FORUM2/2008. s. 3. s. 22. s. 8. Tavarat liikkuvat monilla tavoin Varor transporteras på många sätt

Transkriptio

1 FORUM2/2008 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING s. 3 Tavarat liikkuvat monilla tavoin Varor transporteras på många sätt s. 22 Tapahtumistaan seutu tunnetaan Evenemangen bra PR för regionen s. 8 Kääntyykö kieli? Går det att översätta?

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Rakennetaan seutua järkevästi Meillä on takana sisällöllisesti ja teknisesti erinomaisesti onnistuneet asuntomessut. Messut eivät ole varmasti jättäneet ketään kylmäksi, eikä vähiten innovatiivisten uusien energiaratkaisujen johdosta. Yrityksillemme, seudun houkuttelevuudelle ja Vaasan seudun brandille tapahtumalla oli valtava merkitys. Työ seudun menestyksen hyväksi kuitenkin jatkuu. Finanssimaailman syöksähtelyt ovat aiheuttaneet varsinkin uudisrakentamisen pysähtymisen. Nyt olisikin välittömästi herättävä paikkaamaan väliaikaista suhdannenotkahdusta tärkeällä korjausrakentamisen saralla. Rakennuskantamme ikä ja kunto on monelta osin kiireellisen korjaamisen tarpeessa niin teknisesti kuin energiatehokkuudenkin kannalta. Nythän olisi oikea aika reagoida asiaan, kun uudisrakentaminen ei vedä. Viime vuosien paniikki osaavan ja työhaluisen työvoiman rekrytoinnista on nyt siirtynyt uutisotsikoista ja toimijoiden puheista taka-alalle. Pitää kuitenkin muistaa, että rekrytointiongelmat eivät suinkaan ole ratkenneet, ja siksi meidän pitää jatkaa yhteistyössä työperäisen muuton edistämistä sekä täällä olevien opiskelijoiden ja tänne muuttavien henkilöiden kotouttamista ja sitouttamista seutuumme. Työ- ja elinkeinoministeriön peräämät ratkaisut energiakysymyksiin voidaan meillä Vaasan seudulla nähdä kahdella tavalla: toisaalta on kysymys sopeutumisesta kasvaviin ympäristön ja energiansäästön kysymyksiin, mutta toisaalta kysymys on mitä suurimmassa määrin kilpailukykytekijästä. Mitä oleellisemmiksi energia-asiat muodostuvat, sitä paremmin seudun monipuolinen energiateollisuus voi. Energiaa ja jaksamista pimeyteen! Vi ska bygga på ett förnuftigt sätt Bästa läsare Bakom oss har vi sommarens bostadsmässa som lyckades utmärkt med tanke på både innehåll och teknik. Mässan lämnade säkerligen ingen oberörd inte minst tack vare de nya, innovativa energilösningarna. Bostadsmässan hade en enorm betydelse för våra företag, regionens attraktivitet och varumärket Vasaregionen. Trots detta ska vi fortsätta arbeta för regionens framgång. Finansvärldens orostider har gjort att speciellt nybyggandet har stannat. Nu borde man omedelbart vakna och fixa den temporära konjunktursvacka som råder inom det viktiga reparationsbyggandet. En stor del av våra byggnader är gamla och behöver brådskande reparationer gällande såväl tekniken som energieffektiviteten. Nu skulle det ju vara rätt tid att reagera då nybyggandet inte drar. De senaste årens hysteri kring rekrytering av kunnig och arbetsvillig arbetskraft har i nyhetsrubriker och i aktörernas tal skjutits i bakgrunden. Man ska ändå komma ihåg att rekryteringsproblemet inte alls är löst och därför måste vi i samarbete fortsätta främja arbetsrelaterad inflyttning, och integrering och förankring i vår energiska region. I Vasaregionen kan vi se de av arbetsoch näringsministeriet frågade lösningar på energifrågor på två sätt: å ena sidan är det frågan om att anpassa sig till ökade frågor om miljön och energibesparingen men å andra sidan är det frågan om en konkurrenskraftsfaktor. Ju mer centrala energifrågorna blir, desto bättre mår den mångsidiga energiindustrin i vår region. Med hjälp av energiska krafter genom mörkret! 2/2008 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Pääkirjoitus / Ledaren 2 Tavarat liikkuvat monilla tavoin 3 Varor transporteras på många sätt 3 Ympäristöä vahingoittava aine hyötykäyttöön 7 Miljöskadligt ämne till nyttig användning 7 Kääntyykö kieli? 8 Går det att översätta? 8 Nuukuuren museo omintakeinen kotiseutumuseo 10 Snålhetsmuseum ett särpräglat hembygdsmuseum 11 Länsirannikon Leimasintehdas ei kärsi kasvukivuista 12 Västkustens Stämpelfabrik lider inte av växtvärk 13 How About a Year Abroad? 14 IT-ala vetää insinöörejä miten houkutella opiskelijoita? 16 IT-branschen behöver ingenjörer hur locka studerande? 17 Historiallinen aikamatka Meteoriihessä 18 En historisk tidsresa i Meteoria 18 Haapalaiset tulivat Vaasaan työn perässä 19 De flyttade till Vasa för arbetets skull 19 Seutu-uutiset / Regionnytt 20 Tapahtumistaan seutu tunnetaan 22 Evenemangen bra PR för regionen 23 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Päivi Elina Alasjärvi Tarja Gromov Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Mari Kattelus Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Johanna Haveri Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer C&D Oy Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl / st ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Alatori 1A, Vaasa / Vasa Puh. / Tfn (06) fax (06) info@vasek.fi Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD VASEK 2

3 Suurin osa tavaraliikenteestä kulkee Vaasan seudulla maantiekuljetuksina. Logistiikka - Logistik Den största delen av godstrafiken i Vasaregionen går som vägtransport. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Tavarat liikkuvat monilla tavoin Tavaroiden nopea ja edullinen liikkuminen on tärkeää teollisuudelle ja kaupalle, sillä logistiikkakustannukset voivat muodostaa jopa viidenneksen yritysten toimintakustannuksista. Vaasan seudun logistiikkaa kehitetään lähivuosina tasapuolisesti kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Varor transporteras på många sätt För industri och handel är snabb och förmånlig varutransport viktig, eftersom logistikkostnaderna kan utgöra så mycket som en femtedel av företagens driftskostnader. Logistiken i Vasaregionen utvecklas under de närmaste åren jämlikt genom att man tar alla olika transportformer i beaktande. Vaasan radan sähköistämisen yhteydessä otetaan huomioon myös maanteiden erikoiskuljetusreitit. Vaasa ja Mustasaari keskustelevat yhteisen maaliikennekeskuksen perustamisesta lentoaseman läheisyyteen, ja samalle alueelle kaavaillaan myös raideliikenteen lastausaluetta. Suunnitelmiin kuuluu lisäksi Vaasan sataman kehittäminen sekä meri- että raideliikennettä silmällä pitäen. I samband med elektrifieringen av Vasabanan tar man även i beaktande landsvägarnas rutter för specialtransporter. Vasa och Korsholm diskuterar grundandet av ett gemensamt centrum för marktrafik i närheten av flygplatsen. På samma område planeras även ett lastningsområde för spårbunden trafik. Till planerna hör dessutom utvecklingen av Vasa hamn, med både sjö- och spårbunden trafik i fokus. 3

4 Maantiekuljetuksilla leijonan osa Maantiekuljetusten osuus koko Suomessa on kasvanut samaa tahtia talouden kasvun myötä. Tammi-kesäkuun aikana Suomen teillä kuljetettiin tavaraa yhteensä tonnikilometriä*, mikä on reilut 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Vaasan seudulle tulevista ja täältä lähtevistä tavaroista suurin osa kulkee maantiekuljetuksina. Kumipyörillä kulkee tällä hetkellä pääosa ilmarahdista Helsinkiin tai jopa Keski- Eurooppaan asti ja myös suurin osa satamiin menevistä kuljetuksista. Vaasan seudun läpi kulkeva valtatie 8 on tärkeä erikoiskuljetusten reitti. Tätä väylää pitkin matkaavat mm. isot talopaketit kohti rakennuspaikkoja sekä suuret moottorit ja metalliosat kohti etelän satamia. Jo pelkästään VASEKin toimialueelta lähtee vuosittain erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetusreitti turvataan myös jatkossa, ja sähkörataan tulee Vaasan kohdalle todennäköisesti kaksi ylityskohtaa, joista kaupungin ja pohjoisen suunnasta tulevat erikoiskuljetukset pääsevät radan yli. Raideliikenteen osuus saattaa kasvaa Maantiekuljetusten osuus Suomen tavaravirroista on yli kaksinkertainen verrattuna raideliikenteeseen. Selityksenä sille on tiheä tieverkosto: tietä pitkin pääsee joka paikkaan, mutta raiteet eivät vie joka kylään tai teollisuuslaitokseen. Vaasan seudun osuus raideliikenteen tavarankuljetuksista on häviävän pieni, sillä seudun teollisuus ei kovin paljon käytä rautatiekuljetuksia. Toisaalta kehittyvä raideyhteys, nousevat ympäristöarvot ja maantieliikenteen kasvavat kustannukset saattavat houkutella yritykset raiteille. Myös Vaasan satamaan tai satamasta rahdattava tavara saattaa kasvattaa raideliikenteen osuutta. Lyhin meritie Ruotsiin Vaasan seudulle tulevista ja täältä lähtevistä tavaroista suurin osa kulkee maantiekuljetuksina. Kumipyörillä kulkee tällä hetkellä pääosa ilmarahdista Helsinkiin tai jopa Keski-Eurooppaan asti ja myös suurin osa satamiin menevistä kuljetuksista. Vaasan ja Uumajan välinen laivamatka on lyhin meritie Ruotsiin. Tämän tietävät myös kuljetusliikkeet, ja Vaasan sataman tavaraliikenne kasvaa koko ajan. Merenkurkun neuvosto kehittää Merenkurkun liikennettä asettamansa liikennetyöryhmän ja Botnia-Atlantica -ohjelmasta rahoitetun Kvarken short cut system -hankkeen avulla. Yksi osa tästä hankkeesta on Vaasan ja Uumajan satamien toimintojen ja yhteistyön kehittämistä. Pyrimme kehittämään satamia niin, että ne pystyisivät yhdessä palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin. Siten saisimme entisestään lisättyä satamien kautta kulkevaa tavaraliikennettä, kertoo Merenkurkun neuvoston johtaja Christina Knookala. (*Kuljetustyön määrää kuvaavaa tonnikilometriä käytetään tilastoitaessa tavarakuljetuksia. Se lasketaan tavaramäärän ja kuljetusmatkan tulona.) Vägtransporterna har lejonparten Vägtransporternas andel i hela Finland har ökat i samma takt som ekonomins tillväxt. Från januari t.o.m. juni transporterades sammanlagt tonkilometer* gods på vägarna i Finland. Detta utgör drygt 10 procent mera än under motsvarande tid i fjol. Den största delen av det gods som transporteras till och från Vasaregionen går som vägtransport. För närvarande transporteras huvuddelen av flygfrakten till Helsingfors eller till och med Centraleuropa på gummidäck, liksom även den största delen av transporterna till hamnar. Riksväg 8, som går genom Vasaregionen, är en viktig rutt för specialtransporter. Längs denna led transporteras bl.a. huspaket till byggplatser samt stora motorer och metalldelar till hamnarna i söder. Enbart från VASEKs verksamhetsregion kör årligen specialtransporter. Rutten för specialtransport tryggas även i fortsättningen, och elbanan får antagligen två övergångsställen i Vasa där specialtransporter från staden och norrifrån kan passera. Spårbundna trafikens andel kan öka Vägtransporternas andel av Finlands godsflöde är mera än dubbelt så stor som den spårbundna trafikens andel. Förklaringen är det täta vägnätet: längs landsväg kommer man fram överallt, men järnvägen går inte till varje by eller industrianläggning. Vasaregionens andel av den spårbundna trafikens godstransporter är försvinnande liten, eftersom regionens industri inte i så stor utsträckning utnyttjar järnvägstransporter. Å andra sidan kan en utvecklad banförbindelse, nya miljövärden och vägtransportens ökade kostnader locka företagen ut på rälsen. Likaså kan gods som fraktas till och från Vasa hamn öka andelen järnvägstransporter. Den kortaste sjövägen till Sverige Båtresan mellan Vasa och Umeå är den kortaste sjövägen till Sverige. Detta är också transportfirmorna medvetna om, och godstrafiken till hamnen i Vasa ökar hela tiden. Kvarkenrådet utvecklar trafiken över Kvarken med hjälp av sin trafikarbetsgrupp och projektet Kvarken short cut system, som finansieras av programmet Botnia-Atlantica. Utvecklingen av verksamheten i Vasas och Umeås hamnar utgör Den största delen av det gods som transporteras till och från Vasaregionen går som vägtransport. För närvarande transporteras huvuddelen av flygfrakten till Helsingfors eller till och med Centraleuropa på gummidäck, liksom även den största delen av transporterna till hamnar. en del av detta projekt. Vi strävar efter att utveckla hamnarna så att de tillsammans kan betjäna sina kunder ännu bättre än tidigare. På så vis kan vi ytterligare öka mängden godstrafik som går genom hamnarna, berättar Kvarkenrådets direktör Christina Knookala. (*I statistik över godstransport beräknas transportarbetets mängd i tonkilometer. Det beräknas utgående från godsmängden och transportsträckan.) 4

5 Logistiikka - Logistik Riitta Björkenheim markkinoi Vaasan lentoasema-aluetta. Yhteistyössä on mukana Vaasan lentoaseman päällikkö Tapani Krooks. Riitta Björkenheim marknadsför Vasas flygfältsområde. Vasa flygplatschef Tapani Krooks deltar i samarbetet. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Riitta Björkenheim markkinoi lentoasema-aluetta Isokyröläinen Riitta Björkenheim aloitti syyskuun alussa työnsä Vaasan seudun aluekeskusohjelmaan nivoutuvassa Vaasa Airport Park Logistics Center -hankkeessa. Euroopan aluekehitysrahaston, Vaasan kaupungin ja VASEKin rahoittama kolmevuotinen hanke kehittää lentoaseman markkinoinnin avulla alueen lentologistiikkaa ja se täydentää Vaasan kaupungin ja Finavian yhteisiä lentorahtiliikenteen kehittämissuunnitelmia. Markkinointityön ohella hankkeessa toteutetaan myös lentorahtiasematason suunnittelutyö. Markkinoinnin kohderyhmänä ovat erityisesti lentorahtipalvelujen tarjoajat sekä lentorahtipalveluita tarvitsevat yritykset, jotka voisivat sijoittua Airport Parkiin logistiikkakeskuksen välittömään läheisyyteen. Työn pohjana on vuosina toteutetun First Class Industrial Park (FCIP) -hankkeen tulokset. Tärkein tavoitteemme on turvata lentologistiikan nykyinen taso ja mahdollisuuksien mukaan parantaa sitä, sanoo vuodesta 1999 lentoalalla toiminut Björkenheim. Ensimmäiseksi selvitämme yritysten tarpeet lentologistiikan suhteen ja sen jälkeen haemme alueelle palveluntarjoajia. Björkenheimin mukaan suomalaisten lentoasemien ympärille kehittymässä olevien logistiikkakeskusten välillä on menossa kova kilpailu, mutta Vaasan valttina on sen vahva ja menestyksekäs teollisuus. Myös Vaasan lentoaseman kasvuvauhti on keskimääräistä nopeampaa; tällä hetkellä Vaasa on Suomen neljänneksi suurin matkustaja- ja lentorahtiasema. Finavia ja Vaasan lentoaseman väki ovat läheisiä yhteistyökumppaneita tämän työn käytännön toteutuksessa, sanoo Björkenheim, jonka työpiste on Vaasan lentoasemalla. Björkenheim uskoo, että Vaasan lentoasemalla ja sinne rakentuvalla logistiikkakeskuksella on hyvät edellytykset toimia tulevaisuudessa koko keskisen Suomen lentorahtikeskuksena. Riitta Björkenheim marknadsför flygfältsområdet I början av september inledde storkyrobon Riitta Björkenheim sitt arbete med projektet Vaasa Airport Park Logistics Center i anknytning till Vasaregionens regioncentrumprogram. Det treåriga projektet finansieras av Europeiska regionala utvecklingsfonden, Vasa stad och VASEK. Projektet utvecklar regionens flyglogistik genom att marknadsföra flygplatsen, och kompletterar Vasa stads och Finavias gemensamma utvecklingsplaner för flygfrakttrafiken. Vid sidan av marknadsföringen arbetar man inom projektet även med planeringen av en fraktplattform. Marknadsföringens målgrupp är främst de företag som erbjuder flygfrakttjänster samt sådana företag som behöver flygfrakttjänster och därför kunde etablera sig i den omedelbara närheten av Airport Parks logistikcentrum. Grunden för arbetet utgörs av resultaten från projektet First Class Industrial Park som genomfördes åren Vårt viktigaste mål är att trygga flyglogistikens nuvarande nivå och så långt det går också höja den, säjer Björkenheim, som har arbetat inom flygbranschen sedan år Först klarlägger vi företagens logistikbehov, därefter söker vi företag som kan erbjuda dessa tjänster på området. Enligt Björkenheim är det hård konkurrens mellan de logistikcentrum som håller på att utvecklas kring flygplatserna i Finland, men Vasas trumfkort är den starka och framgångsrika industrin. Dessutom ligger tillväxttakten för Vasa flygplats över medeltalet; för närvarande är Vasa det fjärde största passagerar- och flygfraktcentrumet i Finland. Finavia och personalen på Vasa flygplats samarbetar intimt kring de här uppgifterna, säjer Björkenheim, som har sitt kontor på Vasa flygplats. Björkenheim tror att Vasa flygplats och det logistikcentrum som byggs upp där har goda förutsättningar att i framtiden fungera som flygfraktcentrum för hela mellersta Finland. 5

6 Logistiikka - Logistik TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: JOHANNA HAVERI Merenkurkun liikenteen kehittäminen on tärkeää Det är viktigt att utveckla trafiken över Kvarken Merenkurkun neuvoston asettamassa liikennetyöryhmässä ja satamatyöryhmässä jäsenenä oleva Uumajan kaupungin kehittämispäällikkö Tomas Sikström näkee Merenkurkun liikenteen kehittämisen olevan tärkeää sekä Västerbottenille että Pohjanmaalle, joilla on pitkät perinteet yhteistyöstä. Merenkurkun liikenneyhteyden on perustuttava elinkeinoelämän tarpeisiin, mutta matkailijoiden tarpeita ei saa unohtaa, sanoo Sikström. Sikströmin mukaan yhtenäistyvässä maailmassa kuljetustarpeet tulevat kasvamaan entisestään, ja meillä on mahdollisuus käyttää valttikorttiamme, lyhintä Suomen ja Ruotsin välistä meritietä. Se edellyttää kuitenkin, että Vaasan ja Uumajan satamat voivat tehdä saumatonta yhteistyötä; liikenne ei lisäänny, jollei Uumajassa lastattuja tavaroita pystytä Vaasassa purkamaan pois laivasta tai päinvastoin. Raideliikenteen kehittäminen sekä Suomessa että Ruotsissa voi avata uusia mahdollisuuksia myös Merenkurkun liikenteelle. Ruotsin puolelle rakennettava nopea raideyhteys, Botniabanan, ulottuu Uumajaan vuonna Samassa yhteydessä Uumajaan rakennetaan monipuolinen tavaraterminaali. Tomas Sikströmin mielestä Merenkurkun liikennettä on kehitettävä elinkeinoelämän tarpeisiin yksittäisiä ihmisiä unohtamatta. Enligt Tomas Sikström bör trafiken över Kvarken utvecklas enligt näringslivets behov, utan att glömma de privata resenärerna. Umeå stads utvecklingschef Tomas Sikström, som är medlem i trafikarbetsgruppen och hamnarbetsgruppen som är tillsatta av Kvarkenrådet, anser att utvecklingen av trafiken över Kvarken är viktig för både Västerbotten och Österbotten, vilka har en lång tradition av samarbete. Kvarkens trafikförbindelse måste grunda sig på näringslivets behov, men resenärernas behov får ändå inte glömmas bort, säger Sikström. Enligt Sikström kommer transportbehoven ytterligare att öka i den förenhetligade världen. Vi har möjlighet att utnyttja vårt trumfkort; den kortaste sjövägen mellan Finland och Sverige. Det förutsätter emellertid att hamnarna i Vasa och Umeå kan samarbeta smidigt. Trafiken ökar inte, om man inte i Vasa kan lossa de varor som man har lastat i Umeå, eller tvärtom. Utvecklingen av den spårbundna trafiken i både Finland och Sverige kan öppna nya möjligheter även för trafiken över Kvarken. Den snabba banförbindelsen, Botniabanan, som byggs på svenska sidan sträcker sig till Umeå år I samband med det byggs en mångsidig godsterminal i Umeå. Vaasan Asuntomessujen New Energy -rakennuksessa sähköä jauhavat Sarlinin kaasuturbiinit ja Wärtsilän polttokenno saavat polttoaineensa Suvilahden vanhalta kaatopaikalta. Kaatopaikka on katettu, ja Sarlin on asentanut sinne kaasunkeräysjärjestelmän, jonka avulla syntyvä metaani kerätään ja kuljetetaan asuntomessualueelle polttoaineeksi. Tällä tavoin ilmastolle haitallinen biokaasu on otettu hyötykäyttöön. Samantapaisia järjestelmiä on useilla entisillä kaatopaikoilla. Osassa kaasuja hyödynnetään, osassa ne palavat soihdussa, sillä polttaminen on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin kaasun päästäminen ilmakehään. Maatalousjätteestä polttoaineeksi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on menossa Teknologiakeskus Merinovan koordinoima Biomode -hanke, joka tähtää biokaasun liikennekäytön aloittamiseen Vaasan ja Seinäjoen seuduilla sekä uuden liiketoiminnan aloittamiseen biokaasun ympärille. Käytännössä tämä tarkoittaa biokaasun koko arvoketjun tuotanto, jalostus, siirto, jakelu, käyttö rakentamista seuduille. Maaseudulla syntyy paljon biokaasun valmistuksessa tarvittavia materiaaleja kuten eläinperäisiä jätteitä sekä kasvisperäistä massaa. Tämä jäte siirretään biokaasulaitoksiin kaasutettavaksi ja puhdistettavaksi, ja valmis kaasu siirretään jakeluasemille tankattavaksi. Maaseutu on siis avainasemassa kaasun raaka-aineen tuottajana, mutta jakelupisteet on saatava lähelle kaupunkien keskustoja, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja Pekka Peura Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Biomoden tavoitteena on luoda Väli-Suomeen yhtenäinen biokaasun jakelu- ja käyttöverkosto, joka toimisi Etelä-Suomen maakaasualueen luonnollisena jatkeena. Kaasukäyttöiset autot toimivat sekä puhdistetulla biokaasulla että maakaasulla. Biomoden yhtenä tehtävänä on myös luoda biokaasun kysyntää eli aktiivisesti neuvottelemalla saada yritykset ja yksityiset hankkimaan kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, ker- 6

7 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: BIOMODE Ympäristöä vahingoittava aine hyötykäyttöön Miljöskadligt ämne till nyttig användning samlingssystem som samlar upp den metan som bildas och transporterar den som bränsle till bostadsmässområdet. På så vis kommer den för klimatet skadliga biogasen till användning. Liknande system finns på flera före detta avstjälpningsplatser. På en del ställen utnyttjar man gasen, på andra ställen bränns den, eftersom det är mera miljövänligt att bränna gasen än att släppa ut den i atmosfären. Biomode-hankkeen tavoitteena on rakentaa biokaasun jakelupisteet sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Syftet med projektet Biomode är att bygga biogastankställen i både Vasa och Seinäjoki. Ilmastonmuutoksen kannalta paljon parjattua hiilidioksidia haitallisempi aine on eloperäisten aineiden mätänemisestä syntyvä biokaasu eli metaani. Tätä ympäristölle haitallista ainetta pyritään suitsemaan hyötykäyttöön monella tavalla. Koldioxiden har fått mycket kritik i samband med klimatförändringen, men ett ännu skadligare ämne ur denna synvinkel är biogas eller metan, som uppkommer då organiskt material bryts ner. Man försöker på många olika sätt hitta en ändamålsenlig användning för detta miljöskadliga ämne. too hankkeen projektipäällikkö Alpo Kitinoja Vaasan yliopiston Seinäjoen toimipisteestä. Biomode-hanketta rahoittavat Vaasan kaupunki, Laihian kunta, Seinäjoen kaupunki, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liitot sekä VASEK. I byggnaden New Energy på Vasa Bostadsmässa får Sarlins elproducerande gasturbiner och Wärtsiläs bränslecell sitt bränsle från Sunnanviks gamla avstjälpningsplats. Avstjälpningsplatsen är övertäckt, och Sarlin har installerat ett gasupp- Lantbruksavfall som bränsle I Österbotten och Södra Österbotten koordinerar Teknologicentrum Merinova projektet Biomode, vars syfte är att ta i bruk biogas i Vasa och Seinäjoki. Dessutom syftar projektet till att starta en ny affärsverksamhet kring biogasen. I praktiken innebär detta att man bygger upp hela värdekedjan för biogas produktion, förädling, transport, distribution, användning i regionerna. På landsbygden uppkommer mycket material som behövs vid framställningen av biogas, såsom animaliskt avfall och vegetabilisk massa. Detta avfall transporteras till biogasanläggningarna för att producera gas som sedan renas. Den färdiga gasen transporteras till tankställena. Landsbygden är alltså i en nyckelposition som producent av gasens råvaror, men tankställena måste finnas nära städernas centrum, konstaterar projektets ansvariga ledare Pekka Peura på Vasa universitets Levón-institut. Syftet med Biomode är att skapa ett heltäckande nät av biogastankställen och biogasanvändning i Mellersta Finland, vilket skulle fungera som en naturlig fortsättning på naturgasområdet i Södra Finland. Gasdrivna bilar fungerar på både renad biogas och naturgas. Biomode har även som uppgift att skapa efterfrågan på biogas genom att med aktiva förhandlingar få företag och privatpersoner att skaffa gasdrivna fordon, berättar projektchef Alpo Kitinoja på Vasa universitets enhet i Seinäjoki. Projektet Biomode finansieras av Vasa stad, Laihela kommun, Seinäjoki stad, VASEK samt Österbottens och Södra Österbottens förbund. 7

8 Hanna Turpeinen (vas.), Sudabeh Zarei, Eva Berg ja Gun-Viol Vik-Tuovinen tietävät, että kieli ei käänny itsestään. Hanna Turpeinen (t.v.), Sudabeh Zarei, Eva Berg och Gun-Viol Vik-Tuovinen vet att översättning inte sker av sig själv. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Kääntyykö kieli? Går det att översätta? Kaksikielisellä alueella asuessaan ihminen alkaa olettaa asioiden hoituvan sujuvasti kummalla tahansa kielellä. Vasta toisen kieliversion puuttuminen tai kielikorvaan kalskahtava käännösversio saa meidät muistamaan, että kieli ei käänny itsestään. Inom ett tvåspråkigt område börjar man lätt ta för givet att ärenden kan skötas på vilketdera av språken som helst. Det är först om den andra språkversionen saknas eller om översättningen inte låter naturlig när vi kommer ihåg att översättning mellan olika språk inte sker av sig själv. Tekniikan kehittymisen myötä vieraita kieliä tarvitseville on luotu erilaisia laitteita ja ohjelmia, jotka kääntävät sanat kieleltä toiselle. Nämä tekniset apuvälineet ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Jotta lopputulos olisi ymmärrettävä, sanoman työstämiseen kieleltä toiselle tarvitaan aina ihminen. Tätä työtä tekevät kääntäjät ja tulkit. Jotkut heistä työskentelevät yritysten ja yhteisöjen palveluksessa, mutta suurin osa tekee työtä yksinään yrittäjänä tai freelance-työntekijänä. Paljon yhteistä, paljon erilaista Sekä tulkkien että kääntäjien ammattitaidon perustana on 8 För dem som behöver använda främmande språk har den moderna tekniken skapat olika manicker och programvara som översätter orden från ett språk till ett annat. De är visserligen bra hjälpmedel men ska inte styra översättandet. För att resultatet ska bli förståeligt, behövs det alltid en människa som förmedlar budskapet mellan språken. Detta har översättare och tolkar som yrke. En del av dem är anställda på företag och organisationer men största delen är egenföretagare eller frilansare. För att resultatet ska bli förståeligt, behövs det alltid en människa som förmedlar budskapet mellan språken.

9 hyvä kielitaito. Kääntäjä kääntää tekstejä yleensä yksinään tietyn aikataulun mukaisesti kun taas tulkki puhetyöläisenä osallistuu asiakkaan kanssa tilanteisiin, joissa asiat on käännettävä toiselle kielelle välittömästi. Asiatekstin kääntäminen vie aikaa, kun sen tekee kunnolla. Joskus joudun maistelemaan sanoja tai etsimään oikeaa termiä kauan ennen kuin tiedän välittäneeni alkuperäisen tekstin sanoman kohdekielelle oikealla tavalla, kertoo kääntäjä Eva Berg englannin-, ruotsin- ja suomenkielisiin käännöksiin erikoistuneesta käännöstoimisto Lingartista. Pohjanmaan tulkkikeskuksessa työskentelevä Sudabeh Zarei auttaa työkseen maahanmuuttajia. Pääosa työstäni koostuu erilaisista viranomaisyhteyksistä. Jos en ymmärrä viranomaisen esimerkiksi lääkärin tai oikeusavustajan sanomaa, minun on tehtävä tarkentavia kysymyksiä kunnes ymmärrän asian itse. Vasta sitten pystyn tulkkaamaan sen asiakkaalle, sanoo persiaa, kurdia ja daria tulkkaava Zarei. Vaikka Bergin ja Zarein työympäristöt ja työskentelytavat ovat erilaisia, he molemmat käyttävät kieltä työvälineenään ja huolehtivat kielitaitonsa ylläpidosta. Kehitän jatkuvasti suomenkielen taitoani lukemalla paljon lehtiä ja katsomalla suomenkielisiä ohjelmia televisiosta. Koska olen ollut kauan pois kotimaastani, minun on ylläpidettävä myös äidinkieltäni, sillä kieli kehittyy koko ajan, toteaa vuonna 1992 Iranista Suomeen muuttanut Zarei. Koulutusta ja yhteistoimintaa Vaasan yliopiston Levón-instituutti toteuttaa Osaamisintensiivisiä yrityspalveluja tarjoavien yritysten kehittämishanketta (KIBS) osana VASEKin hallinnoimaa Vaasan seudun aluekeskusohjelma. Vuosina toteutettavassa hankkeessa tarjotaan edullista täydennyskoulutusta myös käännös- ja tulkkaustehtävissä työskenteleville. Olemme keränneet alueella toimivien kääntäjien ja tulkkien yhteystietoja ja kartoittaneet heidän koulutustarpeitaan. Näiden tietojen pohjalta olemme Lisätietoja KIBS-hankkeen kääntäjille ja tulkeille tarkoitetusta osiosta: Hanna Turpeinen, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, puh , Lisätietoja SKTL ry:n paikallisosaston toiminnasta: Gun-Viol Vik-Tuovinen, puh , Närmare information om KIBSdelprojektet för översättare och tolkar: Hanna Turpeinen, Levón-institutet vid Vasa universitet, tfn , Närmare information om Vasa lokalavdelningens verksamhet: Gun-Viol Vik-Tuovinen, tfn , jo toteuttaneet koulutuksia, ja rahoituksen varmistuttua järjestämme niitä lisää, projektipäällikkö Hanna Turpeinen Levón-instituutista kertoo. Kääntäminen tai tulkkaaminen on usein yksinäistä työtä. Koulutusten kautta ammattikunnan jäsenillä on mahdollisuus rakentaa yhteistyöverkostoja. Teemme mm. yhteisen esitteen, johon kootaan seudun kääntäjien ja tulkkien työkieli- ja yhteystiedot, Turpeinen jatkaa. Ammattikunnan edustajia on koottu yhteen myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) toimintaan ja Vaasaan on perustettu liiton paikallisosasto. Paikallisosaston toiminnan tarkoituksena on lisätä kääntäjien ja tulkkien verkottumista ja tukea heitä ammatillisesti, kertoo puheenjohtaja Gun-Viol Vik-Tuovinen, joka päivätyökseen opettaa tulevia tulkkeja. Eva Berg on osallistunut innokkaasti sekä KIBS-hankkeen koulutuksiin että Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton paikallistoimintaan. Tämän toiminnan kautta myös yksin työskentelevä voi tavata työkavereita ja saada ammattiin liittyvää palautetta, Berg sanoo. Jotta lopputulos olisi ymmärrettävä, sanoman työstämiseen kieleltä toiselle tarvitaan aina ihminen Likheter och olikheter Goda språkfärdigheter utgör grunden för både tolkarnas och översättarnas yrkeskompetens. En översättare arbetar med skriven text, ofta ensam och enligt en viss tidtabell medan en tolk är en yrkestalare som muntligt översätter i situationer där tolkning från ett språk till ett annat ska ske omedelbart. Översättning av saktexter tar mycket tid om man verkligen gör ett gott arbete. Ibland måste jag smaka på orden eller söka efter den rätta termen länge innan jag vet att jag har förmedlat originaltextens budskap till målspråkets läsare på ett rätt sätt, berättar översättare Eva Berg på översättningsbyrå Lingart som specialiserar sig på engelska, svenska och finska texter. Sudabeh Zarei arbetar vid Österbottens tolkcentral där hennes jobb är att hjälpa invandrare. Största delen av mitt arbete består av tolkning i myndighetssituationer. Om jag inte förstår vad myndigheten det kan vara en läkare eller ett rättsbiträde menar, måste jag ställa preciserande frågor tills jag själv begriper vad det handlar om. Först då kan jag tolka budskapet till kunden, berättar Zarei som tolkar från persiska, kurdiska och dari. Trots att Bergs och Zareis arbetsmiljöer och arbetsmetoder är olika, är språket bådas arbetsredskap och de ser till att upprätthålla sina språkkunskaper. Jag förbättrar ständigt mina finskakunskaper: jag läser tidningar flitigt och ser finska program på tv. Eftersom jag har varit borta från mitt hemland länge, måste jag också satsa på mitt modersmål, för språket utvecklas hela tiden, konstaterar Zarei som år 1992 flyttade till Finland från Iran. Utbildning och samverkan Levón-institutet vid Vasa universitet genomför utvecklingsprojektet för Kunskapsintensiva företagstjänster (KIBS), som ingår i det av VASEK förvaltade regioncentrumprogrammet för Vasaregionen. Projektet genomförs åren Inom projektet erbjuder man förmånlig fortbildning bland annat för personer som arbetar med översättning och tolkning. Vi har samlat in kontaktuppgifter till de översättare och tolkar som är yrkesaktiva i regionen och tagit reda på deras utbildningsbehov. Utgående från informationen har vi redan ordnat kurser och efter att finansieringen säkerställs kommer vi att ordna fler, berättar projektchef Hanna Turpeinen vid Levóninstitutet. Översättning och tolkning är ofta ett ensamt arbete. På utbildningar har yrkeskårens medlemmar möjlighet att nätverka med kollegor. Vi ska sammanställa en broschyr med yrkeskårens kontaktuppgifter och arbetsspråk, fortsätter Turpeinen. Yrkeskårens medlemmar har varit aktiva inom Finlands översättar- och tolkförbund och grundat en lokalavdelning i Vasa. Syftet med lokalavdelningens verksamhet är att öka översättarnas och tolkarnas nätverkande och stöda dem i sitt arbete, berättar lokalavdelningens ordförande Gun-Viol Vik- Tuovinen, som undervisar blivande tolkar. Eva Berg har ivrigt deltagit i kurser som ordnats inom KIBS-projektet samt i Finlands översättar- och tolkförbunds lokalverksamhet. Tack vare den här verksamheten kan också de som arbetar ensam träffa kollegor och höra kommentarer och nyheter om arbetet, säger Berg. 9

10 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Nuukuuren museo omintakeinen kotiseutumuseo Komean Rapilan talon pihapiirissä on pieni mäkitupa, joka hyödyntää laihialaisten nuukuusmainetta. Laihian kotiseutu- ja museoyhdistyksen ylläpitämä Nuukuuren museo on ympäröivän kotiseutumuseon tapaan pääosin rakennettu ja sen esineistö kerätty talkoilla. Laihian kotiseutu- ja museoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Esko Luoma kuvailee elävästi Nuukuuren museon rakennusten historiaa ja esineiden käyttötapaa. Nuukuuren museoon on kerätty vanhoja rakennuksia ympäri Laihiaa. Museon esineistöstä osa on aivan loppuun käytettyjä, osa uusiokäytössä olevia esineitä, ja mukaan mahtuu myös nuukuudesta kertovia hupiesineitä. Niistä tunnetuin lienee Laihian markka, joka aikanaan keksittiin koululaiskilpailun tuloksena. Luoma on kuitenkin sepittänyt kolikon venähtämiselle elävän tarinan laihialaisisännän ja juutalaisen kangaskauppiaan markanvedosta: toinen olisi mielellään myynyt ja toinen empi ostamista ja niin markasta tuli soikea. Nuukuuren museo perustettiin vuonna 1992 kotiseutumuseon yhteyteen. Kaikki eivät katsoneet hyvällä sitä, että yksi Laihian komeimmista ja suurimmista taloista sai kylkeensä puutetta esittelevän mäkituvan, joka kehuskelee penninvenyttämisellä. Puhuin vuosikausia sen puolesta, että laihialaisten olisi hyödynnettävä valtakunnallista nuukuusmainettaan. Ensin nuukuuteen liittyvää esineistöä kerättiin kotiseutumuseon yhteyteen, mutta nyt ne ovat keskitetysti esillä Nuukuuren museossa, Luoma muistelee. Nuukuuden salaisuus Luoma kertoo, että laihialaisten nuuka maine juontaa juurensa 1800-luvun nälkävuosiin, jolloin ruoka loppui mökkien eläjiltä ja he lähtivät sankoin joukoin kerjuulle. Pari vuotta ennen nälkävuosien alkua Laihian kunnassa oli otettu käyttöön uusi köyhäinhoitolaki, jonka perusteella joka kylään nimettiin 1 2 fatitaloa. Näissä taloissa oman kylän köyhät saivat työpanostaan vastaan kaksi velliateriaa päivässä, eikä heidän tarvinnut lähteä kerjuulle. Fatitalojen isännät olivat sitä mieltä, että heillä oli riittävästi köyhiä ruokittavana omasta takaa ja ajoivat muualta tulevat kerjäläiset pois. Näiden kerjäläisten mukana kantautui maine laihialaisisäntien nuukuudesta muualle maahan, vaikka oikeastaan laihialaiset pitivät keskimääräistä parempaa huolta köyhästä väestönosasta. Kökkähenki hiipuu Luoman mielestä kotiseututyön tehtävä on säilyttää ja välittää paikalliskulttuurin tärkeimpiä piirteitä nuoremmille sukupolville ja hän onkin tehnyt kotiseututyötä oman leipätyönsä ohessa jo vuosikymmeniä. Hänen mieltään painaa huoli siitä, että nykyään varsinkin nuoria ihmisiä on vaikea saada mukaan kotiseututyöhön. Kotiseututyön harrastajien rivit harvenevat ja kotiseutuyhdistyksen hallituksen keski-ikä on melko korkea, toteaa pian 80 vuotta täyttävä Luoma. Näihin talkoisiin kaivattaisiin lisää harrastajia! Kotiseututyön lisäksi Luoman rakkaisiin harrastuksiin kuuluu muinaisharrastus sekä sukututkimus. Tänä syksynä hän aloittaa 14. kerran Kyrönmaa-opiston sukututkimuspiirin vetämisen. Hän myös järjestää opastettuja retkiä Laihian muinaisjäännöksille, joita kunnan alueella on yli

11 Esko Luoma toivoisi lisää ihmisiä mukaan kotiseututyöhön, sillä nykyiset tekijät alkavat olla jo aika iäkkäitä. Esko Luoma hoppas att fler skulle intressera sig för hembygdsarbetet, eftersom många av de ansikten som nu är med börjar vara ganska gamla. Snålhetsmuseum ett särpräglat hembygdsmuseum På Rapilas ståtliga gård i Laihela står ett litet torp som tagit idén från Laihelabornas rykte om att vara snåla. Snålhetsmuseet upprätthålls av Laihela hembygds- och museiförening. I likhet med hembygdsmuseet har museet till största delar uppförts och föremålen samlats på talko. Hembygdsrådet Esko Luoma, Laihela hembygds- och museiföreningens ordförande, berättar livfullt om Snålhetsmuseets byggnader och vad de utställda föremålen använts till. Museet omfattar gamla byggnader som flyttats dit från olika delar av Laihela. En del av museiföremålen är helt utnötta, en del återvunna och det finns också skojiga föremål som berättar om konsten om att vara snål. Mest känd av dem är antagligen Laihian markka som fick sin början i en tävling för skolelever. Luoma har också svarvat ihop en historia om hur slanten blev utdragen i en tvist mellan en Laihelabonde och en judisk tygförsäljare: den ena ville så gärna sälja och den andra tvekade att köpa och så blev slanten oval. Snålhetsmuseet grundades år 1992 i anslutning till hembygdsmuseet. Inte alla tyckte om idén att ett av de mest praktfulla och största husen i Laihela fick sällskap av ett fattigt torp som dessutom skryter med att vända på slantarna. I många år talade jag för att kommuninvånarna borde börja utnyttja sin sparsamhet som är ju känd i hela Finland. Först samlade man snåljåparnas föremål till hembygdsmuseet men nu är de alla utställda på Snålhetsmuseet, berättar Luoma. Hemligheten bakom snålheten Luoma berättar att ryktet om att vara snåla och gnidiga går tillbaka till de stora hungeråren på 1800-talet när maten tog slut i torpen och torparna måste i stora skaror ge sig ut på tiggarfärd. Ett par år före hungeråren hade den nya lagen om fattigvården införts i Laihela kommun. I varje by skulle det enligt lagen finnas 1 2 fattighus där byns fattiga människor mot sin arbetsinsats fick välling två gånger per dag och behövde inte gå omkring och tigga. I fattighusen ansåg man att de redan hade tillräckligt med fattiga att försörja och därför körde husbönderna bort tiggarna som kommit från andra byar. Med de här tiggarna fördes ryktet om Laihelaböndernas snålhet till andra delar av landet, även om man i Laihela egentligen tog hand om den fattiga befolkningen bättre än genomsnittligt. Talkoandan falnar Luoma anser att hembygdsarbetets uppgift är att bevara och förmedla lokalkulturens viktigaste drag till yngre generationer. Han har redan i årtionden varit involverad i hembygdsarbetet vid sidan av sin huvudsyssla och är bekymrad över att det idag är svårt att få speciellt unga Nuukuuren museon päärakennus, 1700-luvun mäkitupa, seisoo Rapilan talon tontilla aivan Laihian keskustan tuntumassa. Kotiseututaloja talkootyönä Hembygdshus genom talkoarbete Talkootyö ei ole vierasta kyröläisille, sillä sekä Isonkyrön että Vähänkyrön kotiseututalot on rakennettu ja korjattu pääosin talkoilla. Molempiin on uponnut tuhansia talkootunteja. Isonkyrön kotiseutuyhdistyksen omistama kotiseututalo, jossa järjestetään perhejuhlia, kokouksia ja muita tilaisuuksia, sijaitsee seurakunnan vuokratontilla aivan vanhan kirkon vieressä. Vuonna 1992 käyttöönotettu talo siirrettiin paikalleen Ritaalasta. Sekä talon purku- että rakennustyöt tehtiin kyläkunnittain talkoilla. Vähänkyrön kotiseututalo, Savilahti-talo, on Länsi-Suomen vanhin kansakoulurakennus. Vähäkyrö-seuran talkoilla korjaama ja ylläpitämä 150-vuotias talo on palvellut vähäkyröläisten perhejuhlien ja muiden tilaisuuksien pitopaikkana vuodesta 2003 lähtien. Snålhetsmuseets huvudbyggnad, ett torp från 1700-talet, står på Rapila gård alldeles i närheten av Laihela centrum. Talkoarbete är inte främmande för Kyroborna. Hembygdshusen både i Storkyro och Lillkyro har till största delen uppförts och renoverats på talko under tusentals talkotimmar. Storkyro hembygdsföreningens hembygdshus där det ordnas familjefester, möten och andra tillställningar, finns alldeles intill den gamla kyrkan, på församlingens hyrestomt. Huset flyttades dit från byn Ritaala och togs i bruk Både rivningsarbeten och återuppbyggandet utfördes av de olika byalagen tillsammans. Hembygdshuset Savilahti i Lillkyro är den äldsta folkskolebyggnaden i Västra Finland. Det 150-åriga huset har renoverats och upprätthålls av föreningen Vähäkyrö-seura och har sedan 2003 varit scen för familjefester och tillställningar. människor med i hembygdsarbetet. Det har glesnat i leden bland hembygdsentusiaster, och medelåldern i föreningens styrelse är rätt så hög, konstaterar Luoma som själv snart fyller 80 år. Mera intresserade behövs i detta talko! Utom hembygdsarbetet sysslar Luoma också med släktforskning och det forntida. I höst leder han släktforskningscirkeln vid folkhögskolan Kyrönmaaopisto för 14:e gången. Han ordnar även guidade utflykter till fornlämningar i Laihela; sammanlagt finns det över inom kommunens gränser. 11

12 TEKSTI / TEXT: IDA VAUHKONEN KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Länsirannikon ei kärsi kasvukivuista Länsirannikon Leimasintehdas on pieni, mutta kunnianhimoinen yritys Maalahdesta. Vuonna 2000 päivänvalon nähnyt yhden miehen yritys on laajentanut liiketoimintaansa nopeasti kahden yritysoston kautta. Nyt yrityksessä keskitytään pitämään asiakkaat tyytyväisinä. Länsirannikon Leimasintehtaan yritystoiminta keskittyy kolmelle osaalueelle: leimasinvalmistukseen, kilpikaiverrukseen ja mainosteippaukseen. Kun Martin Nyqvist ryhtyi yrittäjäksi vajaa kymmenen vuotta sitten, yritystoiminta oli fokusoitunut kilpikaiverrukseen. Nuori yrittäjä halusi kuitenkin monipuolistaa liiketoimintaansa ja osti Vaasan Leimasintehtaan tammikuussa vuonna Kilpikaiverruksesta minulla oli aikaisempaa kokemusta, mutta leimasimista en tiennyt mitään. Opittavaa on siis riittänyt, Nyqvist hymyilee. Muutoksen tuulet puhalsivat Länsirannikon Leimasintehtaalla myös viime keväänä, kun mainosteippaukseen erikoistunut yritys RM-Reklam siirtyi Nyqvistin omistukseen. Nyt liiketoimintamme on kolmen kokonaisuuden hyvä yhdistelmä. Osa-alueet tukevat toisiaan erinomaisesti, Nyqvist perustelee yritysostoaan. Tilaukset netissä Yhteensä kolme henkilöä työllistävässä Leimasintehtaassa päivät kuluvat tilausten parissa ja tuotteita valmistaessa. Kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan itse Maalahdessa. Yrityksen suurimmat asiakkaat tulevat teollisuudesta, mutta myös yksityishenkilöt ja pienyritykset ovat löytäneet Leimasintehtaan. Meillä on hyvin erilaisia asiakassuhteita. Kilpikaiverrusta tehdään pääosin veneteollisuudelle ja metallialan yrityksille. Leimasimia valmistamme eniten kunnille ja eri alojen yrityksille. Teippaus taas on aika uusi juttu, mutta meillä on jo useita asiakkaita, jotka luottavat meihin, Nyqvist kertoo. Yritys on panostanut myös sähköiseen tilausjärjestelmään nopeuttaakseen tilaustensa käsittelyä. Asiakas voi tehdä tilauksen tai jättää tarjouspyynnön netissä meidän kotisivujen kautta, Nyqvist selittää. Tavoitteena tyytyväiset asiakkaat Länsirannikon Leimasintehdas on hakenut uusia markkina-alueita myös Suomen ulkopuolelta Ruotsista ja Virosta. Millä Länsirannikon Leimasintehdas sitten kilpailee? Nuoren yrittäjän mukaan menestyvän yritystoiminnan ehtona ovat tyytyväiset asiakkaat. Leimasintehtaassa panostetaan hyvään palveluun, sopiviin hintoihin ja nopeisiin toimitusaikoihin. Yrittämisessä on tosi tärkeää pysyä ajan tasalla ja kuunnella asiakasta. Kuuntelemalla asiakkaita saa ideoita myös oman toiminnan kehittämiseen. Nyt yrityksessä keskitytään tähän päivään ja luotetaan omaan osaamiseen. Vuosien 12

13 Robert Maranderilla on vuosien kokemus mainosteippauksesta. Robert Marander har många års erfarenhet av reklamtejpning. Panostamme toimitusaikoihin. Kun ne pitävät, myös asiakkaamme ovat tyytyväisiä, Martin Nyqvist kertoo esitellessään laserkaiverruskonetta. Vi satsar på leveranstider. När de håller, är också kunderna nöjda, berättar Martin Nyqvist vid en lasergraveringsmaskin. Västkustens lider inte av växtvärk Västkustens Stämpelfabrik är ett litet men ambitiöst företag i Malax. Företaget grundades år 2000 och har snabbt utvidgat sin affärsverksamhet genom två företagsköp. Nu ligger fokusen på att hålla kunderna nöjda. Yrittämisessä on tosi tärkeää pysyä ajan tasalla ja kuunnella asiakasta. Kuuntelemalla asiakkaita saa ideoita myös oman toiminnan kehittämiseen. myötä karttunut vankka ammattitaito on pystytty säilyttämään talon sisällä, sillä nykyään Vaasan Leimasintehtaan entinen osakas Göran Dahl sekä RM- Reklamin Robert Marander työskentelevät Länsirannikon Leimasintehtaalla. Ala vaatii monipuolista osaamista, kun sekä tekninen että visuaalinen puoli pitää olla hallussa. Yhtenä tulevaisuuden haasteena on pysyä kehityksessä mukana, Nyqvist sanoo. För företagaren är det superviktigt att hålla sig à jour och lyssna på vad kunden säger. När man diskuterar med kunderna får man idéer till utveckling av den egna verksamheten. Stämpelfabrikens affärsverksamhet omfattar tre delområden: stämpeltillverkning, gravering av skyltar och reklamtejpning. När Martin Nyqvist blev egenföretagare för knappt tio år sedan, var graveringen kärnområdet. Den unge företagaren ville ändå göra verksamheten mångsidigare och köpte Vasa Stämpelfabriken i januari Jag hade tidigare erfarenhet av skyltgravering men visste ingenting om stämplar. Det har alltså funnits en hel del att lära, ler Nyqvist. Förändringens vindar blåste över Västkustens Stämpelfabrik också i våras när Nyqvist tog över företaget RM-Reklam i Övermalax, som var specialiserat i reklamtejpning. Idag är vår affärsverksamhet en bra kombination av tre helheter. De stöder varandra utmärkt, motiverar Nyqvist sitt företagsköp. Beställningar kan göras på nätet Dagarna på Stämpelfabriken, som sysselsätter tre personer, fylls med beställningar och tillverkning av produkter. Företaget planerar och tillverkar själva alla produkter i Malax. De största kunderna är verksamma inom industrin men också privatpersoner och småföretag har hittat Stämpelfabriken. Vi har väldigt olika typer av kundrelationer. Gravering av skyltar gäller mest båtindustrin och metallföretagen medan stämplar tillverkar vi mest till kommuner och företag inom andra branscher. Reklamtejpning är en relativt ny grej hos oss men vi har redan fått flera kunder som anlitar oss, berättar Nyqvist. Företaget har satsat på ett elektroniskt beställningssystem för att kunna snabba upp behandlingen av beställningar. Kunden kan göra en beställning eller offertförfrågan på vår webbplats, förklarar Nyqvist. Målet: nöjda kunder Västkustens Stämpelfabrik har sökt sig till nya marknader också utanför Finland, nämligen i Sverige och Estland. Vad ska företaget ha för att kunna konkurrera med andra? Enligt Nyqvist ska det finnas nöjda kunder för att företagsverksamheten kan bli framgångsrik. Stämpelfabriken satsar på bra service, lämpliga priser och snabba leveranstider. För företagaren är det superviktigt att hålla sig à jour och lyssna på vad kunden säger. När man diskuterar med kunderna får man idéer till utveckling av den egna verksamheten. Företaget fokuserar på nuläget och litar på sitt eget kunnande. Den gedigna yrkeskompetens som kommit med åren har man kunnat hålla kvar i huset: Vasa Stämpelfabrikens före detta delägare Göran Dahl och också RM-Reklams Robert Marander jobbar på Västkustens Stämpelfabrik. Branschen kräver mångsidigt kunnande, eftersom man ska kunna både det tekniska och det visuala. Att kunna hålla jämna steg med utvecklingen är en av utmaningarna inför framtiden, säger Nyqvist. 13

14 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN, JOHANNA HAVERI How About a Year Abroad? Elina Paaso and Jonna Oja have both spent a year abroad as exchange students. Many teenagers dream about studying and living abroad. Some of them even make their dream come true. How does a year abroad affect young people? Two young women sit in a nice old-fashioned café in Vaasa, talking in a lively way. Just ten minutes ago they didn t actually know each other, but now they obviously have a lot in common to discuss. They both have spent a year abroad as exchange students, and have recently returned home. Jonna Oja lived for one year in Aurora, very close to the metropolis of Chicago. Aurora is the second-largest city in the U.S. state of Illinois, with a population of 176,000. At the same time, Elina Paaso was studying in Apolda, in Germany. Apolda is the capital of the Weimarer Land district with a population of 24,500. Can these girls really have something in common? Abroad You Learn More than at Home Both Jonna and Elina were lucky and managed to get to the countries they really wanted. Spending a year with people they didn t know before has taught them a lot. During this year I have learned a lot more than I could have learned at home. When you are away you have to learn to live with strangers and become more sure of yourself, says Jonna. They both lived in more than one host family and got to know different people and their different habits. They also used to live according to the habits of their families. My first family had a lot of hobbies and so did I. It s amazing how many things you can do in a town with less than 25,000 inhabitants, remembers Elina. She also learned that after you get to know German people properly they are much more open than Finns usually are even if we tend to think that the German culture is so formal! Elina and Jonna went abroad via Rotary Youth Exchange, but there are several other organisations with exchange programs of their own. Rotary Youth Exchange was a very safe alternative. Besides the family I had a safety net around me. Rotary Youth Exchange is also much cheaper than many commercial exchange programs, says Elina. Jonna agrees and says that there were several exchange students at the same high school with her. Those who came via Rotary Youth Exchange had more activities organised by the host club than the other students. We visited Rotary Club Meetings and had some arranged shopping tours in Chicago. We also took part in exchange students meetings in our district, says Jonna. Both girls also took part in tours arranged by the hosting Rotary districts: Jonna spent 2 weeks in California and 14

15 Exchange links (in Finnish): AFS Intercultural Programs American Scandinavian Student Exchange Oy EF High School Year STS High School TR-Kielimatkat YFU - Youth For Understanding Comenius comenius.htx Nordplus Junior Pohjola-Norden Suomen Lions-liitto: nuorisovaihto Arja Rantanen and Kjell Övergaard help young people who take part in exchange programs organised by Rotary Youth Exchange in Finland. Suomen Rotaryn nuorisovaihto Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto My year in Finland was a life-changing experience. All my families and the school, Vasa Övningsskolas College, were wonderful. I had a great time playing for the Vaasan Salama basketball team, and I made a lot of friends. I am now at university, and my year as an exchange student has influenced me to major in international studies. - MacKenzie Hovermale MacKenzie Hovermale espen spent taye year in Vaasa. 15 Suomi-Venäjä-Seura Elina travelled round Europe for 3 weeks. Youth Exchange for Peace and Understanding Rotary clubs are made up of volunteers who are involved in community service, emphasize high ethical standards, and work toward peace and understanding in the world. For over 75 years, students and host families have broadened their horizons through Rotary Youth Exchange. Globally more than 80 countries and over 8,000 students participate in the program each year. Every year around 500 young people take part in exchange programs organised by Rotary Youth Exchange in Finland, tells Multidistrict Youth Ex- change Officer Kjell Övergaard. The Youth Exchange Program is reciprocal. It means that every country can send abroad as many exchange students as it receives. Here in Vaasa we usually have two long term exchange students per year. It means that we also send two students abroad, says Youth Exchange Officer Arja Rantanen. She says that Rotary Clubs in Vaasa select 3 host families for every incoming exchange student. This way the students get the possibility to see different ways of living in one country. Most students will have a lifelong relationship with their host families, confirms Kjell Övergaard. More information about Rotary Youth Exchange in Finland from:

16 IT-ala vetää insinöörejä TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Syksyn yhteishaussa ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja jäi varsinkin IT-alalla täyttämättä. Samanaikaisesti alan yritykset painivat osaajapulan kanssa, ja käytännössä kaikki koulusta valmistuvat insinöörit saavat töitä. miten houkutella opiskelijoita? Kolmannen vuoden opintonsa aloittaneet insinööriopiskelijat opiskelevat digitaalisia liityntäpiirejä. Pekka Liedes vakuuttaa, että jo ensi keväänä eli vuosi ennen valmistumistaan suurin osa heistä tietää tulevan työpaikkansa. Tredje årets ingenjörsstuderande studerar digitala anslutningar. Pekka Liedes garanterar att på våren, dvs ett år innan de blir färdiga, vet största delen av dem var de kommer att arbeta. Vaasan ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen yksikössä tilanne on samansuuntainen kuin koko Suomessa: IT-alan opiskelupaikkoja on enemmän kuin halukkaita opiskelijoita. Samaan aikaan Vaasan seudulla on kuitenkin runsaasti avonaisia IT-alan työpaikkoja. Työpaikkoja on niin paljon, että käytännössä IT-alan insinööriopiskelijat tietävät jo 3. vuoden jälkeen, mihin menevät töihin valmistumisensa jälkeen, kertoo tietotekniikan lehtori Pekka Liedes Vaasan ammattikorkeakoulusta. Nörttileima vai Kiina-ilmiö? Liedes on huolissaan siitä, että tietotekniikka ei enää kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin aiempina vuosina. Pelkäävätkö opiskelijat leimautuvansa nörteiksi vai uhkaako Kiina-ilmiö syödä Suomesta kaikki IT-alan työpaikat? Nämä pelot ovat turhia, Liedes toppuuttelee. Suunnittelu ja tuotekehitys eivät katoa Suomesta Intiaan tai Kiinaan. IT-alan opiskelijat eivät myöskään ole nörttejä, sillä yritykset tarvitsevat ulospäin suuntautuneita tietotekniikan osaajia, hän selittää. Monipuolista osaamista peräänkuuluttaa myös ohjelmistotalo Visualweb Oy:n toimitusjohtaja Markus Jussila. Koodaajien rekrytointi onnistuu hyvin, mutta kokeneiden projektipäälliköiden ja myyjien löytäminen on huomattavasti vaikeampaa. Niissä tehtävissä korostuvat tekniikan rinnalla ihmissuhdetaidot ja liiketoiminnan ymmärtäminen, he ovat siis moniosaajia, Jussila sanoo. Mainettaan parempi ala Teollisuudelle ohjelmaratkaisuja tekevän Wapice Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tuominen uskoo IT-alan työpaikkojen säilymiseen Suomessa. IT-alan osaajia tarvitaan, sillä suuri osa teollisuusyritysten menestyksestä rakentuu juuri IT-alan kehit- 16

17 IT-branschen behöver ingenjörer hur locka studerande? Fujitsu Services Ab:s regiondirektör Jari Lehtineva anser att branschen blivit vardagligare, vilket påverkar studerandenas intresse. IT-branschen har blivit en bransch bland alla andra. Den har tappat en del av sin glamour eftersom den inte längre är ny, konstaterar han. tymiseen, olipa sitten kyseessä konepaja- tai sähköautomaatioalan yritys, Tuominen kertoo. Palkkaamme noin 30 henkilöä vuosittain, joten luonnollisesti meitä huolettaa opiskelijoiden saaminen alalle. Osittain alan huono maine opiskelijoiden keskuudessa perustuu 1990-luvulla luotuihin ylisuuriin kasvuodotuksiin, joihin verrattuna reipaskaan kasvu ei tunnu miltään. Tuominen sälyttää osasyyn alan huonosta imusta myös median ylle. Jos kännyköiden muoviosia valmistava yritys siirtää kokoonpanotyöpaikkoja Kiinaan, otsikoissa revitellään, kuinka IT-alan yritys irtisanoo työpaikkoja Suomesta. Fujitsu Services Oy:n Vaasan aluejohtaja Jari Lehtineva näkee yhdeksi syyksi opiskelijakatoon alan arkipäiväistymisen. IT-alasta on tullut yksi työntekoala muiden joukossa. Osa glamourista on kadonnut alkuaikojen pioneerien myötä, hän toteaa. Markkinointia ja koulutuksen kehittämistä Pekka Liedes kollegoineen yrittää keksiä, kuinka houkutella alalle lisää opiskelijoita, myös tyttöjä. Koulutus suunnitellaan mahdollisimman hyvin yritysten tarpeita vastaavaksi. Jatkossa tulevat insinöörit opiskelevat ammattiaineita enemmän jo alkuvuosina. Toivottavasti he saavat siten oman alansa kesätöitä jo ensimmäisinä vuosina. Se olisi tärkeää heidän ammattiidentiteettinsä kehittymiselle, Liedes tuumaa. Liedes myös miettii, miten koulutuksia pitäisi markkinoida, olisiko syytä ottaa käyttöön uusia IRC-gallerian tapaisia foorumeita, ja kuinka markkinointia voisi tehdä yhteistyössä yritysten kanssa. Ehkä meidän vanhempienkin olisi hyvä kiinnostua siitä, mitä alaa lapsemme aikovat tulevaisuudessa opiskella. I höstens gemensamma elevantagning blev ett antal studieplatser vid yrkeshögskolor ofyllda i synnerhet inom ITbranschen. Samtidigt brottas företagen med brist på anställda och i praktiken får alla utexaminerade ingenjörer arbete. Vid Vasa yrkeshögskolans enhet för teknik och kommunikation är situationen likadan som i Finland överlag: det finns mera studieplatser inom IT än intresserade studerande. Och det finns gott om lediga platser inom IT-industrin i Vasaregionen. Arbetsplatser finns det så många av att IT-ingenjörsstuderande redan efter tredje studieåret vet var de ska arbeta efter dimissionen, berättar lektor Pekka Liedes vid Vasa yrkeshögskola. Nördstämpel eller Kinafenomen? Liedes är bekymrad över att datateknik inte intresserar unga på samma sätt som tidigare. Är studeranden rädda för att bli stämplade som nördar eller är det Kinafenomenet som hotar äta upp alla IT-branschens arbetsplatser från Finland? Det är ingenting att oroa sig för, dämpar Liedes. Planering och produktutveckling kommer inte att försvinna till Indien eller Kina. Studerande på IT är inte heller en grupp nördar, för företagen behöver utåtriktade IT-experter, förklarar han. Mångsidig kompetens efterlyses också av Visualweb Oy:s vd Markus Jussila. Kodare lyckas vi rekrytera men det är betydligt svårare att hitta erfarna projektchefer och försäljare. I de arbetsuppgifterna behövs förutom tekniskt kunnande också kunskap om mänskliga relationer och affärsverksamhet, säger Jussila. Branschen bättre än sitt rykte Vd Pasi Tuominen på Wapice som levererar systemlösningar för industrin tror på att IT-branschens arbetsplatser kommer att finnas kvar i Finland. Det behövs kompetenta IT-personer, eftersom en stor del av industriföretagens framgång bygger just på IT-industrins utveckling, vare sig det gäller maskinverkstäder eller elautomationsföretag, berättar Tuominen. Vi anställer ca 30 personer varje år så vi är naturligtvis oroliga över hur branschen ska få fler studerande. Delvis beror branschens dåliga rykte bland studerandena på de överstora förväntningar om tillväxt som skapades på 1990-talet. Inte ens en rejäl tillväxt känns så stort om man jämför med dem. Tuominen ger medierna en del av skulden för att branschen inte längre är lockande. Om monteringsarbetsplatser i ett företag som tillverkar plastdelar till mobiltelefoner flyttas till Kina, skriker rubrikerna hur ett IT-företag lägger ner arbetsplatser i Finland. Marknadsföring och utveckling av utbildningen Miten uusia opiskelijoita saa rekrytoitua, kyselevät Pekka Liedes (edessä) ja Jukka Matilainen kolmannen vuosikurssin opiskelijoilta. Hur ska man rekrytera nya studerande, frågar Pekka Liedes (framme) och Jukka Matilainen tredje årets studerande. Pekka Liedes försöker tillsammans med sina kollegor hitta en lösning för hur fler studerande, även flickor, kunde rekryteras till branschen. Utbildningen kommer att planeras så att den motsvarar företagens behov så bra som möjligt. Framöver ska blivande ingenjörer studera mera yrkesämnen redan under de första åren. Vi får hoppas att det hjälper dem att få sommarjobb på sin egen bransch ganska så snabbt. Det vore viktigt för att deras yrkesidentitet kan utvecklas, funderar Liedes. Liedes tänker också på hur utbildningar ska marknadsföras; ska man göra det på olika forum såsom IRC-galleriet och hur kunde marknadsföringen skötas i samarbete med företagen. Det skulle kanske vara bra också för oss föräldrar att vara intresserade av vad våra barn tänker studera när den tiden kommer. 17

18 Meteoriihi on Sundomin Kotiseutuyhdistyksen hanke, joka on toteutettu yhteistyössä Vaasan Tähtitieteellisen yhdistyksen Andromedan kanssa. Kuvassa Söderfjärdenin kuivatusyhtiön Bertel Sund ja Nils-Erik Ström sekä Kotiseutuyhdistyksen Matts Andersén paistattelevat päivää meteoriittikraatterin sydämessä Meteoriihen edustalla. Söderfjärden syntyi taivaankappaleen törmätessä maahan noin 520 miljoonaa vuotta sitten. Valtavasta räjähdyksestä syntynyt meteoriittikraatteri on nykyään merkittävä maanviljelysalue ja Suomen tärkein levähdyspaikka kurjille. Meteoria är Sundom bygdeföreningens projekt som genomförts i samarbete med Vasa Astronomiska föreningen Andromeda. Söderfjärdens torrläggningsbolags Bertel Sund och Nils-Erik Ström tillsammans med bygdeföreningens Matts Andersén njuter av dagen vid Meteorian i hjärtat av meteoritkratern. Historiallinen aikamatka Meteoriihessä TEKSTI / TEXT: IDA VAUHKONEN En historisk tidsresa i Meteoria KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Söderfjärden uppkom vid ett meteoritnedslag för över 520 miljoner år sedan. Den väldiga explosionen orsakade en stor krater som idag är ett betydande jordbruksområde samt den viktigaste rastplatsen för tranor i Finland. Meteoriittikraatterin keskipisteeseen nousi kesäkuun lopussa uusi vierailukohde Meteoriihi. Meteoriihi on nimensä mukaisesti hirrestä rakennettu riihi, jossa vierailija pääsee tutustumaan Söderfjärdenin historiaan multimediaesityksen ja erilaisten näyttelyiden kautta. Riihen yläkerrasta löytyy myös tähtitieteellinen observatorio. Vasta muutaman kuukauden avoinna ollut matkailunähtävyys on otettu hyvin vastaan. Meillä on käynyt vieraita niin Amerikasta, Aasiasta, Australiasta kuin ympäri Eurooppaakin. Kesän aikana kävijöitä on ollut lähes ja vielä olisi 20 bussilastillista tulossa, Sundomin Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Matts Andersén kertoo innoissaan. Kraatterin reunalla on hyvä asua Erikoisen syntyhistoriansa lisäksi Söderfjärden on tunnettu Pohjois-Euroopan suurimpana kuivatusalueena. Ojituksella ja vesipumpuilla aluetta on saatu kuivattua maanviljelyksen tarpeisiin. Ensin oli vain mies ja lapio, kun ojien kaivaminen 1920-luvulla alkoi. Nyt kanavia on 43 kilometriä, Andersén naurahtaa. Söderfjärdenin kuivatushistoriaan voi tutustua kahdella pumppuasemalla, joista ensimmäinen, 1920-luvulla rakennettu pumppaamo toimii nykyään museona. Tänne rakennettiin 60-luvulla myös toinen pumppaamo, joka on edelleenkin aktiivisesti käytössä. Söderfjärdenin alueesta huomattava osa on vielä veden peitossa, Andersén selittää. Andersénin mukaan Söderfjärdenin reunalla on mukava asustaa. Meillä Sundomilaisilla on hyvä yhteishenki ja meidät tunnetaan talkootyökylänä. Tulevaisuudessa kyläläiset haluaisivat kehittää aluetta entisestään. Yhtenä haaveena olisi kehittää esimerkiksi Meteoriihestä Suomen meteoriittikeskus, Andersén paljastaa. Mitt ute på Söderfjärden öppnades i slutet av juni ett nytt besökscenter, Meteoria. Meteorian är som namnet säger en stockria där besökaren kan bekanta sig med Söderfjärdens historia med hjälp av en multimedieföreställning och olika utställningar. I andra våningen finns även ett astronomiskt observatorium. Sevärdheten som bara funnits i några månader har fått en varm mottagning. Vi har haft besökare såväl från Amerika, Asien, Australien som från många ställen i Europa. Under sommaren har Meteorian besökts av nästan personer och 20 busslastar är ännu på väg, berättar Sundom bygdeföreningens ordförande Matts Andersén entusiastiskt. Bra att bo på kraterkanten Söderfjärden är känd förutom för sin speciella uppkomsthistoria också som Nordeuropas största torrläggningsområde. Genom utdikning och vattenpumpar har området kunnat dräneras för jordbruk. Först var det bara mannen och spaden när dikesgrävningen inleddes på 1920-talet. Nu finns det 43 kilometer av kanaler, säger Andersén och skrattar till. Söderfjärdens torrläggningsprojekt kan man studera på två pumpstationer. Det äldre pumphuset som byggts på 1920-talet är idag ett museum. Ett nyare pumphus byggdes på 60-talet och det används fortfarande aktivt. En betydande del av Söderfjärden är fortfarande vattentäckt, förklarar Andersén. Andersén tycker att det är trevligt att bo på Söderfjärdens kant. Vi Sundombor har bra samarbetsanda och vi är kända som talkoarbetare. I framtiden skulle byborna vilja utveckla området ytterligare. En dröm är att utveckla Meteoria till Finlands meteoritcenter, avslöjar Andersén. Meteoriihi on nimensä mukaisesti hirrestä rakennettu riihi, jossa vierailija pääsee tutustumaan Söderfjärdenin historiaan multimediaesityksen ja erilaisten näyttelyiden kautta. 18

19 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: PEKKA MÄKYNEN Haapalaiset ovat tyytyväisiä uusia vaasalaisia. Familjen Haapalainen är nya, nöjda Vasabor. Haapalaiset tulivat Vaasaan työn perässä De flyttade till Vasa för arbetets skull Risto ja Piia Haapalainen muuttivat elokuun alussa tyttärensä Maijan ja koiransa Nanan kanssa Oulusta Vaasaan. Syntyperäiset oululaiset tulivat tänne työn perässä. Prosessitekniikan diplomi-insinööriksi valmistuneella Ristolla oli työpaikka Oulussa, mutta keväällä puheterapeutiksi valmistunut Piia sai vakituisen puheterapeutin paikan Tutoris Oy:n Pohjanmaan alueyksiköstä. Kun Risto haki ja sai prosessi-insinöörin paikan Citec Engineeringiltä, se sinetöi lopullisesti perheen muuttamispäätöksen. Kansainvälisesti toimivana kasvuyrityksenä Citec on houkutteleva työnantaja, Risto sanoo. Henkilökunta on nuorta ja samanhenkistä, siellä on mukavaa tehdä töitä. Haapalaisilla ei ollut erityisiä ennakko-odotuksia Vaasasta. Kaupunki on kivan kokoinen, ja sekä asunto että Maijan päiväkotipaikka järjestyivät vaivattomasti. Perämeren rannikolla asuneille Haapalaisille ei edes Vaasan tuuli ole ollut yllätys. Emme ole vielä ehtineet kunnolla tutustua Vaasaan, mutta tähän mennessä kokemukset ovat olleet hyviä, kiittelee Piia. Työnsä takia hän kiertää myös Vaasan ympäristökuntien kouluissa ja päiväkodeissa ja tutustuu seutuun vähän laajemmin. Lisää osaajia tarvitaan Vaasan seudulla on pulaa monen alan osaajista ja tulevaisuudessa työvoimapulan ennustetaan kasvavan. Tällä hetkellä varsinkin teknisillä ja hoiva-aloilla on paljon avonaisia työpaikkoja. Myös Citec Engineering rekrytoi voimakkaasti. Tänä vuonna olemme globaalisti rekrytoineet 150 ihmistä, joista 50 on sijoittunut Suomeen. Tällä hetkellä meillä on Suomessa avoinna 20 työpaikkaa insinööreille. Rekrytointi on jossain määrin haasteellista, mutta toki saamme rekrytoitua hyviä osaajia, toteaa Citec Engineeringin rekrytointipäällikkö Annika Lindgren. VASEK houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä seudulle kolmivuotisen EAKR-rahoitteisen WasaWorks -hankkeen avulla. Työperäisen muuton lisäämiseen tähtäävän hankkeen työ on käytännössä suoramarkkinointia, messuosallistumisia ja yritysten kanssa tehtäviä rekrytointimatkoja. Järjestimme esimerkiksi toukokuussa Vaasan työvoimatoimiston kanssa rekrytointimatkan Ouluun. Sen tuloksena muutamat mukana olleet yritykset saivat rekrytoitua uusia työntekijöitä, kertoo Mari Kattelus VASEKista. I början av augusti flyttade Risto och Piia Haapalainen med dottern Maija och hunden Nana från Uleåborg till Vasa. De är födda i Uleåborg men kom till Vasa i syfte att ta anställning här. Risto som till sin utbildning är diplomingenjör inom processteknik hade arbetsplats i Uleåborg men Piia som blev färdig talterapeut i våras fick en fastanställning på Tutoris Oy:s enhet i Österbotten. När Risto sedan sökte tjänsten som processingenjör på Citec Engineering och fick jobbet, var beslutet om att flytta fattat. Citec är en attraktiv arbetsgivare eftersom det är ett internationellt tillväxtföretag, säger Risto. Anställda är unga och likasinnade, det är ett trevligt ställe att arbeta på. Familjen hade inga särskilda förväntningar på Vasa. Staden är av passlig storlek och såväl bostaden som Maijas dagisplats var lätta att ordna. Inte ens Vasas hårda vindar har varit någon överraskning för Haapalainens som är vana vid blåsten från förr när de bodde vid Bottenviken. Vi har inte ännu hunnit grundligt bekanta oss med Vasa men hittills har erfarenheterna varit goda, berömmer Piia. I sitt arbete besöker hon också skolorna och daghemmen i Vasas grannkommuner och på det sättet får hon se hon en litet bredare bild av regionen. Mera kunniga arbetstagare behövs Vasaregionen har brist på yrkeskunniga anställda inom många branscher. I framtiden förutspås bristen bli större. I synnerhet har den tekniska branschen och vårdbranschen många lediga platser att erbjuda. Även Citec Engineering rekryterar kraftigt. I år har vi rekryterat 150 anställda globalt, femtio av dem har placerats i Finland. För tillfället har vi i Finland 20 öppna arbetsplatser för ingenjörer. Rekryteringen är något utmanande men vi lyckas i alla fall rekrytera kunniga personer, konstaterar Citec Engineerings rekryteringschef Annika Lindgren. VASEK lockar människor och företag till regionen med hjälp av WasaWorks, ett treårigt ERUF-finansierat projekt. Projektet syftar på att öka arbetsrelaterad inflyttning och satsar på direktmarknadsföring, deltagande i mässor och rekryteringsresor med företag. I maj ordnade vi tillsammans med Vasa arbetskraftsbyrå en rekryteringsresa till Uleåborg. Några av företagen som deltog i resan anställde nya personer under resan, berättar VASEKs Mari Kattelus. 19

20 uutiset nyheter Elina Jacklin Tervetuloa Elina! Isokyröläinen Elina Jacklin aloitti VASEKin markkinointija hankesuunnittelijana Hän toimii Mari Katteluksen äitiyslomansijaisena ja vastaa mm. WasaWorks -hankkeen toteutuksesta. Oulusta takaisin Pohjanmaalle perheensä kanssa muuttanut Elina on opiskellut markkinointia ja viestintää ja työskennellyt mm. Ouluseudun Yrityspalveluiden viestintä- ja markkinointitehtävissä. Hänen vastuullaan oli mm. Messusalkku -projekti, jossa Oulun seudun yrityksiä valmennettiin eurooppalaisille messuille. Parin viikon työrupeaman jälkeen on työnkuva jo hahmottunut, ja Elina uskoo aiemman yrityspalvelu- ja hankekokemuksenkin auttavan uudessa työssä. Lähden uuteen hommaan täynnä tarmoa ja uutta intoa, hän iloitsee. Välkommen Elina! Elina Jacklin från Storkyro började på VASEK som marknadsförings- och projektplanerare den Hon vikarierar Mari Kattelus under hennes moderskapsledighet och ansvarar bland annat för WasaWorksprojektet. Elina har med sin familj flyttat tillbaka till Österbotten från Uleåborg där hon arbetade på Ouluseutu Yrityspalvelut med kommunikations- och marknadsföringsuppgifter. Hon hade ansvaret för projektet Messusalkku inom vilket regionens företag förbereddes för internationella mässor. Hon har en utbildning inom marknadsföring och kommunikation. Så här efter ett par arbetsveckor har arbetsbeskrivningen utformats och Elina litar på att hen- FORUM nes erfarenhet från företagstjänster och olika projekt kommer att vara av nytta i det nya arbetet. Jag känner mej ivrig och energisk, ler hon. VILLAmessujen satoa Pohjanmaan Expo järjesti syyskuun päivänä mökki-, talo-, sauna- ja venemessut Botniahallissa. Uutuustapahtuma VILLA keräsi kolmen päivän aikana yli mökkeilystä, saunomisesta ja veneilystä kiinnostunutta kävijää. Messut olivat suurin koskaan Pohjanmaalla sisätiloissa järjestetty venenäyttely: esillä oli yli 100 venettä. Messuilla esiteltiin useita uutuuksia, ja näytteilleasettajat tekivät kaupat yhteensä 17 veneestä. VASEKilla oli messuilla yhteisosasto teknologiakeskusten Merinovan ja KETEKin kanssa. Osastolla esiteltiin aluekeskusohjelman venealakokonaisuuden kehittämistoimenpiteitä ja kansallisen osaamiskeskusohjelman meriklusterin toimintaa. Osastolla tehtyyn, seudun venealaa ja saaristoa koskevaan asiakaskyselyyn tuli lähes 200 vastausta, joista saatiin arvokkaita ideoita sekä veneteollisuuden yrityksille että alan kaupalle pohdittaviksi. Neljännes kysymykseen vastanneista haluaisi alueelle kunnollisen vierassataman. Lähes 10 prosenttia peräänkuulutti veneen tai moottorin korjaus- ja huoltopalveluita; saman verran saivat kannatusta edulliset veneja moottorimyymälät. Telakoita ja talvisäilytyspaikkoja sekä toimivaa ja edullista Merenkurkun lauttayhteyttä kaivattiin useammassa vastauksessa. Myös veneen- tai moottorinvalmistajia sekä purjeveneitä haluttiin alueelle lisää. VILLAmässans skörd Expo Österbotten arrangerade den september villa-, stug-, hus-, bastu- och båtmässa i Botniahallen. Det nya evenemanget VILLA lockade under tre dagar över besökare med intresse av stugliv, bastubad och båtliv. Mässan hade den största båtutställningen någonsin inomhus i Österbotten: över 100 båtar ställdes ut. På mässan presenterades flera nyheter, och utställarna gjorde affär på sammanlagt 17 båtar. VASEK hade på mässan en gemensam avdelning med teknologicenter Merinova och KETEK. Där presenterades regioncentrumprogrammets utvecklingsåtgärder för båtbranschen samt verksamheten inom det nationella kompetenscentraprogrammet för sjöfartsklustret. På kundenkäten om regionens båtbransch och skärgård som gjordes på avdelningen kom det in närmare 200 svar. De gav värdefulla idéer att fundera på för såväl företag inom båtindustrin som branschens handel. Var fjärde av dem som svarade på frågan ville ha en ordentlig gästhamn i området. Nästan 10 procent efterlyste reparationsoch servicetjänster för båtar eller motorer; lika mycket understöd fick förmånliga båt- och motoraffärer. Dockor och vinterförvaringsplatser samt en fungerande och förmånlig färjförbindelse över Kvarken efterlystes i många svar. Man önskade även mera båt- eller motorbåtstillverkare samt segelbåtar till trakten. Lisätietoja kyselyn tuloksista ja venealasta: Stefan Råback, puh Närmare upplysningar om resultaten från enkäten samt om båtbranschen får du av Stefan Råback, tfn