Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere

Transkriptio

1 Päätösten, ohjelmien ja strategioiden maaseutuvaikutusten arviointi Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere Hanna-Mari Kuhmonen

2 Esityksen sisältö Maaseutuvaikutusten arvioinnin lähtökohdat, tarkoitus ja toteuttaminen Tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle tutkimusten, kehittämisohjelmien ja puolueiden näkökulmasta Esimerkkejä maaseutuvaikutusten arvioinnista valmisteluprosessien osana eri tasoilla

3 Arvioinnin lähtökohdat (1/2) Maaseudulla päätösten vaikutukset ovat usein erilaiset kuin keskuksissa maaseudun erityispiirteiden (mm. harva asutus ja pitkät etäisyydet) seurauksena Maaseudun erityispiirteitä ja päätösten maaseutuvaikutuksia otetaan liian vähän huomioon päätöksiä valmisteltaessa ja toteutettaessa tarve vaikutusarvioinnille ja käytännön työkalulle sen toteuttamiseksi Monissa maissa on jo käytössä toimivia malleja maaseutuvaikutusten arvioinnin toteuttamiselle (mm. Kanadassa, Englannissa ja Pohjois-Irlannissa)

4 Arvioinnin lähtökohdat (2/2) Maaseutuvaikutusten arviointi on keskeistä laajassa maaseutupolitiikassa kaikilla tasoilla; myönteisten maaseutuvaikutusten vahvistaminen kielteisten maaseutuvaikutusten ehkäiseminen EU muut alueet YTR Kansallinen kaupungit tavoite 2 -alue tavoite 1 -alue Alueellinen kaupunkien läh. maaseutu ydinmaaseutu kaupunkiseudut harvaan asuttu maaseutu Paikallinen taso taajamat maaseutukunnat / seutukunnat maaseutu (hajaasutusalue)

5 Maaseutuvaikutusten arviointi

6 Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että politiikoissa otetaan huomioon vaikutukset maaseutuun ja maaseudun kehittämisen tavoitteisiin jo ennen päätöksentekoa varmistaa, että päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon maaseudulla asuvien, työskentelevien ja vapaa-aikana oleskelevien ihmisten olosuhteet ja tarpeet lisätä tasa-arvoa kaupunki-maaseutu-ulottuvuudella parantaa päätöksentekoa ehkäistä haitallisia maaseutuvaikutuksia ja vähentää niistä aiheutuvien ylimääräisten tukitoimien tarvetta lisätä tietoisuutta maaseutukysymyksissä

7 Arvioinnin toteuttaminen Osana olemassa olevia prosesseja (päätöksenteon valmistelua, toteuttamista ja seurantaa) Päätöksenteon valmistelu; vaikutusarvioinnit / ennakkoarviointi ml. maaseutuvaikutusten arviointi Päätös Toimeenpanon käynnistäminen Toimeenpano; jatkuva arviointi / väliarviointi ml. maaseutuvaikutusten arviointi Seuranta; loppuarviointi ml. maaseutuvaikutusten arviointi Erilaiset maaseututyypit tulee ottaa arvioinnissa huomioon vaikutukset laadultaan ja voimakkuudeltaan erilaisia eri alueilla ja eri puolilla maata (harvaan asutun maaseudun näkökulma on keskeinen, koska siellä vaikutukset ovat kaikkein merkittävimmät)

8 Tarkistuslista arvioinnin tukena Tarkistuslistan asiakokonaisuudet: 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen ja innovaatiot 3. Maaseutuasuminen ja palveluiden järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, kansalaisten osallistuminen ja paikallisten olosuhteiden huomioon ottaminen arviointi

9 Tutkimuksissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (1/2) Leinamo (2010) tarkasteli tutkimuksessaan vuosina toteutettujen 45 maaseutu-kaupunkikuntaliitoksen toteutumista. Maaseutukatsauksen 2011 laatimisen yhteydessä toteutetussa kansalaiskyselyssä selvitettiin maaseudun asukkaiden näkemyksiä kuntaliitoksista. (Ponnikas ym ) YTR:n arviointi (YTR 2/2012): Maaseutuvaikutusten arvioinnin menettelytavan kehittämistä ja levittämistä kannattaa edelleen jatkaa. Suunniteltaessa muutoksia kuntarakenteeseen maaseutuvaikutusten arvioinnin tekeminen on erityisen suotavaa. 9

10 Tutkimuksissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (2/2) Kokemukset osoittavat, että tarvitaan työkalua, joka auttaa ottamaan huomioon maaseutunäkökulman. Näin voidaan parantaa maaseudun asukkaiden, yrittäjien ja toimijoiden asemaa ja tyytyväisyyttä. Pitkällä tähtäyksellä tämä on välttämätöntä kestävien ja oikeudenmukaisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. 10

11 Kehittämisohjelmissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (1/5) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (luonnos): Maaseutuvaikutuksia arvioidaan kuntaliitosselvityksiä, liittymissopimuksia ja yhteistoiminta-alueita sekä seurakuntarajauksia valmisteltaessa. Arviointi tehdään kylien lähtökohdista käsin. Kyläyhdistykset ja seurakunnat ovat aloitteellisia arviointiprosessin käynnistämisessä. (Kyläyhdistykset, Suomen kylätoiminta ry, seurakunnat, kunnat, Kuntaliitto) Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota harvaan asuttuun maaseutuun. (ministeriöt, aluehallinto, kunnat)

12 Kehittämisohjelmissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (2/5) Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma : Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä ja liittymissopimuksia sekä yhteistoiminta-alueiden valmistelua. Tietoa hyvistä toimintatavoista levitetään ja järjestetään asiaan liittyvää koulutusta. Menetelmän kehittämistä jatketaan. (VM, YTR, kunnat, Kuntaliitto) Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattisesti osaksi päätöksenteon valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun erityispiirteet ja päätösten vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota harvaan asuttuun maaseutuun. (ministeriöt, aluehallinto, kunnat)

13 Kehittämisohjelmissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (3/5) Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä ( ): Parannetaan maaseutunäkökulman huomioon ottamista kaikessa alueellisia vaikutuksia sisältävässä päätöksenteossa. (YTR, ministeriöt, aluehallinto, kunnat, KL.) Maaseutuvaikutusten arviointi sisällytetään keskushallinnossa ja aluetasolla ennakkotoimena kaikkeen sellaiseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia. Maaseutuvaikutusten arviointi liitetään osaksi kuntaliitosselvityksiä ja liittymissopimuksia. (YTR, ministeriöt, aluehallinto, kunnat, KL)

14 Kehittämisohjelmissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (4/5) Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle ( ): Hallitus suosittelee, että ministeriöt käyttävät maaseutuvaikutusten arviointityökalua päätösten ja politiikkojen valmistelussa muiden vaikutusarviointien rinnalla silloin, kun päätöksellä/politiikalla on alueellisia vaikutuksia. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä valmistelee arviointityökalun ja seuraa sen käyttöönottoa ministeriöissä. Eduskunnan kannanotto selontekoon ( ): Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa valtiontaloudellisessa suunnittelussa huomioon maaseudun kehittämisen edellyttämät voimavaratarpeet ja ryhtyy toimenpiteisiin toimivamman yhteistyön luomiseksi eri hallinnonalojen viranomaisten välille saattaen samalla maaseutuvaikutusten arvioinnin ennakkotoimeksi kaikkeen sellaiseen kansalliseen päätöksentekoon, jolla on alueellisia vaikutuksia.

15 Kehittämisohjelmissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle (5/5) Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (toimenpide 138): Maaseutuvaikutusten arviointi otetaan systemaattiseksi osaksi politiikkojen valmistelua ja toteuttamista eri tasoilla siten, että maaseudun erityispiirteet ja politiikkojen vaikutukset maaseutuun otetaan aidosti huomioon politiikkoja valmisteltaessa ja toteutettaessa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti harvaan asuttuun maaseutuun, maaseutuasumiseen ja elinkeinotoimintaan (ml. mikroyritykset) liittyviin kysymyksiin (ministeriöt, aluehallinto, kunnat)

16 Puolueissa tunnistettu tarve maaseutuvaikutusten arvioimiselle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän neuvottelukierros 2013: Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien, Keskustan, Perussuomalaisten ja Vihreiden neuvottelussa käsiteltiin maaseutuvaikutusten arviointia maaseutuvaikutusten arviointi koetaan tärkeäksi osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa ja käytäntö tulisi nivoa entistä tiiviimmin mukaan eri prosesseihin käyttökelpoinen työkalu päätöksentekijöiden avuksi ja onnistuneiden päätösten tueksi Kristillisdemokraattien maaseutuohjelma (2011): Maaseutuvaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi kunnallista päätöksentekoa. 16

17 Esimerkkejä maaseutuvaikutusten arvioinnista valmisteluprosessien osana Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma (alueiden arviot sektoripolitiikkojen maaseutuvaikutuksista) Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) (osana ennakkoarviointia) Kainuun maakuntaohjelma (osana SOVAprosessia) Keski-Suomen maakuntaohjelma ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma UusiKunta-kuntaliitosvalmistelu Päijät-Hämeessä 2010 Uusi Lohja kuntaliitosvalmistelu 2011

18 Arvioinnin hyödyntäminen aluehallinnossa Maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan 1) edistää laajan maaseutupolitiikan tehokasta toteuttamista maakuntatasolla 2) tukea maakunnallisen maaseutustrategian toteuttamista Luontevaa toteuttaa SOVAn rinnalla; esim. rakennerahastojen alueellisten suunnitelmien valmistelu ohjelmakaudelle Haasteena saada eri toimijatahot sitoutumaan menetelmän käyttöön

19 Case: Keski-Suomi (1/6) Lähde: Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus MYR:n maaseutujaostolla rooli alueen maaseutupoliittisena tahdonmuodostajana Maaseutuvaikutusten arvioinnista keskusteltiin ensimmäisen kerran jaostossa syksyllä 2008 Jaosto päätti joulukuussa 2009 suosittaa arvioinnin käyttöönottoa Keski-Suomessa, mutta ei halunnut itse ottaa vastuuta arvioinnin suorittamisesta, vaan esitti sen vastuuttamista laajennetulle YVA-ryhmälle YVA-ryhmän resurssit eivät mahdollistaneet kopin ottamista

20 Case: Keski-Suomi (2/6) Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman maaseutuvaikutusten arviointi keväällä 2010 tehtiin vapaaehtoisten jaoston jäsenten ja muiden kiinnostuneiden kanssa. Vuoden 2010 aikana jaosto tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin ja halusi sitoutua arvioinnin suorittamiseen -> Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman maaseutuvaikutusten arviointi syksyllä 2010.

21 Case: Keski-Suomi (3/6) Kokemuksia ensimmäisistä arvioinneista Arvioinnissa ei käytetty virallista arviointikehikkoa, koska sen käyttö koettiin hankalaksi ja työlääksi. Tosin arvioinnissa puututtiin samoihin asioihin, joita työkalussakin nostettiin esille. Arviointia tehtiin vapaamuotoisesti pohtimalla maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä maaseudun kannalta. Huomiot koottiin tekstiksi + taulukkoon, jolla muitakin vaikutuksia arvioitiin. 21

22 Case: Keski-Suomi (4/6) Todettiin, että arviointi olisi pitänyt tehdä jo vähän aikaisemmassa vaiheessa, jotta se olisi ollut aidosti osa suunnitteluprosessia. Tämä todettiin myös arviointilausumissa. Toteuttamissuunnitelmasta käyty arviointikeskustelu oli todella hyvä ja maaseutunäkökulmaa monella tapaa esille nostava. Totsun arviointi on kirjattu sellaisenaan ko. asiakirjaan: totsu pdf. 22

23 Case: Keski-Suomi (5/6) Muita havaintoja ja kokemuksia Tärkeintä on se, että arviointien tulokset saadaan aidosti hyödyttämään maaseutua eli että ne otetaan todesta ja vaikuttavat käytännön toimintaan -> seurantaan panostettava jatkossa! Arvioinnin suorittaminen on hankalaa, jos käsiteltävä ohjelma on kovin yleisellä tasolla. Jos ohjelma ei sinällään sulje pois mitään maaseudun kehittämiseen liittyvää, mutta ei niitä erikseen tunnistakaan, niin on vaikeaa saada otetta asiaan. 23

24 Case: Keski-Suomi (6/6) Muita havaintoja ja kokemuksia Arviointi on tehtävä riittävän ajoissa, jotta se olisi aidosti osa suunnitteluprosessia. Syksyllä 2012 totsun maaseutuvaikutusten arviointi tehtiin jo luonnosvaiheessa siten, että esitettiin kommentit ja muutosehdotukset suoraan asiakirjan tekstiin (ei erillistä lausumaa, vaan tekstin muokkaus maaseutuystävällisemmäksi). YTR:n kehittämän arviointityökalun käyttö on osoittautunut hankalaksi/työlääksi, jonka vuoksi ELYkeskuksessa siitä on tehty tiivistetty versio (2 x A4). Käytännössä arviointia tehdään edelleen vapaamuotoisten keskustelujen kautta. 24

25 Miten maaseutuvaikutusten arviointia voidaan hyödyntää kuntaliitosten valmistelussa ja toteuttamisessa? (1/2) Case: UusiKunta (yhdeksän kunnan suunniteltu liitos Lahden seudulla) Case: Uusi Lohja (neljän kunnan suunniteltu liitos) Maaseutuvaikutusten arviointiprosessi käynnistettiin kummassakin tapauksessa asiantuntijatyöpajalla, kokoonkutsujana kyläyhdistys 25

26 Miten maaseutuvaikutusten arviointia voidaan hyödyntää kuntaliitosten valmistelussa ja toteuttamisessa? (2/2) Työpajaan osallistui suunnitellun suurkunnan alueen virkamiehiä, luottamushenkilöitä sekä maaseudun kehittäjiä kylistä ja Leadertoimintaryhmistä. Tarkasteltavina teemoina olivat palvelujen järjestäminen, yhdyskuntarakenne ja elinkeinopolitiikka sekä demokratia ja identiteetti. 26

27 Millaisia haasteita maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöön liittyy? (1/2) Kuka ottaa vastuun arviointiprosessin käynnistämisestä ja eri osapuolien koolle kutsumisesta? Kuka ottaa arviointiprosessissa omistajuuden ja huolehtii siitä, että maaseutunäkökulma tulee huomioitua eri vaiheissa prosessin edetessä kunnan keskeisiä päätöksiä tehtäessä ja asiakirjoja valmisteltaessa? 27

28 Millaisia haasteita maaseutuvaikutusten arvioinnin käyttöön liittyy? (2/2) Kuinka varmistetaan, että määräaikaisen yhdistymissopimuksen päätyttyä maaseutunäkökulma otetaan huomioon käytännön ratkaisuja tehtäessä? Kuinka varmistetaan, että uuden kunnan strategiassa tunnistetaan erilaisten maaseutualueiden kunnalle tuomat voimavarat ja mahdollisuudet sekä otetaan huomioon maaseudulla asuvien ihmisten, yritysten ja yhteisöjen tarpeet ja olosuhteet? 28

29 Maaseutuvaikutusten arviointi auttaa näkemään asiat pintaa syvemmältä. Kiitos! 29