JÄTEVESIOPAS. Iitin kunta. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEVESIOPAS. Iitin kunta. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä"

Transkriptio

1 JÄTEVESIOPAS Iitin kunta Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

2 Yleistä Kiinteistön ollessa viemäriverkoston ulkopuolella tai kun sen liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ei ole mahdollista, täytyy jätevesien puhdistamisesta huolehtia asianmukaisella kiinteistökohtaisella tai useamman kiinteistön yhteisellä jätevesijärjestelmällä voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tarkoituksena on vähentää talousjätevesipäästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetuksessa annetaan jätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset ja niiden täytäntöönpanoon liittyvät ajankohdat. Tämä oppaan tarkoituksena on antaa tietoa haja-asutusalueen jätevesien käsittelystä. Tarkoituksena on selvittää ne lähtökohdat, joiden vuoksi kiinteistökohtainen jätevesien käsittely on tarpeellista ja antaa tietoa jätevesien käsittelyvaihtoehdoista sekä niiden soveltuvuudesta erityyppisille kiinteistöille. Oppaassa käsitellään myös suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia tekijöitä. Jätevesien käsittelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen antavat neuvoja alan asiantuntijat. Oppaan lopussa on linkkejä käsittelyjärjestelmien suunnittelijoista, puhdistamoiden laitevalmistajista sekä asennuksesta vastaavista yrityksistä. Tukea ja ohjeistusta saa kunnan rakennustarkastajalta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Opas on osa Iitin Kunnan kylien vesihuollon kehittämishanketta (IKVE-hanke). Hanketta ovat tukeneet Iitin kunta ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) sekä Valtion maaseudun kehittämisrahastosta. Kannen kuvat: Nordkalk Oyj Abp (1) ja Uponor Oy (1) 2

3 Sisällysluettelo 1. Haja-asutusalueen aiheuttama vesistökuormitus Lainsäädäntö Jätevesiasetukseen liittyvät ajankohdat Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Suunnittelussa huomioitavia seikkoja Järjestelmän sijoittamisessa huomioitavia ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä tontilla Jätevesijärjestelmän mitoitus Rakentamisessa ja käytössä huomioon otettavia seikkoja Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjärjestelmät Saostussäiliö Umpisäiliö Maapuhdistamot Maahan imeytys Maahanimeyttämön mitoitus Maahanimeyttämön rakentaminen Maasuodatus Maasuodattimen mitoitus Maasuodattimen rakentaminen Fosforin poiston tehostaminen Pienpuhdistamot SYKEn puhdistamotiedosto Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto Käymälävaihtoehdot Vähävetiset huuhtelukäymälät Kuivakäymälät Kompostikäymälät Kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät Sähkökäymälät Avustukset Laki vesihuollon tukemisesta Asuntojen korjausavustukset Kotitalousvähennys Liitteet Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset Linkkejä Lähteet

4 1. Haja-asutusalueen aiheuttama vesistökuormitus Suomessa haja-asutusalueella, viemäriverkoston ulkopuolella asuu kiinteästi noin miljoona suomalaista. Kesäisin, loma-asukkaiden myötä haja-asutusalueella asuvien määrä kasvaa noin kahteen miljoonaan. Iitissä asuu arviolta 2500 asukasta (34 %) kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa ja arviolta yli 3000 asukasta (41 %) kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn varassa. Vapaaajan asuntoja kunnan alueella on yli Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ei ole ollut selkeitä käsittelyvaatimuksia ennen Valtioneuvoston antamaa asetusta (n:o 542/ 2003). Hajaasutuksen puutteellisesti käsitellyt jätevedet ovatkin aiheuttaneet purkupaikassa haju- ja ympäristöhygieenisiä haittoja sekä rannan rehevöitymistä ja veden laadun huononemista. Samalla veden käyttö karjatalouteen, uimavedeksi ja muuhun virkistykseen on paikallisesti heikentynyt. Puutteellisesti käsitellyt talousjätevedet voivat myös vaarantaa pohjaveden laatua ja saastuttaa talousvesikaivoja. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta kuvataan kuormitusluvulla. Kuormitusluku ilmaisee yhden asukkaan käsittelemättömien jätevesien keskimääräisen kuormituksen grammoina vuorokaudessa (g/d) orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta. Jos muita luotettavia yleisiin tai kohteessa tehtyihin tutkimuksiin perustuvia arvoja ei ole saatavissa, käytetään taulukossa 1 esitettyjä kuormitusluvun arvoja. Taulukko 1 Kuormitusluku - jäteveden kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d) ja niiden prosenttiosuudet (%). Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/ p d % g/ p d % g/ p d % Uloste ,6 30 1,5 10 Virtsa , ,5 80 Muu ,4 20 1,0 10 Kuormitusluku , Lainsäädäntö Orgaaninen aine, kokonaisfosfori ja typpi ovat jäteveden laatua kuvaavia tekijöitä. Jäteveden ympäristöön kohdistamat haittavaikutukset ovat sitä vähäisempiä mitä vähemmän orgaanista ainetta (BHK7), fosforia ja typpeä on käsitellyssä jätevedessä. Valtioneuvoston antama asetus määrittää jätevesien käsittelyn yleiset vaatimukset haja-asutusalueella. Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan annetuissa kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan jätevesien käsittelyvaatimuksia lieventää. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä esitetään tällöin yleisten ja lievemmän käsittelyvaatimusten alueet (Liite 7.1: Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset). 4

5 Taulukossa 2 on esitetty asetuksen edellyttämät yleiset kuormituslajikohtaiset vähentämisvaatimukset ja lievemmän käsittelyvaatimusten alueella edellytettävät vähentämisvaatimukset. Taulukko 2 Yleiset ja lievennetyt jäteveden käsittelyvaatimukset Yleiset käsittelyvaatimukset Lievennetyt käsittelyvaatimukset Kuormituslaji vähentämisvaatimus (%) vähentämisvaatimus (%) BHK7 90 % 80 % Fosfori 85 % 70 % Typpi 40 % 30 % 2.1 Jätevesiasetukseen liittyvät ajankohdat Jokaisen kiinteistönomistajan on tehtävä selvitys omasta jäteveden käsittelyjärjestelmästään. Selvitys on pääsääntöisesti tehtävä mennessä. Jos kiinteistössä ei ole vesivessaa, selvityksen tekemiseen saa kaksi vuotta lisäaikaa, jolloin selvityksen on oltava valmis Selvitys jätevesijärjestelmästä on kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta. Siinä esitetään perusteltu arvio ympäristöön kohdistuvasta kuormituksesta ja jätevesien käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Selvitykseen on liitettävä myös jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Selvityksen perusteella viranomainen pystyy arvioimaan, vaatiiko nykyinen jätevesijärjestelmä parantamista tai uusimista. Selvityslomakkeita saa kunnanvirastosta. Niitä voi tulostaa myös kunnan kotisivuilta, osoitteesta: Asetuksen mukaiset jätevesien käsittelyä koskevat määräykset ovat koskeneet lähtien uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Vanhojen olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saattaa asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti mennessä. Jos jätevesijärjestelmä on rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Myös olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmän uusimiset ovat tulossa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön toimenpidelupajärjestelmän piiriin. Toimenpidelupaa haettaessa tulisivat sovellettaviksi maakäyttöja rakennuslain säädökset muun muassa suunnittelijoiden kelpoisuudesta ja työnjohdosta. 5

6 3. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely Kun jätevesien käsittelyvaihtoehtoja mietitään, tulee ensisijaisesti selvittää mahdollisuus liittyä yhteiseen olemassa olevaan viemäriverkostoon. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan jätevesien käsittely toteuttaa paikallisesti, usean kiinteistön yhteisenä hankkeena (osuuskuntien perustaminen) tai kiinteistökohtaisena jätevesien puhdistuksena. Iitin kunnan alueella asetuksen (542/2003) yleisiä kuormituksen vähentämisvaatimuksia tulee noudattaa pohjavesialueilla ja ranta-alueilla (kuormitusta vähennettävä: BHK7 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %). Muilla alueilla jäteveden käsittelyssä tulee päästä vähintään asetuksen mukaisiin lievennettyihin vaatimuksiin (kuormitusta vähennettävä: BHK7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %). Pohjavesi- ja ranta-alueilla tulee lisäksi huomioida niitä koskevat erityismääräykset. (Liite 7.1: Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset) Pohjavesialueilla jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kiellettyä. Ensisijaisesti tulee pyrkiä johtamaan jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Jos tämä ei ole mahdollista, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevedet voidaan käsitellä myös pohjavesialueella, mutta tällöin maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueella maasuodattimen rakentamisen ehtona on tiivis pohjarakenne (kaivannon pohjalle ja seinämille asennetaan esim. polyeteenikalvo). Ainoastaan vähäiset määrät pesuvesiä (esimerkiksi rantasaunan tai vaatimattoman vapaa-ajan asunnon kantovedet) voidaan imeyttää maahan, jos maaperä on siihen soveltuva eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (Ympäristönsuojelulain 103 ). Ranta-alueilla rantavyöhyke käsittää 200 m etäisyydellä rantaviivasta olevan alueen. Vesistöjen rantavyöhykkeillä vesikäymälän jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön. Jos käymäläjätevesien ja pesuvesien erilliskäsittely ei vanhoilla kiinteistöillä ole mahdollista, jätevesien käsittelyvaihtoehdot vesistöjen rantavyöhykkeillä ovat: - 3-osainen saostussäiliö ja maaperäkäsittely (maasuodattimen osalta tulee varautua tehostettuun fosforinpoistoon *) tai - pienpuhdistamo tai - umpisäiliö (kaikki vedet johdetaan umpisäiliöön) Muilla alueilla kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voidaan toteuttaa käsittelemällä: Kaikki jätevedet yhdessä, jolloin vaihtoehtoja ovat - esikäsittely saostussäiliöissä + maaperäkäsittely - pienpuhdistamo (+ tarvittaessa esikäsittely saostussäiliöissä) - umpisäiliöön johtaminen WC-jätevedet ja harmaat jätevedet erillään (ns. erillisviemäröinti) - käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ja harmaat jätevedet (pesuvedet) saostussäiliökäsittelyn jälkeen maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon Muut menetelmät, kuten - kuiva- tai kompostikäymälän rakentaminen vesikäymälän sijaan. Käymäläjätteet kompostoidaan ja harmaat jätevedet käsitellään kuten erillisviemäröinnin yhteydessä * Fosforinpoiston tehostamiseen tulee varautua alueilla, joilla noudatetaan yleisiä jätevesien käsittelyvaatimuksia. Maasuodattimien osalta tulee suunnitelmissa varautua fosforin jälkisuodattimen asentamismahdollisuuteen. Fosforin poiston tehostamista on käsitelty tarkemmin luvussa

7 3.1 Suunnittelussa huomioitavia seikkoja Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, suositellaan hankittavaksi asiantuntija suunnittelemaan kiinteistölle parhaiten sopiva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Suunnitelma perustuu riittäviin tietoihin rakennuskohteesta, kuten maasto- ja maaperäominaisuuksista sekä pinta- ja pohjavesiolosuhteista. Suunnitelmassa esitetään jätevesijärjestelmän rakenne, jäteveden käsittelyjärjestelmän toimintaperiaate sekä luotettava arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta. Suunnitelma jätevesijärjestelmästä liitetään rakennuslupahakemukseen tai ilmoitukseen jätevesijärjestelmän muuttamisesta. Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, tulee suunnittelussa ottaa huomioon: - viemäriverkon laajennussuunnitelmat (voiko kiinteistön liittää lähitulevaisuudessa viemäriverkostoon) - kiinteistön tyyppi ja varustetaso (vakituinen asunto, ympärivuotinen vapaa-ajan asunto, kesäasunto) - muodostuvien jätevesien laatu ja määrä (käymäläjätevedet, pesuvedet) - jätevedenkäsittely- ja purkupaikka (riittävät etäisyydet kaivoihin, naapureihin, vesistöön, pohjaveteen) - tontin koko, muoto ja korkeus (sopiiko puhdistusjärjestelmä tontille) - tontin maaperä (imeekö maa vettä vai onko se tiivistä savea tai kalliota) - jätevesijärjestelmän sijoittamisessa tulee huomioida, ettei järjestelmän rakenteisiin kohdistu ajoneuvokuormitusta - jätevesijärjestelmän tyhjennystä vaativat rakenteet tulee sijoittaa niin, että loka-auto pääsee riittävän lähelle 7

8 3.1.1 Järjestelmän sijoittamisessa huomioitavia ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä tontilla SAOSTUS- JA UMPISÄILIÖT IMEYTYS- JA MAASUODATUSKENTÄT Vesistöstä 20 m Vesistöstä (*) ( 2 ) 20 m Tontin rajalta ( 7 ) 5 m Talousvesikaivosta ( 1 ) 30 m Rakennuksista ( 7 ) 5 m Ojasta ( 4 ) 10 m Huomioitava loka-auton imuletkun pituus Tontin rajalta ja tiestä ( 3 ) 5 m (yleensä noin 20 m) Rakenteen pohjasta ylimpään pohjaveden pintaan Maahanimeyttämö ( 6 ) 1 m Maasuodatin ( 6 ) 0,25 m (*) Määrällisesti vähäiset saunavedet (kantovesi) < 20 m, ei kuitenkaan lähempänä kuin saunarakennus 8

9 Jätevesijärjestelmän mitoitus Asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa. Tällöin huomioidaan syntyvien jätevesien määrä, laatu ja kuormitusvaihtelut. Mitoitusvesimääränä asuinkiinteistöillä käytetään 150 litraa / asukas / vuorokausi. Sekä vakituisten asuntojen että vapaa-ajan asuntojen osalta, syntyvien jätevesien määrää voidaan tarkastella seuraavasti: 1. Asuinkiinteistön jätevesimäärä on mitoitettava aina vähintään viiden asukkaan mukaan eli syntyvä jätevesimäärä on 750 litraa / vuorokausi. 2. Mikäli asuinkiinteistön huoneistoala on yli 150 m 2 (150/30 =5), laskennallinen asukasluku saadaan jakamalla huoneistoalan neliömetrit 30:llä. Esimerkiksi jos huoneistoala on 180 m 2 laskennallinen asukasluku on 180/30 = 6 ja laskennallinen jätevesimäärä 900 litraa / vuorokausi. 3. Jos asukkaiden todellinen lukumäärä on 1. ja 2. kohtien tarkastelua suurempi, laskennassa on käytettävä todellista asukaslukua. Esimerkiksi jos huoneistoala on 180 m 2, mutta asukkaiden todellinen lukumäärä on 8, syntyvä jätevesimäärä on 1200 l/vuorokausi. Karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan osalta, käsittelemättömien jätevesien määrä-, laatu- ja kuormitusvaihtelutietojen tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon. 3.2 Rakentamisessa ja käytössä huomioon otettavia seikkoja Jätevesienkäsittelyjärjestelmien toimivuuden kannalta huolellisuus rakentamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Oikein suunniteltu ja rakennettu puhdistamo takaa jätevesijärjestelmän pitkäaikaisen toimivuuden. Lisäksi puhdistamoa on käytettävä ja huollettava asianmukaisesti. Kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa jätevesijärjestelmää, tulee rakentamisessa ottaa huomioon, että : - jätevesijärjestelmän valmistajalta saadaan järjestelmälle toimivuustakuu sekä tarkat asennus- ja huolto-ohjeet - jätevesijärjestelmä rakennetaan ammattitaitoisen rakentajan toimesta hyväksytyn rakennusluvan tai ilmoituksen ja asennusohjeiden mukaisesti - järjestelmä asennetaan roudattomaan syvyyteen tai järjestetään riittävä lämpöeristys - sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään (salaojitus, kentän korotus) - huolehditaan järjestelmän riittävästä tuuletuksesta (tuuletusputket lumirajan yläpuolelle) - maapuhdistamoissa käytetään suunnitelmien mukaisia suodatinmateriaaleja (vaikuttavat puhdistamon käyttöikään) - maapuhdistamoissa jakoputket ja virtaussäätimet asennetaan huolellisesti (jäteveden tulee jakautua tasaisesti koko kentän alueelle) - asennettujen maakerrosten ja putkien päällä ei ajeta työkoneilla (voivat aiheuttaa putkien rikkoutumisen ja kentän haitallisen tiivistymisen) 9

10 4. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyjärjestelmät 4.1 Saostussäiliö Saostussäiliö tarvitaan useissa jätevesien käsittelyjärjestelmissä jäteveden esikäsittelyyn. Saostussäiliö ei kuitenkaan yksinään ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä. Oikein rakennettu saostussäiliö vähentää jäteveden kiintoainesmäärää noin 70 % mutta orgaanisen aineen, fosforin ja typen määriä ainoastaan %. Myös jäteveden bakteerit pidättyvät saostuskaivoon huonosti. Saostussäiliön on oltava 3-osainen, jos jäteveden käsittelyjärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet (WC-vedet ja pesuvedet). Jos käsiteltäväksi jäävät vain pesuvedet, niiden esikäsittelyyn riittää 2- osainen saostussäiliö. Saostussäiliöt tulee mitoittaa siten että jäteveden viipymä säiliöissä on 2 3 vuorokautta. Kaikille jätevesille tarkoitetun 3-osaisen betonisen saostussäiliön vähimmäistilavuus on 2,5 m 3 ja pesuvesille tarkoitetun 2-osaisen saostussäiliön vähimmäistilavuus 1,5 m 3. 1-osainen kuutiomäärältään pienempi saostussäiliö soveltuu esikäsittelymenetelmäksi esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen rasvaisille käsitiskivesille. Kuva: Wavin-Labko (3) Saostussäiliöiksi sopivat tiiviit betonirenkaista valmistettavat tai valmiit lujitemuoviset, T-haaralla varustetut säiliöt. Saostussäiliön tiiviys edellyttää, että betonirengassäiliöissä renkaiden väliset saumat on tiivistettävä huolellisesti bitumi- tai kumitiivistenauhalla. Saostussäiliöiden asennuksessa on otettava huomioon pohjaveden mahdollisesti aiheuttama noste, ja saostussäiliöt on tarvittaessa ankkuroitava. Saostussäiliöt on myös rakennettava niin, ettei routa pääse rikkomaan niitä. Kun olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä saneerataan, voidaan olemassa olevat, hyväkuntoiset ja T-haaralla varustetut saostussäiliöt hyväksyä osaksi jätevesijärjestelmää. Kun vanhoja saostussäiliöitä tarkastetaan ja huolletaan on tärkeää muistaa työturvallisuus. Tarkastusta ja huoltoa ei tule toteuttaa yksin ja riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava. 10

11 4.2 Umpisäiliö Umpisäiliön valinta on perusteltua, jos kiinteistö sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella tai vesistön äärellä. Umpisäiliö on nimensä mukaisesti vesitiivis talousjäteveden tai lietteen varastoimiseen tarkoitettu säiliö, josta ei ole purkuputkea ympäristöön. Se ei ole varsinainen jätevesien käsittelymenetelmä, sillä varsinainen puhdistus tapahtuu puhdistuslaitoksella, johon sisältö kuljetetaan käsiteltäväksi. Umpisäiliöksi sopii lasikuidusta, lujitemuovista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu uusi säiliö. Säiliön voi rakentaa myös betonista paikalleen valamalla. Tällöin työ vaatii kuitenkin erityistä huolellisuutta, sillä säiliön on oltava täysin tiivis. Kuva: Wavin-Labko (2) Umpisäiliön asennuksen yhteydessä on huolellisesti tutkittava pohjaveden aiheuttama noste. Säiliön ankkurointi on suunniteltava niin, että se ei missään olosuhteissa pääse nousemaan. Salaojitus voi asentamisen yhteydessä olla tarpeen pintavesien kaivantoon kertymisen estämiseksi. Umpisäiliö on asennettava myös niin, ettei routa pääse sitä rikkomaan. Umpisäiliöön kannattaa asentaa täyttymishälytin tarkkailun helpottamiseksi. Umpisäiliön tyhjennystarve riippuu säiliön koosta ja siitä johdetaanko säiliöön pelkästään WC vedet vai kaikki talouden jätevedet. Umpisäiliön tyhjennyskustannuksia voi alentaa asentamalla vähävetisen WCkäymälän. Umpisäiliön mitoitus kannattaa suunnitella halutun tyhjennysvälin mukaan. Kokoa valittaessa on syytä ottaa huomioon myös kunnassa olevan tyhjennysauton koko, sillä usein tyhjennyskustannus perustuu käyntikertoihin ei tyhjennettävän säiliön tilavuuteen. 4.3 Maapuhdistamot Maapuhdistamoissa jätevesi johdetaan maa-aines- tai suodatinmateriaalikerrosten läpi. Tällöin tapahtuu jäteveden epäpuhtauksien mekaanista suodattumista, jäteveden sisältämän eloperäisen aineen biologista hajoamista ja ravinteiden sitoutumista suodatinmateriaaliin. Vedessä oleva ja ilmasta tuleva happi on edellytyksenä mikrobien ja bakteerien toimesta tapahtuvalle jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen hajoamiselle. Maapuhdistamoita ovat maahanimeyttämöjen ja maasuodattimien lisäksi erilaiset juurakko- ja kosteikkopuhdistamot. 11

12 4.3.1 Maahan imeytys Maahanimeyttämö on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Maahanimeytyksessä pohjaveden pinnan on oltava vähintään metrin imeytyspintaa alempana. Maahan imeytys edellyttää myös, että tontin maaperä on riittävästi vettä läpäisevää karkeaa silttiä, hiekkaa tai soraa. Maalajin soveltuvuus imeytykseen tutkitaan epävarmoissa tapauksissa kuivaseulonnalla tai imeytyskokeella. Tuloviemäri Saostussäiliöt Jakokaivo Imeytysputki Täyttömaa Jakokerros Tuuletusputki Imeytyspinta Kuva: Wavin-Labko (3), muokattu tekijän toimesta Eri maahanimeyttämö vaihtoehtoja ovat imeytyskenttä tai ojasto sekä imeytyskuoppa tai -kaivo. Imeytyskuoppa ja kaivo soveltuvat jätevesien käsittelymenetelmäksi loma-asuntojen vähäisille pesuvesimäärille Maahanimeyttämön mitoitus Maahanimeyttämön mitoitus perustuu asukasmäärään ja maa-aineksen raekokoon. Esimerkiksi yhden talouden (5 henkilöä) imeytysjärjestelmän vähimmäispinta-ala on maa-aineksesta riippuen kaikkien jätevesien käsittelyssä välillä m 2 ja harmaitten pesuvesien käsittelyssä m 2. 12

13 Maahanimeyttämön rakentaminen Imeytyskenttä vaatii suhteellisen tasaisen maan. Rinnemaastossa, jossa kaivannot on tehtävä korkeuskäyrien suuntaisesti ojasto on helpompi toteuttaa. Maahanimeyttämön rakentaminen toteutetaan aina laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Alla on esitetty yleisiä ohjeita maahanimeyttämön rakentamiseen. Kuva: Imeytysojasto, Uponor Oy Imeytyspinnan tasoon tehdyn kaivannon päälle tulee jakokerros sepelistä. Jakokerroksen tehtävänä on levittää jätevesi tasaisesti imeytyspinnalle ja toimia jäteveden tasausaltaana. Jakokerroksen avulla tuetaan myös imeytysputket oikeaan, noin 1 %:n (1cm/m) kaltevuuteen. Salaojaputket eivät käy imeytysputkiksi vaan imeytysputkina on käytettävä valmiiksi rei itettyjä, sisäpinnaltaan sileitä putkia, joiden sisähalkaisija on vähintään 90 mm. Jokainen imeytysputki päätetään kulmayhteen avulla pystysuoraan maan pinnalle nousevaan tuuletusputkeen. Imeytysputkien päälle tulevan, vähintään 5 cm:n paksuisen sepelikerroksen päälle levitetään vettä läpäisevä, maanrakennukseen tarkoitettu suodatinkangas estämään täytemaan sekoittumista jakokerrokseen. Jos imeytysputket ovat ylempänä kuin 80 cm:n syvyydessä, tarvitaan routaeristys. Routaeristeenä voidaan käyttää mm:n paksuisia, ilmaa läpäiseviä, maanrakennukseen tarkoitettuja routaeristelevyjä. Kaivannot peitetään täytemaalla, jonka pinta muotoillaan sadevesien poisjohtamiseksi loivasti kumpareeksi. Täytemaakerroksen paksuuden on lämmöneristystäkin käytettäessä oltava vähintään 40 cm. Imeytyskentän päälle ei tule istuttaa puita 13

14 4.3.2 Maasuodatus Samoin kuin maahanimeyttämö myös maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto. Siinä saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennettujen hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevien suodatinkerrosten läpi. Erona maahanimeyttämöön on, että kerrosten läpi mennyt vesi kootaan putkistolla ja johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Kuva: Nordkalk Oyj Abp (muokattu tekijän toimesta) Rakennuspaikan salliessa suodatin kaivetaan kokonaan maan alle. Jos pohjavesi on korkealla tai jos kallio on lähellä maan pintaa, voidaan järjestelmä tehdä myös osittain tai kokonaan pengerrettynä. Maasuodattimen pohjan etäisyys pohjaveden pintaan tulee olla vähintään 0,25 m. Maasuodattimen rakentaminen vaatii lisäksi 1-1,5 m korkeuseron saostuskaivon jäteveden tuloputken ja puhdistetun jäteveden purkupaikan välillä. Jos luontaista korkeuseroa ei ole, voidaan järjestelmään lisätä jäteveden pumppaus. Purkuvesistön ylimmän pinnan tulee olla purkuputkea alempana, jotta maasuodattimeen ei nouse vettä purkuvesistöstä Maasuodattimen mitoitus Kaikille jätevesille tarkoitetun maasuodattimen pinta-ala lasketaan kaavasta: asukasmäärä x 5 m 2, kuitenkin niin että yhden talouden järjestelmän vähimmäispinta-ala on 20 m 2. Pelkkiä pesuvesiä käsiteltäessä maasuodattimen pinta-ala voidaan laskea kaavasta: asukasmäärä x 3,5 m 2, kuitenkin niin että yhden talouden järjestelmän vähimmäispinta-ala on 15 m 2. 14

15 Maasuodattimen rakentaminen Myös maasuodatuskenttä voidaan toteuttaa kenttänä tai ojastona. Maasuodattimen rakentaminen toteutetaan aina laitevalmistajan ohjeiden mukaan. Alla on esitetty yleisiä ohjeita maasuodattimen rakentamiseen. Kuva: Uponor Oy (muokattu tekijän toimesta) Maasuodatin voidaan tehdä pohjavesien suojelemiseksi täysin tiiviiksi asentamalla kaivannon pohjalle ja seinämille esim. polyeteenikalvo. Maasuodattimen alin kokoomasorakerros tehdään tasoitetun kaivannon pohjalle. Kokoomakerroksen päälle levitetään salaojaputket noin 5 (5 mm/m) kaltevuuteen. Jokaisen salaojaputken alkupäähän asennetaan kulmayhteen avulla pystysuora tuuletusputki. Jos kokoomaputkia on enemmän kuin yksi, ne johdetaan erilliseen kokoomakaivoon viemäriputkella. Kokoomakaivosta lähtevä, vähintään 3 (3 mm/m) kaltevuuteen tuleva purkuviemäri voidaan rakentaa tavallisesta maaviemäriputkesta. Purkuputken päähän olisi hyvä asentaa ritilä estämään pieneläinten pääsy järjestelmään. Alimman kokoomakerroksen päälle levitetään kerros hienoa soraa estämään suodatinhiekan tunkeutuminen kokoomakerrokseen. Tämän siirtymäkerroksen päälle levitetään cm paksuinen suodatinhiekkakerros. Suodatinhiekan päälle tulee sepelistä tehty jakokerros, jonka päälle asennetaan imeytysputket rei itetty puoli alaspäin noin 1 %:n (1 cm/m) kaltevuuteen. Imeytysputkien loppupäähän asetetaan kulmayhteen avulla pystysuorat tuuletusputket. Jakokerroksen päälle tulee vettä läpäisevä suodatinkangas estämään täytemaan tunkeutuminen jakokerrokseen. Jos imeytysputket ovat ylempänä kuin 80 cm:n syvyydessä, tarvitaan routaeristys. Kaivannot peitetään täytemaalla, jonka pinta muotoillaan sadevesien poisjohtamiseksi loivasti kumpareeksi. Täytemaakerroksen paksuuden on lämmöneristystäkin käytettäessä oltava vähintään 40 cm. Suodatuskentän päälle ei tule istuttaa puita Fosforin poiston tehostaminen Jätevesijärjestelmien toimivuutta tutkittaessa on voitu havaita, että joissakin jätevesijärjestelmissä fosforinpoistoteho ei ole ollut riittävä. Fosforin poistoa pystytään tehostamaan jätevesien käsittelyjärjestelmissä fosforin esi- tai jälkisaostuksella (esim. pienpuhdistamojen saostuskemikaalit) tai fosforia sitovien massojen avulla. Fosforia sitovia massoja voidaan hyödyntää esimerkiksi maasuodatinratkaisuissa suodatinkerrokseen sekoitettuina, laittamalla fosforinpoistomassa omaksi kerrokseksi tai erilliseen jälkisuodatinrakenteeseen. Massoja on jo nyt olemassa valmiina tuotteina. Fosfaatittomien pesuaineiden käyttö on suositeltavaa. 15

16 4.4 Pienpuhdistamot Pienpuhdistamot ovat pienehköön, kompaktiin tilaan asennettavia jäteveden puhdistuslaitteistoja. Pienpuhdistamoja on markkinoilla useita eri malleja, joiden toimintaperiaate voi olla mekaaninen, biologinen, kemiallinen tai näiden yhdistelmä. Puhdistamojen koko voi vaihdella yhden talouden jätevesien käsittelyyn tarkoitetusta puhdistamosta pienen kunnan jätevesien käsittelyyn soveltuvaksi. Jäteveden biologinen puhdistus perustuu siihen, että bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät jäteveden sisältämiä eloperäisiä aineita ravintonaan. Panospuhdistamo on yksi pienpuhdistamotyyppi, jonka toiminta perustuu biologiseen aktiivilietemenetelmään. Puhdistamossa jäteveden orgaaninen aines hajoaa lietteen sisältämien mikrobien (aktiiviliete) toimesta. Panospuhdistamossa ilmastus ja selkeytys tapahtuvat samassa säiliössä vuorotellen, ohjauskeskuksen ohjaamana. Kun olosuhteet saadaan oikeiksi puhdistamolla saavutetaan myös ravinteiden, ennen kaikkea typen biologista poistumista. Asetuksen vaatima fosforin vähentämisvaatimus saavutetaan pääasiassa kemiallista saostusta käyttäen. Alla oleva kuva esittää yhtä markkinoilla olevaa yhden perheen käyttöön tarkoitettua pienpuhdistamoa. Kuva: Uponor Oy 4.5 SYKEn puhdistamotiedosto Suomen ympäristökeskuksen puhdistamotiedostosta löytyy tietoa jätevesien käsittelystä alueilla, joissa jätevesiä ei voi johtaa vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Tiedosto sisältää asioita, jotka ovat tarpeen pienten jätevesimäärien puhdistamiseksi ja ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi. Puhdistamotiedostoa päivitetään muutaman kerran vuodessa, jolloin mukaan tulee uusia tietoja jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja tutkimuksista. Puhdistamotiedosto löytyy osoitteesta: ( Vesivarojen käyttö Vesihuolto Haja-asutuksen jätevedet) 16

17 4.6 Jätevesijärjestelmien käyttö ja huolto Jätevesijärjestelmien käytön aikana tulee huolehtia siitä, että järjestelmää käytetään ja huolletaan oikein. Tällöin taataan jätevesijärjestelmän pitkäaikainen toimivuus. Tarvittavat huoltotoimet ja niiden toteuttamisen aikaväli kirjataan laitetoimittajan luovuttamaan käyttö- ja huolto-ohjeeseen. Haitallisten, biologista puhdistusta häiritsevien aineiden, johtaminen järjestelmiin on kiellettyä. Tällaisia aineita ovat muun muassa öljyt, maalit ja erilaiset liuottimet. Yleisiä jätevesijärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyviä toimia ovat: Saostussäiliöt - lietteenpoisto vähintään 1-2 kertaa vuodessa - säiliöt tulisi täyttää vedellä tyhjennyksen jälkeen - rakenteiden kunnon ja toimivuuden säännöllinen tarkastaminen Umpisäiliö - täyttymisen säännöllinen tarkkailu täyttymishälyttimestä tai tyhjennysaukosta - vesitiiviyden ja muun käyttökelpoisuuden tarkastaminen - täyttymistä osoittavan hälytyslaitteen toiminnan tarkastus (tehtävä ainakin kerran vuodessa) Maapuhdistamot - jakokaivon sekä jako- ja imeytysputkien puhtaana pitäminen (tarkasta riittävän usein) - virtaamasäätimien aseman tarkastaminen, jotta virtaama imeytysputkiin saadaan tasaiseksi - muu rakenteen kunnon ja käyttökelpoisuuden tarkastus - järjestelmään mahdollisesti liitetyn pumpun toiminnan seuraaminen - puhdistustuloksen tarkkailu maasuodattimien jälkeisestä kokoomakaivosta - varmista maasuodattimien osalta puhdistetun veden vapaa virtaus purkuojassa Pienpuhdistamot - Pienpuhdistamojen huolto tulee toteuttaa laitevalmistajan ohjeiden mukaan - Yleisesti ottaen pienpuhdistamot vaativat maapuhdistamoihin verrattuna enemmän tarkkailua ja huoltotoimenpiteitä 17

18 5. Käymälävaihtoehdot Käymälävaihtoehdot on kehitetty vähentämään haja-asutusalueen kiinteistöjen veden kulutusta ja jäteveden lika-ainesmääriä. Tavanomaisen vesikäymälän osuus syntyvästä jätevedestä on %. 5.1 Vähävetiset huuhtelukäymälät Vähävetiset huuhtelukäymälät muistuttavat vaihtoehtoisista käymälöistä eniten tavallista vesivessaa. Ne ovat suositeltavia etenkin kiinteistöillä, joissa jätevedet kerätään umpisäiliöihin 5.2 Kuivakäymälät Kuva: Kinnunen, muokattu tekijän toimesta Kuivakäymälä soveltuu hyvin käytettäväksi loma-asunnoille, mikäli jätteiden kompostointi hoidetaan kunnolla. Viereisen kuvan kuivakäymälä on rakennettu kahdesta muoviastiasta. Yläastian rei itetystä astiasta nesteet valuvat ja imeytyvät alemman astian turvekerrokseen. Yläastia tyhjennetään tarvittaessa ja alaastia noin kerran vuodessa. Jätöksiä on jälkikompostoitava sadevedeltä suojatussa kompostissa 5.3 Kompostikäymälät Kompostikäymälät ovat suositeltavimpia käymälöitä ympärivuotiseen asumiseen hajaasutusalueilla. Ne vaativat kuitenkin asukkaalta viitseliäisyyttä huollossa ja kompostoinnissa. Kompostikäymälöissä jätteiden käsittely tapahtuu itse käymälässä, mutta jätteen lopulliseksi hajottamiseksi ruokamullaksi tarvitaan jälkikompostointi. Markkinoilla on nykyään saatavilla useita erityyppisiä kompostikäymälöitä. Kaikki kompostikäymälät varustetaan ilmahormilla, jonka yhteyteen voidaan asentaa myös sähkökäyttöinen tuuletin. Jätösten kompostoitumista voidaan tehostaa esimerkiksi lämpövastusten ja peiteaineiden avulla. Kuvat: Ekolet 18

19 5.4 Kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät Käymälätyyppi vähentää jäteveden lika-ainesmäärää muiden paitsi typpiyhdisteiden osalta. Kaikissa malleissa sekä kiintoaine että neste on jatkokäsiteltävä. Yleensä kiintoaine kompostoidaan ja neste johdetaan jatkokäsittelyyn. Puhdas virtsa ja pesuvesi voidaan koota hyötykäyttöön tai johtaa samaan käsittelyyn harmaitten vesien kanssa. Kuva: Biolan 5.5 Sähkökäymälät Sähkökäymälät voidaan jakaa sähkökäymälöihin ja sähköpolttokäymälöihin. Sähkökäymälöissä lämmön (lämpöelementti) ja tuuletuksen avulla virtsa haihtuu ja kiinteä jäte kuivuu. Kuivunut kiinteä jäte tyhjennetään jälkikompostoitumaan esimerkiksi puutarhakompostin sekaan. Sähkötoiminen polttokäymälä polttaa virtsan ja ulosteet korkeassa lämmössä, jolloin jäljelle jää vähäinen tuhkamäärä. 6. Avustukset Kuva: Incinolet 6.1 Laki vesihuollon tukemisesta Uusi vesihuollon tukilaki ( ) antaa jatkossakin alueellisille ympäristökeskuksille mahdollisuuden tukea kiinteistökohtaisia vesihuoltohankkeita. Alueellisten ympäristökeskusten vuosittain saamat avustusmäärärahat lienevät jatkossakin suhteellisen pieniä, jonka vuoksi harkinnanvaraisia avustuksia suunnattaneen pääsääntöisesti vain yhteishankkeisiin, joilla voidaan turvata laajempien asukasryhmien vesihuolto kerralla. Avustushakemuslomakkeita voi tulostaa osoitteesta: ( Vesivarojen käyttö Vesihuolto Vesihuollon rahoitus ja avustukset). Avustushakemus on toimitettava alueelliselle ympäristökeskukselle ennen kuin tuettavan toimenpiteen toteuttaminen aloitetaan. 6.2 Asuntojen korjausavustukset Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn rahoittamisen kannalta merkittävä uudistus on asuntojen korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän laajentuminen koskemaan myös jätevesien käsittelyn tehostamista. Avustusta myönnetään tulo- ja varallisuusharkintaan perustuen sellaisille kiinteistöille, jotka tehostavat jätevesien käsittelyään vastaamaan talousjätevesiasetusta. Lisäksi avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa on käytettävä asuntoa viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Korjausavustuksista saa lisätietoa ja avustushakemuslomakkeita voi tulostaa osoitteesta: ( Ohjeet ja lomakkeet). Avustuksen myöntäjänä on kunnallinen valtionapuviranomainen. Avustusten käyttöä valvoo ARA. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on kaavailtu, että avustuksia voitaisiin myöntää tähän tarkoitukseen koko talousjätevesiasetuksen siirtymäkauden aikana. 19

20 6.3 Kotitalousvähennys Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostamisen rahoittamista helpottaa mahdollisuus kotitalousvähennykseen verotuksessa. Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajanasunnon korjaus- ja perusparannustöiden työkustannuksista on oikeus tehdä vähennys tuloverotuksessa. Työn tehneen, ennakkoperintärekisteriin kuuluvan yrityksen laskusta tulee ilmetä työkustannus ja vähennys on tehtävä asianomaista verohallinnon lomaketta käyttäen. Koska asiassa on ilmennyt tulkintavaihteluja on syytä suositella yhteyden ottamista verotoimistoon etukäteen ( Vero-ohjeet Kotitalousvähennys). Yrityksen rekisteröinnin voi tarkistaa verotoimistosta tai Internetistä osoitteesta 7. Liitteet 7.1 Valmisteilla olevat kunnan ympäristönsuojelumääräykset IITIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos, kesäkuu LUKU JÄTE- JA PESUVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN 5 Pohjavesialueilla ja vesistöjen rantavyöhykkeillä sovelletaan asetuksen (542/2003) perustason vaatimuksia (kuormitusta vähennettävä: BHK 7 90 %, kokonaisfosfori 85 % ja kokonaistyppi 40 %). Muilla alueilla sovelletaan asetuksen (542/2003) mukaisia lievennettyjä vaatimuksia (kuormitusta vähennettävä: BHK 7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonaistyppi 30 %). Pohjavesialueilla talousjätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kiellettyä. Ensisijaisesti tulee pyrkiä johtamaan jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Jos tämä ei ole mahdollista, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevedet voidaan myös käsitellä pohjavesialueella, mutta tällöin maasuodattimessa tai pienpuhdistamossa käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tällöin maasuodattimen rakentamisen ehtona on tiivistetty rakenne. Vesistöjen rantavyöhykkeillä vesikäymälän jätevedet tulee kerätä umpisäiliöön. Jos käymäläjätevesien ja pesuvesien erilliskäsittely ei vanhoilla kiinteistöillä ole mahdollista, jätevesien käsittelyvaihtoehdot vesistöjen rantavyöhykkeillä ovat: - 3-osainen saostussäiliö ja maaperäkäsittely (maasuodattimen osalta tulee varautua tehostettuun fosforinpoistoon) tai - pienpuhdistamo tai - umpisäiliö (kaikki vedet johdetaan umpisäiliöön) Jätevesien maaperäkäsittely on kielletty alle 20 metrin etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Vesijohtoverkostoon liittymättömästä erillisestä saunarakennuksesta tai talousrakennuksesta tulevat, määrältään vähäiset pesuvedet 20

21 (kantovesi) voidaan imeyttää 20 metriä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin ko. rakennus. Vähäisetkään jätevedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. Maitohuoneen pesuvedet voidaan johtaa lietelantalaan, mikäli lietelantalan varastotilavuus on riittävä. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty saarissa, joihin ei ole ympärivuotista tieyhteyttä. 6 Saostus- ja umpisäiliölietettä käsitellään jätteenä jätelain (1072/1993) säännösten mukaan. Jätelain säännöksistä voidaan kuitenkin poiketa sellaisilla maatiloilla, joilla eläinten lietelanta levitetään pelloille ja joilla on käytössään asianmukaiset laitteet lietteen käsittelyä varten. Tällöin saostus- ja umpisäiliöliete voidaan levittää pelloille lietelannan levityksen yhteydessä jos siitä ei katsota olevan haittaa ympäristölle tai naapureille ja toiminta on pienimuotoista. Levityksessä on noudatettava mitä lietteen levityksestä yleensä määrätään. Pohjavesialueilla saostus- ja umpisäiliölietteen levitys pelloille on kiellettyä. 7 Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Öljyä, polttoaineita, liuottimia ja/tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja ja/tai rasvanerottimissa. Uudet öljynerotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava edellä mainittujen erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Erotinlaitteistojen tyhjennyksistä ja huoltotoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito ja tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja ne on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle. 21

22 8. Linkkejä Suunnittelijoita, Laitevalmistajia ja rakentajia Suomen ympäristökeskus. Puhdistamolaitteiden ja -rakenteiden valmistajia ja maahantuojia. Suomen ympäristökeskus. SYKEn puhdistamotiedosto. Suomen ympäristökeskus. Ravinnesampo-projektin tutkimustuloksia. Ympäristö Raita. Jätevesijärjestelmien suunnittelijoita, asentajia, myyjiä. Haja-asutuksen jätevesihuolto: luettelo alan yrityksistä Varsinais-Suomen Agenda 21. Haja- ja vapaa ajanasutuksen jätevesikoulutukseen osallistuneet yritykset. Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Lähteet Biolan. Biolan Naturum kompostikäymälä. Ekolet. Kompostikäymälät / Vapaa-ajan ulkomalli (UV) / Ympärivuotinen malli (YV /YVB). Incinolet Se sähköpolttokakkala. Kinnunen, E. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyopas viranomaisille ja suunnittelijoille. Laki vesihuollon tukemisesta (N:o 686/2004) Nordkalk Oyj Abp. (1) Nordkalk Oyj Abp (2). Nordkalk Filtra P -jälkisuodatuksella tehostettu maasuodattamo. Rontu, M., Santala, E., Haja-asutuksen jätevesien käsittely. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 584. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Suomen ympäristökeskus. Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma. Uponor Oy (1). Upoclean panospuhdistamo 5, 10 ja

23 Uponor Oy (2). Upoclean. stelmxn_valinta/jxrjestelmx_sivut/page jsp Valtion asuntorahasto. Korjausavustusten haku-, myöntämis- ja maksatusmenettely Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (N:o 542/ 2003) Wavin-Labko (1). Jätevesien käsittely haja-asutusalueella. Wavin-Labko (2). Maahanimeyttämöt / Labko SAKO-3 Twin De Luxe. Wavin-Labko (3).Umpisäiliöt / Labko LOKA Ympäristöministeriö (Tiedote ). Kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittely tehostuu. 23

24 IITIN KUNNAN KYLIEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISHANKE ( ) Rautatienkatu 22 (PL 32), Kausala 24

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan). 1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen

Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Rakennusvalvonta käsittely ja johtaminen Tervolan kunta Kiinteistökohtainen jätevesien 1 (6) Hakija Postiosoite Postinumero ja toimipaikka Kylä Tontin pinta-ala Tilan nimi ja RN:o Rakennuspaikan osoite Kaavatilanne: Asemakaava Yleiskaava kaavaa

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus Harmaiden jätevesien käsittely ja kaksoisviemäröinti Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 17.5.2018 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä

Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Yleisohje. Jätevesien käsittely Raaseporin haja-asutusalueilla. Yleistä Kiinteistöille, joita ei ole liitetty viemäriverkostoon, säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000, sen muutoksessa 196/2011) yleisestä

Lisätiedot

Hakkapeliitantie Tammela

Hakkapeliitantie Tammela Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin

Lisätiedot

Harmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus

Harmaan jäteveden käsittely. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus Harmaan jäteveden käsittely Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 12.5.2017 Jätevesijakeiden erottelun periaate Jätevesijakeiden erottelu on useassa tapauksessa yksinkertaisin

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti

YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT. JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti YLEISIMMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA JÄNES Henna Ryömä suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Jätevedet voidaan hoitaa usealla tavalla Kunnan tai yksityisen vesihuoltolaitoksen (osuuskunnan)

Lisätiedot

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä;

4) sadevesiä, hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään ennen jätevesien käsittelyä; 1 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU- JA MITOITUSOHJE (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003) Haja-asutusalueelle rakennettavan

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 05.05.2005 VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy (7) VALTIONEUVOSTON VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 02.10.2004 1(7) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

JÄTEVESISUUNNITELMA OHJEISTUS / Savonlinnan kaupunki

JÄTEVESISUUNNITELMA OHJEISTUS / Savonlinnan kaupunki JÄTEVESISUUNNITELMA OHJEISTUS / Savonlinnan kaupunki Milloin tarvitaan Suunnitelma tarvitaan, kun kiinteistölle rakennetaan uusi jätevesijärjestelmä tai vanhaa järjestelmää laajennetaan tai sen puhdistusta

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella

LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kontiolahdella Työnäytösraportti 5. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100 OULU,

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.

WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko. www.wavin-labko.fi WAVIN-LABKO OY Labkotie 1 36240 KANGASALA Tel: +358 (0)20 1285 210 Fax: +358 (0)020 1285 280 email: tanks@wavin-labko.fi 04/10 Labko Saunakaivo 300 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus

Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Maaperäkäsittelyn suunnittelu ja toteutus Petri Kurki Omakoti ja -mökkimessut 8.4.2011 Maveplan Oy April 7, 2011 2 Maveplan Oy maa- ja vesirakennusalan insinööritoimisto kaksi toimistoa: Oulu ja Kuopio,

Lisätiedot

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet

Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet WAVIN-LABKO OY / Säiliöt Labkotie 1 36240 KANGASALA Puh: 020 1285 210 Fax: 020 1285 280 E-mail: tanks@wavin-labko.fi 06/04 57AI03cs Labko Kokoomaputkistopaketit Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Sisällysluettelo

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMA SIPOON KUNTA Tekniikka- ja ympäristölautakunta / Lupajaosto Saapunut PL 7 04131 SIPOO Lupanumero Hakija Nimi Puhelin kotiin / työhön Postiosoite Suunnittelija Nimi Puhelin

Lisätiedot

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä

Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Yleisimpien jäteveden käsittelyjärjestelmien tunnistaminen sekä järjestelmän toimivuuden arviointi kiinteistökäynnillä Helsinki 22.5.2015 Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Mitä järjestelmiä kiinteistöiltä

Lisätiedot

Rautjärven Veden toimintaalueiden

Rautjärven Veden toimintaalueiden Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää.

JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN. Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI JA HARMAAVESISUODATIN Onko tontilla ahdasta? Ei ole enää. JITA KOMBI Monissa kiinteistöissä järkevin ja edullisin tapa toteuttaa jätevesien käsittely on erillisviemäröinti. Tämä tosiasia on

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ

VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ VAPAUTUSHAKEMUS YLEISEEN VIEMÄRIVERKKOON LIITTYMISESTÄ Länsirannikon ympäristöyksikkö Vesihuoltolain (119/2001) 11. :n mukainen hakemus 1. Hakijan yhteystiedot 2. Kiinteistön tiedot Nimi Osoite Postitoimipaikka

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA SIPOON KUNTA Ympäristönsuojelujaosto 2000 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Haja-asutusalueella sijaitsevan kiinteistön, joka ei voi liittyä kunnan viemäriverkostoon, tulee järjestää syntyvän jäteveden

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet 5/2006 Sisältö 3 Yleistä Suunnittelu 4 Näin asennat Uponor-imeytysmoduulijärjestelmän 5 Mitoittaminen Puhdistamon sijoittaminen 6 Maahan imeyttämö 7

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa

LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Ilomantsissa Työnäytösraportti 7. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh.

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot