Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus 2014 2"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014

2 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry on vuonna 1988 perustettu muistiasiakkaiden ja heidän omaistensa oikeuksien edistämiseksi toimiva omais- ja potilasyhdistys, jonka toimialueen muodostaa neljä seutukuntaa: Turun seutu, Vakka-Suomen seutu, Loimaan seutu sekä Turunmaan seutu. Toimialueella on 26 kuntaa. Lisäksi yhdistyksen hallinnoima Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi toimii myös Satakunnan alueella. Yhdistyksen tarkoitus määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja vaikeiden muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja ja toimia heidän omaistensa yhdyselimenä Yhdistyksen hallitus valittiin syyskokouksessa Hallitus järjestäytyi seuraavasti: Ulla Korpela, puheenjohtaja Anne Merta, varapuheenjohtaja Anne Auramo Mirja Helle Riitta Karjalainen Anita Kostiainen Anja Kylävalli Riitta Niskanen Jorma Salonen Markku Uusitalo Vuoden aikana toimintaa toteutettiin Muistiliiton strategisten painopisteiden mukaisesti. Aivoterveyden edistäminen on ollut vahva teema yhdistyksen toiminnassa. Yhdistyksen toimintaan on kuulunut asiakastyö, kehittämishankkeiden hallinnointi, yhteistyöverkostojen rakentaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä vapaaehtoistyön merkityksen vahvistaminen. Lisäksi yhdistys ylläpitää jo pitkät perinteet omaavaa muistiasiakkaiden kuntouttavaa päivätoimintayksikkö Tammikotia. Toimikauden lopussa jäseniä oli 662. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 74 ja yhdistyksestä erosi 29 jäsentä. Yhdistyksen järjestötoiminta jatkui vahvana vapaaehtoisvetoisen toiminnan ansiosta. Jäsenistölle ja asiakkaille tarjottiin vapaaehtoisten järjestämää toimintaa jokaisessa toiminta-alueen neljässä seutukunnassa kuudella eri paikkakunnalla. Lisäksi jäsentoimintakunnan järjestämät virkistystilaisuudet olivat kaikkien jäsenten käytössä. Päättyneellä tilikaudella oli käynnissä viisi Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) avustamaa toimintoa. Projektiavustuksella rahoitettiin Aktiivinen arki-, Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille -, Aivoterveys ja muisti työikäisillä - sekä Hjärningar- projektit. Jatkuvalla RAY hankerahoituksella toimi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi. Tilikauden lopussa yhdistyksessä työskenteli 17 henkilöä. Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämällä avustuksella tuotettiin ensitietokursseja, kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja muistikuntoutusta (Tammikoti). Lisäksi yhdistyksellä oli perinteisen järjestötoiminnan lisäksi pienimuotoista palvelutuotantoa, mm. muistineuvolatoimintaa ja koulutus- ja konsultaatiopalveluita. Hallituksen sihteeri Hanne-Maarit Suokas Yhdistyksen tilintarkastajana toimi Price Waterhouse Coopers.

3 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Yhdistys on jatkanut oman jäsentiedotteensa tuottamista neljä kertaa vuodessa siitä huolimatta, että tiedotteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ei ole voitu kattaa yritysten tuella kuin osin. Yhdistyksen kaikkien toimintamuotojen (Tammikoti, järjestötoiminta ja projektit) yhteenlasketut tuotot ovat ,99 ja kulut ,34. Tulos on ylijäämäinen 5581,65. Yhdistyksen kehittämislinjan toiminnoista siirtyy varoja käytettäväksi seuraavaan vuoteen, joten yhdistyksen talous pysyy edelleen vakaalla pohjalla. Alkaneena tilikautena yhdistyksen toimintaa jatketaan muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä parhaaksi. Vuonna 2015 keskitymme kehittämään jäsenhankintaa ja pyrimme kasvattamaan jäsenten määrää. Vuoden aikana Aivoterveys ja muisti työikäisille projekti saadaan päätökseen ja uusi Liiku ja Muista projekti käynnistyy. Turussa 4. päivänä maaliskuuta 2015 VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS R.Y.

4 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhdistyksen rooli, toiminnan perusta ja organisaatio 1.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka 1.2. Taloushallinto 2. Järjestötoiminta 2.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi 2.2. Jäsentoiminta 2.3 Vapaaehtoisvetoinen toiminta 2.4. Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen 2.5. Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta 2.6. Varainhankinta 4. Kehittämistoiminta: hankkeet ja projektit 4.1. Aktiivinen arki 4.2. Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille 4.3. Aivoterveys ja muisti työikäisillä 4.4. Hjärningar förebyggande arbete förbättrar livskvaliteten 5. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi asiantuntija - ja tukikeskus 3. Palvelutoiminta 3.1. Tammikoti, muistikuntoutus 3.2. Ensitietokurssit 3.3. Kuntouttava ryhmätoiminta 3.4. Muistijumppakurssit 3.5. Palvelutuotanto Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Muistineuvolatoiminta

5 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus YHDISTYKSEN ROOLI JA TOIMINNAN PERUSTA YLEISTÄ Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminta-ajatuksena on ollut alusta lähtien toimia muistihäiriöisten ja muistisairautta sairastavien henkilöiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena. Yhdistys toimii Turun, Vakka-Suomen, Turunmaan ja Loimaan seutukuntien alueella. Toiminta-alueella on yhteensä 26 kuntaa. Laskennallisesti toiminta-alueella asuu yli muistisairautta sairastavaa henkilöä. Muistiliiton strategia Asiakkaiden tarpeet Yhdistyksen perustehtävä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnan tarkoitus määräytyy yhdistyksen säännöissä (2 ). Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä dementiaa aiheuttavien sairauksien ja vaikeiden muistihäiriöiden haittavaikutusten vähentämiseksi, valvoa näistä oireista kärsivien yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja yleisiä taloudellisia etuja ja toimia heidän omaistensa tukena. Tavoitteet ja visio Muistiyhdistys on vahva asiantuntijayhteisö, joka toiminnallaan tukee sekä yksittäisen muistisairaan henkilön ja hänen omaisensa elämänlaatua että vaikuttaa laajemmin muistisairauksiin liittyviin asenteisiin. Ylin päätösvalta on jäsenten valitsemalla hallituksella. Kymmenhenkinen hallitus edustaa yhdistystä ja vastaa toiminnastamme lakien, yhdistyksen sääntöjen ja liiton linjausten mukaisesti. Hallituksen jäsenet toimivat luottamustehtävissä vapaaehtoisuuden pohjalta. Toiminnassa korostuu vankka kokemustieto ja monialainen asiaosaaminen. Vuonna 2014 hallituksessa on ollut mukana sosiaali- ja terveysalan eri toimipaikkojen ja oppilaitosten edustajien lisäksi myös kolme omaisedustajaa sekä muistisairautta sairastavien henkilöjen edustaja. Keinot Yhdistyksen vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta Ensitieto ja kuntouttava päivätoiminta Muistiluotsin asiantuntijuus ja tuki Projektien kehittämät hyvät käytännöt Koulutus ja konsultointi Muistiyhdistyksen toiminnan taustalla vaikuttavat yhdistyksen perustehtävä, muistiliiton strateginen linjaus ja ennen kaikkea toimintaalueella asuvien asiakkaidemme tarpeet. Tavoitteenamme on olla vahva asiantuntijayhteisö. Toiminnassamme haluamme tarjota konkreettista tukea ja toimintaa yksittäiselle asiakkaalle, mutta myös vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuvio: Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen toiminnan perusta

6 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Yhdistys toimii valtakunnallisen Muistiliiton paikallisyhdistyksenä linjaten toimintaansa myös liiton strategian ja painopistealueiden mukaan. Vuonna 2014 Muistiliitto toimi edelleen teemalla VÄLITÄ! 1.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka Yhdistyksen toiminnan operatiivisesta johdosta vastasi kehittämis- ja palvelupäällikkö yhdessä johtoryhmän kanssa. Organisaatio on jaettu niin, että henkilöstön esimiehenä toimii kunkin toimintakokonaisuuden vastuuhenkilö. Vuoden 2014 toiminta kuvataan seuraavassa kaaviossa. Organisaatiokaavio 2014 Toimintaa suuntaa Muistiliiton vuosien strategia, jonka painopistealueina ovat: 1) Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena. Korostetaan mm. muistisairaan osallisuutta ja saumatonta ja oikea-aikaista palveluketjua. 2) Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana. Tavoitteena on mm. se, että muistisairaat ja heidän läheisensä löytävät paikallisyhdistykset ja niiden antaman tuen ja palvelut. 3) Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Tavoitteena on lisätä terveen väestön tietoisuutta muistisairauksien riskitekijöistä. Henkilöstön ammattitaito, hyvä terveys ja jaksaminen sekä toimiva työyhteisö ovat yhdistyksen toiminnan onnistumisen lähtökohtia. Työyhteisön toimivuutta ja hyvää sisäistä viestintää tuetaan säännöllisillä toimipaikkojen viikkopalavereilla ja koko henkilöstön yhteisillä kuukausipalavereilla.

7 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Henkilökunnan työssä jaksamista on tuettu eri tavoin. Työntekijöiden työnkuva on hyvin itsenäinen ja se mahdollistaa työaikojen joustavan suunnittelun. Työnantaja on tukenut työntekijöiden mahdollisuutta omatoimiseen työkyvyn ylläpitoon liikunta ja kulttuurisetelien avulla. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus säännölliseen työnohjaukseen ja ohjauksen sisältöä ja tarvetta on arvioitu säännöllisesti. Työyhteisön yhteisiä virkistyspäiviä järjestettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Keväisin järjestettävän työkykyä ylläpitävän virkistyspäivän teemoina on perinteisesti ollut yhdessäolon lisäksi liikunta tai ulkoilu. Vuonna 2014 päivä suuntautui Turun Linnaan. Vuoden toisena virkistyspäivänä vietettiin henkilökunnan yhteiset joulujuhlat. Suunniteltujen päivien lisäksi yhdistys otti haasteen vastaan, ja osallistui värijuoksu- tapahtumaan Turussa yhdessä Lähimmäispalveluyhdistyksen henkilökunnan kanssa. Suunnittelu ja päätöksen teko on avointa ja ne pohjautuvat yhdessä luotuihin tavoitteisiin ja arvoihin. Työn tekemistä kuvaa ammatillisuus ja asiakaslähtöisyys. Esimiesasemassa olevat ovat saaneet mahdollisuuden työnohjaukseen ja osallistuneet sosiaali- ja terveysalan johtamisvalmennukseen. Kehityskeskustelu käytiin jokaisen työntekijän kanssa kerran vuoden aikana. Keskusteluiden tavoitteena oli pohtia mm. työntekijöiden työnkuvaa ja koulutustarpeita. Muistiyhdistyksen laadukas ja ammattitaitoinen palvelu edellyttää riittävää ja pysyvää henkilöstöä. Vuoden 2014 lopussa yhdistyksessä työskenteli 16 työntekijää, 11 vakituista ja 6 määräaikaista tointa. Työntekijöiden palkkauksessa pyritään resurssien mukaisesti pysyviin työsuhteisiin ja kilpailukykyiseen palkkausjärjestelmään. Toimivalla henkilöstöpolitiikalla taataan jatkossakin henkilöstön pysyvyys ja ylläpidetään yhdistyksen mainetta tavoiteltavana työnantajana Taloushallinto Yhdistyksen raha-asioita on hoidettu taloussäännön mukaisesti. Taloushallinnon tehtäviä hoitivat palvelu- ja kehittämispäällikkö, Muistiluotsin aluejohtaja ja toimistosihteeri yhdessä tilitoimiston kanssa. Tilitoimisto Kaikumäki vastasi palkkahallinnosta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Tärkein tehtävämme on ollut huolehtia varojen hallinnasta niin, että ne tulevat käytetyksi toiminnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vuosittaiset talousarviot ja kuukausittainen seuranta mahdollistaa nopean reagoinnin talouden muutoksiin. Tilintarkastuksen teki vuonna 2014 PricewaterhouseCoopers Oy. Talousarviot ja tilinpäätökset käsiteltiin hallituksen kokouksissa ja hyväksyttiin jäsenistön vuosikokouksissa.

8 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Muistiyhdistyksen pääasialliset tuotot koostuvat RAY:n hankeavustuksista, Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen avustuksista ja jäsenmaksuista. Lisäksi yhdistykselle tulee tuottoja pienimuotoisesta palvelutuotannosta ja varainhankinnasta. Toteuttaessamme RAY: n avustamaa toimintaa noudatamme rahoittajan hyväksi havaitsemia toimintamalleja. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA 2.1. Toiminnan suunnittelu ja koordinointi Järjestötoimen tehtävänä on huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta kaikilla tasoillaan tukee yhdistyksen perustehtävää ja toimintaajatusta. Järjestötoimi siis suunnittelee, ohjaa ja järjestää toimintaa yhdistyksen perustehtävän mukaisesti Jäsentoiminta Yhdistyksen toiminnan rahoituksen jakautuminen 2014 Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen jäsenistö koostuu itse sairastuneista muistisairaista henkilöistä, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattihenkilöistä sekä kannattaja- ja yhteisöjäsenistä. Jäsentoiminnalla pyritään vastaamaan mahdollisimman monipuolisesti koko jäsenistön tarpeisiin. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin NeuroNeon tiloissa ja sääntömääräinen syyskokous pidettiin Verkahovin tiloissa. Puheenjohtajana toimi Ulla Korpela ja sihteerinä Hanne-Maarit Suokas. Jäsenten määrä vuonna 2014 oli 662. Uusia jäseniä liittyi 74 ja jäseniä erosi 29. Jäsenmäärä on säilynyt entisellä tasollaan. Jäsenten eromäärä on edelleen pysynyt maltillisena. Tärkeä jäsentoiminnan muoto on tiedottaminen. Jokaiselle jäsenelle lähetettiin neljä jäsentiedotetta, joissa kerrottiin oman alueemme toiminnasta ja palveluista. Jokainen jäsen sai myös Muistiliiton Muistilehden neljä kertaa vuodessa. Jäsentiedotteen kustannukset pyrittiin kattamaan avustusvaroin. Vuonna 2014 jäsentiedotteen julkaisua tuki Viking Line ja MailService. Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin myös kotisivuilla ja Facebook -sivuilla, joita päivitetään säännöllisesti.

9 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Vapaaehtoisvetoinen toiminta Yhdistyksen toiminta-alue on laaja ja jäsenistön tasapuolinen alueellinen palvelu tuo omat haasteensa toiminnan kehittämiseen. Tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä mm. seutukunnallisia alaosastoja, jotka järjestävät paikallista toimintaa jäsenistölle. Lisäksi koko jäsenistöä palvelee jäsentoimikunta, joka järjestää virkistystoimintaa ja retkiä. Muistiluotsi tukee yhdistyksen ryhmätoimintaa ohjaavia vapaaehtoisia osana maakunnallista vapaaehtoistyön kehittämis- ja tukitoimintaa. Vapaaehtoisista jäsenistä koostuva jäsentoimikunta vastaa koko jäsenistölle tarkoitetuista virkistyksellisistä tapaamisista. Toimikunnan jäsenenä vuonna 2014 olivat Tuula Kurki ja Ulla Lehtimäki. Vuonna 2014 järjestettiin kuusi tapaamista: -Helmikuussa jäsentapaaminen ja ystävänpäiväkorttien askartelua -Maaliskuussa jäsentapaaminen ja Uudenkaupungin teatterin esitys pokka pitää. -Toukokuussa Kehonero luovan liikkumisen iltapäivä yhteistyössä Läntisen tanssin kanssa -Toukokuussa kesäkauden avaus yhdistyksen tiloissa -Lokakuussa tutustuminen Åbo Svenska Teateriin. -Marraskuussa jäsenten yhteinen joulujuhla ja jouluruokailu Vapaaehtoisten ryhmänohjaajien ansiosta omaisten vertaistukiryhmiä voitiin toteuttaa usealla paikkakunnalla. Vuoden 2014 aikana vertaistukiryhmiä kokoontui kuudella eri paikkakunnalla. Vuoden aikana ryhmiin osallistui kerrallaan keskimäärin 10 henkilöä. Ryhmät kokoontuivat paikkakunnasta riippuen 8 20 kertaa vuoden aikana. Turun seutukunnassa toimintaa on Turussa, Raisiossa ja Aurassa. Turussa toimii kaksi omaisten ja läheisten vertaisryhmää. Päivä- ja iltajuttutupa ovat joka toinen viikko kokoontuvia avoimia keskusteluja kahvihetkiä henkilöille, joiden läheisellä on muistisairaus. Juttutupia ohjaavat koulutetut vertaisohjaajat eli itse omaishoitajana toiminut/toimiva vapaaehtoinen yhdistyksen jäsen. Raision alaosasto tarjoaa kerran kuukaudessa avoimia, osin informatiivisia ryhmätapaamisia, joiden tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille. Vapaaehtoiset vetäjät ovat ammattihenkilöitä.

10 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Auran alaosaston vapaaehtoisina vetäjinä toimivat kaksi ammattihenkilöä. Alaosaston tarkoituksena on järjestää noin kerran kuussa vertaistuellisia tapaamisia pääasiassa omaisille. Vakka Suomen seutukunnan alaosasto toimii Laitilassa. Toiminta on teemallista, vertaistuellista juttutupatoimintaa muistisairaiden henkilöiden omaisille ja läheisille. Muistisairaan läheisen voi ottaa mukaan, jolloin hänelle järjestyy vapaaehtoisvoimin omaa toimintaa. Alaosaston vastuuhenkilönä toimii vapaaehtoinen ammattihenkilö. Loimaan seutukunnan alaosaston tapaamiset ovat osin informatiivisia, avoimia ryhmätapaamisia. Vapaaehtoiset vastuuhenkilöt ovat eläkkeellä olevia ammattihenkilöitä. Kerran kuussa järjestettävissä tapaamisissa korostuu vertaistuki ja toiminnallinen yhdessäolo. Turunmaan seutukunnan alaosasto toimii Paraisilla. Tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja tietoa muistisairaiden omaisille ja läheisille. Alaosasto tekee yhteistyötä kunnan työntekijöiden kanssa. Vetäjinä toimii kaksi ammattihenkilöä. Kaikki toiminta on kaksikielistä. toiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita ja ammattihenkilöitä. Yhdistyksen toimeksiannosta tehtiin yksi opinnäytetyö. Yleinen tiedottaminen on siirtynyt paperisen jäsentiedotteen lisäksi sosiaaliseen mediaan. Yhdistys on käyttänyt tiedotuskanavana kotisivujen lisäksi Twitteriä ja Facebook sivuja. Yhdistyksen kotisivut perustettiin vuonna 2010 osoitteessa Vierailujen määrä on kasvanut tasaisesti joka vuosi. Katsotuimmat sivut olivat yhdistyksen yhteystiedot sekä tapahtumakalenteri. Facebookissa tiedotettiin omien tapahtumakutsujen lisäksi uusimmista muistiasioihin liittyvistä tutkimustuloksista sekä jaettiin mielenkiintoisia artikkeleita ja uutisia. Twitterissä tiedottaminen on tapahtunut pääsääntöisesti englannin kielellä ja uusimpiin tutkimuksiin liittyen. Projektien toiminnasta on pyritty aktiivisesti tiedottamaan myös lehdistölle. Ammattilehdissä projektien toimintaan liittyvä artikkeli julkaistiin kahdeksan eri kertaa, lisäksi julkaistiin lukuisia artikkeleita paikallisissa lehdissä Yleinen tiedotus ja vaikuttaminen Muistiyhdistyksellä on alueellaan merkittävä rooli uusimman muistitiedon välittäjänä. Tiedotuksella voidaan vaikuttaa suuren yleisön asenteisiin, painottaa muistisairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja korostaa muistisairauksien varhaisen diagnostiikan merkitystä. Tiedottavalla työllä voidaan vaikuttaa myös paikalliseen päätöksentekoon ja näin parantaa muistisairaiden henkilöiden ja heidän läheistensä arkea omissa kotikunnissaan Neuvonta-, ohjaus- ja virkistystoiminta Eri kohderyhmille suunnattua neuvonta-, tuki- ja virkistystoimintaa järjestettiin yhdistyksen eri kehittämishankkeissa ja palvelutuotannossa. Näiden lisäksi asiakkaita on palveltu myös yleisen järjestötoiminnan puitteissa mahdollisimman monipuolisesti. Muistineuvontapuhelin on päivystänyt keskiviikkoisin klo Lisäksi Muistiluotsin muistineuvoja on ohjannut ja neuvonut asiakkaita aina tarpeen mukaan. Vuoden aikana yhdistyksessä on vieraillut ryhminä alan opiskelijoita kolmesta eri oppilaitoksesta ja harjoittelun yhdistyksessä suoritti neljä opiskelijaa. Lisäksi yhdistys on ottanut vastaan lukuisia yksittäisiä

11 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Yhdistys on hakenut Turun sosiaali- ja terveystoimelta avustusta voidakseen tarjota riittävästi neuvontaa, ohjausta ja tukea eri kohderyhmille Turussa. Vuodelle 2014 avustusta myönnettiin seuraaviin toimintoihin: 1) Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden ensitietokursseihin 2) Muistisairauden varhaisvaihetta sairastavien henkilöiden omaisten ensitietokursseihin 3)Kuntouttavaan ryhmätoimintaan, johon osallistuvat muistisairaat yhdessä puolisonsa kanssa 4)Muistijumppakursseihin, joiden kohderyhmänä olivat Turkulaiset ikääntyneet, joilla on muistisairauksiin liittyviä riskitekijöitä Kurssit ja ryhmätoiminta toteutettiin osin ulkopuolisten vetäjien avustuksella. Kevään muistisairaille henkilöille suunnatun ensitietokurssin peruunnuttua osallistujamäärän vähyyden vuoksi, aloitettiin työ uudenlaisen ensitietokurssin kehittämiseksi. Toiminnallinen ensitietoryhmä pilotointiin vuoden 2015 puolella Varainhankinta Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus tulee erilaisten avustusten, myytyjen palvelujen laskutuksen ja jäsenmaksujen muodossa. Myynnissä ovat olleet T-paidat, avainnauhat ja heijastimet. Varainhankintaa on pyritty tehostamaan osallistumalla mm. myyjäisiin ja mainostamalla aktiivisesti myytäviä tuotteita. 3. PALVELUTOIMINTA Yhdistyksen palvelutuotanto on vuonna 2014 koostunut Turun kaupungin avustamasta muistikuntoutuksesta, ensitietokursseista, kuntouttavasta ryhmätoiminnasta ja muistijumppakursseista. Lisäksi kunnat ovat ostaneet koulutustoimintaa ja yksi kunta muistineuvolapalvelua.

12 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Muistikuntoutus Tammikoti Vuoden 2014 alusta Tammikoti on toiminut nimellä Muistikuntoutus Tammikoti. Muutoksen myötä myös asiakaskriteereitä tarkennettiin yhdessä Turun kaupungin ja muiden muistikuntoutusta tuottavien yksiköiden kanssa. Muistikuntoutusta toteutetaan Turussa ennaltaehkäisevien palvelujen alla ja tavoitteena on ennaltaehkäistä muistisairauden tuomia vaikeuksia ja toimintakyvyn laskua. Palvelun tarkoituksena on tukea laadukasta kotona asumista. Uusien kriteerien myötä Tammikodin asiakkaaksi ohjautuu asiakkaita yhä varhaisemmassa vaiheessa sairauden kulkua. Koska Tammikoti on aiemminkin profiloitunut palvelemaan asiakkaita, jotka hyötyvät aktiivisesta pienryhmäkuntoutuksesta, ei muutos ole ollut toiminnalle merkittävä. Tammikotiin hakeudutaan edelleen oman alueen muistikoordinaattorin tai kotihoidon kautta. Toimintaan on osallistunut vuoden 2014 aikana noin 60 eri asiakasta, kävijöiden keski-ikä oli 78 vuotta. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen ylläpitämä Tammikoti on vuodesta 1990 toiminut muistisairaiden henkilöiden päivätoimintapaikkana muodostaen tärkeän osan muistiasiakkaiden ja heidän perheidensä avohuollon palveluja. Tammikoti toimii Turun kaupungin toiminta-avustuksen turvin. Tammikoti on avoinna jokaisena arkipäivänä. Asiakkaiden kuljetuksesta huolehti vuonna 2014 Turun kaupungin logistiikkapalvelut. Tammikodin toiminnan peruslähtökohtana on muistiasiakkaan yksilöllinen huomiointi. Päivätoiminnassa työskenteli vuonna 2014 kolme ohjaajaa ja yksi avustava ohjaaja, lisäksi palvelu- ja kehittämispäällikön työpanosta on käytetty hallinnolliseen työhön sekä asiakkuuksien ensikontakteihin. Hyvä resurssointi mahdollistaa yksilöllisen ja laadukkaan toiminnan pienryhmissä. Perusperiaatteena on, että jokainen asiakas osallistuu päivän aikana kolmeen pienryhmään, jotka sisältävät mm. liikuntaa, ulkoilua, kädentaitoja, aivojumppaa ja keskustelua. Asiakkaiden toimintakykyä on ylläpidetty kuntouttavalla työotteella ja tarjoamalla monipuolisesti aktivoivaa toimintaa. Jokaiselle asiakkaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Asiakkaiden yksilöllistä kohtaamista ja tukemista ovat edesauttaneet päivätoiminnan aloittamisvaiheessa tehdyt kotikäynnit ja omaistenillat. Yhteistyö Turun kaupungin kotihoidon, päivätoiminnankoordinaattorin ja muistikoordinaattorien kanssa on jatkunut tiiviinä.

13 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Ensitietokurssit Muistisairaiden henkilöiden ensitietokurssien kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on diagnosoitu varhaisvaiheen muistisairaus. Kurssit on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat keskustella tilanteestaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa ja valmistautua tulevaan. Kyseessä on tietopuolinen kurssi, jossa muistisairaudesta keskustellaan pienessä ryhmässä. Kurssille hakeudutaan ilmoittautumalla kurssinvetäjälle. Kurssin kesto on 5 x 1½ tuntia. Kursseilla käsiteltävät teemat ovat: - Sairaus tuo uusia haasteita - Millaista sairautta sairastan? - Miten elän sairauden kanssa? - Energiaa liikunnasta ja ruokavaliosta - Omat voimavarani Vuonna 2014 järjestettiin yksi sairastuneiden ensitietokurssi, jossa osallistujia oli 6. Omaisten ensitietokurssit on tarkoitettu henkilöille, joiden läheisellä on diagnosoitu varhaisvaiheen muistisairaus. Kyseessä on tietopuolinen, keskusteleva ja vuorovaikutteinen kurssi muistisairauksista sekä niiden vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Kurssi tarjoaa tietoa myös palveluista ja tukimuodoista. Kaikilla kerroilla varataan aikaa kysymyksille ja luentoihin liittyvälle keskustelulle. Kursseilla käsitellään seuraavia asioita: - Muistisairaudet ja niiden lääketieteellinen hoito - Muistisairauden kohtaaminen läheisessä - Arki muistisairaan ihmisen rinnalla - Kotihoitoa tukevat palvelut ja taloudelliset tukimuodot - Omat voimavarani Vuonna 2014 järjestettiin kaksi omaisten ensitietokurssia. Kevään kurssilla osallistujia oli 10 ja syksyllä 14. Molemmille kursseille hakeudutaan ilmoittautumalla kurssinvetäjälle. Kursseilla luennoivat yhdistyksen työntekijöiden lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat, mm. neurologi. Ensitietokurssien ryhmänohjaajana vuonna 2014 toimi Marjo Silvander. Turun kursseihin ja ryhmiin on ollut mahdollista osallistua myös muista Varsinais-Suomen kunnista joko itse maksaen tai oman kunnan maksusitoumuksella Kuntouttava ryhmätoiminta Yhdistys on kaupungin avustuksella tarjonnut Turkulaisille muistisairautta sairastaville henkilöille ja heidän omaisilleen mahdollisuutta osallistua pariskuntana kuntouttavaan ryhmätoimintaan. Ryhmän aikana toteutetaan sekä kaikille yhteistä toimintaa että erillistä toimintaa sairastuneille ja omaisille. Tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä sekä tarjota vertaistukea sairauden edetessä. Ryhmiä vetää kaksi ammattihenkilöä Muistijumppakurssit Muistiyhdistys järjesti Turun kaupungin rahoituksella kaksi muistijumppakurssia vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poijussa. Kummallakin kurssilla oli 7 naisosallistujaa. Kurssi sisälsi viisi 1,5 tunnin tapaamista ja aiheina olivat: Muistin toiminta, liikunnan, ravinnon, unen, lääkkeiden ja sosiaalisen kanssakäymisen merkitys aivoterveydelle, muistikeinot ja oppimismenetelmät sekä tietoa Turun muistipolusta. Jokaiseen kurssitapaamiseen sisältyi tietoiskun lisäksi muistiharjoituksia ja kotitehtäviä. Osallistujat kokivat kurssit erittäin hyödyllisiksi ja toivoivat, että jatkokurssejakin järjestettäisiin. Jälkimmäinen kurssi ryhmäytyi niin hyvin, että he päättivät jatkaa toistensa tapaamisia kerran kuukaudessa itsenäisesti.

14 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Palvelutuotanto Varsinais-Suomen Muistiyhdistys pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman monipuolisesti. Koska kaikkiin toimintamuotoihin ei ole mahdollista saada yleistä ulkopuolista rahoitusta, osa toiminnoista on tuotteistettu ja palvelua tarjotaan maksullisena. Myytävistä palveluista peritään tuottamisesta aiheutuneet todelliset kulut eli mitkään myydyistä palveluista eivät tuota yhdistykselle voittoa tai tappiota. Yhdistys ei osallistu kilpailutuksiin, vaan myytävillä palveluilla paikataan mahdollisia alueellisia palveluvajeita. Kaikki myytävät palvelut ovat sisällöltään yhdistyksen perustehtävän ja sääntöjen mukaisia Koulutus- ja konsultaatiotoiminta Varsinais-Suomen Muistiyhdistys tukee sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattihenkilöstöä ja opiskelijoita mm. koulutuksen ja konsultaation keinoin. Tärkeä ammattihenkilöstön kouluttamisen ja konsultaation muoto on eri hoitoyksiköiden ja yhteisöjen maksullinen räätälöity koulutus, jossa sisältö määritellään tarkasti kohderyhmän omien tarpeiden mukaan. Räätälöityjä koulutustilaisuuksia vuonna 2014 oli 15 ja osallistujia näissä koulutuksissa 434. Vuonna 2014 koulutettiin mm. seuraavista aiheista: - Muistisairaudet ja niiden hoito - Haasteellinen käyttäytyminen osana muistisairautta - Muistisairaan toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi - Muistiasiakkaan kohtaaminen - Muistiasiakkaan oikeudet ja etuudet Yhdistys tarjoaa pääasiassa eläkeläisyhdistyksille maksullisia Huolehdi muististasi luentoja. Näitä tilaisuuksia pidettiin vuoden 2014 aikana 9 ja osallistujia oli yhteensä 466. Yhdistys tekee koulutusyhteistyötä mm. Turun kesäyliopiston ja Ammattiopisto Livian kanssa. Lisäksi ammattihenkilöstön koulutusta ja konsultointia toteutetaan kehittämistoiminnan osana Muistineuvolatoiminta Muistineuvolapalveluita tuotetaan kuntien sosiaali- ja/tai terveystoimiin kuntien tekemien ostopalvelusopimusten mukaisesti. Tavoitteena on, että jokaisessa toiminta-alueen kunnassa olisi asukkaiden käytössä muistihoitajan tai -neuvojan palveluita joko kunnan itsensä tuottamana tai kunnan oman palvelun puuttuessa ostopalveluna esim. Muistiyhdistyksestä. Muistiyhdistykseltä ostettava neuvolatoiminta on ollut kunnille joustava vaihtoehto turvata neuvonta- ja muistihoitajapalvelut niitä tarvitseville. Viime aikoina kunnat ovat enenevässä määrin alkaneet itse tuottamaan em. palvelua. Vuonna 2014 Taivassalon kunta osti kaksi muistineuvolapäivää yhdistykseltä. Muistineuvolan vastaanottokäyntejä oli Taivassalossa 5. Asiakkaista 4 oli miehiä ja 1 nainen. Nuorin muistiasiakas oli 70- vuotias ja vanhin 78-vuotias. Muistineuvolan kutsumina kontrollitestaukseen saapui neljä asiakasta. Omasta aloitteestaan tulleita oli yksi. Vastaanottokäyntien yleisin syy oli muistitestaus, joka tehtiin kaikille muistiasiakkaille. Neurologisia jatkotutkimuksia suositeltiin yhdelle potilaalle ja kontrolloitaviksi muistineuvolaan jäi yksi asiakas. Kolmen asiakkaan kanssa sovittiin, että kontrollit jätetään toistaiseksi ja asiakas ottaa yhteyttä, jos tilanne heikkenee. Työntekijänä muistineuvolassa toimi muistineuvoja Marjo Silvander.

15 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus KEHITTÄMISTOIMINTA: HANKKEET JA PROJEKTIT Varsinais-Suomen Muistiyhdistys toteuttaa perustehtäväänsä myös kehittämistoiminnan avulla. Raha-automaatti-yhdistyksen rahoituksen turvin toimivat projektit täydentävät kuntien palvelujärjestelmää, ja siten väestön hyvinvointia ja elämänlaatua. Vuonna 2014 yhdistyksessä toimi kolme aikaisemmin käynnistynyttä projektia; Aktiivinen Arki, Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ja Aivoterveys ja muisti työikäisillä. Lisäksi jatkuvarahoitteinen Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi - asiantuntija- ja tukikeskus jatkoi toimintaansa. Uusi projekti Hjärningar Aivoituksia, pääsi aloittamaan toimintansa maaliskuussa Kehittämislinjan projektit yhdessä muun toiminnan kanssa kattavat koko muistisairaan hoitoja kuntoutuspolun osa-alueet. RAY valvoo avustusten käyttöä. Valvonnalla varmistetaan, että avustuksensaajat käyttävät avustuksen siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty, toteutuneet kulut vastaavat avustuspäätöstä ja avustusehtoja ja lakia raha-automaattiavustuksista noudatetaan. Vuonna 2014 yhdistys on raportoinut rahoittajalle edellisen vuoden toiminnasta sovitusti. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys on toteuttanut RAY:n avustuksilla projekteja jo luvun alusta lähtien. Raha-automaattiyhdistyksen avustamat projektit Käynnissä olevat RAY toiminnot "Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille". Vapaaehtoisten rekrytointiin ja kouluttamiseen. ( ) "Hjärningar". Förebyggande arbete för att förbättrar den svenskspråkiga arbetande befolkningens hjärnhälsa ( ) "Muistiluotsi". Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskuksen toimintaan (jatkuva rahoitus) "Aivoterveys ja muisti työikäisillä". Työikäisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen... ( ) Päättyneet RAY avustukset Dementoituvan henkilön ja omaishoitajan kuntoutumiseen (Aktiivinen arki) ( ) Varhaisvaiheen ensitietoon ja tukeen ( ) Muistihäiriö- ja dementiatyön asiantuntija- ja tukipalvelukeskuksen perustamiseen (MuistiLuotsi) ( ) Dementiaan liittyvien käytösoireiden hallintaan ja perheen tukemiseen (Kotona pidempään) ( ) Dementaisairauksien ennaltaehkäisevään toimintaan (Huolehdi muististasi) ( ) Dementian varhaisvaiheen tukimallin kehittämiseen ( ) Dementian varhaisvaiheen toimintamuotojen kehittämiseen (Elämää ensitiedon jälkeen)( ) Muistihäiriöosaamisen kehittämiseen palvelualoille ( ) Vertaistukeen dementoituvan henkilön omaiselle ( ) Dementian varhaisvaiheen tukimallin kehittämiseen ( ) Ensitietoon ja vertaistukeen varhaisvaiheen dementiapotilaille ( ) Dementoituneen viikonloppuhoitoon ( ) Dementianeuvojaprojektiin

16 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Aktiivinen Arki - muistisairaan ja omaishoitajan kuntoutuminen osaksi elämää (2014) Ray:n rahoittama Aktiivinen arki -kuntoutusprojekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Projektissa luotiin malleja muistiasiakkaiden ja heidän omaishoitajiensa toimintakyvyn edistämiseksi kotona ja hoitoyksiköissä. Tavoitteena oli lisätä perheiden ja ammattihenkilöiden tietoa ja ymmärrystä muistisairaiden kuntoutumisen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista sekä löytää keinoja kuntoutumisen toteutumiseen sairauden kaikissa vaiheissa. Projektin toiminnan viitekehyksenä käytettiin Muistiliiton Kuntoutusmallia. Viisivuotinen Aktiivinen Arki - kuntoutusprojekti käynnistyi vuonna Sitä jatkettiin työntekijävaihdosten ja äitiyslomien vuoksi siirtyneiden varojen avulla vielä vuonna 2014 yhden päätoimisen ja yhden osa-aikaisen työntekijän voimin. Projektin alussa toiminta-alueena olivat pilottikunnat (Raisio, Kaarina ja Lieto), joiden kanssa tehtiin yhteistyötä muistisairaiden hoitopolun kaikilla tasoilla. Yhteistyön kautta kaikkiin pilottikuntiin juurtui muistisairaiden sekä heidän omaistensa kuntoutumista edistäviä ryhmä- ja hoitokäytäntömalleja. Vuosien aikana Aktiivinen arki - projektissa toteutettiin 40 kuntoutusryhmässä yhteensä 432 ryhmäkertaa viidessä eri kunnassa. Vuonna 2014 projektin työntekijä oli mukana ohjaamassa kaikille varsinaissuomalaisille avointa kuntoutusryhmää kerran viikossa muistiyhdistyksen tiloissa Turussa yhdessä Muistiluotsin työntekijän kanssa. Lisäksi Aktiivinen arki -projektissa kehitetyn kuntoutusryhmämallin juurruttamista jatkettiin Turun kaupungin rahoittaman pariskuntien ensitiedon jatkoryhmän sisällöksi. Vuonna 2014 projektin hoitoyksikköyhteistyön toiminta keskittyi aloitettujen yhteistöiden päättämiseen ja yksiköiden omaisyhteistyön vahvistamiseen. Yksiköissä Aktiivinen arki -projektin tavoitteena oli tuoda esiin muistisairautta sairastavien kuntoutumista edistäviä näkökulmia kuten kuntoutussuunnitelma-, ryhmätoiminta-, ulkoilu-, kirjaamis- ja viikko-ohjelma- sekä omaisyhteistyökäytäntöjä. Henkilöstöä ja omaisia opastettiin tukemaan muistisairaiden henkilöiden toimintakykyä ja aktiivisuutta järjestämällä hoitajille kehittämisiltapäiviä ja omaisille omaisteniltoja. Hoitajien kehittämisiltapäiviä toteutui vuoden 2014 aikana yhteensä 39 kertaa kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Sisällöt suunniteltiin hoitoyksiköiden omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi. Kehittämisyhteistyössä oli yhteensä 495 hoitajien osallistumiskertaa ja eri yksiköissä pidetyissä kuntoutusteemallisissa omaistenilloissa tavoitettiin 110 omaista. Projektin viiden toimintavuoden aikana hoitoyksikköyhteistyötä toteutettiin yhteensä 13 kunnassa. Hoitajien kehittämisiltapäiviä toteutui vuosien aikana 32 eri yksiköissä yhteensä 163 kertaa ja niissä oli yhteensä 1728 hoitajien osallistumiskertaa. Yksiköissä järjestettyihin omaisteniltoihin osallistui projektin toimintaaikana yhteensä 609 muistisairaan henkilön omaista. Aktiivinen arki -projektista kerättyjen palautteiden mukaan kaikki osallistujat ovat hyötyneet projektin kanssa tehdystä kehittämisyhteistyöstä. Yhteistyön tuloksena muistisairaan henkilön arkikuntoutuminen, ryhmätoiminta ja omaisyhteistyö ovat lisääntyneet. Hoito- ja palvelusuunnitelmiin on lisätty kuntoutussuunnitelmaa sisältäviä osuuksia, kirjaamiskäytäntöihin on kiinnitetty huomiota ja hoitajat sekä omaiset ovat ymmärtäneet liikunnan ja toimintakykyä tukevan työotteen merkityksen muistisairaalle henkilölle. Projektissa luotuja toimintamalleja juurtui osaksi muistisairaan hoitopolkua monessa Varsinais-Suomen kunnassa ja kuntoutumiskäytäntöihin liittyvää kehittämisyhteistyötä tarjotaan jatkossa osana Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen palvelutuotantoa..

17 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Vapaaehtoiset avustajat muistiasiakkaille ( ) Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille -projekti käynnistyi vuonna 2011 yhteistyössä Turun seudun lihastautiyhdistyksen kanssa. Projektin päätavoitteena on muistiasiakkaiden mahdollisimman itsenäisen elämän tukeminen ja kotona asumisen mahdollistaminen vapaaehtoisten avustajien tuella. Lisäksi tavoitteena on hyvän toimintamallin juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää. Projektin kohderyhmänä ovat kotona asuvat muistisairautta sairastavat ja heistä koostuvat toiminnalliset ryhmät sekä heidän omaisensa ja läheisensä. Muistiyhdistys toimii projektissa päähallinnoijana ja vastaa avustajien muistikoulutuksesta ja tuesta sekä avustajatoiminnan kehittämisestä muistiasiantuntijuuden näkökulmasta. Lihastautiyhdistys vastaa välitystoiminnasta ja avustajien tuesta sekä yleisestä avustajatoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2014 projektin toiminta-alueena on ollut Turku, Turun- ja Loimaan seutukunta sekä Vakka-Suomi. Avustajakeskuksen järjestämillä Vammaisavustajakursseilla (Akurssi) on muistiosuus (1 h), jolla annetaan perustietoa muistisairauksista ja muistiasiakkaan kohtaamisesta. Muistiasiakkaiden avustamisesta kiinnostuneet saavat viiden tunnin syventävän koulutuksen (B-kurssi), jolla lisätään valmiuksia toimia muistisairaiden kanssa. Muistiasiakkaiden kanssa jo toimineille avustajille järjestetään lisäkoulutusta (C-kurssit) heidän tarpeidensa ja toiveidensa mukaan. Vuoden 2014 aikana A-kursseja pidettiin 16, joihin osallistui yhteensä 274 kurssilaista. B-kursseja järjestettiin 5 ja niihin osallistui 47 avustajaa. C-kursseja pidettiin 3 ja niihin osallistui 36 aktiivista muistiasiakkaan kanssa toimivaa avustajaa. Kurssien aiheina olivat: väkivallan uhkaan varautuminen, muistelun merkitys ja toiminnalliset harjoitukset muistiasiakkaan kanssa. Avustajakeskuksen luomasta avustajaverkostosta löytyvät sopivat avustajat sekä keikkaluontoiseen että vakituiseen avustajatarpeeseen. Vakituisen avustajan löydyttyä avustettavan luona järjestetään ensimmäinen tapaaminen, johon osallistuvat avustettava, omainen/kotihoidon edustaja, avustaja ja Muistiyhdistyksen projektityöntekijä. Vuonna 2014 tehtiin 53 kotikäyntiä. Keskiarvoaika asiakkaan ensimmäisen yhteydenoton ja kotikäynnin välillä saattoi alkuvuodesta olla 1-2 kuukautta, mutta loppuvuodesta keskimäärin viikon. Vakituiset avustajat tekivät yhteensä 1750 käyntiä muistiasiakkaiden luokse. Omaisille ja vakituisille avustajille tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja tukea. Muistiyhdistyksestä yhteydenottoja omaisiin tehtiin vuoden 2014 aikana 200 kertaa, avustajiin 289 kertaa ja ammattihenkilöstöön 262 kertaa. Vakituisten avustajien vertaisryhmä kokoontui 6 kertaa Turussa, 3 kertaa Loimaalla ja Laitilassa kerran. Vapaaehtoisille avustajille järjestettiin kaksi virkistystilaisuutta: tutustuminen Tuomiokirkkoon ja ruokailu Hus Lindmanissa sekä teatteriilta Turun kaupunginteatterissa. Muistisairautta sairastavien ryhmä Irti arjesta - kokoontui kevään 2014 aikana viisi kertaa. Ryhmään osallistui 4 henkilöä. Projektin toiminnassa mukana oleville omaisille suunniteltu vertaisryhmä ei alkanut, koska halukkaita ryhmään ei ilmoittautunut kuin yksi. Kuntoutussäätiön tekemän ulkoisen arvioinnin perusteella sekä omaiset että vapaaehtoiset ovat tyytyväisiä välityspalvelun toimivuuteen, ensimmäiseen yhdessä tehtyyn kotikäyntiin ja avustajien vakituiseen toimintaan muistiasiakkaiden kanssa. Omaiset pitävät tärkeimpänä toiminnan vaikutuksena muistisairautta sairastavan läheisen yksinäisyyden lievittymistä ja hyvinvoinnin paranemista. Avustajien mukaan heidän toiminta on kohentanut avustettavan mielialaa ja kuntoa sekä antanut omaiselle aikaa lepoon ja omien asioiden hoitoon. Projektin toiminnasta tiedotettiin kummankin yhdistyksen taholta n. 150 tapahtumassa vuoden aikana. Turun ja Turun seutukunnan kotihoidoille järjestettiin infotilaisuus projektista. Tilaisuuden yhteydessä Suvi-Tuuli Porkka puhui Muistisairaan kohtaamisesta ja siihen osallistui 28 kotihoidon työntekijää. Yhteistyötahoille lähetettiin päivitettyä tietoa projektin toiminnasta. Suunnittelua projektin juurtumiseksi palvelujärjestelmään jatkettiin.

18 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Aivoterveys ja muisti työikäisillä ( kevät 2015) Aivoterveys ja muisti työikäisillä -projekti toteutuu vuosina 2012 kevät 2015 RAY:n rahoittamana Loimaan, Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Projektissa juurrutetaan työikäisten aivoterveyteen ja muistisairauksiin liittyviä hyviä käytäntöjä. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan uusia toimenpiteitä, joilla tuetaan sekä hyvien käytäntöjen juurrutusta että päätavoitteiden toteutumista. Projektin päätavoitteet ovat: 1. Työikäisten aivoterveyden ja muistin vaaliminen sekä yleisiin asenteisiin vaikuttaminen. 2. Riskitekijöitä omaavien työikäisten tunnistaminen ja aivoterveyteen vaikuttaminen. 3. Työikäisten alkavaa muistisairautta sairastavien tehokas tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen sekä tuen vahvistaminen. 4. Työikäisen muistiasiakkaan ja hänen läheisensä mielekkään elämän tukeminen ja itsenäisten toimintamahdollisuuksien lisääminen. Projektin toiminta painottuu laajaan yhteistyökumppaniverkostoon. Vuonna 2014 kumppanien tapaamisissa oli 103 kontaktia. Puhelin- ja sähköpostikontakteja oli 4642 kpl (mikäli samasta aiheesta monta yhteydenottoa, se laskettu yhdeksi). Toiminnalla tavoitettiin henkilökohtaisesti 1411 henkilöä, joista suurin osa oli työikäisiä. Naisia heistä oli 1148, miehiä 263. Projektissa mm: Järjestettiin viiden tapaamiskerran te tasarjat keväällä ja syksyllä työikäisille muistisairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. Asiantuntija-alustuksen lisäksi kussakin te lassa oli mahdollisuus vertaiskeskusteluihin. Iltoihin osallistui yhteensä 32 henkilöä. Järjestettiin 4 yleisöluentotilaisuutta. Raisiossa yleisöluentoja järjestettiin kaksi (keväällä 151 osallistujaa ja syksyllä 127). Laitilassa osallistujia oli 34. Uudenkaupungin tilaisuus järjestettiin yhteistyössä kumppaneiden kanssa (111 osallistujaa). Järjestettiin / osallistuttiin 33 tilaisuuteen työikäisten aivoterveysteemalla. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 913. Tilaisuuksista 10 oli eri organisaatioiden henkilöstöille järjestettyä TYKYtoimintaa. Tätä kautta tavoitettiin myös sellaisia työikäisiä, jotka eivät vapaa-ajallaan olisi osallistuneet aivoterveysaiheisiin tilaisuuksiin. Jatkettiin Työikäisten muistiasioiden asiantuntijaverkoston tiedotus- ja kehittämistyötä. Vuoden lopussa verkostoon kuului 247 ammattihenkilöä (mm. lääkäreitä, psykologeja, työterveyshoitajia ja TE-toimistojen henkilöstöä). o Jäsenille järjestettiin kaksi verkostopäivää: keväällä Työikäisten unihäiriöt miten uni ja kipu vaikuttavat kognitioihin (85 osallistujaa) ja syksyllä Työikäisten muistisairauksien varhainen tunnistaminen, tutkiminen ja hoidon aloitus (85 osallistujaa). o Jäsenille lähetettiin sähköisesti 4 tiedotetta ajankohtaisista väitöksistä ja muista tutkimuksista. Kehitettiin verkoston jäsenten toiveiden pohjalta Muistioirekysely työikäiselle -lomake, joka käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Maksuton lomake on tarkoitettu työikäisten kanssa toimivien ammattilaisten työvälineeksi työikäisten muistiongelmien puheeksi ottamisen, tunnistamisen ja oireiden syiden selvittelyn tueksi. Lomaketta markkinoitiin hyvin aktiivisesti toiminta-alueen lisäksi myös muualle Suomeen mm. työterveyshuoltojen vastaaville henkilöille (542 yhteydenottoa). Tehtiin paikallista ja valtakunnallista tiedotusta. Esimerkiksi Muisti-, Toimintaterapeutti- ja Memo-lehdissä julkaistiin pitkät artikkelit projektin tuotoksista sekä työikäisten muistihäiriöistä ja -sairauksista. Erilaisia tilaisuuksia on jo sovittu keväälle 2015 eli toiminta jatkuu aktiivisena myös viimeisenä toimintavuotena.

19 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus Hjärningar Förebyggande arbete förbättrar livskvaliteten ( ) Projektet Hjärningar (Aivoituksia ennaltaehkäisyllä parempaa elämänlaatua) startade i mars år 2014 och finansieras av RAY. Huvudmålsättningen är att främja dels den svenskspråkiga befolkningens hjärnhälsa dels välbefinnandet hos personer med en minnessjukdom och deras anhöriga. Målgruppen är pensionärer, personer i arbetsför ålder, personer med minnessjukdom och deras anhöriga samt yrkespersoner. Verksamhetsområdet är Pargas, Kimitoön och Åbo. Projektets verksamhet och åtgärder har reviderats en aning från den ursprungliga projektansökan p.g.a. minskad finansiering. Verksamhet och åtgärder riktade till pensionärerna och de arbetsföra är föreläsningar, kurser, infopunkter, handledning och olika evenemang. Målsättningen är att sprida information och främja och öka pensionärers och de arbetsföras kunskap om hjärnhälsa och metoder för att upprätthålla hjärnhälsan, minnessjukdomarnas riskfaktorer samt tidiga tecken på en minnessjukdom. Dessa verksamhetsformer hoppas även motivera och väcka pensionärernas och de arbetsföras intresse för att främja den egna och närståendes hjärnhälsa. Under år 2014 nåddes sammanlagt 536 personer, varav 395 kvinnor och 141 män. Det ordnades 4 föreläsningar och 1 temaeftermiddag, totalt 237 deltagare. Infopunkternas antal var 6, de besöktes av 235 personer. En kurs med 10 deltagare och 4 övriga tillfällen med 54 deltagare ordnades. Resultat baserade på deltagarnas utvärderingar av föreläsningarna och kursen visar att tillfällen samt material på svenska uppskattas. Deltagarna blir motiverade att främja hjärnhälsan samt upplever att föreläsningarna och kursen var intressanta. Nätverksarbetet med yrkespersoner förverkligas på två sätt. Dels leds arbetsgrupper som består av yrkespersoner från Pargas, Kimitoön och Åbo samt en s.k. Nationell arbetsgrupp. Dels hör projektarbetaren till nätverk och samarbetar med olika aktörer. Arbetsgrupperna i kommunerna har representanter från de flesta enheter som arbetar med minnesfrågor i kommunen. De fungerar även som projektets styrgrupper. Den Nationella gruppen består av projektets viktigaste samarbetspartner från Svenskfinland (Finlands Minnesspecialister, Alzheimer Centralförbundet, Minneslotsar, Röda korset och Folkhälsan. Samarbetet med Demensföreningen på Åland sker på distans) Arbetsgrupperna diskuterar bl.a. serviceformer, material, terminologi och minnesklienternas behov samt hur den gemensamma kunskapen och färdigheterna på bästa sätt kan utnyttjas för att främja välbefinnandet för minnesklienterna och deras anhöriga. Grupperna diskuterar utvecklingsarbetet, både omfattande nationellt och kommunalt nära målgruppen. Varje kommun har ytterligare egna tyngdpunktsområden för utvecklingsarbetet. Den nationella gruppen sammankom en gång, arbetsgrupperna i kommunerna 2 gånger. I två kommuner sammankom även en ledningsgrupp 1 respektive 2 gånger. Aktuellt år 2014 var bl.a. vårdkedjan för minnesklienter, litteratur, förstainformationsmaterial, terminologi och förenhetligande och spridning av informationsmaterial. Sammanställning av svenskspråkigt material påbörjades. Nytt svenskspråkigt, intressant och mera lockande material gällande hjärnhälsa gjordes. Materialet har haft önskad effekt, det har väckt intresse och påverkat budskapet positivt. Översättningsarbete av föreningens basmaterial t.ex. föreningens broschyr och delar av hemsidorna gjordes. Synlighet i medierna förverkligades genom 2 tidningsartiklar, annonser och kontinuerlig uppdatering av föreningens hemsidor och sociala medier. Hjärnveckan (v.11) och Minnesveckan (v.39) beaktas genom att det då ordnades två infopunkter. Självutvärdering av hela år 2014 gjordes. Föreläsningarna och kursen utvärderades av både deltagare och projektarbetaren. Arbetsgrupperna och den nationella gruppen gav muntlig feedback samt fungerade också som styrgrupper och påverkade projektet i önskad riktning gällande både år 2014 och planeringen för år 2015 inom ramen för projektets målsättningar.

20 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN MUISTILUOTSI - ASIAN- TUNTIJA- JA TUKIKESKUS Muistiluotsi toimii RAY:n jatkuvaluonteisella Ak-rahoituksella ja on osa valtakunnallista Muistiliiton koordinoimaa maakunnallista asiantuntija- ja tukikeskusverkostoa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi toimii kahden maakunnan alueella ja Salon, Porin seudun, Rauman seudun ja Kankaanpään seudun Muistiyhdistykset ovat toiminnassa mukana yhteistyökumppaneina. Varsinais- Suomessa toimintaa on järjestetty jo kahdeksan vuoden ajan, Satakunnassa 2014 oli toiminnan toinen vuosi. Muistiluotsien yhteisen laatulupauksen mukaisesti Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa maakunnassaan että muistisairaat ja heidän perheensä saavat: riittävästi tietoa muistisairauksista ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. Muistiluotsit toimivat maakunnassaan sen puolesta, että muistisairaalla ja hänen perheellään olisi mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua täysivaltaisena jäsenenä omassa toimintaympäristössään. Muistiasiakkaille ja heidän läheisilleen suunnatuista palveluista tärkeimpänä mainittakoon matalan kynnyksen muistineuvonta ja tuki. Kohderyhmänä olivat niin omasta aivoterveydestään tai muististaan huolestuneet kuin jo muistisairauden diagnoosin saaneet henkilöt ja heidän omaisensa ja läheisensä. Henkilökohtaisen neuvonnan, ja tuen muotoina olivat mm. puhelinneuvonta, koti- ja toimistokäynnit, kiertävät muisti-infopisteet sekä omaisten ja muistiasiakkaiden ryhmätoiminnat. Vuonna 2014 henkilökohtaisia puhelinneuvontoja oli yht. 210 kpl ja henkilökohtaisia neuvontatapaamisia 142 kpl. Muistiinfopisteitä ja muita yleisiä asiakastilaisuuksia oli 96 kpl ja niissä kävi 2963 henkilöä. Muistiluotsi tukee ja koordinoi Muistiyhdistysten paikallista vapaaehtoistoimintaa. Tätä toimintaa on mm. Varsinais-Suomen yhdistyksen alaosasto- ja juttutupatoiminta sekä vapaaehtoistoimikunnan järjestämä virkistys. Salon yhdistyksen vapaaehtoisilla on ollut mahdollisuus osallistua vapaaehtoisille järjestettyihin teemapäiviin. Satakunnassa toimintaa aloitettiin vuonna 2014 tukemalla Porin seudun Muistiyhdistyksen muistikahviloiden perustamista ja aloittelevaa toimintaa. Vuonna 2014 Varsinais-Suomen vapaaehtoisille järjestettiin yhteisiä kehittämis- ja virkistyspäiviä ja loppuvuodesta heidät kutsuttiin vieraina yhdistyksen joulujuhlaan. Muistiluotsin työntekijät ovat vierailleet alaosastoissa, juttutuvissa ja muistikahviloissa molemmissa maakunnissa ja olleet kontaktissa vapaaehtoisten kanssa tiiviisti vuoden aikana. Muistiluotsi tarjoaa kuntayhteistyönä konsultaatio- ja asiantuntijapalveluita kuntien ja kaupunkien muistiohjelmien ja ikäpoliittisten strategioiden laatimiseen sekä yleiseen muistiasiakkaan palvelujen kehittämiseen eri työryhmissä ja palavereissa. Muistiluotsin työntekijä esim. osallistuu asiantuntijan roolissa työryhmään ja hänen tehtävänään on ensisijaisesti toimia työryhmässä muistisairaan asiakkaan ja hänen omaisensa parhaaksi tuoden esille myös viimeisempiä valtakunnallisia linjauksia, alueellisia tilastoja, hyväksi todettuja käytäntöjä ja tutkimustietoa. Vuoden 2014 aikana Muistiluotsin työntekijä on osallistunut tavalla tai toisella 23 kunnassa muistisairaan asiakkaan hoitopolun tarkasteluun tai kehittämiseen. Lisäksi jokaisen toimintaalueen kunnan johtaviin viranhaltijoihin on pidetty yhteyttä. Maakunnallista yhteistyötä ja kuntapalveluiden kehittämistyötä tehtiin myös esim. Vanhustyön keskusliiton aluetapaamisessa, Sitran Palvelutori-hankkeen tukiryhmässä, Satakunnan SHP:n Yhteisvoimin kotona -nimisen Kaste-hankkeen ohjausryhmässä, Satakunnan ELYkeskuksen Palvelupirssi-hankkeen yhteistyökumppanina ja Turun kaupungin vanhustyön neuvottelukunnan aktiivisena jäsenenä.

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus 2013 2

Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus 2013 2 Vuosikertomus 2013 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys vuosikertomus 2013 2 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.2013 31.12.2013 Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry on vuonna 1988 perustettu muistiasiakkaiden

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelma 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. YHDISTYKSEN ROOLI, TOIMINNAN PERUSTA JA ORGANISAATIO 2.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka 2.2. Taloushallinto 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2015

Toimintasuunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. YHDISTYKSEN ROOLI, TOIMINNAN PERUSTA JA ORGANISAATIO 2.1. Henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka 2.2. Taloushallinto 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1.

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä

Vuosikertomus 2010. vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011. Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry. Yleistä vuosikertomus 2010 1 (5) 30.1.2011 Kaakkois-Suomen Lihastautiyhdistys ry Vuosikertomus 2010 Yleistä Toiminnan tarkoitus Tukea yhdessä Lihastautiliiton kanssa neuromuskulaarisia tauteja sairastavien ja

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä

Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry. Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n virallinen ensirekisteröintipäivämäärä 1 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ... 3 ORGANISAATIO hallitus... 5 henkilöstö... 5 tilintarkastus... 5 kirjanpito... 6 TOIMINTA yhdistyksen kokoukset ja jäsenet... 6 muu toiminta... 6 tiedottaminen... 8 TULEVA

Lisätiedot

AIVOTERVEYS JA MUISTI TYÖIKÄISILLÄ -projekti 2012 2015

AIVOTERVEYS JA MUISTI TYÖIKÄISILLÄ -projekti 2012 2015 AIVOTERVEYS JA MUISTI TYÖIKÄISILLÄ -projekti 2012 2015 LOPPURAPORTTI Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. TEKIJÄT: muistiohjaajat Katja Laine ja Ulla Paassilta TIIVISTELMÄ Aivoterveys ja muisti työikäisillä

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2014 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Lounais-Suomen SYLI ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma 2016, sivu 2/10 Sisällysluettelo 1 LYHYESTI - TOIMINTAVUODEN PAINOPISTEET... 3 2 LOUNAIS-SUOMEN SYLI ry... 3 3 TUKIPALVELUT... 4 3.1 Vertaistukitoiminta...

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena

Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210. Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Ritva Näräkkä, toiminnanohjaaja ritva.narakka@syomishairioliitto.fi 045 845 9210 Matalan kynnyksen toiminta arjen tukena Syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä toimintakeskuksen käynnistäminen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Toimintakertomus. vuodelta 2015

Toimintakertomus. vuodelta 2015 Toimintakertomus vuodelta 2015 31.12.2015 Kanta-Hämeen TOIMINTAKERTOMUS 1/8 JOHDANTO Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry. on valtakunnallisen kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

KOHTI VUOTTA 2016. Jäsenkirje 6/2015 4.12.2015

KOHTI VUOTTA 2016. Jäsenkirje 6/2015 4.12.2015 1 Jäsenkirje 6/2015 4.12.2015 KOHTI VUOTTA 2016 Tämä vuosi alkaa olla jo loppusuoralla ja me Muistiyhdistyksessä olemme kääntäneet katseen kohti tulevaa vuotta. Kevätkauden aikataulut löytyvät tästä kirjeestä

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012. toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012. toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistisairauksien terveystaloudelliset vaikutukset ja Kansallinen Muistiohjelma

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja

Luckan Integration 12.11. 2015. Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Integration 12.11. 2015 Jenny Asplund, kotoutumistoiminnan johtaja Luckan Luckan Integration on osa Luckanin toimintaa Luckan-konsepti: suomenruotsalainen kulttuuri- ja tiedotuskeskus, 10:llä eri

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot