yleisiin asenteisiin vaikuttaminen. 2. Riskitekijöitä omaavien työikäisten tunnistaminen ja aivoterveyteen vaikuttaminen. 3. Työikäisten alkavaa muistisairautta sairastavien tehokas tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen sekä tuen vahvistaminen. 4. Työikäisen muistiasiakkaan ja läheisen mielekkään elämän tukeminen ja itsenäisten toimintamahdollisuuksien lisääminen. Toiminta painottuu laajaan yhteistyökumppaniverkostoon. Kumppanien tapaamisissa oli 104 kontaktia. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 3 sairastuneelle, 3 läheiselle ja 6 ammattihenkilölle (pääsääntöisesti palvelusta vastaa Muistiluotsi). Puhelin- ja sähköpostikontakteja oli 2797 kpl (mikäli samasta aiheesta monta yhteydenottoa, se laskettu yhdeksi). Tilaisuuksien kautta tavoitettiin henkilökohtaisesti 1134 henkilöä: 894 naista ja 240 miestä. Vuonna 2013 projektissa mm: Järjestettiin 4 yleisöluentotilaisuutta, joista 2 Uudessakaupungissa yhdessä kumppanien kanssa: Raisiossa oli 73, Loimaalla 24, Uudessakaupungissa 81 ja 145 osallistujaa. Järjestettiin / osallistuttiin 25 tilaisuuteen työikäisten aivoterveysteemalla. Tilaisuuksien ohjelma räätälöitiin yksilöllisesti. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 668. Em. tilaisuuksista 6 oli TYKY-toimintaa, joka kehitettiin, koska muistisairauden riskitekijöitä omaavien työikäisten ryhmätoimintaan ei saatu riittävästi osallistujia. Järjestettiin työterveyshuoltojen ja aikuisneuvoloiden henkilöstöille 2 Muisti ja muut kognitiiviset häiriöt -koulutuspäivää: Loimaalla osallistujia oli 16, Turussa 28. Järjestettiin työterveyshuoltojen ja perusterveydenhuollon lääkäreille Muistisairauksien varhainen tunnistaminen, tutkiminen ja hoidon aloitus -koulutus, osallistujina 29 lääkäriä. Jatkettiin Työikäisten muistiasioiden asiantuntijaverkostosta tiedottamista. Vuoden lopussa verkostoon kuuluu 146 ammattihenkilöä. Jäsenille järjestettiin Päihteet ja kognitio -koulutus Turussa (70 osallistujaa). Lisäksi heille lähetettiin sähköisesti 4 tiedotetta ajankohtaisia väitöksistä ja muista tutkimuksista. Suunniteltiin uudenlainen kurssimalli työikäisille, varhaisvaihetta sairastaville muistisairaille ja heidän läheisilleen. Kurssin oli tarkoitus toteutua syksyllä yhteistyössä Suomen Parkinson-liiton kanssa, mutta valitettavasti kurssille ei saatu riittävästi osallistujia. Kurssin tilalle kehitettiin loppuvuonna te tatoimintaa, joka alkaa tammikuussa Luennoitsijat hankittiin jo 2013 ja myös markkinointi käynnistettiin välittömästi. Turun AMK:n toimintaterapiaopiskelijat toteuttivat opinnäytetyönä työikäisille, lievistä muistihäiriöistä kärsiville henkilöille suunnatun ryhmän. Projekti toimi opiskelijoiden ohjaajana, Turun MSneuvola tarjosi toiminnalle tilat. Opinnäytetyöraportin avulla vastaavaa toimintaa voidaan kokeilla myös muualla, joten aiheesta tarjottiin artikkeleita valtakunnallisiin lehtiin aktiivisesti loppuvuonna Tehtiin paikallista ja valtakunnallista tiedotusta. Esim. Tehy- ja Työterveyshoitaja-lehdissä julkaistiin artikkelit projektista sekä työikäisten muistihäiriöistä ja -sairauksista. Erilaisia tilaisuuksia on jo sovittu runsaasti vuodelle 2014 eli toiminta jatkuu aktiivisena myös viimeisenä toimintavuotena.

18 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MUISTILUOTSI - ASIAN- TUNTIJA- JA TUKIKESKUS Muistiluotsi toimii RAY:n jatkuvaluonteisella Ak-rahoituksella ja on osa valtakunnallista Muistiliiton koordinoimaa maakunnallista asiantuntija- ja tukikeskusverkostoa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi toimii kahden maakunnan alueella ja Salon, Porin seudun, Rauman seudun ja Kankaanpään seudun Muistiyhdistykset ovat toiminnassa mukana yhteistyökumppaneina. Varsinais- Suomessa toimintaa on järjestetty jo seitsemän vuoden ajan, Satakunnassa 2013 oli toiminnan ensimmäinen käynnistämisvuosi. Muistiluotsien yhteinen laatulupauksen mukaisesti Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa maakunnassaan että muistisairaat ja heidän perheensä saavat: riittävästi tietoa muistisairauksista ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsit toimivat maakunnassaan sen puolesta, että muistisairaalla ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Muistiasiakkaille ja heidän läheisilleen suunnatuista palveluista tärkeimpänä mainittakoon matalan kynnyksen muistineuvonta ja tuki. Kohderyhmänä olivat niin omasta aivoterveydestään tai muististaan huolestuneet kuin jo muistisairauden diagnoosin saaneet henkilöt ja heidän omaisensa ja läheisensä. Henkilökohtaisen neuvonnan, ohjauksen ja tuen muotoina olivat mm. puhelinneuvonta, koti- ja toimistokäynnit, paikalliset muisti-infopisteet ja omaisten voimavararyhmätoiminta. Yleisiä muistineuvontatilaisuuksia olivat mm. omaisten yleiset tilaisuudet, yleisötilaisuudet ja vierailut alaosastoissa. Vuonna 2014 henkilökohtaisia puhelinneuvontoja oli yht. 239, koti- ja toimistokäyntejä tehtiin 54 kpl, muisti-infopisteitä ja muita yleisiä asiakastilaisuuksia oli 58 kpl ja niissä kävi 1693 henkilöä. Muistiluotsi tukee ja koordinoi Muistiyhdistysten paikallista vapaaehtoistoimintaa, eli Varsinais-Suomen yhdistyksen seitsemää paikallista alaosasto- ja juttutupatoimintaa sekä virkistystoimintaa järjestävää vapaaehtoistoimikuntaa. Salon yhdistyksen vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus osallistua vapaaehtoisille järjestettyihin teemapäiviin. Satakunnassa toimintaa on käynnistelty kartoittamalla kolmen Muistiyhdistysten jo olemassa olevia vapaaehtoisia. Vuonna 2013 vapaaehtoisille järjestettiin keväällä ja syksyllä yhteinen kehittämis- ja virkistyspäivä ja loppuvuodesta heidät kutsuttiin vieraina yhdistyksen joulujuhlaan. Muistiluotsin työntekijä on vieraillut alaosastoissa ja juttutuvissa ja ollut sähköposti- ja puhelinkontaktissa vapaaehtoisten kanssa tiiviisti vuoden aikana. (vapaaehtoisvetoisen toiminnan tarkemmat tiedot kohdissa 2.2.1) Muistiluotsi tarjoaa kuntayhteistyönä konsultaatio- ja asiantuntijapalveluita toiminta-alueensa kuntien ja kaupunkien muistiohjelmien ja ikäpoliittisten strategioiden laatimiseen sekä yleiseen muistiasiakkaan palvelujen kehittämiseen eri työryhmissä ja palavereissa. Muistiluotsin työntekijä esim. osallistuu asiantuntijan roolissa työryhmään ja hänen tehtävänään on ensisijaisesti toimia työryhmässä muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa parhaaksi tuoden esille myös viimeisempiä valtakunnallisia linjauksia, alueellisia tilastoja, hyväksi todettuja käytäntöjä ja tutkimustietoa. Vuoden 2013 aikana Muistiluotsin työntekijä on osallistunut tavalla tai toisella yhdeksässä kunnassa muistisairaan asiakkaan hoitopolun tarkasteluun tai kehittämiseen. Lisäksi jokaisen toiminta-alueen kunnan johtaviin viranhaltijoihin on pidetty yhteyttä. Lisäksi Varsinais-Suomessa järjestettiin lautakuntien edustajille yhteinen muistiaiheinen kehittämisilta, johon osallistujia tuli 11 eri kunnasta. Maakunnallista yhteistyötä ja kuntapalveluiden kehittämistyötä on ollut myös esim. Vanhustyön keskusliiton aluetapaamisessa, V- S:n SHP:n sosiaalityöntekijöiden tapaamisessa, V-S:n ja Satakunnan SHP:n ja AVI:n terveydenedistämisverkoston tapaamisissa, Ikä-

19 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Kasteen suunnittelupalavereissa Satakunnan SHP:ssä ja Keskisatakunnan Ky:n Maxi-SAS-tapaamisessa. Muistiluotsi ylläpitää Varsinais-Suomessa muistihoitaja/yhdyshenkilöverkostoa, joka kokoaa alueen muistitoimijat verkostoon ja vahvistaa heidän muistiosaamistaan, toiminnan tarkoituksena on vaikuttaa alueellisiin muistiasiakkaan palveluprosesseihin. Verkoston jäsenet toimivat yhteistyölinkkinä oman alueensa muihin toimijoihin, hoitoyksiköihin ja muistisairaisiin asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa. Verkoston jäsenet toimivat siis oman alueensa muistisairauksien erityisosaajana ja ovat oman toiminta-alueensa muistiasiakkaiden käytettävissä. V verkosto kokoontui kaksi kertaa; koko verkoston voimin keväällä ja syksyllä muistihoitajien omassa tapaamisessa. Verkoston jäsenet saivat myös kerran kuussa Muistiluotsin tiedotteen, joissa jaettiin ajankohtaista muistitietoutta sekä heille itselleen että eteenpäin välitettäväksi. Satakunnassa muistihoitajien työtä ja verkostotoimintaa on kartoitettu yhteistyön käynnistämiseksi. Suomessa aluesuunnittelija (Sanna Kytölä 2/2013 asti, Marjut Aalto 5/2013 alkaen) ja muistineuvoja Leeni Eriksson. Satakunnan toiminta käynnistyi keväällä, jolloin palkattiin päätoiminen aluesuunnittelija Marja Rahkonen. Varsinais-Suomessa toimii myös yhteistyöverkosto nimeltä MYY, johon kuuluvat kaikki alueen yksityisten muistiasiakkaisiin erikoistuneiden ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden vastaavat työntekijät. Verkosto toimi muistihoitajien mallin mukaisesti tavaten kahdesti vuodessa. Lisäksi verkostot saivat kerran kuussa Muistiluotsin tiedotteen. Muistiluotsi teki tiivistä yhteistyötä myös muiden toiminta-alueensa paikallisten muiden yhdistysten kanssa mm. Varsinais-Suomessa Nice-työryhmässä, jossa kokoontui mm. yli 10 työntekijää eri omaishoitoa sivuavista yhdistyksistä ja Satakunnassa Jytry-järjestöyhteistyöryhmässä. Muistiluotsi toimii myös Varsinais- Suomen ja Satakunnan NV- ja SOSTE-aluetyöryhmissä. Muistiluotsin Varsinais-Suomen toimisto sijaitsi Turussa Muistiyhdistyksen tiloissa ja Satakunnan uusi toimisto perustettiin Porin Diakonialaitoksen tiloihin. Muistiluotsitoiminnasta vastasi aluejohtaja Minna Rosendahl ja päätoimisina työntekijöinä olivat Varsinais-