HAKUOPAS. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKUOPAS. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot"

Transkriptio

1 HAKUOPAS Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot

2 Sisältö 2 Yhteystiedot Johdanto Tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen Yleistä Hyväksynnän hakeminen Hyväksyttävät tuotteet Jäsenet ja jäsenyys Toisen asteen osuuskunta tai muu yhteisöjen muodostama organisaatio Muut kuin tuottajajäsenet Vähimmäisjäsenyysaika Irtisanoutuminen tuottajaorganisaatiosta Kaupan pidetyn tuotannon arvo Muun toiminnan arvo Tuottajaorganisaation säännöt Tuottajaorganisaation tehtävien ulkoistaminen Kirjanpidon järjestäminen Vuosittain kerättävät tuotantotiedot Valvonta Toimintaohjelma Yleistä Toimintarahasto Organisaation rahoitusosuus toimintarahastosta Kaupan pidetyn tuotannon arvo Viitekausi Tuen määrä Esimerkki toimintarahaston ja tuen määrästä Toimintaohjelma Hyväksymisen hakeminen toimintaohjelmalle Toimintaohjelman laadinta Tukikelpoiset toimenpiteet Toimintaohjelman muuttaminen Ohjelman muuttaminen kesken täytäntöönpanovuotta... 22

3 4 Rahastotuen hakeminen Tuen hakeminen Indikaattoritietojen toimittaminen Osittaiset maksut Ennakkomaksut Tuen maksaminen Siirtyvät ohjelmatoimet Valvonta Tuottajaorganisaation vuosikello Käytännön vinkkejä tuottajaorganisaatiolle Toimintaohjelma Rahastotukihakemus Tuotantotiedot Käsitteitä Liite 1 - Tukikelpoiset toimenpiteet Henkilöstökustannukset Investointien rahoitus Investoinnit vuokra-alueella Investoinnit yksittäiselle tilalle Kertasummina korvattavat henkilöstökustannukset Kiinteistöjen osto Kokeellisen tuotannon tukikelpoisuus Korvausinvestoinnit Koulutuskustannukset Kriisinhallinta ja -ehkäisy Käytetyt koneet ja laitteet Leasing-vuokraus Matka- ja majoituskustannusten sekä päivärahojen korvaaminen Menekinedistäminen Ostopalvelut Rakentamattoman maan hankinta Verot Yleiskustannukset Ympäristötoimenpiteet Liite 2 - Hyväksytyt tuotteet

4 10 Liite 3 Komission luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia Liite 4 - Säädökset HAKUOPAS #99307 Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405 (Alvar Aallon katu 5), Seinäjoki Puh , faksi , Markkinatukiosasto sisämarkkinayksikkö 5/2014 ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Tässä oppaassa annetut ohjeet eivät ole tyhjentäviä selvityksiä alan lainsäädännöstä, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta. EU:n ja kansalliseen lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joten huolimatta tähän julkaisuun tehdyistä päivityksistä tiedot eivät ole aina ajan tasalla. Kaikki oikeudelliset vaateet on tehtävä asetusten perusteella. Tuen hakija voi halutessaan vedota viranomaisen toimenpiteiden laillisuuteen. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta tai viimekädessä EU:n tuomioistuin ratkaisevat oikeustulkinnat. 4

5 Yhteystiedot Tuottajaorganisaatioasioita hallinnoi Suomessa Maaseutuvirasto. postiosoite käyntiosoite puhelin faksi sähköpostiosoite tiedotus ja lomakkeet yhteyshenkilöt Maaseutuvirasto Markkinatukiosasto PL SEINÄJOKI Alvar Aallon katu 5, Seinäjoki (vaihde) (kirjaamo) tuottajaorganisaatioasioiden yhteyshenkilöt löytyvät Maaseutuviraston internetsivuilta kohdasta Tuottajaorganisaatiot Hakuoppaan diaarinumero MAVI 1228/56/2013 Asiakirjan numero #

6 1 Johdanto Euroopan unioni tukee hedelmä- ja vihannesalan tuottajayhteistyötä tuottajaorganisaatio-ohjelman kautta. Tuen tavoitteena on vahvistaa tuottajien asemaa markkinoilla tarjonnan keskittämisen kautta ja vähentää erilaisiin kriiseihin liittyvää tuottajahintojen heilahtelua. Lisäksi tavoitteena on lisätä hedelmien ja vihannesten kulutusta Euroopan unionissa ja ympäristöystävällisen tekniikan käyttämistä tuotannossa. Tuottajaorganisaatioiden toiminnan tarkoitus on vastaavasti tarjonnan keskittäminen, tuotannon suunnittelu vastaamaan paremmin kysyntää, tuotantokustannusten alentaminen, tuottajahintojen vakauttaminen ja ympäristöystävällisten viljelymenetelmien kehittäminen. Tuottajaorganisaation toiminta rakentuu kolmesta tärkeästä vaiheesta: tuottajaorganisaation hyväksyminen, toimintaohjelman laatiminen ja hyväksyminen sekä rahastotuen hakeminen. Hyväksynnän saamisen jälkeen tuottajaorganisaation vuotta rytmittävät varsinaisen toiminnan lisäksi toimintaohjelman laatiminen tai muuttaminen ja rahastotuen haku. Tämä opas kertoo tuottajaorganisaatioissa tehtävästä työstä eri vaiheissa ja antaa kehykset tuottajaorganisaatiotuen käyttämiseen. Tuottajaorganisaatiojärjestelmän lähtökohtana on, että organisaatio muodostetaan tuottajien omasta aloitteesta. Organisaation tarkoituksena on tuottajien aseman vahvistaminen markkinoilla keskittämällä tarjontaa. Nämä lähtökohdat näkyvät monissa organisaatioiden hyväksymiselle asetetuissa ehdoissa. Jotta tuottajaorganisaatiolla olisi merkitystä tarjonnan keskittämisessä, sen edellytetään täyttävän tietyn vähimmäiskoon niin jäsenmäärän kuin myynnin arvon osalta Tuottajaorganisaatio kehittää toimintaansa toimintaohjelmien avulla. Toimintaohjelman tavoitteita ovat muun muassa tuotannon suunnittelu, tarjonnan keskittäminen, jäsenten tuotannon markkinointi, tuotantokustannusten alentaminen ja tuottajahintojen vakauttaminen, ympäristötoimenpiteet ja tuotteiden laadun parantaminen. Toimintaohjelma voidaan laatia kolmen, neljän tai viiden vuoden pituiseksi kerrallaan. Toimintaohjelma itsessään ei kuitenkaan oikeuta tukeen, vaan tukea haetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuki tuottajaorganisaatiolle voi olla jopa 50 % toimintaohjelman toteutuneista kuluista. Kulujen toisen puolen kattamisesta vastaa tuottajaorganisaatio itse. Tuki mahdollistaa monien erilaisten toimenpiteiden toteuttamisen tuotannon suunnittelusta laadun parantamiseen ja menekinedistämiseen. Maaseutuviraston markkinatukiosastolta voi pyytää neuvontaa tuottajaorganisaatioksi hakemisessa, toimintaohjelman laadinnassa ja rahastotukihakemusten kokoamisessa. Ajantasaiset yhteystiedot, lomakkeet ja oppaat löytyvät osoitteesta 6

7 2 Tuottajaorganisaatioiden hyväksyminen 2.1 Yleistä Tuottajaorganisaatiojärjestelmän perusteita laadittaessa lähtökohtana on ollut organisaatio, joka myy vain omien tuottajajäsentensä hedelmiä ja vihanneksia. Organisaation tulee myös olla tuottajien omasta aloitteesta perustettu. Tuottajaorganisaation tavoitteena on tuotannon keskittäminen ja siten tuottajien aseman vahvistaminen markkinoilla. Jotta tuottajaorganisaatiolla olisi merkitystä tarjonnan keskittämisessä, sen edellytetään täyttävän tietyn vähimmäiskoon niin jäsenmäärän kuin myynnin arvon osalta. Organisaation jäsenten edellytetään keskittävän tuotteidensa myynnin tapahtumaan organisaation välityksellä organisaatio ei siis voi olla olemassa vain paperilla ilman todellista yhteismarkkinointia. Jotta organisaatio toimisi nimenomaan tuottajien yhteisenä markkinointiyhteenliittymänä, yksittäisen tuottajan määräysvaltaa organisaatiossa ja muiden kuin tuottajajäsenien äänivaltaa organisaatiossa on rajoitettu. Organisaation on aina täytettävä seuraavat vaatimukset: Tuottajaorganisaation tulee olla perustettu tuottajien omasta aloitteesta. Tuottajaorganisaatiossa on oltava vähintään 10 jäsentä ja kaupan pidetyn tuotannon arvon on oltava vähintään euroa; tai vähintään 5 jäsentä ja kaupan pidetyn tuotannon arvon on oltava vähintään euroa. Tuottajaorganisaatio vastaa tuottajaorganisaatiota ja toimintarahastoa koskevasta päätöksenteosta. Kaikkien tuottajien tuotteiden myynnin tulee olla samanarvoisessa asemassa. Tuottajien tuotteiden samanarvoisella kohtelulla tarkoitetaan sitä, että eri tuottajien tuottamat, laadultaan yhteneväiset tuotteet myydään yhteneväisillä ehdoilla. Tuotteiden myynnin tulee tapahtua keskitetysti tuottajaorganisaation välityksellä. Tuotteiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä kiertää fyysisesti tuottajaorganisaation kautta. Tuottajaorganisaatiolla tulee olla oma keskitetty kirjanpito- ja laskutusjärjestelmä. Ulkoistetuista päätehtävistä (tuotannon suunnittelu, lajittelu, varastointi, pakkaus, markkinointi, kirjanpito, laskutus) tulee tehdä sopimus tehtävää hoitavan osapuolen kanssa. Tuottajaorganisaatio on kuitenkin aina vastuussa kyseisen toiminnon suorittamisen varmistamisesta ja toiminnon suorittamiseen liittyvän kaupallisen järjestelyn kokonaishallinnasta ja -valvonnasta. Tuottajaorganisaatiolla tulee olla kiinteä osoite, jossa organisaation asiapaperit ovat asianmukaisesti tarkistettavissa. Tuottajaorganisaatiolla on myös oltava riittävä henkilöstö, infrastruktuuri ja välineet toiminnan suorittamiseksi. Erityisesti tuottajaorganisaatiolla on oltava jäsenten tuotannon tuntemusta, mahdollisuus jäsenten tuotannon keruuseen, lajitteluun, varastointiin ja pakkaamiseen, osaamista markkinointiin ja taloushallintoon sekä keskitetty kirjanpito- ja laskutusjärjestelmä. (MMMa 481/ ) 7

8 2.2 Hyväksynnän hakeminen Tuottajaorganisaation hyväksymistä haetaan Maaseutuviraston hakulomakkeella numero 353. Hakulomakkeita saa Maaseutuvirastosta ja lomakkeen voi tulostaa Maaseutuviraston internet-sivuilta. Hyväksynnän hakuaika on jatkuva. Maaseutuvirasto tekee päätöksen hakemuksesta kolme kuukauden sisällä siitä, kun hakemus kaikkine tarvittavine liiteasiakirjoineen on jätetty. Tuottajaorganisaatiota perustettaessa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että yhteisyrityksen perustaminen on aikaa vievä hanke. Näin ollen hyväksynnän hakemisen valmistelu kannattaa aloittaa ajoissa, sillä hakemukseen saatetaan pyytää lisäselvityksiä. Varsinaisten hyväksymishakemuksessa vaadittavien asiakirjojen laatiminen ja kokoaminen ei kuitenkaan ole kovin hankalaa. Maaseutuvirastosta neuvotaan tarvittavien asiakirjojen kokoamisessa. Jos hakijana on yritys, joka vasta aloittaa yhteismarkkinoinnin, on suositeltavaa jättää hyväksymishakemus alkuvuodesta, mikäli organisaatio haluaa aloittaa toimintaohjelman toteuttamisen seuraavan vuoden alusta. Hyväksymishakemuksen voi myös jättää yhdessä toimintaohjelmahakemuksen kanssa viimeistään ennen toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta. Jos organisaatiota ei voida hyväksyä seuraavan vuoden alkuun mennessä, myös toimintaohjelman aloittaminen siirtyy vuodella. Hyväksyttävän tuottajaorganisaation tulee olla joko osuuskunta tai osakeyhtiö. Hyväksyntä tuottajaorganisaatioksi voidaan myöntää ehdollisena, jos yhteisöä ei vielä ole merkitty kaupparekisteriin. Tällöin hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos yhteisöä ei ilmoiteta rekisteröitäväksi kuuden kuukauden sisällä perustamisasiakirjan allekirjoittamisesta tai jos rekisteriviranomainen evää yhteisön rekisteröimisen. Hyväksymishakemukseen liitetään seuraavat asiakirjat: Osuuskunnan tai osakeyhtiön perustamiskirja Osuuskunnan säännöt tai osakeyhtiön yhtiöjärjestys Tuottajaorganisaation säännöt Mahdollinen jäsensopimus tai mahdollinen osakassopimus Kaupparekisteriote Pöytäkirjanote kokouksesta, jossa osuuskunnan kokous (tai edustajisto) tai osakeyhtiön yhtiökokous on päättänyt hakea tuottajaorganisaation hyväksymistä Pöytäkirjanote kokouksesta, jossa osuuskunnan tai osakeyhtiön toimivaltainen elin on hyväksynyt tuottajaorganisaation säännöt Osuuskunnan jäsenluettelo tai osakeyhtiön osake- ja osakasluettelo Mahdolliset sopimukset organisaation ulkoistettujen päätehtävien hoidosta 2.3 Hyväksyttävät tuotteet Tuotteiden tulee kuulua tuoreiden hedelmien ja vihannesten yhteisen markkinajärjestelyn piiriin. Käytännössä tämän markkinajärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki Suomessa tuotetut marjat, hedelmät, vihannekset ja sienet. Peruna, sokerimaissi ja jotkin yrtit eivät kuitenkaan ole hyväksyttyjä tuotteita. Listaus hyväksytyistä tuotteista löytyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteen I osassa IX ja tämän oppaan lopusta. 8

9 Nykyisten säädösten mukaan tuottajaorganisaatio voi myydä myös muita tuotteita kuin jäsentuottajiensa hedelmiä ja vihanneksia, esimerkiksi perunoita tai huomattaviakin määriä vihanneksia, jotka eivät ole organisaation jäsenten tuottamia. Tuottajaorganisaatiota perustettaessa on kenties selkeintä pysytellä alkuperäisessä lähtökohdassa tai vaihtoehtoisesti ottaa muiden tuotteiden myynti huomioon jo hyväksyntää haettaessa. 2.4 Jäsenet ja jäsenyys Hyväksyttävän tuottajaorganisaation vähimmäisjäsenmäärä on 10 tuottajajäsentä, jolloin kaupan pidetyn tuotannon arvon on oltava vähintään euroa. Jos organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo on yli euroa, vähimmäisjäsenmäärä on 5 tuottajajäsentä. Yksittäisen tuottajajäsenen äänivalta ei voi olla enempää kuin 20 %. Tuottajalla tarkoitetaan tässä vain niitä tuottajia, jotka markkinoivat organisaation kautta tuotteita, joiden perusteella organisaatio hakee hyväksymistä. Tuottajaorganisaation tuottajajäseninä voi olla luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöitä (esimerkiksi osakeyhtiö) tai perikunta tai verotusyhtymä. Mikäli sama luonnollinen henkilö vaikuttaa osakkaana useassa organisaation kuuluvassa yrityksessä, lasketaan kyseiset yhtiöt vähimmäisjäsenmäärässä yhdeksi jäseneksi. (MMMa 481/ ) Toisen asteen osuuskunta tai muu yhteisöjen muodostama organisaatio Jos tuottajaorganisaation jäseninä on oikeushenkilöitä, jotka muodostuvat yksinomaan tuottajista, tuottajaorganisaation vähimmäisjäsenmäärä lasketaan näihin oikeushenkilöihin kuuluvien tuottajien lukumäärän perusteella. Jos esimerkiksi tuottajaorganisaation jäseneksi liittyy osakeyhtiö, joka muodostuu erillisistä tuottajista (=erillistä tiloista), tuottajaorganisaation vähimmäisjäsenmäärään lasketaan tämän osakeyhtiön tuottajajäsenten (=tilojen) lukumäärä. Jos oikeushenkilö, esimerkiksi osakeyhtiö, kuitenkin jo itsessään on yhteisön määritelmän mukainen "tuottaja", sen jäseniä tai osakkaita ei lasketa vähimmäisjäsenmäärään erikseen. Täten saman tuottajayrityksen (tilakokonaisuuden) omistajia ei jäsenmäärää laskettaessa katsota erillisiksi tuottajiksi. (MMMa 481/ ) 9

10 2.4.2 Muut kuin tuottajajäsenet Tuottajaorganisaation jäseninä voi olla hyväksyttyjä tuotteita viljelevien tuottajajäsenten lisäksi myös: a) Jäseniä, jotka ovat aiemmin viljelleet hyväksyttyjä tuotteita (esimerkiksi eläkeläisiä tai muista syistä tuotannon lopettaneita viljelijöitä). b) Viljelijöitä, jotka tuottavat muita kuin organisaation hyväksyttyjä maatalous- tai puutarhatuotteita. c) Jäseniä, jotka ovat aiemmin viljelleet b-kohdassa tarkoitettuja tuotteita (eläkeläisiä tai muuten tuotannon lopettaneita viljelijöitä). d) Poikkeustapauksessa merkitykseltään vähäisessä määrin jäseniä, jotka eivät tuota tai ole aiemmin tuottaneet maatalous- tai puutarhatuotteita (esimerkiksi organisaation toimihenkilöitä tai kunniajäseniä). Merkitykseltään vähäisessä määrin tarkoittaa myös näiden jäsenten äänivaltaa organisaatiossa. Näitä jäseniä voi organisaatiossa olla vain, jos Maaseutuvirasto katsoo erityisestä syystä sen hyväksyttäväksi. Kaikkia niitä jäseniä (edellä kohdat a-d), jotka eivät tuota hyväksyttyjä tuotteita, koskevat seuraavat rajoitukset: a) Nämä jäsenet eivät voi olla tukku- tai vähittäiskauppoja, rahoituslaitoksia tai muita taloudellisesti merkittävässä asemassa olevia toimijoita. b) Nämä jäsenet eivät voi yhdessä pitää hallussaan yli 49 prosenttia äänivallasta tuottajaorganisaatiossa. c) Nämä jäsenet eivät voi suoraan hyötyä yhteisön rahoittamista toimista. d) Nämä jäsenet eivät voi olla mukana hyväksymisperusteissa. Hyväksytyn tuottajaorganisaation on yhteisön rahoittamaa toimintaohjelmaa laatiessaan otettava huomioon, että toimintaohjelma ei voi sisältää toimenpiteitä, jotka suoraan hyödyttävät muita kuin tuottajaorganisaation hyväksyttyjä hedelmiä ja vihanneksia tuottavia jäseniä. Tuottajaorganisaatio on perustettava tuottajien aloitteesta ja tuottajien on voitava valvoa organisaatiota ja sen päätöksentekoa. Muut kuin hyväksyttyjen tuotteiden tuottajajäsenet (esimerkiksi perunantuottajat) voivat kuitenkin osallistua tuottajaorganisaation toimintarahastoa koskeviin äänestyksiin siinä määrin kuin se sallitaan organisaation säännöissä. (MMMa 481/ ) Vähimmäisjäsenyysaika Tuottajan jäsenyyden tuottajaorganisaatiossa on kestettävä vähintään yhden vuoden ajan. Tuottajaorganisaatio voi säännöissään määrätä myös pidemmän vähimmäisjäsenyysajan. Tuottajaorganisaatiossa, joka on osuuskunta, tämä aika voi osuuskuntalain mukaan olla enintään kolme vuotta. Jos tuottajaorganisaatio on esittänyt toimintaohjelman, organisaation jäsenet eivät voi ilman organisaation antamaa suostumusta vapautua ohjelmasta aiheutuvista velvollisuuksista ohjelman toteuttamisaikana. Organisaatio voi täten velvoittaa myös organisaatiosta kesken toimintaohjelmakauden eronneen jäsenen osallistumaan toimintaohjelman rahoitukseen. 10

11 2.4.4 Irtisanoutuminen tuottajaorganisaatiosta Jäsenyydestä luopumisesta on tiedotettava tuottajaorganisaatiolle kirjallisesti. Irtisanoutuminen tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta, jos jäsen tekee ilmoituksen irtisanomisesta viimeistään 15. päivänä syyskuuta. Organisaatio voi säännöissään määrätä eroamisilmoituksen tekemiselle pidemmän ajan, joka voi olla enintään kuusi kuukautta. (MMMa 481/ ) 2.5 Kaupan pidetyn tuotannon arvo Kuten aiemmin todettiin, tuotannon arvon vähimmäismäärä organisaatiossa, jossa on vähintään kymmenen jäsentä, on euroa. Organisaatiossa, jossa on 5-9 jäsentä, tuotannon arvon vähimmäismäärä on euroa. Tuotannon arvo lasketaan jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Arvo lasketaan vain niistä tuotteista, joiden perusteella tuottajaorganisaatio hakee hyväksymistä. Hyväksymistä haettaessa tuotannon arvo lasketaan 12 kuukauden ajalta. Tämä jakso voi olla hakemista edeltävä kalenterivuosi tai muu hakemista edeltävä 12 kuukauden ajanjakso, jos se esimerkiksi organisaation tilikauden vuoksi on perusteltua. Tuotannon arvon on perustuttava hyväksymistä hakevan osakeyhtiön tai osuuskunnan kirjanpitotietoihin. Jos jäsenten (tai osan jäsenistä) tuotantoa ei ole aiemmin myyty ryhmittymän kautta, tuotannon arvon laskemisen tulee perustua jäsenten kirjanpitotietoihin tai muihin niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeuksitta tarkastettavissa. Arvioitaessa myöhemmin tuottajaorganisaation hyväksymisedellytysten noudattamista lasketaan tuotannon arvo organisaation viitekauden perusteella. (MMMa 481/ ) Muun toiminnan arvo Tuottajaorganisaation pääasiallisen toiminnan on koskettava niiden hyväksyttyjen tuotteiden kaupan pitämistä, jotka ovat organisaation jäsenten tuottamia. Organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo ei siis saa olla pienempi kuin muun toiminnan arvo. 2.6 Tuottajaorganisaation säännöt Tuottajaorganisaation säännöt hyväksyy tuottajaorganisaationa toimivan osakeyhtiön tai osuuskunnan toimivaltainen elin. Tuottajaorganisaation säännöt voivat sisältyä osuuskunnan sääntöihin tai osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen. Vaihtoehtoisesti tuottajaorganisaatio voi laatia erilliset tuottajaorganisaation säännöt, jolloin niiden muuttaminen ei vaadi ilmoitusta kaupparekisteriin. 11

12 Säännöissä voidaan määrätä toiminnan perusperiaatteet ja siirtää yksityiskohtaisten määräysten antaminen alemmalle päättävälle tasolle. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä toimintarahastoon tuottajilta kerättävien maksujen keräysperiaate (kerätään jokaisesta viljelijätilityksestä prosenttiosuus) ja valtuuttaa hallitus päättämään vuosittain kerättävien maksujen suuruudesta. Tuottajaorganisaation säännöissä on määrättävä seuraavista seikoista: 1. Tuotantoilmoitusvelvoitetta, tuotantoa, kaupan pitämistä sekä ympäristönsuojelua koskevat säännöt sekä niistä päättäminen ja niiden muuttaminen. 2. Jäsenen oikeus liittyä jäseneksi tilan jonkin tuotteen tuotannon osalta ainoastaan yhteen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaiseen tuottajaorganisaatioon. 3. Tuottajaorganisaation jäsenen velvollisuus myydä tuottajaorganisaation välityksellä koko kyseisen tuotteen tuotantonsa. Tuottajaorganisaatio voi sallia tästä myyntivelvollisuudesta eräitä poikkeuksia. Tuottajaorganisaation luvalla ja sen määräämin ehdoin jäsentuottajat voivat: myydä tuotteita tilalta tai esimerkiksi torilta suoraan kuluttajille näiden henkilökohtaisiin tarpeisiin 25 %:iin asti tuotannostaan, kun kyseessä on kaikkia hedelmiä, marjoja ja vihanneksia markkinoiva tuottajaorganisaatio ja 20 %:iin asti, kun kyseessä on erikoistunut tuottajaorganisaatio. Prosenttiosuudet tarkoittavat osuutta niistä tilan tuotteista, jotka kuuluvat hyväksyttyihin tuotteisiin. myydä itse tai oman tuottajaorganisaation määräämän toisen tuottajaorganisaation välityksellä tuotteita, joiden määrä on merkitykseltään vähäinen tuottajaorganisaation kaupan pitämään määrään verrattuna. myydä oman tuottajaorganisaationsa määräämän toisen tuottajaorganisaation välityksellä tuotteita, jotka eivät kuulu oman tuottajaorganisaation kaupallisen toiminnan piiriin. Jos tuottajaorganisaatio on myöntänyt kyseisen poikkeuksen, sen myöntämisestä ja sitä koskevista edellytyksistä on esitettävä hakemuksen liitteenä kirjallinen selvitys. Jos poikkeus sallitaan hakemuksen jättämisen jälkeen, siitä on esitettävä selvitys heti poikkeuksesta päättämisen jälkeen. 4. Tuottajaorganisaation jäsenten velvollisuus toimittaa tuottajaorganisaation tilastotarkoituksiin pyytämiä tietoja, jotka voivat koskea erityisesti viljelyaloja, satoja tuotoksia ja suoramyyntiä. 5. Tuottajaorganisaation jäsenten velvollisuus suorittaa säännöissä määrätyt maksut tuottajaorganisaation toimintarahaston perustamiseksi ja kartuttamiseksi. 6. Tuottajaorganisaation jäseniltä kerättävien maksujen keräystapa. 7. Tuottajaorganisaation määräämät seuraamukset koskien tuottajaorganisaation sääntöjen mukaisten velvoitteiden (erityisesti maksujen maksamiseen liittyvien) tai tuottajaorganisaation antamien määräysten rikkomuksia. 8. Uusien jäsenten hyväksymiseen liittyvät määräykset, erityisesti jäsenyyden vähimmäisajanjakso. 9. Jos tuottajaorganisaatio esittää toimintaohjelmaansa yksittäisiä tiloja koskevia investointeja, tuottajaorganisaation säänöissä on määrättävä, että jäsenen on palautettava investointi tai sen arvo takaisin tuottajaorganisaatiolle, jos jäsen myöhemmin eroaa tuottajaorganisaatiosta. 10. Säännöt, joilla varmistetaan, että organisaatioon kuuluvat tuottajat voivat demokraattisesti valvoa organisaatiota ja sen päätöksentekoa. 11. Kirjanpito- ja budjettisäännöt, jotka ovat välttämättömiä tuottajaorganisaation toiminnan kannalta. 12

13 2.7 Tuottajaorganisaation tehtävien ulkoistaminen EU-säädösten mukaan tuottajaorganisaation tehtäviä voidaan ulkoistaa. Ulkoistaminen tarkoittaa sitä, että tuottajaorganisaatio tekee asianomaisen toiminnon suorittamiseksi kaupallisen järjestelyn toisen kokonaisuuden kanssa, joka voi olla myös tuottajaorganisaation jäsen tai tytäryhtiö. Tuottajaorganisaatio on kuitenkin aina vastuussa kyseisen toiminnon suorittamisen varmistamisesta sekä siihen liittyvän kaupallisen järjestelyn kokonaishallinnasta ja -valvonnasta. Myynti ja markkinointi voidaan ulkoistaa myös tuottajaorganisaation jäsenen tehtäväksi. Eri tuotteiden tai tuoteryhmien myynnin ulkoistamista useammalle eri taholle ei pääsääntöisesti voida pitää tarkoituksenmukaisena tukijärjestelmän näkökulmasta. Myynnin ulkoistaminen eri tahoille harkitaan tapauskohtaisesti ja sen hyväksyminen riippuu esimerkiksi tuottajaorganisaation jäsenmäärästä, tuotevalikoimasta ja siitä mitkä syyt toimintatavan valinnan perusteena ovat. Tuottajaorganisaation perustamisen tulee joka tapauksessa aina edistää tarjonnan keskittämistä. 2.8 Kirjanpidon järjestäminen Tuottajaorganisaation on säilytettävä kirjanpitonsa valvontaa varten vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä siten kuin kirjanpitolaissa säädetään (1336/1997). Tuottajaorganisaation on tarkastusta varten säilytettävä tuotteiden siirtymisestä tehdyt tositteet (esimerkiksi laskut, kuitit ja muut tositteet sekä tilitykset tuottajille), joista on käytävä ilmi myydyt tuotteet, tuotteiden määrä ja arvo. Tuottajaorganisaation tulee pitää sellaista kirjanpitoa, että siitä voidaan vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät menot ja tulot. Mikäli tuottajaorganisaatio saa rahastotukea, on sen järjestettävä kirjanpitonsa tukea varten nimettyjä kirjanpitotilejä tai kustannuspaikkaa käyttämällä taikka muulla tavoin siten, että tuen myöntämisen ja maksamisen edellytysten sekä tuen käytön valvominen on vaikeuksitta mahdollista. 2.9 Vuosittain kerättävät tuotantotiedot Hyväksytty tuottajaorganisaatio on velvollinen ilmoittamaan komission vuosikertomukseen tarvittavat tuotantotiedot Maaseutuvirastolle. Jokainen hyväksytty tuottajaorganisaatio toimittaa vuosittain tiedot organisaation tuotantomääristä, tuotantoaloista, tuotannon arvosta ja markkinointikanavista. Tiedot täytetään edellisen kalenterivuoden tietojen perusteella Valvonta Maaseutuvirasto valvoo tuottajaorganisaatioiden hyväksymisedellytysten noudattamista. Kaikki organisaatiot tarkastetaan paikan päällä tehtävin tarkastuskäynnein ennen hyväksynnän myöntämistä. Valvonnassa voidaan tehdä tarkistuksia esimerkiksi tuottajaorganisaation tiloihin, pakkauspaikoille ja tuottajaorganisaation jäsenten viljelmille hyväksymisedellytysten noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi tullilaitos tekee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 mukaisia jälkitarkastuksia. 13

14 Maaseutuvirasto voi peruuttaa tuottajaorganisaation hyväksymisen, jos tuottajaorganisaatio ei noudata hyväksymisedellytyksiä. Tuottajaorganisaatioihin kohdistuu myös muuta valvontaa liittyen rahastotuen maksuun. Tätä käsitellään myöhemmin rahastotuesta kertovassa luvussa. 14

15 3 Toimintaohjelma 3.1 Yleistä Tuottajaorganisaatiolla on mahdollista saada EU:n rahoittamaa tukea toimintaohjelmansa toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatio laatii 3-5 vuoden mittaisen toimintaohjelman, jonka hyväksymisen jälkeen tuottajaorganisaatio voi lähteä toteuttamaan ohjelmassa kuvattuja toimia. Tuottajaorganisaatiolle maksettava tuki perustuu näistä toimista toteutuneisiin kustannuksiin. Toimintaohjelma laaditaan ja sitä toteutetaan kalenterivuoden pituisissa jaksoissa, vaikka organisaation tilikausi olisikin muu kuin kalenterivuosi. Yhteisön säädösten mukaisesti toimintaohjelman tulee sisältää useita erilaisia tavoitteita. Tuottajaorganisaation tulee kuitenkin mitoittaa ohjelmansa sisältö siten, että organisaatio pystyy toteuttamaan ohjelman ja että ohjelman sisältö on oikeassa suhteessa ohjelman rahoitusmahdollisuuksien kanssa. 3.2 Toimintarahasto Tuottajaorganisaation on tehtävä päätös toimintarahaston perustamisesta. Alun perin toimintarahastolla tarkoitettiin erillistä pankkitiliä, joka tuottajaorganisaation oli perustettava ja jonka kautta kaikkien toimintaohjelmiin liittyvien rahavirtojen oli kuljettava. Erillistä pankkitiliä ei enää välttämättä edellytetä perustettavaksi, mutta säädösten mukaan toimintarahastoa on hallinnoitava niin, että ulkoiset tilintarkastajat voivat vuosittain tunnistaa, tarkastaa ja varmentaa toimintarahastoon liittyvät tulot ja menot. Tuottajaorganisaation on siis esimerkiksi kustannuspaikan avulla pystyttävä erottamaan kirjanpidostaan toimintaohjelmaan liittyvät tulot ja menot. Toimintaan liittyvät kuitit ja muut maksutositteet sekä kirjanpito tulee säilyttää valvontaa varten. Käytännössä toimintarahastolla tarkoitetaan siis toimintaohjelman rahoitukseen käytettäviä varoja. Toimintarahaston tulot muodostuvat puoliksi tuottajaorganisaation omasta rahoitusosuudesta jäseniltä kerätyistä maksuista tai organisaation tarkoitukseen osoittamista omista varoista ja puoliksi EU:n rahoitusosuudesta. Tuottajaorganisaation on säännöissään ratkaistava miten nämä varat kerätään. Toimintarahaston menot muodostuvat toimintaohjelman aiheuttamista kustannuksista. Toimintarahastoa hallinnoidaan vuosittaisella periaatteella. Osa toimintarahastoon jäseniltä kerätyistä maksuista voidaan haluttaessa siirtää seuraavalle täytäntöönpanovuodelle, jos niitä ei ole tarvittu kuluvan vuoden toiminnan rahoittamiseen. (KA (EU) 543/2011Art ) 15

16 3.2.1 Organisaation rahoitusosuus toimintarahastosta Organisaatiolla on kaksi vaihtoehtoista toimintarahaston kartuttamistapaa: tuottajaorganisaatio kerää jäseniltään maksuosuudet toimintarahastoon tai organisaatio käyttää toimintarahaston kartuttamiseen omia varojaan. Kartuttamismenettelystä päättää tuottajaorganisaation toimivaltainen elin. Toimintaohjelmahakemukseen liitetään pöytäkirjanote siitä kokouksesta, jossa menettelystä on päätetty. Jos organisaatio kerää jäseniltään maksuosuuksia rahastoon, sen on päätettävä maksujen keräämistavasta ja keräysperusteita. Keräämistapana voi olla tietyn osuuden pidättäminen myytyjen tuotteiden arvosta tai maksujen kerääminen ennakkoon arvioperusteisesti ja niiden oikaiseminen myöhemmin. Keräysperusteena voi olla joko kaupan pidetyn tuotannon määrä ja/tai arvo. Tuottajaorganisaatio voi myös vahvistaa tuottajajäsenten jäsenkohtaiset maksut erisuuruisiksi. Näin tuottajat voivat osallistua vain niiden toimenpiteiden rahoittamiseen, joihin he voivat osallistua (esimerkiksi tuoteryhmittäiset toimenpiteet). Jos organisaatio käyttää toimintarahaston kartuttamiseen kokonaan tai osaksi omia varojaan, varojen on oltava peräisin organisaation jäsenten tuottamien tuotteiden myynnistä. Tällä tarkoitetaan ainoastaan niitä tuotteita, joiden perusteella organisaatio on hyväksytty. Jos organisaatio on esimerkiksi hakenut hyväksyntää vain vihanneksille, organisaation kautta myydyistä hedelmistä tai marjoista saatuja varoja ei voi sisällyttää toimintarahastoon. Myöskään muista maataloustuotteista (kuten perunasta) saatuja varoja ei voi sisällyttää toimintarahastoon, kuten ei organisaation kuulumattomien tuottajien tuotteista saatuja varoja, vaikka kyseessä olisivat vihannekset. Toimintarahasto lyhyesti Vastaa määrältään toimintaohjelman kustannuksia Määrä on enintään 8,2 % organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Määrä voidaan nostaa 9,2 %:iin mikäli ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta tai kriisinehkäisytoimenpiteisiin Muodostuu rahastotuesta ja organisaation omasta rahoitusosuudesta (tuki ja omarahoitus ovat määrältään samansuuruiset). Organisaation oma rahoitusosuus voidaan kerätä erillisinä maksuina jäseniltä tai rahoitusosuus voi koostua organisaation omista varoista 16

17 3.3 Kaupan pidetyn tuotannon arvo Tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo perustuu tuottajaorganisaation jäsenten tuotantoon. Arvoon lasketaan sellaiset tuotteet, joiden perusteella tuottajaorganisaatio on hyväksytty ja jotka myydään tuottajaorganisaation kautta. Tämä tuotanto sisältää myös tuottajaorganisaatiosta lähtevien ja siihen liittyvien jäsenten tuotannon. Arvo lasketaan jäsenten tuottamien tuotteiden arvonlisäverottoman myyntihinnan perusteella. Jos tuottajaorganisaatio myy tuotteensa pakattuna ja käsiteltynä, tuotteen arvo on pakatun tai käsitellyn tuotteen arvonlisäveroton myyntihinta. Jalostettuja tuotteita ei lasketa mukaan kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Tuotannon arvoon ei milloinkaan lasketa tuotteiden kuljetuskustannuksia tuottajaorganisaatiosta ostajalle. Kaupan pidetyn tuotannon arvon on perustuttava tuottajaorganisaation kirjanpitotietoihin. Jos tuottajaorganisaatiolla ei ole käytettävissä kirjanpitotietoja aikaisemmilta vuosilta, tuotteiden arvon ja määrän on perustuttava tuottajaorganisaation jäsenten kirjanpitotietoihin tai niihin verrattaviin tietoihin, jotka ovat vaikeudetta tarkastettavissa. Jos tuottajaorganisaatiolla on tytäryritys, joka vastaa organisaation tuotteiden pakkaamisesta ja myynnistä, kaupan pidetyn tuotannon arvo voidaan laskea tytäryrityksen tuotteille asettaman myyntihinnan perusteella edellyttäen, että tuottajaorganisaatio omistaa vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen pääomasta. Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskutapa lyhyesti Organisaation kautta myytyjen tuotteiden arvonlisäveroton myyntihinta - ei-jäsenten tuotteiden myyntihinta - ei-hyväksyttävien tuotteiden myynti - ulkoiset kuljetuskustannukset (myyntirahdit) - jalostus- ja toimituskustannukset + uusien jäsenten tuotannon myynnin arvo = Kaupan pidetyn tuotannon arvo (KA (EU) 543/2011 Art. 50, MMMa 481/ ) 17

18 3.4 Viitekausi Viitekausi on ajanjakso, jonka ajalta kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan määriteltäessä toimintaohjelmalle maksettavan vuotuisen tuen enimmäismäärää. Tuottajaorganisaatio voi valita viitekaudekseen toisen seuraavista: a) 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka alkaa aikaisintaan toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän kolmannen vuoden 1. päivänä tammikuuta loppuu viimeistään toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän vuoden 1. päivänä elokuuta. b) keskiarvo kolmen peräkkäisen 12 kuukauden jaksolta, joka alkaa toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävän viidennen vuoden 1. päivänä tammikuuta ja loppuu viimeistään toimintaohjelman täytäntöönpanovuotta edeltävänä vuonna 1. päivänä elokuuta. Asianomaisen tuottajaorganisaation tilikauden on vastattava kyseistä 12 kuukauden mittaista ajanjaksoa. Seuraavana täytäntöönpanovuonna viitekausijakso sijoittuu vastaavasti vuotta myöhempään ajankohtaan. Viitekausi voi siis olla muukin ajanjakso kuin kalenterivuosi. Toimintaohjelman täytäntöönpanovuosi on kuitenkin aina kalenterivuosi. Hyväksyessään toimintaohjelman Maaseutuvirasto vahvistaa viitekauden. Vahvistettua viitekauden jaksoa sovelletaan koko toimintaohjelman ajan. Viitekausi ei voi vaihdella toimintaohjelman aikana asianmukaisesti perusteltuja tilanteita lukuun ottamatta. Mikäli jonkin tuotteen arvo on laskenut tuottajaorganisaation vastuuseen kuulumattomista syistä, kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on vähintään 65 prosenttia kyseisen tuotteen edellisen viitekauden arvosta. Tällaisissa tapauksissa tuottajaorganisaation tulee perustella viitekauden vaihtamiseen tai tuotteen arvon laskemiseen johtaneet syyt Maaseutuvirastolle. (KA (EU) 543/2011Art. 51) 3.5 Tuen määrä Tuen kokonaismäärä voi olla enintään 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta tai 50 prosenttia toteutuneista ja hyväksytyistä kustannuksista riippuen siitä kumpi näistä rajoittavista tekijöistä on alempi. 4,1 % voidaan korottaa 4,6 %:iin mikäli ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta ja kriisinehkäisytoimenpiteisiin. Toimintaohjelman kustannukset jakautuvat siis karkeasti kuvattuna puoliksi tuottajaorganisaation ja puoliksi rahastotuen välillä. Toimintarahaston suuruus ja siten myös rahastotuen määrä arvioidaan tuottajaorganisaation esittämässä ja Maaseutuviraston vahvistamassa toimintaohjelmassa. Arvio tarkistetaan sen jälkeen vuosittain organisaation esittämissä ja Maaseutuviraston vahvistamissa arvioissa. Arviot toimintarahaston ja tuen määrästä ilmoitetaan vuosittain Maaseutuvirastolle täytäntöönpanovuotta edeltävänä syksynä 15. syyskuuta mennessä. (MJL 999/ ) 18

19 Rahastotuki lyhyesti Vastaa määrältään organisaation omaa maksuosuutta toimintaohjelman kustannuksista On enintään 4,1 % organisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella; 4.6 % jos ylimenevä osuus käytetään yksinomaan kriisinhallinta ja -ehkäisytoimenpiteisiin Esimerkki toimintarahaston ja tuen määrästä Kuvitellaan, että tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvo viitekaudella on euroa. Tällöin toimintarahasto voi olla maksimissaan 8,2 % tuosta summasta eli x 8,2 % = Tuottajaorganisaation toimintaohjelman kokonaissumma voi siis maksimissaan olla euroa. Tuen määrä voi maksimissaan olla 4,1 % kaupan pidetyn tuotannon arvosta eli x 4,1 % = Toimintaohjelman toteutus siis koostuisi maksimissaan euron osalta tuottajaorganisaation omista varoista ja euron osalta EU:n rahastotuesta. On tärkeää huomata myös se, että tuottajaorganisaatio hakee tukea toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen. Tuottajaorganisaatiolla on siis oltava tarpeeksi varoja käytössään, jotta se pystyy huolehtimaan toimintaohjelman kustannuksista toimintaohjelmavuoden aikana. 3.6 Toimintaohjelma Toimintaohjelmien on vastattava ehtoja, jotka annetaan hedelmä- ja vihannessektorin tuottajaorganisaatioiden kestävien toimintaohjelmien kansallisessa strategiassa. Strategian kaiken läpäisevänä periaatteena on vahva osaaminen. Kansallisen strategian painopisteet ja tavoitteet ovat markkina- ja kuluttajalähtöinen tuotanto taloudellisesti, sosiaalisesti, eettisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan kestävä tuotanto tuottajaorganisaatioiden kannattava ja sujuva toiminta Kansallisessa strategiassa on mainittu muun muassa vaatimuksia toimintaohjelman rakenteelle ja sisällölle, sekä esimerkkejä mahdollisista toimenpiteistä tavoitteittain. Strategian liitteessä kaksi on ympäristötoimia koskeva kansallinen säännöstö, jossa on mainittu hyväksyttävät ympäristötoimet ja niiden tuen maksun peruste. EU-säädösten mukaisesti toimintaohjelmien on sisällettävä joko kaksi ympäristötointa, joihin on sitoutunut vähintään 80 prosenttia tuottajaorganisaation kaikista tuottajajäsenistä, tai toimintarahaston menoista vähintään 10 prosentilla on katettava ympäristötoimia. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun. (NA 1308/2013 Art. 33, NA 1234/2007 Art. 103c) 19

20 3.6.1 Hyväksymisen hakeminen toimintaohjelmalle Toimintaohjelman hyväksymistä haetaan Maaseutuvirastolta lomakkeella 354. Hakemus on toimitettava Maaseutuvirastoon 15. päivä syyskuuta mennessä toimintaohjelman alkamista edeltävänä vuonna. Maaseutuvirasto hyväksyy ohjelmat, joka täyttävät säädösten vaatimukset, viimeistään 15. päivänä joulukuuta. Poikkeustapauksissa hyväksyntä tehdään hakemuksen jättöpäivää seuraavan vuoden mennessä. Ohjelmien soveltaminen alkaa tällöin seuraavana vuonna 1. päivänä tammikuuta. Ennen ohjelman täytäntöönpanovuotta aiheutuneita kustannuksia ei voi sisällyttää toimintaohjelmaan. Päätöksen antaminen voi viivästyä tammikuuhun esimerkiksi silloin, kun hakemus on puutteellinen tai edellyttää runsaasti muutoksia Toimintaohjelman laadinta Toimintaohjelmassa on esitettävä kuvaus alkutilanteesta tuottajaorganisaatiossa ennen toimintaohjelman toteuttamista, toimintaohjelman tavoitteet ja yhteys kansallisen strategian tavoitteiden edistämiseen, yksityiskohtainen kuvaus toimenpiteistä sekä erillisistä toimista ja keinoista, joilla tavoitteet saavutetaan (esitetään vuosittain eriteltynä), rahoitukseen liittyvät näkökohdat, erityisesti o laskentatapa ja maksuosuudet o toimintarahaston kartuttamismenettely o eritasoisten maksuosuuksien perustelut o talousarvio ja toimenpiteiden toteuttamisaikataulu jokaiselta ohjelmavuodelta, ohjelman kesto. Alkutilanteen kuvaus Kuvauksessa tulee käsitellä tilannetta organisaation tuotannon, markkinoinnin, toimitilojen ja laitteiden osalta lähtötilanteessa ennen toimintaohjelman esittämistä. Kuvauksen tulee kattaa tilanne erityisesti niiden toimintojen osalta, joita toimintaohjelman avulla pyritään kehittämään. Alkutilannekuvauksessa hakija perustelee, miksi toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat tuottajaorganisaation toiminnalle välttämättömiä. Kuvauksessa tulee käyttää komission toimeenpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteen VIII mukaisia yhteisiä perusindikaattoreita. Toimintaohjelman tavoitteet Toimintaohjelmalla tulee olla useita säädösten edellyttämiä tavoitteita. Tavoitteiden rahoituksellista osuutta ei tällä hetkellä voimassa olevassa asetuksessa ole määritelty. Kansallinen tulkinta on ollut, että toimintaohjelman hyväksymisvaiheessa minkään yksittäiseen toimenpiteen osuus ohjelmassa ei saisi olla 50 % koko toimintaohjelman kustannuksista. Tämä raja ei ole ehdoton, siitä voidaan joustaa toimenpiteen luonne huomioonottaen: esimerkiksi kertaluontoinen merkittävä ympäristötoimi voitaisiin hyväksyä laajempanakin. Toimintaohjelman toteutuksen aikana tapahtuneet merkitykseltään vähäiset poikkeamat tästä kansallisesta rajoituksesta voidaan myös hyväksyä tapauskohtaisen harkinnan mukaan. 20

21 Tavoitteiden kuvauksessa on esitettävä, miten ne edistävät kansallista strategiaa, viitattava kansallisessa strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin ja esitettävä mitattavissa olevat tavoitteet toimintaohjelman edistymisen seuraamiseksi. Toimintaohjelman on sisällettävä vähintään kaksi näistä tavoitteista: Tuotannonsuunnittelutoimet Tuotteiden laadun parantamiseksi tai säilyttämiseksi tarkoitetut toimet Kaupan pitämisen parantamistoimet Tutkimus ja koetuotanto Koulutustoimet ja neuvontapalveluiden käytön lisäämistoimet Ympäristötoimet Kriisinhallinta ja -ehkäisy Toimintaohjelman tulee aina sisältää ympäristötoimia. Ohjelmassa pitää olla vähintään kaksi erillistä ympäristötoimenpidettä tai vaihtoehtoisesti vähintään 10 % toimintaohjelman menoista tulee tulla ympäristötoimista. Tavoitteiden ja toimenpiteiden välinen ero on hyvä huomata: tavoitteet kertovat mihin pyritään ja mitä ongelmia ratkaistaan, toimenpiteet kertovat mitä keinoja käytetään tavoitteisiin pääsemiseksi. (NA 1308/2013 Art. 33, NA 1234/2007 Art. 103c, KA 543/2011 Art. 59, MJL 999/ , VNA 522/ ) Tukikelpoiset toimenpiteet Toimenpiteiden tukikelpoisuudesta on säädetty komission toimeenpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 Asetuksen liitteessä IX on mainittu toimet, joille tukea ei voida myöntää. Kooste asetuksen liitteestä on tämän ohjeen lopussa. Lista sisältää muun muassa sellaisia organisaation toimintaan liittyviä yleiskustannuksia, joiden ei katsota liittyvän organisaation toiminnan kehittämiseen ja muita pääsääntöisesti tuen ulkopuolelle jääviä toimia ja menoja. Toisaalta lista esittelee myös (nimestään poiketen) erilaisia tukikelpoisia toimia. Näin olleen listan otsikointi luetteloksi toimista, jotka eivät ole tukikelpoisia, on hieman harhaanjohtava. Kansallisessa strategiassa on mainittu esimerkkejä hyväksymiskelpoisista toimenpiteistä ja niiden tuen maksun perusteet. Hyväksyttävien toimenpiteiden tulee luonnollisesti liittyä toimintaohjelmaan ja sen tavoitteisiin. Esimerkkejä ja rajoituksia toimenpiteisiin, toimenpiteiden kirjaamiseen ja todentamiseen sekä toimenpiteiden totuttamiseen esitellään tarkemmin tämän oppaan liitteessä Toimintaohjelman muuttaminen Toimintaohjelmaan voi hakea muutoksia vuosittain ohjelman toteuttamisvuotta edeltävän syyskuun 15. päivään mennessä. Toimintaohjelman muutosta haetaan lomakkeella 354B. Muutoshakemuksen mukana on oltava asiakirjat, joissa perustellaan muutosten syy, luonne ja vaikutukset. (KA 543/2011 Art. 65, MJL 999/ ) 21

22 3.6.5 Ohjelman muuttaminen kesken täytäntöönpanovuotta Ohjelmaan voidaan hakea muutoksia kesken toteuttamisvuoden seuraavissa tapauksissa: a) ohjelma toteutetaan vain osittain, b) ohjelman sisältöä muutetaan tai c) toimintarahaston suuruutta muutetaan enintään 25 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä. Tuottajaorganisaatio voi panna toimintaohjelman täytäntöön ainoastaan osittain, jos alkuperäisen toimintaohjelman täytäntöönpano estyy tai vaikeutuu. Tuottajaorganisaatio voi myös muuttaa toimintaohjelman sisältöä ja jatkaa voimassaoloa, kuitenkin niin että toimintaohjelma kestää yhteensä enintään viisi vuotta. Toimintaohjelman muutokselle kesken täytäntöönpanovuoden on pyydettävä Maaseutuviraston ennakkohyväksyntä ennen muutoksen toteuttamista, jos muutos vaikuttaa toimintaohjelman tavoitteisiin. Muihin täytäntöönpanovuonna toimintaohjelmaan tehtäviin muutoksiin ei tarvitse pyytää Maaseutuviraston ennakkohyväksyntää. Muutoksista on kuitenkin viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Maaseutuvirastolle. Ohjelman jatkamisesta on ilmoitettava Maaseutuvirastolle viimeistään 15. päivänä syyskuuta toimintaohjelman jatkamisvuotta edeltävänä vuonna. Tuottajaorganisaatio voi myös muuttaa täytäntöönpanovuonna toimintarahaston suuruutta enintään 25 prosentilla alun perin hyväksytystä määrästä edellyttäen, että toimintaohjelman yleiset tavoitteet säilyvät samoina. Toimintarahaston suuruus ei muutoksen jälkeenkään voi ylittää 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Toiminta-rahaston muutos ei edellytä ennakkohyväksyntää, mutta toimintarahaston arvoa nostavasta muutoksesta on kuitenkin viipymättä ilmoitettava Maaseutuvirastolle. (KA 543/2011 Art. 66, MJL 999/ ) 22

23 4 Rahastotuen hakeminen 4.1 Tuen hakeminen Tukea toimintaohjelman kustannuksiin haetaan jälkikäteen kunkin täytäntöönpanovuoden jälkeen mennessä Maaseutuvirastosta hakulomakkeella numero 357. Tuottajaorganisaatio voi myös hakea osittaisen tuen maksamista mennessä, jolloin haetaan tukea saman kalenterivuoden toimintaohjelman tammi-kesäkuun aikaisille kustannuksille. Vuoden loppuosan tuet haetaan mennessä. Jos tukihakemus saapuu myöhässä mainittujen päivämäärien jälkeen, tukea joudutaan vähentämään komission asetuksen (EU) N:o 543/2011 artiklan 69 mukaisesti yhdellä prosentilla jokaista myöhästymispäivää kohden. Tuen hakeminen joko yhdessä osassa koko edellisen kalenterivuoden ajalta tai kahdessa osassa kuluvan kalenterivuoden osalta ajalta tammi-kesäkuu ja edellisen kalenterivuoden loppukuukausilta heinä-joulukuu Rahastotukihakemukseen tulee liittää useita asiakirjoja. Näitä ovat viitekautta koskevat tilinpäätösasiakirjat ja niiden perusteella tehty selvitys kaupan pidetyn tuotannon arvosta, selvitys toimintarahaston kartuttamistavasta ja jäsenosuuksien maksuperusteista, puolivuosikertomus, vuosikertomus tai loppukertomus (toimintaohjelmakauden loppuessa) kopio tukipäätöksestä tai kopio hakemuksesta, jos toimintaohjelman toimiin on saatu/haettu muuta tukea, menoselvitys, indikaattoritiedot: lomake 357A ja toimintaohjelman viimeisen tukihakemuksen yhteydessä lisäksi lomake 357B. Menoselvityksen sisältö on toteutuneiden kustannusten erittely tavoitteittain ja toimenpiteittäin, jäljennökset menotositteista, selvitys palkkakustannuksista. Lisäksi seuraavat liitteet, silloin kun ne koskevat toteutettuja toimia: matkalaskut, selvitys ostopalveluina toteutetuista toimenpiteistä, koulutus- tai kurssiohjelma ja luettelo koulutukseen osallistuneista tuottajaorganisaation jäsenistä, selvitys korvattavan investoinnin jäännösarvosta, selvitys käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden alkuperästä ja niiden aiemmin saamasta tuesta, selvitys rakentamattoman maan hankintahinnasta, 23

24 selvitys rakennuksen hankintahinnasta ja siitä ettei rakennus aiemmin ole saanut tukea, vuokrasopimus, jos investointi tehdään vuokra-alueelle, selvitys tiloille tehtävistä investoinneista, kopio leasing-vuokraukseen liittyvistä maksuista, kopiot tai näytteet kirjallisesta menekinedistämismateriaalista ja selvitys muista menekinedistämistoimista. Pääsääntöisesti tuottajaorganisaatio voi esittää tukihakemuksessaan ainoastaan toimintaohjelmasta kyseisenä ohjelmavuotena (kalenterivuosi) aiheutuneita kustannuksia. Ennen toimeenpanovuoden alkua aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää hakemukseen. Menoselvityksessä toteutuneet kustannukset eritellään tavoitteittain ja toimenpiteittäin. Hakemukseen on liitettävä jäljennökset hakemuksessa esitettyjen kustannusten alkuperäisistä menotositteista. Menotositteiden (kuittien, laskujen) kopioista tulee ilmetä selkeästi mitä suoritetta kyseinen tosite koskee ja miten se liittyy toimintaohjelmaan. Tarvittaessa tositteen kopioon on lisättävä tiedot, jolla tosite voidaan vaikeuksitta yhdistää toimintaohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tositteet voidaan korvata kirjanpitoraportilla seuraavasti: 1. Jokainen menoerä esitetään selvityksessä erikseen ja yksilöidään sitä koskevalla kirjanpidon tositenumerolla ja maksupäivämäärällä. 2. Jokaisesta menoerästä esitetään selvitys siitä, mitä tukeen oikeuttavaa suoritetta se koskee, kenelle maksu on suoritettu ja onko kyseessä hakijan ennakkoon suorittama maksu. 3. Kunkin selvityksessä esitettävän menoerän osalta eritellään siihen mahdollisesti sisältyvä arvonlisävero. 4. Selvitykseen liitetään laillistetun tilintarkastajan tai tällaisen tilintarkastusyhteisön varmentava lausunto siitä, että selvityksessä esitetyt menot ovat niiden tositteiden mukaiset, joihin selvityksessä viitataan, ja että menot on kirjattu kirjanpitoon oikein. (KA 543/2011 Art. 69, MJL 999/ ) Indikaattoritietojen toimittaminen Toimintaohjelmaa koskevien indikaattoritietojen toimittamista varten on käytössä Maaseutuviraston lomakkeet 357A Panos- ja tuotosindikaattorit ja 357B Tulos- ja vaikutusindikaattorit. Lomakkeet ovat Excel-tiedostomuotoisia, ja niissä on kaksi erillistä välilehteä mainituille eri indikaattoritiedoille. Lomakkeet ovat saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilla ja niitä voi tarvittaessa pyytää Maaseutuvirastosta. Lomake 357A Panos- ja tuotosindikaattorit toimitetaan vuosittain jätettävän tukihakemuksen yhteydessä. Panosindikaattoritietoihin annetaan toteutettujen toimenpiteiden kustannukset niihin kohtiin, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin kukin toimenpide kuuluu. Tuotosindikaattoritiedoissa ilmoitetaan muita tilastoitavia tietoja näistä samoista toimenpiteistä. Lomake 357B Tulos- ja vaikutusindikaattorit toimitetaan toimintaohjelman viimeisen tukihakemuksen yhteydessä eli kerran toimintaohjelmaa koskien. Indikaattorilomakkeella tuottajaorganisaation toimesta arvioidaan itse toimintaohjelmalla saavutettuja tuloksia ja vaikutuksia. Tulos- ja vaikutusindikaattoritietoina annetaan tilastoitavia tietoja sen mukaan, minkä tyyppisiä toimenpiteitä toimintaohjelmassa on toteutettu. 24

25 Kaikille lomakkeen riveille ei anneta indikaattoritietoja. Toimintaohjelma tulosten ja vaikutusten arvioimisen vertailukohtana ovat perusindikaattoritiedot, jotka tuottajaorganisaatio on antanut alkutilanteen tietoina toimintaohjelman hyväksymistä hakiessaan. Perusindikaattoritietojen antamista varten on ollut vuodesta 2013 alkaen perusindikaattorilomake 354C. Aiemmin perusindikaattoritiedot on annettu toimintaohjelmaa edeltävästä alkutilanteesta muulla tavoin. (KA 543/2011 Art. 96ja LIITE VIII) Osittaiset maksut Tuottajaorganisaatio voi hakea tuen osan maksamista, joka vastaa välisenä aikana aiheutuneita menoja. Osittaista maksua on haettava mennessä. Tukihakemukseen on liitettävä selvitys osittaisen maksun kohteena olevista toteutuneista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Tukien osia koskeviin hakemuksiin liittyvät maksut eivät saa yhteensä ylittää 80 prosenttia toimintaohjelman tuen alun perin hyväksytystä määrästä tai todellisista menoista riippuen siitä kumpi määrä on pienempi. Loppuosaa tuesta haetaan 15. päivä helmikuuta mennessä. (KA 543/2011 Art. 72, VNA 522/ ) Ennakkomaksut Tuottajaorganisaatiot voivat hakea ennakkomaksua siitä tuen osasta, joka vastaa hakemuksen jättökuukaudesta seuraavien kolmen tai neljän kuukauden kuluessa aiheutuvia menoja. Ennakkohakemukset on esitettävä tammikuussa, huhtikuussa, heinäkuussa ja lokakuussa kolmen kuukauden hakemusten osalta ja tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa neljän kuukauden hakemusten osalta. Minkään vuoden ennakkomaksut eivät saa yhteensä ylittää 80 prosenttia toimintaohjelmalle myönnettävän tuen alun perin hyväksytystä määrästä. Ennakoiden maksamisen edellytyksenä on, että tuottajaorganisaatio asettaa 110 prosenttia kyseisestä ennakosta vastaavan vakuuden. Hyväksytyt vakuusmuodot ovat käteistalletus ja pankin antama takaus. Tuottajaorganisaation, joka hakee rahastotuen maksamista ennakkona, on liitettävä hakemukseensa selvitys toimintarahastoon kerätyistä maksuosuuksista ja todisteet siitä että aiemmat ennakkomaksut on tosiasiallisesti käytetty. (KA 543/2011 Art. 71) Tuen maksaminen Ennen tuen maksua Maaseutuvirasto pyytää usein lisäselvityksiä rahastotukihakemukseen. Ennen tuen maksamista tuottajaorganisaatio ja tukihakemuksen mukaiset menot mahdollisesti myös tarkastetaan paikan päällä Maaseutuviraston valvontaosaston toimesta. Hyväksytystä tuesta annetaan tukipäätös, jossa myös eritellään mahdollisesti hylätyt toimenpiteet ja niiden osat. Koko vuoden hakemusten osalta rahastotuki maksetaan viimeistään , ja osittaisen tuen osalta viimeistään Toimenpiteitä toteuttaessa ja tukea hakiessa on hyvä huomata, että haettu määrä ja Maaseutuviraston hyväksymä määrä eivät saisi poiketa toisistaan yli 3 prosenttia. Mikäli tuo prosenttimäärä ylittyy, joudutaan tukeen tekemään seuraamusluonteinen vähennys. Jos tuottajaorganisaatio on epävarma jonkin toimenpiteen tukikelpoisuudesta, on hyvä olla yhteydessä Maaseutuvirastoon jo ennen toimenpiteen 25

26 toteuttamista. (KA 543/2011 Art. 70, ja 117, MJL 999/ ) 4.2 Siirtyvät ohjelmatoimet Jos tuottajaorganisaatio ei ole voinut toteuttaa joitakin toimintaohjelmavuodelle esitettyjä toimia sellaisista syistä, joihin organisaatio ei itse ole voinut vaikuttaa, se voi hakea tukea näillekin toimille, jos pystytään toteuttamaan ohjelmavuotta seuraavana vuonna 30. päivä huhtikuuta mennessä. Tuottajaorganisaation tulee toimittaa selvitys ja todisteet toimien kustannuksista viimeistään 30. päivä huhtikuuta ohjelmavuotta seuraavana vuonna. Siirtyvät ohjelmatoimet ja niiden kustannukset merkitään rahastotukihakemuksessa (Lnro 357) kohtaan 9. Siirtyvien toimien kustannukset on aiheellista merkitä hakemukseen tarkasti. Jos täysin tarkkaa euromääräistä summaa ei ole mahdollisuutta kirjata mennessä toimitettavaan tukihakemukseen johtuen siitä, että toimenpiteitä on vielä siinä määrin kesken, on siirtyvien toimien kustannukset arvioitava niin tarkasti kuin suinkin mahdollista. Lopullisesti mennessä esitettäviin kustannuksiin ei ole myöskään suotavaa lisätä kustannuseriä, joita ei ole esitetty siirtyvinä ohjelmatoimina mennessä toimitetussa rahastotukihakemuksessa. (KA 543/2011 Art. 69) 4.3 Valvonta Maaseutuvirastolla on oikeus suorittaa ennakolta ilmoittamatta tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyviä tarkastuksia. Tuen saaja on velvollinen korvauksetta esittämään tarkastuksia suorittavalle kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat, joilla tarkoitetaan myös automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tavalla luotua tai säilytettyä vastaavaa aineistoa sekä muutoinkin avustamaan tarkastuksessa. Tarkastuksia suorittavalla on oikeus valvontatehtävän edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tuen saajan viljelmät, tuotanto- ja jalostuslaitokset, varastot, myynti- ja markkinointitilat sekä muut tuen myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä olevat olot. Tarkastus voi koskea sekä tuen saajaa että tuen välittäjää. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa. Myös EU:n toimielimillä on oikeus tarkastaa tuottajaorganisaation toimintaohjelman hyväksymisen, rahoituksen ja täytäntöönpanon asianmukaisuus. (KA 543/2011 Art , MJL 999/ ) Lisäksi Tulli tekee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (aiemmin (EY) N:o 485/2008) mukaisia jälkitarkastuksia. 26

27 5 Tuottajaorganisaation vuosikello Alla on kuvattu tuottajaorganisaation vuosikello ja se, millaisia toimia tuottajaorganisaation pitää missäkin vaiheessa vuotta muistaa. Kuva 1. Tuottajaorganisaation vuosikello. Helmikuussa haetaan aina rahastotukea edellisen kalenterivuoden osalta. Tämä voi koskea koko edellistä kalenterivuotta tai sen loppuosaa, mikäli tuottajaorganisaatio on hakenut osittaista tukea edellisvuonna. Huhtikuun loppuun mennessä tulee toteuttaa siirtyneet ohjelmatoimet. Ohjelmatoimet kulutositteineen tulee myös raportoida Maaseutuvirastoon mennessä. Tuottajaorganisaatiolla on mahdollisuus hakea osittaista tukea mennessä kuluneen kalenterivuoden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta. Tukea ei kuitenkaan ole pakko hakea tällöin, vaan tukea voi hakea myös vain kerran vuodessa helmikuussa. 27

28 Syyskuussa tuottajaorganisaation on aina toimitettava arvio seuraavan vuoden toimintarahaston suuruudesta mennessä. Mikäli tuottajaorganisaatiolla ei ole toimintaohjelmaa tai sen vanha toimintaohjelma loppuu vuoden loppuun mennessä, on sen haettava hyväksyntää uudelle toimintaohjelmalle samaan päivämäärään mennessä. Lisäksi tuottajaorganisaatio voi hakea muutoksia seuraavan vuoden toimintaohjelmaan tai hakea toimintaohjelman pidentämistä (maksimissaan viisivuotiseksi). Toimintaohjelman muuttaminen ei ole pakollista, mutta käytännössä toimenpiteet ja kustannukset usein täsmentyvät lähempänä toteutusvuotta ja suurin osa tuottajaorganisaatioista hakee toimintaohjelmiinsa muutoksia. Lokakuussa tuottajaorganisaation on aina toimitettava tuotantotiedot edellisen kalenterivuoden osalta. Tietoja käytetään komissiolle lähetettävässä vuosiraportissa. 28

29 6 Käytännön vinkkejä tuottajaorganisaatiolle Tähän lukuun on koottu käytännön vinkkejä tuottajaorganisaatioille. Tärkeintä on muistaa, että mikäli mistään seikasta on epävarmuutta, Maaseutuvirastoon voi aina ottaa yhteyttä. 6.1 Toimintaohjelma Toimintaohjelmahakemuksen ja muutoshakemusten tulisi kattaa mahdollisimman laajasti tulevat toimet ja niiden kustannukset. Selkeällä ja mahdollisimman tarkalla kuvauksella voidaan vähentää lisäselvityspyyntöjen tarvetta. Mikäli toimintaohjelmaan tulee muutoksia toteutusvuoden aikana, tulee niistä viipymättä ilmoittaa Maaseutuvirastoon. Mikäli muutokset eivät vaikuta toimintaohjelman tavoitteisiin, voi ilmoituksen tehdä esimerkiksi sähköpostitse. Jos tavoitteet kuitenkin muuttuvat, tulee Maaseutuvirastoon toimittaa hakemus hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaation toimintaohjelman muuttamiseksi tai toimintaohjelman jatkamiseksi (lomakenumero 354B) liitteineen. Seuraavan toimintaohjelmavuoden muutoksista tulee ilmoittaa muutoshakemuksella mennessä kuten aikaisemminkin. Kun tuottajaorganisaatio hakee uutta toimintaohjelmaa, tulee sen aina toimittaa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 liitteessä VIII kohdassa 5 mainitut yleiset perusindikaattoritiedot. 6.2 Rahastotukihakemus Vuosikertomuksen/loppukertomuksen tulisi kattaa mahdollisimman laajasti toimintaohjelmassa tehdyt toimet. Selkeällä ja mahdollisimman tarkalla kuvauksella voidaan vähentää lisäselvityspyyntöjen tarvetta. Kaikkien rahastotukihakemuksessa esitettyjen toimien tulee kohdistua siihen vuoteen, jolta rahastotukea haetaan. Esimerkiksi syksyllä 2010 tehtyjä toimia, jotka on laskutettu 2011 ja jotka esitetään vuoden 2011 rahastotukihakemuksessa, ei voida hyväksyä. Poikkeuksena tähän ovat siirtyvät toimet, jotka toteutetaan tammi-huhtikuussa. Tuottajaorganisaatio tulee toimittaa rahastotukihakemuksen mukana vuosittaiset indikaattorit, jotka löytyvät komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteestä VIII. Panosindikaattorit ja tuotosindikaattorit tulee lähettää joka vuosi, yhteiset tulosindikaattorit ja yhteiset vaikutusindikaattorit tulee lähettää silloin, kun niihin on ilmoittaa tietoja, kuitenkin vähintään tuottajaorganisaation toimintaohjelmakauden viimeisen rahastotukihakemuksen yhteydessä. 29

30 Indikaattoritaulukot tulee täyttää siten, että jokaiseen kohtaan, jossa on ollut toimenpiteitä, vastataan. Esimerkiksi panosindikaattoritaulukossa summat tulee jakaa annettujen alakohtien mukaan (Tuotannonsuunnittelutoimet a) Käyttöomaisuuden hankinta X euroa, b) Muut käyttöomaisuuden hankintamuodot X euroa, c) Muut toimet X euroa). Summia ja tuloksia ei saa ilmoittaa könttäsummina tai -määrinä jakamatta niitä käytön mukaan. Indikaattoritietoja käytetään komissiolle toimitettavissa vuosiraporteissa ja sen vuoksi ilmoitettujen tietojen tulee olla oikein ja noudattaa indikaattoreissa annettuja luokitteluja. Mikäli rahastotukihakemukseen liittyviä laskuja tulee maksettavaksi seuraavana kalenterivuotena, ei niitä tarvitse merkitä siirtyviksi ohjelmatoimiksi, jos lasku maksetaan ennen varsinaisen rahastotukihakemuksen palauttamista 15.2., siihen liittyvä kirjanpidollinen aineisto saadaan tuolloin toimitettua Maaseutuvirastoon ja toimi on toteutettu rahastotukivuoden aikana. Siirtyviin toimiin ilmoitetaan siis vain sellaiset toimintaohjelman osat, jotka toteutetaan tammi-huhtikuun välisenä aikana. Niissä tilanteissa, joissa tuottajaorganisaatio hakee rahastotukihakemuksessa henkilöstökustannuksia korvattavaksi, tulee työhön käytetty aika todistaa oikeaksi asiakirjoin komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteen IX kohdan 2b mukaan. Yksittäisen henkilön palkkakustannuksista ei voi suoraan hakea korvattavaksi 20 %, vaan työhön käytetty aika todistetaan esimerkiksi työaikakirjanpidolla (jotka työn tehnyt henkilö allekirjoittaa), palkkalaskelmilla ja palkkakuitilla. Yksittäisen henkilön koko vuosipalkkaa ei myöskään voida maksaa ilman kyseistä työaikakirjanpitoa. Henkilöstökustannuksia voidaan myös hakea kertasummana, jonka enimmäismäärä on 20 % hyväksytystä toimintarahastosta. Tällöin tuottajaorganisaation ei tarvitse toimittaa työaikakirjanpitoa tukihakemuksensa liitteenä. 6.3 Tuotantotiedot Tuotantotietojen ilmoituslomakkeessa kohdassa 7.3. pyydetään ilmoittamaan neljä tärkeintä tuotetta ja muut tuotteet yhteensä. Mikäli tuotteita on ilmoitettu vähemmän kuin neljä ja samalla on ilmoitettu muiden tuotteiden arvo yhteensä, tulee muiden tuotteiden kohdasta erottaa puuttuvat tuotteet niin, että tuotteita on yhteensä neljä. Mikäli tuotteita on vähemmän kuin neljä, eikä tuottajaorganisaatio ilmoita muiden tuotteiden arvoa, vähempi tuotemäärä riittää. Tietoja ilmoittaessa on hyvä käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 annettuja hyväksyttyjen tuotteiden CNluetteloa. 30

31 7 Käsitteitä Indikaattorit Indikaattoritietoja toimitetaan Maaseutuvirastoon sekä toimintaohjelman hyväksymisen että rahastotukihakemuksen yhteydessä. Tietoja käytetään muun muassa kansallisen strategian ja toimintaohjelmien tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseen sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointiin. Kansallinen strategia Kansallinen strategia sisältää Suomen kansalliset painopisteet tuottajaorganisaatio-ohjelmassa. Lisäksi se määrittelee muun muassa vaatimuksia toimintaohjelmien rakenteelle ja sisällölle sekä listaa esimerkkejä toteutettavista toimenpiteistä tavoitteittain. Strategia sisältää myös ympäristötoimia koskevan kansallisen säännöstön. Kaupan pidetyn tuotannon arvo Kaupan pidetyn tuotannon arvo on tuottajaorganisaation kautta myydyn tuotannon arvo niistä organisaation jäsenkunnan tuottamista tuotteista, joiden perusteella tuottajaorganisaatio on hyväksytty. Tuotannon arvoon ei lasketa arvonlisäveroa, ei-jäsenten tuotteiden myyntihintaa, ei-hyväksyttyjen tuotteiden myyntihintaa, myyntirahteja tai jalostus- ja toimituskustannuksia. Komission vuosikertomus Vuosikertomus on komission vuosittain keräämä raportti tuottajaorganisaatiotiedoista. Tuottajaorganisaatio on velvollinen antamaan Maaseutuvirastolle tietoja toiminnastaan raporttia varten. Maaseutuvirasto koostaa tiedot raporttiin ja lähettää sen komissiolle. Raporttiin kerätään muun muassa indikaattoritietoja ja tuotantotietoja. Kriisinhallinta ja -ehkäisy Kriisinhallinnalla ja -ehkäisyllä pyritään välttämään hedelmä- ja vihannesmarkkinoilla esiintyvät kriisit ja ratkaisemaan ne. Kriisinhallinta ja -ehkäisytoimenpiteistä Suomessa on käytössä satovakuutus. Muun tuotannon arvo Tuottajaorganisaation hyväksyttyjen tuotteiden myynnin arvo niiden tuotteiden osalta, jotka eivät ole organisaation jäsenkunnan tuottamia. Rahastotuki Rahastotukea maksetaan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelman toteutuneista kustannuksista. Tuki voi olla enintään 50 % toimintaohjelman hyväksytyistä kustannuksista tai 4,1 % tuottajaorganisaation kaupan pidetyn tuotannon arvosta viitekaudella. Näistä alempi määrää tuen enimmäismäärän. Rahastotuki on kokonaan EU:n rahoittama. Mikäli toimintaohjelma sisältää myös kriisinhallintatoimia, nousee prosenttiosuus 4,6 % kaupan pidetyn tuotannon arvosta. Suoramyynti Jäsentuottajan suoraan tilalta tai esimerkiksi torilta kuluttajille myymät tuotteet. Suoramyynti on myyntiä, jonka tilitys ei kulje tuottajaorganisaation kautta. 31

32 Toimialakohtaiset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot koostuvat hedelmien ja vihannesten tuotantoa, kauppaa ja jalostusta harjoittavista organisaatioista ja järjestöistä. Toimialakohtaisen organisaation tavoitteena on edistää hedelmien ja vihannesten tuotantoa yleisemmin kuin tuottajaorganisaatiot. Suomessa ei ole toimialakohtaisia organisaatioita. Toimintaohjelma Toimintaohjelma on tuottajaorganisaatiolle laadittava 3-5 vuotta kestävä ohjelma, jonka toteutuneille toimille maksetaan EU:n tukea. Ohjelmalle asetetaan säädöksissä ja kansallisessa strategiassa yleiset tavoitteet ja raamit, mutta organisaatio voi vaikuttaa sisältöön kehittämistarpeidensa mukaan. Toimintarahasto Toimintarahasto on toimintaohjelman rahoitusväline. Toimintarahasto muodostuu rahastotuesta ja tuottajaorganisaation omasta rahoitusosuudesta. Tuottaja (jäsentuottaja, aktiivijäsen) Tuottajalla tarkoitetaan tuottajaorganisaation jäsentä, joka myy tuottajaorganisaation välityksellä hyväksytyt tuotteensa. Tuottajaorganisaatio Tuottajaorganisaatio on hedelmä- ja vihannestuottajien muodostama markkinointiyhteenliittymä, käytännössä osakeyhtiö tai osuuskunta. Tuottajaorganisaatio täytyy erikseen hyväksyä Maaseutuvirastossa. Tuottajaorganisaation jäsen Tuottajaorganisaation jäsen on joko muodostetun osakeyhtiön osakas tai osuuskunnan jäsen. Tuottajaorganisaatioiden liitto Tuottajaorganisaatioiden liitto on vähintään kahden hyväksytyn tuottajaorganisaation muodostama liitto. Suomessa ei toistaiseksi ole tuottajaorganisaatioiden liittoja. Viitekausi Ajanjakso, jonka ajalta kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan määriteltäessä toimintaohjelmalle maksettavan vuotuisen tuen enimmäismäärää. Vuosikertomus Vuosikertomus tai loppukertomus on tuottajaorganisaation rahastotukihakemuksen yhteydessä esittämä kertomus täytäntöönpanovuonna toteutetuista toimista ja ohjelmaan tehdyistä muutoksista. Loppuraportissa arvioidaan koko toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista. 32

33 8 Liite 1 - Tukikelpoiset toimenpiteet 8.1 Henkilöstökustannukset Toimintaohjelma voi sisältää henkilöstökustannuksia, jos ne johtuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on laadun parantaminen tai säilyttäminen, ympäristön suojeleminen tai kaupan pitämisen tason parantaminen. Toimintaohjelman tavoitteiden mukaisiin kehittämistoimenpiteisiin välittömästi liittyvät muutkin palkkakustannukset voidaan hyväksyä. Toimenpiteitä, joiden henkilöstökustannuksia voidaan ohjelmassa esittää, ovat muun muassa laadunvalvontatyö laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, jäsentuottajien koulutus ja neuvonta laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, laatujärjestelmän laatiminen, neuvonta ja koulutus ympäristön suojelemisen edistämiseksi, kasvustojen havainnointi kemiallisen torjunnan vähentämiseksi, tuotannon suunnittelu ja markkinatutkimukset. Tuottajaorganisaation myyntityön normaaleja juoksevia kustannuksia ei ole hyväksytty toimintaohjelman kustannuksiksi, kuten ei myöskään pakkaamiskustannuksia. Sen sijaan markkinoinnin ja myynnin kehittämiseksi tehtävän työn kustannukset ovat hyväksyttäviä. Hakemukseen on liitettävä työntekijän toimintaohjelmavuotta koskeva palkkaerittely ja selvitys, josta käy ilmi työajan käyttö. Työaikakirjanpito on tehtävä niin, että siitä ilmenee päivittäin toimintaohjelman eri tavoitteisiin ja toimenpiteisiin käytetty työaika ja kuvaus tehdystä työstä. Työaikakirjanpidosta tulee selvitä työn mahdollinen jakautuminen eri toimenpiteille. Työntekijän tulee allekirjoittaa työtuntilistat. 8.2 Investointien rahoitus Investoinneilla tarkoitetaan tässä rakentamista, rakennusten ja maan hankintaa sekä koneiden ja laitteiden hankintaa. Investoinnit voidaan maksaa kokonaan niiden hankinnan yhteydessä, jolloin kustannus kokonaisuudessaan on tukikelpoinen hankintavuoden toimintaohjelman kustannukseksi. On kuitenkin huomattava, että kaikkein suurimmat hankinnat eivät välttämättä tule katettua tuen vuotuisella enimmäismäärällä. Tuottajaorganisaatio voi sisällyttää toimintaohjelman kustannuksiksi myös investoinnin hankkimiseksi otetun lainan vuosittaiset lyhennykset. Tällöin täytyy olla kyse investoinnista, jonka hankinta sisältyy toimintaohjelmaan. Ennen toimintaohjelman käynnistymistä toteutettuja toimia varten otettujen lainojen takaisinmaksuerät eivät ole tukikelpoisia. Lainan korot tai muut pankin maksut eivät myöskään ole tukikelpoisia. 33

34 8.3 Investoinnit vuokra-alueella Jos toimintaohjelmaan sisällytetään vuokra-alueelle tehtäviä rakennusinvestointeja, on rakennettavan alueen jäljellä olevan vuokra-ajan oltava vähintään viisi vuotta viimeisen tukierän maksamisesta. Rakennettavaa alaa koskevan vuokrasopimuksen tulee olla vahvistettu kirjaamisella. Kopio sopimuksesta tulee liittää rahastotukihakemukseen. 8.4 Investoinnit yksittäiselle tilalle Toimintaohjelma voi sisältää yksittäiselle tilalle sijoitettavia investointeja. Tiloille sijoitettavilta investoinneilta edellytetään, että ne liittyvät toimintaohjelman tavoitteisiin ja palvelevat merkittävää osaa tuottajaorganisaation jäsenistä. Toimintarahastosta ei voida rahoittaa esimerkiksi yksittäisen tilan maanhankintaa tai tuotantotilojen rakentamista. Silloinkin, jos investointi tehdään yksittäiselle tilalle, tuottajaorganisaation on oltava investoinnin haltija. Jos tuottajaorganisaatio esittää toimintaohjelmaansa yksittäisiä tiloja koskevia investointeja, tuottajaorganisaation säännöissä on määrättävä, että jäsenen on palautettava investointi tai sen arvo takaisin tuottajaorganisaatiolle, jos jäsen myöhemmin eroaa tuottajaorganisaatiosta. Lisäksi tuottajaorganisaation ja tuottajan on tehtävä selkeä sopimus investoinnin sijainnista, käytöstä ja ylläpidosta sekä annettava yksityiskohtaiset määräykset menettelyistä siinä tapauksessa, että tuottaja haluaa erota tuottajaorganisaatiosta ja/tai lunastaa investoinnin tuottajaorganisaatiolta. 8.5 Kertasummina korvattavat henkilöstökustannukset Henkilöstökustannusten korvaamista voidaan hakea kertasummina silloin, kun on kyse laadun säilyttämiseksi tehtävästä työstä tai tuotannon suunnittelusta. Laadun säilyttämiseksi tehtävällä työllä tarkoitetaan esimerkiksi tuottajaorganisaatiossa tehtävää työtä tuotteiden laatuvaatimusten valvomiseksi ja yhdenmukaisen laadun varmistamiseksi. Tuotannon suunnittelulla taas pyritään varmistamaan se, että tuotannon ajoittuminen, määrä ja laatu vastaavat kysyntää. Tukikelpoisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä maksimissaan 20 % hyväksytyn toimintarahaston määrästä. Valvonnassa tarkastellaan laadun säilyttämisen toteutumista arvioitaessa seuraavia seikkoja, joiden kaikkien yhtäaikaista täyttymistä ei kuitenkaan edellytetä: palkkakuitit, laadun valvonnassa käytetyn ohjeistuksen olemassaolo, työhön käytetyt tilat ja laitteet sekä mahdolliset kirjalliset dokumentit, esimerkiksi tuottajaorganisaation huomautukset jäsentuottajille laadussa havaituista puutteista. Tuotannon suunnittelun toteutumista valvottaessa huomioidaan palkkatodistukset ja tehty tuotantosuunnitelma. Tuottajaorganisaatio voi hakea yllä mainittuja kustannuksia myös työaikakirjanpidon perusteella, silloin kustannukset eivät rajoitu 20 %:iin toimintaohjelmasta. Tuottajaorganisaation on mahdollista hakea kustannuksia myös siten, että edellä mainittuja kustannuksia (toista tai molempia) haetaan kertasummina ja muita mahdollisia (esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi tehtäviä) työkustannuksia työaikakirjanpidon perusteella Kiinteistöjen osto Kiinteistöjen osto on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan edellyttäen, että

35 riippumattomalta, pätevältä arvioijalta tai asianmukaisesti valtuutetulta viranomaiselta on hankittava todistus siitä, että hankintahinta ei ylitä markkina-arvoa ja että rakennus on kansallisten määräysten mukainen, rakennusta varten ei ole viimeisten 10 vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea, kiinteistöä on käytettävä hallintoviranomaisen päättämään tarkoitukseen ja hallintoviranomaisen päättämän ajan. 8.7 Kokeellisen tuotannon tukikelpoisuus Toimintaohjelmaan sisällytettyihin kokeellista tuotantoa koskeviin toimenpiteisiin voidaan myöntää rahastotukea, jos kokeellinen tuotanto täyttää seuraavat edellytykset: hankkeet parantavat kyseisen tuottajaorganisaation tuotantomenetelmiä, tuotteita tai toimintatapoja taikka kehittävät kokonaan uusia, hankkeet ovat kooltaan rajattuja siten, että ne koskevat vain osaa tuottajaorganisaation tuottajista taikka tiettyjä tuotteita tai tuotemääriä ja hankkeiden tulokset ovat siirrettävissä tuottajaorganisaation muidenkin jäsenten käyttöön. 8.8 Korvausinvestoinnit Korvausinvestoinneilla tarkoitetaan tässä kaikkia investointeja, joilla uusitaan tuottajaorganisaation aiemmin tekemä hankinta riippumatta siitä, onko aiempi investointi sisältynyt organisaation toimintaohjelmiin. Korvausinvestointi voidaan hyväksyä toimintaohjelman kustannukseksi, jos korvattavan investoinnin jäännösarvo vähennetään toimintaohjelmassa esitettävän investoinnin kustannuksista. Jäännösarvo määräytyy korvattavan investoinnin alkuperäisestä hankintahinnasta tehtyjen suunnitelman mukaisten poistojen perusteella. Korvausinvestoinnin on myös kehitettävä organisaation toimintaa. Tuen maksamishakemukseen tulee liittää selvitys korvattavan investoinnin alkuperäisestä hankintahinnasta (meno- ja maksutositteet) ja tuottajaorganisaation kirjanpitolainsäädännön edellyttämä poistosuunnitelma. 8.9 Koulutuskustannukset Hakemuksessa selvitetään keneltä koulutus on ostettu, koulutukseen osallistuneet tuottajaorganisaation jäsenet ja ohjelman sisältö (osallistujalista ja kurssi- tai koulutusohjelma). 35

36 8.10 Kriisinhallinta ja -ehkäisy Kriisinhallintaan ja -ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä on Suomessa sallittu vain satovakuutus. Tuottajaorganisaation tulee hallinnoida toteutettavia satovakuutustoimenpiteitä. Satovakuutus voi kohdistua kaikkiin tuottajiin tai vain osaan tuottajista. Vakuutus voidaan ottaa luonnonkatastrofien, sääolosuhteiden, kasvitautien tai -tuholaisten aiheuttamien vahinkojen varalta. Tukikelpoinen kustannus on vakuutusmaksu Käytetyt koneet ja laitteet Käytettyinä hankittujen koneiden ja laitteiden kustannukset voidaan sisällyttää toimintaohjelmaan seuraavin edellytyksin: koneiden ja laitteiden myyjän on todistettava alkuperä ja vahvistettava, ettei hankintaan ole saatu yhteisön tai kansallista tukea missään vaiheessa edeltävän seitsemän vuoden aikana, käytettyjen koneiden ja laitteiden hinta ei saa ylittää niiden markkina-arvoa ja sen on oltava pienempi kuin vastaavien uusien koneiden ja laitteiden hinta, koneiden ja laitteiden teknisten ominaisuuksien on täytettävä tekniset vaatimukset toimen toteuttamiseksi ja niiden on vastattava asianmukaisia normeja ja standardeja Leasing-vuokraus Leasing-vuokraus on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan vain tavaran nettomarkkina-arvon rajoissa. Muut leasing-sopimukseen liittyvät menot (kuten verot, korko, vakuutusmaksut, vuokranantajan kate) eivät ole tukikelpoisia. Jos leasing-sopimukseen sisältyy osto-optio tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaaren pituinen, tukikelpoinen määrä ei voi ylittää vuokratun omaisuuden markkina-arvoa. Jos leasing-sopimukseen ei sisälly osto-optiota tai jos sopimuksen vähimmäiskestoaika on sopimuksen kohteen elinkaarta lyhyempi, vuokraerien tukikelpoisuus määräytyy suhteessa toimen kestoaikaan. Vuokraajan on kuitenkin osoitettava leasing-sopimus edullisimmaksi tavaksi saada käyttöönsä kyseinen omaisuus. Jos osoittautuu, että vaihtoehtoisella menetelmällä (esimerkiksi perinteisellä vuokrasopimuksella) kustannukset olisivat jääneet pienemmiksi, lisäkustannukset vähennetään tukikelpoisista menoista. Vuokralle ottajan on oltava yhteisön yhteisrahoituksen (rahastotuen) välitön saaja. Vuokralle ottaja voi siis olla vain tuottajaorganisaatio, eivät organisaation yksittäiset jäsenet. 36

37 8.13 Matka- ja majoituskustannusten sekä päivärahojen korvaaminen Kokouksista ja koulutusohjelmista aiheutuvat matkakustannukset ovat tukikelpoisia. Matka- ja majoituskulut hyväksytään toimintaohjelman kustannuksiksi Verohallituksen verovapaista matkakustannusten korvauksista vuosittain annettavassa päätöksessä vahvistettujen määrien mukaisesti. Nämä määrät voi tarkastaa verotoimistosta tai esimerkiksi verohallinnon internet-osoitteesta Hakemukseen liitetään kopio matkalaskusta, josta tulee käydä selville matkan tarkoitus, ja mahdollinen matkaohjelma Menekinedistäminen Toimintaohjelma voi sisältää yleisluonteisia menekinedistämistoimia ja laatumerkkien edistämistoimia. Niiden kustannuksia ei kuitenkaan voi sisällyttää toimintaohjelmaan, mikäli toimenpide saa muutakin julkista rahoitusta. Maantieteelliset maininnat sallitaan menekinedistämistoimissa ainoastaan, jos kyseessä on suojattu alkuperänimitys tai jos maantieteellinen maininta on toissijainen suhteessa pääasialliseen viestiin. Toimintaohjelmaan voidaan sisällyttää tuottajaorganisaation tuote- ja tavaramerkkien edistämisestä aiheutuneita kustannuksia. Sen sijaan tuottajaorganisaatioiden yksittäisten jäsenten tuote- tai tavaramerkkien edistäminen rahastotuella ei ole mahdollista. Tukihakemukseen liitetään näytteet tuotetusta menekinedistämismateriaalista (kuten lehtimainoksista, esitteistä tai muusta vastaavasta materiaalista) ja selvitys toimintarahaston varoilla toteutetuista muista toimista Ostopalvelut Ostopalveluina toteutetuista laajoista toimenpidekokonaisuuksista tulee esittää sopimus tai vastaava todiste Rakentamattoman maan hankinta Rakentamattoman maan hankinta on mahdollista sisällyttää toimintaohjelmaan, jos osto on tarpeen ohjelmaan sisältyvän investoinnin tekemiseksi ja edellyttäen, että maan hankinnalla on välitön yhteys rahoitetun toimen tavoitteisiin, maan hankintamenojen osuus toimen kokonaismenoista ei saa ylittää 10 prosenttia lukuun ottamatta ympäristönsuojelutoimia, riippumattoman, pätevän arvioijan tai asianmukaisesti valtuutetun viranomaisen on todistettava, että maan hankintahinta ei ylitä sen markkina-arvoa Verot Arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. 37

38 8.18 Yleiskustannukset Yleiskustannuksiksi hyväksytään kaksi prosenttia toimintarahaston määrästä (=kaksi prosenttia toimintaohjelman kustannuksista). Yleiskustannuksiin sisältyvät toimintaohjelmaan ja toiminta-rahastoon liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset, vuosikertomusten laatimisesta ja arviointitutkimuksista aiheutuvat kustannukset sekä tilinpitoon ja tilien hallintoon liittyvät kustannukset. Yleiskustannusten aiheutumisperusteista ei tarvitse esittää tositteita tai selvityksiä Ympäristötoimenpiteet Tuottajaorganisaatioita koskevissa yhteisön säädöksissä edellytetään, että toimintaohjelman tulee aina sisältää ympäristötoimenpiteitä, joko kaksi kappaletta tai 10% toimintarahaston arvosta. Kansallisessa strategiassa on lueteltu tukikelpoiset toimenpiteet ja niiden tuen maksun peruste. Tukea ei voida maksaa sellaisille toimille, joista tuottajaorganisaatio tai sen jäsentuottajat saavat muuta julkista tukea tai toimille, jotka ovat pakollisia yhteisön tai kansallisen lainsäädännön perusteella. Tuottajaorganisaatio voi toimintaohjelmassaan esittää esimerkiksi seuraavia toimia: energiatehokkuutta ja uusitutuvien energialähteiden käyttöä parantavat toimenpiteet ympäristökatselmuksen pohjalta esitetyt toimenpiteet biologisten torjuntaeliöiden käyttö kemikaalien vaihtoehtona tarkennettu vedenkäyttö Täydellinen listaus hyväksyttävistä ympäristötoimenpiteistä on kansallisen strategian liitteessä II ympäristötoimenpiteiden kansallinen säännöstö. 38

39 9 Liite 2 - Hyväksytyt tuotteet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 hyväksytyt hedelmä- ja vihannesalan tuotteet on listattu CN-koodien mukaan seuraavasti: CN Tuoreet tai jäähdytetyt tomaatit CN 0703 Sipuli, tuoreet tai jäähdytetyt kepa-, salotti-, valko- ja purjosipuli sekä muut Alliumsukuiset kasvikset CN 0704 Tuore tai jäähdytetty keräkaali, kukkakaali, kyssäkaali ja lehtikaali sekä niiden kaltainen Brassica-sukuinen syötävä kaali CN 0705 Tuoreet tai jäähdytetyt salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit CN 0706 Tuoreet ja jäähdytetyt porkkanat, nauriit, punajuuret, kaurajuuret, mukulasellerit, retiisit ja retikat sekä niiden kaltaiset syötävät juuret CN Tuoreet tai jäähdytetyt kurkut CN 0708 Tuoreet tai jäähdytetyt palkokasvit, myös silvityt CN 0709 Muut tuoreet ja jäähdytetyt kasvikset (mm raparperi), ei kuitenkaan alanimikkeiden , , , , ja kasvikset CN 0802 Muut tuoreet ja kuivatut pähkinät, myös kuorettomat, ei kuitenkaan alanimikkeiden areca- eli betel-pähkinät ja koolapähkinät (colapähkinät) CN Tuoreet jauhobanaanit CN Kuivatut jauhobanaanit CN Tuoreet viikunat CN Ananakset CN Avocadot CN Guavat, mangot ja mangostanit CN 0805 Tuoreet tai kuivatut sitrushedelmät CN Tuoreet, syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet CN 0807 Tuoreet melonit (myös vesimelonit) ja papaija CN 0808 Tuoreet omenat päärynät ja kvittenit CN 0809 Tuoreet aprikoosit, kirsikat, persikat (myös nektariinit), luumut ja oratuomenmarja CN 0810 Muut tuoreet hedelmät CN , CN Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 kuivattuja pähkinöitä CN Sahrami CN Tuore tai jäähdytetty timjami CN Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (origanum vulgare), rosmariini, salvia CN Johanneksenleipä 39

40 Komissioon lähetettävässä vuosiraportissa tuotteet jaotellaan yksityiskohtaisemmin edellä olevan luettelon perusteella. Alle on avattu myös tämä listaus, joka selventää muun muassa muut hedelmät -koodin sisältöä. Osittain listaus on sama kuin yllä. 40 Tuoreet tai jäädytetyt tomaatit Kepasipuli ja salottisipuli Valkosipuli Purjosipuli ja muut Allium-sukuiset kasvit Kukkakaali ja parsakaali Ruusukaali Valko- ja punakaali Muut Brassica-sukuiset syötävät kaalit Keräsalaatti Muut salaatit Salaattisikuri eli suppisikuri Muut sikurit Porkkanat ja nauriit Muut syötävät juurekset Kurkut Pikkukurkut Herneet (Pisum sativum) Pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.) Muut palkokasvit Parsat Munakoisot Ruoti- eli lehtiselleri Agaricus-sukuiset sienet Muut sienet ja multasienet (tryffelit) Paprikat Pinaatti, uudenseelanninpinaatti ja tarhamaltsa Salaattikasvit, muut kuin salaatit (Lactuca sativa) sekä sikurit ja endiivit (Cichorium spp.) Lehtijuurikkaat (mangoldit) ja kardonit Kaprikset Fenkolit Kesäkurpitsat Latva-artisokka Muut vihannekset Mantelit Hasselpähkinät, myös filbertspähkinät (Corylus spp.) Saksanpähkinät Kastanjat (Castanea spp.) Pistaasipähkinät Australianpähkinät ("macadamiapähkinät")

41 Muut pähkinät paitsi alanimikkeeseen kuuluvat areca- eli betel-pähkinät sekä kolapähkinät Tuoreet jauhobanaanit Kuivatut jauhobanaanit Tuoreet viikunat Ananakset Avocadot Guavat, mangot ja mangostanit Appelsiinit Mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat), klementiinit, wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit Pomelot Sitruunat (Citrus limon, Citrus limonum) ja limetit (Citrus aurantifolia, Citrus latifolia) Muut sitrushedelmät Tuoreet syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet Vesimelonit Muut melonit Papaija Omenat Päärynät Kvittenit Aprikoosit Kirsikat Nektariinit Muut persikat Luumut ja oratuomenmarja Mansikat Vadelmat, karhunvatukat, mulperinmarjat ja loganin-marjat Karpalot, puolukat, mustikat ja muut Vaccinium-suvun hedelmät Kiivit Duriot Muut tuoreet hedelmät Sekoitukset, jotka sisältävät yksinomaan nimikkeiden 0801 ja 0802 pähkinöitä Sahrami Tuore tai jäähdytetty timjami Tuore tai jäähdytetty basilika, sitruunamelissa, minttu, mäkimeirami (Origanum vulgare), rosmariini, salvia Johanneksenleipä 41

42 10 Liite 3 Komission luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia Luettelo toimista ja menoista, jotka eivät ole tukikelpoisia komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteen IX mukaan.. 1. Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti seuraavat: kasvinsuojelutuotteet mukaan luettuina integroituun torjuntaan käytettävä materiaali, lannoitteet ja muut panokset; varastointi- ja pakkaamiskustannukset myös osana uusia prosesseja sekä pakkauksista aiheutuvat kustannukset; keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset); toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto), lukuun ottamatta seuraavia: laadunparantamistoimenpiteisiin liittyvät erityiskustannukset. Tukikelpoisia eivät ole milloinkaan (edes varmennetut) sienirihmastot, siemenet ja ei-monivuotiset kasvit, luonnonmukaiseen kasvinsuojeluaineistoon (kuten feromonit ja saalistajat) liittyvät erityiskustannukset riippumatta siitä, käytetäänkö sitä luonnonmukaisessa, integroidussa vai tavanomaisessa tuotannossa, 81 ja 82 artiklassa tarkoitetut ilmaisjakeluun liittyvät kuljetuksen, lajittelun ja pakkaamisen erityiskustannukset, asetuksen (EY) N:o 1234/ c artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ympäristötoimista aiheutuvat erityiskustannukset. Pakkauksien käyttöön ja niistä huolehtimiseen liittyvät kustannukset eivät missään tapauksessa ole tukikelpoisia, luonnonmukaisesta, integroidusta tai kokeellisesta tuotannosta aiheutuvat erityiskustannukset, luonnonmukaisiin siemeniin ja taimiin liittyvät erityiskustannukset mukaan luettuina. Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava perusteet kokeellisen tuotannon tukikelpoisuudelle ottaen huomioon menettelyn tai käsitteen uutuus ja asiaan sisältyvä riski, tämän asetuksen II osastossa tarkoitettujen vaatimusten, kasvien terveyttä koskevien sääntöjen ja jäämien enimmäistasojen noudattamisen varmistamiseen liittyvät erityiskustannukset. Erityiskustannukset ovat lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden kustannusten välisenä erotuksena. Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustellen vahvistaa jokaiselle edellä mainitulle tukikelpoisten erityiskustannusten luokalle kiinteämääräisen kertasumman lisäkustannusten laskemiseksi suhteessa perinteisiin kustannuksiin. 42

43 2. Hallinto- ja henkilöstökustannukset, lukuun ottamatta toimintarahastojen ja -ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä menoja, joihin kuuluvat seuraavat: a. toimintarahastoihin tai -ohjelmiin liittyvät yleiskustannukset, mukaan luettuina hallinto- ja henkilöstökustannukset, raportteihin, arviointitutkimuksiin, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset, jotka katetaan enintään euroon saakka kiinteämääräisellä kertasummalla, joka vastaa enintään kahta prosenttia 64 artiklan mukaisesti hyväksytystä toimintarahastosta ja koostuu sekä EU:n että tuottajaorganisaation maksuosuuksista. Kun kyseessä ovat hyväksytyn tuottajaorganisaatioiden liiton jättämä toimintaohjelma, yleiskustannukset lasketaan laskemalla yhteen kunkin tuottajaorganisaatioiden liiton ensimmäisessä alakohdassa säädetyt yleiskustannukset, joiden enimmäismäärä tuottajaorganisaatioiden liittoa kohden on kuitenkin euroa. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahoituksen todellisiin kustannuksiin, jolloin niiden on määriteltävä tukikelpoiset kustannukset; b. henkilöstökustannukset (myös palkkakulut, jos tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden liitto tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu tytäryritys vastaa niistä suoraan), jotka johtuvat toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on: i. laadun parantaminen tai säilyttäminen tai ympäristön suojeleminen, ii. kaupan pitämisen tason parantaminen. Kyseisten toimenpiteiden toteuttaminen vaatii erityisesti pätevää henkilöstöä. Jos tuottajaorganisaatio käyttää tällaisissa tapauksissa omaa henkilöstöään tai tuottajajäseniä, työhön käytetty aika on todistettava oikeaksi asiakirjoin. Jos jäsenvaltio haluaa tarjota vaihtoehdon sille, että rahoitus rajoitettaisiin todellisiin kustannuksiin, sen on vahvistettava kaikkien edellä tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten osalta ennakolta ja asianmukaisesti perusteltuina kiinteämääräiset kertasummat, joiden enimmäismäärä on 20 prosenttia hyväksytystä toimintarahastosta. Tätä prosenttiosuutta voidaan korottaa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Kyseisten kiinteämääräisten kertasummien hakemiseksi tuottajaorganisaatioiden on esitettävä todisteet toimen toteuttamisesta jäsenvaltiota tyydyttävällä tavalla; c. tuottajaorganisaatioiden yhteensulautumisesta tai hankinnasta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset sekä ylikansallisten tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden ylikansallisten liittojen perustamisesta aiheutuvat oikeudelliset ja hallintokustannukset; tuottajaorganisaatioiden tämän seikan osalta teettämät toteutettavuustutkimukset ja pyytämät ehdotukset. 3. Muut kuin kriisinehkäisyyn ja -hallintaan liittyvät tulo- tai hintalisät. 4. Muut kuin III osaston III luvun 6 jaksossa tarkoitettuihin satovakuutustoimenpiteisiin liittyvät vakuutuskustannukset. 5. Ennen toimintaohjelman käynnistämistä toteutettuja toimia varten otettujen, muiden kuin 48 artiklan 4 kohdassa, 49 artiklan 3 kohdassa ja 74 artiklassa tarkoitettujen lainojen takaisinmaksu. 43

44 6. Rakentamattoman maan hankinta, paitsi jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuulumattoman investoinnin suorittamiseksi, siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista; asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa prosenttiosuus voi olla suurempi ympäristönsuojeluun liittyvien toimien osalta. 7. Kokouksista ja koulutusohjelmista aiheutuvat kustannukset, eivät kuitenkaan toimintaohjelmaan liittyvät kustannukset, mukaan luettuina tapauksen mukaan osallistujien päivärahat ja matka- ja majoituskulut kiinteämääräisesti. 8. Tuottajaorganisaation jäsenten unionin ulkopuolella tuottamiin määriin liittyvät toimet tai kustannukset. 9. Toimet, jotka voivat vääristää kilpailua tuottajaorganisaation muun taloudellisen toiminnan kannalta. 10. Käytetyt laitteet ja välineet, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella seitsemän viime vuoden kuluessa. 11. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun, lukuun ottamatta seuraavia: a. investoinnit sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuihin kuljetusvälineisiin; tuottajaorganisaation on ostohetkellä annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle asianmukaiset todisteet siitä, että investointia käytetään ainoastaan sisäiseen kuljetukseen; b. kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyvät ajoneuvojen lisälaitteet. 12. Vuokraus ostamisen vaihtoehtona, paitsi taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, kun asiasta esitetään jäsenvaltiota tyydyttävät todisteet. 13. Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset. 14. Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset lukuun ottamatta seuraavia: a. leasing-vuokraus tavaran nettomarkkina-arvon rajoissa ja asetuksen (EY) N:o 1974/ artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetyin edellytyksin; b. sellaisten käytettyjen laitteiden ja välineiden leasing-vuokraus, joille ei ole myönnetty unionin tai kansallista tukea seitsemän viime vuoden kuluessa. 15. Yksittäisten kaupallisten merkkien ja maantieteellisiä viitteitä sisältävien merkkien menekinedistäminen lukuun ottamatta seuraavia: tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden liiton ja 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevan tytäryrityksen tuote-/tavaramerkit, yleisluonteiset menekinedistämistoimet ja laatumerkkien edistämistoimet, kustannukset, jotka liittyvät menekinedistämisviestien painamiseen jommankumman edellisen luetelmakohdan mukaisiin pakkauksiin tai merkkeihin, sillä edellytyksellä, että tästä säädetään toimintaohjelmassa. 44

45 Maantieteelliset nimet sallitaan ainoastaan, jos a. ne ovat neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 ( 1 ) soveltamisalaan kuuluvia suojattuja alkuperänimityksiä tai suojattuja maantieteellisiä merkintöjä; tai b. ne ovat toissijaisia suhteessa pääasialliseen viestiin kaikissa niissä tapauksissa, joissa a alakohdan säännöstä ei sovelleta. Yleisluonteisiin menekinedistämistoimiin ja laatumerkkien edistämistoimiin liittyvässä menekinedistämisaineistossa on oltava Euroopan unionin tunnus (ainoastaan, jos kyseessä on visuaalinen media), ja siihen on sisällyttävä seuraava kuvateksti: Euroopan unionin tuella rahoitettu kampanja. Tuottajaorganisaatiot, tuottajaorganisaatioiden liitot ja 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevat tytäryritykset eivät saa käyttää tuote-/tavaramerkkiensä menekinedistämisessä Euroopan unionin tunnusta. 16. Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimiin tai menoihin liittyvät aliurakka- tai ulkoistamissopimukset. 17. Arvonlisävero, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua arvonlisäveroa, jota ei palauteta. 18. Kansalliset tai alueelliset verot tai veronluonteiset maksut. 19. Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettavana suorana tukena. 20. Sellaisten kiinteistöjen hankinta, jotka on ostettu unionin tai kansallisella tuella kymmenen viime vuoden kuluessa. 21. Investoinnit yhtiöiden osakkeisiin, jos investointi on taloudellinen investointi, lukuun ottamatta investointeja, jotka vaikuttavat myönteisesti toimintaohjelman tavoitteiden toteutumiseen. 22. Muiden osapuolten kuin tuottajaorganisaatioiden tai niiden jäsenten, tuottajaorganisaatioiden liittojen tai niiden tuottajajäsenten tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevien tytäryritysten aiheuttamat kustannukset. 23. Investoinnit tai senkaltaiset toimet, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation tai tuottajaorganisaatioiden liiton tai niiden tuottajajäsenten tai 50 artiklan 9 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevien tytäryritysten tiloilla ja/tai toimitiloissa. 24. Tuottajaorganisaation unionin ulkopuolelle ulkoistamat toimenpiteet. 45

46 11 Liite 4 - Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1234/2007, annettu 22 päivänä lokakuuta 2007, maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus). Koonnos. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä vihannes- ja jalostealan osalta. Koonnos. Komission asetus (EY) N:o 796/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Komission asetus (EY) N:o 1848/2006, annettu 14 päivänä joulukuuta 2006, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen yhteydessä esiintyvistä sääntöjenvastaisuuksista ja aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän järjestämisestä ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 595/91 kumoamisesta. Laki (999/2012) maataloustuotteiden markkinajärjestelystä. Korkolaki (633/1982). Valtioneuvoston asetus (522/2013) hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotuesta. Maa- ja metsätalousministeriön asetus (481/2008) hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioista. 46

47 47

HAKUOPAS. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot

HAKUOPAS. Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot HAKUOPAS Hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiot Sisältö 2 Yhteystiedot... 5 1 Johdanto... 6 2 Tuottajaorganisaation hyväksyminen... 7 2.1 Hyväksymisen yleiset edellytykset... 7 2.2 Hakemus tuottajaorganisaation

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

HAKUOHJEET. nro 353 HEDELMÄN- JA VIHANNESTUOTTAJAORGANISAATIOIDEN HYVÄKSYMINEN. Yleistä

HAKUOHJEET. nro 353 HEDELMÄN- JA VIHANNESTUOTTAJAORGANISAATIOIDEN HYVÄKSYMINEN. Yleistä HAKUOHJEET nro 353 HEDELMÄN- JA VIHANNESTUOTTAJAORGANISAATIOIDEN HYVÄKSYMINEN Yleistä Lomakkeella haetaan hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden hyväksymistä. Hyväksyminen perustuu neuvoston asetukseen

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osk ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja talouden tukemiseksi harjoittaa mainostoimistopalveluja.

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Ohje 1 (5) 11.3.2013 OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Yleistä Maksuhakemuslomaketta käytetään haettaessa laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueille (1186/2009, jäljempänä

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY

NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY NURMIJÄRVEN KUNNAN LIIKUNTALAUTAKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ AVUSTUKSEN MÄÄRITTELY 1 Nurmijärven kunnan liikuntalautakunta jakaa vuosittain lautakunnan johtosäännön 4 :n 2. kohdan mukaisesti avustuksia paikallisen

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Matkustusohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Matkustusohjesääntö 11.11.2014 Sivu 1 / 4 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan matkustusohjesääntö 1 Soveltaminen Sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

LUKU I YHDISTYSASEMA

LUKU I YHDISTYSASEMA 1/8 1 Yleistä LUKU I YHDISTYSASEMA Tässä ohjesäännössä esitetyt oikeudet ja velvollisuudet koskevat sellaisia yhdistyksiä, joille Tamy on myöntänyt Tamyn piirissä toimivan yhdistyksen aseman. Yhdistysaseman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hirsitaloteollisuus r.y. ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015

Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Ryhmärakennuttamiseen varattujen tonttien hakeminen jatkuvan tonttihaun kautta / hakuehdot 10.6.2015 1 Hakukohteet Jatkuvaan tonttihakuun on siirretty neljä ryhmärakennuttamiseen tarkoitettua tonttia

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ

VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI. Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ VÄLIAIKAINEN KANSALLINEN TUKI Tukihakemukseen 428 liitettävän laskelman täyttöohje YLEISTÄ Liitelaskelman avulla selvitetään hakijan tukikelpoisuus väliaikaiseen kansalliseen tukeen ja sen korotukseen

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO

1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO 1. TALOUSHALLINNON VASTUUNJAKO AINEJÄRJESTÖSSÄ Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry YHDISTYKSEN KOKOUS vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006 ASIA HAKIJA Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo Iskalan pengerrysyhtiö

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

Yritystukien haku 2014-2020

Yritystukien haku 2014-2020 Yritystukien haku 2014-2020 Sähköinen asiointi Janakkala 2.3.2015 Kari Palvaila, rahoitusasiantuntija Hämeen ELY-keskus Sivu 1 2.3.2015 Esityksen sisältö: Tuen hakeminen Hakemuksen vireilletulo Toimenpidesuunnitelman

Lisätiedot

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OPET hankkeen loppuseminaari 5.11.2014 Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT RAKENNUSLAUTAKUNTA 03.12.2009 34 PIEKSÄMÄEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto

VYY:n järjestökoulukset. Kirjanpito ja taloushallinto VYY:n järjestökoulukset Kirjanpito ja taloushallinto SISÄLTÖ Lainsäädännön asettamat velvoitteet Kirjanpito Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminnantarkastus Materiaalin säilytys Vahingonkorvausvelvollisuus

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä.

Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. PALVELUSETELI Tuen myöntämisen kriteerit Tavoite Kenelle Palvelusetelijärjestelmän tavoitteena aktivoida yrityksiä kehittämiseen ja lisätä yksityisten palvelujen käyttöä. Entisen Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA 1(5) MÄÄRÄYS Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 Voimassaoloaika 2.7.2015-31.12.2023 MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA Maaseutuvirasto

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

HAKUOPAS. Oliiviöljyalan tuontitodistukset

HAKUOPAS. Oliiviöljyalan tuontitodistukset HAKUOPAS Oliiviöljyalan tuontitodistukset Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ja ohjeita Sisältö Yhteystiedot...3 1. Yleistä...4 2. Yleistä tuontitodistusten hakemisesta, myöntämisestä ja palauttamisesta...4

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot