LApsemme. Näin lapsiperheet asuvat. Rento loma kotona. Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan. Leikki tuo ilon. Mitä vauva viestii?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LApsemme. Näin lapsiperheet asuvat. Rento loma kotona. Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan. Leikki tuo ilon. Mitä vauva viestii?"

Transkriptio

1 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2014 LApsemme Rento loma kotona Leikki tuo ilon Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan Mitä vauva viestii? Näin lapsiperheet asuvat

2 Disney/Pixar Tarjous! 2 kk vain 4,90 (norm. 9,80 ) Satukirjasto toimii netissä ja ipadilla! 100 satua sormen näpäytyksen päässä! Laaja valikoima ääneen luettuja satuja Joka toinen viikko uutta luettavaa ja katseltavaa 0-6 -vuotiaille lapsille Puuhaa ipadissa: kirjojen lisäksi hauskoja hahmoesittelyjä ja pelejä Voit ladata 5 kirjaa offline-tilaan ipadissasi

3 Pääkirjoitus Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa I ltalenkillä jäin katsomaan, miten pienet luistelijat tapailivat ensimmäisiä liukujaan yhdessä isien ja äitien kanssa. Samalle jäälle mahtuivat hyvin isommat koululaiset omissa porukoissaan. Naurua, huutoja, mailojen klopsahduksia Hyvä mieli tarttui ohikulkijaankin. Lasten hyvinvointi rakentuu arkisista asioista. Siitä, että perhe ehtii leikkiä, syödä yhdessä, nukkua tarpeeksi ja opetella uusia taitoja. Se, että on kavereita, merkitsee lapsen kasvaessa vuosi vuodelta enemmän. Ystävät ovat tärkeitä vanhemmillekin. Turvallinen ja kannustava koti, jossa on uskoa tulevaisuuteen, on hyvä lähtökohta elämälle. Hyvään lapsuuteen tarvitaan myös yhteiskunnan kaikille tarjoamia palveluja: neuvoloita, päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja sekä kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Jos nämä peruspalvelut ovat kunnossa, ne pystyvät tasoittamaan hyvinvointieroja, jotka syntyvät vanhempien tulotasosta, ammattiasemasta ja taustasta. Pahoinvoinnilla ja syrjään jäämisellä on taipumus periytyä, mutta ketju voidaan myös katkaista. Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se luo pohjan ihmisen toiminta- ja työkyvylle aikuisena. Mitä aikaisemmin lapset tarvitessaan saavat tukea, sitä tehokkaampaa apu on ja sitä vähemmän se maksaa. Siksi leikkauksia, jotka heikentävät kaikkien lasten hyvinvointia tukevia palveluja, on vaikea ymmärtää. Suomi, joka on kaikkein vaikeimpina aikoina asettanut lapset etusijalle ja sotien jälkeisten talousvaikeuksien keskellä rakentanut neuvolat, terveystalot ja lapsilisäjärjestelmän, on muuttunut maaksi, jossa lasten tarpeet jäävät viimeisiksi. Enää lastensairaalalle ei löydy rahoitusta, lapsilisiä tai äitiysavustusta ei pystytä pitämään ajan tasalla, eikä palveluja taata kaikkialla maassa. Jos päättäjät haluavat saada julkisen talouden jossakin vaiheessa kuntoon, he laittavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin etusijalle. Se tosin vaatii kykyä nähdä pidemmälle kuin vaalikauden loppuun. Maaliskuun kehysriihessä hallitus voisi näyttää, että se kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta ja tekee päätökset lasten hyvinvoinnin huomioiden. Liisa Partio, päätoimittaja Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Omaan vai vuokralle? Asumisen tavat moninaistuvat 15 Lasten asialla 16 Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän 20 Mummu leikitään! Leikki tuo iloa ja voimaa 22 Työtä perheen ehdoilla 25 Isän kynästä 28 Tämä on meidän paikka Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan 33 Mitä mielessä? 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kulttuurikierros 38 Rento loma kotona 42 Opetellaan vauvaa Mitä vauva viestittää? 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut 50 Sattuipa kerran MLL:ssa LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, Helsinki, p , l Tilaukset ja osoitteen muutokset: p Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) , Jouni Kohonen, p. (09) , Ilmoitusaineistot: Lapsemme 2/2014 ilmestyy l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L , ISSN , ISSN l Paino Oy Scanweb Ab l Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta. Lapsemme 1/2014 3

4 Liitossa tapahtuu Jäsenet valmiita talkoisiin MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta. l 56 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi, että haluaa tukea liiton työtä. Toiseksi tärkein (44 %) jäsenyyden syy oli se, että lasten ja lapsiperheiden asiat koettiin yhteiskunnallisesti tärkeiksi. l 78 % vastanneista olisi valmis toimimaan vapaaehtoistyössä satunnaisena talkoolaisena. Yhdistyksen hallituksessa työskentely kiinnosti 37 %:a ja joka neljättä lipaskerääjänä toimiminen. MLL:n jäsenkysely Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää Kiitos kaikille Hyvä joulumieli -keräykseen osallistuneille. Keräys tuotti yhteensä ,45 euroa. Hyvä joulumieli -keräyksen avulla vähävaraista lapsiperhettä sai 70 euron lahjakortin jouluruokien ostoon. Tue MLL:n työtä MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä jälleen mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella tukimaksulla. 5 euron suuruisen tukimaksun voi ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai vanhemmuuden tukeen kotimaassa. EU:n investoitava lapsiin ja nuoriin MLL muistuttaa eurovaaliohjelmassaan, että Euroopan tulevaisuus riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tutustu MLL:n eurovaaliohjelmaan 2014 osoitteessa > kannanotot MLL:lla on facebookissa tykkääjää. Liiton twiittejä seuraa henkeä. MLL:ssa on jäsentä Ohjeita äideille 70 vuotta sitten Asunnon täytyy olla helposti puhtaana pidettävä. Maalattu tai vernissattu tai linoleumilattia ovat ihanteellisia. Verhojen tulee olla lyhyet ja ilmavat. Ylen hienot verhot eivät kuulu kotiin, jossa on lapsia, olkoot nämä vaikka kuinka herttaisia. Älkää unohtako, että pikkulapsilla täytyy olla matala jakkara tai tuoli lepäämistä varten. On muuten suorastaan ihmeellistä, miten paljon jakkara merkitsee lapsukaiselle ja mihin kaikkeen sitä käytetään. Lähde: Terveet lapset kodin ilo ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja kouluikäisten lasten terveyden hoidon opas äideille. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Pikkulapsella täytyy olla pieni jakkara. Mikä avuksi yksinäisyyteen? Nuorten yksinäisyys on yleistä, mutta kokemukset ja selviytymiskeinot eroavat toisistaan, kertoo verkkokysely, johon vastasi yli 900 iältään vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista. Monet nuoret pitävät yksin oloa myönteisenä ja voimaa antavana, sen sijaan yksinäisyys koetaan lähes poikkeuksetta musertavana. Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon. Nuorilla on monia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yleisimmät keinot ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu. Uuden ystävän, kaverin tai seurustelukumppanin löytyminen on hyvin tärkeä väylä pois yksinäisyydestä. Lisäksi unelmat muutoksesta kantavat ja antavat voimaa. 70 prosenttia Mitä mieltä yksinäisyydestä? -kyselyyn vastanneista koki, että nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän. Etenkin tytöt haluavat kertoa yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista. Kysely liittyi MLL:n, SPR:n, kirkon ja Suomen Mielenterveysseuran Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa torjutaan yksinäisyyttä kummi- ja tukioppilastoiminnan, ystävätoiminnan ja vertaistukiryhmien avulla. 4 Lapsemme 1/2014

5 Liitossa tapahtuu Pääsihteerin pohdintoja Kuva: MLL:n arkisto Kevätilo-keräykseen voi tänä vuonna osallistua myös virtuaalisesti. Lahjoitus on helppo antaa paikallisyhdistyksen nettisivuilla virtuaalilippaaseen. Tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja olet mukana auttamassa. Jos oma yhdistyksesi ei ole mukana keräyksessä, klikkaa piirin sivuille ja lahjoita alueelliselle työlle. Tule kerääjäksi Kevätilo-keräyksemme käynnistyy jälleen huhtikuussa. Kuuden viikon ajan yhdistykset ja piirit keräävät varoja paikalliselle työlle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Yhdistykset tarvitsevat runsaasti talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen. Ilmoittaudu mukaan oman yhdistyksesi keräysvastaavalle. Yhteystiedot löydät osoitteesta Tutkimussäätiö jakoi apurahat MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä euroa seuraaviin tutkimuksiin: KM, opettaja Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin kontekstissa LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes: Varhaisten psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä Erityissuunnittelija Jenni Helenius: Alaikäisten lasten vanhemmuuteen liittyviä merkityksiä alkoholikasvatuksen kontekstissa YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television katselun yhteydessä KM Mervi Kaukko: Yksin maahan tulleiden lasten hyvinvointi ja osallisuus turvapaikkaprosessin aikana YTM, perhetutkija Heidi Rautio: Varhaisen tuen perhetyö pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin edistäjänä. jaetuista ilon hetkistä Uusimpien tutkimusten mukaan vanhemman ja lapsen jakama huomio ja yhteinen ilo ovat keskeisiä lapsen kehitystä tukevia ja suojaavia elementtejä. Lapsi tarvitsee siis sitä, että hänestä iloitaan ja että iloitaan yhdessä hänen kanssaan. Lapsi tarvitsee sitä, että joku on kiinnostunut siitä, mihin hän huomionsa kiinnittää. Kun lapsi osoittaa lentävää varista, vanhempi seuraa katseellaan, mikä lasta kiinnostaa ja tarjoaa vastauksen: se on varis! Varis sanoo kraa, kraa. Ja sekös lasta naurattaa kraa, kraa! Siitä riittää yhteistä iloa koko aamupäiväksi. Yhteinen, myös tunnetasolla jaettu hetki ilmaisee yhdessäolon kultaisia sääntöjä, jotka näyttäisivät olevan yleisinhimillisiä: kun toinen hymyilee, vastataan hymyyn, kun toinen kysyy, vastataan kysymykseen. Ja kun toinen itkee tai tarvitsee lohdutusta, toisen syli ja mieli on valmis vastaanottamaan, lohduttamaan, myötäelämään. Ilmaistujen tunteiden avulla lapsi hakee yhteyttä toiseen ja tunnustusta toiselta. Jos pyrkimyksiin ei vastata, rikotaan yhdessäolon sääntöjä. Lapsi kokee tulleensa torjutuksi. Tutkimusten mukaan vauva tuntee moraalisia tunteita, kuten ylpeyttä ja häpeää, jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Maailmankuulu vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tutkija Colwyn Threvarten toteaakin, että vauvalla on ilmeisesti syntymästään saakka kyky aistia, miltä hänen tekonsa ja tunteensa näyttävät toisen silmissä. Tästä ominaisuudesta kehittyy myös leikki ja huumori: lastenlaulut ja lorut perustuvat yllätyksiin ja leikillisyyteen. Jo kahdeksankuinen vauva, jonka kanssa on leikitty, voi olla taitava humoristi, joka osaa matkia toisia ja pelleillä innostuneen yleisön edessä. Ja mikä parasta: yhteisistä ilon hetkistä kasvaa yhteinen kiintymys ja luottamus tulevaan. Luulenkin, ettei Suomi tarvitse lisää kriisitietoisuutta, vaan Suomi tarvitsee lisää iloa ja leikkiä. Mirjam Kalland Lasten ja nuorten chat uudistui MLL:n Lasten ja nuorten chat palvelee nyt Irc-Gallerian sijasta MLL:n Nuortennetissä. Lapsi tai nuori voi chattailla kahden kesken ja luottamuksellisesti aikuisen päivystäjän kanssa maanantaista torstaihin kello Lapsemme 1/2014 5

6 Liitossa tapahtuu Vapaaehtoistyö vahvistuu MLL:n vapaaehtoistoimintaan on kehitetty ohjausmalli, jolla tuetaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia organisoimaan ja toteuttamaan lapsille ja perheille suunnattua toimintaa. Malli syntyi RAY:n rahoittaman viisivuotisen Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen tuloksena. Mallia pilotoitiin Hämeen, Järvi-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais- Suomen piireissä yhteensä 133 yhdistyksen alueella ja se otetaan käyttöön koko maassa. Hankkeen tuloksena l paikallinen vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta lisääntyi l vapaaehtoisten määrä, motivaatio ja toiminnan ilo lisääntyivät, samoin seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen l kumppanuus paikallisyhdistysten, piirien ja kuntien välillä kasvoi ja perustui yhdessä laadituille tavoitteille ja strategioille l kunnat pitivät MLL:n ehkäisevää työtä ja sen ammatillista ohjausta merkityksellisenä ja myönsivät sille rahoitusta l vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden ammatillinen osaaminen vahvistui ja kehittyi valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi. Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan työnkuva jäsentyi. Hankkeen kehittämä ohjausmalli otetaan käyttöön koko maassa. MLL:n vapaaehtoiset ansaitsevat tärkeälle työlleen tuen ja kannustuksen. Kunnat puolestaan tarvitsevat kumppaneita perhekeskustoimintaan. Perhekeskustoiminnan ammatillisen ohjauksen avulla paikallinen vapaaehtoistoiminta ja sitä kautta lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat. Kuva: Matti Matikainen Järjestä Hyvällä mallilla -foorumi MLL:n yhdistyksissä syntyy jatkuvasti uusia toimintamuotoja. Viime vuoden aikana hyviä ideoita on jaettu, arvioitu ja kiteytetty lähes 30 Hyvällä mallilla -foorumissa eri puolilla Suomea. Mikä tahansa yhdistys voi järjestää foorumin. Äskettäin julkaistussa Hyvällä mallilla -oppaassa on ohjeet ja välineet foorumin toteuttamiseen. Yhdistykset voivat tilata opasta postimaksun hinnalla MLL:n verkkokaupasta Se on myös ladattavissa MLL:n verkkosivuilta Muistathan, Vanhempainpuhelimeen ja Vanhempainnetin kirjepalveluun voi ottaa yhteyttä nimettömästi ja luottamuksellisesti missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Marskin muksut avasi ovensa Uudenmaan piiri on avannut lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden second hand -myymälän Helsingin Töölössä, Topeliuksenkatu 19:ssä. Liikkeeseen voi lahjoittaa myytäväksi hyväkuntoisia lastenvaatteita ja -tarvikkeita. Myymälän tuotto käytetään Uudenmaan piirin työhön lapsiperheiden hyväksi. Vanhempainpuhelin ja -netti p (0,08 e/min+pvm/mpm) ma ja 17 20, ti ja ke 10 13, to Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri Kaipaatko piirien yhteystietoja? Katso 6 Lapsemme 1/2014

7 Liitossa tapahtuu Liittokokous käsittelee muun muassa kolmivuotissuunnitelman. Tarvittaessa äänestetään kuten Oulun liittokokouksessa Liittokokous Marina Palacessa Turussa. Kuva: Mikko Törmänen Vuoden tärkein kokous Ensi kesänä kokoonnutaan Turkuun sopimaan liiton yhteisistä tavoitteista ja toiminnasta vuoteen 2024 saakka. Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin. Kokouksessa paikallisyhdistysten ja piirien edustajat päättävät siitä, mitkä asiat MLL:n työssä tulevina vuosina painottuvat ja ketkä liittoa johtavat. Liittokokous valitsee liittovaltuuston jäsenet ja -hallituksen puheenjohtajat, hyväksyy päivitetyn Suunta-asiakirjan ja kolmivuotissuunnitelman vuosille Kolmen vuoden välein järjestettävässä liittokokouksessa kuullaan raportti myös siitä, miten edellinen kolmivuotissuunnitelma on toteutunut ja käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on osallistumis- ja äänioikeus. Yhdistykset ja piirit nimeävät kokoukseen virallisen kokousedustajan, joka osallistuu äänestyksiin ja käyttää tarvittaessa puheenvuoroja. Hänen lisäkseen yhdistyksestä voi osallistua kokoukseen muita henkilöitä. Uuteen suuntaan? Suunta 2024:n eli MLL:n strategian valmistelu alkoi jo syksyllä 2012 puheenjohtajapäivillä. Sen jälkeen sitä on työstetty yli 20 työpajassa eri puolilla Suomea. Luonnos tulee Yhdistysnettiin luottamushenkilöiden kommentoitavaksi lähiviikkoina. Suunta-työpajojen keskusteluissa tärkeinä teemoina ovat nousseet esiin muun muassa kaikkien perheiden tavoittaminen ja tukeminen, yhteistyön kehittäminen kuntien, koulujen ja neuvoloiden kanssa, isompien lasten ja nuorten huomioiminen, paikallisiin tarpeisiin vastaaminen ja liiton sisäisen yhteistyön vahvistaminen. Yhteinen retki Järvi-Suomessa liittokokousmatka on yhteinen retki, jota suunnitellaan pitkään ja jota nyt jo odotetaan. Suunnittelu alkaa siitä, että mietitään yhdistystapaamisissa, millainen merkitys kokouksella on ja miten sen kautta voi vaikuttaa, kertoo piirin järjestöpäällikkö Mirja Lavonen-Niinistö. Samalla se on kesäretki, jota varten meillä on ollut tapana varata linja-auto. Se tulee edullisemmaksi kuin muut kyydit ja lisäksi bussimatkan aikana on helppo vaihtaa kuulumiset ja tutustua uusiin ihmisiin. Yhteisellä matkalla syntyy sellaista yhteenkuuluvuutta ja iloa, joka kantaa pitkään. Matkan varrella voidaan poiketa jossakin mielenkiintoisessa kohteessa, ja retkeen kuuluu tietysti myös eväät, ne perinteiset rukiiset eväsleivät Turun Taidemuseo ja karssut. Kokouspäivän ohjelma on tiivis, mutta myös sen lomassa ehtii tutustua muihin MLL-aktiiveihin ja jakaa kokemuksia vapaaehtoistyöstä. Kokouspalautteiden mukaan yhdessäolo ja illanvietto ovat olleet niin virkistäviä ja innostavia kokemuksia, että jo ne riittävät syyksi osallistua. l Tarkemmat tiedot kokouksesta löydät Yhdistysnetistä yhdistysnetti Kuva: Turun kaupunki Lapsemme 1/2014 7

8 Tiina Kirkas Kuvat Matti Matikainen Lehtikuva, Habita Oy, Huoneistoketju Oy Lapsiperheet asuvat enimmäkseen joko omassa pientalossa tai vuokralla kerrostalossa. Perheet ja asumisen tavat kuitenkin moninaistuvat. Omaan vai vuokralle? S uomalainen asuu mieluiten omakotitalossa järven rannalla ja keskellä kaupunkia. Tilastojen perusteella vanha sanonta näyttäisi edelleen pätevän. Lapsiperheistä reilu puolet asuu omassa pientalossa ja vain neljännes kerrostalohuoneistossa, vaikka lapsiperheiden enemmistö elää kaupungissa tai sen liepeillä. Kyselytutkimuksissa perheet arvostavat rauhaa, luontoa, palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä. Lasten kannalta tärkeintä on asuinympäristön turvallisuus. Pientaloalueilla nautitaan erityisesti omasta pihasta, kaupunkien kerrostaloissa taas asumisen vaivattomuudesta. Tutkimuksissa yhä useampi suomalainen ilmoittaa halunsa asua joko kokonaan maaseudulla tai sitten kaupungin ytimessä. Vastaava ilmiö on tuttu muualta maailmasta. Suomalaisten lapsiperheiden asumismieltymykset ovat moninaistuneet ja yksilöllistyneet, yhdyskuntasuunnittelun tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopistosta sanoo. Luonnonrauhan sijasta vanhemmat saattavat arvostaa urbaania elämäntapaa ja mahdollisuutta viettää aikaa lasten kanssa. Se onnistuu, kun työpaikka on lähellä kotia. Kaupunkia ei mielletä entiseen tapaan yksioikoisen ankeaksi ja turvattomaksi kasvuympäristöksi lapselle. Varsinkin isommalle lapselle se mahdollistaa omatoimisen liikkumisen julkisilla liikennevälineillä niin kouluun kuin harrastuksiinkin. Myös perheet ovat muuttuneet. Nykyään joka viidennessä lapsiperheessä asuu yksinhuoltaja lapsineen. Vastaavasti monessa yhden hengen taloudessa 8 Lapsemme 1/2014 Lapsemme 1/2014 9

9 Uusi koti, jossa on tilaa ja josta on lyhyt matka töihin, on monen lapsiperheen haaveena. asuu etäisä tai -äiti, joka vuorollaan vastaa toisen vanhemman kotiin tilastoiduista lapsistaan. Oma koti velaksi Osa perheistä pysyy samalla paikkakunnalla läpi elämän, kun taas osa muuttaa tiuhaan vanhempien työn ja entistä isomman asunnon perässä. Toiveiden ja sattumankin ohella asuinpaikan valintaan vaikuttavat asuinalueen maine, sukulaisverkoston läheisyys ja esimerkiksi muiden lapsiperheiden määrä. Raha ratkaisee ennen kaikkea sen, omistaako perhe kotinsa vai asuuko se vuokralla. Suomessa 75 prosenttia lapsiperheistä asuu omistusasunnossa ja 21 prosenttia vuokralla. Neljä prosenttia asuu asumisoikeusasunnossa. Omistusasunnon hankkimista helpottavat vanhempien säännölliset tulot, mahdollinen perintö ja hyvät pankkisuhteet. Tällä hetkellä asuntolainojen maksuaika on pitkä ja korko matala, mikä entisestään kannustaa oman asunnon ostamiseen. Asuntolainojen korot voi myös vähentää valtionverotuksessa. Monelle lapsiperheelle oma koti on sijoitus kiinteään omaisuuteen, jonka arvonnousuun on voinut luottaa ainakin pääkaupunkiseudulla. 10 Lapsemme 1/2014 Suurella pankkilainalla hankittuun omistusasuntoon liittyy kuitenkin riskinsä. Ekonomisti Sami Pakarinen Pellervon taloustutkimuksesta ennakoikin, että seuraavan viiden vuoden aikana talous todennäköisesti taas kasvaa, mikä nostaa korkotasoa. Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa omistusasujien velanhoitomenot nousevat tämän hetken ennätysalhaiselta tasolta. Eniten koronnousu tuntuu lapsiperheissä, joilla on tyypillisesti enemmän velkaa kuin muilla kotitalouksilla, Pakarinen sanoo. Väliaikaisesti vuokralla? Kaikille perheille omistusasuminen ei ole vaihtoehto. Esimerkiksi pienituloisen yksinhuoltajan on vaikea saada lainaa. Puolet yksinhuoltajista ja ulkomaalaistaustaisista perheistä asuu vuokralla. Enemmistö heistä asuu valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, joihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein. Vuokrataloissa asuu myös opiskelijoita, eläkeläisiä ja pienituloisia perheitä. Vastaavasti lähes kaikki valtion yleisen asumistuen saajista asuu vuokraasunnossa. Suomessa vuokra-asuminen mielletäänkin väliaikaiseksi ratkaisuksi, josta tilaisuuden tullen pyritään omaan asuntoon, sanoo yhdyskuntasuunnittelun tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta. Omistusasumisesta on vuosien aikana muodostunut yhteiskunnallisen pärjäämisen mittari. Omistusasujat myös hyötyvät omistusasumisestaan verotuk-

10 Omistusasunto ei aina ole vaihtoehto. Muu 1 % Asumisoikeusasunnossa 4 % Kerrostalossa 25 % Rivi- tai ketjutalossa 15 % Omakotitalossa 59 % Vuokraasunnossa 21 % Omistusasunnossa 75 % sen ja asuntojen arvonnousun ansiosta. Suomessa ei ole ollut poliittista tahtoa tukea vuokra-asumista. Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja myös vapailla markkinoilla. Maan asuntokannasta 60 prosenttia on vuokraasuntoja, kun Suomessa vastaava luku on 30. Saksassa vuokra-asuminen ei myöskään leimaa sosiaalisesti, Puustinen kertoo. Toinen vuokra-asumista suosiva maa on Ruotsi. Siellä kunnallisen vuokraasunnon saa kuka tahansa ilman viranomaisen tarveharkintaa, päinvastoin kuin Suomessa. Ruotsissa on myös luotu erilaisia asumisoikeusasumisen muotoja. Käytännössä vain omakotitalossa asuvat omistavat asuntonsa. Suomessa on kuitenkin onnistuttu Ruotsia paremmin estämään asuinalueiden eriytyminen pelkiksi omistustai vuokrataloyhteisöiksi. Helsingissä on uusille alueille 1970-luvulta lähtien kaavoitettu tietyin osuuksin vuokra- ja omistusasuntoja sekä nykyisin asumisoikeusasuntoja. Näin on pyritty ehkäisemään sosiaalisten ongelmien keskittymistä vain joillekin alueille. Vielä se on toiminut, mutta valmiiden asuinalueiden muuttoliikkeeseen viranomaiset eivät voi vaikuttaa, Puustinen sanoo. Työtä on, asuntoja ei Monen lapsiperheen tilanne on nyky- Suomessa nurinkurinen. Suurimmassa osassa maata luonto on lähellä ja omakotitalossa eläminen edullista. Lapsilla on myös tilaa, ja sukulaiset löytyvät läheltä. Työstä ja toimeentulosta on kuitenkin puutetta, mikä pakottaa perheet etsimään elantoa kasvukeskuksista, usein Helsingin ympäristöstä. Pääkaupungissa on työtä, mutta tekijöille ei riitä asuntoja. Suomessa asuntopula keskittyykin Helsinkiin ja sen lähikuntiin. Asuntopulan lisäksi ongelmana on asumisen kalleus, sillä edullisia vuokraasuntoja on niukalti. Helsingin pienet asunnot ovat myös kysyttyjä sijoituskohteita, joita vuokrataan vapailla markkinoilla kovaan hintaan. Omakotiasujista 96 % omisti kotinsa. Vuokra-asujista 58 % asui valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Lähde: Lapsiperheiden asuminen vuonna Tilastokeskus 2013 Asuntojen neliöhinnat ovat niin ikään reilusti korkeammat kuin muualla Suomessa. Siksi taantuvassa taajamassa sijaitsevan omakotitalon myyntihinnalla ei osteta Helsingistä edes yksiötä, saati lapsiperheelle sopivaa tila-asuntoa. Suomalainen lapsiperhe 2012 l Vuonna 2012 Suomessa oli lapsiperhettä, joissa asui tilastointihetkellä vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. l Joka kolmas lapsiperhe asui ahtaasti eli jokaiselle perheenjäsenelle ei riittänyt omaa huonetta, kun makuuhuoneiden lisäksi lukuun lasketaan olohuone. Puolet ahtaasti asuvista lapsiperheistä asui omakotitalossa. Lähde: Tilastokeskus 2013 Lapsemme 1/

11 Suomalainen asuntopolitiikka suosii omistusasumista. Monet pääkaupungin palveluammattilaiset asuvatkin kehyskunnissa ja matkustavat päivittäin kodin ja työpaikan väliä. Heidän lapsilleen se tarkoittaa pitkiä päiväkotipäiviä ja mahdollisesti yksinäisiä iltapäiviä koulun jälkeen. Toisaalta yhä useammat helsinkiläiset lapsiperheet tinkivät asumisväljyydestään ja jäävät asumaan kantakaupunkiin. Tilastoissa se näkyy alle seitsemänvuotiaiden lasten vähentyneenä poismuuttona kantakaupungista kehyskuntiin. Veronmaksajista kilpaillaan Asuntotilanne helpottuisi, jos työtä pystyttäisiin luomaan myös pääkaupungin ulkopuolelle. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle on rakennettava lisää asuntoja niin yksin- ja kaksinasujille kuin lapsiperheillekin. Helsingissä rakennuskelpoinen tonttimaa on kuitenkin vähissä, ja rakentamaton maaperä vaatii kallista työstämistä. Se taas nostaa rakentamisen ja siten asumisen kustannuksia. Vuokra-asuntojen rakentamista haittaa myös pääkaupunkiseudun kuntien keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista. Omalle alueelleen kunnat mielivät varakkaita omistusasujia. Koska kaavoittaminen on kuntien päätäntävallassa, valtio voi vain kannustaa niitä lisäämään ja monipuolistamaan omaa asuntotuotantoaan. Tutkija Sari Puustinen perää niin päättäjiltä kuin myös rakennusliikkeiltä kokonaisnäkemystä ja yhteistoimintaa. Samalla hän huomauttaa, että Suomessa asuminen on kaikesta huolimatta hyvällä mallilla. Meillä asuinympäristö on puhdasta, turvallista ja hyvin järjestäytynyttä, hän sanoo. l Lähteet mm.: Tilastokeskuksen Asuntokanta 2012, Perheet 2012, Tulonjakotilasto 2011 Suomalaisten asumismieltymykset. Asukasbarometri Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osasto Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara Omasta talosta omaan asuntoon Suomessa omistusasuminen vakiintui tietoiseksi politiikaksi 1900-luvun alun poliittisesti levottomina aikoina. Tuolloin porvaristo alkoi huolestua työväestön kapinamielialasta ja moraalista tehdaspaikkakuntien vuokrakasarmeissa. Se halusi asuttaa työväen omakotitaloihin luonnon keskelle, kertoo tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta. Ajateltiin, että yhteiskunnalliset olot rauhoittuvat, kun työväki sitoutuu oman talon rakentamiseen ja puutarhan hoitamiseen poliittisen toiminnan sijasta. Mallia työväestön omakotiasumiseen haettiin ulkomaisista ihanteista, kuten puutarhakaupunkiaatteesta ja omakotiliikkeestä. Ne korostivat luonnonläheisyyttä ja puhdasta asuinympäristöä. Suomessa myös työväenliike kannusti jäseniään rakentamaan oman talon, koska se tarjosi työläisperheille edes jonkinlaista turvaa köyhyydeltä. Ruotsissa ja Saksassa työväenliikkeet sitä vastoin vieroksuivat omistamista ja edistivät vuokra-asumista. Raittiusliike taas uskoi, että oman kodin ylläpito tekee ihmisestä kunnollisen, Puustinen kertoo. Jälleenrakennuksen aikana 1940-luvun lopussa omakotitalojen rakentaminen kiihtyi entisestään. Valtion ja yksityisten maita jaettiin evakolle, jotka olivat joutuneet lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Heistä monet ryhtyivät rakentamaan kotia metsän tai pellon keskelle. Samoin tekivät rintamamiehet ja sotalesket perheineen. Talonrakentamista helpottivat yksinkertaiset tyyppipiirustukset. Vuonna 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava myönsi halpakorkoisia lainoja myös perheille. Puisia ja harjakattoisia rintamiestaloja nousi maaseudun lisäksi kaupunkien laitamille. Rintamamiestalot jatkoivat 1900-luvun alun luonnonläheisen ja perhekeskeisen omakotiasumisen ihannetta. Sama eetos toistui 1950-luvulla käynnistyneessä lähiöiden kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelijoiden malleissa avarat lähiömaisemat tarjosivat lapsiperheille terveellisen vaihtoehdon kaupunkikeskustojen ankeudelle. Kaupungeissa omistusasumista edisti asunto-osakeyhtiöiden yleistyminen. Myös asuntosäästäminen lisääntyi, ja yhä useampi suomalainen perhe kykeni hankkimaan oman asunnon. Lainan korko oli kiinteä ja takaisinmaksuaika muutama vuosi. Velasta selviytymistä helpottivat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus ja 1970-luvun korkea inflaatio. Samaan aikaan vuokra-asuminen väheni kaupungeissa. Viimeistään 1990-luvun laman jälkeen suurin osa yrityksistä ja työnantajista luopui asuinkiinteistöistään, mikä vähensi vuokra- ja työsuhdeasuntojen määrää merkittävästi. l Lähde mm.: Kirsti Saarikangas. Rakennetun ympäristön muutos ja asumisen mullistus. Teoksessa Suomalaisen arjen suuri tarina. (Toim.) Kai Häggman, Pirjo Makkola, Markku Kuisma, Panu Pulma. WSOY, Lapsemme 1/2014

12 Osallistu Kevätilo-keräykseen lasten hyväksi Kuva: Kristiina Kontoniemi Keräyksen tuotto käytetään MLL:n toimintaan esimerkiksi perhekahvilan ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai nuorisotyöhön. Lue lisää Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

13

14 Lasten asialla Esa Iivonen asiantuntijalakimies, vaikuttamis- ja strategiatyö Miten lasten oikeudet toteutuvat Suomessa? Lapsen oikeuksien sopimus täyttää marraskuussa 25 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen Lapsen oikeuksien sopimus ei ole hyvän tahdon julistus vaan oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien. Lapsen oikeuksien sopimusta on vuonna 2000 täydennetty kahdella valinnaisella pöytäkirjalla, jotka koskevat lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Suomi on omalta osaltaan saattanut nämä pöytäkirjat voimaan vuosina 2002 ja Vuonna 2011 YK:n yleiskokous hyväksyi valinnaisen pöytäkirjan, joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset ja tutkintamenettelyn sopimuksen loukkauksista. Suomen osalta pöytäkirjan voimaan saattaminen on ulkoasiainministeriössä valmisteilla. Lapsen oikeuksien sopimuksen merkkivuonna on hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet ovat Suomessa edistyneet. Edistystä on tapahtunut monella rintamalla. Lasten kuolleisuus on edelleen laskenut merkittävästi. Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi. Alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet. Viime syksyn PISAkohusta huolimatta suomalaisten lasten oppimistulokset ovat edelleen korkealla tasolla. Koululaisten iltapäivätoiminta on vähentänyt pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä. Lapsia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Esimerkiksi koulutusta koskevaan lakiin tehtiin kokonaisuudistus 1990-luvun lopussa, ja vuoden 2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki. Meillä on edelleen myös paljon haasteita lasten oikeuksien toteutumisessa. Näistä merkittävin on lasten keskinäinen eriarvoistumiskehitys. Eri syistä heikommassa asemassa oleville lapsille kasautuu ongelmia ja avun saaminen pulmiin viivästyy tai sitä ei saa lainkaan. Lasten ja perheiden peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt, ja lapsilisän reaaliarvo on laskenut. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä toimeentulovaikeudet ovat yleisiä. Lasten näkemysten huomiointi on yleisesti ottaen parantunut, mutta monin paikoin palvelujärjestelmässä lapsi nähdään edelleen enemmän toiminnan kohteena kuin aktiivisena toimijana, jonka mielipiteet tulee ottaa vakavasti. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, kuten romanilasten, maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten lasten, oikeuksien toteutumisessa on monia puutteita. Vuonna 2005 Suomeenkin perustettiin lapsiasiavaltuutetun tehtävä, mutta valtuutetun toimistolla on edelleen riittämättömät voimavarat. Ylipäätään lapsiasioiden hoitamiseen on valtionhallinnossa äärimmäisen vähän resursseja. Päätöksenteossa lapsiasiat ovat jääneet marginaaliin. Lapsiasioiden kansallinen johtaminen toimii Suomessa heikosti eikä lapsiin kohdistuvia vaikutuksia arvioida päätöksenteossa. Valtion ja kuntien päätöksenteossa lyhyen aikavälin talousnäkökulma jyrää lasten hyvinvoinnin näkökulman. Lasten huomiotta jättäminen päätöksenteossa on sekä lasten että kansakunnan tulevaisuuden kannalta hyvin lyhytnäköistä politiikkaa. l Lapsemme 1/

15 Kaarina Kokkonen Kuva Kristiina Kontoniemi Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän Uudet ravitsemussuositukset antavat tutkitun tiedon pohjalta suunnan terveellisille ruokavalinnoille. M iksi yleisiä ravitsemussuosituksia tarvitaan, elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta? Suositusten tavoitteena on parantaa suomalaisten terveyttä ravinnolla. Suosituksia käytetään apuna eri väestöryhmien ruokatottumusten seurantaan ja 16 Lapsemme 1/2014 tutkimiseen. Niillä vaikutetaan lainsäädäntöön, kun esimerkiksi halutaan, että tiettyjä elintarvikkeita on täydennettävä D-vitamiinilla. Suositusten pohjalta suunnitellaan myös ateriapalvelujen ja joukkoruokailujen, kuten koulujen ja päiväkotien, ruokalistat. Suositukset kertovat kaikille yleisesti, miten syödään terveellisesti. Missä suositukset laaditaan? Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii Valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä. Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita käsittelevien viranomaisten, ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen, kuluttaja- ja terveydenedistämisjärjestöjen sekä teollisuuden, kaupan ja maatalouden järjestöjen edustajia.

16 Syö joka päivä 3 annosta marjoja ja hedelmiä sekä 3 annosta vihanneksia ja juureksia. Oma kourallinen on 1 annos. Lihavalmisteet, punainen liha, kananmuna Kasviöljyt ja margariinit, pähkinät, siemenet Täysjyväviljalisäkkeet ja peruna Kasvikset Sattumat Kala, siipikarja Marjat ja hedelmät Vähärasvaiset maitovalmisteet Leipä, puuro, mysli Kuva: Terveyttä ruoasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kokonaisuus ratkaisee. Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sattumia. Mihin suositukset perustuvat? Suositukset pohjautuvat viime syksynä julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, jotka perustuvat viimeisimpään, tarkat kriteerit täyttävään tutkimustietoon ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Pohjoismaisia suosituksia varten tutkimuksia arvioi sata alan huippuasiantuntijaa. Kansallisissa suosituksissa otetaan tarkemmin huomioon oma ruokakulttuurimme ja terveyshaasteemme. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset? Uudet suositukset laaditaan noin kahdeksan vuoden välein. Suurin muutos edellisistä on se, että nyt puhutaan painokkaammin ruokavalion kokonaisuudesta yksittäisten ravintoaineiden sijaan. Toki muutoksia on myös yksittäisten ravintoaineiden, kuten D-vitamiinin ja seleenin, suosituksissa. Rasvojen ja hiilihydraattien käytössä painotetaan laatua enemmän kuin määrää. Millainen on terveyttä edistävä ruokavalio? Monipuolinen. Siinä on kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa, kalaa kasviöljyä, kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä, rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita sekä kohtuullisesti punaista lihaa. Listana varsin yksinkertainen. On hyvä muistaa, että kukaan ei tee joka päivä täydellisiä valintoja. Kysymys on suurista linjoista ja pitkän ajan valinnoista. Sillä ei ole merkitystä, mitä satunnaisesti tekee, kun perusruokavalio on kunnossa. Lisäksi ruuasta pitää voida myös nauttia ja innostua, ei vain miettiä sen ravintoaineiden määriä. Miten toivoisit suositusten mukaisen ruokavalion näkyvän kotona perheiden arjessa? Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan suositukset ja voisivat luottaa siihen, mitkä asiat kuuluvat terveelliseen ruokavalioon, jolloin kenenkään ei tarvitsisi juosta erilaisten dieettien perässä. Jos ei halua tai pysty esimerkiksi allergian takia käyttämään maitotuotteita, on tärkeää miettiä, millä voi korvata tässä ruoka-aineryhmässä olennaiset ravintoaineet eli kalsiumin ja D-vitamiinin. Mikä suosituksissa on lasten ja nuorten terveyden kannalta tärkeintä? Olennaista on oppia jo pienenä syömään terveellisiä ruoka-aineita, kuten kasviksia. Vanhempana uusien tapojen omaksuminen on vaikeampaa. Sokerin käytön vähentäminen on myös tärkeää, sillä se vie tilaa kasvun kannalta tärkeiltä ravintoaineilta. Runsas sokerin käyttö on yhteydessä yleiseen jaksamattomuuteen ja hampaiden reikiintymiseen. Mikä on viestisi lasten vanhemmille? Kun ruokavalioon lisää kasviksia, hedelmiä ja marjoja, siitä poistuu usein jotain huonoa. Esimerkiksi välipalavanukkaan korvaaminen omenoilla ja porkkanoilla vähentää sokerin ja kovan rasvan saantia. Vanhemman kannattaa nähdä vähän vaivaa ja pilkkoa valmiiksi terveellisiä napostelupaloja, joihin lapsen on helppo tarttua. Arki ja juhla kannattaa erottaa toisistaan. Arkena syödään perusruokaa. Limut, leivokset, karkit ja jäätelöt siirretään erikoishetkiin tai varataan niille oma päivä viikossa. Tämä on hyvä sääntö aikuisellekin. Lapset saavat helposti ja liikaa sokeria. Sitä tulee esimerkiksi mehuista ja jogurteista. Kahden desin jogurtti voi sisältää seitsemän palaa sokeria. Janoon pitäisi oppia juomaan vettä. Lapsemme 1/

17 Ohjeita ruokapöytään Rasva Rasvassa tärkeintä on sen laatu. Lisää pehmeän ja vähennä kovan rasvan käyttöä. Pehmeää, hyvää rasvaa saadaan kasviöljyistä ja kasvirasvalevitteistä. Hyvän rasvan lähteitä ovat myös pähkinät ja siemenet, jotka sopivat mainiosti esimerkiksi välipalaksi. Hyvää rasvaa saadaan myös rasvaisista kaloista. Muita runsasrasvaisia eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, makkaroita, leikkeitä, on hyvä syödä vähemmän. Rasvaiset maitotuotteet kannattaa vaihtaa rasvattomiin tai vähärasvaisiin. Kasvikset Syö kasviksia puoli kiloa eli 5 6 annosta päivässä. Tästä noin puolet pitäisi olla marjoja ja hedelmiä ja toinen puoli juureksia ja vihanneksia. Oma kourallinen on yksi annos. Tämän suosituksen toteuttaminen saa aikaan monia hyviä muutoksia. Kasviksissa on esimerkiksi paljon kuituja, jotka pitävät nälän kurissa ja vähentävät epäterveellistä syömistä. Jos kasvisten käyttö on ollut vähäistä, nosta määrää hiljalleen. Aamu- ja iltapalalla olisi aina hyvä olla jokin kasvikunnan tuote. Lisää vähitellen kasviksia myös kastikkeisiin ja keittoihin niin, että lopulta niitä on joka aterialla. Valitse kasviksia, joista perheessä pidetään. Totutelkaa pikkuhiljaa uusiin makuihin. Viljatuotteet Korvaa vaalea, vähäkuituinen vilja täysjyväviljalla. Naisille suositellaan päivittäin kuusi ja miehille yhdeksän annosta täysjyväviljaa. Tähän sisältyy leivän ohella myös pasta, ohra ja riisi tai muut viljatuotteet. Määrä ei ole suuri ja täyttyy helposti, jos syö esimerkiksi aamulla puuroa ja lounaalla kanan kanssa riisiä. Desi riisiä, pastaa tai 18 Lapsemme 1/2014 leipäpala on yksi annos. Nämä on hyvä valita täysjyväisinä. Liha Vähennä runsasta lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä. Suositeltu määrä on puoli kiloa viikossa. Jos annoksessa on sata grammaa lihaa, suositus täyttyy viidellä aterialla tai neljällä aterialla ja muutamana päivänä syötävillä leikkeleillä. Suositus ei koske siipikarjanlihaa. Terveyden kannalta vaalea liha on punaista parempi vaihtoehto. Kananmuna Munia suositellaan 2 3 kappaletta viikossa. Kala Syö kalaa 2 3 kertaa viikossa. Kala on muun muassa tärkeä D-vitamiinin ja hyvän rasvan lähde. Kaloihin liittyvä ongelma on niihin kertyvät ympäristömyrkyt, joiden haitat voidaan kuitenkin välttää vaihtelemalla eri kalalajeja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on antanut erikseen lapsille, nuorille, raskaana oleville ja imettäville äideille kalojen käyttöä koskevat suositukset, jotka löytyvät osoitteesta Maitotuotteet Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan 5 6 dl päivässä ja lisäksi 2 3 viipaletta juustoa. Valitse rasvattomia tai vähärasvaisia valmisteita. Maidossa, viilissä ja jogurtissa saisi olla enintään yksi prosentti rasvaa ja juustossa enintään 17 prosenttia. Tarjolla on myös hyviä maidon korvikkeita, esimerkiksi soijatai kauramaito. Tarkista, että ne on täydennetty D-vitamiinilla ja kalsiumilla. Sokeri Vältä runsasta sokerin käyttöä. Mikäli mehuja, limuja, makeisia ja leivonnaisia nautitaan päivittäin, sokerinsaantisuositukset ylittyvät kirkkaasti. Suola Vähennä suolaa. Uuden suosituksen mukaan maksimimäärä päivässä on 5 grammaa. Koska valmisruuissa ja leivässä on usein runsaasti suolaa, tavoitteeseen pääseminen vaatii suolan vähentämistä myös teollisuustuotteissa. Suomalaisten suolan käyttöä ovat lisänneet erikoissuolat, kuten sormi-, Himalajan- ja merisuola. Niitä käytetään ruuanlaitossa rennommin, vaikka ne eivät ole tavallista suolaa terveellisempiä. D-vitamiini 2 60-vuotiaiden D-vitamiinisuositus nousee 10 mikrogrammaan vuorokaudessa. Alle 2-vuotiaat lapset, nuoret, raskaana olevat ja imettävät äidit tarvitsevat ympäri vuoden 10 mikrogramman D-vitamiinilisän. Muut saavat ruokavaliosta riittävästi D-vitamiinia, mikäli syövät päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä sekä pari kertaa viikossa kalaa. Jos näin ei ole, myös he tarvitsevat päivittäisen D-vitamiinilisän, 7,5 mikrogrammaa, lokakuun alusta maaliskuun loppuun. l Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin. Kuluttajaliitto kertoo uudessa Syö hyvää -kampanjassaan ravitsemussuosituksista ja niiden soveltamisesta arkeen. Syö hyvää -kampanjassa on mukana useita tahoja, myös MLL. Tutustu terveellisiin ruokavalintoihin osoitteessa Kuvat: Colourbox

18 JOKAISEN IHOLLE! ISOILLE JA PIENILLE Apobase kuuluu jokaiseen päivään. Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. Lapsemme_Apobase_186x270_1/14.indd 1 29/01/14 09:48

19 "LEIKKImielellä" Kaarina Kokkonen Kuvat Iiria Lehtinen Mummu, leikitään! Tuula Tamminen on neljän lapsenlapsen, Matildan, Vernerin, Kasperin ja Aaron mummu ja MLL:n kunniapuheenjohtaja. Mitä enemmän lapsi leikkii, sitä kestävämmäksi hän kasvaa. P uhe lapsista ja nuorista on helposti ongelmakeskeistä. Huomio kiinnittyy huoliin ja vaikeuksiin ja niiden ratkomiseen. Paljon vähemmälle ovat jääneet asiat, jotka tuottavat hyvinvointia, edistävät lasten tasapainoista kasvua ja ennen kaikkea heidän mielenterveyttään. Mikä sitten suojaa ja vahvistaa lapsia, tekee heistä kestäviä ja vastustuskykyisiä? Tutkimusten perusteella tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat vanhempien ja vanhemmuuden lisäksi lapsen mielen 20 Lapsemme 1/2014 voimavaroihin, ovat leikki, jaettu ilo sekä sukupolvien väliset ihmissuhteet. Ne ovat elämänmittaisia voimantuojia, sanoo lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen. Leikki on rajaton Mielen voimavarat syntyvät siitä, miten paljon lapsen kanssa leikitään ja kuinka paljon lapsi oppii leikkimään itse. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta leikkimään, antaa leikille mahdollisuuksia ja tukea leikkimistä. Aikuinen voi olla leikkiin täysillä heittäytyvä hurja hirviö tai vain leikissä piipahtava muriseva karhu. Joskus pelkkä istuminen riittää, ja lapset temmeltävät ympärillä. Leikissä ei ole rajoituksia. Pyörätuolissa istuva isovanhempi voi olla mitä parhain leikittäjä 5-vuotiaalle pojalle tai 9-vuotiaalle tytölle, jos hänelle löytyy leikkiin sopiva rooli. Leikkiessään lapsi harjoittelee taukoamatta sitä, mikä on totta ja mikä kuvittelua. Tämän mielen kehittymisen kannalta tärkeän harjoittelun lisäksi leikki auttaa lasta käymään läpi kokemuksiaan, jäsentämään ja ymmärtämään niitä paremmin. Samalla lapsi tutkii omia tunteitaan. Leikissä myös paineet, ristiriidat ja toiveet purkautuvat. Kun leikki jaetaan toisen kanssa, syntyy yhdessä koettua iloa. Jaettu ilo suojaa Aivotutkimuksissa on osoitettu, että jakamalla iloa koemme sitä enemmän kuin mihin yksin pystymme. Jaettu ilo on enemmän kuin kaksinkertainen ilo, Tuula Tamminen sanoo.

20 Tuula-mummu on vähentänyt monia menoja, jotta hänellä on tarpeeksi aikaa leikkiä lasten kanssa. Hänen mukaansa ilon jakamisesta tulee lapselle vahva voimavara, jos hän oppii sen varhaisessa vaiheessa. Mitä enemmän ilon jakamista treenaa, sitä vahvemmaksi mielen voimavarat kasvavat ja sitä vahvempi ihminen on. Voimavarat suojaavat meitä ongelmilta, jolloin olemme vähemmän haavoittuvaisia. Ihminen, jolla on varastossa paljon jaettua iloa, stressaantuu, ahdistuu tai masentuu vähemmän, tai hän selviää vaikeuksista nopeammin. Ilon jakamisen taito säilyy läpi elämän. Isovanhemmat vievät toiseen maailmaan Nykyinen työelämä ja elämäntapa asettavat lasten vanhemmille paljon paineita. Asioista, joiden pitäisi tuottaa hyvää mieltä, tuleekin pakkopullaa. Leikki voi tuntua tältä. Työuran loppusuoralla tai jo eläkkeellä olevat isovanhemmat ovat helpommassa asemassa. Kun paineita ei ole enää niin paljon, mieli on vapaampi, ja silloin leikkivaihdekin löytyy lähempää. Arjen pyöritys, lasten kasvattaminen ja huolenpito pitävät vanhempien jalat myös tiukasti maan pinnalla. Elämän realiteetteihin tukeutuu koulukin. Siksi lapsia kiehtovat valtavasti vähän höppänät ja hassut isovanhemmat, joiden seurassa he pääsevät aivan toisenlaiseen maailmaan. Se, että on monenlaisia ihmisiä ja erilaisia tapoja, keventää lapsen oloa ja helpottaa kestämään paremmin todellisuutta. Siltoja sukupolvien välille Tuula Tammisen toiveena on, että lapset saisivat viettää enemmän aikaa omien tai muiden isovanhempien seurassa. Maailmassa eletään historiallisesti poikkeuksellista aikaa. Koskaan aiemmin ei ole maapallolla elänyt niin paljon yhtä aikaa neljää sukupolvea kuin nyt. Meillä on entistä enemmän isovanhempia, jopa isoisovanhempia, joilla olisi mahdollisuus antaa aikaa kiireisten ja tiukoilla olevien vanhempien lapsille. Siltojen rakentaminen sinne, missä voimavaroja vapautuu ja missä niitä tarvitaan, olisi mielekästä. Uskon, että sillä Mieli syntyy leikkien toisten kanssa ratkaistaisiin myös monia mielenterveyden ongelmia. Elämänkokemus on aarre Lasten kiintymyssuhteiden laatu on yksi vahvimmista sukupolvelta toiselle siirtyvistä asioista. Se on samalla lasten mielenterveyttä suojaavien tekijöiden siirtämistä eteenpäin. Lapsen ja isovanhemman suhteen ei välttämättä tarvitse olla biologista. Lapselle tärkeintä on ihminen, jolla on paljon elämänkokemusta ja ihmissuhdekokemusta. Tällaisen ihmisen kanssa vuorovaikutuksessa oleminen on lapselle aarrearkku, Tuula Tamminen sanoo. Vanhemmalle ihmiselle lapset merkitsevät elämän jatkumista. Mitä elävämpi kontakti ikääntyvillä ihmisillä on lapsiin, sitä enemmän heidän elämäänsä tulee luottamusta ja toivoa. Sen parempaa elämän eliksiiriä ei ole keksittykään kuin päiväkotilasten vierailut vanhainkodeissa vanhusten luona. Lasten tuoma into ja toivo on konkreettista ja tarttuvaa. l Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mielessä tapahtuu huima oivallus, jolloin hän oppii symbolien käytön. Lapsi tarttuu leikkipalikkaan ja ääntelee siihen kuin se olisi puhelin, aivan kuten hän on nähnyt äidin tai isän tekevän kännykällään. Kyky ymmärtää symboleita on edellytys mielikuvituksen, luovan ja loogisen ajattelun kehittymiselle. Tämä kyky syntyy leikkimällä. Mielen kehittymiseen tarvitaan toisia. Kun puolivuotias vauva heilauttaa sattumalta rattaiden yllä riippuvaa helistintä, hän innostuu. Kun lapsi hoksaa saavansa helistimen liikkeelle uudestaan ja uudestaan, hän innostuu vielä enemmän. Innostuksella on kuitenkin katto. Jos helistinleikkiin tuleekin sitten mukaan isoveli tai äiti, vauvan innostus, hänen aivojensa vireystaso ja mielen kokemus nousevat vielä korkeammalle. Tämä innostus on nimeltään jaettu ilo. Koska leikki ja jaettu ilo ovat niin keskeisiä koko mielen rakentumisessa, ne säilyttävät merkittävän asemansa mielen voimavarana läpi elämän. Lapsemme 1/

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Koko Suomi leikkii hanke

Koko Suomi leikkii hanke Koko Suomi leikkii hanke 2014 2016 Koko Suomi leikkii Koko Suomi leikkii on Suomen Kulttuurirahaston käynnistämä ja rahoittama kolmevuotinen hanke (2014 2016), jonka toteutuksesta vastaavat Mannerheimin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot