HAKUOPAS. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot

Transkriptio

1 HAKUOPAS Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot

2 Sisältö 2 Yhteystiedot Johdanto Tuottajaorganisaation hyväksyminen Hyväksymisen yleiset edellytykset Hakemus tuottajaorganisaation hyväksymiseksi Hyväksyttävät tuotteet Jäsenet ja jäsenyys Toisen asteen osuuskunta tai muu yhteisöjen muodostama organisaatio Muut kuin tuottajajäsenet Vähimmäisjäsenyysaika Irtisanoutuminen tuottajaorganisaatiosta Kaupan pidetyn tuotannon arvo Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi Muun toiminnan arvo Tuottajaorganisaation säännöt Tuottajaorganisaation tehtävien ulkoistaminen Kirjanpidon järjestäminen Vuosittain kerättävät tuotantotiedot Valvonta Toimintaohjelma Yleistä Toimintarahasto Tuottajaorganisaation rahoitusosuus toimintarahastosta Kaupan pidetyn tuotannon arvo Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi Tuen määrä Toimintaohjelma Hyväksymisen hakeminen toimintaohjelmalle Toimintaohjelman laadinta Tukikelpoiset toimenpiteet Toimintaohjelman muuttaminen Ohjelman muuttaminen kesken täytäntöönpanovuotta... 22

3 4 Rahastotuen hakeminen Tuen hakeminen Indikaattoritietojen toimittaminen Osittaiset maksut Ennakkomaksut Tuen maksaminen Siirtyvät ohjelmatoimet Valvonta Tuottajaorganisaation vuosikello LIITE 1 - Tukikelpoisia toimenpiteitä Henkilöstökustannukset Kertakorvauksena haettavat henkilöstökustannukset Kertakorvauksena haettavat yleiskustannukset Investointien rahoitus Investoinnit vuokra-alueella Investoinnit yksittäiselle tilalle Kiinteistöjen osto Kokeellisen tuotannon tukikelpoisuus Korvausinvestoinnit Koulutuskustannukset Kriisinhallinta ja -ehkäisy Käytetyt koneet ja laitteet Leasing-vuokraus Matka- ja majoituskustannusten sekä päivärahojen korvaaminen Menekinedistäminen Ostopalvelut Rakentamattoman maan hankinta Verot Ympäristötoimenpiteet LIITE 2 Komission luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia LIITE 3 Hyväksytyt tuotteet LIITE 4 - Säädökset

4 HAKUOPAS Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , faksi , Markkinatukiosasto ruokamarkkinayksikkö 2/2015 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä säädösten perusteella. Tuenhakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Hallinto-oikeus tai viimekädessä EU:n tuomioistuin ratkaisevat oikeustulkinnat.. 4

5 Yhteystiedot Maaseutuvirasto hallinnoi Suomessa tuottajaorganisaatiojärjestelmää eli päättää tuottajaorganisaation hyväksymisestä ja maksaa rahastotuen toimintaohjelmille. postiosoite käyntiosoite puhelin faksi sähköpostiosoite tiedotus ja lomakkeet yhteyshenkilöt Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto PL SEINÄJOKI Alvar Aallon katu 5, Seinäjoki (vaihde) (kirjaamo) tuottajaorganisaatioasioiden yhteyshenkilöt löytyvät Maaseutuviraston internetsivuilta kohdasta Tuottajaorganisaatiot Hakuoppaan diaarinumero MAVI 248/56/2015 Asiakirjan numero #

6 1 Johdanto Euroopan unioni tukee hedelmä- ja vihannesalan tuottajayhteistyötä tuottajaorganisaatio-ohjelman kautta. Tuen tavoitteena on vahvistaa tuottajien asemaa markkinoilla tarjonnan keskittämisen kautta ja vähentää erilaisiin kriiseihin liittyvää tuottajahintojen heilahtelua. Lisäksi tavoitteena on lisätä hedelmien ja vihannesten kulutusta Euroopan unionissa ja ympäristöystävällisen tekniikan käyttämistä tuotannossa. Tuottajaorganisaatioiden toiminnan tarkoitus on vastaavasti tarjonnan keskittäminen, tuotannon suunnittelu vastaamaan paremmin kysyntää, tuotantokustannusten alentaminen, tuottajahintojen vakauttaminen ja ympäristöystävällisten viljelymenetelmien kehittäminen. Tuottajaorganisaation toiminta rakentuu kolmesta tärkeästä vaiheesta: tuottajaorganisaation hyväksyminen, toimintaohjelman laatiminen ja hyväksyminen sekä rahastotuen hakeminen. Hyväksynnän saamisen jälkeen tuottajaorganisaation vuotta rytmittävät varsinaisen toiminnan lisäksi toimintaohjelman laatiminen tai muuttaminen ja rahastotuen haku. Tämä opas kertoo tuottajaorganisaatioissa tehtävästä työstä eri vaiheissa ja antaa kehykset tuottajaorganisaatiotuen käyttämiseen. Tuottajaorganisaatiojärjestelmän lähtökohtana on, että organisaatio muodostetaan tuottajien omasta aloitteesta. Organisaation tarkoituksena on tuottajien aseman vahvistaminen markkinoilla keskittämällä tarjontaa. Nämä lähtökohdat näkyvät monissa organisaatioiden hyväksymiselle asetetuissa ehdoissa. Jotta tuottajaorganisaatiolla olisi merkitystä tarjonnan keskittämisessä, sen edellytetään täyttävän tietyn vähimmäiskoon niin jäsenmäärän kuin myynnin arvon osalta Tuottajaorganisaatio kehittää toimintaansa toimintaohjelmien avulla. Toimintaohjelman tavoitteita ovat muun muassa tuotannon suunnittelu, tarjonnan keskittäminen, jäsenten tuotannon markkinointi, tuotantokustannusten alentaminen ja tuottajahintojen vakauttaminen, ympäristötoimenpiteet ja tuotteiden laadun parantaminen. Toimintaohjelma voidaan laatia kolmen, neljän tai viiden vuoden pituiseksi kerrallaan. Toimintaohjelma itsessään ei kuitenkaan oikeuta tukeen, vaan tukea haetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuki tuottajaorganisaatiolle voi olla jopa 50 % toimintaohjelman toteutuneista kuluista. Kulujen toisen puolen kattamisesta vastaa tuottajaorganisaatio itse. Tuki mahdollistaa monien erilaisten toimenpiteiden toteuttamisen tuotannon suunnittelusta laadun parantamiseen ja menekinedistämiseen. Maaseutuviraston markkinatukiosastolta voi pyytää neuvontaa tuottajaorganisaatioksi hakemisessa, toimintaohjelman laadinnassa ja rahastotukihakemusten kokoamisessa. Ajantasaiset yhteystiedot, lomakkeet ja oppaat löytyvät osoitteesta 6

7 2 Tuottajaorganisaation hyväksyminen 2.1 Hyväksymisen yleiset edellytykset Tuottajaorganisaatio on tuottajien yhteenliittymä, ja se perustetaan tuottajaorganisaation jäseniksi tulevien hedelmä- ja vihannesalan tuottajien omasta aloitteesta. Tullakseen hyväksytyksi tuottajaorganisaation on täytettävä ja osoitettava todeksi seuraavat edellytykset: 1) Organisaatiomuoto on osakeyhtiö tai osuuskunta. Tuottajaorganisaation on oltava oikeussubjekti tai oikeussubjektin selkeästi määritelty osa. 2) Tuottajaorganisaation jäseninä on vähintään viisi hedelmä- ja vihannesalan tuotantoa harjoittavaa tuottajajäsentä. Yksittäisen tuottajajäsenen äänivalta ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 3) Tuottajaorganisaation tuottajajäsenillä tulee olla organisaatiossa määräävä asema eli riittävä äänivalta valvoa etuaan organisaatiossa ja sen päätöksenteossa. Muiden kuin tuottajajäsenten asemasta enemmän luvussa ) Tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo on vähintään euroa. Arvon laskennasta enemmän hakuoppaan luvussa ) Tuottajaorganisaation päämääränä tulee olla vähintään yksi seuraavista tavoitteista: - varmistaa tuotannon suunnittelu ja mukauttaminen kysyntää vastaavaksi, erityisesti laadun ja määrän osalta. - keskittää jäsenten tuottamien tuotteiden tarjontaa ja markkinoille saattamista, mukaan lukien suoramarkkinointi. Tämä päämäärä on tällä hetkellä käytännössä välttämätön hyväksymisen edellytysten täyttymiseksi (KA 543/2011 Art. 26). - optimoida tuotantokustannuksia ja investointien kannattavuutta ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviin vaatimuksiin vastaamiseksi ja vakauttaa tuottajahintoja. 6) Tuottajaorganisaation päätoimintaa on sen tuottajajäsenten niiden tuotteiden kaupan pitäminen, joiden perusteella se hakee hyväksymistä. Tuottajaorganisaation myymien muiden kuin tuottajajäsenten tuottamien tuotteiden ja muun toiminnan arvon tulee olla pienempi kuin vahvistettava kaupan pidetyn tuotannon arvo. 7) Tuottajaorganisaatiolla on jäsenten keskenään sopimat ja vahvistamat säännöt. Sääntöjen sisältövaatimuksista enemmän hakuoppaan luvussa ) Tuottajaorganisaatio tarjoaa riittävät selvitykset siitä, että se voi toteuttaa toimintaansa asianmukaisesti niin keston, tehokkuuden, inhimillisen, aineellisen ja teknisen avun jäsenille tarjoamisen kuin tarjonnan asianmukaisen keskittämisen suhteen. 9) Tuottajaorganisaatiolla on riittävä henkilöstö, infrastruktuuri ja välineet hyväksymisen edellytysten noudattamiseksi ja pääasiallisen toiminnan suorittamiseen erityisesti jäsenten tuotannon tuntemuksen, 7

8 tuotannon keruun, lajittelun, varastoinnin ja pakkaamisen sekä markkinoinnin ja taloushallinnon osalta. 10) Tuottajaorganisaatiolla on oma keskitetty kirjanpito ja laskutusjärjestelmä. (NA 1308/2013 Art ja 160; KA 543/2011 Art. 23 ja 26) ( MJL 999/ b ja 12 c; VNA 802/2014) 2.2 Hakemus tuottajaorganisaation hyväksymiseksi Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaation hyväksymistä haetaan Maaseutuviraston hakulomakkeella numero 353. Hakulomakkeita saa Maaseutuvirastosta ja lomakkeen voi tulostaa Maaseutuviraston internetsivuilta Hyväksynnän hakuaika on jatkuva. Maaseutuvirasto tekee päätöksen hakemuksesta neljän kuukauden sisällä siitä, kun hakemus kaikkine tarvittavine liiteasiakirjoineen on jätetty. Tuottajaorganisaatiota perustettaessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustaminen on aikaa vievä hanke. Näin ollen hyväksynnän hakemisen valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä hakemukseen saatetaan pyytää lisäselvityksiä. Maaseutuvirastosta neuvotaan tarvittavien asiakirjojen kokoamisessa. Jos hakijana on yritys tai osuuskunta, joka vasta aloittaa yhteismarkkinoinnin, on suositeltavaa jättää hyväksymishakemus alkuvuodesta, mikäli organisaatio haluaa aloittaa toimintaohjelman toteuttamisen seuraavan vuoden alusta. Hyväksymishakemuksen voi myös jättää yhdessä toimintaohjelmahakemuksen kanssa viimeistään ennen toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta. Jos organisaatiota ei voida hyväksyä seuraavan vuoden alkuun mennessä, myös toimintaohjelman aloittaminen siirtyy vuodella. Hyväksyttävän tuottajaorganisaation tulee olla joko osuuskunta tai osakeyhtiö. Hyväksyntä tuottajaorganisaatioksi voidaan myöntää ehdollisena, jos yhteisöä ei vielä ole merkitty kaupparekisteriin. Tällöin hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos yhteisöä ei ilmoiteta rekisteröitäväksi kuuden kuukauden sisällä perustamisasiakirjan allekirjoittamisesta tai jos rekisteriviranomainen evää yhteisön rekisteröimisen. Hyväksymishakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat: Osuuskunnan tai osakeyhtiön perustamiskirja Osuuskunnan säännöt tai osakeyhtiön yhtiöjärjestys Tuottajaorganisaation säännöt Mahdollinen jäsensopimus tai mahdollinen osakassopimus Kaupparekisteriote Pöytäkirjanote kokouksesta, jossa osuuskunnan kokous (tai edustajisto) tai osakeyhtiön yhtiökokous on päättänyt hakea tuottajaorganisaation hyväksymistä Pöytäkirjanote kokouksesta, jossa osuuskunnan tai osakeyhtiön toimivaltainen elin on hyväksynyt tuottajaorganisaation säännöt Osuuskunnan jäsenluettelo tai osakeyhtiön osake- ja osakasluettelo Mahdolliset sopimukset organisaation ulkoistettujen päätehtävien hoidosta (NA 1308/2013 Art. 154; KA 543/2011 Art. 63; MJL 999/ a 12 b) 8

9 2.3 Hyväksyttävät tuotteet Hyväksyttävien tuotteiden tulee kuulua tuoreiden hedelmien ja vihannesten Euroopan unionin yhteisen markkinajärjestelyn piiriin. Käytännössä tällaisia ovat lähes kaikki Suomessa tuotetut marjat, hedelmät, vihannekset ja sienet. Peruna, sokerimaissi ja jotkin yrtit eivät kuitenkaan ole hyväksyttyjä tuotteita. Listaus hyväksytyistä tuotteista löytyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteen I osassa IX, jonka tiedot on kopioitu tämän oppaan liitteeksi 3. Tuottajaorganisaation tulee kertoa hyväksymishakemuksessa tuotteet, joiden tuotannon perusteella hyväksyntää haetaan. Tuottajaorganisaatio voi myydä myös muita tuotteita kuin tuottajajäseniensä hedelmiä ja vihanneksia, esimerkiksi perunoita tai hedelmiä ja vihanneksia, jotka eivät ole tuottajajäsenten tuottamia. Muiden kuin hyväksyttävien tuotteiden tai muiden kuin tuottajajäsenien tuotteiden myynti on aiheellista ottaa huomioon jo hyväksyntää haettaessa. Muun toiminnan kuin tuottajajäsenten tuotteiden myynnin tulee olla alhaisempi kuin tuottajaorganisaation päätoiminnan eli tuottajajäsenten tuottamien tuotteiden kaupan pidetyn tuotannon arvo. Muuta toimintaa ei oteta huomioon kaupan pidetyn tuotannon arvon laskennassa. (NA 1308/2013 Art. 152; KA 543/2011 Art. 26) 2.4 Jäsenet ja jäsenyys Hyväksyttävän tuottajaorganisaation jäsenenä tulee olla vähintään viisi (5) hedelmä- ja vihannesalan tuotantoa harjoittavaa tuottajajäsentä. Yksittäisen tuottajajäsenen äänivalta ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Tuottajalla tarkoitetaan tässä vain niitä tuottajia, jotka markkinoivat organisaation kautta tuotteita, joiden perusteella organisaatio hakee hyväksymistä. Tuottajaorganisaation tuottajajäseninä voi olla luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöitä (esimerkiksi osakeyhtiö) tai perikunta tai verotusyhtymä. Mikäli sama luonnollinen henkilö vaikuttaa osakkaana useassa organisaation kuuluvassa yrityksessä, lasketaan kyseiset yhtiöt vähimmäisjäsenmäärässä yhdeksi jäseneksi. (KA 543/2011 Art. 21; MJL 999/ d; VNA 802/2014 3) Toisen asteen osuuskunta tai muu yhteisöjen muodostama organisaatio Jos tuottajaorganisaation jäseninä on oikeushenkilöitä, jotka muodostuvat yksinomaan tuottajista, tuottajaorganisaation vähimmäisjäsenmäärä lasketaan näihin oikeushenkilöihin kuuluvien tuottajien lukumäärän perusteella. Jos esimerkiksi tuottajaorganisaation jäseneksi liittyy osakeyhtiö, joka muodostuu erillisistä tuottajista (=erillistä tiloista), tuottajaorganisaation vähimmäisjäsenmäärään lasketaan tämän osakeyhtiön tuottajajäsenten (=tilojen) lukumäärä. Jos oikeushenkilö, esimerkiksi osakeyhtiö, kuitenkin jo itsessään on yhteisön määritelmän mukainen "tuottaja", sen jäseniä tai osakkaita ei lasketa vähimmäisjäsenmäärään erikseen. Täten saman tuottajayrityksen (tilakokonaisuuden) omistajia ei jäsenmäärää laskettaessa katsota erillisiksi tuottajiksi. (KA 543/2011 Art. 21) 9

10 2.4.2 Muut kuin tuottajajäsenet Tuottajaorganisaation jäseninä voi olla hyväksyttyjä tuotteita viljelevien tuottajajäsenten lisäksi myös: a) Jäseniä, jotka ovat aiemmin viljelleet hyväksyttyjä tuotteita (esimerkiksi eläkeläisiä tai muista syistä tuotannon lopettaneita viljelijöitä). b) Viljelijöitä, jotka tuottavat tai ovat tuottaneet muita kuin organisaation hyväksyttyjä maatalous- tai puutarhatuotteita. c) Poikkeustapauksessa vähäisessä määrin jäseniä, jotka eivät tuota tai ole aiemmin tuottaneet maatalous- tai puutarhatuotteita (esimerkiksi organisaation toimihenkilöitä tai kunniajäseniä). Vähäisessä määrin tarkoittaa myös näiden jäsenten äänivaltaa organisaatiossa. Kaikkia niitä jäseniä (edellä kohdat a-c), jotka eivät tuota hyväksyttyjä tuotteita, koskevat seuraavat rajoitukset: a) Nämä jäsenet eivät voi olla tukku- tai vähittäiskauppoja eivätkä jakelualan toimijoita. b) Nämä jäsenet eivät voi yhdessä pitää hallussaan yli 49 prosenttia äänivallasta tuottajaorganisaatiossa. c) Nämä jäsenet eivät voi suoraan hyötyä Euroopan unionin rahoittamista toimista. d) Nämä jäsenet eivät voi olla mukana tuottajaorganisaation hyväksymisperusteissa. Hyväksytyn tuottajaorganisaation on yhteisön rahoittamaa toimintaohjelmaa laatiessaan otettava huomioon, että toimintaohjelma ei voi sisältää toimenpiteitä, jotka suoraan hyödyttävät muita kuin tuottajaorganisaation hyväksyttyjä hedelmiä ja vihanneksia tuottavia jäseniä. Tuottajaorganisaatio on perustettava tuottajien aloitteesta ja tuottajien on voitava valvoa organisaatiota ja sen päätöksentekoa. Muut kuin hyväksyttyjen tuotteiden tuottajajäsenet (esimerkiksi perunantuottajat) voivat kuitenkin osallistua tuottajaorganisaation toimintarahastoa koskeviin äänestyksiin siinä määrin kuin se sallitaan organisaation säännöissä. (NA 1308/2014 Art. 152; KA 543/2011 Art. 30; MJL 999/ d; VNA 802/2014 3) Vähimmäisjäsenyysaika Tuottajan jäsenyyden tuottajaorganisaatiossa on kestettävä vähintään yhden vuoden ajan. Tuottajaorganisaatio voi säännöissään määrätä myös pidemmän vähimmäisjäsenyysajan. Tuottajaorganisaatiossa, joka on osuuskunta, tämä aika voi osuuskuntalain mukaan olla enintään kolme vuotta. (KA 543/2011 Art. 22; MJL 999/ d) Irtisanoutuminen tuottajaorganisaatiosta Jäsenyydestä luopumisesta on tiedotettava tuottajaorganisaatiolle kirjallisesti. Tuottajaorganisaatio voi säännöissään määrätä irtisanoutumiselle eroamisajan, joka voi olla enintään kuusi kuukautta. (KA 543/2011 Art. 22; MJL 999/ d) 10

11 2.5 Kaupan pidetyn tuotannon arvo Tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvon tulee olla vähintään euroa. Kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuottajaorganisaation tuottajajäsenten tuotannon perusteella, siis jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Arvo voi sisältää vain niiden hedelmien ja vihannesten tuotannon, joiden perusteella tuottajaorganisaatio hakee hyväksymistä (tai on hyväksytty). Arvoon luetaan kuuluvaksi ainoastaan tuottajaorganisaation ja/tai sen tuottajajäsenten tuotanto, jonka kyseinen tuottajaorganisaatio pitää kaupan. Arvo lasketaan jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Jos tuottajaorganisaatio myy tuotteensa pakattuna ja kauppakunnostettuna, tuotteen arvo on pakatun tai käsitellyn tuotteen arvonlisäveroton myyntihinta. Jalostettuja tuotteita ei lasketa mukaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Tuotannon arvoon ei milloinkaan lasketa tuotteiden kuljetuskustannuksia tuottajaorganisaatiosta ostajalle. Kaupan pidetyn tuotannon arvon on perustuttava tuottajaorganisaation kirjanpitotietoihin. Jos tuottajaorganisaatiolla ei ole käytettävissä kirjanpitotietoja aikaisemmilta vuosilta, tuotteiden arvon ja määrän on perustuttava tuottajaorganisaation jäsenten kirjanpitotietoihin tai niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeudetta tarkastettavissa. Jos tuottajaorganisaatiolla on tytäryritys, joka vastaa organisaation tuotteiden pakkaamisesta ja myynnistä, kaupan pidetyn tuotannon arvo voidaan laskea tytäryrityksen tuotteille asettaman myyntihinnan perusteella edellyttäen, että tuottajaorganisaatio omistaa vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen pääomasta. Kaupan pidetyn tuotannon arvoa myöhemmin vuosittain laskettaessa mukaan laskettava tuotanto sisältää myös tuottajaorganisaatiosta lähtevien ja siihen liittyvien jäsenten tuotannon. Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskutapa lyhyesti Organisaation kautta myytyjen tuotteiden arvonlisäveroton myyntihinta - ei-jäsenten tuotteiden myyntihinta - ei-hyväksyttävien tuotteiden myynti - ulkoiset kuljetuskustannukset (myyntirahdit) - jalostus- ja toimituskustannukset + uusien jäsenten tuotannon myynnin arvo = Kaupan pidetyn tuotannon arvo (KA 543/2011 Art. 50; VNA 802/2014 4) 11

12 2.5.1 Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi Kaupan pidetyn tuotannon arvon jakso voi olla hakemista edeltävä kalenterivuosi tai muu hakemista edeltävä 12 kuukauden ajanjakso, jos se on esimerkiksi organisaation tilikauden vuoksi. Viitekausi on myös ajanjakso, jonka ajalta kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan määriteltäessä tuottajaorganisaation toimintaohjelmalle maksettavan vuotuisen tuen enimmäismäärää. Tuottajaorganisaatio voi valita viitekaudekseen toisen seuraavista: a) 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka alkaa aikaisintaan toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän kolmannen vuoden 1. päivänä tammikuuta ja loppuu viimeistään toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden 1. päivänä elokuuta. b) keskiarvo kolmen peräkkäisen 12 kuukauden jaksolta, joka alkaa toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän viidennen vuoden 1. päivänä tammikuuta ja loppuu viimeistään toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävänä vuonna 1. päivänä elokuuta. Asianomaisen tuottajaorganisaation tilikauden on vastattava kyseistä valittua 12 kuukauden mittaista ajanjaksoa. Seuraavana vuonna viitekausijakso sijoittuu vastaavasti vuotta myöhempään ajankohtaan. Viitekausi voi siis olla muukin ajanjakso kuin kalenterivuosi. Mikäli jonkin tuotteen arvo on laskenut vähintään 35 prosenttia tuottajaorganisaation vastuuseen kuulumattomista syistä, kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on vähintään 65 prosenttia kyseisen tuotteen edellisen viitekauden arvosta. Tällaisissa tapauksissa tuottajaorganisaation tulee perustella viitekauden vaihtamiseen tai tuotteen arvon laskemiseen johtaneet syyt Maaseutuvirastolle. Tuotannon arvon on perustuttava hyväksymistä hakevan osakeyhtiön tai osuuskunnan kirjanpitotietoihin. Jos jäsenten (tai osan jäsenistä) tuotantoa ei ole aiemmin myyty ryhmittymän kautta, tuotannon arvon laskemisen tulee perustua jäsenten kirjanpitotietoihin tai muihin niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeuksitta tarkastettavissa. Jos hyväksyntää hakevalla tuottajaorganisaatiolla ei ole esittää todennettavissa olevaa tietoa kaupan pidetystä tuotannosta, arvoksi voidaan katsoa tuottajaorganisaation esittämä kaupan pidetyn tuotannon arvo. Tätä seuraavina vuosina määritettävä arvo täytyy olla todennettavissa. Arvioitaessa myöhemmin tuottajaorganisaation hyväksymisedellytysten noudattamista tarkastellaan kaupan pidetyn tuotannon arvoa organisaation viitekauden perusteella. (KA 543/2011 Art. 51) Muun toiminnan arvo Tuottajaorganisaation pääasiallisen toiminnan on koskettava niiden hyväksyttyjen tuotteiden kaupan pitämistä, jotka ovat organisaation jäsenten tuottamia. Organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo ei siis saa olla pienempi kuin muun toiminnan arvo. (KA 543/2011 Art. 26) 12

13 2.6 Tuottajaorganisaation säännöt Tuottajaorganisaation perussäännön eli säännöt hyväksyy tuottajaorganisaationa toimivan osakeyhtiön tai osuuskunnan toimivaltainen elin. Tuottajaorganisaation säännöt voivat sisältyä osuuskunnan sääntöihin tai osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen. Vaihtoehtoisesti tuottajaorganisaatio voi laatia erilliset tuottajaorganisaation säännöt, jolloin niiden muuttaminen ei vaadi ilmoitusta kaupparekisteriin. Tuottajaorganisaation säännöissä on määrättävä seuraavista asioista: 1. Tuottajajäsenten on noudatettava tuottajaorganisaation hyväksymiä sääntöjä, jotka liittyvät tuotantoilmoitusvelvoitteeseen, tuotantoon, kaupan pitämiseen ja ympäristönsuojeluun. 2. Tuottajajäsenten on pidettävä koko tuotantonsa kaupan tuottajaorganisaation välityksellä. Tuottajaorganisaatio voi kuitenkin säännöissään sallia, että tuottajajäsen voi halutessaan myydä osan tuotannostaan tai tuotteistaan suoramyyntinä suoraan kuluttajille. Tämä osuus voi olla enintään 25 prosenttia tuotannosta. 3. Tuottajajäsen voi kuulua minkä tahansa tietyn tilan tietyn tuotteen osalta vain yhteen tuottajaorganisaatioon (tähän voidaan myöntää poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa tuottajajäsenillä on kaksi toisistaan erillistä tuotantoyksikköä eri maantieteellisillä alueilla). Tuottajaorganisaatio voi kuitenkin säännöissään sallia, että tuottajajäsen toimittaa tuotteittaan tuottajaorganisaation luvalla toiselle tuottajaorganisaatiolle, kunhan näiden tuotteiden määrä on oman tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon määrään nähden vähäinen. Tuottajaorganisaatio voi myös säännöissään sallia, että tuottajajäsen toimittaa tuotteitaan tuottajaorganisaation luvalla toiselle tuottajaorganisaatiolle, jos kyseiset tuotteet eivät ominaispiirteidensä vuoksi oman tuottajaorganisaation kaupallisen toiminnan piiriin. 4. Toimitettava tuottajaorganisaation tilastointitarkoituksiin pyytämät tiedot. Tuottajaorganisaatio on velvollinen toimittamaan vuosittain raportointitietoja mm. viljelyaloista, sadosta ja suoramyynnistä. 5. Menettelyistä, joilla tuottajaorganisaation säännöt määritetään, annetaan ja muutetaan. 6. Tuottajaorganisaation rahoittamiseen tarvittavien maksujen perimisestä jäseniltä. Säännöissä voidaan valtuuttaa hallitus päättämään vuosittain kerättävien maksujen suuruudesta. 7. Säännöistä, jotka varmistavat, että tuottajajäsenet voivat demokraattisella tavalla valvoa organisaatiota ja päätöksentekoa. Tuottajaorganisaation yksittäisen tuottajajäsenen äänivalta ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Muu kuin tuottajajäsen voi osallistua toimintarahastoa koskeviin äänestyksiin siten kuin se tuottajaorganisaation säännöissä sallitaan. Muut kuin tuottajajäsenet eivät voi pitää yhteensä hallussaan yli 49 prosenttia äänivallasta tuottajaorganisaatiossa. 8. Seuraamuksista, kun tuottajaorganisaation perussäännön mukaisia velvoitteita, erityisesti maksujen suorittamisen osalta, jätetään noudattamatta tai tuottajaorganisaation hyväksymiä sääntöjä rikotaan. 9. Säännöistä, jotka liittyvät uusien jäsenten hyväksymiseen ja erityisesti jäsenyyden vähimmäiskestoon, joka ei voi olla vuotta lyhyempi. 13

14 10. Tuottajaorganisaation toiminnan kannalta välttämättömistä kirjanpito- ja budjettisäännöistä. 11. Jos tuottajaorganisaatio esittää toimintaohjelmaansa yksittäisiä tiloja koskevia investointeja, tuottajaorganisaation säännöissä on määrättävä, että jäsenen on palautettava investointi tai sen arvo takaisin tuottajaorganisaatiolle, jos jäsen myöhemmin eroaa tuottajaorganisaatiosta. Säännöissä voidaan määrätä toiminnan perusperiaatteet ja siirtää yksityiskohtaisten määräysten antaminen alemmalle päättävälle tasolle. (NA 1308/2013 Art. 153 ja 160; KA 543/2011 Art. 26 a ja 96) (MJL 999/ e; VNA 522/2013 4; VNA 802/2014 3) 2.7 Tuottajaorganisaation tehtävien ulkoistaminen Tuottajaorganisaation tehtäviä voidaan ulkoistaa. Ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että tuottajaorganisaatio tekee asianomaisen toiminnon suorittamiseksi kaupallisen järjestelyn kirjallisena sopimuksena toisen kokonaisuuden kanssa, joka voi olla myös tuottajaorganisaation jäsen tai tytäryhtiö. Tuottajaorganisaatio on kuitenkin aina vastuussa kyseisen toiminnon suorittamisen varmistamisesta sekä siihen liittyvän kaupallisen järjestelyn kokonaishallinnasta ja -valvonnasta. Myynti ja markkinointi voidaan ulkoistaa myös tuottajaorganisaation jäsenen tehtäväksi. Myynnin ulkoistaminen eri tahoille harkitaan tapauskohtaisesti ja sen hyväksyminen riippuu esimerkiksi tuottajaorganisaation jäsenmäärästä, tuotevalikoimasta ja siitä mitkä syyt toimintatavan valinnan perusteena ovat. Tuottajaorganisaation perustamisen tulee joka tapauksessa aina edistää tarjonnan keskittämistä. Ulkoistettujen tehtävien kokonaishallinnan ja valvonnan on oltava tehokasta. Ulkoistamista koskevan kirjallisen sopimuksen tulee antaa tuottajaorganisaatiolle valmiuden antaa sitovia ohjeita. Sopimukseen tulee sisältyä sääntöjä, joiden nojalla tuottajaorganisaatio voi purkaa sopimuksen, jos palveluntarjoaja ei täytä ulkoistamista koskevan sopimuksen ehtoja. Sopimuksen tulee sisältää yksityiskohtaiset ehdot, joihin kuuluvat raportointivelvoitteet ja määräajat, joiden avulla tuottajaorganisaatio voi arvioida ja valvoa ulkoistettuja toimintoja. Tuottajaorganisaation on säilytettävä ulkoistamista koskevat sopimukset ja ulkoistamista koskevista tehtävistä saamansa kertomukset vähintään viisi vuotta tarkastuksia varten. Asiakirjojen tulee myös olla kaikkien jäsenten saatavilla pyynnöstä. (KA 543/2011 Art. 27) 14

15 2.8 Kirjanpidon järjestäminen Tuottajaorganisaation on säilytettävä kirjanpitonsa valvontaa varten vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten kuin kirjanpitolaissa säädetään (1336/1997). Tuottajaorganisaation on tarkastusta varten säilytettävä tuotteiden siirtymisestä tehdyt tositteet (esimerkiksi laskut, kuitit ja muut tositteet sekä tilitykset tuottajille), joista on käytävä ilmi myydyt tuotteet, tuotteiden määrä ja arvo. Tuottajaorganisaation tulee pitää sellaista kirjanpitoa, että siitä voidaan vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät menot ja tulot. Mikäli tuottajaorganisaatio saa rahastotukea, on sen järjestettävä kirjanpitonsa tukea varten nimettyjä kirjanpitotilejä tai kustannuspaikkaa käyttämällä taikka muulla tavoin siten, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytysten sekä tuen käytön valvominen on vaikeuksitta mahdollista. (KA 543/2011 Art. 52) 2.9 Vuosittain kerättävät tuotantotiedot Hyväksytty tuottajaorganisaatio on velvollinen ilmoittamaan Euroopan komissiolle toimitettavaan vuosiraporttiin tarvittavat tuotantotiedot Maaseutuvirastolle. Jokainen hyväksytty tuottajaorganisaatio toimittaa vuosittain tiedot organisaation tuotantomääristä, tuotantoaloista, tuotannon arvosta ja markkinointikanavista. Tiedot täytetään edellisen kalenterivuoden tietojen perusteella. (KA 543/2011 Art. 96) 2.10 Valvonta Maaseutuvirasto valvoo tuottajaorganisaatioiden hyväksymisedellytysten noudattamista. Kaikki organisaatiot tarkastetaan paikan päällä tehtävin tarkastuskäynnein ennen hyväksynnän myöntämistä. Tarkastuskäyntejä voidaan tehdä esimerkiksi tuottajaorganisaation tiloihin, pakkauspaikoille ja tuottajaorganisaation jäsenten viljelmille hyväksymisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi. Maaseutuvirasto voi peruuttaa tuottajaorganisaation hyväksymisen, jos tuottajaorganisaatio ei noudata hyväksymisedellytyksiä. (NA 1308/2013 Art. 154, KA 543/2011 Art. 114) 15

16 3 Toimintaohjelma 3.1 Yleistä Tuottajaorganisaatiolla on mahdollista saada EU:n rahoittamaa tukea toimintaohjelmansa toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatio laatii 3-5 vuoden mittaisen toimintaohjelman, jonka hyväksymisen jälkeen tuottajaorganisaatio voi lähteä toteuttamaan ohjelmassa kuvattuja toimia. Tuottajaorganisaatiolle maksettava tuki perustuu näistä toimista toteutuneisiin kustannuksiin. Toimintaohjelma laaditaan ja sitä toteutetaan kalenterivuoden pituisissa jaksoissa, vaikka organisaation tilikausi olisikin muu kuin kalenterivuosi. Yhteisön säädösten mukaisesti toimintaohjelman tulee sisältää useita erilaisia tavoitteita. Tuottajaorganisaation tulee kuitenkin mitoittaa ohjelmansa sisältö siten, että se pystyy toteuttamaan ohjelman ja että ohjelman sisältö on oikeassa suhteessa ohjelman rahoitusmahdollisuuksien kanssa. 3.2 Toimintarahasto Tuottajaorganisaation on tehtävä päätös toimintarahaston perustamisesta. Alun perin toimintarahastolla tarkoitettiin erillistä pankkitiliä, joka tuottajaorganisaation oli perustettava ja jonka kautta kaikkien toimintaohjelmiin liittyvien rahavirtojen oli kuljettava. Erillistä pankkitiliä ei enää välttämättä edellytetä perustettavaksi, mutta säädösten mukaan toimintarahastoa on hallinnoitava niin, että ulkoiset tilintarkastajat voivat vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät tulot ja menot. Tuottajaorganisaation on siis esimerkiksi kustannuspaikan avulla pystyttävä erottamaan kirjanpidostaan toimintaohjelmaan liittyvät tulot ja menot. Toimintaan liittyvät kuitit ja muut maksutositteet sekä kirjanpito tulee säilyttää valvontaa varten. Käytännössä toimintarahastolla tarkoitetaan siis toimintaohjelman rahoitukseen käytettäviä varoja. Toimintarahaston tulot muodostuvat puoliksi tuottajaorganisaation omasta rahoitusosuudesta jäseniltä kerätyistä maksuista tai organisaation tarkoitukseen osoittamista omista varoista ja puoliksi EU:n rahoitusosuudesta. Tuottajaorganisaation on säännöissään ratkaistava miten nämä varat kerätään. Toimintarahaston menot muodostuvat toimintaohjelman aiheuttamista kustannuksista. Toimintarahastoa hallinnoidaan vuosittaisella periaatteella. Osa toimintarahastoon jäseniltä kerätyistä maksuista voidaan haluttaessa siirtää seuraavalle täytäntöönpanovuodelle, jos niitä ei ole tarvittu kuluvan vuoden toiminnan rahoittamiseen. (NA 1308/2013 Art. 32; KA 543/2011Art ; MJL 999/ ) 16

17 3.2.1 Tuottajaorganisaation rahoitusosuus toimintarahastosta Organisaatiolla on kaksi vaihtoehtoista toimintarahaston kartuttamistapaa: tuottajaorganisaatio kerää jäseniltään maksuosuudet toimintarahastoon tai organisaatio käyttää toimintarahaston kartuttamiseen omia varojaan. Kartuttamismenettelystä päättää tuottajaorganisaation toimivaltainen elin. Toimintaohjelmahakemukseen liitetään pöytäkirjanote siitä kokouksesta, jossa menettelystä on päätetty. Jos organisaatio kerää jäseniltään maksuosuuksia rahastoon, sen on päätettävä maksujen keräämistavasta ja keräysperusteita. Keräämistapana voi olla tietyn osuuden pidättäminen myytyjen tuotteiden arvosta tai maksujen kerääminen ennakkoon arvioperusteisesti ja niiden oikaiseminen myöhemmin. Keräysperusteena voi olla joko kaupan pidetyn tuotannon määrä ja/tai arvo. Tuottajaorganisaatio voi myös vahvistaa tuottajajäsenten jäsenkohtaiset maksut erisuuruisiksi. Näin tuottajat voivat osallistua vain niiden toimenpiteiden rahoittamiseen, joihin he voivat osallistua (esimerkiksi tuoteryhmittäiset toimenpiteet). Toimintarahasto lyhyesti Vastaa määrältään toimintaohjelman kustannuksia Määrä on enintään 8,2 % organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Määrä voidaan nostaa 9,2 %:iin mikäli ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta tai kriisinehkäisytoimenpiteisiin Muodostuu rahastotuesta ja organisaation omasta rahoitusosuudesta (tuki ja omarahoitus ovat määrältään samansuuruiset). Organisaation oma rahoitusosuus voidaan kerätä erillisinä maksuina jäseniltä tai rahoitusosuus voi koostua organisaation omista varoista (NA 1308/2013 Art. 32; KA 543/2011Art ; MJL 999/ ) 17

18 3.3 Kaupan pidetyn tuotannon arvo Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskentatapa on kerrottu tarkemmin hakuoppaan aiemmassa luvussa 2.5. Tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo perustuu tuottajaorganisaation jäsenten tuotantoon. Arvoon lasketaan sellaiset tuotteet, joiden perusteella tuottajaorganisaatio on hyväksytty ja jotka myydään tuottajaorganisaation kautta. Tämä tuotanto sisältää myös tuottajaorganisaatiosta lähtevien ja siihen liittyvien jäsenten tuotannon. Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskutapa lyhyesti Organisaation kautta myytyjen tuotteiden arvonlisäveroton myyntihinta - ei-jäsenten tuotteiden myyntihinta - ei-hyväksyttävien tuotteiden myynti - ulkoiset kuljetuskustannukset (myyntirahdit) - jalostus- ja toimituskustannukset + uusien jäsenten tuotannon myynnin arvo = Kaupan pidetyn tuotannon arvo (KA (EU) 543/2011 Art. 50, VNA 802/2014 4) Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekausi Viitekausi on ajanjakso, jonka ajalta kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan määriteltäessä toimintaohjelmalle maksettavan vuotuisen tuen enimmäismäärää. Seuraavana täytäntöönpanovuonna viitekausijakso sijoittuu vastaavasti vuotta myöhempään ajankohtaan. Viitekausi voi siis olla muukin ajanjakso kuin kalenterivuosi. Toimintaohjelman täytäntöönpanovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Kaupan pidetyn tuotannon arvon viitekaudesta on kerrottu tarkemmin hakuoppaan aiemmassa luvussa Hyväksyessään toimintaohjelman Maaseutuvirasto vahvistaa viitekauden. Vahvistettua viitekauden jaksoa sovelletaan koko toimintaohjelman ajan. Viitekausi ei voi vaihdella toimintaohjelman aikana asianmukaisesti perusteltuja tilanteita lukuun ottamatta. (KA (EU) 543/2011Art. 51) 18

19 3.4 Tuen määrä Tuen kokonaismäärä voi olla enintään 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta tai 50 prosenttia toteutuneista ja hyväksytyistä kustannuksista riippuen siitä kumpi näistä rajoittavista tekijöistä on alempi. 4,1 % voidaan korottaa 4,6 %:iin mikäli ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta ja kriisinehkäisytoimenpiteisiin. Toimintaohjelman kustannukset jakautuvat siis karkeasti kuvattuna puoliksi tuottajaorganisaation ja puoliksi rahastotuen välillä. Toimintarahaston suuruus ja siten myös rahastotuen määrä arvioidaan tuottajaorganisaation esittämässä ja Maaseutuviraston vahvistamassa toimintaohjelmassa. Arvio tarkistetaan sen jälkeen vuosittain organisaation esittämissä ja Maaseutuviraston vahvistamissa arvioissa. Arviot toimintarahaston ja tuen määrästä ilmoitetaan vuosittain Maaseutuvirastolle täytäntöönpanovuotta edeltävänä syksynä 15. syyskuuta mennessä. (NA 1308/2013 Art. 34; MJL 999/ ) Rahastotuki lyhyesti Vastaa määrältään organisaation omaa maksuosuutta toimintaohjelman kustannuksista On enintään 4,1 % organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella; 4.6 % jos ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta ja -ehkäisytoimenpiteisiin Esimerkki toimintarahaston ja tuen määrästä Kuvitellaan, että tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on euroa. Tällöin toimintarahasto voi olla maksimissaan 8,2 % tuosta summasta eli x 8,2 % = Tuottajaorganisaation toimintaohjelman kokonaissumma voi siis maksimissaan olla euroa. Tuen määrä voi maksimissaan olla 4,1 % kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli x 4,1 % = Toimintaohjelman toteutus siis koostuisi maksimissaan euron osalta tuottajaorganisaation omista varoista ja euron osalta EU:n rahastotuesta. On tärkeää huomata myös se, että tuottajaorganisaatio hakee tukea toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Tuottajaorganisaatiolla on siis oltava tarpeeksi varoja käytössään, jotta se pystyy huolehtimaan toimintaohjelman kustannuksista toimintaohjelmavuoden aikana. 19

20 3.5 Toimintaohjelma Toimintaohjelmien on vastattava ehtoja, jotka annetaan hedelmä- ja vihannessektorin tuottajaorganisaatioiden kestävien toimintaohjelmien kansallisessa strategiassa. Strategian kaiken läpäisevänä periaatteena on vahva osaaminen. Kansallisen strategian painopisteet ja tavoitteet ovat markkina- ja kuluttajalähtöinen tuotanto taloudellisesti, sosiaalisesti, eettisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan kestävä tuotanto tuottajaorganisaatioiden kannattava ja sujuva toiminta Kansallisessa strategiassa on mainittu muun muassa vaatimuksia toimintaohjelman rakenteelle ja sisällölle, sekä esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä tavoitteittain. Strategian liitteessä kaksi on ympäristötoimia koskeva kansallinen säännöstö, jossa on mainittu hyväksyttävät ympäristötoimet ja niiden tuen maksun peruste. Toimintaohjelmien on sisällettävä joko kaksi ympäristötointa tai toimintarahaston menoista vähintään 10 prosentilla on katettava ympäristötoimia. (NA 1308/2013 Art. 33, NA 1234/2007 Art. 103c) Hyväksymisen hakeminen toimintaohjelmalle Toimintaohjelman hyväksymistä haetaan Maaseutuvirastolta lomakkeella 354. Hakemus on toimitettava Maaseutuvirastoon 15. päivä syyskuuta mennessä toimintaohjelman alkamista edeltävänä vuonna. Maaseutuvirasto hyväksyy ohjelmat, joka täyttävät säädösten vaatimukset, viimeistään 15. päivänä joulukuuta. Poikkeustapauksissa hyväksyntä tehdään hakemuksen jättöpäivää seuraavan vuoden mennessä. Ohjelmien soveltaminen alkaa tällöin seuraavana vuonna 1. päivänä tammikuuta. Ennen ohjelman täytäntöönpanovuotta aiheutuneita kustannuksia ei voi sisällyttää toimintaohjelmaan. Päätöksen antaminen voi viivästyä tammikuuhun esimerkiksi silloin, kun hakemus on puutteellinen tai edellyttää runsaasti muutoksia Toimintaohjelman laadinta Toimintaohjelmassa on esitettävä kuvaus alkutilanteesta tuottajaorganisaatiossa ennen toimintaohjelman toteuttamista, toimintaohjelman tavoitteet ja yhteys kansallisen strategian tavoitteiden edistämiseen, yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä sekä erillisistä toimista ja keinoista, joilla tavoitteet saavutetaan (esitetään vuosittain eriteltynä), rahoitukseen liittyvät näkökohdat, erityisesti o laskentatapa ja maksuosuudet o toimintarahaston kartuttamismenettely o eritasoisten maksuosuuksien perustelut o talousarvio ja toimenpiteiden toteuttamisaikataulu jokaiselta ohjelmavuodelta, ohjelman kesto. Alkutilanteen kuvaus Kuvauksessa tulee käsitellä tilannetta organisaation tuotannon, markkinoinnin, toimitilojen ja laitteiden osalta lähtötilanteessa ennen toimintaohjelman esittämistä. Kuvauksen tulee kattaa tilanne erityisesti niiden toimintojen osalta, joita toimintaohjelman avulla pyritään kehittämään. Alkutilannekuvauksessa hakija perustelee, miksi toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat tuottajaorganisaation toiminnalle 20

21 välttämättömiä. Alkutilanteen kuvaus kannattaa kirjoittaa tiedoiltaan samaan järjestykseen kuin perusindikaattorilomake 354C. Kun tuottajaorganisaatio hakee uutta toimintaohjelmaa, tulee sen aina toimittaa yleiset perusindikaattoritiedot lomakkeella 354C. Perusindikaattorilomakkeelle annetaan suunniteltujen toimenpiteiden kysyttyjä tietoja niihin kohtiin, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin kukin toimenpide kuuluu. Kaikille lomakkeen riveille ei anneta indikaattoritietoja. Lomake on Excel-tiedostomuotoinen. Lomake on saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilla ja sen voi tarvittaessa pyytää Maaseutuvirastosta. Toimintaohjelman tavoitteet Toimintaohjelman on sisällettävä vähintään kaksi näistä tavoitteista: Tuotannonsuunnittelutoimet Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet Kaupan pitämisen parantamistoimet Tutkimus ja koetuotanto Koulutustoimet ja neuvontapalveluiden käytön lisäämistoimet Ympäristötoimet Kriisinhallinta ja -ehkäisy Tavoitteiden kuvauksessa on esitettävä, miten ne edistävät kansallista strategiaa, viitattava kansallisessa strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin ja esitettävä mitattavissa olevat tavoitteet toimintaohjelman edistymisen seuraamiseksi. Toimintaohjelman tulee aina sisältää ympäristötoimia. Ohjelmassa pitää olla vähintään kaksi erillistä ympäristötoimenpidettä tai vaihtoehtoisesti vähintään 10 % toimintaohjelman menoista tulee tulla ympäristötoimista. Tavoitteiden rahoituksellista osuutta ei ole muilta osin määritelty. Tavoitteiden ja toimenpiteiden välinen ero on hyvä huomata: tavoitteet kertovat mihin pyritään ja mitä ongelmia ratkaistaan, toimenpiteet kertovat mitä keinoja käytetään tavoitteisiin pääsemiseksi. (NA 1308/2013 Art. 33, NA 1234/2007 Art. 103c, KA 543/2011 Art. 59, MJL 999/ , VNA 522/ ) Tukikelpoiset toimenpiteet Kansallisessa strategiassa on mainittu esimerkkejä hyväksymiskelpoisista toimenpiteistä ja niiden tuen maksun perusteet. Hyväksyttävien toimenpiteiden tulee luonnollisesti liittyä toimintaohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Esimerkkejä ja rajoituksia toimenpiteisiin, toimenpiteiden kirjaamiseen ja todentamiseen sekä toimenpiteiden totuttamiseen esitellään tarkemmin myös tämän oppaan liitteessä 1. Toimenpiteiden tukikelpoisuudesta on säädetty komission toimeenpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 Asetuksen liitteessä IX on mainittu toimet, joille tukea ei voida myöntää. Kooste asetuksen liitteestä on tämän ohjeen lopussa liitteenä 2. Lista sisältää muun muassa sellaisia organisaation toimintaan liittyviä 21

22 yleiskustannuksia, joiden ei katsota liittyvän organisaation toiminnan kehittämiseen ja muita pääsääntöisesti tuen ulkopuolelle jääviä toimia ja menoja. Toisaalta lista esittelee myös (nimestään poiketen) erilaisia tukikelpoisia toimia. Näin olleen listan otsikointi luetteloksi toimista, jotka eivät ole tukikelpoisia, on hieman harhaanjohtava Toimintaohjelman muuttaminen Toimintaohjelmaan voi hakea muutoksia vuosittain ohjelman toteuttamisvuotta edeltävän syyskuun 15. päivään mennessä. Toimintaohjelman muutosta haetaan lomakkeella 354B. Muutoshakemuksen mukana on oltava asiakirjat, joissa perustellaan muutosten syy, luonne ja vaikutukset. (KA 543/2011 Art. 65, MJL 999/ ) Ohjelman muuttaminen kesken täytäntöönpanovuotta Ohjelmaan voidaan hakea muutoksia kesken toteuttamisvuoden seuraavissa tapauksissa: a) ohjelma toteutetaan vain osittain, b) ohjelman sisältöä muutetaan tai c) toimintarahaston suuruutta muutetaan enintään 25 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä. Tuottajaorganisaatio voi panna toimintaohjelman täytäntöön ainoastaan osittain, jos alkuperäisen toimintaohjelman täytäntöönpano estyy tai vaikeutuu. Tuottajaorganisaatio voi myös muuttaa toimintaohjelman sisältöä ja jatkaa voimassaoloa, kuitenkin niin että toimintaohjelma kestää yhteensä enintään viisi vuotta. Toimintaohjelman muutokselle kesken täytäntöönpanovuoden on pyydettävä Maaseutuviraston ennakkohyväksyntä ennen muutoksen toteuttamista, jos muutos vaikuttaa toimintaohjelman tavoitteisiin. Muihin täytäntöönpanovuonna toimintaohjelmaan tehtäviin muutoksiin ei tarvitse pyytää Maaseutuviraston ennakkohyväksyntää. Muutoksista on kuitenkin viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Maaseutuvirastolle. Ohjelman jatkamisesta on ilmoitettava Maaseutuvirastolle viimeistään 15. päivänä syyskuuta toimintaohjelman jatkamisvuotta edeltävänä vuonna. Tuottajaorganisaatio voi myös muuttaa täytäntöönpanovuonna toimintarahaston suuruutta enintään 25 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä edellyttäen, että toimintaohjelman yleiset tavoitteet säilyvät samoina. Toimintarahaston suuruus ei muutoksen jälkeenkään voi ylittää 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Toiminta-rahaston muutos ei edellytä ennakkohyväksyntää, mutta toimintarahaston arvoa nostavasta muutoksesta on kuitenkin viipymättä ilmoitettava Maaseutuvirastolle. (KA 543/2011 Art. 66, MJL 999/ ) 22

23 4 Rahastotuen hakeminen 4.1 Tuen hakeminen Tukea toimintaohjelman kustannuksiin haetaan jälkikäteen kunkin täytäntöönpanovuoden jälkeen mennessä Maaseutuvirastosta hakulomakkeella numero 357. Tuottajaorganisaatio voi myös hakea osittaisen tuen maksamista mennessä, jolloin haetaan tukea saman kalenterivuoden toimintaohjelman tammi-kesäkuun aikaisille kustannuksille. Vuoden loppuosan tuet haetaan mennessä. Jos tukihakemus saapuu myöhässä mainittujen päivämäärien jälkeen, tukea joudutaan vähentämään komission asetuksen (EU) N:o 543/2011 artiklan 69 mukaisesti yhdellä prosentilla jokaista myöhästymispäivää kohden. Tuen hakeminen joko yhdessä osassa koko edellisen kalenterivuoden ajalta tai kahdessa osassa kuluvan kalenterivuoden osalta ajalta tammi-kesäkuu ja edellisen kalenterivuoden loppukuukausilta heinä-joulukuu Rahastotukihakemukseen tulee liittää useita asiakirjoja. Näitä ovat viitekautta koskevat tilinpäätösasiakirjat ja niiden perusteella tehty selvitys kaupan pidetyn tuotannon arvosta, selvitys toimintarahaston kartuttamistavasta ja jäsenosuuksien maksuperusteista, puolivuosikertomus, vuosikertomus tai loppukertomus (toimintaohjelmakauden loppuessa) kopio tukipäätöksestä tai kopio hakemuksesta, jos toimintaohjelman toimiin on saatu/haettu muuta tukea, menoselvitys, indikaattoritiedot: lomake 357A ja toimintaohjelman viimeisen tukihakemuksen yhteydessä lisäksi lomake 357B. Menoselvityksen sisältö on toteutuneiden kustannusten erittely tavoitteittain ja toimenpiteittäin, jäljennökset menotositteista, selvitys palkkakustannuksista. Lisäksi seuraavat liitteet, silloin kun ne koskevat toteutettuja toimia: matkalaskut, selvitys ostopalveluina toteutetuista toimenpiteistä, koulutus- tai kurssiohjelma ja luettelo koulutukseen osallistuneista tuottajaorganisaation jäsenistä, selvitys korvattavan investoinnin jäännösarvosta, selvitys käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden alkuperästä ja niiden aiemmin saamasta tuesta, selvitys rakentamattoman maan hankintahinnasta, 23

24 selvitys rakennuksen hankintahinnasta ja siitä ettei rakennus aiemmin ole saanut tukea, vuokrasopimus, jos investointi tehdään vuokra-alueelle, selvitys tiloille tehtävistä investoinneista, kopio leasing-vuokraukseen liittyvistä maksuista, kopiot tai näytteet kirjallisesta menekinedistämismateriaalista ja selvitys muista menekinedistämistoimista. Pääsääntöisesti tuottajaorganisaatio voi esittää tukihakemuksessaan ainoastaan toimintaohjelmasta kyseisenä ohjelmavuotena (kalenterivuosi) aiheutuneita kustannuksia. Ennen toimeenpanovuoden alkua aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää hakemukseen. Menoselvityksessä toteutuneet kustannukset eritellään tavoitteittain ja toimenpiteittäin. Hakemukseen on liitettävä jäljennökset hakemuksessa esitettyjen kustannusten alkuperäisistä menotositteista. Menotositteiden (kuittien, laskujen) kopioista tulee ilmetä selkeästi mitä suoritetta kyseinen tosite koskee ja miten se liittyy toimintaohjelmaan. Tarvittaessa tositteen kopioon on lisättävä tiedot, jolla tosite voidaan vaikeuksitta yhdistää toimintaohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tositteet voidaan korvata kirjanpitoraportilla seuraavasti: 1. Jokainen menoerä esitetään selvityksessä erikseen ja yksilöidään sitä koskevalla kirjanpidon tositenumerolla ja maksupäivämäärällä. 2. Jokaisesta menoerästä esitetään selvitys siitä, mitä tukeen oikeuttavaa suoritetta se koskee, kenelle maksu on suoritettu ja onko kyseessä hakijan ennakkoon suorittama maksu. 3. Kunkin selvityksessä esitettävän menoerän osalta eritellään siihen mahdollisesti sisältyvä arvonlisävero. 4. Selvitykseen liitetään laillistetun tilintarkastajan tai tällaisen tilintarkastusyhteisön varmentava lausunto siitä, että selvityksessä esitetyt menot ovat niiden tositteiden mukaiset, joihin selvityksessä viitataan, ja että menot on kirjattu kirjanpitoon oikein. (KA 543/2011 Art. 69, MJL 999/ ) Indikaattoritietojen toimittaminen Toimintaohjelmaa koskevien indikaattoritietojen toimittamista varten on käytössä Maaseutuviraston lomakkeet 357A Panos- ja tuotosindikaattorit ja 357B Tulos- ja vaikutusindikaattorit. Lomakkeet ovat Excel-tiedostomuotoisia, ja niissä on kaksi erillistä välilehteä mainituille eri indikaattoritiedoille. Lomakkeet ovat saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilla ja niitä voi tarvittaessa pyytää Maaseutuvirastosta. Lomake 357A Panos- ja tuotosindikaattorit toimitetaan vuosittain jätettävän tukihakemuksen yhteydessä. Panosindikaattoritietoihin annetaan toteutettujen toimenpiteiden kustannukset niihin kohtiin, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin kukin toimenpide kuuluu. Tuotosindikaattoritiedoissa ilmoitetaan muita tilastoitavia tietoja näistä samoista toimenpiteistä. Lomake 357B Tulos- ja vaikutusindikaattorit toimitetaan toimintaohjelman viimeisen tukihakemuksen yhteydessä eli kerran toimintaohjelmaa koskien. Indikaattorilomakkeella tuottajaorganisaation toimesta arvioidaan itse toimintaohjelmalla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia. Tulos- ja vaikutusindikaattoritietoina annetaan tilastoitavia tietoja sen mukaan, minkä tyyppisiä toimenpiteitä toimintaohjelmassa on toteutettu. 24

25 Kaikille lomakkeen riveille ei anneta indikaattoritietoja. Toimintaohjelma tulosten ja vaikutusten arvioimisen vertailukohtana ovat perusindikaattoritiedot, jotka tuottajaorganisaatio on antanut alkutilanteen tietoina toimintaohjelman hyväksymistä hakiessaan. Perusindikaattoritietojen antamista varten on ollut vuodesta 2013 alkaen perusindikaattorilomake 354C. Aiemmin perusindikaattoritiedot on annettu toimintaohjelmaa edeltävästä alkutilanteesta muulla tavoin. (KA 543/2011 Art. 96ja LIITE VIII) Osittaiset maksut Tuottajaorganisaatio voi hakea tuen osan maksamista, joka vastaa välisenä aikana aiheutuneita menoja. Osittaista maksua on haettava mennessä. Tukihakemukseen on liitettävä selvitys osittaisen maksun kohteena olevista toteutuneista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Tukien osia koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut eivät saa yhteensä ylittää 80 prosenttia toimintaohjelman tuen alun perin hyväksytystä määrästä tai todellisista menoista riippuen siitä kumpi määrä on pienempi. Loppuosaa tuesta haetaan 15. päivä helmikuuta mennessä. (KA 543/2011 Art. 72, VNA 522/ ) Ennakkomaksut Tuottajaorganisaatiot voivat hakea ennakkomaksua siitä tuen osasta, joka vastaa hakemuksen jättökuukaudesta seuraavien kolmen tai neljän kuukauden kuluessa aiheutuvia menoja. Ennakkohakemukset on esitettävä tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kolmen kuukauden hakemusten osalta ja tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa neljän kuukauden hakemusten osalta. Minkään vuoden ennakkomaksut eivät saa yhteensä ylittää 80 prosenttia toimintaohjelmalle myönnettävän tuen alun perin hyväksytystä määrästä. Ennakoiden maksamisen edellytyksenä on, että tuottajaorganisaatio asettaa 110 prosenttia kyseisestä ennakosta vastaavan vakuuden. Hyväksytyt vakuusmuodot ovat käteistalletus ja pankin antama takaus. Tuottajaorganisaation, joka hakee rahastotuen maksamista ennakkona, on liitettävä hakemukseensa selvitys toimintarahastoon kerätyistä maksuosuuksista ja todisteet siitä että aiemmat ennakkomaksut on tosiasiallisesti käytetty. (KA 543/2011 Art. 71) Tuen maksaminen Ennen tuen maksua Maaseutuvirasto pyytää usein lisäselvityksiä rahastotukihakemukseen. Ennen tuen maksamista tuottajaorganisaatio ja tukihakemuksen mukaiset menot mahdollisesti myös tarkastetaan paikan päällä Maaseutuviraston valvontaosaston toimesta. Hyväksytystä tuesta annetaan tukipäätös, jossa myös eritellään mahdollisesti hylätyt toimenpiteet ja niiden osat. Koko vuoden hakemusten osalta rahastotuki maksetaan viimeistään , ja osittaisen tuen osalta viimeistään Toimenpiteitä toteuttaessa ja tukea hakiessa on hyvä huomata, että haettu määrä ja Maaseutuviraston hyväksymä määrä eivät saisi poiketa toisistaan yli 3 prosenttia. Mikäli tuo prosenttimäärä ylittyy, joudutaan tukeen tekemään seuraamusluonteinen vähennys. Jos tuottajaorganisaatio on epävarma jonkin toimenpiteen tukikelpoisuudesta, on hyvä olla yhteydessä Maaseutuvirastoon jo ennen toimenpiteen 25

26 toteuttamista. (KA 543/2011 Art. 70, ja 117, MJL 999/ ) 4.2 Siirtyvät ohjelmatoimet Jos tuottajaorganisaatio ei ole voinut toteuttaa joitakin toimintaohjelmavuodelle esitettyjä toimia sellaisista syistä, joihin organisaatio ei itse ole voinut vaikuttaa, se voi hakea tukea näillekin toimille, jos pystytään toteuttamaan ohjelmavuotta seuraavana vuonna 30. päivä huhtikuuta mennessä. Tuottajaorganisaation tulee toimittaa selvitys ja todisteet toimien kustannuksista viimeistään 30. päivä huhtikuuta ohjelmavuotta seuraavana vuonna. Siirtyvät ohjelmatoimet ja niiden kustannukset merkitään rahastotukihakemuksessa (Lnro 357) kohtaan 9. Siirtyvien toimien kustannukset on aiheellista merkitä hakemukseen tarkasti. Jos täysin tarkkaa euromääräistä summaa ei ole mahdollisuutta kirjata mennessä toimitettavaan tukihakemukseen johtuen siitä, että toimenpiteitä on vielä siinä määrin kesken, on siirtyvien toimien kustannukset arvioitava niin tarkasti kuin suinkin mahdollista. Lopullisesti mennessä esitettäviin kustannuksiin ei ole myöskään suotavaa lisätä kustannuseriä, joita ei ole esitetty siirtyvinä ohjelmatoimina mennessä toimitetussa rahastotukihakemuksessa. (KA 543/2011 Art. 69) Mikäli rahastotukihakemukseen liittyviä laskuja tulee maksettavaksi seuraavana kalenterivuotena, ei niitä tarvitse merkitä siirtyviksi ohjelmatoimiksi, jos lasku maksetaan ennen varsinaisen rahastotukihakemuksen palauttamista 15.2., siihen liittyvä kirjanpidollinen aineisto saadaan tuolloin toimitettua Maaseutuvirastoon ja toimi on toteutettu rahastotukivuoden aikana. Siirtyviin toimiin ilmoitetaan siis vain sellaiset toimintaohjelman osat, jotka toteutetaan tammi-huhtikuun välisenä aikana. 4.3 Valvonta Maaseutuvirastolla on oikeus suorittaa ennakolta ilmoittamatta tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastuksia suorittavalle kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat, joilla tarkoitetaan myös automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tavalla luotua tai säilytettyä vastaavaa aineistoa sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastuksia suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen saajan viljelmät, tuotanto- ja jalostuslaitokset, varastot, myynti- ja markkinointitilat sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat olot. Tarkastus voi koskea sekä tuen saajaa että tuen välittäjää. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Myös EU:n toimielimillä on oikeus tarkastaa tuottajaorganisaation toimintaohjelman hyväksymisen, rahoituksen ja täytäntöönpanon asianmukaisuus. (KA 543/2011 Art , MJL 999/ ) 26 Lisäksi Tulli tekee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (aiemmin (EY) N:o 485/2008) mukaisia jälkitarkastuksia.

27 5 Tuottajaorganisaation vuosikello Alla on kuvattu tuottajaorganisaation vuosikello ja se, millaisia toimia tuottajaorganisaation pitää missäkin vaiheessa vuotta muistaa. Kuva 1. Tuottajaorganisaation vuosikello. Helmikuussa haetaan aina rahastotukea edellisen kalenterivuoden osalta. Tämä voi koskea koko edellistä kalenterivuotta tai sen loppuosaa, mikäli tuottajaorganisaatio on hakenut osittaista tukea edellisvuonna. Huhtikuun loppuun mennessä tulee toteuttaa siirtyneet ohjelmatoimet. Ohjelmatoimet kulutositteineen tulee myös raportoida Maaseutuvirastoon mennessä. Tuottajaorganisaatiolla on mahdollisuus hakea osittaista tukea mennessä kuluneen kalenterivuoden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Tukea ei kuitenkaan ole pakko hakea tällöin, vaan tukea voi hakea myös vain kerran vuodessa helmikuussa. 27

28 Syyskuussa tuottajaorganisaation on aina toimitettava arvio seuraavan vuoden toimintarahaston suuruudesta mennessä. Mikäli tuottajaorganisaatiolla ei ole toimintaohjelmaa tai sen vanha toimintaohjelma loppuu vuoden loppuun mennessä, on sen haettava hyväksyntää uudelle toimintaohjelmalle samaan päivämäärään mennessä. Lisäksi tuottajaorganisaatio voi hakea muutoksia seuraavan vuoden toimintaohjelmaan tai hakea toimintaohjelman pidentämistä (maksimissaan viisivuotiseksi). Toimintaohjelman muuttaminen ei ole pakollista, mutta käytännössä toimenpiteet ja kustannukset usein täsmentyvät lähempänä toteutusvuotta ja suurin osa tuottajaorganisaatioista hakee toimintaohjelmiinsa muutoksia. Lokakuussa tuottajaorganisaation on aina toimitettava tuotantotiedot edellisen kalenterivuoden osalta. Tietoja käytetään komissiolle lähetettävässä vuosiraportissa. 28

29 6 LIITE 1 - Tukikelpoisia toimenpiteitä 6.1 Henkilöstökustannukset Toimintaohjelma voi sisältää henkilöstökustannuksia, jos ne johtuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on laadun parantaminen tai säilyttäminen, ympäristön suojeleminen tai kaupan pitämisen tason parantaminen. Toimintaohjelman tavoitteiden mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin välittömästi liittyvät muutkin palkkakustannukset voidaan hyväksyä. Toimenpiteitä, joiden henkilöstökustannuksia voidaan ohjelmassa esittää, ovat muun muassa laadunvalvontatyö laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, jäsentuottajien koulutus ja neuvonta laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, laatujärjestelmän laatiminen, neuvonta ja koulutus ympäristön suojelemisen edistämiseksi, kasvustojen havainnointi kemiallisen torjunnan vähentämiseksi, tuotannon suunnittelu ja markkinatutkimukset. Tuottajaorganisaation myyntityön normaaleja juoksevia kustannuksia ei ole hyväksytty toimintaohjelman kustannuksiksi, kuten ei myöskään pakkaamiskustannuksia. Sen sijaan markkinoinnin ja myynnin kehittämiseksi tehtävän työn kustannukset ovat hyväksyttäviä. Hakemukseen on liitettävä työntekijän toimintaohjelmavuotta koskeva palkkaerittely ja selvitys, josta käy ilmi työajan käyttö. Työaikakirjanpito on tehtävä niin, että siitä ilmenee päivittäin toimintaohjelman eri tavoitteisiin ja toimenpiteisiin käytetty työaika ja kuvaus tehdystä työstä. Työaikakirjanpidosta tulee selvitä työn mahdollinen jakautuminen eri toimenpiteille. Työntekijän tulee allekirjoittaa työtuntilistat. 6.2 Kertakorvauksena haettavat henkilöstökustannukset Tosiasiallisten henkilöstökustannusten vaihtoehtona on myös mahdollista hakea henkilöstökustannuksia vuosittaisena kertakorvauksena, joka voi olla enintään 20 prosenttia toimintarahaston kokonaismäärästä. Tässä tapauksesta tehdyistä töistä ei tarvitse esittää työaikakirjanpitoa, vaan ilmoittaa ainoastaan työtehtäviin osallistuneet henkilöt. Tämän vaihtoehdon tavoitteena on tuen hallinnon yksinkertaistaminen niin tuenhakijan kuin tuen maksajan näkökulmasta. Kertakorvausvaihtoehdon on tarkoitus olla nimenomaan vaihtoehto, jolloin työaikakirjanpitoon perustuvia henkilöstökustannuksia ei haeta. 6.3 Kertakorvauksena haettavat yleiskustannukset Yleiskustannuksiksi hyväksytään kaksi prosenttia toimintarahaston määrästä (=kaksi prosenttia toimintaohjelman kustannuksista). Yleiskustannuksiin sisältyvät toimintaohjelmaan ja toiminta-rahastoon liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset, vuosikertomusten laatimisesta ja arviointitutkimuksista aiheutuvat kustannukset sekä tilinpitoon ja tilien hallintoon liittyvät kustannukset. Yleiskustannusten aiheutumisperusteista ei tarvitse esittää tositteita tai selvityksiä. 29

30 6.4 Investointien rahoitus Investoinneilla tarkoitetaan tässä rakentamista, rakennusten ja maan hankintaa sekä koneiden ja laitteiden hankintaa. Investoinnit voidaan maksaa kokonaan niiden hankinnan yhteydessä, jolloin kustannus kokonaisuudessaan on tukikelpoinen hankintavuoden toimintaohjelman kustannukseksi. On kuitenkin huomattava, että kaikkein suurimmat hankinnat eivät välttämättä tule katettua tuen vuotuisella enimmäismäärällä. Tuottajaorganisaatio voi sisällyttää toimintaohjelman kustannuksiksi myös investoinnin hankkimiseksi otetun lainan vuosittaiset lyhennykset. Tällöin täytyy olla kyse investoinnista, jonka hankinta sisältyy toimintaohjelmaan. Ennen toimintaohjelman käynnistymistä toteutettuja toimia varten otettujen lainojen takaisinmaksuerät eivät ole tukikelpoisia. Lainan korot tai muut pankin maksut eivät myöskään ole tukikelpoisia. 6.5 Investoinnit vuokra-alueella Jos toimintaohjelmaan sisällytetään vuokra-alueelle tehtäviä rakennusinvestointeja, on rakennettavan alueen jäljellä olevan vuokra-ajan oltava vähintään viisi vuotta viimeisen tukierän maksamisesta. Rakennettavaa alaa koskevan vuokrasopimuksen tulee olla vahvistettu kirjaamisella. Kopio sopimuksesta tulee liittää rahastotukihakemukseen. 6.6 Investoinnit yksittäiselle tilalle Toimintaohjelma voi sisältää yksittäiselle tilalle sijoitettavia investointeja. Tiloille sijoitettavilta investoinneilta edellytetään, että ne liittyvät toimintaohjelman tavoitteisiin ja palvelevat merkittävää osaa tuottajaorganisaation jäsenistä. Toimintarahastosta ei voida rahoittaa esimerkiksi yksittäisen tilan maanhankintaa tai tuotantotilojen rakentamista. Silloinkin, jos investointi tehdään yksittäiselle tilalle, tuottajaorganisaation on oltava investoinnin haltija. Jos tuottajaorganisaatio esittää toimintaohjelmaansa yksittäisiä tiloja koskevia investointeja, tuottajaorganisaation säännöissä on määrättävä, että jäsenen on palautettava investointi tai sen arvo takaisin tuottajaorganisaatiolle, jos jäsen myöhemmin eroaa tuottajaorganisaatiosta. Lisäksi tuottajaorganisaation ja tuottajan on tehtävä selkeä sopimus investoinnin sijainnista, käytöstä ja ylläpidosta sekä annettava yksityiskohtaiset määräykset menettelyistä siinä tapauksessa, että tuottaja haluaa erota tuottajaorganisaatiosta ja/tai lunastaa investoinnin tuottajaorganisaatiolta. 6.7 Kiinteistöjen osto Kiinteistöjen osto on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan edellyttäen, että riippumattomalta, pätevältä arvioijalta tai asianmukaisesti valtuutetulta viranomaiselta on hankittava todistus siitä, että hankintahinta ei ylitä markkina-arvoa ja että rakennus on kansallisten määräysten mukainen, rakennusta varten ei ole viimeisten 10 vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea, 30

31 kiinteistöä on käytettävä hallintoviranomaisen päättämään tarkoitukseen ja hallintoviranomaisen päättämän ajan. 6.8 Kokeellisen tuotannon tukikelpoisuus Toimintaohjelmaan sisällytettyihin kokeellista tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin voidaan myöntää rahastotukea, jos kokeellinen tuotanto täyttää seuraavat edellytykset: hankkeet parantavat kyseisen tuottajaorganisaation tuotantomenetelmiä, tuotteita tai toimintatapoja taikka kehittävät kokonaan uusia, hankkeet ovat kooltaan rajattuja siten, että ne koskevat vain osaa tuottajaorganisaation tuottajista taikka tiettyjä tuotteita tai tuotemääriä ja hankkeiden tulokset ovat siirrettävissä tuottajaorganisaation muidenkin jäsenten käyttöön. 6.9 Korvausinvestoinnit Korvausinvestoinneilla tarkoitetaan tässä kaikkia investointeja, joilla uusitaan tuottajaorganisaation aiemmin tekemä hankinta riippumatta siitä, onko aiempi investointi sisältynyt organisaation toimintaohjelmiin. Korvausinvestointi voidaan hyväksyä toimintaohjelman kustannukseksi, jos korvattavan investoinnin jäännösarvo vähennetään toimintaohjelmassa esitettävän investoinnin kustannuksista. Jäännösarvo määräytyy korvattavan investoinnin alkuperäisestä hankintahinnasta tehtyjen suunnitelman mukaisten poistojen perusteella. Korvausinvestoinnin on myös kehitettävä organisaation toimintaa. Tuen maksamishakemukseen tulee liittää selvitys korvattavan investoinnin alkuperäisestä hankintahinnasta (meno- ja maksutositteet) ja tuottajaorganisaation kirjanpitolainsäädännön edellyttämä poistosuunnitelma Koulutuskustannukset Hakemuksessa selvitetään keneltä koulutus on ostettu, koulutukseen osallistuneet tuottajaorganisaation jäsenet ja ohjelman sisältö (osallistujalista ja kurssi- tai koulutusohjelma) Kriisinhallinta ja -ehkäisy Kriisinhallintaan ja -ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä on Suomessa sallittu vain satovakuutus. Tuottajaorganisaation tulee hallinnoida toteutettavia satovakuutustoimenpiteitä. Satovakuutus voi kohdistua kaikkiin tuottajiin tai vain osaan tuottajista. Vakuutus voidaan ottaa luonnonkatastrofien, sääolosuhteiden, kasvitautien tai -tuholaisten aiheuttamien vahinkojen varalta. Tukikelpoinen kustannus on vakuutusmaksu. 31

32 6.12 Käytetyt koneet ja laitteet Käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden kustannukset voidaan sisällyttää toimintaohjelmaan seuraavin edellytyksin: koneiden ja laitteiden myyjän on todistettava alkuperä ja vahvistettava, ettei hankintaan ole saatu yhteisön tai kansallista tukea missään vaiheessa edeltävän seitsemän vuoden aikana, käytettyjen koneiden ja laitteiden hinta ei saa ylittää niiden markkina-arvoa ja sen on oltava pienempi kuin vastaavien uusien koneiden ja laitteiden hinta, koneiden ja laitteiden teknisten ominaisuuksien on täytettävä tekniset vaatimukset toimen toteuttamiseksi ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja Leasing-vuokraus Leasing-vuokraus on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan vain tavaran nettomarkkina-arvon rajoissa. Muut leasing-sopimukseen liittyvät menot (kuten verot, korko, vakuutusmaksut, vuokranantajan kate) eivät ole tukikelpoisia. Jos leasing-sopimukseen sisältyy osto-optio tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen, tukikelpoinen määrä ei voi ylittää vuokratun omaisuuden markkina-arvoa. Jos leasing-sopimukseen ei sisälly osto-optiota tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaarta lyhyempi, vuokraerien tukikelpoisuus määräytyy suhteessa toimen kestoaikaan. Vuokraajan on kuitenkin osoitettava leasing-sopimus edullisimmaksi tavaksi saada käyttöönsä kyseinen omaisuus. Jos osoittautuu, että vaihtoehtoisella menetelmällä (esimerkiksi perinteisellä vuokrasopimuksella) kustannukset olisivat jääneet pienemmiksi, lisäkustannukset vähennetään tukikelpoisista menoista. Vuokralle ottajan on oltava yhteisön yhteisrahoituksen (rahastotuen) välitön saaja. Vuokralle ottaja voi siis olla vain tuottajaorganisaatio, eivät organisaation yksittäiset jäsenet Matka- ja majoituskustannusten sekä päivärahojen korvaaminen Kokouksista ja koulutusohjelmista aiheutuvat matkakustannukset ovat tukikelpoisia. Matka- ja majoituskulut hyväksytään toimintaohjelman kustannuksiksi Verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuosittain annettavassa päätöksessä vahvistettujen määrien mukaisesti. Nämä määrät voi tarkastaa verotoimistosta tai esimerkiksi verohallinnon internet-osoitteesta Hakemukseen liitetään kopio matkalaskusta, josta tulee käydä selville matkan tarkoitus, ja mahdollinen matkaohjelma Menekinedistäminen Toimintaohjelma voi sisältää yleisluonteisia menekinedistämistoimia ja laatumerkkien edistämistoimia. Niiden kustannuksia ei kuitenkaan voi sisällyttää toimintaohjelmaan, mikäli toimenpide saa muutakin julkista rahoitusta. Maantieteelliset maininnat sallitaan menekinedistämistoimissa ainoastaan, jos kyseessä on suojattu alkuperänimitys tai jos maantieteellinen maininta on toissijainen suhteessa pääasialliseen viestiin. Toimintaohjelmaan voidaan sisällyttää tuottajaorganisaation tuote- ja tavaramerkkien edistämisestä 32

33 aiheutuneita kustannuksia. Sen sijaan tuottajaorganisaatioiden yksittäisten jäsenten tuote- tai tavaramerkkien edistäminen rahastotuella ei ole mahdollista. Tukihakemukseen liitetään näytteet tuotetusta menekinedistämismateriaalista (kuten lehtimainoksista, esitteistä tai muusta vastaavasta materiaalista) ja selvitys toimintarahaston varoilla toteutetuista muista toimista Ostopalvelut Ostopalveluina toteutetuista laajoista toimenpidekokonaisuuksista tulee esittää sopimus tai vastaava todiste Rakentamattoman maan hankinta Rakentamattoman maan hankinta on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan, jos osto on tarpeen ohjelmaan sisältyvän investoinnin tekemiseksi ja edellyttäen, että maan hankinnalla on välitön yhteys rahoitetun toimen tavoitteisiin, maan hankintamenojen osuus toimen kokonaismenoista ei saa ylittää 10 prosenttia lukuun ottamatta ympäristönsuojelutoimia, riippumattoman, pätevän arvioijan tai asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen on todistettava, että maan hankintahinta ei ylitä sen markkina-arvoa Verot Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus Ympäristötoimenpiteet Tuottajaorganisaatioita koskevissa yhteisön säädöksissä edellytetään, että toimintaohjelman tulee aina sisältää ympäristötoimenpiteitä, joko kaksi kappaletta tai 10% toimintarahaston arvosta. Kansallisessa strategiassa on lueteltu tukikelpoiset toimenpiteet ja niiden tuen maksun peruste. Tukea ei voida maksaa sellaisille toimille, joista tuottajaorganisaatio tai sen jäsentuottajat saavat muuta julkista tukea tai toimille, jotka ovat pakollisia yhteisön tai kansallisen lainsäädännön perusteella. Tuottajaorganisaatio voi toimintaohjelmassaan esittää esimerkiksi seuraavia toimia: energiatehokkuutta ja uusitutuvien energialähteiden käyttöä parantavat toimenpiteet ympäristökatselmuksen pohjalta esitetyt toimenpiteet biologisten torjuntaeliöiden käyttö kemikaalien vaihtoehtona tarkennettu vedenkäyttö Täydellinen listaus hyväksyttävistä ympäristötoimenpiteistä on kansallisen strategian liitteessä II ympäristötoimenpiteiden kansallinen säännöstö. 33

34 7 LIITE 2 Komission luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia Luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteen IX mukaan.. 1. Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti seuraavat: kasvinsuojelutuotteet mukaan luettuina integroituun torjuntaan käytettävä materiaali, lannoitteet ja muut panokset; varastointi- ja pakkaamiskustannukset myös osana uusia prosesseja sekä pakkauksista aiheutuvat kustannukset; keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset); toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto), lukuun ottamatta seuraavia: laadunparantamistoimenpiteisiin liittyvät erityiskustannukset. Tukikelpoisia eivät ole milloinkaan (edes varmennetut) sienirihmastot, siemenet ja ei-monivuotiset kasvit, luonnonmukaiseen kasvinsuojeluaineistoon (kuten feromonit ja saalistajat) liittyvät erityiskustannukset riippumatta siitä, käytetäänkö sitä luonnonmukaisessa, integroidussa vai tavanomaisessa tuotannossa, 81 ja 82 artiklassa tarkoitetut ilmaisjakeluun liittyvät kuljetuksen, lajittelun ja pakkaamisen erityiskustannukset, asetuksen (EY) N:o 1234/ c artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ympäristötoimista aiheutuvat erityiskustannukset. Pakkauksien käyttöön ja niistä huolehtimiseen liittyvät kustannukset eivät missään tapauksessa ole tukikelpoisia, luonnonmukaisesta, integroidusta tai kokeellisesta tuotannosta aiheutuvat erityiskustannukset, luonnonmukaisiin siemeniin ja taimiin liittyvät erityiskustannukset mukaan luettuina. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava perusteet kokeellisen tuotannon tukikelpoisuudelle ottaen huomioon menettelyn tai käsitteen uutuus ja asiaan sisältyvä riski, tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen vaatimusten, kasvien terveyttä koskevien sääntöjen ja jäämien enimmäistasojen noudattamisen varmistamiseen liittyvät erityiskustannukset. Erityiskustannukset ovat lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten välisenä erotuksena. Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustellen vahvistaa jokaiselle edellä mainitulle tukikelpoisten erityiskustannusten luokalle kiinteämääräisen kertasumman lisäkustannusten laskemiseksi suhteessa perinteisiin kustannuksiin. 34

35 2. Hallinto- ja henkilöstökustannukset, lukuun ottamatta toimintarahastojen ja -ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä menoja, joihin kuuluvat seuraavat: a. toimintarahastoihin tai -ohjelmiin liittyvät yleiskustannukset, mukaan luettuina hallinto- ja henkilöstökustannukset, raportteihin, arviointitutkimuksiin, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset, jotka katetaan enintään euroon saakka kiinteämääräisellä kertasummalla, joka vastaa enintään kahta prosenttia 64 artiklan mukaisesti hyväksytystä toimintarahastosta ja koostuu sekä EU:n että tuottajaorganisaation maksuosuuksista. Kun kyseessä ovat hyväksytyn tuottajaorganisaatioiden liiton jättämä toimintaohjelma, yleiskustannukset lasketaan laskemalla yhteen kunkin tuottajaorganisaatioiden liiton ensimmäisessä alakohdassa säädetyt yleiskustannukset, joiden enimmäismäärä tuottajaorganisaatioiden liittoa kohden on kuitenkin euroa. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahoituksen todellisiin kustannuksiin, jolloin niiden on määriteltävä tukikelpoiset kustannukset; b. henkilöstökustannukset (myös palkkakulut, jos tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden liitto tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu tytäryritys vastaa niistä suoraan), jotka johtuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on: i. laadun parantaminen tai säilyttäminen tai ympäristön suojeleminen, ii. kaupan pitämisen tason parantaminen. Kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen vaatii erityisesti pätevää henkilöstöä. Jos tuottajaorganisaatio käyttää tällaisissa tapauksissa omaa henkilöstöään tai tuottajajäseniä, työhön käytetty aika on todistettava oikeaksi asiakirjoin. Tosiasiallisten henkilöstökustannusten vaihtoehtona on myös mahdollista hakea henkilöstökustannuksista vuosittain kertakorvausta, joka voi olla enintään 20 prosenttia toimintarahaston kokonaismäärästä. Tässä tapauksesta tehdyistä töistä ei tarvitse esittää työaikakirjanpitoa, vaan ilmoittaa ainoastaan työtehtäviin osallistuneet henkilöt. Kertakorvausvaihtoehdon on tarkoitus olla nimenomaan vaihtoehto, jolloin työaikakirjanpitoon perustuvia henkilöstökustannuksia ei haeta. Selvitys kyseisistä töistä on esitettävä paikan päällä toteutettavissa tarkastuksissa tai muussa viranomaisen valvonnan yhteydessä. (Valtioneuvoston asetus (522/2013) tuottajaorganisaatiotuesta 5 ) c. tuottajaorganisaatioiden yhteensulautumisesta tai hankinnasta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset sekä ylikansallisten tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden ylikansallisten liittojen perustamisesta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset; tuottajaorganisaatioiden tämän seikan osalta teettämät toteutettavuustutkimukset ja pyytämät ehdotukset. 3. Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät tulo- tai hintalisät. 4. Muut kuin III osaston III luvun 6 jaksossa tarkoitettuihin satovakuutustoimenpiteisiin liittyvät vakuutuskustannukset. 35

36 5. Ennen toimintaohjelman käynnistämistä toteutettuja toimia varten otettujen, muiden kuin 48 artiklan 4 kohdassa, 49 artiklan 3 kohdassa ja 74 artiklassa tarkoitettujen lainojen takaisinmaksu. 6. Rakentamattoman maan hankinta, paitsi jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuulumattoman investoinnin suorittamiseksi, siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa prosenttiosuus voi olla suurempi ympäristönsuojeluun liittyvien toimien osalta. 7. Kokouksista ja koulutusohjelmista aiheutuvat kustannukset, eivät kuitenkaan toimintaohjelmaan liittyvät kustannukset, mukaan luettuina tapauksen mukaan osallistujien päivärahat ja matka- ja majoituskulut kiinteämääräisesti. 8. Tuottajaorganisaation jäsenten unionin ulkopuolella tuottamiin määriin liittyvät toimet tai kustannukset. 9. Toimet, jotka voivat vääristää kilpailua tuottajaorganisaation muun taloudellisen toiminnan kannalta. 10. Käytetyt laitteet ja välineet, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella seitsemän viime vuoden kuluessa. 11. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun, lukuun ottamatta seuraavia: a. investoinnit sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuihin kuljetusvälineisiin; tuottajaorganisaation on ostohetkellä annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle asianmukaiset todisteet siitä, että investointia käytetään ainoastaan sisäiseen kuljetukseen; b. kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyvät ajoneuvojen lisälaitteet. 12. Vuokraus ostamisen vaihtoehtona, paitsi taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, kun asiasta esitetään jäsenvaltiota tyydyttävät todisteet. 13. Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset. 14. Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset lukuun ottamatta seuraavia: a. leasing-vuokraus tavaran nettomarkkina-arvon rajoissa ja asetuksen (EY) N:o 1974/ artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyin edellytyksin; b. sellaisten käytettyjen laitteiden ja välineiden leasing-vuokraus, joille ei ole myönnetty unionin tai kansallista tukea seitsemän viime vuoden kuluessa Yksittäisten kaupallisten merkkien ja maantieteellisiä viitteitä sisältävien merkkien menekinedistäminen lukuun ottamatta seuraavia: tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton ja 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevan tytäryrityksen tuote-/tavaramerkit, yleisluonteiset menekinedistämistoimet ja laatumerkkien edistämistoimet, kustannukset, jotka liittyvät menekinedistämisviestien painamiseen jommankumman edellisen luetelmakohdan mukaisiin pakkauksiin tai merkkeihin, sillä edellytyksellä, että tästä säädetään toimintaohjelmassa.

37 Maantieteelliset nimet sallitaan ainoastaan, jos a. ne ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 ( 1 ) soveltamisalaan kuuluvia suojattuja alkuperänimityksiä tai suojattuja maantieteellisiä merkintöjä; tai b. ne ovat toissijaisia suhteessa pääasialliseen viestiin kaikissa niissä tapauksissa, joissa a alakohdan säännöstä ei sovelleta. Yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin ja laatumerkkien edistämistoimiin liittyvässä menekinedistämisaineistossa on oltava Euroopan unionin tunnus (ainoastaan, jos kyseessä on visuaalinen media), ja siihen on sisällyttävä seuraava kuvateksti: Euroopan unionin tuella rahoitettu kampanja. Tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat tytäryritykset eivät saa käyttää tuote-/tavaramerkkiensä menekinedistämisessä Euroopan unionin tunnusta. 16. Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimiin tai menoihin liittyvät aliurakka- tai ulkoistamissopimukset. 17. Arvonlisävero, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua arvonlisäveroa, jota ei palauteta. 18. Kansalliset tai alueelliset verot tai veronluonteiset maksut. 19. Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettavana suorana tukena. 20. Sellaisten kiinteistöjen hankinta, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella kymmenen viime vuoden kuluessa. 21. Investoinnit yhtiöiden osakkeisiin, jos investointi on taloudellinen investointi, lukuun ottamatta investointeja, jotka vaikuttavat myönteisesti toimintaohjelman tavoitteiden toteutumiseen. 22. Muiden osapuolten kuin tuottajaorganisaatioiden tai niiden jäsenten, tuottajaorganisaatioiden liittojen tai niiden tuottajajäsenten tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevien tytäryritysten aiheuttamat kustannukset. 23. Investoinnit tai senkaltaiset toimet, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton tai niiden tuottajajäsenten tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevien tytäryritysten tiloilla ja/tai toimitiloissa. 24. Tuottajaorganisaation unionin ulkopuolelle ulkoistamat toimenpiteet. 37

38 8 LIITE 3 Hyväksytyt tuotteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet on listattu CN-koodien mukaan seuraavasti: CN Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit CN 0703 Sipuli, tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipuli sekä muut Alliumsukuiset kasvikset CN 0704 Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali CN 0705 Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit CN 0706 Tuoreet ja jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret CN Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut CN 0708 Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt CN 0709 Muut tuoreet ja jäähdytetyt kasvikset (mm raparperi), ei kuitenkaan alanimikkeiden , , , , ja kasvikset CN 0802 Muut tuoreet ja kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeiden areca- eli betel-pähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät) CN Tuoreet jauhobanaanit CN Kuivatut jauhobanaanit CN Tuoreet viikunat CN Ananakset CN Avocadot CN Guavat, mangot ja mangostanit CN 0805 Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät CN Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet CN 0807 Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaija CN 0808 Tuoreet omenat päärynät ja kvittenit CN 0809 Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarja CN 0810 Muut tuoreet hedelmät CN , CN Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 kuivattuja pähkinöitä CN Sahrami CN Tuore tai jäähdytetty timjami CN Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (origanum vulgare), rosmariini, salvia CN Johanneksenleipä 38

39 Komissioon lähetettävässä vuosiraportissa tuotteet jaotellaan yksityiskohtaisemmin edellä olevan luettelon perusteella. Alle on avattu myös tämä listaus, joka selventää muun muassa muut hedelmät -koodin sisältöä. Osittain listaus on sama kuin yllä. Tuoreet tai jäädytetyt tomaatit Kepasipuli ja salottisipuli Valkosipuli Purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvit Kukkakaali ja parsakaali Ruusukaali Valko- ja punakaali Muut Brassica-sukuiset syötävät kaalit Keräsalaatti Muut salaatit Salaattisikuri eli suppisikuri Muut sikurit Porkkanat ja nauriit Muut syötävät juurekset Kurkut Pikkukurkut Herneet (Pisum sativum) Pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.) Muut palkokasvit Parsat Munakoisot Ruoti- eli lehtiselleri Agaricus-sukuiset sienet Muut sienet ja multasienet (tryffelit) Paprikat Pinaatti, uudenseelanninpinaatti ja tarhamaltsa Salaattikasvit, muut kuin salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.) Lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit Kaprikset Fenkolit Kesäkurpitsat Latva-artisokka Muut vihannekset Mantelit Hasselpähkinät, myös filbertspähkinät (Corylus spp.) Saksanpähkinät Kastanjat (Castanea spp.) Pistaasipähkinät Australianpähkinät ("macadamiapähkinät") 39

40 40 Muut pähkinät paitsi alanimikkeeseen kuuluvat areca- eli betel-pähkinät sekä kolapähkinät Tuoreet jauhobanaanit Kuivatut jauhobanaanit Tuoreet viikunat Ananakset Avocadot Guavat, mangot ja mangostanit Appelsiinit Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit Pomelot Sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum) ja limetit (Citrus aurantifolia, Citrus latifolia) Muut sitrushedelmät Tuoreet syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet Vesimelonit Muut melonit Papaija Omenat Päärynät Kvittenit Aprikoosit Kirsikat Nektariinit Muut persikat Luumut ja oratuomenmarja Mansikat Vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat ja loganin-marjat Karpalot, puolukat, mustikat ja muut Vaccinium-suvun hedelmät Kiivit Duriot Muut tuoreet hedelmät Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä Sahrami Tuore tai jäähdytetty timjami Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (Origanum vulgare), rosmariini, salvia Johanneksenleipä

41 9 LIITE 4 - Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus). Koonnos. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä vihannes- ja jalostealan osalta. Koonnos. Laki (999/2012) maataloustuotteiden markkinajärjestelystä, muutoksineen. Korkolaki (633/1982). Valtioneuvoston asetus (522/2013) hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotuesta. Valtioneuvoston asetus (802/2014) tuottajaorganisaatioista. 41

42 42