OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
|
|
- Paavo Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 4 TAVARAMERKKIASETUKSEN 8 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT OIKEUDET Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 1
2 Sisältö 1 Johdanto Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan rakenne Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan edellytykset Väitteentekijän välittömät oikeudet Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvat oikeudet Johdanto Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut yritysten tunnukset Toiminimet ja kaupalliset merkit Yhtiönimet Verkkotunnukset Julkaisujen nimet Maantieteelliset merkinnät Unionin lainsäädännöstä johtuvat aikaisemmat oikeudet Jäsenvaltioiden lainsäädännöstä johtuvat aikaisemmat oikeudet Kansainvälisistä sopimuksista johtuvat aikaisemmat oikeudet Suojatun maantieteellisen merkinnän antaman suojan laajuus Käyttöä koskevat vaatimukset Kansalliset käytännöt Eurooppalaiset käytännöt: liike-elämässä käytetyt merkit, joiden vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen Liike-elämässä käytetyt merkit Merkin vaikutusalue Aikaisempi oikeus Suojan laajuus Todisteet ja todistelua koskevat vaatimukset TAULUKKO KANSALLISISTA OIKEUKSISTA, JOTKA KATSOTAAN TAVARAMERKKIASETUKSEN 8 ARTIKLAN 4 KOHDAN MUKAISIKSI AIKAISEMMIKSI OIKEUKSIKSI Benelux-maat Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Belgia Luxemburg Alankomaat 35 2 Bulgaria Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Tšekin tasavalta Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 2
3 4 Tanska Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Saksa Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Viro Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Irlanti Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Kreikka Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Espanja Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Ranska Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Kroatia Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Italia Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Kypros Rekisteröimättömät tavaramerkit Latvia Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Liettua Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Unkari Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 3
4 16.1 Rekisteröimättömät tavaramerkit Malta Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Itävalta Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Puola Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Portugali Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Romania Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Slovenia Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Slovakia Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Suomi Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Ruotsi Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Yhdistynyt kuningaskunta Rekisteröimättömät tavaramerkit Muut liike-elämässä käytetyt merkit Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 4
5 1 Johdanto Yhteisön tavaramerkkijärjestelmän ja kansallisten lakien välinen suhde perustuu rinnakkaisolon periaatteeseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhteisön tavaramerkkijärjestelmä ja kansalliset lait ovat olemassa ja niitä sovelletaan rinnakkain. Merkin haltija voi suojata merkkinsä sekä yhteisön tavaramerkillä että kansallisella tavaramerkillä yhdessä (tai useammassa) jäsenvaltiossa. Rinnakkaisolon periaatteella tarkoitetaan myös sitä, että yhteisön tavaramerkkijärjestelmä ottaa aktiivisesti huomioon kansallisten oikeuksien merkityksen ja niiden antaman suojan laajuuden. Mikäli yhteisön tavaramerkkien ja kansallisten tavaramerkkien tai muiden kansallisten oikeuksien välille syntyy ristiriitoja, ei ole olemassa keskinäistä hierarkiaa, jonka perusteella voitaisiin määrittää, mitä järjestelmää sovelletaan ensisijaisesti, vaan tällaisiin ristiriitoihin sovelletaan etuoikeuden periaatetta. Mikäli tapaukseen sovellettavat vaatimukset täyttyvät, aikaisemmat kansalliset tavaramerkit tai muut kansalliset oikeudet voivat estää tai mitätöidä myöhemmän yhteisön tavaramerkin rekisteröinnin. Vaikka tavaramerkkidirektiivi ja sen täytäntöönpano ovat yhdenmukaistaneet rekisteröityjä tavaramerkkejä koskevat lait, vastaavia yhdenmukaistamistoimia ei ole toteutettu EU:n tasolla rekisteröimättömien tavaramerkkien tai useimpien muiden vastaavien aikaisempien oikeuksien osalta. Oikeuksiin, joita ei ole yhdenmukaistettu, sovelletaan pelkästään kansallisia lakeja. Aikaisemmat oikeudet, joihin voidaan vedota viraston menettelyissä, on määritetty tavaramerkkiasetuksen seuraavissa kohdissa: tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa rajoitetaan suojan laajuus väitemenettelyssä aikaisempiin rekisteröimättömiin tavaramerkkeihin tai muihin liike-elämässä käytettyihin merkkeihin, joiden vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen; tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 2 kohdan a d alakohdassa laajennetaan oikeutta vedota mahdollisiin aikaisempiin oikeuksiin mitätöintimenettelyssä 8 artiklan 4 kohdassa mainittujen lisäksi myös muihin aikaisempiin oikeuksiin, erityisesti nimeä koskeviin oikeuksiin, kuvaa koskeviin oikeuksiin, tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin; tavaramerkkiasetuksen 111 artiklassa täydennetään oikeuksia, joihin voidaan vedota väitemenettelyssä, ja säädetään, että paikallisesti vaikuttavien oikeuksien, jotka eivät siis täytä 8 artiklan 4 kohdan vaatimusta, jonka mukaan merkin vaikutusalueen on oltava laajempi kuin paikallinen, perusteella voidaan kieltää yhteisön tavaramerkin käyttö, vaikka niiden perusteella ei voida estää yhteisön tavaramerkin rekisteröintiä. Ohjeiden tässä osassa käsitellään vain tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja mukaisia aikaisempia oikeuksia. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 5
6 2 Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan rakenne Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohta: Rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun liike-elämässä käytetyn merkin, jonka vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen, haltijan vastustuksesta tavaramerkille haettua rekisteröintiä ei myönnetä, jos ja siltä osin kuin tähän merkkiin sovellettavan yhteisön lainsäädännön tai jäsenvaltion oikeuden mukaan: a) oikeus merkkiin on saatu ennen päivää, jona yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty tai jona yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemukselle on vaadittu etuoikeutta; b) merkin haltijalla on oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetaan, että 8 artiklan 2 kohdan mukaisten aikaisempien tavaramerkkien lisäksi myös rekisteröimättömiin tavaramerkkeihin ja muihin jäsenvaltiotasolla suojattuihin merkkeihin, joita käytetään yritysten tunnuksina ja joiden vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen, voidaan vedota väitemenettelyssä sillä edellytyksellä, että kyseisten oikeuksien haltijoilla on oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohta ei sisällä nimenomaista tai kattavaa luetteloa oikeuksista, joihin kyseisen säännöksen nojalla voidaan vedota, vaan siinä kuvataan yleisesti laaja joukko oikeuksia, joihin voidaan mahdollisesti vedota tavaramerkkihakemusta koskevassa väitemenettelyssä. Näin ollen 8 artiklan 4 kohtaa voidaan pitää yleisluonteisena kokoomasäännöksenä sellaisten väitteiden osalta, jotka perustuvat rekisteröimättömään tavaramerkkiin tai muuhun liike-elämässä käytettyyn merkkiin. Laajaan aikaisempien oikeuksien joukkoon, joihin voidaan vedota tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla, sovelletaan kuitenkin useita rajoituksia: oikeuden haltijalla on oltava oikeus sen käyttöön, oikeuden vaikutusalueen on oltava laajempi kuin paikallinen, oikeuteen sovellettavan kansallisen lain on suojattava kyseinen oikeus myöhemmän tavaramerkin käyttämistä vastaan ja oikeus on täytynyt myöntää ennen päivää, jona yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemus on jätetty kyseiseen merkkiin sovellettavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan. Vaatimuksella, jonka mukaan merkin vaikutusalueen on oltava laajempi kuin paikallinen, pyritään rajoittamaan mahdollisten väitteen perustana toimivien rekisteröimättömien oikeuksien määrää ja siten estämään yhteisön tavaramerkkijärjestelmän romahtaminen tai halvaantuminen sen johdosta, että virastolle tulvisi väitteitä, joiden perustana käytetään suhteellisen vähäpätöisiä oikeuksia. Vaatimus siitä, että merkillä on oltava kansallinen suoja, on katsottu tarpeelliseksi, koska rekisteröimättömiä kansallisia oikeuksia on vaikea yksilöidä ja koska niitä koskevia lakeja ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla. Näin ollen kyseisten merkkien suojan laajuuden voivat määrittää vain kansalliset aikaisempia merkkejä koskevat lait. Vaikka vaatimuksia, joiden mukaan merkkiä on käytettävä liike-elämässä ja merkin vaikutusalueen on oltava laajempi kuin paikallinen, on tarkoitettu tulkittavan yhteisön Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 6
7 lainsäädännön puitteissa (eli eurooppalaisten käytäntöjen mukaisesti), kansallisia lakeja sovelletaan silloin, kun arvioidaan, tunnustaako ja suojaako kansallinen lainsäädäntö tietyn oikeuden, onko oikeuden haltijalla oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen ja mitkä kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset oikeuden on täytettävä, jotta sitä voitaisiin käyttää. Tämän dualistisen järjestelmän johdosta viraston on sovellettava sekä tavaramerkkiasetuksen asiaa koskevia säännöksiä että väitteen perustana olevaan aikaisempaan oikeuteen sovellettavia kansallisia lakeja. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan perusteella sovellettavan kaksiportaisen tutkinnan johdosta kyseinen säännös, joka toimii yhteisön lainsäädännön ja kansallisten lakien välisenä linkkinä, on luonteeltaan sekamuotoinen. 3 Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan edellytykset Jotta väitteentekijä voi vedota tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan, seuraavien edellytysten on täytyttävä: a) väitteentekijän on oltava rekisteröimättömän tavaramerkin tai muun liikeelämässä käytetyn oikeuden haltija; b) käytetyn merkin vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen; c) oikeus merkkiin on saatu ennen päivää, jona yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty merkkiin sovellettavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan; d) merkin haltijalla on oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen merkkiin sovellettavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan. 3.1 Väitteentekijän välittömät oikeudet Euroopan unionin jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät sisältävät lukuisia keinoja estää myöhempien merkkien käyttäminen liike-elämässä käytettyjen aikaisempien merkkien perusteella. Jotta tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaa voitaisiin soveltaa, aikaisemmalla merkillä on oltava tietty omistaja tai tietty käyttäjäryhmä, jolla on merkkiin merkin haltijan oikeuksia vastaavat oikeudet, joiden perusteella käyttäjä voi estää muita käyttämästä merkkiä lainvastaisesti. Tämä edellytys johtuu siitä, että 8 artiklan 4 kohta on suhteellinen hylkäysperuste ja 41 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan väitteen voivat tehdä vain 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen aikaisempien tavaramerkkien tai merkkien haltijat ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti näitä oikeuksia käyttämään valtuutetut henkilöt. Toisin sanoen vain sellaiset henkilöt, joilla on lainsäädännön mukaiset oikeudet käynnistää menettely, voivat tehdä väitteen tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan tapauksissa. Joissakin jäsenvaltiossa merkin käyttö voidaan kieltää, mikäli kyseinen käyttö johtaa epäoikeutettuihin tai harhaanjohtaviin liiketoimintakäytäntöihin. Mikäli aikaisemmalla oikeus on luonteeltaan sellainen, että sillä ei voi olla yhtä tiettyä haltijaa, oikeuteen ei voida soveltaa tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaa. Sillä, onko kyseinen merkki suojattu harhaanjohtavaa tai epäoikeutettua käyttöä vastaan tavaramerkkilakien, kilpailulainsäädännön vai muiden säännösten nojalla, ei ole merkitystä asian kannalta. Hyvä esimerkki tästä on saksalainen asetus, joka koskee maantieteellisen merkinnän Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 7
8 Solingen käyttöä tietyissä tavaroissa (aterimet, sakset, veitset jne.). Kyseistä asetusta ei voida käyttää tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun väitteen asianmukaisena perusteena, koska kyseisellä merkillä ei voi olla yhtä tiettyä haltijaa vaan se on luonteeltaan yleinen merkintä. Aikaisempi oikeus Asia A.O. CUBA R 0051/ Mikäli kansallinen lainsäädäntö ei anna (julkiselle tai yksityiselle) oikeushenkilölle subjektiivista oikeutta, jonka perusteella kyseinen oikeushenkilö voisi kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttämisen, vaatimus, että merkillä on oltava yksi tietty haltija, ei täyty. Valituslautakunta katsoi, että Espanjan laki, jolla pannaan täytäntöön Espanjan ja Kuuban välinen kahdenvälinen sopimus alkuperänimityksen Cuba suojaamisesta, ei anna riittävästi merkin käyttäjälle vaadittua subjektiivista oikeutta (23 27 kohta). Arvioidessaan liike-elämässä käytetyn merkin haltijuutta viraston on erityisesti tutkittava, onko väitteentekijälle annettu oikeudet merkkiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti (tuomio , T-304/09, Basmati ). 3.2 Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvat oikeudet Johdanto Kun arvioidaan, millaisiin teollis- ja tekijänoikeuksiin voidaan tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla vedota, noudatetaan eurooppalaisia käytäntöjä. Erottelu perustuu tavaramerkkiasetukseen ja erityisesti siihen, millaisiin aikaisempiin merkkeihin väitemenettelyssä voidaan vedota 8 artiklan 4 kohdan nojalla ja millaisiin muihin oikeuksiin voidaan mitätöintimenettelyssä vedota 53 artiklan 2 kohdan nojalla. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa viitataan merkkeihin ( [r]ekisteröimättömän tavaramerkin tai muun [ ] merkin ) ja 53 artiklan 2 kohdassa laajempaan oikeuksien joukkoon: a) nimeä koskeva oikeus, b) kuvaa koskeva oikeus, c) tekijänoikeus ja d) teollisoikeus. Vaikka 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut merkit kuuluvatkin laajempaan teollisoikeuksien joukkoon, kaikki teollisoikeudet eivät kuitenkaan ole 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja merkkejä. Koska tavaramerkkiasetus sisältää tällaisen oikeuksien erottelun, se, miten oikeudet on luokiteltu sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, ei ole ratkaisevaa. Arvioinnin kannalta epäolennaista on myös se, sovelletaanko asiaankuuluvaan merkkiin tai teollisoikeuteen sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä kumpaankin oikeuden tyyppiin samaa lakia. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamisalaan kuuluvat oikeudet: rekisteröimättömät tavaramerkit ja muut liike-elämässä käytetyt merkit, joihin kuuluvat yritysten tunnukset, kuten toiminimet yhtiönimet liikenimet Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 8
9 julkaisujen tai vastaavien teosten nimikkeet verkkotunnukset maantieteelliset merkinnät. Useimmat kansalliset yritysten tunnukset, jotka kuuluvat tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin aikaisempiin merkkeihin, ovat rekisteröimättömiä merkkejä. Vaikka merkki olisi kuitenkin rekisteröity kansallisen lainsäädännön mukaisesti, rekisteröinti ei estä merkkiin vetoamista 8 artiklan 4 kohdan nojalla Rekisteröimättömät tavaramerkit Useissa jäsenvaltioissa 1 (ks. tämän asiakirjan loppuun liitetty taulukko) hyväksytään merkin käyttöön perustuvat rekisteröimättömät tavaramerkit, jotka ilmaisevat tuotteen tai palvelun kaupallisen alkuperän. Kyseiset merkit toimivat siten tavaramerkkeinä. Kansallisten lakien säännöt ja ehdot, joka koskevat sitä, millä perusteella merkin käyttäjälle voidaan myöntää oikeudet merkkiin, vaihtelevat: oikeudet voidaan myöntää esimerkiksi pelkän käytön perusteella, tai merkin on oltava laajalti tunnettu. Myös suojan laajuudessa on eroja. Yleensä suoja kuitenkin vastaa tavaramerkkiasetuksessa rekisteröidyille tavaramerkeille annettua suojaa. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa otetaan huomioon edellä kuvattujen oikeuksien olemassaolo joissakin jäsenvaltioissa ja myönnetään rekisteröimättömien tavaramerkkien haltijoille mahdollisuus estää yhteisön tavaramerkin rekisteröinti, mikäli merkin haltija voi estää yhteisön tavaramerkin rekisteröinnin sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla ja pystyy osoittamaan, että kansallisen lainsäädännön myöhemmän yhteisön tavaramerkin käytön kieltämistä koskevat ehdot ja muut tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan edellytykset täyttyvät. Esimerkki: asiassa R 1529/2010-1, Gladiator, vedottiin Tšekin tasavallassa käytössä olevaan rekisteröimättömään tavaramerkkiin Muut yritysten tunnukset Muut liike-elämässä käytetyt merkit on laaja kategoria, johon kuuluvia merkkejä ei ole tarkemmin lueteltu tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa. Jotta tällaiset merkit voisivat kuulua 8 artiklan 4 kohdan piiriin, niiden on oltava yksilöiviä eli niiden on ensisijaisesti pyrittävä yksilöimään yritys (yritysten tunnukset) tai maantieteellinen alkuperä (maantieteelliset merkinnät). Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohta ei kata muuntyyppisiä teollis- ja tekijänoikeuksia, jotka eivät ole kaupankäynnissä käytettäviä merkkejä, kuten patentteja, tekijänoikeuksia tai mallioikeuksia, ja joiden ensisijainen tehtävä ei ole toimia yksilöivinä tunnisteina vaan suojata teknisiä tai taiteellisia keksintöjä tai jonkin tavaran tai palvelun ulkoasua. Seuraavassa on kuvattu joitakin esimerkkitapauksia, joissa on käsitelty sitä, onko jokin tietty oikeus tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu merkki. 1 Benelux-maat, Kypros, Kroatia, Viro, Ranska, Liettua, Puola, Romania, Slovenia ja Espanja eivät suojaa rekisteröimättömiä tavaramerkkejä (paitsi joillakin lainkäyttöalueilla ja sillä edellytyksellä, että merkit ovat yleisesti tunnettuja Pariisin yleissopimuksen 6 bis artiklassa tarkoitetussa merkityksessä). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 9
10 Aikaisempi oikeus Asia JOSE PADILLA (tekijänoikeus) T-255/08 Tuomioistuin totesi, että tekijänoikeus ei ole tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu liikeelämässä käytetty merkki. Kyseisen asetuksen 53 artiklan sisäisestä rakenteesta seuraa, ettei tekijänoikeus ole tällainen merkki. Tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla yhteisön tavaramerkki julistetaan mitättömäksi, jos on olemassa 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu aikaisempi oikeus ja jos mainitussa kohdassa esitetyt edellytykset täyttyvät. Tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään, että yhteisön tavaramerkki julistetaan mitättömäksi myös, jos sen käyttö voidaan kieltää muun aikaisemman oikeuden ja erityisesti tekijänoikeuden perusteella Tästä seuraa, että tekijänoikeus ei kuulu tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin aikaisempiin oikeuksiin. Aikaisempi oikeus Asia Dr. No (tekijänoikeus) T-435/05 Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaa ja 53 artiklan 2 kohtaa yhdessä tarkasteltaessa ilmenee myös, että tekijänoikeudella säädettyyn suojaan ei voida vedota väitemenettelyssä vaan yksinomaan asianomaisen yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevassa menettelyssä (41 kohta). Aikaisemmat oikeudet Asia ja B (yhteisömallit) Mallit ovat teollis- ja tekijänoikeuksia, jotka koskevat tavaran ulkoasun koristelua ja esteettisiä tekijöitä. Mallit syntyvät luovan työn seurauksena, ja ne on suojattava kolmansien osapuolten luvatonta kopiointia tai jäljittelyä vastaan asianmukaisen tuoton takaamiseksi. Mallit suojataan teollis- ja tekijänoikeuksina, mutta ne eivät ole yritysten tunnuksia tai kaupallisia merkkejä. Siksi mallit eivät ole tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja liike-elämässä käytettyjä merkkejä Toiminimet ja kaupalliset merkit Toiminimet (tässä yhteydessä myös kaupalliset merkit) ovat nimiä, joita käytetään yritysten yksilöimiseen, kun taas tavaramerkkejä käytetään tietyn yrityksen valmistamien tai markkinoimien tavaroiden ja palvelujen yksilöimiseen. Toiminimi ei välttämättä vastaa kaupparekisterissä tai vastaavassa rekisterissä olevaa yhtiönimeä tai elinkeinotoiminnan toiminimeä, sillä toiminimi voi kattaa myös muita rekisteröimättömiä nimiä, kuten tietyn yrityksen yksilöiviä ja erottavia merkkejä. Toiminimet ovat yksinoikeuksia ja suojattu kaikissa jäsenvaltioissa. Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan mukaan toiminimet on suojattava ilman rekisteröintivelvollisuutta. Mikäli kansallisessa lainsäädännössä edellytetään kansallisten toiminimien rekisteröintiä, kyseistä säännöstä ei Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan nojalla voi soveltaa toisen Pariisin yleissopimuksen liittomaan kansalaisen Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 10
11 omistamiin toiminimiin. Sama koskee myös WTO:n perustamissopimuksen jäsenmaiden kansalaisia. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan soveltamisesta toiminimiin voidaan todeta, että jos kaupalliseen merkkiin vedotaan sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön perusteella, joka edellyttää kaupallisen merkin rekisteröintiä ennen oikeuksien myöntämistä, virasto soveltaa kyseistä edellytystä tapauksissa, joissa väitteentekijän kotimaa on sama kuin kyseinen jäsenvaltio, mutta kyseistä vaatimusta ei sovelleta muissa tapauksissa, koska se rikkoisi Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan säännöksiä. Esimerkki: asiassa R 1714/ vedottiin espanjalaiseen kaupalliseen merkkiin JAMON DE HUELVA Yhtiönimet Yhtiönimi tai yritysnimi on yrityksen virallinen nimi ja useimmiten rekisteröity kansalliseen kaupparekisteriin. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että nimen tosiasiallisesta käytöstä esitetään todisteet myös sellaisissa tapauksissa, joissa kansallisessa lainsäädännössä on annettu nimen haltijalle oikeus kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttäminen yksinomaan rekisteröinnin perusteella. Mikäli kansallisessa lainsäädännössä edellytetään rekisteröintiä ehtona suojan saamiselle, myös merkin rekisteröinnistä on esitettävä todisteet. Muussa tapauksessa ei ole olemassa kansallista oikeutta, johon väitteentekijä voisi vedota. Esimerkkejä: asiassa T-485/07, O-live (kuviomerkki), tuomio , vedottiin espanjalaiseen kaupalliseen merkkiin OLIVE LINE ja asiassa R 0021/ ranskalaiseen yhtiönimeen MARIONNAUD PERFUMERIES Verkkotunnukset Verkkotunnus sisältää typografisia merkkejä ja vastaa yhtä tai useampaa IP-osoitetta, joiden avulla voidaan tunnistaa tietty verkkosivu tai verkkosivusto internetissä. Verkkotunnus toimii siten tietyn internetsijainnin osoitteena (kuten oami.europa.eu) tai sähköpostiosoitteena Verkkotunnuksen voi rekisteröidä verkkotunnusvälittäjänä toimivan organisaation tai yrityksen kautta. Vaikka verkkotunnukset ovatkin yksilöllisiä ja niillä voi olla kaupallista arvoa, rekisteröity verkkotunnus ei sinänsä kuulu teollis- ja tekijänoikeuksiin. Verkkotunnuksen rekisteröinti ei muodosta yksinoikeutta. Tässä yhteydessä rekisteröinnillä tarkoitetaan sopimusta verkkotunnuksen rekisteröijän ja verkkotunnusvälittäjän välillä. Verkkotunnuksen käyttäminen voi kuitenkin antaa riittävät oikeudet, joihin voidaan vedota väitemenettelyssä tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Näin on esimerkiksi silloin, kun verkkotunnuksen käyttämisen seurauksena verkkotunnus suojataan kansallisessa lainsäädännössä rekisteröimättömänä tavaramerkkinä tai yrityksen tunnuksena. Esimerkkejä: asiassa R 0275/ vedottiin oikeuksiin, jotka syntyivät saksalaisen verkkotunnuksen lucky-pet.de käytön seurauksena, ja asiassa B vedottiin Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 11
12 oikeuksiin, jotka syntyivät ranskalaisen verkkotunnuksen Helloresto.fr käytön seurauksena Julkaisujen nimet Aikakauslehtien ja muiden julkaisujen nimet ja muiden vastaavien teosten, kuten elokuvien, tv-sarjojen jne., nimet kuuluvat tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan piiriin vain, jos ne suojataan yritysten tunnuksina sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan osalta sillä ei ole merkitystä, voidaanko kansallisen lainsäädännön nojalla vedota teoksen nimen tekijänoikeuteen myöhempää tavaramerkkiä vastaan. Kuten edellä on kuvattu, vaikka yhteisön tavaramerkki voidaan mitätöidä tekijänoikeuden perusteella tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 2 kohdan nojalla, nimet kuuluvat 8 artiklan 4 kohdan piiriin vain silloin, jos ne toimivat yksilöivinä tunnisteina eli yritysten tunnuksina. Jotta tällaisiin merkkeihin voitaisiin vedota väitemenettelyssä tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla, kansallisessa lainsäädännössä olisi suojattava kyseiset merkit myös muun kuin tekijänoikeuslain perusteella (tuomio , T-435/05, Dr. No, kohta). Kuten muidenkin tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan piiriin kuuluvien oikeuksien kohdalla, edellytyksenä on, että nimeä on käytetty liike-elämässä. Tämä yleensä edellyttää sitä, että teos, johon nimi viittaa, on saatettu markkinoille. Mikäli nimi viittaa palveluun (kuten televisio-ohjelmaan), edellytyksenä on, että kyseinen palvelu on käytettävissä. Joissakin tapauksissa nimen käyttö mainonnassa ennen teoksen julkaisua voi riittää oikeuksien syntymiseen, edellyttäen että kyseinen mainonta katsotaan tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaiseksi käytöksi. Joka tapauksessa nimeä on kuitenkin täytynyt käyttää osoittamaan tavaroiden ja palvelujen alkuperä. Mikäli nimeä käytetään osoittamaan vain teoksen taiteellinen alkuperä, se ei kuulu tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan piiriin (tuomio , T-435/05, Dr. No, kohta). Esimerkki: asiassa R 0181/ vedottiin aikakauslehden nimeen ART Maantieteelliset merkinnät Maantieteellisiä merkintöjä käytetään osoittamaan, että tavarat ovat peräisin tietyltä alueelta tai paikkakunnalta. Yleiskuvaus maantieteellisistä merkinnöistä on näiden ohjeiden osan B, Tutkinta, jakson 4, Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit, tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan j alakohtaa käsittelevässä kohdassa 2.9 ja tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan k alakohtaa käsittelevässä kohdassa Tapauksen mukaan, kuten alla on kuvattu, ilmaisu suojattu maantieteellinen merkintä voi kattaa myös ilmaisun alkuperänimitys ja muita vastaavia ilmaisuja, ja sitä käytetään tässä kappaleessa viittaamaan yleisesti kaikkiin suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin. Suojatut maantieteelliset merkinnät on suojattu EU:ssa usein eri tavoin (kansallisella lainsäädännöllä, unionin lainsäädännöllä, kansainvälisillä sopimuksilla), ja ne kattavat eri tuotealueita (kuten elintarvikkeita ja käsitöitä). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 12
13 Tässä osiossa käsitellään sellaisia suojattuja maantieteellisiä merkintöjä, joihin voidaan vedota väitemenettelyssä tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla Unionin lainsäädännöstä johtuvat aikaisemmat oikeudet Unionin tasolla suojattuja maantieteellisiä merkintöjä suojataan seuraavien tuoteryhmien osalta: 1. tietyt elintarvikkeet ja tietyt muut maataloustuotteet kuin elintarvikkeet (asetuksen N:o 1151/ eli elintarvikeasetuksen nojalla); 2. viinit ja kuohuviinit (asetuksen N:o 1308/ eli viiniasetuksen nojalla) ja 3. alkoholijuomat (asetuksen N:o 110/ eli alkoholijuoma-asetuksen nojalla). Suojattujen merkintöjen luonne on suurin piirtein samanlainen, vaikkakin ilmaisun tarkka määritelmä vaihtelee laista riippuen. Aikaisemmat oikeudet, jotka on rekisteröity tai haettu suojattuina maantieteellisinä merkintöinä (voivat kattaa myös kolmansien maiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä), voivat olla tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisia liike-elämässä käytettyjä merkkejä ja toimia väitteen perustana, mikäli niiden haltijoilla on oikeus estää myöhemmän merkin käyttäminen. Merkin haltijan oikeudesta estää myöhemmän merkin käyttäminen säädetään edellä mainituissa asetuksissa (elintarvikeasetuksen 13 artikla, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohta ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artikla). Tältä osin on tärkeää erottaa edellä mainitut säännökset, jotka estävät tavaramerkin käyttämisen, säännöksistä, jotka estävät tavaramerkin rekisteröinnin 5 ja joita ei voi käyttää väitteen perustana tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Aikaisemman oikeuden toteennäyttämiseksi väitteentekijän on toimitettava virastolle tarvittavat tiedot ja todisteet kyseisen oikeuden olemassaolosta. Otteet asiaankuuluvista EU-tietokannoista (kuten DOOR, E-Bacchus ja E-Spirit-Drinks) tai alkoholijuomien osalta ote alkoholijuoma-asetuksen liitteestä III eivät ole riittäviä todisteita, sillä ne eivät sisällä riittävästi tietoja aikaisemman oikeuden merkityksellisten tietojen arvioinnin kannalta (kuten todisteita väitteentekijän oikeudesta tehdä väite tai tietoja suojatun maantieteellisen merkinnän kattamista tavaroista). Väitteentekijän on kaikissa tapauksissa toimitettava virastolle kopio suojatun maantieteellisen merkinnän rekisteröinnistä ja julkaisusta virallisessa lehdessä ja, mikäli edellä mainitut asiakirjat eivät sisällä riittäviä todisteita väitteentekijän oikeudesta tehdä väite, lisätodisteita, jotka osoittavat, että väitteentekijällä on merkinnän haltijana tai sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan näitä oikeuksia käyttämään valtuutettuna henkilönä oikeus tehdä väite (tavaramerkkiasetuksen 41 artiklan 1 kohdan c alakohta ja tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 19 säännön 2 kohta). Katso aiheesta päätös , R 1825/2012-4, Dresdner StriezelGlühwein/Desdner Stollen, 37 kohta. 2 Korvasi ja kumosi asetuksen N:o 510/2006, joka puolestaan oli korvannut ja kumonnut asetuksen N:o 2081/92. 3 Korvasi ja kumosi asetuksen N:o 1234/2007, johon oli sisällytetty ja samalla kumottu asetus N:o 479/2008 asetuksella N:o 491/ Korvasi ja kumosi asetuksen N:o 1576/89. 5 Elintarvikeasetuksen 14 artikla, viiniasetuksen 102 artikla ja alkoholijuoma-asetuksen 23 artikla. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 13
14 Unionin antama suoja suojatuille maantieteellisille merkinnöille elintarvikkeiden, viinien ja alkoholijuomien osalta on luonteeltaan kattava ja etusijalla kyseisten tavaroiden kansalliseen suojaan nähden. Tämä tulkinta on seurausta tuomioistuimen päätelmistä tuomiossa , C-478/07, BUD, kohta. Tuomioistuin totesi, että asetuksen N:o 510/2006 (nykyisen elintarvikeasetuksen edeltäjä) tarkoituksena on säätää maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta suojattujen maantieteellisten merkintöjen yhtenäisestä ja tyhjentävästä suojajärjestelmästä, joka on etusijalla kyseisiä tuotteita koskeviin kansallisiin säädöksiin nähden 6. Vaikka tuomioistuin ei olekaan nimenomaisesti antanut lausuntoa viiniasetuksen tai alkoholijuoma-asetuksen tyhjentävästä luonteesta, samaa periaatetta on kuitenkin sovellettava myös niihin, koska ne sisältävät sisällöllisesti vastaavat säännökset kuin elintarvikeasetus ja niiden tarkoitus on vastaava kuin elintarvikeasetuksen Jäsenvaltioiden lainsäädännöstä johtuvat aikaisemmat oikeudet Joitakin jäsenvaltioiden lainsäädännöstä johtuvia aikaisempia oikeuksia voidaan käyttää väitteen perustana tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan nojalla. Tästä huolimatta, kuten edellä on kuvattu, elintarvikkeiden, viinien ja alkoholijuomien suoja unionin tasolla on luonteeltaan tyhjentävä, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisten tuotteiden kohdalla 8 artiklan 4 kohdan mukainen väite ei voi perustua kansallisiin oikeuksiin. Tämä johtuu siitä, että unionin suojajärjestelmä, joka kattaa edellä mainitut asetukset, on etusijalla elintarvikkeita, viinejä ja alkoholijuomia koskevien suojattujen maantieteellisten merkintöjen kansalliseen suojaan nähden ja korvaa kansalliset säädökset. Näin ollen suojatut maantieteelliset merkinnät tiettyjen elintarvikkeiden 7 ja tiettyjen muiden maataloustuotteiden kuin elintarvikkeiden 8 (ks. SEUT-sopimuksen liite I ja elintarvikeasetuksen liite I), viinien ja rypäletuotteiden 9 (ks. viiniasetuksen liitteen VII II osa) ja alkoholijuomien 10 (ks. alkoholijuoma-asetuksen liite II) osalta, jotka on suojattu kansallisten lakien nojalla, eivät ole asianmukaisia perusteita väitteen tekemiselle tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Näiden tuotteiden osalta väitteentekijän täytyy vedota sovellettavaan unionin lainsäädäntöön väiteilmoituksessaan. Mikäli tavaroiden ryhmälle ei ole olemassa yhdenmukaista unionin suojaa (kuten on esimerkiksi käsitöiden kohdalla), kansallisella lainsäädännöllä suojattuja maantieteellisiä merkintöjä voi käyttää tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan pohjautuvan väitteen perustana (esim. kristallitavaroiden osalta merkinnät ČESKÝ PORCELÁN / FINE BOHEMIAN CHINA ). 6 Lisätietoja on näiden ohjeiden osan B, Tutkinta, jakson 4, Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit, tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan j alakohtaa käsittelevässä kohdassa 2.9 ja tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan k alakohtaa käsittelevässä kohdassa Kuten liha, juusto, konditoriatuotteet, syötävät öljyt, vihannekset, hedelmät, kasviuutteista valmistetut juomat, etikka (ml. viinietikka), valmistamaton tupakka, olut, makeistuotteet. 8 Kuten villa, nahka, eteeriset öljyt. 9 Kuten viini, kuohuviini, väkevä viini, rypäleen puristemehu, mutta ei viinietikka. 10 Kuten viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma, viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma, hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma, brandy, likööri, rommi, whisky, gini. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 14
15 Kansainvälisistä sopimuksista johtuvat aikaisemmat oikeudet Jotta tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukainen väite voitaisiin perustaa mistä tahansa kansainvälisestä sopimuksesta johtuvalle oikeudelle, kyseisen kansainvälisen sopimuksen säännösten on suoraan sovelluttava käsiteltävään asiaan ja niiden mukaan on oltava mahdollista, että suojatun maantieteellisen merkinnän haltija voi ryhtyä välittömiin oikeudellisiin toimiin kieltääkseen myöhemmän tavaramerkin käyttämisen. Jälkimmäisen vaatimuksen osalta on todettava, että kansainväliset sopimukset eivät aina ole välittömästi sovellettavissa. Sopimuksen täytäntöönpano riippuu sopimuksen ominaispiirteistä ja siitä, miten sitä tulkitaan asiaan kuuluvalla lainkäyttöalueella. Virasto esimerkiksi katsoo, että alkuperänimityksiä koskevan Lissabonin sopimuksen säännökset (erityisesti 3 ja 8 artikla) eivät ole välittömästi sovellettavissa. Kuten Lissabonin sopimuksen 8 artiklassa nimenomaisesti todetaan, sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä on määriteltävä oikeustoimet, joihin voidaan ryhtyä, niiden laajuus ja se, voiko alkuperänimityksen haltija kieltää myöhemmän tavaramerkin käyttämisen. Tällaisissa tapauksissa väitteentekijän on toimitettava virastolle tiedot tarvittavista kansallisista säädöksistä voidakseen osoittaa, että käsiteltävä suojattu maantieteellinen merkintä voi estää myöhemmän merkin käyttämisen ja että väitteentekijällä on laillinen oikeus käyttää oikeuttaan kieltää myöhemmän merkin käyttäminen. Kansainväliset sopimukset, joiden sopijapuolena on EU Suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin, jotka johtuvat EU:n ja kolmansien maiden välisistä sopimuksista, voidaan vedota tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli kyseisten sopimusten säännöksissä annetaan tietylle edunsaajalle tai tietylle käyttäjäryhmälle oikeudet suojattuun maantieteelliseen merkintään ja oikeudet ryhtyä sen osalta välittömiin oikeustoimiin 11. Kansainväliset sopimukset, joiden sopijapuolina ovat jäsenvaltiot (ml. Lissabonin sopimus 12 ) Edellä kohdassa esitettyjen syiden vuoksi sellaisiin suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin, jotka on suojattu jäsenvaltion allekirjoittaman (joko jäsenvaltioiden kesken tai kolmannen maan kanssa solmitun) sopimuksen nojalla, ei voida vedota aikaisempana oikeutena tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli se voisi loukata unionin lainsäädännön tyhjentävää luonnetta asiaan liittyvillä aloilla (eli elintarvikkeiden, viinien ja alkoholijuomien osalta). Asiassa C-478/07, BUD, tuomioistuin on käsitellyt unionin lainsäädännön tyhjentävää luonnetta jäsenvaltioista peräisin olevien suojattujen maantieteellisten merkintöjen osalta. Viraston tulkinnan mukaan tuomioistuimen ratkaisua voidaan a fortiori soveltaa myös kolmansista maista peräisin oleviin suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin, 11 Myös kolmansien maiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä voidaan rekisteröidä unionin tasolla elintarvikeasetuksen, viiniasetuksen ja alkoholijuoma-asetuksen nojalla. 12 Jotkin jäsenvaltiot (Bulgaria, Tšekin tasavalta, Ranska, Unkari, Italia, Portugali ja Slovakia) ovat sopijapuolina alkuperänimitysten suojaamisesta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä vuonna 1958 tehdyssä Lissabonin sopimuksessa (sellaisena kuin se on tarkistettuna Tukholmassa vuonna 1967 ja muutettuna 28 päivänä syyskuuta 1979). Euroopan unioni ei ole kyseisen Lissabonin sopimuksen sopijapuoli. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 15
16 jotka on suojattu jäsenvaltion alueella jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen maan välisen kansainvälisen sopimuksen nojalla 13. Samaa voidaan soveltaa myös Lissabonin sopimukseen. Lissabonin sopimus luo kansainvälisen rekisteröinti- ja suojajärjestelmän alkuperänimityksille (Lissabonin sopimuksen 2 artiklan 1 kohta). Kyseisen sopimuksen ilmaisu alkuperänimitys elintarvikkeiden ja juomien osalta vastaa suurin piirtein EU-asetuksissa käytettyä ilmausta 14. Näin ollen jäsenvaltion Lissabonin sopimuksen nojalla suojaamat alkuperänimitykset eivät voi olla tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan pohjautuvan väitteen perustana. Ainoat poikkeukset tähän sääntöön on kuvattu seuraavassa. Suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskevat kansainväliset sopimukset, jotka eivät koske elintarvikkeita, viinejä tai alkoholijuomia. Kansainväliset sopimukset, joita jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien maiden kanssa ennen liittymistään Euroopan unioniin. Tämä johtuu siitä, että velvollisuuksia, jotka johtuvat jäsenvaltion ennen Euroopan unioniin liittymistään tekemistä kansainvälisistä sopimuksista, on kunnioitettava. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus poistaa ristiriidat ennen liittymistä tekemänsä sopimuksen ja perustamissopimuksen väliltä (ks. tuomioistuimen tulkinta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 307 artiklasta eli nykyisen SEUT-sopimuksen 351 artiklasta, tuomiossa , C-216/01, BUD, kohta). Kansainväliset sopimukset, joita jäsenvaltiot ovat tehneet kolmansien maiden kanssa Euroopan unioniin liittymisensä jälkeen mutta ennen unionin suojajärjestelmän voimaantuloa tietyn tuotekategorian osalta. Koska jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa ristiriidat unionin lainsäädännön kanssa, virasto soveltaa vain kahta viimeistä edellä kuvatuista poikkeuksista (jotka koskevat yksinomaan kolmansien maiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä, jotka liittyvät elintarvikkeisiin, viineihin ja alkoholijuomiin) ja vain siinä tapauksessa, että väitteentekijä nimenomaisesti viittaa tällaiseen poikkeukseen ja tukee väitettään johdonmukaisilla perusteluilla ja asiaankuuluvilla todisteilla (todisteet on toimitettava etenkin kyseisen kansainvälisen sopimuksen voimaantulosta kyseisen jäsenvaltion alueella, jossa suojan väitetään olevan voimassa, sekä suojan jatkuvuudesta). Väitteentekijän esittämät yleisluonteiset väitteet (kuten pelkkä viittaus sovellettavaan kansainväliseen sopimukseen) eivät yksin riitä vakuuttamaan virastoa siitä, että jompaakumpaa kahdesta viimeisestä poikkeuksesta on sovellettava asiassa Suojatun maantieteellisen merkinnän antaman suojan laajuus Suojattujen maantieteellisten merkintöjen kyvystä estää myöhemmän merkin käyttäminen säädetään EU-asetuksissa (elintarvikeasetuksen 13 artikla, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohta ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artikla). Tältä osin on tärkeää erottaa edellä mainitut säännökset, jotka estävät tavaramerkin käyttämisen, 13 Jonka sopijapuolena ei ole EU. 14 Kyseinen ilmaus on määritelty tarkemmin näiden ohjeiden osan B, Tutkinta, jakson 4, Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit, tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan j alakohtaa käsittelevässä kohdassa 2.9 ja tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan k alakohtaa käsittelevässä kohdassa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 16
17 säännöksistä, jotka estävät tavaramerkin rekisteröinnin 15 ja joita ei voi käyttää väitteen perustana tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti 16. Suojattuun maantieteelliseen merkintään voidaan vedota tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mikäli käytön estämistä koskevat säännösten edellytykset täyttyvät. Kyseiset edellytykset ovat seuraavat: riidanalainen yhteisön tavaramerkki muodostuu yksinomaan suojatusta maantieteellisestä merkinnästä tai sisältää merkinnän lisäksi myös sanoja tai kuvioelementtejä ja sitä käytetään (suoraan tai välillisesti) vastaavanlaisissa tuotteissa tai myös muissa tuotteissa, jos suojatun maantieteellisen merkinnän käytöllä voi hyötyä sen maineesta; 17 riidanalainen yhteisön tavaramerkki jäljittelee suojattua maantieteellistä merkintää tai muodostaa siihen mielleyhtymän; 18 riidanalaiseen yhteisön tavaramerkkiin liittyy muita harhaanjohtavia merkintöjä tai käytäntöjä. 19 Lisätietoja unionin lainsäädännön nojalla suojattujen maantieteellisten merkintöjen suojan laajuudesta on näiden ohjeiden osan B, Tutkinta, jakson 4, Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit, tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan j alakohtaa käsittelevässä kohdassa 2.9 ja tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan k alakohtaa käsittelevässä kohdassa 2.10 (kohdissa käsitellään esimerkiksi suoran käytön, vastaavan tuotteen ja mielleyhtymän määritelmiä). Edellä mainittujen EU-asetusten myöhemmän merkin käyttämisen kieltävissä säännöksissä mainitaan tapauksia, joissa suojattuun maantieteelliseen merkintään voidaan vedota sellaisia tavaroita ja palveluja vastaan, joita ei välttämättä vastusteta ex officio tutkittavien ehdottomien hylkäysperusteiden osalta, kyseisten asetusten soveltuvien säännösten nojalla. Esimerkiksi elintarvikeasetuksen 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla voidaan vedota laajalti tunnettuun suojattuun maantieteelliseen merkintään sellaisia tavaroita ja palveluja vastaan, joita ei hylättäisi ex officio suoritetuissa ehdottomia hylkäysperusteita koskevassa tutkinnassa. Muiden kuin edellä mainittujen EU-asetusten nojalla suojattujen maantieteellisten merkintöjen suojan laajuus riippuu asiaankuuluvista säännöksistä. Suojatun maantieteellisen merkinnän suoja ei unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla voi kuitenkaan olla laajempi kuin on suojatun maantieteellisen merkinnän tehtävän kannalta tarpeellista eli osoittaa tavaroiden tietty maantieteellinen alkuperä tai itse merkkeihin perustuvat erityisominaisuudet. Toisin kuin muita merkkejä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ei käytetä osoittamaan tavaroiden kaupallista alkuperää, ja siksi ne eivät suojaa tavaroita tältä osin. Mikäli yhteisön tavaramerkkiä näin ollen käytetään vain sellaisissa tuotteissa, jotka on tuotettu asiaan liittyvän suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän mukaisesti, suojatun maantieteellisen 15 Elintarvikeasetuksen 14 artikla, viiniasetuksen 102 artikla ja alkoholijuoma-asetuksen 23 artikla. 16 Ks. tuomio , yhdistetyt asiat T-60/04 64/04, Bud, 78 kohta. 17 Elintarvikeasetuksen 13 artiklan 1 kohdan a alakohta, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohdan a alakohta ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a alakohta. 18 Elintarvikeasetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohta, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohdan b alakohta ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan b alakohta. 19 Elintarvikeasetuksen 13 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta, viiniasetuksen 103 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta ja alkoholijuoma-asetuksen 16 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 17
18 merkinnän tehtävä on suojattu kyseisten tuotteiden osalta, koska yhteisön tavaramerkki kattaa vain tietyltä maantieteelliseltä alueelta peräisin olevia tuotteita, joihin liittyy tiettyjä erityisominaisuuksia. Asianmukaisesti rajattua yhteisön tavaramerkkiä vastaan tehtyä väitettä ei voida siis hyväksyä. Katso aiheesta elintarvikeasetuksen 12 artiklan 1 kohta ja viiniasetuksen 103 artiklan 1 kohta. Mikäli suojattuun maantieteelliseen merkintään vedotaan tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti, kuten kaikkien muidenkin kyseisen artiklan kattamien merkkien kohdalla, väitteentekijän on todistettava, että merkkiä on käytetty liikeelämässä ja että sen vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen. Merkkiä on käytettävä tällaisen merkin keskeisen tehtävän mukaisesti, joka on taata kuluttajille tavaroiden maantieteellinen alkuperä tai itse merkkeihin perustuvat erityisominaisuudet, mutta väitteentekijän on myös osoitettava, että merkkiä on käytetty liike-elämässä eli että merkkiä on käytetty yksilöimään sen haltijan harjoittama taloudellinen toiminta (ks. tuomio , C-96/09 P, BUD, 147 ja 149 kohta). Näin ollen yksin sellaiset asiakirjat, joissa suojattu maantieteellisen merkintä mainitaan vain muissa kuin kaupallisissa yhteyksissä, eivät ole riittäviä todisteita tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan kannalta. 3.3 Käyttöä koskevat vaatimukset Jotta tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan voitaisiin vedota väitemenettelyssä, aikaisemman oikeuden on täytynyt olla käytössä. Käyttöä koskevia käytäntöjä on kahdenlaisia: kansalliset käytännöt ja eurooppalaiset käytännöt. Nämä käytännöt ovat kuitenkin osin päällekkäisiä, eikä niiden täyttymistä pidä arvioida toisistaan erillään vaan samanaikaisesti. Tämä pätee etenkin, kun arvioidaan kansallisten käytäntöjen mukaista vaatimusta intensiivisestä käytöstä, ja eurooppalaisten käytäntöjen mukaista edellytystä merkin käytöstä liike-elämässä laajemmalla kuin paikallisella vaikutusalueella Kansalliset käytännöt Kansalliset käytännöt ovat tärkeässä asemassa, sillä ne määrittävät aikaisempien oikeuksien suojan laajuuden. Tämä ei yleensä ole helppo tehtävä, etenkään koska aikaisempien oikeuksien suojaa ei ole yhdenmukaistettu unionin tasolla (ks. jäljempänä kohta 3.5 suojan laajuudesta). Kansallisissa käytännöissä määritetään myös kansallisten oikeuksien olemassaolo ja suojaa koskevat ehdot. Rekisteröimättömien tavaramerkkien ja sellaisten yritysten tunnuksien osalta, joita ei tarvitse rekisteröidä, merkin käyttö on ainoa tosiseikka, jonka perusteella oikeuden olemassaolon voi perustella ja esimerkiksi oikeuden syntymishetki voidaan määrittää. Lisäksi kansallisissa käytännöissä määrätään käytön intensiteettiä koskevat vaatimukset. Joidenkin kansallisten lakien mukaan riittää, että merkkiä on käytetty vain kerran liikeelämässä, kun taas toisissa lainsäädännöissä edellytetään, että merkki ymmärretään tavaramerkiksi tai sillä on maine. Esimerkiksi Tanskassa oikeus rekisteröimättömään tavaramerkkiin syntyy, kun merkkiä käytetään Tanskan alueella. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 18
19 Saksassa oikeuksien saaminen puolestaan edellyttää rekisteröimättömän merkin osalta, että kohdeyleisö ymmärtää merkin tavaramerkiksi merkin käytön seurauksena (Verkehrsgeltung). Saksalaisen oikeuskäytännön mukaan erottamiskykyisten merkkien osalta riittää, että kohdeyleisöstä prosenttia tunnistaa merkin, kun taas erottamiskyvyttömien merkkien osalta vastaava luku on 50 prosenttia Eurooppalaiset käytännöt: liike-elämässä käytetyt merkit, joiden vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaan aikaisempaan rekisteröimättömään tavaramerkkiin tai muuhun merkkiin voidaan vedota väitemenettelyssä, jos seuraavat ehdot täyttyvät: merkkiä on käytetty liike-elämässä ja merkin vaikutusalue on laajempi kuin paikallinen. Edellä mainitut edellytykset käyvät selvästi ilmi tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan sanamuodosta, ja siksi niitä on tulkittava yhteisön lainsäädännön mukaisesti. Kummankin 8 artiklan 4 kohdassa asetetun edellytyksen tavoitteena on rajoittaa merkkien välisiä ristiriitoja estämällä se, että aikaisempi oikeus, joka ei ole riittävän selvä eli tärkeä ja merkityksellinen liike-elämässä, voisi estää uuden yhteisön tavaramerkin rekisteröimisen. Tällainen väitteentekomahdollisuus on varattava merkeille, jotka ovat tosiasiassa ja todellisuudessa olemassa merkityksellisillä markkinoillaan (tuomio , C-96/09 P, BUD, 157 kohta) Liike-elämässä käytetyt merkit Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan ensimmäinen edellytys on, että merkkiä on käytettävä liike-elämässä. Tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan ilmaisu liike-elämässä käytetty ei tarkoita samaa kuin 42 artiklan 2 ja 3 kohdan ilmaisu tosiasiallisesti käytetty (tuomio , T-534/08, Granuflex, kohta). Rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin tai kansallisen tavaramerkin tosiasiallisen käytön osoittamiseen liittyvät tavoitteet ja edellytykset poikkeavat sen osoittamisesta, että tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaista merkkiä on käytetty liike-elämässä (tuomio , T-430/08, Grain Millers, 26 kohta, ja tuomio , C-96/09 P, BUD, 143 kohta). Käyttöä on siis tulkittava käsiteltävän oikeuden tyypin mukaan. Unionin tuomioistuin on todennut, että tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan ilmaisulla liike-elämässä käytetty viitataan siihen, että tällaista merkkiä käytetään taloudellisen hyödyn saamiseen tähtäävässä liiketoiminnassa eikä sitä siis käytetä täysin yksityisesti (tuomio , C-206/01, Arsenal Football Club, 40 kohta, tuomio , C-48/05, Adam Opel, 18 kohta, ja tuomio , C-17/06, Céline, 17 kohta). Tuomioistuin on kuitenkin myös todennut, että maksutta tehdyt toimitukset voidaan ottaa huomioon, kun tarkastellaan aikaisemman oikeuden käyttöä liike-elämässä koskevaa edellytystä, koska maksutta tehdyt toimitukset on voitu suorittaa sellaisen liiketoiminnan yhteydessä, jonka päämääränä on taloudellinen hyöty eli uusien markkina-alueiden valloittaminen (tuomio , C-96/09 P, BUD, 152 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 19
20 Merkin käytön ajankohdan osalta väitteentekijän on osoitettava, että merkkiä on käytetty ennen päivää, jona yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemus on tehty tai etuoikeutta on vaadittu (ks. tuomio , C-96/09 P, BUD, kohta). Aikaisempi merkki Asia BUD C-96/09 P Unionin tuomioistuin pohti, voidaanko merkin käyttö, joka on tapahtunut yksinomaan tai pääasiallisesti yhteisön tavaramerkin rekisteröintihakemuksen tekemisen ja rekisteröinnin julkaisemisen välillä, katsoa riittäväksi merkin käyttöä koskevan ehdon täyttymisen kannalta. Asian osapuoli oli väittänyt, että on riittävää, että oikeus on hankittu ennen yhteisön tavaramerkkihakemuksen tekemistä, mutta merkin käyttö voi tapahtua myös vasta hakemuksen jättämisen jälkeenkin. Tuomioistuin sovelsi samaa ajallista kriteeriä kuin oikeuden saamiseen ja totesi, että käytön täytyy tapahtua ennen päivää, jona hakemus on tehty. Tuomioistuin katsoi, että kun otetaan huomioon se, että rekisteröintihakemuksen tekemisen ja sen julkaisemisen välillä voi kulua huomattavasti aikaa, edellyttämällä merkin käyttöä ennen hakemuksen jättämistä voidaan taata se, että kyseessä olevan merkin käyttö on todellista käyttöä eikä käytäntö, jonka tavoitteena on ollut ainoastaan estää uuden tavaramerkin rekisteröiminen ( kohta). Rekisteröimättömien merkkien osalta käytön on oltava jatkuvaa ja keskeytymätöntä väitteentekohetkeen saakka, sillä muutoin ei voida varmistaa, että rekisteröimättömän merkin oikeudet eivät ole rauenneet. Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 19 säännön 2 kohdan d alakohdassa nimenomaisesti todetaan, että jos väite perustuu aikaisempaan oikeuteen tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, väitteentekijän on toimitettava todisteet kyseisen oikeuden hankkimisesta sekä sen antaman suojan laajuudesta ja voimassaolon jatkumisesta (korostus lisätty). Seuraavassa on esimerkki mitätöintimenettelyä koskevasta inter partes -tapauksesta. Tapauksessa esitettyjä perusteluja ja päätelmiä voidaan soveltaa myös väitemenettelyihin, koska tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan voidaan vedota sekä väitemenettelyssä että mitätöintimenettelyssä. Aikaisempi merkki BAMBOLINA (rekisteröimätön merkki useissa jäsenvaltioissa) Asia Mitätöintipäätös 3728 C (vahvistettu valituslautakunnan päätöksessä R 1822/ ja tuomiossa T-581/11) Todisteiden mukaan rekisteröimätöntä tavaramerkkiä oli käytetty liike-elämässä kolmen vuoden ajan muttei mitätöintivaatimuksen tekemistä edeltäneen kahden vuoden aikana. Mitätöintiosasto katsoi, että mitätöintimenettelyssä vedotun aikaisemman rekisteröimättömän tavaramerkin on oltava käytössä päivänä, jona mitätöintivaatimus on tehty. Koska tällaisten merkkien osalta merkin käyttö on ainoa tosiseikka, jonka perusteella oikeuden olemassaoloa voi perustella, kyseisen tosiseikan on yhä oltava voimassa ja osoitettavissa päivänä, jona mitätöintivaatimus on tehty (mitätöintipäätöksen kohta). Valituslautakunta vahvisti mitätöintiosaston näkemyksen ja lisäsi, että tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 19 säännön 1 kohdassa ja 2 kohdan d alakohdassa säädetään, että jos väite perustuu tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohtaan, todisteet muun muassa voimassaolon jatkumisesta on esitettävä viraston asettamassa määräajassa, joka koskee väitteen tueksi esitettäviä seikkoja, todisteita ja perusteluja. Jos väitteentekijä ei ole ennen määräajan umpeutumista esittänyt todisteita aikaisemmasta merkistään tai aikaisemmasta oikeudestaan, sen voimassaolosta ja sen antaman suojan laajuudesta, väite hylätään perusteettomana (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 1 kohta). Valituslautakunnan näkemyksen mukaan näitä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin menettämis- ja mitättömyysmenettelyyn (valituslautakunnan päätöksen 15 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa C, Väitemenettely Sivu 20
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. syyskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0238 (NLE) 12525/17 ADD 4 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 25. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: COEST 240 CFSP/PESC
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 9 LAAJENTUMINEN Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan,
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotKansainvälisen rekisteröinnin nro
Viimeisin päivitys 032016 HAKUS EUROOPAN UNIONIN TAVARAMERKIN Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) Hakijanedustajan viite (enintään 20 merkkiä) Mod.011 Hakija Oikeushenkilön nimi tai etunimi ja sukunimi
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen
LisätiedotHAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI
Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI Hakijan/edustajan viite (enintään 20 merkkiä) Viimeksi päivitetty: 04/2013
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 4 MENETTELYJEN KIELI Ohjeet virastossa suoritettavaan
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.5.2018 C(2018) 3120 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 28.5.2018, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 7 UUDELLEENTARKASTELU Ohjeet virastossa suoritettavaan
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA D
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA D MENETTÄMINEN JA MITÄTÖINTI JAKSO 2 ASIASISÄLTÖÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Ohjeet
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotBryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotSÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. elokuuta 200 (OR. en) 8505/0 Toimielinten välinen asia: 200/0075 (NLE) WTO 09 SERVICES 7 COMER 58 COASI 64 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan
Lisätiedot196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA.
196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte samt Erklärungen - Finnisch (Normativer Teil) 1 von 10 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 2 von 10 196 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 36 Schlussakte
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotAsia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto
Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien
LisätiedotOhjeita väiteilmoituksen täyttämistä varten
SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (OHIM) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita väiteilmoituksen täyttämistä varten 1. Yleistä 1.1 Lomakkeen käyttö Lomakkeen saa maksutta OHIM:stä, ja sen voi ladata OHIM:n
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan soveltaminen - komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.
EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotPUBLIC. Brysel,2.kesäkuuta2014 (OR.en) EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. 9827/14 Toimielintenvälinenasia: 2014/0086(NLE) LIMITE COEST169 PESC511 JAI319 WTO168
ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,2.kesäkuuta2014 (OR.en) 9827/14 Toimielintenvälinenasia: 2014/0086(NLE) LIMITE PUBLIC COEST169 PESC511 JAI319 WTO168 SÄÄDÖKSETJA MUUTVÄLINEET Asia: NEUVOSTONPÄÄTÖSEuroopanunionin,Euroopanatomienergiayhteisön
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 524 final 2016/0251 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA E REKISTERÖINTITOIMET
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA E REKISTERÖINTITOIMET JAKSO 6 MUUT REKISTERIMERKINNÄT LUKU 1 VASTAKANTEET
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0136 (NLE) 14112/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JUSTCIV 263 TRANS 364 MAR 148 ENV 710 NEUVOSTON PÄÄTÖS
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/SE/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/SE/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.6.2012 COM(2012) 270 final 2012/0145 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen
LisätiedotKansainvälisen kaupan valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0392(COD) 19.6.2017 LAUSUNTOLUONNOS kansainvälisen kaupan valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2018 COM(2018) 837 final 2018/0425 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Japanin välisellä talouskumppanuussopimuksella perustetussa viinityöryhmässä Euroopan
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotMuutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. joulukuuta 2016 (OR. en) 13529/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: JAI 858 DAPIX 184 CRIMORG 135 ENFOPOL 361 ENFOCUSTOM 170 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS ajoneuvorekisteritietoja
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotL 172 virallinen lehti
Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 8 MENETETYN MÄÄRÄAJAN PALAUTTAMINEN Ohjeet virastossa
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotOhjeita rekisteröidyn yhteisömallin mitätöimistä koskevaa hakemuslomaketta varten
Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin mitätöimistä koskevaa 1. Yleisiä huomautuksia 1.1 Lomakkeen käyttö Tämä lomake on Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) laatima ja perustuu yhteisömallista
LisätiedotLaki tavaramerkkilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.7.2016 C(2016) 4407 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 14.7.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä kolmansien maiden
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotEurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Isabella Adinolfi EFDD-ryhmän puolesta
6.9.2018 A8-0245/187 187 2 artikla 4 kohta (4) lehtijulkaisulla luonteeltaan journalististen kirjallisten teosten kokoomatallennetta, johon voi myös kuulua muita teoksia tai aineistoa ja joka muodostaa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
LisätiedotTäydentävät säännöt 1. Sisällys. - Oikeusapupyyntö (1 3 artikla) Maksuton oikeudenkäynti (4 ja 5 artikla)...000
Täydentävät säännöt 1 Sisällys I luku II luku III luku - Oikeusapupyyntö (1 3 artikla)...000 - Maksuton oikeudenkäynti (4 ja 5 artikla)...000 - Ilmoitus todistajan tai asiantuntijan väärästä valasta (6
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
Lisätiedot10373/1/15 REV 1 ADD 1 team/sj/kkr 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. marraskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0088 (COD) 10373/1/15 REV 1 ADD 1 PI 42 CODEC 949 PARLNAT 127 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA B TUTKINTA JAKSO 1
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA B TUTKINTA JAKSO 1 MENETTELYT Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan,
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
22.2.2019 L 51 I/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) 2019/316, annettu 21 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2019 C(2019) 2910 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 23.4.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on
LisätiedotOhjeita Euroopan unionin tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevaa hakemuslomaketta varten
Ohjeita Euroopan unionin tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevaa hakemuslomaketta varten 1. Yleisiä huomautuksia 1.1 Lomakkeen käyttö Lomakkeen saa maksutta EUIPO:sta tai sen voi ladata EUIPO:n
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/235. Tarkistus
5.9.2018 A8-0245/235 235 Johdanto-osan 38 kappale 3 kohta Jotta varmistettaisiin mahdollisten lisenssisopimusten toiminta, tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien, jotka tallentavat suuria määriä käyttäjiensä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS,
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 3.4.2008 KOM(2008) 168 lopullinen 2008/0065 (CNS) C6-0175/08 Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista
LisätiedotRekisteröintihakemus on hakijan tai hänen edustajansa allekirjoitettava ja siinä on esitettävä:
Asetus kasvinjalostajanoikeudesta Maa ja metsätalousministerin esittelystä säädetään kasvinjalostajanoikeudesta 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (789/92) 40 :n nojalla: 1 Rekisteröintihakemus Rekisteröintihakemus
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotJURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA
JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2018 C(2018) 7778 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 28.11.2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 muuttamisesta tiettyjen tehoaineen ja valmisteryhmän
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO OIKEUS- JA KULUTTAJA-ASIOIDEN PÄÄOSASTO Bryssel 18. tammikuuta 2019 REV1 korvaa 21. marraskuuta 2017 päivätyn tiedonannon TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0220 (NLE) 10974/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: WTO 196 SERVICES 21 FDI 17 CDN 13 NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotSISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (TAVARAMERKIT JA MALLIT) Ensimmäisen valituslautakunnan PÄÄTÖS 9 syyskuuta 2010
SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (TAVARAMERKIT JA MALLIT) VALITUSLAUTAKUNNAT Ensimmäisen valituslautakunnan PÄÄTÖS 9 syyskuuta 2010 Asiassa R 691/2010-1 Lapin Liha Oy Ahjotie 9 FI-96320 Rovaniemi
LisätiedotUnionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin kysymyksiin seuraavasti:
Yleinen tiedonanto asiassa IP Translator annetun tuomion täytäntöönpanosta v1.2, 20. helmikuuta 2014 1 Unionin tuomioistuin antoi 19.6.2012 ratkaisunsa asiassa C-307/10 IP Translator ja vastasi esitettyihin
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)
LisätiedotOhjeita rekisteröidyn yhteisömallin mitätöimistä koskevaa hakulomaketta varten
SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin mitätöimistä koskevaa 1. Yleisiä huomautuksia 1.1 Lomakkeen käyttö Tämä lomake on Sisämarkkinoiden
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)
21.6.2018 L 158/5 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2018/886, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2018, Amerikan yhdysvalloista peräisin olevia tiettyjä tuotteita koskevista tietyistä kauppapoliittisista toimenpiteistä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Julia Reda Verts/ALE-ryhmän puolesta
6.9.2018 A8-0245/209 209 3 artikla 2 a kohta (uusi) 2 a. Muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa lisenssin, jonka nojalla lisenssinsaajalla on oikeus kopioida otteita ja valmistaa kappaleita
Lisätiedot