LApsemme. Näin lapsiperheet asuvat. Rento loma kotona. Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan. Leikki tuo ilon. Mitä vauva viestii?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LApsemme. Näin lapsiperheet asuvat. Rento loma kotona. Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan. Leikki tuo ilon. Mitä vauva viestii?"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2014 LApsemme Rento loma kotona Leikki tuo ilon Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan Mitä vauva viestii? Näin lapsiperheet asuvat

2 Disney/Pixar Tarjous! 2 kk vain 4,90 (norm. 9,80 ) Satukirjasto toimii netissä ja ipadilla! 100 satua sormen näpäytyksen päässä! Laaja valikoima ääneen luettuja satuja Joka toinen viikko uutta luettavaa ja katseltavaa 0-6 -vuotiaille lapsille Puuhaa ipadissa: kirjojen lisäksi hauskoja hahmoesittelyjä ja pelejä Voit ladata 5 kirjaa offline-tilaan ipadissasi

3 Pääkirjoitus Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa I ltalenkillä jäin katsomaan, miten pienet luistelijat tapailivat ensimmäisiä liukujaan yhdessä isien ja äitien kanssa. Samalle jäälle mahtuivat hyvin isommat koululaiset omissa porukoissaan. Naurua, huutoja, mailojen klopsahduksia Hyvä mieli tarttui ohikulkijaankin. Lasten hyvinvointi rakentuu arkisista asioista. Siitä, että perhe ehtii leikkiä, syödä yhdessä, nukkua tarpeeksi ja opetella uusia taitoja. Se, että on kavereita, merkitsee lapsen kasvaessa vuosi vuodelta enemmän. Ystävät ovat tärkeitä vanhemmillekin. Turvallinen ja kannustava koti, jossa on uskoa tulevaisuuteen, on hyvä lähtökohta elämälle. Hyvään lapsuuteen tarvitaan myös yhteiskunnan kaikille tarjoamia palveluja: neuvoloita, päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja sekä kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Jos nämä peruspalvelut ovat kunnossa, ne pystyvät tasoittamaan hyvinvointieroja, jotka syntyvät vanhempien tulotasosta, ammattiasemasta ja taustasta. Pahoinvoinnilla ja syrjään jäämisellä on taipumus periytyä, mutta ketju voidaan myös katkaista. Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se luo pohjan ihmisen toiminta- ja työkyvylle aikuisena. Mitä aikaisemmin lapset tarvitessaan saavat tukea, sitä tehokkaampaa apu on ja sitä vähemmän se maksaa. Siksi leikkauksia, jotka heikentävät kaikkien lasten hyvinvointia tukevia palveluja, on vaikea ymmärtää. Suomi, joka on kaikkein vaikeimpina aikoina asettanut lapset etusijalle ja sotien jälkeisten talousvaikeuksien keskellä rakentanut neuvolat, terveystalot ja lapsilisäjärjestelmän, on muuttunut maaksi, jossa lasten tarpeet jäävät viimeisiksi. Enää lastensairaalalle ei löydy rahoitusta, lapsilisiä tai äitiysavustusta ei pystytä pitämään ajan tasalla, eikä palveluja taata kaikkialla maassa. Jos päättäjät haluavat saada julkisen talouden jossakin vaiheessa kuntoon, he laittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin etusijalle. Se tosin vaatii kykyä nähdä pidemmälle kuin vaalikauden loppuun. Maaliskuun kehysriihessä hallitus voisi näyttää, että se kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta ja tekee päätökset lasten hyvinvoinnin huomioiden. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Omaan vai vuokralle? Asumisen tavat moninaistuvat 15 Lasten asialla 16 Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän 20 Mummu leikitään! Leikki tuo iloa ja voimaa 22 Työtä perheen ehdoilla 25 Isän kynästä 28 Tämä on meidän paikka Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan 33 Mitä mielessä? 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 Rento loma kotona 42 Opetellaan vauvaa Mitä vauva viestittää? 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut 50 Sattuipa kerran MLL:ssa LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 2/2014 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Oy Scanweb Ab l Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 1/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Jäsenet valmiita talkoisiin MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta. l 56 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että haluaa tukea liiton työtä. Toiseksi tärkein (44 %) jäsenyyden syy oli se, että lasten ja lapsiperheiden asiat koettiin yhteiskunnallisesti tärkeiksi. l 78 % vastanneista olisi valmis toimimaan vapaaehtoistyössä satunnaisena talkoolaisena. Yhdistyksen hallituksessa työskentely kiinnosti 37 %:a ja joka neljättä lipaskerääjänä toimiminen. MLL:n jäsenkysely Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää Kiitos kaikille Hyvä joulumieli -keräykseen osallistuneille. Keräys tuotti yhteensä ,45 euroa. Hyvä joulumieli -keräyksen avulla vähävaraista lapsiperhettä sai 70 euron lahjakortin jouluruokien ostoon. Tue MLL:n työtä MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä jälleen mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. 5 euron suuruisen tukimaksun voi ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai vanhemmuuden tukeen kotimaassa. EU:n investoitava lapsiin ja nuoriin MLL muistuttaa eurovaaliohjelmassaan, että Euroopan tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tutustu MLL:n eurovaaliohjelmaan 2014 osoitteessa > kannanotot MLL:lla on facebookissa tykkääjää. Liiton twiittejä seuraa henkeä. MLL:ssa on jäsentä Ohjeita äideille 70 vuotta sitten Asunnon täytyy olla helposti puhtaana pidettävä. Maalattu tai vernissattu tai linoleumilattia ovat ihanteellisia. Verhojen tulee olla lyhyet ja ilmavat. Ylen hienot verhot eivät kuulu kotiin, jossa on lapsia, olkoot nämä vaikka kuinka herttaisia. Älkää unohtako, että pikkulapsilla täytyy olla matala jakkara tai tuoli lepäämistä varten. On muuten suorastaan ihmeellistä, miten paljon jakkara merkitsee lapsukaiselle ja mihin kaikkeen sitä käytetään. Lähde: Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pikkulapsella täytyy olla pieni jakkara. Mikä avuksi yksinäisyyteen? Nuorten yksinäisyys on yleistä, mutta kokemukset ja selviytymiskeinot eroavat toisistaan, kertoo verkkokysely, johon vastasi yli 900 iältään vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Monet nuoret pitävät yksin oloa myönteisenä ja voimaa antavana, sen sijaan yksinäisyys koetaan lähes poikkeuksetta musertavana. Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon. Nuorilla on monia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yleisimmät keinot ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu. Uuden ystävän, kaverin tai seurustelukumppanin löytyminen on hyvin tärkeä väylä pois yksinäisyydestä. Lisäksi unelmat muutoksesta kantavat ja antavat voimaa. 70 prosenttia Mitä mieltä yksinäisyydestä? -kyselyyn vastanneista koki, että nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän. Etenkin tytöt haluavat kertoa yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista. Kysely liittyi MLL:n, SPR:n, kirkon ja Suomen Mielenterveysseuran Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa torjutaan yksinäisyyttä kummi- ja tukioppilastoiminnan, ystävätoiminnan ja vertaistukiryhmien avulla. 4 Lapsemme 1/2014

5 Liitossa tapahtuu Pääsihteerin pohdintoja Kuva: MLL:n arkisto Kevätilo-keräykseen voi tänä vuonna osallistua myös virtuaalisesti. Lahjoitus on helppo antaa paikallisyhdistyksen nettisivuilla virtuaalilippaaseen. Tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja olet mukana auttamassa. Jos oma yhdistyksesi ei ole mukana keräyksessä, klikkaa piirin sivuille ja lahjoita alueelliselle työlle. Tule kerääjäksi Kevätilo-keräyksemme käynnistyy jälleen huhtikuussa. Kuuden viikon ajan yhdistykset ja piirit keräävät varoja paikalliselle työlle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen. Ilmoittaudu mukaan oman yhdistyksesi keräysvastaavalle. Yhteystiedot löydät osoitteesta Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: KM, opettaja Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin kontekstissa LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes: Varhaisten psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä Erityissuunnittelija Jenni Helenius: Alaikäisten lasten vanhemmuuteen liittyviä merkityksiä alkoholikasvatuksen kontekstissa YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television katselun yhteydessä KM Mervi Kaukko: Yksin maahan tulleiden lasten hyvinvointi ja osallisuus turvapaikkaprosessin aikana YTM, perhetutkija Heidi Rautio: Varhaisen tuen perhetyö pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä. jaetuista ilon hetkistä Uusimpien tutkimusten mukaan vanhemman ja lapsen jakama huomio ja yhteinen ilo ovat keskeisiä lapsen kehitystä tukevia ja suojaavia elementtejä. Lapsi tarvitsee siis sitä, että hänestä iloitaan ja että iloitaan yhdessä hänen kanssaan. Lapsi tarvitsee sitä, että joku on kiinnostunut siitä, mihin hän huomionsa kiinnittää. Kun lapsi osoittaa lentävää varista, vanhempi seuraa katseellaan, mikä lasta kiinnostaa ja tarjoaa vastauksen: se on varis! Varis sanoo kraa, kraa. Ja sekös lasta naurattaa kraa, kraa! Siitä riittää yhteistä iloa koko aamupäiväksi. Yhteinen, myös tunnetasolla jaettu hetki ilmaisee yhdessäolon kultaisia sääntöjä, jotka näyttäisivät olevan yleisinhimillisiä: kun toinen hymyilee, vastataan hymyyn, kun toinen kysyy, vastataan kysymykseen. Ja kun toinen itkee tai tarvitsee lohdutusta, toisen syli ja mieli on valmis vastaanottamaan, lohduttamaan, myötäelämään. Ilmaistujen tunteiden avulla lapsi hakee yhteyttä toiseen ja tunnustusta toiselta. Jos pyrkimyksiin ei vastata, rikotaan yhdessäolon sääntöjä. Lapsi kokee tulleensa torjutuksi. Tutkimusten mukaan vauva tuntee moraalisia tunteita, kuten ylpeyttä ja häpeää, jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Maailmankuulu vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tutkija Colwyn Threvarten toteaakin, että vauvalla on ilmeisesti syntymästään saakka kyky aistia, miltä hänen tekonsa ja tunteensa näyttävät toisen silmissä. Tästä ominaisuudesta kehittyy myös leikki ja huumori: lastenlaulut ja lorut perustuvat yllätyksiin ja leikillisyyteen. Jo kahdeksankuinen vauva, jonka kanssa on leikitty, voi olla taitava humoristi, joka osaa matkia toisia ja pelleillä innostuneen yleisön edessä. Ja mikä parasta: yhteisistä ilon hetkistä kasvaa yhteinen kiintymys ja luottamus tulevaan. Luulenkin, ettei Suomi tarvitse lisää kriisitietoisuutta, vaan Suomi tarvitsee lisää iloa ja leikkiä. Mirjam Kalland Lasten ja nuorten chat uudistui MLL:n Lasten ja nuorten chat palvelee nyt Irc-Gallerian sijasta MLL:n Nuortennetissä. Lapsi tai nuori voi chattailla kahden kesken ja luottamuksellisesti aikuisen päivystäjän kanssa maanantaista torstaihin kello Lapsemme 1/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Vapaaehtoistyö vahvistuu MLL:n vapaaehtoistoimintaan on kehitetty ohjausmalli, jolla tuetaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia organisoimaan ja toteuttamaan lapsille ja perheille suunnattua toimintaa. Malli syntyi RAY:n rahoittaman viisivuotisen Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen tuloksena. Mallia pilotoitiin Hämeen, Järvi-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen piireissä yhteensä 133 yhdistyksen alueella ja se otetaan käyttöön koko maassa. Hankkeen tuloksena l paikallinen vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta lisääntyi l vapaaehtoisten määrä, motivaatio ja toiminnan ilo lisääntyivät, samoin seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen l kumppanuus paikallisyhdistysten, piirien ja kuntien välillä kasvoi ja perustui yhdessä laadituille tavoitteille ja strategioille l kunnat pitivät MLL:n ehkäisevää työtä ja sen ammatillista ohjausta merkityksellisenä ja myönsivät sille rahoitusta l vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden ammatillinen osaaminen vahvistui ja kehittyi valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan työnkuva jäsentyi. Hankkeen kehittämä ohjausmalli otetaan käyttöön koko maassa. MLL:n vapaaehtoiset ansaitsevat tärkeälle työlleen tuen ja kannustuksen. Kunnat puolestaan tarvitsevat kumppaneita perhekeskustoimintaan. Perhekeskustoiminnan ammatillisen ohjauksen avulla paikallinen vapaaehtoistoiminta ja sitä kautta lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat. Kuva: Matti Matikainen Järjestä Hyvällä mallilla -foorumi MLL:n yhdistyksissä syntyy jatkuvasti uusia toimintamuotoja. Viime vuoden aikana hyviä ideoita on jaettu, arvioitu ja kiteytetty lähes 30 Hyvällä mallilla -foorumissa eri puolilla Suomea. Mikä tahansa yhdistys voi järjestää foorumin. Äskettäin julkaistussa Hyvällä mallilla -oppaassa on ohjeet ja välineet foorumin toteuttamiseen. Yhdistykset voivat tilata opasta postimaksun hinnalla MLL:n verkkokaupasta Se on myös ladattavissa MLL:n verkkosivuilta Muistathan, Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun voi ottaa yhteyttä nimettömästi ja luottamuksellisesti missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Marskin muksut avasi ovensa Uudenmaan piiri on avannut lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden second hand -myymälän Helsingin Töölössä, Topeliuksenkatu 19:ssä. Liikkeeseen voi lahjoittaa myytäväksi hyväkuntoisia lastenvaatteita ja -tarvikkeita. Myymälän tuotto käytetään Uudenmaan piirin työhön lapsiperheiden hyväksi. Vanhempainpuhelin ja -netti p (0,08 e/min+pvm/mpm) ma ja 17 20, ti ja ke 10 13, to Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri Kaipaatko piirien yhteystietoja? Katso 6 Lapsemme 1/2014

7 Liitossa tapahtuu Liittokokous käsittelee muun muassa kolmivuotissuunnitelman. Tarvittaessa äänestetään kuten Oulun liittokokouksessa Liittokokous Marina Palacessa Turussa. Kuva: Mikko Törmänen Vuoden tärkein kokous Ensi kesänä kokoonnutaan Turkuun sopimaan liiton yhteisistä tavoitteista ja toiminnasta vuoteen 2024 saakka. Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin. Kokouksessa paikallisyhdistysten ja piirien edustajat päättävät siitä, mitkä asiat MLL:n työssä tulevina vuosina painottuvat ja ketkä liittoa johtavat. Liittokokous valitsee liittovaltuuston jäsenet ja -hallituksen puheenjohtajat, hyväksyy päivitetyn Suunta-asiakirjan ja kolmivuotissuunnitelman vuosille Kolmen vuoden välein järjestettävässä liittokokouksessa kuullaan raportti myös siitä, miten edellinen kolmivuotissuunnitelma on toteutunut ja käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on osallistumis- ja äänioikeus. Yhdistykset ja piirit nimeävät kokoukseen virallisen kokousedustajan, joka osallistuu äänestyksiin ja käyttää tarvittaessa puheenvuoroja. Hänen lisäkseen yhdistyksestä voi osallistua kokoukseen muita henkilöitä. Uuteen suuntaan? Suunta 2024:n eli MLL:n strategian valmistelu alkoi jo syksyllä 2012 puheenjohtajapäivillä. Sen jälkeen sitä on työstetty yli 20 työpajassa eri puolilla Suomea. Luonnos tulee Yhdistysnettiin luottamushenkilöiden kommentoitavaksi lähiviikkoina. Suunta-työpajojen keskusteluissa tärkeinä teemoina ovat nousseet esiin muun muassa kaikkien perheiden tavoittaminen ja tukeminen, yhteistyön kehittäminen kuntien, koulujen ja neuvoloiden kanssa, isompien lasten ja nuorten huomioiminen, paikallisiin tarpeisiin vastaaminen ja liiton sisäisen yhteistyön vahvistaminen. Yhteinen retki Järvi-Suomessa liittokokousmatka on yhteinen retki, jota suunnitellaan pitkään ja jota nyt jo odotetaan. Suunnittelu alkaa siitä, että mietitään yhdistystapaamisissa, millainen merkitys kokouksella on ja miten sen kautta voi vaikuttaa, kertoo piirin järjestöpäällikkö Mirja Lavonen-Niinistö. Samalla se on kesäretki, jota varten meillä on ollut tapana varata linja-auto. Se tulee edullisemmaksi kuin muut kyydit ja lisäksi bussimatkan aikana on helppo vaihtaa kuulumiset ja tutustua uusiin ihmisiin. Yhteisellä matkalla syntyy sellaista yhteenkuuluvuutta ja iloa, joka kantaa pitkään. Matkan varrella voidaan poiketa jossakin mielenkiintoisessa kohteessa, ja retkeen kuuluu tietysti myös eväät, ne perinteiset rukiiset eväsleivät Turun Taidemuseo ja karssut. Kokouspäivän ohjelma on tiivis, mutta myös sen lomassa ehtii tutustua muihin MLL-aktiiveihin ja jakaa kokemuksia vapaaehtoistyöstä. Kokouspalautteiden mukaan yhdessäolo ja illanvietto ovat olleet niin virkistäviä ja innostavia kokemuksia, että jo ne riittävät syyksi osallistua. l Tarkemmat tiedot kokouksesta löydät Yhdistysnetistä yhdistysnetti Kuva: Turun kaupunki Lapsemme 1/2014 7

8 Tiina Kirkas Kuvat Matti Matikainen Lehtikuva, Habita Oy, Huoneistoketju Oy Lapsiperheet asuvat enimmäkseen joko omassa pientalossa tai vuokralla kerrostalossa. Perheet ja asumisen tavat kuitenkin moninaistuvat. Omaan vai vuokralle? S uomalainen asuu mieluiten omakotitalossa järven rannalla ja keskellä kaupunkia. Tilastojen perusteella vanha sanonta näyttäisi edelleen pätevän. Lapsiperheistä reilu puolet asuu omassa pientalossa ja vain neljännes kerrostalohuoneistossa, vaikka lapsiperheiden enemmistö elää kaupungissa tai sen liepeillä. Kyselytutkimuksissa perheet arvostavat rauhaa, luontoa, palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä. Lasten kannalta tärkeintä on asuinympäristön turvallisuus. Pientaloalueilla nautitaan erityisesti omasta pihasta, kaupunkien kerrostaloissa taas asumisen vaivattomuudesta. Tutkimuksissa yhä useampi suomalainen ilmoittaa halunsa asua joko kokonaan maaseudulla tai sitten kaupungin ytimessä. Vastaava ilmiö on tuttu muualta maailmasta. Suomalaisten lapsiperheiden asumismieltymykset ovat moninaistuneet ja yksilöllistyneet, yhdyskuntasuunnittelun tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopistosta sanoo. Luonnonrauhan sijasta vanhemmat saattavat arvostaa urbaania elämäntapaa ja mahdollisuutta viettää aikaa lasten kanssa. Se onnistuu, kun työpaikka on lähellä kotia. Kaupunkia ei mielletä entiseen tapaan yksioikoisen ankeaksi ja turvattomaksi kasvuympäristöksi lapselle. Varsinkin isommalle lapselle se mahdollistaa omatoimisen liikkumisen julkisilla liikennevälineillä niin kouluun kuin harrastuksiinkin. Myös perheet ovat muuttuneet. Nykyään joka viidennessä lapsiperheessä asuu yksinhuoltaja lapsineen. Vastaavasti monessa yhden hengen taloudessa 8 Lapsemme 1/2014 Lapsemme 1/2014 9

9 Uusi koti, jossa on tilaa ja josta on lyhyt matka töihin, on monen lapsiperheen haaveena. asuu etäisä tai -äiti, joka vuorollaan vastaa toisen vanhemman kotiin tilastoiduista lapsistaan. Oma koti velaksi Osa perheistä pysyy samalla paikkakunnalla läpi elämän, kun taas osa muuttaa tiuhaan vanhempien työn ja entistä isomman asunnon perässä. Toiveiden ja sattumankin ohella asuinpaikan valintaan vaikuttavat asuinalueen maine, sukulaisverkoston läheisyys ja esimerkiksi muiden lapsiperheiden määrä. Raha ratkaisee ennen kaikkea sen, omistaako perhe kotinsa vai asuuko se vuokralla. Suomessa 75 prosenttia lapsiperheistä asuu omistusasunnossa ja 21 prosenttia vuokralla. Neljä prosenttia asuu asumisoikeusasunnossa. Omistusasunnon hankkimista helpottavat vanhempien säännölliset tulot, mahdollinen perintö ja hyvät pankkisuhteet. Tällä hetkellä asuntolainojen maksuaika on pitkä ja korko matala, mikä entisestään kannustaa oman asunnon ostamiseen. Asuntolainojen korot voi myös vähentää valtionverotuksessa. Monelle lapsiperheelle oma koti on sijoitus kiinteään omaisuuteen, jonka arvonnousuun on voinut luottaa ainakin pääkaupunkiseudulla. 10 Lapsemme 1/2014 Suurella pankkilainalla hankittuun omistusasuntoon liittyy kuitenkin riskinsä. Ekonomisti Sami Pakarinen Pellervon taloustutkimuksesta ennakoikin, että seuraavan viiden vuoden aikana talous todennäköisesti taas kasvaa, mikä nostaa korkotasoa. Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa omistusasujien velanhoitomenot nousevat tämän hetken ennätysalhaiselta tasolta. Eniten koronnousu tuntuu lapsiperheissä, joilla on tyypillisesti enemmän velkaa kuin muilla kotitalouksilla, Pakarinen sanoo. Väliaikaisesti vuokralla? Kaikille perheille omistusasuminen ei ole vaihtoehto. Esimerkiksi pienituloisen yksinhuoltajan on vaikea saada lainaa. Puolet yksinhuoltajista ja ulkomaalaistaustaisista perheistä asuu vuokralla. Enemmistö heistä asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, joihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Vuokrataloissa asuu myös opiskelijoita, eläkeläisiä ja pienituloisia perheitä. Vastaavasti lähes kaikki valtion yleisen asumistuen saajista asuu vuokraasunnossa. Suomessa vuokra-asuminen mielletäänkin väliaikaiseksi ratkaisuksi, josta tilaisuuden tullen pyritään omaan asuntoon, sanoo yhdyskuntasuunnittelun tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta. Omistusasumisesta on vuosien aikana muodostunut yhteiskunnallisen pärjäämisen mittari. Omistusasujat myös hyötyvät omistusasumisestaan verotuk-

10 Omistusasunto ei aina ole vaihtoehto. Muu 1 % Asumisoikeusasunnossa 4 % Kerrostalossa 25 % Rivi- tai ketjutalossa 15 % Omakotitalossa 59 % Vuokraasunnossa 21 % Omistusasunnossa 75 % sen ja asuntojen arvonnousun ansiosta. Suomessa ei ole ollut poliittista tahtoa tukea vuokra-asumista. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja myös vapailla markkinoilla. Maan asuntokannasta 60 prosenttia on vuokraasuntoja, kun Suomessa vastaava luku on 30. Saksassa vuokra-asuminen ei myöskään leimaa sosiaalisesti, Puustinen kertoo. Toinen vuokra-asumista suosiva maa on Ruotsi. Siellä kunnallisen vuokraasunnon saa kuka tahansa ilman viranomaisen tarveharkintaa, päinvastoin kuin Suomessa. Ruotsissa on myös luotu erilaisia asumisoikeusasumisen muotoja. Käytännössä vain omakotitalossa asuvat omistavat asuntonsa. Suomessa on kuitenkin onnistuttu Ruotsia paremmin estämään asuinalueiden eriytyminen pelkiksi omistustai vuokrataloyhteisöiksi. Helsingissä on uusille alueille 1970-luvulta lähtien kaavoitettu tietyin osuuksin vuokra- ja omistusasuntoja sekä nykyisin asumisoikeusasuntoja. Näin on pyritty ehkäisemään sosiaalisten ongelmien keskittymistä vain joillekin alueille. Vielä se on toiminut, mutta valmiiden asuinalueiden muuttoliikkeeseen viranomaiset eivät voi vaikuttaa, Puustinen sanoo. Työtä on, asuntoja ei Monen lapsiperheen tilanne on nyky- Suomessa nurinkurinen. Suurimmassa osassa maata luonto on lähellä ja omakotitalossa eläminen edullista. Lapsilla on myös tilaa, ja sukulaiset löytyvät läheltä. Työstä ja toimeentulosta on kuitenkin puutetta, mikä pakottaa perheet etsimään elantoa kasvukeskuksista, usein Helsingin ympäristöstä. Pääkaupungissa on työtä, mutta tekijöille ei riitä asuntoja. Suomessa asuntopula keskittyykin Helsinkiin ja sen lähikuntiin. Asuntopulan lisäksi ongelmana on asumisen kalleus, sillä edullisia vuokraasuntoja on niukalti. Helsingin pienet asunnot ovat myös kysyttyjä sijoituskohteita, joita vuokrataan vapailla markkinoilla kovaan hintaan. Omakotiasujista 96 % omisti kotinsa. Vuokra-asujista 58 % asui valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Lähde: Lapsiperheiden asuminen vuonna Tilastokeskus 2013 Asuntojen neliöhinnat ovat niin ikään reilusti korkeammat kuin muualla Suomessa. Siksi taantuvassa taajamassa sijaitsevan omakotitalon myyntihinnalla ei osteta Helsingistä edes yksiötä, saati lapsiperheelle sopivaa tila-asuntoa. Suomalainen lapsiperhe 2012 l Vuonna 2012 Suomessa oli lapsiperhettä, joissa asui tilastointihetkellä vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. l Joka kolmas lapsiperhe asui ahtaasti eli jokaiselle perheenjäsenelle ei riittänyt omaa huonetta, kun makuuhuoneiden lisäksi lukuun lasketaan olohuone. Puolet ahtaasti asuvista lapsiperheistä asui omakotitalossa. Lähde: Tilastokeskus 2013 Lapsemme 1/

11 Suomalainen asuntopolitiikka suosii omistusasumista. Monet pääkaupungin palveluammattilaiset asuvatkin kehyskunnissa ja matkustavat päivittäin kodin ja työpaikan väliä. Heidän lapsilleen se tarkoittaa pitkiä päiväkotipäiviä ja mahdollisesti yksinäisiä iltapäiviä koulun jälkeen. Toisaalta yhä useammat helsinkiläiset lapsiperheet tinkivät asumisväljyydestään ja jäävät asumaan kantakaupunkiin. Tilastoissa se näkyy alle seitsemänvuotiaiden lasten vähentyneenä poismuuttona kantakaupungista kehyskuntiin. Veronmaksajista kilpaillaan Asuntotilanne helpottuisi, jos työtä pystyttäisiin luomaan myös pääkaupungin ulkopuolelle. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle on rakennettava lisää asuntoja niin yksin- ja kaksinasujille kuin lapsiperheillekin. Helsingissä rakennuskelpoinen tonttimaa on kuitenkin vähissä, ja rakentamaton maaperä vaatii kallista työstämistä. Se taas nostaa rakentamisen ja siten asumisen kustannuksia. Vuokra-asuntojen rakentamista haittaa myös pääkaupunkiseudun kuntien keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista. Omalle alueelleen kunnat mielivät varakkaita omistusasujia. Koska kaavoittaminen on kuntien päätäntävallassa, valtio voi vain kannustaa niitä lisäämään ja monipuolistamaan omaa asuntotuotantoaan. Tutkija Sari Puustinen perää niin päättäjiltä kuin myös rakennusliikkeiltä kokonaisnäkemystä ja yhteistoimintaa. Samalla hän huomauttaa, että Suomessa asuminen on kaikesta huolimatta hyvällä mallilla. Meillä asuinympäristö on puhdasta, turvallista ja hyvin järjestäytynyttä, hän sanoo. l Lähteet mm.: Tilastokeskuksen Asuntokanta 2012, Perheet 2012, Tulonjakotilasto 2011 Suomalaisten asumismieltymykset. Asukasbarometri Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara Omasta talosta omaan asuntoon Suomessa omistusasuminen vakiintui tietoiseksi politiikaksi 1900-luvun alun poliittisesti levottomina aikoina. Tuolloin porvaristo alkoi huolestua työväestön kapinamielialasta ja moraalista tehdaspaikkakuntien vuokrakasarmeissa. Se halusi asuttaa työväen omakotitaloihin luonnon keskelle, kertoo tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta. Ajateltiin, että yhteiskunnalliset olot rauhoittuvat, kun työväki sitoutuu oman talon rakentamiseen ja puutarhan hoitamiseen poliittisen toiminnan sijasta. Mallia työväestön omakotiasumiseen haettiin ulkomaisista ihanteista, kuten puutarhakaupunkiaatteesta ja omakotiliikkeestä. Ne korostivat luonnonläheisyyttä ja puhdasta asuinympäristöä. Suomessa myös työväenliike kannusti jäseniään rakentamaan oman talon, koska se tarjosi työläisperheille edes jonkinlaista turvaa köyhyydeltä. Ruotsissa ja Saksassa työväenliikkeet sitä vastoin vieroksuivat omistamista ja edistivät vuokra-asumista. Raittiusliike taas uskoi, että oman kodin ylläpito tekee ihmisestä kunnollisen, Puustinen kertoo. Jälleenrakennuksen aikana 1940-luvun lopussa omakotitalojen rakentaminen kiihtyi entisestään. Valtion ja yksityisten maita jaettiin evakolle, jotka olivat joutuneet lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Heistä monet ryhtyivät rakentamaan kotia metsän tai pellon keskelle. Samoin tekivät rintamamiehet ja sotalesket perheineen. Talonrakentamista helpottivat yksinkertaiset tyyppipiirustukset. Vuonna 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava myönsi halpakorkoisia lainoja myös perheille. Puisia ja harjakattoisia rintamiestaloja nousi maaseudun lisäksi kaupunkien laitamille. Rintamamiestalot jatkoivat 1900-luvun alun luonnonläheisen ja perhekeskeisen omakotiasumisen ihannetta. Sama eetos toistui 1950-luvulla käynnistyneessä lähiöiden kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelijoiden malleissa avarat lähiömaisemat tarjosivat lapsiperheille terveellisen vaihtoehdon kaupunkikeskustojen ankeudelle. Kaupungeissa omistusasumista edisti asunto-osakeyhtiöiden yleistyminen. Myös asuntosäästäminen lisääntyi, ja yhä useampi suomalainen perhe kykeni hankkimaan oman asunnon. Lainan korko oli kiinteä ja takaisinmaksuaika muutama vuosi. Velasta selviytymistä helpottivat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus ja 1970-luvun korkea inflaatio. Samaan aikaan vuokra-asuminen väheni kaupungeissa. Viimeistään 1990-luvun laman jälkeen suurin osa yrityksistä ja työnantajista luopui asuinkiinteistöistään, mikä vähensi vuokra- ja työsuhdeasuntojen määrää merkittävästi. l Lähde mm.: Kirsti Saarikangas. Rakennetun ympäristön muutos ja asumisen mullistus. Teoksessa Suomalaisen arjen suuri tarina. (Toim.) Kai Häggman, Pirjo Makkola, Markku Kuisma, Panu Pulma. WSOY, Lapsemme 1/2014

12 Osallistu Kevätilo-keräykseen lasten hyväksi Kuva: Kristiina Kontoniemi Keräyksen tuotto käytetään MLL:n toimintaan esimerkiksi perhekahvilan ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai nuorisotyöhön. Lue lisää Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

13

14 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Miten lasten oikeudet toteutuvat Suomessa? Lapsen oikeuksien sopimus täyttää marraskuussa 25 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen Lapsen oikeuksien sopimus ei ole hyvän tahdon julistus vaan oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimusta on vuonna 2000 täydennetty kahdella valinnaisella pöytäkirjalla, jotka koskevat lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Suomi on omalta osaltaan saattanut nämä pöytäkirjat voimaan vuosina 2002 ja Vuonna 2011 YK:n yleiskokous hyväksyi valinnaisen pöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset ja tutkintamenettelyn sopimuksen loukkauksista. Suomen osalta pöytäkirjan voimaan saattaminen on ulkoasiainministeriössä valmisteilla. Lapsen oikeuksien sopimuksen merkkivuonna on hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet ovat Suomessa edistyneet. Edistystä on tapahtunut monella rintamalla. Lasten kuolleisuus on edelleen laskenut merkittävästi. Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi. Alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet. Viime syksyn PISAkohusta huolimatta suomalaisten lasten oppimistulokset ovat edelleen korkealla tasolla. Koululaisten iltapäivätoiminta on vähentänyt pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä. Lapsia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Esimerkiksi koulutusta koskevaan lakiin tehtiin kokonaisuudistus 1990-luvun lopussa, ja vuoden 2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki. Meillä on edelleen myös paljon haasteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Näistä merkittävin on lasten keskinäinen eriarvoistumiskehitys. Eri syistä heikommassa asemassa oleville lapsille kasautuu ongelmia ja avun saaminen pulmiin viivästyy tai sitä ei saa lainkaan. Lasten ja perheiden peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, ja lapsilisän reaaliarvo on laskenut. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä toimeentulovaikeudet ovat yleisiä. Lasten näkemysten huomiointi on yleisesti ottaen parantunut, mutta monin paikoin palvelujärjestelmässä lapsi nähdään edelleen enemmän toiminnan kohteena kuin aktiivisena toimijana, jonka mielipiteet tulee ottaa vakavasti. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, kuten romanilasten, maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten lasten, oikeuksien toteutumisessa on monia puutteita. Vuonna 2005 Suomeenkin perustettiin lapsiasiavaltuutetun tehtävä, mutta valtuutetun toimistolla on edelleen riittämättömät voimavarat. Ylipäätään lapsiasioiden hoitamiseen on valtionhallinnossa äärimmäisen vähän resursseja. Päätöksenteossa lapsiasiat ovat jääneet marginaaliin. Lapsiasioiden kansallinen johtaminen toimii Suomessa heikosti eikä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioida päätöksenteossa. Valtion ja kuntien päätöksenteossa lyhyen aikavälin talousnäkökulma jyrää lasten hyvinvoinnin näkökulman. Lasten huomiotta jättäminen päätöksenteossa on sekä lasten että kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. l Lapsemme 1/

15 Kaarina Kokkonen Kuva Kristiina Kontoniemi Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän Uudet ravitsemussuositukset antavat tutkitun tiedon pohjalta suunnan terveellisille ruokavalinnoille. M iksi yleisiä ravitsemussuosituksia tarvitaan, elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta? Suositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten terveyttä ravinnolla. Suosituksia käytetään apuna eri väestöryhmien ruokatottumusten seurantaan ja 16 Lapsemme 1/2014 tutkimiseen. Niillä vaikutetaan lainsäädäntöön, kun esimerkiksi halutaan, että tiettyjä elintarvikkeita on täydennettävä D-vitamiinilla. Suositusten pohjalta suunnitellaan myös ateriapalvelujen ja joukkoruokailujen, kuten koulujen ja päiväkotien, ruokalistat. Suositukset kertovat kaikille yleisesti, miten syödään terveellisesti. Missä suositukset laaditaan? Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä. Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuluttaja- ja terveydenedistämisjärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.

16 Syö joka päivä 3 annosta marjoja ja hedelmiä sekä 3 annosta vihanneksia ja juureksia. Oma kourallinen on 1 annos. Lihavalmisteet, punainen liha, kananmuna Kasviöljyt ja margariinit, pähkinät, siemenet Täysjyväviljalisäkkeet ja peruna Kasvikset Sattumat Kala, siipikarja Marjat ja hedelmät Vähärasvaiset maitovalmisteet Leipä, puuro, mysli Kuva: Terveyttä ruoasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kokonaisuus ratkaisee. Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sattumia. Mihin suositukset perustuvat? Suositukset pohjautuvat viime syksynä julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka perustuvat viimeisimpään, tarkat kriteerit täyttävään tutkimustietoon ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Pohjoismaisia suosituksia varten tutkimuksia arvioi sata alan huippuasiantuntijaa. Kansallisissa suosituksissa otetaan tarkemmin huomioon oma ruokakulttuurimme ja terveyshaasteemme. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset? Uudet suositukset laaditaan noin kahdeksan vuoden välein. Suurin muutos edellisistä on se, että nyt puhutaan painokkaammin ruokavalion kokonaisuudesta yksittäisten ravintoaineiden sijaan. Toki muutoksia on myös yksittäisten ravintoaineiden, kuten D-vitamiinin ja seleenin, suosituksissa. Rasvojen ja hiilihydraattien käytössä painotetaan laatua enemmän kuin määrää. Millainen on terveyttä edistävä ruokavalio? Monipuolinen. Siinä on kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, kalaa kasviöljyä, kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä, rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä kohtuullisesti punaista lihaa. Listana varsin yksinkertainen. On hyvä muistaa, että kukaan ei tee joka päivä täydellisiä valintoja. Kysymys on suurista linjoista ja pitkän ajan valinnoista. Sillä ei ole merkitystä, mitä satunnaisesti tekee, kun perusruokavalio on kunnossa. Lisäksi ruuasta pitää voida myös nauttia ja innostua, ei vain miettiä sen ravintoaineiden määriä. Miten toivoisit suositusten mukaisen ruokavalion näkyvän kotona perheiden arjessa? Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan suositukset ja voisivat luottaa siihen, mitkä asiat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon, jolloin kenenkään ei tarvitsisi juosta erilaisten dieettien perässä. Jos ei halua tai pysty esimerkiksi allergian takia käyttämään maitotuotteita, on tärkeää miettiä, millä voi korvata tässä ruoka-aineryhmässä olennaiset ravintoaineet eli kalsiumin ja D-vitamiinin. Mikä suosituksissa on lasten ja nuorten terveyden kannalta tärkeintä? Olennaista on oppia jo pienenä syömään terveellisiä ruoka-aineita, kuten kasviksia. Vanhempana uusien tapojen omaksuminen on vaikeampaa. Sokerin käytön vähentäminen on myös tärkeää, sillä se vie tilaa kasvun kannalta tärkeiltä ravintoaineilta. Runsas sokerin käyttö on yhteydessä yleiseen jaksamattomuuteen ja hampaiden reikiintymiseen. Mikä on viestisi lasten vanhemmille? Kun ruokavalioon lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja, siitä poistuu usein jotain huonoa. Esimerkiksi välipalavanukkaan korvaaminen omenoilla ja porkkanoilla vähentää sokerin ja kovan rasvan saantia. Vanhemman kannattaa nähdä vähän vaivaa ja pilkkoa valmiiksi terveellisiä napostelupaloja, joihin lapsen on helppo tarttua. Arki ja juhla kannattaa erottaa toisistaan. Arkena syödään perusruokaa. Limut, leivokset, karkit ja jäätelöt siirretään erikoishetkiin tai varataan niille oma päivä viikossa. Tämä on hyvä sääntö aikuisellekin. Lapset saavat helposti ja liikaa sokeria. Sitä tulee esimerkiksi mehuista ja jogurteista. Kahden desin jogurtti voi sisältää seitsemän palaa sokeria. Janoon pitäisi oppia juomaan vettä. Lapsemme 1/

17 Ohjeita ruokapöytään Rasva Rasvassa tärkeintä on sen laatu. Lisää pehmeän ja vähennä kovan rasvan käyttöä. Pehmeää, hyvää rasvaa saadaan kasviöljyistä ja kasvirasvalevitteistä. Hyvän rasvan lähteitä ovat myös pähkinät ja siemenet, jotka sopivat mainiosti esimerkiksi välipalaksi. Hyvää rasvaa saadaan myös rasvaisista kaloista. Muita runsasrasvaisia eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, makkaroita, leikkeitä, on hyvä syödä vähemmän. Rasvaiset maitotuotteet kannattaa vaihtaa rasvattomiin tai vähärasvaisiin. Kasvikset Syö kasviksia puoli kiloa eli 5 6 annosta päivässä. Tästä noin puolet pitäisi olla marjoja ja hedelmiä ja toinen puoli juureksia ja vihanneksia. Oma kourallinen on yksi annos. Tämän suosituksen toteuttaminen saa aikaan monia hyviä muutoksia. Kasviksissa on esimerkiksi paljon kuituja, jotka pitävät nälän kurissa ja vähentävät epäterveellistä syömistä. Jos kasvisten käyttö on ollut vähäistä, nosta määrää hiljalleen. Aamu- ja iltapalalla olisi aina hyvä olla jokin kasvikunnan tuote. Lisää vähitellen kasviksia myös kastikkeisiin ja keittoihin niin, että lopulta niitä on joka aterialla. Valitse kasviksia, joista perheessä pidetään. Totutelkaa pikkuhiljaa uusiin makuihin. Viljatuotteet Korvaa vaalea, vähäkuituinen vilja täysjyväviljalla. Naisille suositellaan päivittäin kuusi ja miehille yhdeksän annosta täysjyväviljaa. Tähän sisältyy leivän ohella myös pasta, ohra ja riisi tai muut viljatuotteet. Määrä ei ole suuri ja täyttyy helposti, jos syö esimerkiksi aamulla puuroa ja lounaalla kanan kanssa riisiä. Desi riisiä, pastaa tai 18 Lapsemme 1/2014 leipäpala on yksi annos. Nämä on hyvä valita täysjyväisinä. Liha Vähennä runsasta lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä. Suositeltu määrä on puoli kiloa viikossa. Jos annoksessa on sata grammaa lihaa, suositus täyttyy viidellä aterialla tai neljällä aterialla ja muutamana päivänä syötävillä leikkeleillä. Suositus ei koske siipikarjanlihaa. Terveyden kannalta vaalea liha on punaista parempi vaihtoehto. Kananmuna Munia suositellaan 2 3 kappaletta viikossa. Kala Syö kalaa 2 3 kertaa viikossa. Kala on muun muassa tärkeä D-vitamiinin ja hyvän rasvan lähde. Kaloihin liittyvä ongelma on niihin kertyvät ympäristömyrkyt, joiden haitat voidaan kuitenkin välttää vaihtelemalla eri kalalajeja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut erikseen lapsille, nuorille, raskaana oleville ja imettäville äideille kalojen käyttöä koskevat suositukset, jotka löytyvät osoitteesta Maitotuotteet Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan 5 6 dl päivässä ja lisäksi 2 3 viipaletta juustoa. Valitse rasvattomia tai vähärasvaisia valmisteita. Maidossa, viilissä ja jogurtissa saisi olla enintään yksi prosentti rasvaa ja juustossa enintään 17 prosenttia. Tarjolla on myös hyviä maidon korvikkeita, esimerkiksi soijatai kauramaito. Tarkista, että ne on täydennetty D-vitamiinilla ja kalsiumilla. Sokeri Vältä runsasta sokerin käyttöä. Mikäli mehuja, limuja, makeisia ja leivonnaisia nautitaan päivittäin, sokerinsaantisuositukset ylittyvät kirkkaasti. Suola Vähennä suolaa. Uuden suosituksen mukaan maksimimäärä päivässä on 5 grammaa. Koska valmisruuissa ja leivässä on usein runsaasti suolaa, tavoitteeseen pääseminen vaatii suolan vähentämistä myös teollisuustuotteissa. Suomalaisten suolan käyttöä ovat lisänneet erikoissuolat, kuten sormi-, Himalajan- ja merisuola. Niitä käytetään ruuanlaitossa rennommin, vaikka ne eivät ole tavallista suolaa terveellisempiä. D-vitamiini 2 60-vuotiaiden D-vitamiinisuositus nousee 10 mikrogrammaan vuorokaudessa. Alle 2-vuotiaat lapset, nuoret, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat ympäri vuoden 10 mikrogramman D-vitamiinilisän. Muut saavat ruokavaliosta riittävästi D-vitamiinia, mikäli syövät päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä sekä pari kertaa viikossa kalaa. Jos näin ei ole, myös he tarvitsevat päivittäisen D-vitamiinilisän, 7,5 mikrogrammaa, lokakuun alusta maaliskuun loppuun. l Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin. Kuluttajaliitto kertoo uudessa Syö hyvää -kampanjassaan ravitsemussuosituksista ja niiden soveltamisesta arkeen. Syö hyvää -kampanjassa on mukana useita tahoja, myös MLL. Tutustu terveellisiin ruokavalintoihin osoitteessa Kuvat: Colourbox

18 JOKAISEN IHOLLE! ISOILLE JA PIENILLE Apobase kuuluu jokaiseen päivään. Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. Lapsemme_Apobase_186x270_1/14.indd 1 29/01/14 09:48

19 "LEIKKImielellä" Kaarina Kokkonen Kuvat Iiria Lehtinen Mummu, leikitään! Tuula Tamminen on neljän lapsenlapsen, Matildan, Vernerin, Kasperin ja Aaron mummu ja MLL:n kunniapuheenjohtaja. Mitä enemmän lapsi leikkii, sitä kestävämmäksi hän kasvaa. P uhe lapsista ja nuorista on helposti ongelmakeskeistä. Huomio kiinnittyy huoliin ja vaikeuksiin ja niiden ratkomiseen. Paljon vähemmälle ovat jääneet asiat, jotka tuottavat hyvinvointia, edistävät lasten tasapainoista kasvua ja ennen kaikkea heidän mielenterveyttään. Mikä sitten suojaa ja vahvistaa lapsia, tekee heistä kestäviä ja vastustuskykyisiä? Tutkimusten perusteella tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat vanhempien ja vanhemmuuden lisäksi lapsen mielen 20 Lapsemme 1/2014 voimavaroihin, ovat leikki, jaettu ilo sekä sukupolvien väliset ihmissuhteet. Ne ovat elämänmittaisia voimantuojia, sanoo lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen. Leikki on rajaton Mielen voimavarat syntyvät siitä, miten paljon lapsen kanssa leikitään ja kuinka paljon lapsi oppii leikkimään itse. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta leikkimään, antaa leikille mahdollisuuksia ja tukea leikkimistä. Aikuinen voi olla leikkiin täysillä heittäytyvä hurja hirviö tai vain leikissä piipahtava muriseva karhu. Joskus pelkkä istuminen riittää, ja lapset temmeltävät ympärillä. Leikissä ei ole rajoituksia. Pyörätuolissa istuva isovanhempi voi olla mitä parhain leikittäjä 5-vuotiaalle pojalle tai 9-vuotiaalle tytölle, jos hänelle löytyy leikkiin sopiva rooli. Leikkiessään lapsi harjoittelee taukoamatta sitä, mikä on totta ja mikä kuvittelua. Tämän mielen kehittymisen kannalta tärkeän harjoittelun lisäksi leikki auttaa lasta käymään läpi kokemuksiaan, jäsentämään ja ymmärtämään niitä paremmin. Samalla lapsi tutkii omia tunteitaan. Leikissä myös paineet, ristiriidat ja toiveet purkautuvat. Kun leikki jaetaan toisen kanssa, syntyy yhdessä koettua iloa. Jaettu ilo suojaa Aivotutkimuksissa on osoitettu, että jakamalla iloa koemme sitä enemmän kuin mihin yksin pystymme. Jaettu ilo on enemmän kuin kaksinkertainen ilo, Tuula Tamminen sanoo.

20 Tuula-mummu on vähentänyt monia menoja, jotta hänellä on tarpeeksi aikaa leikkiä lasten kanssa. Hänen mukaansa ilon jakamisesta tulee lapselle vahva voimavara, jos hän oppii sen varhaisessa vaiheessa. Mitä enemmän ilon jakamista treenaa, sitä vahvemmaksi mielen voimavarat kasvavat ja sitä vahvempi ihminen on. Voimavarat suojaavat meitä ongelmilta, jolloin olemme vähemmän haavoittuvaisia. Ihminen, jolla on varastossa paljon jaettua iloa, stressaantuu, ahdistuu tai masentuu vähemmän, tai hän selviää vaikeuksista nopeammin. Ilon jakamisen taito säilyy läpi elämän. Isovanhemmat vievät toiseen maailmaan Nykyinen työelämä ja elämäntapa asettavat lasten vanhemmille paljon paineita. Asioista, joiden pitäisi tuottaa hyvää mieltä, tuleekin pakkopullaa. Leikki voi tuntua tältä. Työuran loppusuoralla tai jo eläkkeellä olevat isovanhemmat ovat helpommassa asemassa. Kun paineita ei ole enää niin paljon, mieli on vapaampi, ja silloin leikkivaihdekin löytyy lähempää. Arjen pyöritys, lasten kasvattaminen ja huolenpito pitävät vanhempien jalat myös tiukasti maan pinnalla. Elämän realiteetteihin tukeutuu koulukin. Siksi lapsia kiehtovat valtavasti vähän höppänät ja hassut isovanhemmat, joiden seurassa he pääsevät aivan toisenlaiseen maailmaan. Se, että on monenlaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja, keventää lapsen oloa ja helpottaa kestämään paremmin todellisuutta. Siltoja sukupolvien välille Tuula Tammisen toiveena on, että lapset saisivat viettää enemmän aikaa omien tai muiden isovanhempien seurassa. Maailmassa eletään historiallisesti poikkeuksellista aikaa. Koskaan aiemmin ei ole maapallolla elänyt niin paljon yhtä aikaa neljää sukupolvea kuin nyt. Meillä on entistä enemmän isovanhempia, jopa isoisovanhempia, joilla olisi mahdollisuus antaa aikaa kiireisten ja tiukoilla olevien vanhempien lapsille. Siltojen rakentaminen sinne, missä voimavaroja vapautuu ja missä niitä tarvitaan, olisi mielekästä. Uskon, että sillä Mieli syntyy leikkien toisten kanssa ratkaistaisiin myös monia mielenterveyden ongelmia. Elämänkokemus on aarre Lasten kiintymyssuhteiden laatu on yksi vahvimmista sukupolvelta toiselle siirtyvistä asioista. Se on samalla lasten mielenterveyttä suojaavien tekijöiden siirtämistä eteenpäin. Lapsen ja isovanhemman suhteen ei välttämättä tarvitse olla biologista. Lapselle tärkeintä on ihminen, jolla on paljon elämänkokemusta ja ihmissuhdekokemusta. Tällaisen ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa oleminen on lapselle aarrearkku, Tuula Tamminen sanoo. Vanhemmalle ihmiselle lapset merkitsevät elämän jatkumista. Mitä elävämpi kontakti ikääntyvillä ihmisillä on lapsiin, sitä enemmän heidän elämäänsä tulee luottamusta ja toivoa. Sen parempaa elämän eliksiiriä ei ole keksittykään kuin päiväkotilasten vierailut vanhainkodeissa vanhusten luona. Lasten tuoma into ja toivo on konkreettista ja tarttuvaa. l Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mielessä tapahtuu huima oivallus, jolloin hän oppii symbolien käytön. Lapsi tarttuu leikkipalikkaan ja ääntelee siihen kuin se olisi puhelin, aivan kuten hän on nähnyt äidin tai isän tekevän kännykällään. Kyky ymmärtää symboleita on edellytys mielikuvituksen, luovan ja loogisen ajattelun kehittymiselle. Tämä kyky syntyy leikkimällä. Mielen kehittymiseen tarvitaan toisia. Kun puolivuotias vauva heilauttaa sattumalta rattaiden yllä riippuvaa helistintä, hän innostuu. Kun lapsi hoksaa saavansa helistimen liikkeelle uudestaan ja uudestaan, hän innostuu vielä enemmän. Innostuksella on kuitenkin katto. Jos helistinleikkiin tuleekin sitten mukaan isoveli tai äiti, vauvan innostus, hänen aivojensa vireystaso ja mielen kokemus nousevat vielä korkeammalle. Tämä innostus on nimeltään jaettu ilo. Koska leikki ja jaettu ilo ovat niin keskeisiä koko mielen rakentumisessa, ne säilyttävät merkittävän asemansa mielen voimavarana läpi elämän. Lapsemme 1/

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot